1927-11-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Perjantaiiiay jnarrask. 11 p;na—Fri, Nov. 11 VAPAUS Omt^ a. C K E I Z ., T O I M I T T A J A T ^ T . H . C A I L S O N . B, A . T l i M H U N E N . B . P E B K O N E I f. B««tatcn>d M Fo* O f f i c » D q M i t n t i r t . O i t s w a . u aeeoaa e l o » a m c r . V A P A U S ( L i b o r t r) T I M «air e t x u « f r« » l « h VoHccta i a CaaacU. P a t l u b a d {• Sadbaxy, O a t , W « T M a x U y, T a c a d t r . V e d s e K U j r , T k B i M U r « a d TtUUj. T O A U S H I N T f A T : 1 » k . MJO, C tt. » 2 J 0 , 3 k k . «.TS > I k k - « - 0 0 . — Y M y a r a l t o J U a j a S s o a c c a . A a » a a Ha 1 vk. HXO. « k k . « 3 J 0 . S k k . (2J00 l a 1 k k . tlM. I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A: K a i a a O a o t a k a c * « X O kettä. tZM kakai k a n a a . — A r i o I i i t t o o a B c s e i l a o t a k i e t SOe. i n l a u t a s a a . — HfaBCBBaattonaoiakMt SOc. kczta, « . 0 0 3 kettaa. — S r a t r m i i l m o t a k a a t « J O O kettä. SZJOO 3 kertaa. — AttoeräOaotakaet 13X0 kettä. «3X0 kakai k e i l a a . — K t i t n r i l m o t n k a r t $IM Utu KuoleauailiaotBl^ « k tuo kcita. Söe. U O o a k a i k t i t M l a a a e c IU tai a>ai«t0«2r*Tttä. — Balataantiedot Ja <Moieilmotakaet me. k o t a . « J M k o I sM k o t a a . — T O a p i J ^ l B K X U i i e a Ja ibaotaaacetittaanaa o a . vaadittacMa. läbetetari O i a n n i i f c l a t i c t a k l t e e a . — TUaakaia. J e i u a i l e a i a a lafaa. a i t a l l a U k a t t l s O Z a . p u t t i a M a a i a n c o . J i d lU a a lakaakaet. L a b t a c a aistot i l a o t a k a c t pitää eOa k M t t o r l M a kaUa U ilmeMnsiapiiväa cttelllaeaJI aikipäSränä. V v a a d c a tOioUtaat LOtcttr B a l M i a f ; 33 U r a a Stn>e«. Pakalia S 3 6 V. k o a t t a r i : L i b c t t r B o i U i e s . SS L o m a S t . P a k e U a lOJS. PoaUoaota: Boa « . SaJtmfT. O c t. C w » w t adrertlalBg tatca TSe. p e r c o L i a c k . M i a i a i a i a c U x f a I I * a k c a l a d v o t i a i a c m e d i a a a a o s g tl»a P i u i a h Peepla i a Caaad Cor alBfb iSMctioo TSe. Tka Vfpaaa <aa «tta a l k i o t a l a b a oM «aa «aitaaau caalB>ilaeea k l i j e e a a c a a c , k i i l t ä k ä ä aadeUeea Iiikkecab»iujaa >waii<Mni«in« •ia»IUi i . V . K A N N A S T O . U i k k a a a b o i u l a. Pknten kansojen «suojelija» "Muutamat niistä hyväätar-koittavista ihmisistä, jotka puo-lustaivat aseistariisumista millä hinnalla tahansa, tekisivät hv-vin, jos silloin talloin miettisivät, mikä tulisi eräiden pienten kansojen kohtaloksi, ellei Britatmia, niiden suojelijanaan, vobi tarvittaessa antaa niille apuansa". "Globe", 1. 11. 27. to elää suurimmaksi osaksi suunnattomassa kurjuudessa nousukas-porvaristonsa riistämänä, ja joille "kansallinen itsenäisyys" ei siis ole tuottanut muuta kuin verokahleita, sortoa ja vääryyttä. Näiden pikkukansojen todellinen sortaja on niiden oma hallitseva luokka, eikä Neuvostoliitto. , / On aivan totta, että nuo valtiot, Ylläjulkaistu rikkiviisaus bn sak- puomi. Viro ja Latvia, ovat riippuvaisia Englannista, mutt» tämä **suo-jelus" ei ole mitään epäitsekästä heikomman puolustamista, vaan Englannin vallanpitäjien imperialististen pyyteiden ajamista, jotka sittu torontolaisen porvarilehden Ibimituspalstoilta. Se on muuten vanha laulu, moneen kertaan toistelu valhe, että imperialistiset valtiot olisivat muka pienten kansojen suojelijoita ja sentähden tarvitsevat pyyteet tähtäävät Neuvostoliittoa sotalaivoja, tykkejä, tankkeja ja kaasupommeja. Imperialistinen Eng» lanti on muka heikompien naapureiden oikeuksien, sivistyksen ja vapauden vartija. Siksi tulee sen säilyttää ja vahvistaa sotilaallisia 'voimiaan. ' Mutta siirtykäämme siihen kirjoitukseen, josta ylläkerrottu l a i - jiaus on otettu. Siinä selostetaan valkopuolalaisen kreivi ^.Sforzan väitteitä, että Neuvostoliitto, bolshevismista huolimatta, omistaisi vianhan; järJMtelmän vihat ja tra- ^itsionit, ja levittämällä oppejansa Kaukaiseen Itään, toivoo voivansa antaa kuoliniskun Englannille, tuolle "kahdesti vihatulle, kaksinkertaiselle viholliselleen". Syyt ovat kuu-] "suojattinsa", Abyssinian, luonnon-lemma seuraavat: Ensiksi sentäh- apulähteiden anastamisesta ja miten dcn, että Englanti on europalaisen erinomaisen-suojeluksjen vaikutuk-liberalismin elävä symboli, jokasesta Englannin yläluokka on am-on ainoa bloshevisinille vihamieli-|nientanul rikkauksia. Intiasta ja In-nen aate vanhalla mantereella;, toi- tian kansa vuosivuodelta on vajoh-seksi siksi, että Englanti on Intian nut yhä suurempaan kurjuuteen. (rastaan. Millaista on ollut se kehuttu "suojelus", jota Englannin vallanpitäjät ovat harjoittaneet pieniin kansoihin nähden? Käsityksen tämän suojeluksen oikeasta laadusta saa parhaiten, kun muistaa, miten englantilainen jalopeura kahmaisi buurien tasavallat. Transvaalin ja Orange-valition, "suojelukseensa", koska se himoitsi näiden maiden mineraalirikkauksia; miten Egyptin kansa on väkisten pidetty* sen terävien kynsien "suojeluksessa", koska englantilaisilla kapitalisteilla on riistoetuja/. suojeltavana Sudanissa ja Suezin kanavalla; miten sc yhdessä fascisti-Italian kanssa sopr ja valtamerien valtijatar, salainen — mutta silti todellinen — uusien pienten baltilaisten valtioiden, Suomen, Viron ja Latvian suojelija. **Globe"; lisää sitten tämän johdosta, että Englannin ei siis tule huolehtia ainoastaan omien rannik-l; ojensa suojelemisestav vaan "maailma odottaa sen kykenevän auttamaan heikkoja naapureitaan silloin, kun sortaja hyökkää niiden kimppuun". Mitä ensinnäkin mainittuihin bal- i maailman sotaa varten, tilaisiin maihin tulee, ovat ne valtioita, jotka ovat kuuluisia valko-terroristaan, joiden oikeusjärjestys nojautuu väkivaltaan, joiden väes- Hampaisiin saakka varustautuneet imperialistiset suurvallat aiheuttivat viimeisen maailmansodan, halutessaan rosvota toisiltansa siirtomaat ja maailman markkinat. Samanlainen varustautuminen on käynnissä nykyäänkin. Se on tähdätty Neuvostoliittoa vastaan ja kussakin maassa nousevan työväenliikkeen kukistamiseksi. "Liberaalisen" Englannin vallanpitäjät ovat etunenässä punomassa juonia uutta Veruke pienten kansojen "suojelemisesta*' on niin kouraantuntuva valhe, että se ilman muuta luhistuu omaan mahdottomuuteensa. —• B. A . T. Lokakuun vallankiuBQUs ja iä Ylläolevalla otsikolla kirjottaa Kommunbtisen kansainvälisen puhemiehistön jäsen, japanilainen Sen Kata jama seuraavaa: Suuren lokakuun vallankumouksen meneistys sai pian vastakaikua koko länsi-Europassa. Mutta Toisen intematsionalen petturijohtajain menettelyn takia ja porvarillisten valtioiden sekaantuessa asiain kulkuun Neuvosto-Unkari pian kukistettiin, ja Saksan vallankumouksen pettivät opportunistiset johtajat Ebert j a Kautsky sosialidemokraattisen työläisten pyövelin, Nosken, avulla. Näiti vallankumouksellinen liike länsi-Europassa väliaikaisesti joutui laskukauteen. Mutta aivan äskettäin puhkesi vallankumouksellinen liike Itävallassa ja Wienin työläiset osottivat valtavaa voimaa taistelussa vallankumouksen puolesta. Kuitenkin 'S"asemmistolaiset" Toisen in-tematsinoalen leiriih kuuluvat johtajat pettivät heidät jälleen. Ja nyt Wienin työläiset ja kommunistit saavat kärsiä vainotoimenpiteitä taantumuksellisen hallituksen tahol-ta- Vallankomouksellinen liike länsi- Europassa kasvaa, siitä ovat todistuksena äskeiset valtavat mielenoso-tukset Saccon ja Vanzettin murhan johdosta, mitkä mielenosotukset kaikkialla maailmassa muodostuivat vallankumouksellisten kapinain koe-harj otuksiksi. Laajoille alueille ja sangen voimakkaana on lokakuun vallankumouksen vaikutus levinnyt myöskin itään. Sen vaikutus tosin levisi idän maihin paljoa hitaammin kuin länteen, sillä idän kansat ovat kulttuurisessa suhteessa jälkeenjääneitä ja on yhteys idän ^mailla paljoa huonompi kuin länsi-Europassa. Mutta kaikesta huolimatta lokakuun vallankumouksen vaikutus tunkeutui sinne ja epäämätlömästi kasvaa yhä. Tässä yhteydessä oh mainittava, että idän maat eivät ole Toisen inter-natsionalen Ja sen johtajain aatteiden saastuttamia. Sitäpaitsi siellä ei ole työväenliikkeen aristokratiaa, joka vastustaisi lokakuun vallankumouksen aatteiden levenemistä- Tämän takia itämaiden kansat ovatkin hyvin vastaanottavaisia lokakuun vallankumouksen aatteille. Itämaiden kansat kulkevat uskollisina ja horjumatta lokakuun vallankumouksen osottamaa tietä. Lokakuun vallankumouksen vaikutus on voimakkaimpana ilmennyt Kjinassa. Kiinan vallankumous on itseasiassa lokakuun vallaxdumiouk-sen jatkoa. Kiinassa käydään suurta .taistelua kapitalismin ja kommunismin välillä. Kiinan vallankumouksen väliaikainen tappio ei pienennä tuon kahden voiman välisen taistelun merkitystä. Maailman imperialismi ymmärtää tämän erittäin hyvin ja siksi se Englannin johdolla valmistautuu hyökkäykseen Neuvostoliittoa vaataan. Kuitenkin lokakuun vallankumouksen voima ja sen kasvava vaikutus niin idässä kuin lännessäkin, vallankumouksellisten aatteiden tunkeutuminen syvälle proletariaatin ajatuksiin •— tuo kaikki pidättää alkamasta hyökkäystä Neuvostoliittoa vastaan. Tässä onkin lokakuun vallankumouksen suuri voima. Ja tämä voima tulee näkyviin rintamilla ja syvällä kapitalististen leirien sisällä, heik^täen siten kapitalistien hyökkäystä neuvostomaata vastaan. Myöskin toisesta syystä itämaiden kansat janoten omaksuvat lokakuun vallankumouksen aatteita. Lokakuun vallankumous veti idän kansat kommunistisen intematsionalen riveihin. . Kominternin toinen kongressi hyväksyi Leninin ehdotuksesta kansallisuus- ja siirtomaaky-symystä koskevat teesit. Nämä teesit pystyttivät kulmakiven idän vallankumouksellisen liikkeen historiassa. Se tosiasia, että Kommunistinen intematsionale asetti siirtomaiden ja puolisiirtomaiden kansat samalle tasolle lännen maiden kanssa, teki valtavan vaikutuksen' itämaiden työläisiin ja talonppikiin, joita länsimaiden kapitalistit ovat riistäneet ja orjuuttaneet. Lokakuun vallankumouksen lujittuminen ja sen menestys on herättänyt itämaiden sorretut kansat tuntemaan voimansa ja nostanut ne taisteluun imperialismia: vastaan. Me olemme nähneet siitä loistavia esimerkkejä Kiinassa ja Indonesiassa, missä 'vallankumouksellinen l i i ke on perustuksiaan myöten järkyttänyt kapitalismin ja imperialismin valtaa. Lokakuun vallankumouksella on ollut suuri vaikutus Japanin ja Korean proletariaattiin, ja viime aikoina on tuo vaikutus, Kiinan vallankumouksen tdkla suuresti voimistunut. Lokakuun vallankumouksen vaikutus ja voima kasvaa kaikkialla maailmassa. Kominternin kautta lokakuun vallankumous johtaa maailman vallankumousta, joka yhä enemmän ja täydellisemmin kokoaa voimiansa päättäväiseen taisteluun kapitalisteja ja imperialismia vastaan. Kansainvälinen kapitalismi käy julmaa taistelua proletariaattia vastaan. Mutta lokakuun kymmenentenä vuosipäivänä meillä on idänkin vallankumousliikkeessä huomattavissa suuria voittoja, idänkin vallankumouksellinen liike kasvaa ja voimistuu, valmistautuen antamaan lopullisen iskun imperialismille ja kapitalistiselle riistolle. valihoudahdukseksi, kuten^ eräs to-vcrilchti tdd. SaScsan sosialidemokraattisesta puolueesta on erotettu tov. Freu-berg^ sen takia, että hän otti osaa ensimaiseen saksalaiseen työväen-lähetystöön, joka kävi Neuvtbtolli-tossa. Freuberger on liittynyt Saksan kommunistipuolueeseen ja hän on antanut selityksen, jossa sanotaan Saksan sosialidemokraattisen puolueen erottaneen jäsenyydestään kahdeksantoista työläistä sen takia, että he ovat käyneet Neuvostoliitossa. Canadan kommunistisen nuorisoliiton taholta kehotettiin tämän maan työtätekevää nuorisoa juhlimaan tätä viikkoa (marraskuun kuudennesta kolmanteentoista päivään) käymällä kamppailua Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton puolustamiseksi. ^Tervehdys kymmenvuotiaalle neuvostovallalle! Lisääntykööt sosialismin rakentajien . voimat! Alas imperialistinen lataus! Kauan eläköön Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto!" olivat" eräät sen antamista tunnuksista. . . V Amerikan työväenliiton äskeisessä edustajakokouksessa esitti puheenjohtaja William Green kenraali Siunmerallin, joka on Yhdysvaltain armeijan .päällikkökuniian päämiehiä, "työväestön ystävänä". Kenraali Summerall puolesta^ ylisti puheenjohtaja Greenin isänmaalli-- suutta, ja lausui: "Minut on monesti yllättänyt puheenjohtaja Greenin ja teoUisuuskapteenien mielipiteitten yhtäläisyys." • • • • • • Amerikan ja Neuvostoliiton välinen kauppa lisääntyi kahdellakymmenellä prosentilla syyskuun loppuun päättjrneenä tilivnotena, i l ' mottaa Amtoi^ Trading Corpota-tion New Yorkista. Viimevuotises-tsL $65382,175 nouaä een arvo $78,380,592:teen juuri päättyneenä vuonna. Ennen maailmansotaa kohosi näitten maitten välinen kauppa noin $48,000,000 vuodessa. Neuvostohallituksella on käsissään mo-nopooli ulkomaankauppaan ja sitä läydään ihaan etuja silmälläpitäen. ' • • • Tokiossa vieraillessaan on kiinalainen pettäj^^raali Tshangkai shek oleskellut Hoyama-nimisen huomatun japanilaisen ' imperialistin kodissa. Hoyamalla on suuria sijotuksia Mantshuriassa ja Mongoliassa ja hänen ilmotetaan pitkän aikaa olleen mitä lähebimmissä suhteissa sotaherra Tshangstolinin kanssa, joka on japanilaisen imperialismin asiamies Mantshuriana ja pohjois-Kiinassa. Tshangkaishek on myös usein vieraillut "Japaniir J . P. Morganina" txmnetun parooni Shibusha<Van kodissa. Samaan aikaan, kun Neuvostolii toQ työläiset ovat saavuttamassa seitsemän tunnin työpäivän, ilmotetaan Italian fascistisen hallituksen poistaneen kaikki juhlapäivät, paitsi kahta, jotka tullaan viettämään simnuntaisin. Italiassa pitennettiin työpäivä yhdeksään tuntiin viime vuonna. • • • •' • Neuvostoliiton kommunistinen nuorisoliitto, jolla oli 822,000 jäsentä vuonna 1924, on jatkuvasti kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana. Sillä on nyt 2,089,951 jäsentä. * • *• • • Tänään oli aselevon julistamisen yhdeksäs vuosipäivä. • Porvarillisen taloustieteen kurjuus ja työväen uniot Englantilainen taloucoppinut väittää työväen uniot tulevan "tarpeettomiksi" Huomioita ja huomautuksia "Canadan työväenpuolueen Earl-scoiirtin osasto, Torontosta, Ca nadasta, lähettää terv^dyksensä Venäjän vallankumouksen onnellisena kyinmenyuotispäivänä. Me lupaamme teille tukemme vastustäes-sanne kapitalistisia yrityksiä teidän pakottamiseksenne sotaan. Kauan eläköön ensimäinen työläisten tasavalta!" ^ Työväenpuolueen Earlscourtin osasto hyväksyi ja lähetti ylläolevan onnittelun kaapelisanomana Neuvostoliittoon toissa lauantaina. Kun Suurbritannian työväenpuolueen äskettäin pidetyssä vuotuisessa edustajakokouksfessa seisoalleen nousten kunnioitettiin Sacccon ja Vanzettin muistoa, niin tunnettu vanhoillinen "työväenjohtajä" Thomas huusi paikaltaan, että samalla pitäisi myös seisoalleen nousten kunnioittaa Moskovassa ammuttujen kahdenkymmenen monarkistiterro-listin muistoa. -— E i suinkaan ole väärin sanoa tuota provokaattorin Amerikassa on vieraillut eräs englantilainen talous"oppinUt Bertram Austin, tutkimassa työn^ ja pääoman välisiä suhteita, ^yt hän on menossa takaisin' kotimaahansa siinä hartaassa uskossa, että "työväen Uniot' pian tulevat tarpeettomiksi, koska niillä ei ole mitään sjfytä ale-massaololleen." "Silloin kun vallitsee ihanteelliset olot työn ja pääoman välillä", sanoo Austin, "niin silloin ei kaivata kolmannen osallisen väliin tuloa. Niin ollen, kun työn ja pääoman välinen yjiteistyöskentely tulee kohoamaan huippuunsa ja sen kautta saadaan tuloksia Amerikassa ja Englannissa, niin silloin työläisten ei tarvitse järjestäytyä unioihinsa." Tässä on porvarillisen herrasmiehen lääke yhä kärjistyville taisteluille työväenluokan ja kapitalistien välillä. On tietysti tarpeetonta ottaa sitä kantaa, että lähtisimme oikomaan kaikkia porvarillisten "tiedemiesten" tekemiä väitteitä. Mutta toinen puoli asiassa on tärkeämpi. Ja se on siinä, eitä suuri osa työläisiä vielä tänäi>äivänä omaksuu täydellisesti tuollaisen, porvarillisen maailmanparantajan esittämät mielipiteet. Toisaalta voidaan kylläkin ottaa verrattain ankaran arvostelun alaiseksi tuollaiset väitteet juuri silloin, kun ne tulevat talousoppineeksi itseään kutsuvaJ^henkilön taholta. Yl^nsä on opittu antaxntian vissi arvonsa tieteelle ja tiete^lisille tutkimuksille, olkoon ne laatua mitä tahansa. Jos on puhe yhteiskunnallisista tieteistä, niin silloin tutkijan tulee tunnontarkasti pysyä käsiteltävän aineen konkreettisten olojen pohjalla, olkoon hänen omat poliittiset käsityksensä mitkä ta-hansa^ ^> Mutta tässäpä paljastuukin porvarillisten talousoppineiden poropeuka-lomaisuus, josta jo^ Marx aikoinaan niin ^kirpeästi lausui arvostelunsa. He ottavat mäfehtiäkseen vain inuu-tamia yksityisiä - esimerkkejä ja antavat niiden perusteella lausuntonsa vallitsevista oloista yleensä. £li kuten tieteellisessä asiain käsittelyssä tavataan lausua, subjektiivisten tutkimusten pohjalla; annetaan i>äätel-mä objektiivisista oloista. Tällaiseen viheliäiseen asiain käsittelyyn on nyt tehnyt itsensä vikapääksi juuri ylläznainittu poroporvari Austin. Hän oh knlkenut kuin sokea kana, tutkiinaissa vain paria liikelaitosta, nim.' IKtteh Co. työ^ maata Philadlephiassa ja Buffalon kaupungin raitiotieoloja. Näiden perusteeäa hän sitten katsoo olevansa oikeutettu antamaan yllämainitun lausunnon. Mutta tuollainen menettely ei osoita alkeellisintakaan talousoppineelle kuuluvaa omaperäistä asiain käsittelyä ja niiden asiallista arvostelua. Austin on por- , ton tavoin alistunut kapitalistien palvelukseen, puhumaan unioiden kuolemantuomiosta tulevaisuuteen nähden. Mutta tuollaisille lausunnoille ei kukaan asioita tunteva työ^- läinen tai opiskelija tule antamaan mitään arvoa. Jos otamme huomioon vain eräitä tapauksia Amerikasta, Englannista tai Canadasta, niin silloin emme tiedä kokonaisuudesta paljoa enempää kuin vastasyntynyt läpsi. Eikä riitä i vielä sekään, että otetaan koko maan, tai kaikkien maailman maiden tilanne perustelujem-me pohjaksi'Sellaisena, kuin se näjrt-tää meille jonakin edullisena tai epäedullisena aikana. Meidän täytyy ottaa koko maailmaa käsittävät olosuhteet pitkiltä, 'vuosien ja vuosikymmenien ajoilta. Kun siten teemme, niin mitä meille selviää? Heille tulee silloin päivän selväksi asiaksi, että työväenluokan täytyy luoda kaikissa kapitalistisissa maissa itselleen lujat ammatti- ja teoUisuusuniot, joiden avulla kapitalisteilta voidaan puristaa parempia palkkoja ja muita taloudellisia etuja. Taistelevien unioiden olemassaolo tulee olemaan työväen vallankumouksellisten liikehtimisien tukena. Valtiollisen väljän jouduttua työväenluokalle tulevat uniot olemaan tavattoman tärkeinä eliminä tuotannon ja jaon uudelleen järjestelyssä. Tämä tulee pitämään paikkansa kaikkiin maihin nähden. Vielä voiinme ottaa erään vastakohdan. Jos unioiden olemassaolo tulisi olemiaan tarpeetonta, kuten herra Austin väittää, niin minkä vuoksi sitten kapitalistit pyrkivät niin ahnaasti väJdvalloin mnnkaa-maan työväen unJoita, ja etenkin vaUitnlnimoaksellitia unioita? Sen-köhän vuoksi että olosuhteet pikemmin tulisivat "ihanteellisiksi"? Jos herra Austin olisi lähempänä, haluaisimme esittää nämä kysymykset hänelle itselleen ja pyytää lähempää selitystä. Olemme nimittäin sitä mieltä, etta mainilunlaisoe porvarien lausunnot, samoin kuin luopioiden petokset eivät tule estä- • A.- No. 143 —192? mään työväen unionistisen liikkeen kehitystä, yhtä vähän täUä mantereella kiun munallakaan. — T . N . C . P U U T A V A R A T Y O L X I S T E N T E O L - X J S U U S L I I T O N T I E D O N - A N T O J A Keski-Ontarion piirissä, L . W. L Union Keski-Ontarion metsätyöläis-ten järjestämistyön hyväksi pidetyistä iltamista -on tähän menmessä L. W. L Union Sudburyn alueko-^ mitealle tilitetty Sudbnryssa pidettyjen iltamien tulot $23.10. Muilta osastoilta, lukuunottainatta Soon osastoa, ei ole tullut" vielä mitään tietoa josko ne järjestävätkään minkäänlaista tilaisuutta metsätyö- Iäisten järjestämistyön hyväksi. L. W. L Union Sudburyn aluekomitea. nakaa miefeenne ja saapukaa i n » kolia, sillä siellä amaW*fc^X Terontoir \\\\\m KiitoapäiTänä eli marrask. 7 juhlivat Simpsonin johtamat taantu mukselliset, perustamalla kommunismin ja vallankumouksellisen liikkeen vastustamisen koneiston, Ontarion itsenäisen työväenpuolueen paikallisten lehtien tiedonannot asiasta ilmaisevat, että Kommunistipuolueen. kasvaminen ja V£ukutuksen lujittumben työläisjoukkoihin on hermostuttanut uuden puolueen pe-jrustajia siinä määrin, että taistelu täytjry nostattaa suoranaiseksi tappeluksi taloudellisella ja poliittisel la alalla. Tämä lapsi on nyt tulos juutalaisten kansallisjärjestöjen ja muutamien taantumuksellisten räh. jäyksestä, joka uhkasi uudella puo lueella jo viimeisen . Canadan Työ väenpuolueen Ontarion jaoston kon- -ventsionin . aikana. Kokonaan ha-joitustarkoituksessa järjestetty. Läheinen tulevaisuus^ näyttää mihin tällä päästään. Simpsonin toiminta sen mukana merkitsee yhä edel leen sitä, että hänen hajoituksensa on käynyt sokieaksi jyräämiseksi ja epäilemättä tulee. Canadan Työväen puolueen läheiset elimet aivan en si tilassa osoittamaan ettei rehelll nen työväenaines enää luota häneen Hyvin suunniteltu varkana. Varkaat murtautuivat George Arnoh Limitedin kolmeen haaraliikkeeseeu vieden mukanaan-kassakaapit rahoineen, yhteensä $1,569.00. Yhtiö o-mistaa 22 sekatavarakauppaa Torontossa. Murtautumisen kohteeksi joutuneet liikkeet sijaitsevat seuraavasti ^ 1040 Kingston Road, josta varkaat saivat kassakaapin mukana $769.00; toisesta liikkeestä, 1499 Gerrard St. saivat $450,00 ja kolmannesta, 3216 Yonge St, pohJ9is- Torontosta saivat $300^00, Murtautuminen ja varkaukset on tapahtuneet jolloinkin viime lauan-tai- illan, eli kiitospäivän myyntien jälkeen. Kassakaappien häviäminen huomattiin vasta liikkeiden avauksen yhteydessä tällä viikolla. Varkaat olivat tunkeutuneet sisälle puskemalla irti taka-akkunat. Kassa kaapit selitetään kylläkin pienikö-kbisiksi, eli vain kahden jalan korkuisiksi, mutta piitä huolimatta on täytynjrt olla kaksi tai kolme miestä niiden kantamisessa.' Joitakin vuosia sitten tapahtui samanlainen kassakaappien varkaus. Tällöin oli se tehty United Cigar Co. liikkeisiin. Joukkqe saatiin tällöin kiinni ja tuomittiin Kingsfoniin. Kassakaappeja ei ole löydetty. Pioneerien j u U a t ' vietetään ensi lauaa»iina, Alhambra-haalilla. Oh, jelmMca tulee olemaan lauluja, runoja, puhe, kuvaelma,- viulun ja pianon soittoa, tanssia, sekä- näytelmä "Rescue". Suomalaisilta pioneereilta tulee neljä numeroa. Van. hemmat, tulkaapa joukolla nauttimaan lasten järjestämästä arvok-kaastä ^ohjelmasta.' , Kommnnistiaea aaorisoliltoa järjestäjä ja puhuja, tov. Oscar Ryan oli täällä meillä v.k. 27, 28, 29 p. Cnsimäisenä iltana • oli nnoriso-osas. ton jäsenten kokous. Siellä hän se-losteli nuorisoliiton toimintaa ja antoi paljon hyviä neuvoja ja ohjeita tulevaista toimintaa varten. Toisena iltana oK järjestetty yleinen puhetilaisuus, jossa tov. Ryan selosti nuorisoliiton ruurta työtä työläisnuorison järjestämisessä ja sen tietoiseksi kasvattamiseksi, sillä siinä ky, sytään paljon sitkeyttä,tarmoa ja uhrautuvaisnutta. Puhe «li hyvin asiallinen ja hän kehoitti kaikin voimin nuorisoliikettä ja pioneerien toimintaa edistämään ^eteenpäin. ItTcsi ikävä seikka vaani oli, että e-nin osa-nuoriso-osastomme jäsenistä •kunnioittivat" noin kallisarvoisia tilaisuutta poissaolollaan. Ja "yksi sana vanhemmille myös: Che olivat kokonaan unhoittaneet tämän puhe-tiUäsuuden, tai ajattelivatko he, että se ei heille kuulu ollenkaan, koskapa eivät tulleet knulem^aiv mitä täHä nuorella toverilla oli sanottaja. Ensikerralla, kun täliai- .nen tilaisuus tnlee meillä n&a pai. ama saa _ i a oppia niin vanhat kun nuoretiEn Lanantai-fltana mefllä oU vottelukokous, jossa keskusteltiin" monista tärkeistä asioista eöZ Young Jorkerin ja Yonng ConT-den levittämisestä ja vaUttiin iS aaamiehiä näille lehdifle. Samoin oli pioneereilla kokous lauaataL^ tapaivalla. Lapset oUvat hyvinä nostuneita ja oUvat suurilukuisena tulleetkin kuulemaan mitä heilb sa notaan. Nuoriacoaaato toimeenpani hyvin onnistuneet Halloween:tanssit vk 27 pmä. Siellä oli Uoa ja riemS aivan yllin kyllin. V c B S j i B vallaalramoukaeB 10 vn*». t b j o I d M vietettUn tk. 6 p:vän a lalla yhdessä ukrainalaisten tovereitten kanssa. Ohjelman suorituk seen ottr osaa myös nuoriso-osasto ja pioneerit Ohjelmaa olikin run saasti ja monipuolista, Esim. kak^ si puhetta suomen- ja yksi ukrai* nankielellä, soittokunta soitteU n! seita kappaleita, lauluja y.m. ohjeL maa. Myytiin rusetteja ja tulot niistä luovutetaan The Workerille, Nnoriao-osaaton toiminta on ollut vilkasta ja toivomme, että te nuoret jotka ette ole vielä yhtyneet osas-toomme, niin tehkää se pian, sillä on kunnia kuulua Kommunistiseen nuorisoliittoon. nuoriso-osastolainen. • • • • Tov. Peter Aho. — Olemme saa. neet kirjeenne t,k, 5 p:ltä. jossa ilmoititte lähettäneenne erään kämp-päkokouksen pöytäkirjan edellisenä päivänä meille julkaisemista varten. Ilmoittamaanne pöytäkirjan sisältävää kirjettä emme ole vielä saa. neet, vaikka lähettämisestä on kulunut jo kokonainen viikko, Mahdol-lisesti se on joutunut hukkaan pos-tissa. Jos teillä on mahdollisuus saada uusi pöytäkirja kämpällä pi. detystä kokouksesta tai selostus sen kulusta, niin olkaapa hyvä ja lähettäkää. — Toimitus. Eri paikkakimmita South River, Ont. Kieroailmä on saanut näkövinkkeliinsä sellaista, mihin hammas sopii ja niinpä hän aikoo sanoa sanottavansa oikein reilusti Vapauden pals. toilla. Vapauden, mikä on meille supunalaisille päk&äkkiä kantajille joukoille tullut yhä- rakkaammaksi seuralaiseksi tällä matoisella korpivaelluksellamme, kohti parempaa tulevaisuutta ryöniien ja taistellen. Ehkä voimme olla kaikki yksimielisiä siitä, että Vapaus on meit le v^on soihtuna, soihtuna mikä valaisee tietämme läpi synkeyden, joka meitä ympäröi. Vapaus on meille niinkuin muinaisen tarun Betlehemin tähti oli itämaalaisille kun he etsivät vapahtajaansa. Sen vab joh-ti heidät tarun mukaan oikealle tielle. Ja meille Vapaus nyt viitoittaa tietä vapauteen viisi kertaa viikossa. ~"., Luontokin on kä^intänyt fM-klcinsa sekä alkaniitT^äytellä taas sitä osaa mitä voisi sanoa vähemmän kvt^t-täväksi meille ryysyköyhälistöUc. Nyt alkaa, taas olla pyörtänöissä , pärjääminen kyseenalaista. Ei sillä, ettäkö tämä olisi ensikerta tai ai. va:n uusi ilmiö. On näitä ennenkin nähty. Uusi vain nyt tapansa ja alkoi syöstä lunta aivan sulaan maahan t.k. 5 prnä ja siitä on sitten aina vain yltynnä kuin Euhan sade ennen vanhassa maassa. Lunta on nyt jo niin ettei mitenkään voi ulkona liikkua jälkiä tekemättä. Ilmakin on jäähtynyt hyväsesti, joten pitää taas ryysyjä kasata harteilleen kai-cen muun kuormituksen lisäksi sel-ainen taakka, että polvet alkaa e-päilsrttävästi notkua, kun sitä taakkaa joutuu siirtelemään paikasta öiseen. Sitä pysyraistä kaupunki» kun ei tällä.ihmisenpojalla ole maan-päfillä, eli sanoisinko t ä s s ä yhtefs-ninnassa, mutta tulevia me etsimme. Tämä on -taas harvestiaikaa kai-kiUe ryysyjen ja lumppujen petla-t «ille. Jos olemme onnistuneet ke. sänaikana jonkun sentin unhoittamaan taskun pohjaan, niin vie ne nyt kiireesti markkinoille j a vaihda •yysyihin. Ja siinä saa task-ut kääntää kaksikin kertaa nurin, että vähänkin saisi tuulen pitimiä yllensä. Ja petlarit ovat kohtleiaita jos taskuista^ voit löytää niin paljon, että voit Euorittaa tekemäsi laskut- Saat ehkä sikarinkin leukoihisi ja sanotaan vielä: come in again! palauttaa mieliinsä sen kun on poikkinaisena Joutunut pyytämään Pientäkään 'suosiota, niin korvi«s soi sanat: go to hell you tramp! Muuttolintuja olemme nähneet myöskin viime päiyien aikana liokn-van kohti kesäm'aita Uuta toisensa jälkeen. Ja me päksäkkikanf myöskin liikumme kuumeen tapaisella kiireellä, parre ja et-sinuae sitä kolkkaa tai nurkkaa,, m i ^ vöisumne talvehtia. V a a n ^ dän tiemme tesäanaahan on kiertävän mntkikasE, monenlaisten mnoo- ' sekä fiuskain läpi meitä viedään.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 11, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-11-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus271111 |
Description
Title | 1927-11-11-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Perjantaiiiay jnarrask. 11 p;na—Fri, Nov. 11
VAPAUS Omt^
a. C K E I Z .,
T O I M I T T A J A T ^
T . H . C A I L S O N . B, A . T l i M H U N E N . B . P E B K O N E I f.
B««tatcn>d M Fo* O f f i c » D q M i t n t i r t . O i t s w a . u aeeoaa e l o » a m c r .
V A P A U S ( L i b o r t r)
T I M «air e t x u « f r« » l « h VoHccta i a CaaacU. P a t l u b a d {• Sadbaxy, O a t , W « T M a x U y,
T a c a d t r . V e d s e K U j r , T k B i M U r « a d TtUUj.
T O A U S H I N T f A T :
1 » k . MJO, C tt. » 2 J 0 , 3 k k . «.TS > I k k - « - 0 0 . — Y M y a r a l t o J U a j a S s o a c c a . A a » a a Ha
1 vk. HXO. « k k . « 3 J 0 . S k k . (2J00 l a 1 k k . tlM.
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
K a i a a O a o t a k a c * « X O kettä. tZM kakai k a n a a . — A r i o I i i t t o o a B c s e i l a o t a k i e t SOe. i n l a u t a s a a . —
HfaBCBBaattonaoiakMt SOc. kczta, « . 0 0 3 kettaa. — S r a t r m i i l m o t a k a a t « J O O kettä. SZJOO 3 kertaa. —
AttoeräOaotakaet 13X0 kettä. «3X0 kakai k e i l a a . — K t i t n r i l m o t n k a r t $IM Utu KuoleauailiaotBl^
« k tuo kcita. Söe. U O o a k a i k t i t M l a a a e c IU tai a>ai«t0«2r*Tttä. — Balataantiedot Ja |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-11-11-02