Vapaus, December 2, 1927

              Sivq 2 Perjantaina^ joiilukuun 2 p;nä-~Fri, Dec> 2
V A P A U S Ost^ muouuiiuy^ tittT»iir», •ieakirukiima^ tontaiiut j a peijastaias.
T O I M I T T A J A T i
S. C- K E O . T. S . CARLSON, B. A . TENHUNEN, IL PEHKONEN.
BtffMUttd at tiu f out Of fica Deputmcot. Otuwa, «* •econJ C U M mttrrr.
VAPAUS (Uherty) .
Tbe ooir o f s u of Funuh T^orken in C u i u U . Pcbluäed ia Saiiborr, Oat^ ererr Uondtj,
Tacadaj, Vedaefdir, Thand«r *a<l Fnäty.
No. 158 — ift9>7
TUJlliSHIX.VAT:
1 Tk. ttSO. 6 kk. <2J0, 3 kk. tI.7S j« I kk, I I J » . — rbiT"*itoihin J« Spomeeo «eki mon«ll«
•IkoauiUe: I rk. »6X0, 6 kk. t 3 J 0 . 3 kk. $2M j* l kk. fl.OO.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Kaiau3motiik«et SI M kata, t2M) kakä kerta». — Arioliittooxunnioilmatakict SOe. palitunmaa. —
RlacamuDUoilmotakMt 50c. kerta, tl.00 3 kenaa. — SrotjrnuUisotäkaet SIM kerta, $2M 3. kerua. -
ATioeroibnetukKt t2J00 kerta, 13.00 kakai kertaa. — KiitotilmotakMt fl.00 kerta. — Kuolemasilisotak
•et SZ.O0 kerta, SOc. liaämakaa kiitoiltuaeelu U i rnniitarärarltä. — Halutaantiedot Ja oaoteiimott^kaet
SOe. kerta. $1.00 kolme iurtaa. — TilapäiaJlmotujien ja iloaltuageottoariea on, raadiltieMa, UbetetUvä
llBotathlitU etuJcätcea. — Ttlankaia, Joita ei teitraa rclia, ei toUa lälietiäiaSän, paiui asiamieaten. joilla
#a lakaakaet.
Lebteea aiotot ilioolakaet pilaa oUa konttoriua kello 12 tInieiirnuipäiTan eilelliaenä arkipäiTiuä.
Vapa»4ea »oLmJtnaj Ulterty Bail<Iio(. 33 Lome Street, Pubelio S36W.
Vapaodea kocttori: ULerty BaiUlnt, 3$ Lome St. Pubelia 1028. PoatioMte: Box 69, Sadbary. Oat.
General advertiaicf ratea 7Sc. per coi. iock. Minimiun cliarge for aiofle intertion 75c.
!• the beU adtertiiiag mediam amoDf tbe Frnniib Peaple in Canada.
Tbe Vapaa*
Jo* ette milloio labaaia «aa vaitaatta casimäi«eeo kirjeeieense, kirjottakaa audelleen liikkeenhoitajan
f«w>oaallUeUa nimeliä: J . V . KA.NNASTO. liikkeenboiuja.
Vielä kerran heidän oli peräännytfövä
Tuskin k o l a a n on uuden maail­mansodan
uhka ollut niin lähellä,
ioiin viime viikon lopulla sattunei­den
tapauksien yhteydessä Europas-sa.
Tiedot odotettavista yKteentor-mäyksistä
eivät olleet mitään sano­malehtien
tai tietotoimistojen ko-koonkeittämiä
juttuja. Päinvastoin
ovat porvarimaiden diplomaatit
koettaneet kaikin voiminsa "rauhoit­taa"
tilannetta, selittämäll^ että var­sinaisesti
ei mitään vaaraa ole ole­massa.
Puhellaan kauniita sanoja
muka "ystävällisten suhteiden" pa­lauttamisesta
riitelevien hallituksien
välille. .
Tuollaisten^ lausuntojen julkituo­miseen
ei kuitenkaan ole vähintä­kään
luottamista. Sen sijaan voi­daan
pitää paljoa todellisempina
niitä lausuntoja, mitä Moskovan Joh-blvista
piireistä on viime. päivinä
annettu. /Toveri Bucharin puhues­saan
Moskovan piirin puoluejärj ra­ton
kokouksessa viime sunnuntaina,
lausui m.m. seuraavaa Puolan ky­symyksen
johdosta:
"Puolan varustautuminen hyök­käykseen
Liettuaa Vastaan, uhkaa
rikkoa maailman rauhan. Samalla
kun Puola suunnittelee hyökkäystä
Liettuan kimppuun, tarkoittaa se sa­malla
jsodan*" julistamista Neuvosto­liittoa
vastaan... Kaikkien maiden
työläisten huomjon tulisi nyt kes­kittyä
Puolan kysymykseen^ joka
tällä kertaa on kaikkein räikeiinmih
uhkaamassa uuden maailmai^sodatt
alkamisella."
Neuvostohallituksen antama varoi­tus
Puolalle tämän saman kysymyk-sen
johdosta ei ollut myöskään mi­tään
leikin tekoa. Kaikki merkit
siis viittaavat siihen, että elämme
uuden maailmansodan aattopäiviä.
Kukaan tietoinen ihminen ei pysäh­dy
edes kuvittelemaan, että -sodan
aloittaminen joidenkin maiden vä­lillä,
voisi rajoittua pariin kolmeen
maahan. Jopa useimmat porvaril­liset
^diplomaatit ovat joutuneet
myöntämään todeksi sen kommunis­tien
väitteen, että tuleva sota tulee
olemaan entistä enemmän kansäinr
välinen sota.
Ilmeisesti nähdään jo etukäteen,
että imperialistien kesken on ole­massa
vakavia riitoja. Puolan val­loitushalun
kohdistuessa Liettuaani
kietoutuu samaan vyyhteen myöskin
Saksa, jolta Puola on saanut riis­tettyä
alueita. Italian ja Ranskan
välit ovat nopeasti kärjistyneet,'sii­tä
huolimatta, tai oikeammin siitä
syystä, että nämä maat olivat liitto-
' laisia viimeisessä sodassa. Italia, ei
saanut kylliksi suuria alueellisia hy-vitylcs^
iä ja sen valloitushalu on
kasvanut. Heti kun Ranska teki so-
.taliilon Jugo-Slavian kanssa, riensi
''Italia solmiamaan sotaliiton Alba­nian
kanssa 20 vuoden ajaksi.
Näiden sopimusten-johdosta ovat
m.m. canadalaisct porvdrilehdet kir^
joittanect verrattain laajasanaisesti.
Niissä ei ole^ yritettykään peitellä
näiden sopimusten sotaisaa luonnet­ta.
IVIutta toisaalta vedotaan siihen,
että voimakas ja harkitseva Englan­nin
hallitus on muka Europan rau­han
turvaajana. Montreal Daily
Star lausuu pääkirjoituksessaan, et­tä:'
" E i ainoakaan hallitus maail-massa,
ole työskennellyt niin jatkur
vasti' ja niin täydellä "sydämellä"
maailman rauhan hj^äksi kuin Elng-lännin
hallitus." Samalla tuo lehti
morkkaa MacDonaldin ja Lloyd
Geoi^en teeskenneltyä esiintymistä
V muka rauhan puolesta. "Nuo 'mie-liet
puhuvat aseiden riisunnasta.
nen voisi Tapahtua pelkän päätös­lauselman
hyväksymisen kautta."
Verrattain suorasukaisesti sanottu.
Eikö totta? Porvarilliset politiikot
tietävät varsin hyvin mitä tietä soti­laalliset
varustelut tapahtuvat, joten
heiltä ei millään fraaseilla harhaan
johdeta. Mutta porvaristo kylläkin
pyrkii fraaseilla johtamaan harhaan
laajat työtätekevien joukot, voittaak­seen
heidät puolelleeiy
Ilman epäilyksiä voimme sanoa,
että juuri tässä tarkoituksessa ovat
imperialistit joutuneet Vielä kerran
aikeissaan perääntymään. Vaikka
he ovat yrittäneet valmistaa edul­lista^
maaperää sotaa varten kaikissa
maissa, niin'sittenkään he eivät ole
vielä valmiit Kumouksellisen työ­väen
esiintyminen sotaa vastaan ja
Neuvostovallan voimakas edistymi­nen
ovat sellaisia tekijöitä, jotka
ovat näin pitkälle voineet ehkäistä
uuden sodan syttymisen. Mutta si­käli
kun köyhälistön VQllahkuniouk-seliisia
liikehtimisiä ei ilmene länsi­maissa,
tulee imjyferialistinen sota
varmasti 'alkamaan. Millä tavalla
^iinä tulevat voimasuhteet jakautu­maan,
tiedetään nyt jo suunnilleen
etukäteen. v •
Samalla tavalla kiiin ehtieh maa­ilmansotaa
oli olemassa[ liittoutu­neet
ryhmät, samoin niitä ilmenee
nytkin. Englannin tarkoituksena on
ollut yhdistää kaikki kapitalistiset
maat taisteluun Neuvostoliittoa vas­taan,
mutta täydellisesti se .ei ole
siinä onnistunut. Sellaiset I maat
kuin Saksa y.m. ovat asettuneet hie­man
varovaisemmalle kannalle, et­teivät
joudu lähtemään sellaiselle
retkelle, j onka onnistumisesta ei ole
takeita olemassa. Toisaalta on Neu­vostoliiton
etevä diplomatia kyennyt
käyttämään jokaista imperialistien
keskinäistä ristiriitaa edukseen, kuin
myös ' leniniläisen siirtomaapolitii­kan
kautta heikentämään suurval­tain,
etenkin Englannin ^elkärankaai
Tämä on huomattavimmin tapahtu­nut
Indiassa ja Kiinassa.
Keskiviikkona alkaneessa Geneven
konferenssissa ovat taas pitkästä ai­kaa-
Neuvostoliiton edustajat saman
neuvottelupöydän ääressä porvaril­listen
diplomaattien kanssa. Nämä
muistayat varsin hyvin, miten toveri
Tehitcherin räjähdytti "pommin"
kuiilu^assa Genuan kokouksessa v.
1922. Tällaista "pommia" ovat por­varimaiden
edustaj at nytkin peljän­neet.
On jo etukäteen sanottu, että
heidän suunmtelmansa saattaa jou­tua
aivan ylösalaisin. Tällainen on
katsottu mahdolliseksi sitäkin suu-remmallia
syyllä, kun Neuvostoliiton
edustajat ovat kulkeneet Berlinin
kautta ja tehneet jonkinlaisia alku­valmisteluja
länsimaissa. Sen lisäk­si
heillä on tukeVAnlaiset eväät hal­litukseltaan
Moskovasta.
Miteö pitkälle imperialistien on
pakko perääntyä, siihen antanee Ge­neven
konferenssi jonkunlaista va­laistusta.
— T. C.
Haoimoifa ja koiiiaa-
Työläisten ja talonpoikain hallit­seman
maan tiedemiehistä julkais­tiin
eräässä toverilehdessä äskettäin
seuraava, paljon pufiuva pala:
Tämän vuoden toukokuussa oli
Neuvostoliiton korkeakouluissa ja
muissa vastaavissa laitoksissa opis­kelemassa
-1,829 nuorta tiedemiestä.
Näistä sai 1,247 valtiostipendinä 80
ruplaa kuussa. ' Vanhan hallinnan
aikana opiskeli yaltion . tukemana
300 tiedemiestä. Opiskelijain suu­resta
lisääntymisestä huolimatta on
tiedemiesten lukumäärä maan tavat
tomaan suuruuteen katsoen vielä
riittämätön. Neuvostoliitospa on ny
kyisin 9,000 tiedemiestä. Jbtta tämä
määrä säilyisi, on sitä joka vuosi
täydennettävä 600 uudella tiedemie-hellä.
Päteväin tieteellisten erikois-luntijain
tarvp kasvaa myös teolli­suuden
jatkuvan kehittymisen ohel­la.
Maaseudun yliopistoissa kärsi­tään
jo tiedemiesten puutteesta. Tä­män
tarpeen tyydyttämiseksi laske­taan
tarvittava 4,500—5,000 koke­lasta.
'
TYÖVÄEN URHmV
Neuvostoliiton kommunistipuolu­een
oppositsioni on saanut perin
vähä kannatusta Moskovassa ja Le­ningradissa.
Näiden kaupunkien
puoluejärjestöjen äsken pidetyissä
kokouksissa sai oppositsioni yhteen­sä
vain kolmekymmentä ääntä yh-deksäätoistatuhatta
leniniläistä ään­tä
vastaan. Moskovassa sai opposit­sioni
kaksikymme^täkahdeksan ään­tä
ja piiolueen johto kolmetoista-tuhatta.
Leningradissa annettiin op
pbsitsionille vain kaksi ääntä kuu(;
tatuhatta vastaan, jotka annettiin
puolueen leniniläisen kannan jia
johdon puolesta. Tämä on muser­tava
tappio hajottajille vallanku­mouksen
i)ääkaupungeissa.
Montrealin ammattineuvoston äs­keisessä
: kokouksessa oli J. Y . Fos-
^er arvostellut hyvin ankarasti maa-kunnan
työministefi Galipeaultia.
Maakunnassa on hiljattain tapahtu­nut
useita pannuräjähdyksiä ja am-mattineuvosto
oli kirjottanut , työ-virastoon,
pyytäen tietoj a höyry-pannujen
tarkastamisesta. Työminis­teri
Galipeault ei ollut antanut vas­tausta
kyselyn kaikkiin kohtiin, kos
ka iiän oli ajatellut sen ei oleyan
yleisön edun mukaista. / Foster, oli
ollut tämän johdosta perin louk­kaantunut.
Nöuvosto oli myös kiel­tänyt
hyväksymisensä pormestari
Martinin esitykseltä, että eräät yleis­hyödylliset
laitokset vapautettaisiin
veroista. Edustajat olivat olleet eri­koisen
äkäisiä pormestfit -Martinil­le,
koska hän on ammattiliiton jäsen.
Tuon johdosta huomauttaa kom­munistinen
työläiskirj eenvaihtaj a ai­van
oikein näyttävän siltä,- että jos
Mrwnirealinkin ammattineuvostd käyt­täisi
ienemmän aikaa keskustellak­seen
suunnitelmista järjestymättö­mien
järjestämiseksi ja toiminnassa
olevien liittojen taistelevaksi saatta­miseksi,
niin ministerit ja pormesta­rit
e^rät voisi antaa palttua sille ja
sen ^ityksille, vaan järjestyneellä
työväellä olisi käsissään voimaa ja
se voisi pakottaa hallitusvirkailijat
arvonannolla kuuntelemaan esityksi­ään.
^'Parlamenttien äidin". Englannin
parlamentin, sanoo eräs toverilehti
näipä päivipä käyttäytyvän mitä so-pimattomimmalla
tavalla. Kunnioi­tettavat
jäsenet kutsuvat toisiaan ru­milla
nimillä ja ministeritkin me­nettävät
malttinsa. Sen jälkeen, kun
jatkaa lehli — ikäänkuin jättiläis-m^
sen. sotakoneiston pysähdyttämi-
Pamellih ajan irlantilaiset kansal­lismieliset
melusivat Englannin par­lamentissa,
ei tuossa kunnioitetussa
laitoksessa ole ollut niin paljoa hä­linää
kuin muutamina viime päivi­nä.
Imperialistiset Hrittiläset olivat
ylpeitä siitä- kylmäyerisyydestä, mil­lä
he ottivat vastaan pulat Ovatko
he menettämässä tarmonsa? kysyy
lehti eikä syyttä. *
Yhdysvaltain vankilat ovat jätti­läismäisen
saalistamisen pesiä, lau­suu
Daily Worker kosketellessaan
f*olsom-van^ilassa, Califomiassa,
muutamia päiviä sitten tapahtunut­ta
kapinaa, johon otti osaa noin
kaksituhatta vankia. Liittovaltioit-ten
ja valtioitten vankiloissa komen-,
toa pitävät vallassaolevan puolueen
kannattajat tekevät suunnattomia
voittoja varustaessaan noita laitok­sia
ruokatarpeilla, vaatteilla ja
muilla tavaroilla. Tavallisesti van-kiloitten
onnettomille asukkaille
tarjottu ruoka on kelpaamatonta
nautittavaksi ja vain ne, jotka voivat
ostaa ruokaa tahi Saada sitä vanki­lain
ulkopuolelta, saattavat elää
kauemmin.
. . . » •', • ', » .
Niin kauan kuin ' kapitalistinen
järjestelmä on olemassa, jatkaa leh­ti
j tulevat ahneet riistäjät, seuraa­maan
työläistä kehdosta hautaan
jauhaakseen hänen työstään voittoja.
Ja kun hänen jalkaaisa luiskahtaa
imllä l ^ l i s i l l a banaaninkuorilla.
Urhellaelämän merki­tys
Neuvostoliitossa
E R Ä I T Ä M I E L E N K I I N T O I S I A T I E ­T
O J A N E U V O S T O L I I T O N UR­H
E I L U E L Ä M Ä N M E R K I T Y K - •
S E S T Ä SOSIALISTISESSA
R A K E N N U S T Y Ö S S Ä
, Äskettäin on eräs työväenlehti
haastatellut Suomessa vierailevaa neu
vo^toliittolaisen painijoukkueen joh­tajaa,
tov. Zeitliniä, kysellen hänel­tä
Neuvostoliiton urheiluelämää kos­kevia
asioita. Julkaisemme allaole­vassa
haastattelun' kokonaisuudes­saan:
— Minkälaiseksi Neuvostoliitossa
arvioidaan urheiluliikkeen merkitys
yleensä ja erityis^stikin, minkälai­set
ovat sen tehtävät työväenliik­keessä?
— Me määrittelemme kysymyksen
seuraavasti: 1) urheiluelämä kasvat­taa''
terveitä ja voimakkaita ihmis­yksilöltä,
yksilöitä, jotka muodosta­vat
miljoonaisen joukon; 2) urheilu­elämä
on omiaan vaikuttamaan sii­hen
suuntaan, että urheilijoista ke­hittyy
parhaita mahdollisia yhteis­kunnallisesti
välttämättömän työn­tekijöitä;
3) urheiluelämä kasvattaa
voimakkaita, ^\kestäyiä, päättäviä,
kylmäverisiä, horjumattomia sosia­listisen
isänmaan puolustajia impe­rialistien
mahdollisia hyökkäyksiä
vastaan; ja 4) urheiluelämän avulla
me vedämme suuria ihmisjoukkoja
mukaan sosialistisen yhteiskunnan
ralcennustyöhön, sellaisiakin, joiden
mukaan saaminen olisi ehkä muuten
vaikeata tai mahdotontakin.
—- Mitä • erityisestikin ^nlee kol­manteen
kohtaan jatkoi tov. ZefE-lin
— nimittäin sosialistisen isän­maan
puolustamiseen imperialistien
mahdollisia hyökkäyksiä vastaan,
niin siitä näkyvät eräät suomalaiset­kin
sanpmaiehdet tehneen suuren
numeron. Ovatpa eräät leimanneet
sen suorastaan Neuvostoliiton ur­heiluliikkeen
militarisoimiseksi. Si­tä
se ei kuitenkaan ole. iSe ei ole
urbeiluliiikkeen militarisoimista e-des
niinkään paljoa kuin mitä esim.
Latvian ja Itävallan n.s. puolustus-urheilu
merkitsee. (Näissä maissa
on työväen urheiluliitot muodostettu
sairialla aseellisiksi työväen puolus­tus
järjestöiksi, jotka voimistelun ja
urheilun lisäksi harjoittavat aseiden
käyttöä. — Toim.) Meillä Neuvosto­liitossa
on kysyrnys vain siitä, että
kullekin annetaan vapaa ^ tilaisuus
sellaisten urheilumuotojen harjoit­tamiseen,
kuin on ammunta, lentä­minen,
estehypyt ja -juoksut, erilai­set
heitot, etenkin painonheitto, sei­väshyppy,
p^kienmatkojen juoksu
j.n.e. joilla kaikilla on - sellainen o-minaisuus,
että ne kehittävät har­joittajastaan
oivallisia sosialistisen
isänmaansa puolustajia. Ja tämä oii
luonnollisestikin aivan toista kuin
urheiluliikkeen militarisoiminen,
"—r Miten olette toimineet eri mai­den
järjestjmeiden työläisurheilijain
keskinäisen yhteistoiminnan -lähentä-mispyrkimyksessä?
- Me olemme — huomautti tov.
Zeitlin — psrrkineet jatkuvasti ja
johdonmukaisesti siihen, että kaikki­en
maiden työläisurheilijain yhteis­rintama
toteutuisi. Teille lienee il­man
selitystänikin tiedossa, millä tar
valla me koetimme työskennellä
tuon päämäärän saavuttamiseksi
täällä vjime kesänä pidetyn Luzer-nin
urheilulnternatsionalen konfe-rensin
yhteydessä. Lähetimme tov.
Kosenkon edustajaksemme konfe­renssiin,
mutta häntä ei laskettu e-des
sisällekään edustajaominaisuu-dessa.
Jä —- kertoakseni toisen esi­merkin—
kun palloilijamme olivat
viime kesänä Saksassa, koettivat he
päästä, neuvotteluihin Luzernin u r -
heilmnternatsiohalen johtajien kans­sa
yhteistoiminnan lähentämisestä,
mutta turhaan. . Palloilijamme neu­vottelivat
sitten asiasta Saksan TU-
:n palloilujaoston kanssa, joka hy­väksyi
yhteistoimintasuunnjtelman,
mutta kun asia joutui liiton keskus-
-johdon tarkistettavaksi, oli päätös
hylkäävä. Ja vielä kolmas esimerkki:
kun joku Luzemin intemafionaa-leen
kuuluva kansallinen liitto jär­jestää
joitakin "erityisiä. urheilujuh­lia,
kuten esimerkiksi Suomen TUL
viime-kesänä liittojuhlat, ja kun
me olemme- saaneet kutsun niihin,
olemme niihin mielihyvin osallistu­neet,
kuten viime kesänä teidän liit­tojuhliinne.
Mutta kun esim. Nieu-vostoliiton
urheilujärjestö järjestää
vastaavanlaisia juhlia*—- esim. ensi
kesänä suuret urheilujuhlat — ja
kutsuu niihin - Luzemin urheiluiri-temationaaieen
kuuluvien liittojen
eduslajia, kieltää Luzemm johto
jäseniltään juhliimme osanoton. Ö-lemme
moneen iertaan kysyneet
kummastellen itseltämme, miksi
näin tapahtuu? Jnhlammehan ei ole
mikään pbliititinen juhla, vaan var­sinainen
työläisurheilijain juhla. Pi­tääkö
Luzernin johto ehkä sitä niin
raskauttavana asianha^ana, kun
juhlat pannaan toimeen työläisten
ja talonpoikain hallitsemassa sosia­listisessa
neuvostovaltiossa, että se
kieltää sen'takia' jäseniltään juhliim­me
osanoton? Kaikkien maiden jär­jestyneet
työläisnrheilijat itse halu­aisivat
mahdollisiminan läheisen ylj.-
teistoiminnan toteuttamista, mutta
johtajien vastustus on ainakin tois­taiseksi
ollut ..ylivoimainen.
— Ulkomailla on levitetty "sellaista
huhua, että Neuvostoliitossa aiottai-slin
nyrkkeilyn harjoittaminen ja
nyrkkeilykilpailut Jcokonaan kieltää;
miten asian laita oikeastaan on?
•— Meillä on • olemassa erikoinen
instituutti, joka tutkii tarkoin jo­kaisen
urheilulajin vaikutuksen har­joittajaansa.
Jos jonkun lajin har­joittaminen
havaitaan vaaralliseksi,
niin se kielletään. Leningradin
fyysillisen kulttuurin neuvosto teki
tälle Instituutille joku aika sitten
huomautuksen^ etcä nyrkkeily mah-
/dollisestl on sellainen urheilu, joka
"olisi kiellettävä. Instituutti otti a-slan
perinpohjaisesti tutkittavakseen
ja se tuli sellaiseen tulokseea, että
mikä urheilulaji tahansa ^on vaaral­lista,
jos sitä harjoitellaan vääräl­lä
tavalla. Nyrkkeily Itsessään ei
ole sen vaarallisempaa .kuin muut­kaan.
Nyrkkeily kehittää harjoitta­jassaan
useita hyviä ominaisuuksia,
kuten kylmäverisyyttä, tarkkuutta,
harkltsevalsuutta, nopeata tilanteen
arviointia j.n.e. Instituutiir tutki­musten
tiedoksi tultua onkin nyrk­keily
jälleen edistynyt hyvää vauh­tia;
yksinpä Leningradissakin •.harjoi­tetaan
sitä.
, Keskustelu jatkui vielä vilkkaa­seen
tapaan. Pohdittavana oli yksi­lö-
vaiko joukkourheilu etualalle ja
monet muut .urheilulliset kiistaky­symykset;
; Haastateltava mainitsi,
että-Neuvostoliitossa pyritään saa­maan
ennenkaikicea suuret joukot
mukaan •— olijia sitten kysymykses­sä
joukkoT tai yksilöurheilu. Pyrki­myksenä.
O l i ; kasvattaa voimakkaita,
terveitä, päättäväisiä ja itsetietoi­sia
sosialistisen yhteiskunnan raken­tajia.
Huippumiehiäkään ei luon­nollisesti
aliarvioida.; Päinvastoin:
he ; osoittavat joukoille esimerkkiä,
miUn suuntaan kaikkien on pyrittä­vä
' saavutta,akseen niin ruumiillisen
kuin henkisenkin täydellisyyden.
sL Ma&ut neljän jalan paperipuista,
(joita täällä ainoastaan katkaistaan)
ovat vaihdelleet §4.50—4.75 ja$5.00
riippuen maan laadusta ja ajon pi­tuudesta-
Taan nyt tämäkin lysti-lopetettiin.
Eilen, 23 pnä marraskuuta nimit­täin
Selin ilmoitti että komppani­alta
on tullut määräys lopettaa kat­kaisu.
Sellaiset, joilla jo on 100
koordia eivät saa enään katkaista
lisää. Vaan ne, joilla ei vielä ole e-dellämainittua^
jsUmmaa, saavat tois­taiseksi
vielä katkaista. Ajosta ei
vielä tule mitään sillä rapakot ovat
vielä kaikki auki, eikä luntakaan ole
vielä tarpeeksi ajokelille. Joten en
tiedän vielä tätä Mrjolttaissa, ztuten
miehet suhtautuvat ^tuohon lopetuk­seen
nähden. Mittauttavatko puun­sa
metsässä ja antavat japparin ne
ajella, tai alkavatko vartomaan tal­ven
ja pakkasien tuloa, saadakseen
ne itse ajella. KalUiksI tulee sekin
-jos täällä makalleä ja syö kallista'
ruokaa, eikä taas kannata sillä inafc
sulia niitä antaa mitä ne trippi- ja
valtatielle maksavat, kun on kerran
joutunut piittaamaan kämpät ja
hakkaamaan valtatiet Ilmaiseksi. Mi­nusta
nähden olisi viisainta että
vaadittaisiin jappari maksamaan sen,
mikä on.ollut puheena ajon kanssa,
koska hän kerran lopettaa katkai-sun,
ennenkuin on kunnolleen kalkki
pääjgsyt alkuun ja koska kerran • ei
vielä, voida ajaa puita rantaan.
lopun iltaa tuonne l:teea asti o*„.
/^VeneUuJaisei tan.»it torstaina ti
22 p. HaaU on koristettu vrar^
sitaan h v v ä l l ä *
soitoDa,
kestäen
Toronton uotisia
uolustus
Canaäan työväen puo-
Justusliitön järjestä­jän
matka
Lokakuun 29 ja 30 pnä • pidetyltä
enslmäisdtä kangalliselta edustaja­kokouksella
saamallaan valtuudella
on Canadan työväen puolustusliiton
toimeenpaneva kansalliskomitea va­linnut
järjestäjäkseen tov. A. E.
Smithin ja päättänjrt lähettää hänet
jär jestämismatkalle. Tov.' Smithin
matkaohjelitia, jota voidaan inyö-hemmln
jatkaa, on seuraava:
Joulukajuila
Sudbury '.
Port Arthur ja Fort William 4
Winn>peg ja ymp. . . . ..
Brandoh ja ymp. . . ..
Regina ja Moose Jaw ..
Calgary ja ymp. . :
Tammikuulla
Edmonton ja ymp. . . . .,
Järjestäjän velvollisuus on pitää
2 p.
-6 p.
7—12 p.
13—14 p.
15-r-18 p^
25—31 p.
1 p.
Oppikurssit alkaa ensi tiistaina,
jouluk, 6 p., kello 8 111. Don-haalilla.
Kurssien aiiiehistoon tulee
kuulumaan kirjanpitoa, toiseksi jär­jestötoiminnan
ohjausta ja yleensä
canadalaisen työväenliikkeen kehi­tystä
ja toimintaa, kolmanneksi ta­lousoppia
ja neljänneksi kirjeenväih-ton
ohjausta. Kaikille työläisille on
vapaa pääsy. Tulkaa joukolla tähän
ensimaiseen tilaisuuteen järjestä­mään
ja Juomaan pohjaa opintotyön
eteenpäinviemiselle. Tällaista oh To­rontossa
kauan jo kaivattu; joten
nyt olisi kaikkien .otettava asiaan
vakavasti käsiksi ja riennettävä mu­kaan.
Kurssit jatkuu seuraavan
viikon tiistaina, jolloin niiden yhte­yteen
järjestetään tov. Sanna Kan-naston
luento, sekä edelleen pääte­tään
ajasta j.n.e.
Kp.. keskuskomitean konsertti on
joulukuun 9 p. Alhambra-haallssa,
alkaa fcello 8 111. Tilaisuudessa tu­lee
olemaan ohjelmaa kaikilta kan­sallisuuksilta.
/ Silloin tullaan näsrt-tämään
mihin yhteisvoimin pystym­me
musikaallisellaj laulun ja ;soItbn
alalla. Suomalaisten puolesta esiin­tyy
silloin orkesteri ja laulua esittä­vät
tov. Hakonen ja Aili Jokela. Pu­heita
ei ole muilta kuin toveritar
Sanna Kannasteitä tervehdys, koska
hän ehtii silloin jo Torontoon.
• Tämä on ensimäineh laatuaan ja
tuskinpa tulee olemaan^ enää koko
talvena. Aineellisessa ymmärrykses­sä
on tämä tarkoitettu varojen kar-^
tuttamiseksi. puolueen valistustyötä
varten paikkakunnalla. Jokaisen
puolueen jäsenen tulisi pitää vel­vollisuutenaan
ostaa tiketti ja kau­pata
myöskin ulkopuolisille^ Tiketti­en
hinnat ovat 35 senttiä ja lapsilta
15 senttiä. Valmistautukaamme mu­kaan!
,
Kuutamo-nuotio-tanssit järjestää
Työläisnaisten liiton suomalainen o-sasto
keskiviikkona'jouluk. 7 p. Nai­silla
oh Sellainen tunteellinen luonto
ja — ja rakastavat kaikkea kau-sitaan
hyvällä orkesterin
alkaen kello 9 illalla ja
1 d;een astL .
"Volgan Venemietet" ja .
j e ^ a tulee esille seur^L^Z^
?oissa, joita on vielä kuten la^t
oulujuHat t.k. 25 pnä k e S o T^
sunnuntai-iHana, naisjaoston ja
peluseuran m^jäiset tustaina t
.torst^na ja hyvä yhteiskunnallinen
iappale "Elämän pyörteissä» jH °
denvuoden valvojalstanssit. Tuonena
pana tulee tarkempi selko.
. T^Iaiinaisfen Liiton puhuja S«.
na Kannasto tulee tänne Soohon
myös jouluksi. Hän tulee pnhu!
maan t.k. 25—26—27 päivinä. KS-kääpä
mielessä.
-PalveUjataryhdisty. on myös oUnt
toimessa vaikka ei siitä ole kovia
paljon kuultu. Se on pitänyt koko-uksia
joka toinen torstai iltapäivä!,
lä S. J. OS. haalllla. Mainittu yhdis-tys
on itsenäinen, palvelijattarien
perustaina, tarkoituksella saada ai-iaan
yhteistoimintaa palveluspai-koissa
olevien tyttöjen kesken Pai.
velustytöt herätkää toimintaan omi
en työsuhtelttenne parantamisen
puolesta ja samalla myös tarjoaa
teille yhteistoiminta paljon rattoi-sampaa
seuraelämääkin. Seuraava
palvelijataryhdistyksen kokous on
ensi torstaina kello' 3.30 S. J. os.
haalllla.
V.. ja u.-seura "Vesan" tytöt ja
lapset ovat-pitäneet voimisteluhar­joituksia
jo pitemmän ajan säännöl­lisesti.
Joulujuhlissa tulevat myös
esittämään ,voimistelua y.m.
r - •. "Helppäri".
puheita ja tehdä järjestämistyötä ja
lähettää kansalfisvirastoon ^selostus
jokaisesta paikasta, missä hän vie­railee.
Myös täytyy hänen tehdä
tilitys kaikista tuloista ja menoista,
mitä hänellä on.
Liiton toimeenpaneva kansallisko­mitea
vetoaa osastoihin ja toverei­hin,
pyytäen niitä vointinsa mukaan
avustamaan järjestäjää työssään.
Canadan työväen puolustusljiton toi-
^ meenpaneva" kansalliskomitea.
MILE 122 A. C- R:y., ÖNT
joita järjestelmän-iailliset verikoi­rat
asettavat hänen 'poIuilTeen ja
kun hän joutuu yhteen sen vanki­loista,
niin hänet myrkytetään vää-remetyllä
ruualla ja ammutaan
ajanmukaisilla kivääreillä, jos hän
esittää vastalauseen.
Asiat ovat sillä tavalla^ ittä tätä
kämppää runnaa ruotsalainen jap­pari
John Selin ja tänne tultiin
Sault Ste Mariosta 18 pmä elok. tä­nä
vuonaa. Ensin korjailtiin joita­kin
päiviä teitä sakilla ajokuntoon
ja sen jälestä näytettiin metsiä, joi­ta
saadaan kaataa.. Työt annettiin
k a l l ^ pätsärikäiigeiUe ja sanottiin
että' työtä riittää koko talveksi. I-soUa
kämpällä on silti ollut 4yä
katkaisijaa, vaan niillä on ollut sa­manlainen
systeemi. kuin pätsäreU-läldn,
nimittäin, että itse ajavat
nistä . ja salaperäistä, josta; johtuu
tämänkin tilaisuuden viehättäväi-syyg.
Tulot on tarkoitettu tov. San­na
Kannastpn matkakulujen korvaa­miseksi.
Riennetäänpä silloin haa-lills
joukolla. ; .
Eri paibkimnilfa
arien uutisia
Joulu- ja uudenvuoden rynnakko-iuhlat
ovat nyt jo lähellä; ei olfe
kuin kaksi viikkoa enään aikaa kuin
alkaa "ne suuret humut. Jokainen on
kai pitänyt mielessään että sUloIn
sonnustaa Itsensä S. J. os. haalille
kun tulee tieto että nyt ne Ovat al­kaneet.
Paikallisia ilmoituksia tu­lee
myös piakkoin ulos, joten niistä
tulee näkemään tarkemmin. -
"Minun vauvani" eli "Mistä minä
lapsen saisin" on enamäineh. kappa­le
ohjelmassa ja se bn hauskempia
huvinäytelmiä mitä on nykyään saa­tavissa.
Siinä ön tuhkaiiheään nau­rukohtauksia
kun koko näytelmän
juoni on "mistä minä lapsen saisin'
Se on kuvaus eräästä lapsettomasta
perheestä, joille jollain konstiUä on
hommattava : tuollainen "pikku nil­viäinen"
kuten näytelmä^äkm sa­notaan;'
Tämä näytelmä tulee lau­antaina''
tik; 17 päivänä, alkaen kel­lo
8 illalla. Etukäteen saa tikettiä
nseammalta henkilöltä ja myöskin
Uudesta Saunasta Albert St. y.m.
paikoissa. '
Mnoriso-ösaston. humoristiset 'ilta­mat
tiistaina t.k. 20 päi^ränä. Oh-^
myöskin puunsa rantaan. Pätsäri- jelmassa on hauska, yksinäytöksinen
kängejä täällä on 4:jä: yksi 2:den,
3:men, 4:jän ja .5:<ion miehen pons-huvinäytelmä,
sekä mölykööri, muo- u e u H U ^ M - ^ » ^ " , - — ^ •- ajVaa»
tiparaatia, ilveilyjä .yjn. j a tanssia oli yöllä kääntynyt ja saanut aiw«**
/ temmins, Ont.
Wnntosoln no. 13:sta toiminnasta
hiukan. •Kokouksia on pidetty sään-nollisestl
,joka toinen torstai ja 0 -
sanotto on ollut kokolailla vilkas.
Uusia jäseniä yhtyy miltei joka ko­kouksessa,
niin että jos tätä menoa
jatkuu, niin pian on perustettava
toinen solu .^o. 13:sta. Edustajana
kaupungin Keskuskomiteassa toimii
Hjalmar Korri, pitäen velvollisuute-haan
käydä kokouksissa, eikä vain
olla nimellisesti, ja agitatäionikomi-teassä
on solusta Salmon Schröder,
kumpikin tuoden raportteja niin pal­jon
kuin -sieltä yain lähetetään.
Viime kokouksessa oli käsiteltävänä
agitatsionikomitean päätös koskien
rankalsutbimehpidettä niitä jäseniä
kohtaan, jotka vain toisiksi ilmoiksi
käyvät soluissa kokouksissa niin että
ne yhdet ja samat henkilöt joutuvat
piihen niin sanottuun liikakuormi-tukseen.
Poistaakseen tämän epä­kohdan
on agitatsionikomitea teh­nyt
seuraavan päätöksen: Yhden
kerran poissaolosta (ilman pätevää
estettä) määrätään solussa joku toi­mi,
johon, katsotaan henkilön pysty­vän,
ja toisen kerran poissaolosta
kahdeksi kuukaudeksi pois puoluees­ta
Ja nfanet "Vapauden'^ palstoille.
Miitta tämä nimien julkaiseminen
on nyttemmin peruutettu, sillä sen
kautta meidän vihollisemme voisivat
saada paljonkin onkeensa toiminnal­tamme,
— Solumme jäsenistössä
heräsi ajatus, että onko tällainen
kurinpltosysteeml hyviä _ tuloksia
tuottavaa vaiko päinvastoin. Tun­tuuhan
se. koko ankaralta, mutta
sillähän siitä pääsee, kun pitää ko­kousajat
tarkasti mielessään. Ninii-huuto
kokouksen alussa päätettiin
ottaa käytäijtöon.
Agit.-koniItean päätöksellä suhtau­duimme
Workerin levitysrynnäk-köön
siten, e^tä solut keskuudestaan
•keräämaiä rahoHla tilaa vuosikerran
tai.kaksi Workeria ja jokainen vuo­ronperään
ottaa antaakseen sen jol­lekin
toiskieliselle. Täten autamme
•Wörkeria ja sämaUa teemme agitat-sionityotä.
Kirklanci Lake, Ont.
Harvinaisen kuoleman ohriksi
joutui marrask. 22 päivänä Mrs. U
Hev?son. Hän kuoli koli-uunista ^
rannees^n hillikaasuun. Vamajs
oli mennyt edellisenä iltana klo U
aikaan nukkumaan puolisonsa kera-
Sitä ennen oUVat laittaneet koU-uunin
täyteen kolia, että tuh
täisi yli yön. He laittoivat herätys-kellon
tavanmukaisesti- soittamaan
klo 6 :ksi aamulla, sillä mieheDa oJi
aamulla mentävä työhön kaivantoon-
Eivät 'kuitenkaan kellon soittoon
kumpikaan heränneet. Vasta Ho if
päivällä mies heräsi ja havaitajj
monsa vierellään kuolleeksi. Tnna-en
itsensä myöskin kovin heiko^
kykeni hän kiitenkin ™«^fr
naapuriin, jotka h i n k k i v a t ^ ^^
heti paikaUa joka voi ^^W^'5
että vainajasta oU elämä
noin tunti sitä ennen. . ,n en-
Tapahtuman tutkiminen Johti
hen tulokseen, että voimakas toofl