1930-04-07-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Suom. Järj.
Ontariossa
J o h D ^ ^ - ^ Torontosta
taar Ja vaikka ha-
'H- kertaa olekaan tila.suut-
"•-•leluja
"^laisuudt-t k u l b k n . ,m.k-al!
enierkiUyii>a paivi-
, Arthur: G p. l^uhtik., Fort
.:TD • lähiseudun osastois-iiniikunnan
harkinnan niu-
11P-;
nepayne: 1- P--
i: 13 p.;
nins: 14
Porcupine: 1-J l»-!
nd Lake: K- I'-:
ove: 1' P-<
nd Lake: 1« !'•:
t: 19 P-;
ijtt: 20
bnry:21 p.;
htön Mine: 2:2 !'..
£k: 23 p.;
Lake: 24 p.: _
Ste. Marie: 2:) p.;
B Mines: 2<j P-;
irerLake: 27 p.
^ t ! Ilmoittakiia hyvin tove-n
puheti'ai?uuksi.sta. Hä-
3 on paljon sellaista kerrotta-
:jota kannattaa tulla kunk-
Toverillisc--5ti
John Wii-ta.
•arfcciiuliirro kci3Tsa iiopsasii. liU-
'kuiz-ia uusia csuroja on perU3tetiu
1 vöipäri msLÄiä-, Kiipaiiutoiminta CJK
jharvuiaisen viikaäta^ Niinpä pelasivat
Tukholman ja Upsalan seurat
jääpallo-Ottelun, joka i»äättyi
tukholmalaisten voittoon. Tukholman
, ja HudiksvaUin välinen, nyrkkeilyottelu
päättyi hudiksvalUlals-ten
voittoon 5—2.
Kirunan työväen urheiluseura järjesti
viime kuun lopulla kansainväliset
hiihtokilpailut, joihin osallistui
Norjan ja Suomen tySIäishiih.
tiijiä.
» -.
Työväen Urlieilulehti on lähettänyt
lehden sisälUi kiertokirjeen
lehden asiamiehille, koskien lehden
Canadan-numeioa. Niillä paikkakunnilla
olevat tilaajat, joissa el
lehdelle ole vakinaista asiamiestä,
ottanevat huomioonsa mainitun kiertokirjeen
ja toimivat ohjeiden mu.
kaisesti. Niillä paikkakunnilla, joissa
on ennestään toimivat lehden
asiamiehet, ei lilaajien tarvitse mun.
ta kuin muistuttaa asiamiehiä tehtävistään
— elleivät nämä muuten
ota asioista vaaria.
^.iäscashirsn puuTiilstjcläi^isrä _ on
Cyt; kckcnsan tTöttösii^^ ja,. initb-'
li^cv-asastciia o-»-at oict nyi huononi-mat,
kuin koäkaai^. aikatseminin-"
"Satoja koteja eroTRaa ainnn^gtjian
hiuskarvan tila_tuhoäta ja ihmiset
«lävät kädestä suuhun".' Lehti to-,
teaa, että ammattitaitoisten kutojaan
palkat ovat viimeisten kuukausien
aikana" jääneet . s ä ^ q l l i s e s ti
alle 1 1!2 punnan viikossa. Tällainen
on tilanne "iloisessa Eglan-nissa",
jota hallitsevat sosialidemokraatit,
jotka vuosi sitten vaalien
edellä lupasivat poistaa maasta
kurjuuden ja työttömyyden-
Heidän politiikkansa on kuitenkin
vain rikastuttanut miljoneerejä ja
lisännyt työttömien lukumäärää.
Kuuluisan valtiomies Disraelin
"kaksi kansaa". Englannissa ovat
etääntyneet -tntistäklh kauemmaksi
toisistaan. Riistäjät ovat. entisestäänkin
rikastuneet ja kaiken. t\jot
sa. ISo ksnraalia - saa toifcai iTsQOp
(isr..,_$4^6, Toim.), 2Sd Itenraa-iUuutna^
t^ ia';850 ksnraaiiiaajuria
saa kukin 14.000 mk. (N. $3,500
Toint) vuodessa, eläyce^nä. Ja nä-mä
.toikki ovat vanhoja keisarillisen
armeijan qpseereja. Sama sosialidemokraattien
johtama hallitus on
koroittanut työläisten työttömyys
vakuutusmaksuja ja pienentänyt
huomatt^vasU ^ työttömyyÄV^ vielä uskonnon harhoissa . kulkevien
he rsTis^aisivat rt?st^st, kar- iissn-oUtä tuctettssn. Talksan mal.
teutaan ja äiEaisivat rakentaa iuo-jtomaisra, kaut-ulrkia sisäitävsä ne3-
Katoilla. SQSiallstkfil vlitftTelr.mto-;' lf«»tTa katoilla, ^ialjstisla yhteBkiintaä^
Me, valistuneet . JfcröväeiUuokan
nuoret, jotka olemme jo vapautuneet
uskonnon hapatuksesta,, teh,
käämme voimakasta v^tustyötä
kun taas rikkaiden teöllisuuspohat
tain ,eduksi on annettu verohuojen.
niiksia. Hallitus noudattaa selvemmin
kuin mikään muu hallitus kapitalistista,
luokkapolitilkkaa rlkkai.
den hyväksi työtäteBevän väestön
kustannuksella.
tajat joutuneet turmion . j ^ t a a l l e.
Tämä prosessi kiihtyy sosialidemokraattisten
ministerien • huolellisen
vartioinnin alaisena.
ri(EN URHEILU
Norjan TUL:n painimestaruuskil-pailut
olivat viime kuun 2 pnä
Oslossa. Kilpailuissa suoritettiin 59
lujaa ottelua ja näyttivät kilpailut
J yleensä, että paini on Norjassa nou-
.sukaude.'5.saan.
Yhdysvaltalaiset työläisurheilijat
ovat merkinneet Viimeaikoina runsaasti
HeLsingissä olevan "Kylpylä
Jyryn" osakkeita. Seuratkaapa ca-nadalaisetkin
esimerkkiä!
Oslon työläisurheilijat .ovat nyttemmin
saaneet itselleen,oman hyp-J
pyrimäen. Mäen avajaistilaisuudessa
tehtiin jo 38 metrin hyppyjä,
vaikka keli ollutkaan erTnomalsen
hyvä.
Viron talonpojat hädän
kourissa
ju riehuu Sveitsin
TULrssä
Sveitsin TUL:n luzerni-jou
ja jäsenistön välillä
Jäsenistö vaatii tiukas-jflemisen
oikeutta toisten
tySläisurheilijoiden kanssa,
leiitetiin- vaatimuksen liiton
Jltäi.'. Sveitsin työläisurhei-
' It" kuitenkin olleet varsin
Ölpailuyhteydessä esim.
itävallan. Ranskan, Neu-
.urheiluväen kanssa;' Var-jjpalloilijat
ja nyrkkeilijät o-*
"Iloisen Englaniiih
kaksi kansaa" —
vasiakkain
Sosialidemokraattisen hallituksen
äänenkannattaja "Daily Herald"
julkaisi äsken tilaston niistä suur-tuloista,
jotka- ovat nousseet - yli
50,000 punnan (1 punta on noin
5 doll. Toim.); vuodessa tai omai-suuksista,
joiden arvo on miljoona
puntaa tai yli. Tilasto osoitti, että
vuodesta ir!24 oli mlljoneerien lu-ku
Tähentsmyt -594:sta 497:ään, PSlukoii: ^^^^^^^ eri - u t t a miljoneerit oUvat tulleet en-
I t - ^ ' , . l . « „ i ^ o „ i r o n c c o <?nnr tistäkm rikkaammaksi. 1924 näet IÄrl"w^^^^^^^ .»>' "..«oneerien,,hU.ne„ vuositulo
jpeisÄ O" u 57.495,688 puntaa; :-knft se taas nyt
oli .laskenut ainoastaan 52,814,312
puntaan, joten tulot' kutakin njll-joneeriä
kohti olivat nousseei pyö-rein
luvuin 95,000 punnasta 106
tuhanteen "puntaan. Niiden lukumäärä,
jotka joutuvat maksamaan
erikoista tuloveroa, ja joiden tulot
olivat 2,000^2,500 puntaa , vuo.
dessa, oli samana aikana noussut
22,763 :sta 23,120:een. Mutta näiden
yli 23,000 yhteiset tulot olivat
kuitenkin pienemmät kuin 497 mll-joneerin
eU 51,929,635 puntaa.
V. 1924. jolloin maassa niinikään
oli sosialidemokraattinen hallitus,
oli työministeriön tilastojen mukaan
miestyöläisten kesklmäärSl.
nen vilkkopalkka 2 puntaa 1.6 shll.
linkiä 3 penceä (Noin 14 doll.
Toim) viikossa ja nalstyölälsten
keskim. 1 punta 7 sh. 6 penceä
(Noin 6.75 doll. Toim.) viikossa. Tähän
metmessä on esim. konetyöläls-ten
palkka laivanrakennijsteplllsuu-dessa
laskenut 2 punnasta 14 sh. 6
pencestä v. 1924 2 puntaari 14 shll-lingiin
nyt. Tällaisen työläisen vuosipalkka
on siis nykyisin noin 140
puntaa ja naistyölälsen keslklm,
vuosipalkka ainoastaan n. 70 puntaa.
Mutta nytkin on maassa yli
1,500,000 työtöntä, eli lähes : 400,000
enemmän kuin sosialidemokraatti,
en astue-ssa hallitukseen viime kesäkuussa,
ja työttömien asema on kerrassaan
kurja. Hallituksen äänen-
'.':annattajakin on pakoitettu totea-
Viime syksynä oli
' TUL:n ja Saksan oppositi-fÄstelijoIden
välinen joukkue,
flu Berliinissä; samoin nyrk-
TUL:n jalkapalloilijat o-j-;
jnutenkin Luzernin herroille
kryynl". Itse jalkapallo-rjoiito
on, niin sosdem. mieli-
(iuih se onkin, opponiseerannut
määräyksiä vastaan. Niin-f^
ratUn. sveitsiläiset palloilijat
ahkerasti kielletyissä kllpai-
L.Ja kun heidän paras jalka-
"Horburg" Baselista,
virallisen ottelun Saksan T
^opposition kanssa, niin syntjd
ayoimeksi. Liiton johto on
anut Horburgin pois liitosta,
nyt ovat liittoon kuuluvat
eurat kuitenkin ryhtyneet
leinaan Horburgin kanssa. Täs-tietysti
täydellinen seka-
Liiton johto ei hallitse
^•jatakaan tilannetta. Sveitsis-
^ .IfUzemin emämaassa, kärsii
hajoitus. ja karsincimis-tappion
toisensa jälkeen.
Virossa on maatalous, kuten kaikissa
muissakin maissa, tällä kertaa
suorastaan huutavassa asemassa.
Pakkohuutokauppojen lukumäärä l i sääntyy
päivä päivältä ja sadottain
saavat talonpyojat lähteä konnull-taan
huutokauppavasaräin lyominä.
Verot, velkojen korot ja vekselit
ovat olleet useimmissa tapauksissa
pakkoljuutokauppöjen aiheuttajina.
Kuvaavaa on. että: vallassaolljat
siellä käyttävät maatalouspulaan
nähden samoja konsteja kuin valkoiset
veljensä Suomessa. Sikäläinen
maatalousministeriö näet on tilanteen
johdosta pitänyt neuvottelun
ja päättänyt tolmeer^panna kiertokyselyn
vallitsevan maatalouspu-lan
syistäd).
Kyllä ne syyj; on porvarlenldn
tiedossa, mutta kiertokysely- ja ko-mitea."
systeemiHään" koettavat vallassaolljat
kaikkialla pitää sumua
kärsivien talonpolkalston silmillä
niahdollisimman kauan.
Valkohurtat Viron
"tasavallassa"
öljysbta
imintoja
Yorkissa olevat entiset Hel-
"Jyryn" jäsenet ovat hank-kiertopalkinnon
lahjoittami-fjtntlselle
seuralleen. Mihin la-palkinto
tulisi, ei ole vie-etty.
jiiertopa
Lontoosta ilmoitetaan, että maailman
suurin öljy trusti Standard
on C:y YbdysvaJlplssa on ostanut
1 miljoonaa tonnia öljyä Neuvostoliitosta.
Sopimuksen mukaan han
kitaan mainittu'määrä 5 kuukauden
aikana. Kauppasumma on 25 mii
jooriaa döiiäria. .
Porvarilliset lehdet • i)Hävät todennäköisenä,
että tämä kauppa saa
sodan amerikalalsen. trustin Standard
Oli C:n ja .s^^aJalsen Rpyai
Deutchiri välillä 'pijhkeamaan limi-liekkiln.
Viimemainitun päällikkö,
tshervonetsleri väärennysjutussa
tunnettu Henry. Defcerdlng, on Jo
ryhtynyt' tplmehiJitei^ln . vallplttaafe-seen
itselleen suuremman osuuden
intialaisilta niarkklholsta. MikäU
tiedetään, OTT Staridard Öli .C:.on tar^
koltus nimittäin hij^ydä Neuvostoliitosta
ostamansa öljyn Intian mark-kinoilla.
Maaliskuun 7 p:nä aloitetut
nuuskimiset ja vangitsemiset jatkuvat
edelleen. Äskettäin on vangittu
yhteensä 20 henkilöä. Viisi etsittyä
kommunistia eivät todennäköisesti
ole santarmiston ulottuvilla. K a ^ l
vangitut tuomitaian sotaoikeudessa.
Vainot ovat kohdistuneet. myös
"Viron työväenpuolueen" rliglkogus-sa
oleviin edustajiin. Virallisesti
ilmoitetaan, että. näiden erolt-tamlsta
rilglkogustai suunnite!-
laan. Mainittakoon vielä, että san-tarmisto
on saanut sisäministeriölt
ä rahapalkkion viimeksi toimeenpa,
nemistaan vangitsemisista.
Kuten lehdessämme on aikaisemmin
kerrottu, ampuivat Viron santarmit
äskettäin erään työläisen.
Nyt on käynyt Ilmi, että tämä oli
ent. rligikogun jäsen Jyrna. Erikoista
huomiota, kiinnittää edellä
olevan sähkö.sanoman tieto siitä,
että Viron sLsäminlsterlö on mak.
sanut sikäläiselle ohranalle rahapalkkiota
toimeenpanemista vangit,
semlslsta. Ilman muuta on selvää,
että tällainen menettely johtaa uusiin
vangitsemisiin, koska ohrana-laltoksllla
tässä suhteessa on rajaton
valta.
luokkaveljlemme keskuudessfi. Par.
haimpia aseita uskonnon vastaiselle
taistelullenmie antavat "kansalaiskokoukset',
kuhkolsat fasclstlpapit
huonetaulu- y.m. jutuillaan..
Irti kirkosta! Irti uskonnon Eah.
lelsta! Tinkimättömän luokkataistelun
puolesta, sosialismin luomi,
seksi. — A—a. - • - - -
lettä.
Neuvostoliiton Kumilrusti Ijihetti
aikoinaan retklkunan Etelä-Amerl-kaan
tutustumaan sikäläisiin kaut-^
sukkia tuottaviin kasvilajelhin ja ottamaan
selvää voisivatko kenties
jotkut tai joku niistä meriestyä sub-troopiUislUa
alueUlamme Kaukaasi-assa
y.m. Retkikunta toi mukanaan
SUOMESTA
4.VL'OTIAS TYTTÖNEN JÄTETTY
AL.4STOMANA KYLMÄÄN
KELLARIIN
Usktinto, papit ja luokkataistelu
on
Keisarin kenraalit
Saksassa hallituksen
suojassa
Maan hallitusta johtaa sosiall.
demokraatti Muller ja hänen apunaan
on sosialidemokraattisia ministereitä.
Mutta vaikka maassa
onkin, ankara tlnansslpula, valtiofi-nansselhinkln,
nähden niin silti hallitus
iisää esim. sotamäärärahoja
kokonaista 40 mllj. markalla. (Noin
lö mli. dollaria Toim.) viimevuotisesta.
Sotamäärärahat on nimittäin
nostettu 730 mllj. markkaan.
Nykyisen 100,000 miestä käsittävän
armeijan aseistukseen Isäyttä..
vät sosialidemokraattiset ministerit
yht^ paljon valtion varoja kuin
käytetettiin maailniansodan edellä
500,000 miestä käsittävän keisarillisen
armeijan aseistaihlseen.
Entisille ministereille valtiosihteereille
ja sotaherroille maksaa nykyinen
hallitus huimaavia eläkkeitä.
Ministerit saavat eläkettä 25,-
000 mk. (N. $6,250 Toim.) vuodes-
Kautta aikojen on vallassa" oleva
luokka käyttänyt uskontoa rUsto-aseriiansa
säilyttämisen pönkittämiseksi.
"Hengen miehet", paavista
yksinkertaiseen kylällä kiertävään
"sananselittäjään" saakka ovat valitessa
olevan luokan nöyrimpiä palr
velijolta, uskollisimpia kapitaalin
aseenkantajia, proletariaatin vapaus,
taistelun vannoutuneita vihollisia.
Parhaimman kuvan pappien rauhan
rakkaudesta sai Suomessa v.
1918, jolloin , papit "siunasivat" a.
seita ja ammuksia, joilla työläisiä
teloitettiin, ottivatpa useat hengen-mlehet
— oppinsa tappamlskiellofSta
huolimatta — aktiivisesti, asekädessä
osaa maan valicaisuun.
Epitä nyt 1930. Onko uskonnon
]a pappien suhde työläisiin riiuuttu-nut?
Ei, vaan pikemminkin päinvastoin.'
Siltä piilfiuvat selvää klel-tä
äsken Lapuan "kansalllskokouk.
3ei5sa" pappien käyttämät puheenvuorot,
Esim. kirkkoherra Elovaara:
"Me sanomme esivallalle: Pystyttäkää
huoneentaulu Suomeen.
Siinä taulussa sanotaan: Älä kanna
miekkaa hukkaan. Ellei esivalta tätä
ymmärrä, niin. meldäh (pappien)
täytyy itse pystyttää tämä huoneen,
taulu", ja edelleen "Kommunistit
on saatava pois eduskunnasta ja si.
tä varten eduskunta hajoitettakoon
(!). Senjälkeen pidetään kyllä huoli
etteivät ne (työläisten ja pienviljelijäin
edustajat) enaän tuTe sinne".
Näin soittelevat fasclstlpapit ensi.
viulua "Itommunistien" päänmenoksi.
Mutta voiko muuta odottaakaan,
hehän saavat palkan riistoyhtels.
kunnalta • ja heidän tehtävänään on
tukea horjuvaa Ja luhistuvaa kapitalistista
yhteiskuntaa kaikin keinoin.
Kun ei pelkkä "uskon".3ull8-
tus, "helvetin" Ja "taivaan" manans
auta, niin silloin on turvauduttava
'huoneentauluun" Ja huitaistava sillä!
Ilman uskontoa ei kapitalistinen
ärjestelmä pysyisi pystyssä. Kuu
uskonnon orjina kurjuudessa elävät
miljoonaiset Joukot näkisivät oman
aseman kurjuuden, huomaisivat sen
^ariparka on .<;en tulimaises-
^rte!ukuumee.ssa.
_ o n toL^takymmentä vuotta
^ut ikenet irvellään. että
goljtto heittää töppösensä
«^xohden mo.s.sa tuokiossa,
«et ovat kuitenkin vierineet
gstr ja Neuvostoliiton tas-
.««^^ kiinni maan kamarassa
»atoi, että kaatumisesta el
tietoakaan. Ei edes.
ruvennut hoipertele-rifT''''^
^"M-^uijais^tnu ttahao ipjuelr--
l^tato koiratorpasta pa-olevaa
"aisakkla"
^ porvari hoipertelee ylen-
?^vomiakkaan uskonsa Neu-lepertele^
vhtä neh-
^ ^ « k a tahansa kaulSS.
f ^ n i E a l l a kastellut.
VEf Heidelbergin lääkäri
ST^I Odottamaan neu-
^Jvo ^^"^"-''^ päättä-
V e f f ^ " ^ " ' ^^^•''ä tutki,
o^g" "^'f^nkä 3iellä oikein
sellaista hyvänahkaista V3,keä, an-
*«omtto!ai..e ^- ne kun ovat
toivat uskossa hoipertelevalle lääkärille
luvan, että tule vain tarkastelemaan.
Me itse täällä paikanpäällä
enune huomaa yhteis,
kuntamme liitosten lotisevan, mutta
jospa sinä oletkin tarkempi huomaamaan.
Niin! että: Posaalusta
vain!
Lääkäri meni Neuvostoliittppn.
Kulki, kolmessa viikossa maan läpi
ja palasi hoipertelemattomana
mutta kauhistuneena maklcar^n ja
oluen ääreen Saksaan. . Kiire oli
miekkosella pois neuvostovallan, a-lueelta,
sillä hän oli tosiaankin niin
tarkka pbikä, että hpnasi heti; ma.
kuuVäunujen akkunoista Venäjän
maata silmäiltyään, jotta pyllylleen
menee kohta koko neuvostojen hökötys
ja . senvuoksi piti pltaä kuretta,
ettei satu jäämään alle, kun
laitos rysähtää.
Pappa oli palattuaan vähän ai.
kaa kuin puulla päähän lyöty,
mutta sitten tarttui kynään j ä kirjoitti
kirjan "MUtä Venäjä näyttää
todeDisuudessa".
Ja se oli näyttänyt tästä tohtorista
vallan kamalalta. Häntä oU
suorastaan järkyttänyt moraalisen
perustan puuttuminen Neuvosto.
Venäjällä, kuten hän itse hengästy,
neenä kertoi. Ne emäkommunistit,
nepä jotka hoitelevat koko neuvostoliittolaista
meininkiä, kuuluvat
vain pohtivan mielessään miten
voisi mennä naimisiin todellisten
prinsessaln ja ruhtinattarien kanssa.
Ja saada sitten Iso maatila myötäjäisinä.
Niin kuuluvat pirulaiset
tekevän. Ja sillä aikaa kun he haaveilevat
prinsessoista, yhteiskunta
mennä huristaa nurin.
Lisäksi tämä hoipertelematon toh.
tori, konitohtori vai mikä He, ker.
too. että neuvostodiplomaatti Ja
kansanvalistuskomlsäarin sijainen
kollontay (?) pitää kouluissa puheita,:
kehoittaen tyttöjä ja poikia
mahdollisimman pian sukupuoliyhteyteen,
"minkä tuloksena viisikymmentäkaksi
prosenttia Peterburgih
koulujen oppilaista on veneeristen
tautien saastuttamia".
Miitta ei siellä herra tohtoriakaan
oltu ihan unhoitettu. Eräs mosko-«
valainen ajuri kuulema oli tuntenut
hänet "kuuluisaksi" ulkomaa,
laiseksi ja tahtoi "tutustuttaa" hänet
.kaksikymmenvuotiaaseen kasak-katyttöon,
jonka seurassa voi viettää,
aikanisa hauskasti.
Paljon muutakin kamalaa on. tohtori
nähnyt makuuvaununsa akku!
nasta. Joita hän sitten kertoo kirjassaan,
niskavillat kauhistuksesta
porhollaan.
Sitten hän vakuiittiaa hoiperteleville
uskonveljilleen, jotka alkavat
Joku aika sitten katosi Viipuria-sa
4-vuotlas tyttönen Saara Nykänen.
Hänet oli viimeksi nähty klo
16 ^ajoissa. Etsiskelyt, järjestettiin
heti mutta vasta seuraavana päivänä
kello 15 ajoissa löydetUin tyt-tönen
sattumalta erään Linnankadun-
vairella sijaitsevan kivitalon
kellailsta. Tyttönen oli riisuttu a-lastomaksi
ja kääritty säkkiin, joka
oli sijoitettu erääseen komeroon.
Löydettäessä oli hän miltei tiedoton
vilusta.
Toinnuttuaan kertoi tyttönen että
eräs samassa talossa, josta hänet
löydettiin, asuva l().vuotlas tyttönen
oU vienyt hänet kellariin,, riisunut
hänet ja jättänyt sinne. Teon suorittanut
tyttö onkin tunnustanut.
Hän on jo pidemmän alkaa ollut
sairaaloinen.
YHÄ RIITTÄÄ LUOKKASODAN
AIKUISIA JUTTUJA
Äsken oli Turun hovioikeudessa
Jälleen esillä eräs luokkasodan ai.
heuttamifita Jutuista. Hevoskaupplas
J. F. Berglundia H:gin pitäjästä
syytettiin palstatllallisen Skogin
murhasta v. 1918.
Oikeudessa kuultiin useita todis-tajla,
joista kukaan el kuitenkaan
voinut suoraan välttää Berglundia
murhan suorittajaksi. Eräs. todistaja
kertoi Skogissa löydettäessä, olleen
sellaisen pistimen aiheuttaman
haavan, joka oli B : n kiväärissä,
.feräs B:n todistaja kertoi tämän
lähteneen H:gin pitäjän kunnantalolta
pois silloin kun Skog sinne
tuotiin, joten hän el todennäköisesti
ole. ollut tekoa suorittamassa.
Kummaltakin puolelta jätettiin
juttu' päätctläväitsi. Pääflös anne^
taan vastedes määrättävänä päivä,
nii.
ULOSOTOT WSÄÄNTYVÄT
HUIMASTI
menettää uskonsa neuvostovallan
pikaiseen kukistumiseen", että se
Dn siinä Ja siinä huuleUa että heit.
tää ketaransa taivasta kohden. Ei
tarvitse muuta kun pikkusen kan-klaa
apuna.
Mahtaneeko porvariparka. saada
uskoaan takaisin tohtorin vakuutteluista
huolimatta, sitä epäilemme,
sillä se hikoilee epätoivossa edelleen,
kin.
Meillä el ole varaa lähettää Neu-vostolilttoon
mitään tohtoreita, ja
siksipä lähetimmeldn sinne muutamia
kuukausia sitten Latvan Jussin
Torontosta. Latva el tietääksem.
me ole aikonutkaan mitään kirjaa
näkemyksistään Neuvostoliitossa
kirjoittaa, mutta sensijaan hän aikoo
kertoa kansalle huomioltaan
suullisesti. Tällä kertaa toveri Jussi
kiertää Ontariota ja kertoilee
kansalle, mitä .siellä paljon puhu.
tussa poisujen maassa on saatu aL
kaan. Tiukatkaa vain Jussilta Icalk-ki,
kyllä hän juttelee, kun osaa
sopivasti kutkutella. Katsokaa muuten
hänen matkaohjelmaansa tästä
lehdestä jä kun huomaatte hänen
saapuneen paikkakimnallemme, niin
painelkaa kuuntelemaan.
Sielläpähän pääsette, niinkuin
mekin pääsemme kun hän saapuu
Siidburyyh. tietämään, onko niissä
"tohtori" Meierin puheissa perää
vai onko hän, kuten tavallista,
muiden porvarien tapaan lasketellut
»hmbisia.
Lnppovaaran Isko.
Vaalan. Jääninliallituksen antaml-en
tietojen mukaan ovat lainhakuja
muut ulosQttoasiat viime aikplna
lisääntyneet pelottavasti. Kuri esim.,
v. JÖ28 Jätettiin tällaisia asioita
lääniniiallitukseen ybt. 1,102, kohosi
luku V,, 1929 jo 2,008 :e€n.
Tammikuun tilasto tältä vuodelta
osoittaa, että tällaisen asioiden
luku lisääntyy Jatkuvasti. Viime
tammikuussa jätettiin lääninhallitukselle
uloshakuasiolta 291, Icun
sensijaan vastaavana aikana viime v.
ainoastaan 131 Ja tammlk. 1.0|28 vain
90.
Ulo?ottoasioihin annettiin lopullisia
päätöksiä vupnna 1928 711 ja
vuonna 1929 1,349, siis miltei kaksinkertainen
määrä edellisvuoteen
verraten.
Maksuvelvollisuuteen tuomittiin
1928 .701 henkilöä, ollent heidän
maksettavakseen pantu, summa
kaikkiaan 3,946,334 mk. 40 ,p. Viime
vuonna . tuom.ittiin kaikkiaan
1,641. henikllöä suorittamaan yhteensä
13,322,929 mk. 93 p. Lisäys
oli siis, kuten huomataan, huikea.
Kehityksen osoittamiseksi tulkoon
vielä malnltultsl, että äsken päättyneellä
tammikuulla annetuflTa
päätöksillä on jo tuomittu maksettavaksi
4,4(JO,00P markkaa, joka
summa on suurempi kuin vastaava
määrä koko vuodelta 1928.
f^alsia siemeniä^ ja erään tällaisen
kautsukklpensaan viljelys näyttää
lupaavalta. Mutta ikävä puoli asiassa
on se, että tuo pensas alkaa antaa
kaut.sukkla vasta neljän vuoden.
Ikäisenä, joten neuvostovaltamme
kautsukin tarvetta el tätä tietä tyydytetä
vuasikymmeniln.
Siitä huolimatta on NeuvastoUU
tolla loistavat malidolllsuudet kautsukin
saamiseen omien rajojensa sisäpuolelta.
Asherbeidshanissa, KasaluJtanlssa.
Keskl-Aasian hietaerämalssa, vlelär
pä Astrakanin läänissäkin, siis sa-tojehtuhanslen
neliökilometrien laajuisella
alueella kasvaa, vaikkakin
harvassa, Hondrilla-sukulsia kasve-ja.
Ne ovat melkeinpä ainoat kasvit,
jotka voivat menestyä hehkuvan
kuumilla lentohlekka-arollla, kestävät
kuivuutta ja suunnattomia talvipakkasia.
Vuosikymmenien kuluessa
ovat kas/ltletellljät kerännet
näitä kasveja "herbaarlolhlnsa kiinnittämättä
huomiota eraäreen "vä-häpätöiseen"
seikkaan, mikä parin
viimeisen vuoden aikana on saanut
tavattoman tärkeän merkityksen.
Hondrillojen herkkiä juuria vahingoittavat
eräät toukat, Itsäksl saavat
ne helposti vammoja pelkistä me.
kaanlslsta .syistä. Täten syntyneistä
"haavoista" vuotaa sameata nestettä,
sekaantuu hiekkaan ja muodostaa
suuria, yhtenäisiä kimpaleita.
Hondrillat voivat tällä tavoin sitoa
kokonaisia lentohiekkakenttiä. Vuotanut
aine sisältää lähes 20% kaut-sukkia.
On keksitty yksinkertainen
keino, jonka avulla " itse keruupal-kallB
voidaan erolttaa raaka-aineesta
tarpeeton lilekka Ja kertynyt arvokas
ma.ssa voidaan lähettää tehtaisiin
edelleen muokattavaksi.
Kuluneena talousvuotena kerättiin
hondrllla." pahkoja" Joku kymmenen
tonnia Ja lähetettiin "Kras.
nlj Bogatys"-tehtaa6een, Tehiln sarja
kokeita ja niiden tuloksena kävi.r
selville, että hondrlllakautsukh;!»
voidaan nyt jo käyttää useissa tuot.
teissä kokonaan ulkomaisen kautsukin
asemasta, useissa taaskin huomattaviin
suuri prosentti. Paraikaa
kokeillaan autorenkalden valmistamista
siltä.. Ei ole aiheeton otaksuma,
että ennenpitkää löydetään eel-laiset
menettelytavat, että hondrlllal
kautsukkl korvaa kokonaan ulkomaalaisen;
kautsukin, IS^euvp^tpliilb
toa el voida .silloin enää hätyyttää
minkäänlaisella "kautsukkisaarroUa".
HondriUapahkoista saadulla tervalla
on myös huomattava tuotannollinen
arvo.
F
kun ajattelette ostaa itsellenne tai sukylaisellenne • ipno-graf
in, niin käykää ehslii puhuttelemassa meil», Meiltil vpijcte '
saada yhtShyvHIä e)idoilIa kuin keneltä tahansa nlldep *
myyjältä. <Suomeen matkustajat!. Samalla kun 03tatte Vs^ui^
deata tiketin, matkustaaksenne kotimaahan niin ostakaa meiltä
Portable Pono^afi.myös. Se on käytänndllinen knjjet^taa^nint
kanaan ja tuottaa'teiHe-matkaUa monta hanskoutia. K#9A-kämppäilijoille
Jo piknekkivierailijoille erityisesti. paiDOstamine
näiden fonografien käytännöllisyyttä. Käykääpäs, Ji^fl^tAfvet-tanne
varten katsomassa'niitä'Vapauden kirjakaupassiau
Seuraavia
Pb#Ie
Fonografeja
on meiltä saatavana
No. 15 Carryola ........$17.80
Model B Realtone .... 21.00
Model 118 Columbia 29.00
Model 126 Columbia 35.00
Model 135 Columbia 45.00
Model 163 Columbia 65.00
Ulkopuoliset, jotka eivät ole tilaisuudessa ostamaan eno-raon
kaupasitamme, voivat luottamuksella lähettää tilauksensa,
tulemme täyttämään lie huolella ja nopcadtl,
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
BoxGti, Sudfaiur^,
Ilahduttava asianhaara on myöskin
se. että tätä "neuvostokautsuk-kla"
löytyy riittävästi. Satojatuhansia
tonneja voidaan sitä kerätä Jo.
ka vuosi. Työ- Ja puolustusneuvosto
luovutti äskettäin keskl-aaslalalsen
hondrlUan, jonka antama kautsukkl
on imrasta siementen keruuseen Joitakin
miljoonia ruplia. Lisäksi on
keskl-Aaslan kansantalousneuvoston
ajoissa varattava tarpeelliset maa-alat.
Jotta hondrllla-vlljelykfilä voU
daan perustaa Jo keväällä 1930.
Hondrillojen viljelys on tuottavaa.
Kun siemenet Istutetaan keväällä,
tapahtuu ensiraäinen "sadon" saanti,
"pahkojen" muodostuminen jo s^-
man vuoden syksyllä. Kun nämä
pahkat poistetaan, saadaan uusi
sato seuraavana syksjmä j.n.e. El
Siis tarvitse odotella vuosikausia.
Nykyisen kiihkeän edistyksen aikana
on tällä. seikalla aavLstamatto-man
suuri merkitys.
Neuvostokautsukkl, neuvostokuml
sjmtyy siis kuin sadussa. Silti koko
asla on silkkaa kaunistelematonta
totuutta.
TEOLLISUUDEN TUOTA^T.pKUS-TANNUSTEN
ALENTUMINEN
NeBYOstoliitosta
Neuvöstokautsukki
Kautsukkl on, ykl niitä raaka-aineita,
Joita ilman ei nykyajan yhteiskunta
voi tulla toimeen. Sen moninainen
käytäntö nykyajan teknit
ka.ssa on siksi yleisesti tunnettu, että
on tarpeetonta lähteä selostamaan.
Lyhyesti sanoen: kautsukkl on ku-mitavaroiden
raaka-ainetta. Kun
kautsukkia saadaan, eräjstä troopillisissa
maissa kasvavista . puista ja
pensaista, on Neuvostoliitto, sarapin
kuin muutkin valtakunnat, tässä
.suhteessa riippuvainen englantilal-si.";
ta. j a , ranskalaisista plantsasien
omistajista, Jöiili on määräävä sa.
nanvälta kautsukin tuotannossa.
.Sota-aikana tällainen rlipl>iiväi-suus
on löjhtalokasta jä eri maat o-vat
parisen vuoslkyminentä ponnistelleet
vapautuakseen tämän väittä.,
mättömän raakä-äineen ulkonjaises-ta
tuonnista. Siten Saksa maailman,
sodan aikana kaikista sUripm^ista
eristettynä valmisti Buunnattpmjlla
ttJofantokustanrtuKsIlii. tarvjts^män-k^
iitstihln «Hlälihta mulfiti ranka-
aineista, kiiten perunoilta, naftasta,
kivihiilestä, Pohj. Amerikan
Yhdysvallat koettavat saada kaut-sukkinsa
. viljelemällä - Texasissa ja
AMMATTITAITOISTEN RAKENNUSTYÖLÄISTEN
VALMENTAMINEN
Neuvostoliiton Kansankomisarlen
Neuvoston päätöksen mukaan piti
tänä vuonna valmentaa 100,000 ammattitaitoista
rakennustyöläistä.
Neuvostoliiton työaslain kansanko,
misariaatin kollegio, jossa asiasta
on päätetty, on katsonut välttämättömäksi
köroittaa valmennettavien
ammattitaitoisten rakennustyöläisten
lukumäärän 200 tuhanteen. Erikoista
hilomlota on valmennuksessa
kiinnitettävä valmennuksen laatuun.
— Paavin neuvo.5tovastalsen esiintymisen
johdosta ovat 'Neuvostoliiton
ti^tcellLset työntekijät eri puolilla
maata ilmoittaneet esiintyvänsä
päättäväisesti näitä esiintymisiä
vastaan.
889R:n,^^Kprkeln Ka,n8,ftntalpus-heMypsto
o»! tehnyt, eririakkpyhteeh-vedot
tuotantpkustanngsten alentu-rolseata
UmmikuMlla ja kuluvan talousvuoden
enslmälsellä kolmanneksella
koko Liittoa käsiuavässä teollisuudessa.
Tammikuun tulokset o-vat
huonommat kuta ensimäisen,
vuosineljänneksen. Liittoa käsittävässä
teollisuudessa alenivat tuo-tantoicustannukset
tammikuussa
kaikkiaan 4.3 pros. vuoden keskl-määirälsen
tehtävän ollessa U pros.
iSrl aloilla on seuraavia tuloksia:
kivihiilltuotanto 4.4 pros., nafta,
tuotanto 7.4 pros., koksituotanto 4.5
pros.. malmituotanto 3.4 pros., kemiallinen
perustuotanto ^^,9 pros.
Jne. Aspestiteollisuudessa oh alennus
ainoastaan 2.4 pros., 6 pros.
asemesta enslmälsellä neljänneksellä.
Miista .metallurgia on hieman
kohonnut, äntaeVi tammikuussa 2,3
pros., 1.8 pros. asemesta ensimäisel-lä
neljänneksellä Värimetallltuo.
tanto on vähän myöskin parantanut
työtänsä 6.2, pros,, 6.6, profi. asemesta.
Konerakennus antaa vastaavasti
7.6 pros., 7.1 pros. asemesta Ja sähköteollisuus
10.3 pros., 8.9 |>ros. asemesta.
•.
Heikosti menee eteenpäin kevyt
teollisuus. Tuotantohinta alentui
tammikuussa 2.66. pros., 2.4 pros.
asemesta enslmälisellä neljänneksellä.
Eri alat aleruilvat tuotantohintaa
seuraavasti: puuvillateollisuus. 5.2
pros. (pysyen samana), villateolll.
suus 3.7 pros., 4.8 pros. asemesta,
.'jlHtklteollIsuus 6,7 pros. 7.7 pros, a.
semesta, kiimlteolllsuus 11.4 pros.,
7.9 pros. asemesta Jne,
SUÖMEEJ!t
UI II 41
yKJ, .ȀHff
Cätiadäii Dolliiriipi
UhetysktOtäf C
40c IBbetyksiBtä «4 fSOtOQ,
lähetyksistä t20.00-r44d.99i;
lähetyksistä t60.00r-$79.e^
¥1.00 lähetyksistä $80.0(Q*-|l
sekä 60c jokaiselta «eunpiavilt*
kavalta sadalta dollarilta. ,
SäbkoMBOtnalibatyi^ i iU ÖTM 11
faetyskulut $3.60 ]äbetyK8eUa.__vji;
Supmeo rahaa MteUian. KlI1rtl|>
$2.46 sadasta Smksta^.; f
Tehkää lähetykset osotteellät t-
VAPAUS,
Box 69, SUDfiURY* Oat
Laivapilettejä myyaSSn,
Tiedustakaa piUuimdU
TTT
• '*
i
PARHAAT KOLLEKTIIVITALOU.
DET PALKITAAN
Kolhostsentr järjestää kilpailun
parhaasta työn järjestelystä kollek.
tilvistoa talouksL<«a. Sitä varten
pn muodostettu Neuvostoliittoa käsittävä
100,000 ruplan palklntora-hastp.
Kilpailu tulee jatkumaan kevättöiden
ja sadonkorjuun ajan.
Palkintokomiteaan kuuluu: .puheen-
Johtajana tov. Kalinln, varapuheen,
jöhtajajina t.t, Krupskaja Ja Jakov.
Icy ^^Jiä Kölhorit-cntriii, Trji.ktorö.t-fifrntrin.
Ammattiliittojen keskus-neuvosto,
Työaslain kansankomissariaatin
y.m. Järjestöjen ja laitosien
edustajat.
Suuryhtiöitä tuetaan
yleisillä varoilla
QUEBEC, huhtik. 4. — Quebecin
maakunnan lalnlaatijakunnas.sa päätettiin
tänään myöntää hallituksen
varoista Lower St. Laiwrence Trans-portation-
yhtlölle S250.000 säännöin,
sen liikenteen ylläpitämisen avustamiseksi
pphjols- ja etelä-rannoilla
olevien paikkojen välillä. Alkuperäinen
ehdotus oli $50,000 vuodessa, 10
vuoden aikana, vaan tämä $50,000
summa myönnettiin ainoastaan 5
vuoden ajaksi.
Kyllä hallitukset ovat valmiit raha,
miesten vpittpjen .^t|tt»9»Jsek8i,
vaan. työttömäln typfälsten pyytäessä
leipää saavat nämä poliisin pa.
tukasta.,
Vapaudelle ottavat riOiaTilitf!^
liä vastaan myöskin: -'^
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCB ^
316 Bay Street, .
Port Arthur, Ontarit,' *
VARA HELPOTTAA
Jähvetti Piirineii, «unnfettu tup-laveen
delifeeittf, haukiittuaän tunnin
verran mitä siivottöhiimtiiin
kommunisteja koiratorpasta palattuaan,
itiufekaä toiselta metsämie-heltä
mitä hänellä on sanomista
sen johdosta.
Toinen vastaa: — Jos noin pn-hiifsl
henkilö, jonka SänoiUe voisi
hntaä Jotjlin i l vöa, ijilii minulli
oVihL. paUpnkiii gaiiomVta. Alutta
sintille minä annan kolme ^ o t ta
eteehpäih, anteeksi, puhupa sitten
mitä tahansa.
VAPAUS MONTREAL^ BRAfici
1196 St. antoina St,,
Montreal, Qae. ?
• • • . AARO KIVINEN ä
• Klrkland lake. Öht. ;
jouFl^öm^ j S
South Ppteöipiäe, On",' ,^
PAVID B$uh
fri paikkafcnnniHa
Pääkon»
kalMua niaan viTäUlseUfr «
aelle köuluvki umm.mi
eeja matfcistBsta ,Y»Ttir "
han ta! mdoalle. väbviiU.
joja. käännöksiä y,»., seh ^
rmtic- }a naita Säömen
sljn kohdistiiviä asioita.
Osoite:
CAntnUts General of Fiid«i^
Room 018 5
1410 Stanley Street^ Jffoht?e4i^ ^
(Corner St. Catharine and Stanlejrl
AKSELI RAUÄNHIlIllO, ^'
pääkonsuli.
^lisäksi pn ^uomeli^ ^xiiHäA
C.anadassa: Kpheuli. firick J. mSL
te., Port ArthnfcrOäi -^-^8'
Saanmäfcf, 319 3ajr st., t^m^
ri li' ;
il
f
1 *'
I1
— G . W. Tiroroo* 661
Vancouver R€.: • .
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 7, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-04-07 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus300407 |
Description
| Title | 1930-04-07-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Suom. Järj.
Ontariossa
J o h D ^ ^ - ^ Torontosta
taar Ja vaikka ha-
'H- kertaa olekaan tila.suut-
"•-•leluja
"^laisuudt-t k u l b k n . ,m.k-al!
enierkiUyii>a paivi-
, Arthur: G p. l^uhtik., Fort
.:TD • lähiseudun osastois-iiniikunnan
harkinnan niu-
11P-;
nepayne: 1- P--
i: 13 p.;
nins: 14
Porcupine: 1-J l»-!
nd Lake: K- I'-:
ove: 1' P-<
nd Lake: 1« !'•:
t: 19 P-;
ijtt: 20
bnry:21 p.;
htön Mine: 2:2 !'..
£k: 23 p.;
Lake: 24 p.: _
Ste. Marie: 2:) p.;
B Mines: 2 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-04-07-03
