Vapaus, July 21, 1926

              Ranskan imperialislit
saaneet jaloinieli-i^
den puuskan
'Pariisi. —^ Bushilaisen - Jrexran
Ranskan siirtomaahallitoksen liisto^
: liassa annettiin - i d k o m ^ ^ by.
;vintekeväi^jrysjaijestolle ~ , virallinen
tannnstos ja- liyvik^jnminen, kan
Banaikan V., IiaUitos: 'ISkettSnulssään
Jdrjdmässa Amerikan lihettiiasiler
ilmottaa, että Amerikan läheisen
^ idän avnstdsgrhdistjrkselle inySnne-iäan
pikens tnottaatnUivapaasti r a ­jaton,
määrä avostastarpeitä Syy»
rian' -alueelle.
Versaillesin rankassa vapautettiin
-^-Syyria^Tarkin sortovallair• al^bim*
desta : j a ' maa - jalfstettiin Banskan
enojeloksen alaisekn. Banskan kial-»
liitos käsitti ^tömänsQojelaslgrsymy&T
' sen siten knin se oli i tarkotettnkin;
nimittäin että Banskan kapitalisteil^
le oa taattava ykdnoikens Syyrian
Inonnonrikkankdin Jä^^^: ty^
riistämiseen; Albaiselia sivistysas»
teellä olevat syyrialaiset «ivat jak­saneet
oikein käsittää mitä tiyStyä
tieille on tällaisesta , saoielemlsestaji
vaaQ nousivat aseelliseen - kapinaan^
Jota ranskalaiset"^ lentokoneineen/
tänkkeineen j a mnine nyltyaflcairin«l
sotavehkeineen «Ivät vfeläkääii ole
onnistaneet kukistamaan. Matta ke
ovat kylliksi onnistaneet' tykkeineeh
j a räjähdyspommeiäeen tekemään
tuhansia ihmisiä kodittomiksi j a ' tn
haiisia lapsia orvoiksi ja maaten
saamaan saarta karjaatta aikaan
sellaisilla aloeilla, jotka ovat heidän
aseittensa aletfdvOIa.
Amerikal^nen läheisen idiln apn-yhdistys
oh ryhtynyt tätä hätää Ja
kurjuutta lievittämään, ylläpitäen
viittätoista tarvalaitosta, kuten sai.
raaloja, ammattakouloja ja orpo.
lasten koteja. Tähän tkrkotukseen
he käyltävät noin miljoonan doUa-tia'
vuosittain, matta heidän avna-ta3ty5tään:
on ^saaresti;: vaikeattanat
se, että suuri, osa varoista kiskot-l:
tiin tulliveroina Banskän hallituk­sen
, imperialistisiin pyrkimyksiin.
N y i kuitenkin ovat Tanskalaiset-rtal-leet
huomaamaan, että täUaiset^l^^
tokset' taottavat 'suoranairia.etnjft^
iieille itselleen,', «1 ainoastaan sen
kautta, että siten virtaa maahan
rahaa j a tavaraa, matta myös, että
siten'kasvatetaan vckarlnalalsuuteen
iottunutta ammattitaitoistatySvo?-
-maa noista orpolapsiata heidän l i l -
"keyrityksiinsä. J a niin h^ jalomie­lisesti
j a epäitsekkääsU nyt antavat
tuoda tullivapaasta^ tavaraa tähän'
tarkotukseen käytettäväksi.
ja" katkaisseet' pohelinjolitoja Ja' By*
t^rttäneet'inetsäpalojfa.^' :T^
Rahamiehet kokoontu-vat
Eiiropassa
, Nizaa. ,— Täällä ovat tunnetuim-
'Pien finanssilaitosten edustajat kool­la..
Ja vaikka, e i mitään virallista
ilmotosta^ole tehtykään siitä, että
kokoontuminen .oMsi järjestetty
määrätyssä^ tarkotuksessa, • -pitävät
useat euröpalaiset iehdet kuitenkin
varmana, että rahamiesten tark<>-
tuksena on keskusteya jai päättää;
mihin töimenpiteihin olisi ryhdyttä­vä
niiden monien kapitalistista maa.
ilmaa häiritsevien asioiden korjaami­seksi,
V kuten esim. Banskan, Italian;
Belgian. y-«». raha-asioiden kurja;
tila- Sotakorvauskysymykset V ovat
vielä 'keskeneräisessä asenAssa^ sa­moin
on monia muita kysymyksiä,
joita porvarilliset valtiot ovat ol­leet
kykenemättdmiä ratkaisemaan.
Neuvottelussa tiedetään 'olevan
New Yorkin Federal Reserve pan­kin
johtaja Strong. Norman, Ehg-lannin
pankin johtaja, on siellä
my53/ • samoin Saksan valtiopankin^
johtaj:^ Schacht. Yhdysvaltain r a -
hastonsihteeri Mellon on matkusta­mot
Nizzaan, samoin -Hanskan pan-idn
johtaja' Horeau.
• Englantilainen sanomalehti 'West-:
minter .-Gazette arvelee, että tär­keimmät
neuvottelut tulevat ole­maan
• Banskan . velkakysymys- Yh;^
dysvälloille, sotakorvauskysyinykset
j a uusien lainojen antaminen Rans-
Icalle ja- Saksalle Amerikasta.,.
Ammatillinen hajaan-nus
.Ruotsissa
'Ruotsissakin vallitsee ammatilli­sessa
liikkeessä hajaannus, kirjo-tetaan
Suomessa ilmestyvässä tove-rilehdessä.
Siellä on sekä amster­damilainen
että syndikalistinen am-mattijärje3t&.
Syndikalistisetkin jär^
jestöt ovat melkoisen voimakkaita.
Varsinkin Pohjois-Ruotsissa on syn-
; dikalisteilla paljon kannattajia.
Ruotsin kommunistit ovat kauan
aikaa iehheet tarmokasta työtä tä­män
hiijaannuksen poistamiseksi. He
ovat kohdanneet -vastustusta kum-nialtakin
taholta ja- joutuneet saa­maan
osakseen kummankin' ryhmSn
vihat Että kommunistien ajama
.yhtenäisyys kuitenkin olisi sangen
tarpeellinen, sen osottaa eräs selk^
k a a s , ' j o k a äskettäin .on sattunut
'«raälla'tukkitySmaalla' sytfdikaUs-tien
'j°a ' ammättijäi^estön' miesten
välillä;"-Tämä tatteos'kulkee yksin,
kertaisesti nimellä Famsjo;
Blita siellä eittett oh tapahtunut?
Porvarislehdet ovat olleet täynnä
kaahanjattaja ^ t ä , miten ai^dika-listit
ovat ampaneet hikonrikkareita
ki oQ.: kuitenkin mydhemmin . osoti-,
tantunnt vain - porvarillisten sano^
malehtimieaten aivoissa ^ ^ e e k s i
meUastelaksL Asian vakavin pnoK
ei olekaan - sikäläisissä mielenoso^
taksissa, vaan siinä, että ne ovat
osottaneet, mikä 'Syvä kuilu on'
tymästä" syndikalistien: j a ; metsäoja
nittd^5liU»ten mton vämiä Pohjoi»^^
Ruotsin metsisaä. Se on jo.mennyt
niin pitkälle, että sanaa syndikalisti
pitävät toiset lakonrikkorni ;iiimi^
l y i ^ n a , ' kan ' taas c^dikalistien'
mielestä anunattijärjestSn'miehet
ovat selviä karvajalkoja^ Joiden jär.
jestäkin: on (yonantajaln ylläpt^
mä. E i ole ollenkaan * tavatonta,
että nämä järjestdt rikkovat tois­tensa
laihoja.. HsMS. R i k o i s t a on
etsit^vä >plvitjrstä ' Bunsjön
uksiin. ' ^ ' ~ '
.Syndikalistit Johtavat nykylseii
sel^caaksen '^ {yntymisen viime vuo­desta,
Jolloin TalläseniA syndikalis^
tijäijestö Jolisti saartoon erään
lomaan. Asianomainen yhtiö an­toi-
työn tehtäväksi /laattausyhdis-tykseDe,
joka taas sai metsä- Ja
uiitotyöläistenvliitoxt: erään osast6n
tekemään^ tuon ^työn.^ f £un töiden;
tänä vuonna taas piti alkaa; kielletä
tiin: 14 aia riime.vuonna iLJakossa' o l ­leelta
y- työmieheltä: ty^hönpääsy.
Seurauksena ioli/ että; syndikalisti-järjestöt
julistivat työn taas saar.
toon. '<Metsä- ja. uittotyöläiset rik.
koivat kuitenkin saarron Ja sjmdi-kaUstit
väittivät heidän asettaneen
työhöntulonsa :ehdoksr vielä sen,>etr
tei noita .14» erotettua saa ottaa
työhj5n; >i Tämän tiedon on lauttaus-päällikkö
vahristanut.
Täte^' ei tuo taistelu onää qle-kaan
^^öläisten taistelua työnantar
jaa vastaan^ vaan kahden -työläis-ryhmän
^ keskinäistä taistelua.
Met^;- j a uittotyöläisten liiton
toimikunta taas selittää, että koko
viime talven tekivät syndikalistitla-koQalaista
fyötä metsissä. Välit
ovpt toimikunnan mielestä aivan
sietämättömät. Myöskin on eräs am­mattiyhdistysjohtaja
- eräälle porva­rilliselle
lehdelle ibnottanut, ettS
noita 14» eivät työläiset hahia ta-kaisin
työhön, koska heidän väite,
tään eräässä .aikaisemmassa selk­kauksessa
rikkoneen metsä- Ja uit­totyöläisten
julistaman lakon.
Tässä .on vaikeata j a tarpeetonta
asettua tuomariksi j a syyttää sen'
enempää ' toista^ kuin toistakaan
puolta. 'MolemmiUa puolilla on
epäilemättä ^ h t y suuria virheitä
j a toinen lei- sainkaan puhdistu sen-tähden,
että toinen mahdollisesti
juuri tässä tapauksessa olisi käyt­täytynyt
rumemmin kuin .toinen..
Kun jkatsotaan. totuutta suoraan
silmiin, niin on syy näihin selk­kauksiin
etsittävä' ammatillisen lii^-''
keen pirstoutuneisuudesta. Jos -olisi
olemassa vain yksi metsätyöläisten
järjestö, .säästyttäisiin tällaisilta
selkkauksilta : ja^ voitaisiin^ käyttää
toinen : toisensa repimiseen suunna­tut
voimat- työnantajiaV vastaan.
Työnantajat ovatkin ainoat, jotka
tästä ri'kkinäisyyde3tä 'hyötyvät. *
Ilahduttavaa on kuitenkin todeta,
;että kommunistien ajama yhtenäl-syysliike
j a ' Ruotsissa perustettu
yhtenäisyyskomitea ovat - saaneet-suurinta
kannatusta juuri; näillä'
Pöhjois-Ruotsin metsäseuduilla, j o iU
la hajaantumisen haitat kaikkein kr.
peimmin "tunnetaan. Tämä koskee;
yhtähyvin' syndikalisteja kuin ami
matti järjestönkin miehiä. 'Metsä- Ja
uittotyöläistei» liiton kongressi vii-;
me -vuonna; tekikin 75 äänellä 15;
vastaai^k esityksen ammattijärjgstpl-.
le, että se. tekisi alotteen neuvotte­lujen
aikaansaamiseksi eri ammar
tiilisten järjestöjen kesken järjes^
töllisen ; yhteyden luomiseksi.' Mo<;
net—paikallisosastot ovat tehneet
animatäjärjestölle samansuuntaisia
esityksiä.
-Voimakasta halua * ammatilliseen
eheyteen on siis olemassa. Eheä
ammatillinen 'taistelurintama onkin
työväenluokan elinehto. --Me. suo­malaiset
saammeT olla : iloisia, ettS
viimeisessä ammattijärjestön- kon­gressissa-
saatiihveheys säilytetyksi. •
Hajaantumisen; 'kauhistuttavat seu­raukset
ovat nähtä-vinä nn.m. Ruot*
sissa Rämsjön sdkkauksessa^ •
AmmatOlinen yhteis­työ
Ralkaneilla
Sofia. — Bulgarian iimmattiuni-öitten
keskustoimisto on tehnyt eh.
dotuksen kaikkien bulgarialaisten
unioitten yhteenliittämisestä. . Mai.1
nittu keskusneuvosto ilmottaa, etta
nykyisellään ollen on Bulgarian
unionismille mahdotonta saada min­käänlaista
parannuksia aikaan, kun
unionistinen liike maassa on niip
hajanaista. Porvarien terrori on^
sangen häikäilemätön j a näin oBen
-vain yhteenliittjrmisellä voidaan ^lo-;
suhteita parantaa.
' Samaan aikaan -on liike käsmnissä
kaikkien Balkanin: maiden talou­dellisten
järjestöjen yhteenliittämi­sestä
taistellakseen siellä riehuvaa^
valkoterroria vastaan. On hyväk-;
sytty päätöslauselma, missä vaadi^
taan Bulgarian, Bnmanian; Jugo­slavian
j a Kreikan hallituksia pa-.
lauttamaan voimaan työväen sao-jeluslait,
oikeudet ; järjestäytymi­seen,
puhe.; kokoontomis. j a l a a -
suntdvapande^ mitkä;- näitten :o>ait-ten
nykyiset sotilasdiktaattorit o-vat
polkeiieet maahan.
Englanti haluaa rehen-neliä
Egyptissä
lÄntoo.*--' -Egyptissä oleva Eng-laiinlft
• ylikomissioneri::' lordi: Udyd;
on saapumassa' ^ n e . : Hänen sano­taan'^
ankarasti 'taistelevan::Egyptin;
mlehittämisesta. englantilaisilla Jour
koilla j a Sudanm kuvernöörin v i ­rasta..
-UIkoriraston;.:ilmotetaan olevan
taipuisan myöntymääti Egyptin vaa­timukseen
. englantilaisen' sotaväen
poistamisesta,' mutta; ^Xloyd r sanoo,;
että Sudani on Englannin tuleva
aarreaitta, että Sndani taottaa niin
paljon pubvillaa, että Englanti ^ » ä -
see riippumattomaksi Yhdysvalloista ~
tässä suhteessa Ja kieltäytyy myön-:
tymästä' siihen, että Sudanin eng­lantilainen
kavemööri on riippavai-nen
Egyptin; hallituksen tahdosta
huolimatta siitä,? että Egyptin kans­sa
tehdyssä sopimuksessis näin- mää.
rätään. - _ ^
' Uoydin ; ilmotetaanr,tekevän syy­töksen,;
että Kairossa ^olevat ulko­maalaiset;
^diplomaatit, niidenr~-jou-kossa
Yhdysvaltain ministeri, pak­kautuvat:
sotkeutumaan: sisäisiin asi­oihin
—- kun eivät - antaisi Englan-:
nin menetellä aivan; mielivaltusesti.
American, äänenkannattaja, jolkai- veeraa^ lausannon liberaalisille Jn-aee
edelleenldQ kolmen lakonalaisen kijoille j a risältää mainittu: ^taatti
tehtaan, Portsman & Hoffmanin, seuraavaa:
Botanyn j a Geran, suuria 'Umotak-.
da. ','Matta se. e i ' jnHcaise 'outiria'
lakotttal At Tämmöinen';pettarnas;oii!
saanut yksini liberaalisen jalk^san:
"Nationin*^ tekemään senraavan laa-:
suimon^: - "Tuo , näyttää maksun
vastaanottamiselta pettamudesta".
J a Ishtii; jatkaa; ^ ''Kun -American
Federation o f l^borin toimeenpane-va
komitea .tuomitsi Passaiein-lälcon
sontähden, että johtajien joukossa
on kommanisteja, teki se työväen,
liikettä kohtaan • petoksen työväes-tott^
Iojaalisnqden- nimessä -virallisel­le
nnionismille". -
lakkolaiset: ovat: pyytäneet -United
Teztfle Wörke» järjestöltä ja^JL^
F. of L a johdolta,kannatusta l a -
JcoUe. United . Textile Workeriln
-knnlna.:'kourallinen korkeapsilkkal'
sia anunattilaisia. He muodostavat
pieneni^ryhniänt; joillakin tehtynä,
mutta' e i v | t ? I ^^
ammattilaiset kuulu tähän järjes>s
töön.. Lakko: r.ntaisi eriipomaisen ti-laisuadenr
nnioille kasvattaa; voimi­aan,'
mutta se sivuuttaa tilusauden.
8-tunnin t^öpäiväsopi-mus
Belgriassa
Frangin arvo yhä
laskee
Pariisi. ~ . - ^ i f s k a n frangi, mikä
on kauan laskenut myötämäkeä,-toi.
dnaan nopeastikin, on: jälleen las­kemassa.
;•; Torstaina frangin: arvo
oli niin alhaalla, että, dollarista piti
maksaa: 49.&8 frangia ja punnasta
197.10 frangia.^:Frangin arvon ro-j
mahtamisen välittömänä syynä sa-nofaan
olleen; sen; kun rahamiehet
saivat tietää Banskan pankin vii­meisestä
lausunnosta,että : on. ole^
massa 'enää ainoastaan 50,0.00,000:
frangia annettavako, ellei nykyis­tä^
laillista ra jotusta poisteta tai
rikota.
Myöhemmin pörssin ulkopuolella
dollarista piti; maksaa aina 41 fran-;
gia ja-punnasta 200 frangia.
Raha- j a poliittisissa piireissä-val­litsee
: • V tavaton v >: hermostuneisuus-frangin
romahtamisen Johdosta.
Mutta jännitys eitrajotuvainoastaan
politikoitsijoihin ja rahamiehifn,
vaan se koskee jokaiata^Ke^uofc-ka
on V ankarassa:. priississä,.: samoin
työväestö, jonka elintaso liopeasti
laskee rahan arvon laskemfron ta.
kia aiheiitnvan elinkustannusten
nousemisen takia.
Belgian' kamngas - on njrt* dUctaattcÄi'
- Brussel.; --r-; Belgian parlamentin
molemmat; huoneet . ovat . hyväksy,
neet poikkeuslain,- millä Lkuningas
-leivotaan diktaattoriksi. Edustaja­huone
sen hyväksyi 139 äänellä 9
vastaan -ja. senaatti yksimielisesti,
kaksi;^ senaattoria ollen pois istun­nosta*-.
Belgian noskelaiset sekä edusta­jahuoneessa
./^että senaatissa ovat
äänestäneet kuninkaalle diktatuuria
—.porvarillisen, järjestelmän päi­vien
jatkamisen puolesta."Tämäkin
osottaa, etta noskelaiset aina j a.
kaikkialla viimeiseen saakka- pönkit­tävät
olevaa rosvojärjestelmää.*^
Virallisesti Belgian trangin; kurs­si
oli dollarista 43.50 frangia ja
punnasta 211 frangia.
Passaicin kiitomatyö-läisten
lakko
Passaic, N . J . — (PP) — Nyt on
ryhdytty uuteen yritykseen rikkoa
Passaicin 16,000 tekstilityöläisen
lakko. >Sitä varten on organisoitu
300-henkinen: kansalaiskomitea. Sii­hen
kuuluu enimmäkseen paikallisia
liikemiehiä^ ja toisia' jotka ovat lä-
• heisissä suhteissa -tehtailijäin kans­sa
tai jotlra'koettavat onkia Botany-tehtaan
isännän, eversti Johnsonin
suosiota. Komitea'' piti^ ensiiiiäisen
kolsouksensa heinäkuun .6 > päivänä,
j a siellä hämmästeltiin katkerasti
Albert Weisbordia, nuorta lakitie­teen
oppilasta, joka: johtaa lakkoa.
Weisbord ja V hänen kumppaninsa
leimattiin "saalistajiksi Passaicin
rauhallisessa j a kunnon .yhdyskun.
nassa*\ ja heidät tuomittiin kom.
munisteinaV jotka vastustavat ame-rikalaisia
laitoksia.
Komitea,^> julkaisee parhaillaan
snurkokoi^ ilmotuksia paikkakun­nan-
lehdissä, kehottaen lakkolaisia
palaaniaan' työhön; selittäen, että
yhteisrintamidEomitea et ole oikea
työväenjärjestö ja julistaen, että
800-komitea' muodostuu ''työläisten
ystävistä,' joiden - sydämellä ön työ­läisten
hyvinvointi".
:Tähän, yhteisrintamakomitea -vas­taa,
^tta lakko on venynyt 24 :nneUe
viikolle ei lakkolaisten vaan tehtai-
Uj^in tahddstä.^' Jotica ovat kieltäy­tyneet
:lcedcnste1emasta'työli^
kanssa: riidanaUuastaJcysymyl^
Brussels. (PP) —Väittelyssä^
mitä käjrtiin^Belgian edustajakama-^
rissa -e^nenvkahdeksan tunnin tyS-'
päiväsopimuksen ^Jiyväksymlstä, ;.-.1yö^'
ministeri ^^^>W^ joka johti väit^
telyä,' puolusti kahdeksan tunnin
työpäivää-:f:-teloudellisesti;r terveen
periaatteena: 'Mainittu sopimus laa;
dittiin 'KansainBitoir^^^
sissa vWa3hingtonissa 1919.
! "Jos •'kysjrmme itseltämm6'%-'-'sa-noi
hän, "löytyykö yhtään teolli­suuden
haaraa; missä olosuhteet oli­sivat
huonontaneet tässä maassa
käytännössä rolev^n kahdeksan ton­nin
^öpäivän .:. senraulräena, ^ niin
vastaus on^ että; teollisuus Belgias^;
sa yleensä^ on eteenpäin^ menossa.
,Moidän teollisuöstoimintamme :; ei
koskaan ole; ollut niin laajalle olot-:
tuva kuin täUä Retkellä j a meidän
maanviljelyksemme on'^myöskin;kasr'
vamassai ; Kaikista maista meillä - on
pienin, lyöttömäin - suhdeluku (4.5
pros.);:v':'Lyhyesti sanottuna, kah-.
döksan tunnin päivällä ei ole mi­ltään
mii» seurauksia, joita ^pelät­tiin
ylidellä taikka toisella taholla.
"Kun teönisuudenharjottajat huo-maa-
vat Isen.;to^^^n; .että.- kahdek.:
san ; tunnin "ityo5päivä samoin kuin
koulupakkokin,v:; on:' :'t^^ pysyäk.'
seen, niin- n i i d ^ on pakko kääntää
huomionsa, aina Usään^vässä mää­rin
laitostensa -^|)arantamiseen..." _
"Niiden lukumäärä, jotka Uyvät
ammatti- ja . teknillidssä^ kouluissa,
on -lisääntynyt nopeasti sillä aikaa,:
kun kapäkkain --lukumääl*ä on vä-hentynjrt
110,000.::, On: huomattava •
ne srritykset, mitä ^ työläiset ovav
valmiit, tekemään:,saadakseen itsel­leen
. parempia (^asuntoja, j a nämä
paremmin kalustetuksi^ kuinka kir^
jastoja rakennetaan j a kuinka mei­dän
sanomaIehtiemine>-:tiIaajamäärä
lisääntyy sitä mukaa:kuin työläisten
kehitystaso kasviaai; Kaikki .tämä on;
suureksi osaksi kahdeksan tunnin
työpäivän vaikjituksesta. ':i^^: E i kos­k
a a n ennen olel mikään laadittu
laki tuottanut tuloksia niirirtyydyt-täväUä
t a v a l l a kuin tämä laki, kat-
SQmmepa sitä taloudellisesto 'tai yh­teiskunnalliselta
tai V siveelliseltä
kannalta." '
Washingtonin ^ sopimuksen, hyväk-,
syminen: merkitsee, että se on voi­massa
10 vuotta, lukien kesäk. 1
p:stä 1921. ^ _^
Liberalismi yhteiskun-,
hallista^ nukutus- .
juomaa ^
, "Liberalismia ^ voidaan nimittää
yritykseksi reformeerata: laitoksia;^
jotka K.ovat ki^näs^-vaiAäudesta:
r a i h n a i k s i . . . -^^Farhaimmassaldn:. ta--;
pauksessa on 1 Jiberalisnd^tnrfaaa op^'
pia, jonkonMsta, yhteiskunnalllstft
anestesiasi; n n l n i t a s t a . O b e r a a l i -
.set :rliikkeet:: kiiräittävät:^'^
he»|^oita,;-jota? ovat persoonallisesti
koricea-arvoisiav tjoina- on-riuöh-^
nostaan'; konservatiivisia -pyrMmyk-sää,
mutta jotka siitä huolimatta
sanovat : olevansa ' 'u
män puolella; -vaikka;. heV todellisnn-^
.dessa tekevät^- enemmän : kuin nUn^
sanotut ^ konservatiiviset vastusta­jansa
uaden järjestelmän viivyttä-miseksL"
..Mikä lie ollut kirjeen j a edellä-olevan
sitaatin lähettäjällä mieles­sään,
mutta syytä on kehottaa libe-raateja
"tutustumaan ^tähän]ausun-
-toon. 5e sisältää totuutta.
Kan tämän V määritelmän ohella
muistamme; V k u i i ^ : sosialidemok-^
raattiset johtajai' Englannissa^:; - ja
rnnualla, - ovat; julistautuiteet - "libe^
raalien luonnollisiksi^ perillisiksi'%'
saamme samalla oikean määritel­män
; .näittenkin: herraiiv' "edistykf
sem^destä". ' —
T A A S SUURI L E I P O M O Y H T Y MX
Textile Worker'V. joka 'on ainoan
A. F. of L * J & i kuuluvan tekstilijär-jestön,
United Textile Worker8 of
Ossustojen jä J^estS*
jen osoteiUotukset
::',..^::.V•::^-^/rv;;::•^•*^:•>V-T;^-.; •.'.-,--"-;:^'^v-i-;;T;<:-.:;:;;;!i.^:\;^-;
-K •Canadan Kommnnistfpaotäeon::
sihteerin osote.'' '>- ^
:;A1g6niTnoni5t^
Idrjevaihto: - on osotettava: aHaoleval-la
osotteella: Mr.-^J. MacDonald,
Liberaalinen lehti "The Nation"
on saanut eräältä ' kirjeenvaihtajal­taan
kirjeen, missä:; ^siteerataan
erään historioitsijan -määritelmää l i ­beralismista:
Kirjeenvaihtaja ser-
, '.New Yoric. — Täällä, annettiin
Julkisuuteen tiedotus;. että:<^viisitols-
^ta^leipomoliikettä yli:maan'on:mup-dostanät
uuden' komppanian $25,-
000,000 y^pääomalla. - Uaden komp­panian,
nimi on.LibertyBaking Cor­poration.
. _
' Liik^eeUe pantaristo^^:;^^^
pidättävät liikkeiden entiset omis­t
a j a t ' 8 5 prosenttia. Liberty .kor-porationin
Qmotetaan alettavan: he­timiten
uusien: leipomoiden - raken­tamistyöt
. _ -
K O M M U N I S T I K A U HU
ENjQLANNISSA
Lontoo. — M r s . M. E . Pollitt,
'tunnetun ;4communistin Harry : Pol-littin
vaimo,- on erotettu opettajan
tehtävästä Lontoonrkauntin kouln-neovoston
toimesta.,-: Syyksi; selite­tään,
että hän -viime yleislakon a i :
kana olisi rikkonut hallituksen mää­räyksiä.
; Neuvostossa olevat " tyo-läisjäsenet^
taistelivat;: erottomista
vastaan; mutta ollen vähemmistöllä,'
Joti^toivat häviämään.-
:y , :;; asssssa ssssaaa • ^ n" i..„__.--•
LABERGBJ LUMBER
COMPANY
Täydellirien varasto
rakeniiustarpeita
Boom. 304, 95 "Äing St^^ E.,~ lliyi
ronto. 2,-^Ontariö. %
Bowi0'tt S. S. o ^ n kokoukset pi«
d e ^ n Imen ja 3:mäs isnnnäntär
: kanssa.MBJrjevaihto-osote:.on:, Bor.
wie, via Solsqna, B. C." " Hr
^•:':ft---r?^^;-^:-^'t:^'^-'^^^ •^•''^:r'¥-
Beaver Laken 8. osaston kokoukset
joka kuun ensi sunnuntai'.kello;!
.päivälä osaston^ talolla-.Z Osaatoq.
V osote: Box 87, Worthington, Ont.
~ Voinustelusenra' Jehun osote on
sama. , " - -
Canadan: Suomalaisen: - JSrjestoi^
-laillistetun, sihteerin osote - on
A. T. H i l l . 957 Broadview.'Avei
Toronto, Ont , •
Canadan -; Soemalaisten': Tyoläiaten
Uiheilnliitto. Liittotoimikunttan
kotipaikka on Sudbnry, Ont L i i ­ton
sihteeri on Hannes Stda, os.
Box 69, Sudbnry, Oat.
Canadan : Kommnnutipaolaeen piiri:
n:o ä:n1ien X K . - 0 .)
tean j a : Sttdbnrjrn: kanpunldlroini-;
' tean osottelst ovat: B ^ ' 754,
Sudbury, Ontario.
Cehaltia 8.8. osaston osote on: Box
. 81» Cobalt, Ont.
Kl K S. J. Cotean Hillin osaaton
/työkökoukset-j.'pidetään:' jokaisen
; kuukauden 'ensimäinen; j a kolmas
sunnuntai kello' 2 päivällä. Kirje^
vaihto-osote o n : - J . E. Koski^
Dinimore, P. O., Sask., Canada.
S. Creichton. osaston. kokous on
: : joka kuukauden ; 4 :jäs sunnuntai
keUo 2 j.pp. P . O. Box 92.
Colemanin :S.8;;: osaston kokoukset pi-^;.
>^ detään - joka toinen ja^viimeinen
sunnuntai klo 1 i.p. Kfijeenvaih-to-
osote: 6. - S . . Osasto, Box ' 8 1 ,
- Coleman,- Alta.
Coanaaiht: Kommunistipuolueen o-
' saston kokous pidetään joka kuu­kauden
ensimäinen-sunnuntai, a l ­kaen
kello puoli -10 aamupäivällä.
Kaikki osastolle ^aiotut kirjeet on
lähetettävä osotteella: Connaught
Station, Box 35, O n t , Canada.
Unio-«saston; kokous pidetään >• jokä:
kuukauden ensimäinen sunnuntai
alkaen kello. 1 iltapäivällä. Kaik­k
i unio-osastolle ^aiotut, kirjeät on
-lähetettävä osotteella: Connaught
Station, Box 36, O n t Canada, '^i
f km myyfävM
Voi valita kahdesta.
Lähempiä tietoja ehdoista ynnä
muista saa omistajalta.
Antti Lampaineit^
Box 13,-Kamini3tikwia, Ont.
Piano Harmonikkoja
(Vuoden takäukaella) - - '
y. m. SoittovälipeM
. Myös Suomalaisia
Fonografi levyjä myyrät BartersModcStore
88 Dnrham SC.,v Sudbury,; Ontario.
Seuraava Blue'n kaupasta.
— Pfaone 1694 —
Jatkoa Työläisen Tietokirjasto Sarjaan!
m JA XENDOSHI
Kiri. I. STALIN
:'•.^-:'^'^;^^v''•'••;'7:v'^ ^ • ' ^ : ' - i •;;': • ' : ^ ; ' ' : : ; - . • - ; : : • . . ' : - ; ' ' • ' ' ' , - ,
RirjajotÄ On Odotettu jo ^^k^^ vai- 1
mistnnut ' " ' . " - . 1
Lenin on kuollut; mutta hänen oppmsa elää,; leviää j a 3uur- ]
tuu yhä laajempien työläisjoukkojen keskuuteen. Tuskin löytyy <
maaflmassa äenlaista kolkkaa missä ei hänen oppeihinsa tahtoM t u -
tustUa; ei ainoastaan hänen ihailijanaa; mntta myös/ vihaajansa.
^ JBärjan alässÄIoO Stalin,^ »Leniniin persoo- <
nana, ihmisenä j a toverina. Lyhyen persoona-analyysm perästä
seuraa hänen; oppinsa esitettjmä Ijdiyessä j a selvässä muodossa,
äearaavien otoikkojeii 'alla. _ .'
L Leninismin historialliset juuret VL Lenmienun metoodi,
m. Leninismin teoria- IV. F^letariaatin diktatuuri. V . Ta-lonpoikaiskysymys.
V L Knnsallisuaskysymya. VH. Strategia ja
taktiikka. V U L Puolue. IX. Tyyli työssä. -
Leninismi e i ole ainoastaan elvyttänyt nudelleen eloon mnud- • •
laisuntta. vaan leninismi: otti askeleen eteenpäin —> kehittäen (
mandlaisuatta kapitalismin edelle Ja proletariaatm laokkataistelon |
uusissa olobsä:: Leninismi on > mandlaisänden Jatkavaa kehittä- *
mistä, ' ' ' • ' „, ^ -
Kirjassa ön'154- sivua Ja on sidottgna aistikkaiaiin kansHn.
Hinta 75 senttiä. . . . ->
Jokaisen miehen jä naisen on tOattava Ja luettava tämä k i r j a . ' <
VAPAUS» Box 69, Sudbury, Ont
Biai
Fofit Williamin kommnnlstlpnolueen
' osaston kokoukset Joka kookan-den
kolmas- sunnuntai Ja johto­kunnan
kokoukset työkokouksien
edellisinä: tiistaina. - - •
nnfanditt K. P. Sr OS. työkokoukset
pidetään'osaston talolla, joka kuun
ensimäinen sunnuntai klo -11 "päi--
4 väliä, s Kirjeenvahto-osote: K.P.S.
osasto,. Finland, via Barwick; Ont
Fort Frances Kommunistipuolueen
:: suomalaisen -^cielijärjestön - osaston"
kirjeenvaihtajan osote on: -Henry
Mäki, Box 681, Port Frances,
Ont., Canada.
INTOLAN S.S. osaston työkokoukset
. pidetään joka-kuun ensimäinen sun
nuntai4.klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto,
uitola, O n t
Kirkland iLaken S. osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont
Canadan^ Shiomalaisen järjestön L a ­ke
Cotean osaston no. 41 kokouk­set
pidetään osaston 'haililla joka
: kuun: toinen sunnuntai kello 1
päivällä. Postiosote on: Box 15,
Dunblane, Sask. -
Ladysmithin S. S.: osaston kokoak-set.
pidetään joka toinen sannuii-tai,
alkaen kello 7nnän illalla.
Kirjeenvaihtoosote on ; Box 263;
Ladysmith,'B., C.
Long c Laken :;:KP.S.; osaston kirjeen­vaihtajan
osote o n : Wm.i Martti­nen,
Box 237 Copper Cliff, Ont.
?• Kokoukset ' o n jokainen ensimäi­nen
sunnuntai kuussa klo 2 i.p.
Lnmber .Workers - Industrial Union
of Canadan^ itäisen piirivjraston
' kirjevaihto_ j a rahalähetykset on
tehtävä seuraavalla osoitteella:
Alf. Hautamäki,: 966 Gerrard ";St.,
East, Toronto 8, Ont
Ä ^ i ^ Ä '«V
t a t d o - . L a k e C. K . P . Suomalaisen
s:"o^^
tfrr^n 3, S. ftto. kirjeenvaih.
tsjan osote on: S. S. Osasto i l
.4»ck,Mine» Ont Box 72. '
K. P . S . J . ffnmmolan osaston osota
r .on?,«DX 29, Shaunavan, Saafc
Nolaliitt S.^ S . osaston kuukansika.
koiAset. pidetään joka kuun toi-nen
jav-neljfs sonnuntai klo 2
: päivälIä.7.Kirfevaihfo-osote on- a
^S^:08asfco;;Nölal'u, P. A . D . , öct
Nidpeigtäoanns;i,^o^koasrafsctaoutnt 2t yjökao kIosuuknsnetq DniS.
- Ja_knrjeenvaihto-osöle on: S A «1
-sasfco„.Bpx.ll,-Nipigon, Önt'
K. P . S . ' J . ^ ^ o r l S ^ranchin öMjio,
j)sote on: Sanna Kannaato, Bor
43a Port Ax^m, Ont. *
C. l t . ; P . S. 11. PjntUvillen oiiiitim
- y M s m a i s e t työkokoukset pideöan
jokaisen kuukauden - en^mäifiei
rja kolmas sunnuntai köUo 2 inn.
Osote: C - K . P . S. J . Pottsviilen
. osasto,-Porcupine, Ont
Port Arthurin-' osaston kokoukset-o-,
vat j9ka toinen sunnuntai keOo
' 8 illalla; omalla talolla 316 Bay
<St., sekä naisjaoston kokoakset
joka toinen torstaL Kirjeenvaib.
to-osote: 316 Bay S t , Port-Ar-thur,
Ont ' '
jPitri knud'en T. F. Komitean eihte&i
rin osote • on: 191 Secord St,
Port A r ^ u r , Ont
Rose ; Groven : suom. K. P. osaston
: kokoukset pidetään joka kuon
r toinen7 sunnuntai klo 1 j.pp. Kir-
: jeenvaihto-osote: Peter Hiltunen,
Kose Grove," P. O., Ont • -
Sanit Ste. Marien S. J . o. n:o 5,ty3.
kokoukset pidetään joka toinen
sunnuntai ja ohjelmakokoukset
toisina^ alkaen k e l l o 8 i.p. Osote:
126 Thompson St., Sault Ste.
Marie, Ont."
N
Sointnlan osasto, osote: Sointala,
B. C; r Työkokoukset kuukauden
l'Ja>3snnnnntai kello 1. Objel.
makokoukset: samoina päivinä ket
lo 3 l p . _
South P o m i n n e n K. P. 5. otutoa
työkokonkset pidetään joka hra-kauden
kolmantena sunnuntaina,
kello 2-iltapäivällä. Osote: Box
528.
r i n m l n s i n : C T . P. Suom. osaston;
kokonkset; pidetään joka toinen
sunnuntai. Osaston kirjevaihto*
osote: S.-Osasto, Box 1090, Tio-mins,
Ont <• Paikkakunnalla oo
edistymässä järjestäytyminen kai-vanto-
ia metsätyöläisten järjes-tööP
S. J : n Toronton Osaston työko-
' k o u k s e t pidetään Toronton Suo-
-malaisen Seuran huoneustolh,
957 Broadvievr Ave., jokaisen
kuukauden ensimäinen ja kolmas
: sunnuntal-ilta, alkaen kello 8.00.
Ohjelma- j a keskustelukokoukset
pidetään jokaisen kuukauden toi­nen
ja neljäs sunnuntai-ilta, al­kaen
kello 8.00. Osote: E. S.
Osasto, 957- Broadview Ave..
K . P . S . J . Web8ters' Cornein osas-ton
kokoukset • pidetään ensimäi­nen
jä r kolmas" sunnuntai kuukau­dessa
kello 7.30 illalla. Kirje-ivaihtö-
osote on O. Salmi, Vfebs-
"ter8':Corners, B . C .
K. P. S. J . Wanupin o.a.ton kOQ;
kausikokoukset pidetään JP»
: kuukauden 3:mas sunnuntai klo
2 j.pp. Postiosote: Quartz, Ont
Cam Tyolaisp. Vancouverin suomaL
osaston varsinaiset kokoukset pi­detään
joka kuun toinen ja nel-
• jäs keskiviikko 7.30 j.pp. 2605
Pender S t E .
Amerikan ~Workerspuolueen Suoma­laisen
Toimiston, Suomalaisten
Työväenyhdistysten Keskuksen js
Näyttäipöliiton osotteet ovat:
Finnish Federation, 1113 W.
. Washington St., Chicago, D l - -
: Kaikki ^jeenvaihto ja rahalähe- .
tyfcset on tehtävä yllämainitulla
osotteella.
Asiaiaii & Seppälän. S A U N A
AVbiona 4 kertaa viikossa: Tiistwni;keskiTiiUc<m^ perjantains js
.lauantaina kello l - i . p ; p . kello 12:tavoIlä-
•Spruea S t Puhelin 1107 Sudhurj, Ont.
Lähellä Vapauden konttoria.
MU
w u i a w w u i ^ w w g i w
I •
. V a p a u d e n Igrjakauppaan'on juuri Suomesta saapunut 1^5-
väenjärjestö^en Tiedonantajan kastantamai,^E^ Fimmen kirjot-tama
khga, nimeltä' ^ ' . "
Osakeyhtiö Europa vai Europan
Yhdysvallat
Tämä kirja^ on sellainen Jonka jokaisen kommunistin pitS>^'^
lukea j a oikeastaan odotamnekin miten monta kommunistia 6^
Jotka tällaisen oman kitjansa tilaavat' Kirjan hinta on 75
tiS. THatlcaa osotteeqa: V A P A U S , K»eeO,Sndbnry, Oot.