1948-04-13-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Hifcsi itarinl MUmtt eri Uelfi? a- T:ecem:enet lasJte-r/ evä;: kieJsa 2,000— , c--:c--?a on j a - : : l a : s - sadai miljoo-c . a jo:ta ^ j u a - . ai uhannet, jopa vain P';huvai !?n3one: kansat t r.ama kielet euai • i . • n i m i i e i a a n maail- •.-nn.ah«:k=i kiehk.*! • ,--vinie.'-kJksi venajan, , %nn k:ele- ja Idansa , 1 kielet >'f- ova-i 'levinnee: l a a - '.n eri puolille. : N i i n p a, -- kaikkein vaatimat-i : i - i-ujen mukaan •—~ ' i v i i M j o n a a : i h m i s i a : e n : !ahc--; 90 m i l j o o n a l l e! •;r:!e!ena. . • •. . ajoi-:a a-ti i h m i s u * !- ouhecn .syniypera j a i • r i - : ä on i l m a a n t u n u t I iktunäara maapallolle i i - i i i kielLsia on v a n - Klr/. proteBsorit B. SikoUki ja N, Jakovlev voja j a rarkejmpiä ulkoisia elirrjäm- • me — .slljniä j a k o r v i a . K a t s e on työ-proKessissa kiinicäsii vhdi.neitv k i i - ; sien työhön, k u n taas iianiä voidaan • k u u l l a paata kääntämättä. Sik.-i i h - " n.i--et alkoivat k i i y i t i i a nimenomaan ;°''^*'"^^-i'-^*^'^il^™sperhe^ i a a n i p u h e t i n . E n y e l * h u o m . i u i a a oj-^ vahUa valh-sevasta verisukulaisuude.s. k e i n : " . . puheen a . s t e e t t a i s i A k e h i - kielter. .suhteitten a l a l l e .ottamatta tyv.a ."^uraa- kierraniättömä.^ii kuulo- • l^uonnoon s n a .seikkaa, etta n a i i a ^ i - k a l a i ? e n j a muiden Euroopan m u i - , n a i s . e n kyslten 'i-aJilla. r a k e n s i v a ; teor i a n nk. indo-reurooppälaiäten kielten sukulai5uiide=ta. Tämän yhtäläisyv-a e n ? j y ; a selvitölles.^aan he * i v a t k u l i e n k a a n menneet piiemmalle kuin; k e s k i a j j p \ juutalai.set liedemiehe:-1 kaan. He .siirsivät a i v a n v a a r i n biolo-1 vaaiillisti siireiMa NeiivodolJHössa lasketaan hintoja *Tiistaiiia. Imlitik. 13 p, ~ Tuesday, Apyil 13 tr-sinia-y. •.muifiu.-' '3'ihr.v. ' ihniiiier j n i r t r i u" •ocieiMiur. että! i h m i h eh •--ehityk^e.ssaan • m.aapal- • .rs i ; e : ä a n meidän päi-i vtoi.mcn- asteen -kautta.: a> e jolloin ihmiset • i . - i - v-ei-i n i i n paljon a p i n p i - •H-^-'i 'T- a l l i s c s t i nimitetään P i i pnhecanthröpuk-. •••H>-i r<-e'jonka a i k a i s i a muir •••iT•• - ' i i n i n i u e t t u n p a l e a n t h r o - • .ncaMderthalilaise;,». r. j o t ka •••[•'•i .<uure.<;u nykyaikaises- '--olmanneksi tulee uusi > - o - i rie:ec.s.saron alettu . n i - ••-.ji:-ek'vuk.si ihmiseksi'.' t l a - •iiom.) .sapiens ;,!.. ;; •,. : ,\Iiri N r i ULKICLI S Y N T V l? c " T i on a, e.ta k i e l i ei &yn- . j . . „ . . , ib/iv^inp jonkunlai.?en y h l u o n - • l i o i i i^c^ ihmeen tuloksena, vaan .se O i j.i i h m i a i h i e i^kunnan TM .t ^ ^.^'tciTsmille eläimille •vv.s!a. ilmni.sta tunteen-s:, nafiellji-:' • ' :,:'•] ( 1 -.^Moen — k i i j o i t l a a E n - iK _ incodo t'1'icet ihmiset kehit- I a - ' . H : , C a heille ilmaantui •a-vc -.'.noa j o t a i n toinen toLsilleen. Tarve !oi'elimensä: apinoitten kehit-. inji-ön i v p ! u iiuciistui kierlamattö-- .-näst! inociulatsionm. t i e i a imodulat- H o p i _ . s i ; : : v m ; n e n .sävellajista t o i -' •<oenj vii:i • .>:ehrayneempaa aanen Eihtfliia varten la .suun elimet oppi- 1 IS cc v^e»; 1 .lantamaan selvastj (•••!i:i!,c:'annen l o u s e n s a - j a l k e e n " . • •; Tiedc-nvifhet. ovat jo k a u k a i s i s t a a-io'"--. i pvrkiiiecl määrittelemään, TinKiHnisTa oli ihmisen; varhaisin: :;Kihe,.-.'', ^ • / ••. • . • Suuri venäläinen tiedemies Lomo-no.^ ov k i r i o i i : ! - i i i i a : " O n totta, etta •ai;uuic.>ir( vouahsnir ilmaista- s i l m i e n, r-Q-svoicn • Ka.sion la muiden ruumnn omi .p:-il.'-ii>!!!;t Inkkeilla,-- n i i n . k u in ;eav;cre;.-.^:. e,s::eiaan pantomuneja. Ii:r.niv valoa oli.sr siten puhuminen :uiieiu:-nr m a h d o i o m a j a muut i h - n.i.seiv !i!.-:.^eet. var.smkin ka.sien . t o l - .T.inna:- nair:i.si.sivat suuresti sellals-. :a^-puhet:a.''^ •' . Sa:na:; nv.enpneen esitti myohem- :r.iu .Dn.''.'.-,in: " E i ole. v a i k e a t a rat- .«liiia. miksi. c l i : n c : . jotka n y k y i s in psivcievai : p u h e e n muodcstumista, • e h m l e n vasiaava-taydelhstymincn - . . . " j J. V. S : a l i n o.soutaa 5uoran.yhtey-.( de.n syntymisen j a pysty.s.Sä kävele^ • misen v a l i l l a : -Jos a p i n a oli.si aina.;: kävellyt, neljällä j a l a l l a , jas se ei olisi'; suon.stanin.selkaaji.sti,' ni:n. .sen - J i U - • k e l a i n e n .— Anminen — ei. voi'si v a - •paa-sti k l i v t i a a keuhkojaan ja a a i i i - j a m e i t a a n . ;ei voi.si.sus puhua, n i i k a ; olis! perin p o h j i n p i d a i t a n v t .sen tie-.; •loisuuden kehit:vmis: a . ' ' . . 1; , Ihmisen edeltäjän pys.yssa käve- , lemisella.:.oli- myös valtava merkity.s i uänipuheen edelleen kehutymLselle.; "Äänitorvi . mis.sa sijaitsevat aäniii. .synnyttävät eli.met -. . t a i p uu .. .suoraksi k u l m a k s i , . mika lielpo-ttaa aanteh i inuodosiumista. Tj-oprosessissa i h m i - 1 nen alkoi puhua kokonai.silla huuto- •' l a u s e i l l a , JOLS'.^:jokainen ilinaLsi e r i l - j l i s en ajatuksen; 'M , .Onko samankalrai.silla kielillä y h - j teinen " e s i k i e h " ? ; Mik.si ihmiset eivat. ole kaskaan p u - j huneet y h i a kieltä? Nykyään on jo-..( kai.selle tunnettua. efc:a monet' kielet, muistuttavat- p a l j o n toisiaan. K u n e s i m e r k i k s i venäläiset iLso venäläiset V kuulevat u k r a i n a l a i s t e n t a i . valkovenäläisten puhuvan, n n n he ymmärtävä; heita, ymmärtävät puheen yleisen ajatukseni Jos venäläiset: k u u l e vat keskustelua puolan, • bulgarian, Serbian tai tshekkien kielellä, niin, v a i k k a : heidän o n k i n -vaikea vmmarr I l a a s i : a . he k u i t e n k i n erottavat siita e r i l l i s i a sanoja., jotka muistuttavat venäläisiä sanoja. O n siis k i e l i a «ko. lapauks&s.sa s l a a v i l a i s i a i , joiden va-, l i l l u on Kuurempi l a i pienempi y h i a - lai.syvs. Samanlai.sen - yhialai.syyden voi loytaa myös sellaisten nykyaikaisten :kielten k u i n r a n s k a n . i t a l i a n , esp a n j a n , p o r t u g a l i n j a muiden v a l i l l a: J J a i t a kiellä .sanotaan romaanilaisik.si kiellk.si: K i e l t e n analogisen yhtaläi-syyden perusteella, monet vtiedemiehet ovat: t-ehneet jöhtopaatok.sen. etta samankaltaiset kieliryhmät ovat muka lähtöisin nk. ."esikelista'* is. e.sivanhem-p i en kielista le.sislaavilai.sc.sta, csiro-n i a a n i l a i s e s t a jne.), .samoin k u i n pojat j a lnstenlap.set. polveutuvat .samoi.sta vanhemmista. S n a johtopaato.sta: e i - vat.':o.siasiat-vahvi.sta.- . E n k i e l t e n ja e n i n h i m i l l i s t e n k u l t t u u r i e n muodostuminen on tapahtunut hyvin monimutkaista- t i e t a . .. E.simerkiksi -nvkyajan englannin k i e l i on muodo.stunut tuloksena nk; anglo-saksilaisen kielen sekaantumia se:sta ranskan kielen kanssa kolmen vuo.sisadan a i k a n a .. S a m a n l a i n e n hiätorialhnen .sekaant u m i n e n on havaittavissa romanian J a .sille liiheisen moldaun kielen kohd a l ta Slaavilaisten-y.stävyys j a k u l t t u u r i yhteys romanialaisten kanssa on. j a t - v a n erilaisia ilmioUa er voida .sj- \ maistaa keskenään. . Ottakaamme k a i k k e n i : y k . s i n k e r t a i - J .sin e.simerkki: miten kauas matkus-j t a i s i k a a n joku poika, sukulaistensa i luota, h a n säilyttää a i n a muuttumat- • toniana ulkonäkönsä j a miuit U i o n t a i -1 se: piirteen.sa. Jotka ovat- hänelle pc- Tiyjvneet vanhemmiltaan. Kielet .sen .. .sijaan, heimojen .siirtyessä uusille a- i .suinpaikoiUe. saavat heti u u s i l t a naa-.i p u r e i k a uusia .sanoja ja vielapa uu- .sia kiehopiUisia muotojakin - l a .sen johdos;a yha enemmän j a enemmän inuutiuv.it;. etääntyen '•.sukulais -j:ic- Kirj. Israel Epstein • K . t i k k i i m h i i ) h u t y y l a n . s i ja Venäjä. . l u k u u n o , ; a m a t t a kak.sikiell.sia .•v;rnai:irjoja. - kuvata.^.n nykypäivinä •un.-tc-luk.s!". T a i k i s t a k a a m m e tata cc.^iikkoien k i r j c i i t a j i e n ja paremmin • kui.'". me" p a l k a t l u j e n p a k i n o i t s i j a ni m i e l l y u a v i u i piirr«»ila •Herlintn läiski iilit ayyieiään lapsensa niurliasta Kirklaod l^k*. Oul. - Mrs. P e i cv '^^KAmmutilstien inspirai-ttiia" epäjärjestyksiä '<ai. mi k*;; h a n c . illl, .. I^ulou. — :Mo-i-:ovan radio tn-dottti , , _ . . M i « n lopulla, . n t a m i n i M ( i i n e m o s t o j 22-vuoiia-, nainen, p.da- saatujen tietojen mukaan BnsOian on maarannvt InsKt i n i i an liikulsti-n V f i i a l a i s i e n n o m f j i u i j a Sokolovskv • ^ - ^ ^ ' k k t i d i ' i i h i n i o j n 10 nrnsnm. s i a a l - - -niyon-i etta hänen lentäjiinsä o i : v a * - . * ^ " ' " 20 pri.tsc'nt.Miii nsii. romaton. Hän pyy.-i a n eek-i Silloin • Auiojcn hinnat la.skM-at. lO i)ri..S;; lännen Imiolaiset laativat s u i i n n i i p l - "ii>:"i''>J">P><»ru*n j a paikiipvönon h m - n.>:.n; jonka muk- i a n i i i s r e i n k n i i e t " ; nai,. JO pro.s., omprluki.ncuiiMi l i i n n a i .santioiVii; niiden leiiTo/.oneita. Ne\\ .-'O iim.s., radioiden I n n i i a i : in pros.. v a - York Time,sin mle.s.sanoi ' a u l r i i i u - '"'^*'V;"*''"'"'i<"'d(n. ja kukaru')! hiniiai nee.mma.^sa mielentila-.»^a ollessaan > 'O pms.. .snviikki'id»'ii ja s i k a a r i c i i h i n - U' t i » i i .sunnuntaina j a asi-tetinn s v y i - ^ tce.se*-n lap.sen.s;i murhaÄia. Ha non: x i n n c i a n : työntäneen 2 kk. licaisrn .po:kan.sa k«'ittion h e l l a n jie.saun. J(J1- l o i i i lap.si .sju n i i n pahoja paJoliaavoja; i- t ta ktioli nu>lk«in l i e i i .sen -jalki-t-i!: k u i n lianet vieijin polii.stauto.'--.su .sai-- k u n n a n a.sunt/>on. k u n eras naapuri n u i l a a i i . . .: vjulitl. etta ;-illa alueelLa on jotakjn M . m i n u l l . i nais» 11a c i i k . i k s l Tnmii. i ''''J"'* Saapia-.ssaan oamtooa h a l l i t u s aikoo ryhtyä interventioon rlkkaas-sa Sao: Paolon vaKlQssa sen vij(.k.si. kun siellä vaitetäii^ olleen •konitnuni.s!itn , in.spiroimla'^ epäjär- IfStyksia. va: .silta, miton amcrikkalai.-;e- olivat ; •.iaarroKsis.s.-i niasnuiii.sa kau])ungis- • .s. i . 7a n i u oli se •niaataiSielu" mika.! seura.sr -"venalaL-^u-n - vedeiialaLsten-, incrikni.sia' les: a. tai tekikö h i i n huonoon i i i k i i a n n i a - iiööverin yrit iäes.sä'än la.skc.t B r i t a n n i a n aiuet;'i> lähellä'olevalk^^^^ Venitjäis IfMtokentalh.-. lama. oli . easimniäi- S t n jalkeei t a p a i l t u - , „uwi n . i Nauas. o l u t o n len. o - neen . .traanilli.scii cn' . r l a i K i l a i s-vcna- ; l a i s e n - l e i u a - o n n e r l o i n u u d e n jälkeen i 20 pnvs i-:en:as!a. -. • p . u i l l c k i i j u n u k e. no.iMvai ilmaan . , K"o U"n\ar nnes-sa: selkkaii '^^ V " l u t k l k a a . n m c - m: mitfi on todella t a - ' Pna Neuvö.tolnton l u u t n a n . ii ,' , * a i n m u i t n n kuotiaak.si B i i t a n n i a h a l u - 14 suurmurhaajaa fuörnilfu hirteen P<.ilu.sit sanoivat, etta miiiiuttII i>!i-rj. s.-vunru .oli jlnifj.sosil Jiiopoirilu!.. : Polii^iii kut.sui.tiin m a i n i i i i n . p a n s - •r^Sanomalchti on ikkuna utko* 'nant/ittfinn. Tilnikna siis VAPAUS, Nyrnborg-. — N a t s i e n ; i 4 SS-up.seeria. p a h l u n u t ; ; ; v . — . . . . . . . M J . . . . , . . . u - ; j a n a . s y y t e t t i i n y l i l.bÖO.OOO ihniisen v u o n n a 1045 l i i f o l ^ s e . s o p u at, etta ; t^T^o^TZ v-kKomu. h i i n osrillistumiscstii. tuo-i m toliiMlle kuuluvat lentokoneet Ju i , i e ^ hcu^^^^^^ •V»>^y«^^'^^>al"i«^^^^^^^ ajoneuvot s i a ^ a t . a p a a s i k u l k e i a l u - f ZVTtoTeTX^^ ' e u ' i " eelta t o . e l l e i l m a n m i u u n t a r k a s t u s - i '.^^/eV' f 1^^^^ todutiin «lurhanneen j o u k o l t a i . v j u u - ta e d e l l . . . i e n . e ta ne k u l j e t t a v a t , ' , ' ^ , ' " , tlntvnv O i ^''^''^^'''^''^^^^•J-^^^^^^^ a - n o a s . a i n omii. k i n . s i l l i M . i . i t a i n i i . ^vnt.vnj. Oli sehaa, c. ta mtnt.isellai.sia-.ihmi.siä.jolka. olivat a. n o a s . a a n o.naa ,Kaii.saUi.-,uuitaan j a j. kaikessa l i i t t o l a i s t e n , miclenkuohus.sa r/vn-'imleh-Ji<Vvl--i h e i o a n - a r v i k k e i t i a n - eika ^aksa-, .-.,k,alaisetkin pitivät tt.rvallLsina a m - ; j e ' lai.sia. T a t c n n a i s i e n s o t a r i k o l l i s e t j a I rvi>-)cp,»ni.-'ivti;vi niir.n-f.= iiii,t-nr » i v i r ^ - ' n i , , n r . r ,--;iM'stJ '^^ • • ^'»•iiliKi m i u u a i n u i h a i i j a a t u o m i t t i i n I nuhit o . - h i h h u t eivat Aomeot malttaa. Huhtikuun 6 p n a Ne\\ Y o i k . n iiio- (l.nk mdcksi VMnkil'..in j h d e n hittolaisen k o n . i o l l i a P ^ o i t - ' ie:n„uc .suurlehdet (hnkaudeLsi v a n k i l a an e s i g e ' ' m a a n i l a i - i ^ " " ' " ' " ^ ' - ' ^ ^ ' ^ ' - ' ' ^ " ' " " - ^ ' ' ' ^ ' ^ ^ ^ ^ ' Ja m u i h i n v a n h e m p im tai n i i o - =^ »'"o-kkien suojiin E r a s tiedemies o n loytany: lä'isuu:ta" k a l k k i e n .nykyajan Euroopan (myöskin i r a n i n j a i n t i a m k i e l ten v a l i l l a j a on n i m i b t a n y i k a i k k ia "sukulaiskieliä" lndo-eurooppalaisik.si. Siinä yhteydessä on ruvettu, oiettiin maan. etta ne ovat k a i k k i lahtoism yhdestä . "indo-eurooppalai.sesta .esi-kielestä. j c k a myöhemmin h a a r a a m ui " e s i s l a a v i l a i s e e n ", .scen J - I i i l o nn lialliluk.S( ' l - l e m p n n " e s i k i e l n n - , jois.a nioros- ^^-"li^kuun J l pna 19-tJ \ e n a l a i s e t . ' i. MU i n d a n s i k M , e l l . i E i u o o p a n k a n - , n a i i a t M c n • .«iikoisjoukkoja jotka taan haa:aantuivat nykyiset etiroop- maittaen etta l i i t . o h i s e t ovat ukko-> sojon hucmio k a a n t u s i pois Mai sh i l - im n n a t . S . i k s a i i anm<i i . i i n a l i c s s a v a i - palaLset kielet varhaisemma.ssa rnuo- »^et .«.a sopimu- i a \aativat o i k e u t - | in . u t i n n i t e l m a - t a Se oli Neuvos-' L i t t u i h i n m a i h i n Munitiani. i a i i joiik-do:. saän Tämän suunnan muutamat-: X.} t a i k a s t a a b!uuku.--,et j a - a m c r i k k a - . j loJiiton p.'op;iRaiidan voiiio"'. Puistc-' kciiniirhia ' johdoiimukai.semmat edustajat ovat-; l-ii-^c^ m a i k u ^ l a j a j u n a t , . j o t k a kuHcc- . In-at paitansa, vakavasti. Ne p i i n a i - 1 Hini.(Hutiniion salvat kenraali Oh-menneet kuvittelussaan m m p . i k a l l e . Neuvostoliiton alueen lapi Y h - ; ,sct v a n a t taa.s • pukatuKKai.sta" h u u - | Icndoif p i i k a i i t i k u n a a l i Nauinhnii. Kolme riiur- Times j . . . I l e i a k l ..hamiesta .sai i!0 vuoden j a vksi 10 vuo- I ' I r i b u n e - - ottivat tiuden n u o l i n . N l i - i r i i . f , . • - • . I den mielestä venäläiset a l o i t t n a i I3ei- N.I,„,I tuoi.mut lolulvat .sodan a i k a - e.ta taman oletetun indo-eurooppa- d>-vaha-n k e n i a a l i L u c i u s D Clay ja lai=en esikielen (jota .saksalai.set^tie- i ^ a n c n vanglo-:ran.skalai.se.t. kumppa-evorsti Blobel. eversti Blu.iie, eversti demiehet julistivat- "Indo-saksalai.sc-, n.i"> sukulaLseksi Ilmoitettiin .'jcn • kan.s.=a aivan vailla yhtäläisyyttä olev i a k i n kielia. MITEN K I E L E T OVAT KEIIITTVNEET V o i m a k k a a n iskun ^ naiUe..teorioille.: antoi huomattava neuvostolainen tie- , demies akateemikko N. J : M a r r . joka e.siintj'i tuoUaiät-a - b a a b e l i n k i e l t e n se- , koltusta"' vastaan. H a n v a k u u t t i , ; e t t a j •••yhtenäinen: k i e l i muinaisuudessa...on o l e : t a m u s " . ' ' I n h ] m l l h s e n puheen .synty, kasvu sen; .seuraavat ja lopulliset .saäviuuk-set. — k i r j o i t t i M a r r . — void a a n havainnollistaa; vain: perustalla- .seisovan pyramiidin. niuodo.s.sa .; , j N. J - M a r r i n i l m a u k s e n m o u c i a u t k i - i j a t <Bobb, Shleicher, Brugman ja I muut yrittivät,, asettaa -taman k i e l - j -ten p y r a m i l dm ylosalai.sin olettaes- .saan yhtenäi.seii esikielen olemassaolon. Itse M a r r käänsi-kielten pyra-m l i d i n takaisin perustalleen. S i l l o in osoittautui, ecta."leveästä perustasta, m o n i l u k u i s t e n •nilviaist-apai.sten. k i c - lislkiöiden (ts. l a i i m a k i e l t e n r muoT dossa oleva.$ta eslklelitalasta • i h n i i s - puhe p y r k i i p y r a m i i d l n h u i p p u a k o h^ d e n " , jossa on vähäLsempi lukumäärä suurempia j a enemmän toistensa k a i . t a i s i a kiellä nmsa sanoivat, etta he ovac m i e l u u m m i n ilman j i i n t i p a l v e h i . n a k u i n suostuvat chdotetttuiii .tarka.stuk.seeii. He lopettivat vielapa-ruok.Ttavarankin l iU h6i..yk.sGn-rautateit-so (niLssa .suhteessi» N e i i v o s t o l u n o . c i esittänyt m u a a n u u d i s t u k s i a i . .'Fanian jälkeen kuljetet- .ti:n Venajan vasta la uset t a esi: tämä t-t a . i n i e h i a ia t a r v i k k e i t a , y k s i n o m a an lentoteitse; Taton alkoi 5 p n .".saar- H u h t i k u u n 5 pna,- .sen - jalkeen^cun , lesta.: ••;• -Valitettava.sti taman teorian . k a n - ; Saiidbcrger.. (..versii .Soibert. eversti naita T i m e s i n .samas.sa nuniero.s.sa «tie- : S i e i i n l c . eversti S l r . u i c h , r v f t - s t i i m i l - t l a i i e t t i i n . etta Neuvo.stohi.ion annel- ; i i a n t l i ; BilH-rstein. ovcrstiluutnantti j a n oma .saksankielinen lehti kasit- iJBrauiio.^_ever.stilUiitnantti - I l a e n s c h. teli pienentäen riitaky.symyksin j a kv- ,syi toimitiLspalstallaan: ••-Mita. on koko tama iiioly?'' TiniCi selitti, etta Bcrlini.ssa kaydaaii; ' ' t a i s i e h i a k.iui-nia. sta;. Venalui.s-ten.'piti nayilama:) koko Euroopalle, etta se voi j i i l k a t a i manno.sanoi l u u t i a . M u t t a jos asia on nam, n i in mlkst Neuvostoliiton edustaja esitti e v c r s t i l i i u t i i a n l t i O t i , m a j u r i K l i i u i e l - h o l e r ja i i i a r j u n .Schubert, s a i n a n n l - inisen kiiiiliii.san savf-llajan sukulainen.. Lukios-saan tuomiot luoman Miiss-l a m a koko Juttu on uskomatonta. Mutta la.ssa lapauk- .se.-.sa u.skoinaton 011 t u l l u t normaalik-; anteeksipyynnön lentonkos,ta ja a n t o i i s i . ' : . '-uuiimmat ei i m i e l i s y y d e t oh s o v i t e l tu I meiina ^en kmi yk^i Neuvostoliiton] S y j i c t t M i a oli . i l u n p c i i n 24 natsin j a siiiirpaaoman lehdet, ja. r a d i o if^ l i - l u p . s e e r l . m u r h a t t i i n ? Ei voida sd i i o a . I m u t t a kaksi heistä vapautettiin ja yk- '.at 1 ei-,oneet SO ah.\ ^ t e i l a a Ne\\ Y o r k I etta he pel.u-.tjivat j i .mtoivit p e - ' si teki i l s e m u i l i a n Yhden .sv\Htvii T i m e s i n Berh n III k i r j e e n v a i h t a j a an- j riksi. - .Samalla kun r a h t i j u n a t .nloit- ' . s a n o t t i i n : o l e v j i n i l i i n , s a i r a a n , ettei •uvat liikenteen. . ven-.ilaiset vaativat j h i l r i t i L y o i t i i t.iiöria oik(^iideii Vt''<'M-' ' . edelleen oikeutta tarkastaa matkusta-1 - ''.: ;''';"..' ' :[''•. '/ —r toi tieiaa;. etta länsialueen sotila.sju- . n a t . j o t k a - v a l i t t a v a t liikennettä eri a l u e i d e n v a l i l l a . olivat t-odellakuljet-taaect s a k s . i l a i s i a . : Han.-.sanoi etteivät ame-ikkalaiscc junat olleet k u l jettaneet , h e i l a ; mutta/ brittiläLset ja ranskalai.set o l i v a t , k u l j e t t a n e e t "koko •vaununla.stej.i.'-. .sak.salaisla- S n h e n mennessä Berlinis.sä tapah-: Lui UUSI ,selkKaii.s;..:nuhtikuun ö pnä brittiläinen ja vendlainen lentokone torn?asivai-^yhteen j u u r i alueittensa i-ajalla. . K a i k k i nai.s.su .lentokonei^;.sa olleet henkilöt kuolivat.;; Uutistieto-jen. otsikoissa m u i s t e l t i i n - venäläisten lentäjien .sodan a i k a i s t a t e k n i i k k a a ja; nns.-^u sanottiin.;. . " P u n a i n e n .leniäjii • K i e l e n kehitys, — koiostaa .^l^ä-i ^j^, b i K . i l a r . e n lentokoneen paalle teemikko I. I. Me|tsaninov, - el ole K u k a a n ei selittänyt .,ua, e t t a m i L 'i enittyivat j u u r i . s i i a t a r k o i t u s t a ,var-1 k u n u t vuosisatoja. Sen .tuloksena Ro-oi. si. .sormissakin o l l i . m a n i a s s a ja Moldaussa on k i i j a l l i . s e na kielenä; ainä; X V I I - v u o s i s a d a l l e ' as-tl o l l u t . k e s k i a i k a i n e n ; - i ^ '^nk k i r k k o s l a a v i i a i n e n ) kieli :pääasiassa sen • bulgarialaisessa rriuodossa^ ./iiykyiises.sä römahiari: kielessä o n . s l a a - vilaiseri';alkuperän-'.ornäav hcs .50 prosenttia.; ; S e l l a i s i a ; o v at .:merkik.si-:; rö.inanialainen '"neva.ste venäjäksi, nevesta.fnaörsiah;;-norod*'; -^--naröd; ^; (kansa) ,^;''resbbjti'''---^ bol.: frasvöus.; s o t a i , ; '^öljshe" .:'T^; ob-shestyo.-. cyhteisö» ;jne. . S i i s -roniäniah ;ja .moläaun;-kielet;-.jotka,-tä-vänises^ l a s k e t a a n ' röinaariilaisiksi ovatkin, i t seasiassa puölek-si s l a a v i l a i s i a . - ' J o k e s k i a j a l l a ;<X-XII-vuo.sisadallä) j u u t a l a i s e t ,;tiedeniiehet,jp^^^ pol-ij6iST;Afrika;s5^;ja ;Espart^^ nittivät hiipmiotaän; i r ^ -sen: kielen^;yhtälä.isyyt^eh';ärahiän:;;jä Syyrian ;(äramean;v.kie^^^^ kari.s.sa-. He esittivät;;eiisi kerran'.i-iöl^ ^seeniiläisteri kielten ^jrik;.'-sui^^^ destä^',; näiden kielten ;yhteiseStä. kuperästai-^Ön -liionnplhsta^ eitä' -niiriä; aikoinsi he"! käsittivät: kielten suku-l a i s u t i d e n ; ' s a i r t a n i a i ^ e lK l a i s t i i u s i i h t e e t :ovat:^•iilmisyHl^iskunr' nas'sa;. perheenjäi.s.enteh.. vä XIX-vuo3i5adan,;' äias5a-ei-äät^^ huoma tttiäari':ihmeelliSen^^^j^ den hiiidtijeri; ;nriuinaisen" kieleh;;' sänskritiiV;:^^ ::Ätinan,y^ !:en:-...;yOJeHlä •.arKOii.Ur:.senn-:ukaisia elimiä (puhetta van.eni . . . . . mutta ka.sien mene-: kosra ne siten olisivat ylosotcr •< o - c l i e h y \ m h a i t a l l i s t a K o s - o < K ' <o keimmiUa imettavai- :.i;:u.p:-!:sam.Tn.iuunmtelman: m u k a an -<i.veii;iincei. n i u t e n ke.skmaista k a n s - .-»akayiniMa palvelevat; ; aanielimet •-ru:n . T i f j ! i a n ; n . i u n i , o n - h y v in y m n i a r - ejavaa c ,t v.aoitiL-k\vyn edelleen "11* \t SI ' l a d t n elinten p i t a i s i k e - 1 t a e m r n m u t a sellainen taydel- VT ner OP saavutettu viereisten, <.nen «o o' u . i e n o"=ien avulla, n i - 3 i c n o m a a ; i -tielen j a h u u l i e n a v u l l a ." .T;.on .a..-.a;;a: olivat- muinaisen i h - 61 - loe ;.'oso-etut, m u t t a puhe,' " '^'^ •'M 'jana oli e i i k o i s en " e r n u< . n - n a hetkinä A l k u k a n -, pj.j luonnollisesti »•a.t-ad .p=;' paL^een seiuu5teluun m i - f ' - J j - a \oi\at l i i k k u a kasien - • < ! " : •=/>rna^ta Silmillä on i O " -z . m a *ehta\ansa, mutta ^^•--1 tj^ r ,a r^o'? katsomatta t o i - to t^-^.a j a i i r o i t t a m a t t a kat-; ^ -fin Seuiusteluun sopi-; "^""^ --.1 osoittautuivat jo - ^" ' nfeet aania sj^nnyt- • - N i - i d en käyttäminen ...ei t-n • ja aivojen: sama hai-.; tapahtunut yhtenäisestä kielestä.kielten- moninaisuuteen, v a a n painvascoin, puheen monilaatui.suus on a s t e e a am j o h t a n u t lukumäärältään rajoitettuih i n , mutta; .suurempiin, k i e l i i n , . . .;.;. S i i h e n .sisältyy lainmukaisuus,. -joka on- vhteinen. k a i k k i e n -kielten hisio-r i o i l l e " j i en -kirjat. J o l k u t - ' - t n i s t e l u i s t a " otsikkoja tekevät p a k i n o i t s i j a t sanovat viisaasti: et-, ta.^ l i . s a a ' - t a i . s t e l u j a " tulee B e r l h i i s la ja''<muualt3. .silla " I t a l i a n vaalit, ovat Jo:l,3%)aivan kuluttua'.'. Ta.s.sa yhtev- C l i i a n ; ; ei i i i m u i s ta liäviötuän .suiirciitelee.; jokaista'.;-pikkuriilaä sodaksi täi n i i l t e i , s o d a k s i . : Öiineltp- •muiidpksi ;.vit,sit; eivät; ole piiiyäjiirje.s-tykses. sU. .! Niimä sivccttoihsi-t;. p e i i n ip "Jännärif;' 'on;: tc-hty dynämiiIi.sta;;':- ci .ole l a i n k a a n kvsyinys vit.sista - v.-ian h a n ,valit.si tallai.sen itsemurhakcinon.l s i n u n j a minun elämilstäni- . NänluiiK;. - T C h i a n g Kai-.shek;.sänbi V i i k o n -lopulla, ettii seit.seniiin; tiäiVen parasta tiivi.sipiia,'!li.sa t.uhottiin' M a p d - de=sa olisi hyvä o-.sikko s e u i a a v a n - j J i » " J " ' ' * ' " sainrilla l a i n e n It.ilian t.uileja edcliaVa \a-I " ' " " • ' ' - f " <tlM\at komnniiusdl voi k i v a l t a levru.t kautta in.iailm.ui Kalh.itt .a K u t ua T o s i a s n - , . a \oitaisiin loppumatto- Cliiang myönsi, d i a im oUmiiic masti u t s a i l l j sula miten lehdistö ^'^ vakavia sotilaallisia v i i h d - ta -. V H a n sanor kuornintanpiin armcN j i u n i i i u u i t a v a n . i j y t taktiikkaa Ne eivät ; eniiii • yritä; 'jjuolustaa kiiikkiii' ' koh t iii,; ya an keski i i .ii y ä t; .r;i I k a isi; vii n iskuihin"-.;:; ••.,,>':'; •;;.'•' ;;'•-•;•..:;':-'.V -; ••";•••.: ; Cliiäiig sanoi. «Vttä: nyt kun;.säacläiiii >Iu|(aansai<^mpaava kuvaus JMK LONDONIN, suuren kirjailijan ju ••Isij^n, elamasla MERIMIES HEVOSEN S E L Ä S S Ä on kuuluisan amcrikitaluisen «'iamake.rtukirjaiLijan : IRVING .STONEN kuvaus .I\<'K LONDONIN Namusia, joka on >hä seilt-kaihinkas ja tiiynna junni(vs(a kuin liunen omat Jannilktvimmit K(Mkkuiluri>maanins:i. Lnkij» seuraa her|iaantnmattomalla mielenkiinnolla kuvausta .lACK LONOO.MN rlamysrikkatsta nuoruusvuo- Nislu, jolloin hun lieUtavtyy seikkailusta toiseen ja jullein kirjailija-kutsumus hanrlle vähitellen selviaa; .seka kuvausta Itänen kamppai-. iiistaan (alnud4*hstrn vaikeuksien lapi (ullaksi-cn kirjailijak.si, kunnes hkn<>n vihdoin onnistuu :nuirtaa kustantajia y,\ aikakauslehtiä ympäröivä ••noidankclia*' ja hänestä tulee vliilell;^ iskulla Amerikan "KipliiiB". — Tekija antaa samalla;monipuolisen.ja olavan kuvan Londonin (uolaiin<»sla, joka kautlualtaan kuvastaa hänen yhteis-kuiinulli. sistu kvsvnivksista jo aikai.sin omalcsuinuaasa .sosialistista nukcm.vstu." ,- . ' ".MLKIiMILS IlLVOSi:N S L L A S . S \ ' on vicliatlava elämäkertaromaani. Tilatkaa joko suoraan kirjakanpastuinme tui paikkaKun- (unmva.sianviehen kautta.- 340 S I V U A ALENNUSMYYNTIHINTA $ 1 . 7 0 Vapaus Publishing Company Limited B O X 69 SUDBURY, ON?. 01lillllllllllllilllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllillllllllllllllllllllllllll^ //A7// 0\ SAVni '/A / SLIJHTI SUOSIOTA S A IM TT 4 LSIKOISTEOSTA . . . S ' - 3 . UOPUKSEN ENGISSÄ Ktrj. A i i . i 1 \:\\\\ \ I M : N -i maanilaista kieltä. jOLSta neljällä on I viela niille läheisempiä kieliä j a m u r - j- teita, kuten esimerkiksi ran.skan kie- 1 l e l l a . r j n p r o v e n c e n - . j a valloonin m u r - rteev, espanjan kielellä k a t a l o n i a n kie-i 11, r o m a n i a n kielellä moldaun kieli "Saksalaisessa ideologiassa' Marx ; jne; 1 c' :'^;;-:J'o:s.- o v a : lähellä isoja a l - gD_E S T A K A^I S I A LAIVA- JA LENTOMATKOJA S L O M E E N _ TANSKAAN — NOBJAAN — RUOTSIIN Y. »L iJJ.\!^.'.»^ l-V^^^MiUulMon. un. niTiJbii"» •»kiyM ]r r. ' » 1 8 T i r i e o .— iXjjmm» etaVi-.: 'i"''*.,'.'PF.nj«. iot -halu»»». t»o»U« tukttluMan» C»ni<jM4i.-:H»nkJiniii«- p»»»it 1» = ' fjr-aki, lähempi» tieioji i^ir-nxt .-^iktnULu V A K U U T U K S I A r»>*«« ti^JM pyjd*tti4$u. 0. K. J O H N S O N 8E C O , Vaknotus-Ja matkallotolmlrto * ^ t r r a v d (g^y^ lähellä, WA 1403 T o r o n t o 2. O n t . ÖON HAALILLA J O K A L A U A N T A I N A K L O 9 I L L • A Y Ö H M A N I N orkesteri soittaa. ~Ji52^;^:[:y^KO ja TURKIA soittavat ravintolassa j a Engels antoivat seuraavan, hyvin o i k e a n luonnekuvan kielten kehityk-r sesta: " . . jokaisessa nykyaikaise<-ti. kehittyneessä • kiele.s,sa; alkuyoimaiscs.r t i ; s y n t y n y t puhe oli vallitsevana-kan-; salli-seen kieleen asti, o s i t t a i n johtuen, k i e l e n historialli-sesta kehtttymi.sestd v a l m i i s t a ainetsta, kuten romaanila!-- .Sissd" j a : .saksalaisissa,kielissä,, o s i t t a in k a n s a k u n t i e n risteytymisestä., la. ,se^- kaantumise.sta,'. k u t e n englannin kicr lessä, o s i t t a i n . m u r t e i d e n ke.skittymi-sestä yhtenäiseksi kansalliseksi . k i e l e k s i , j o n k a edellytvk-sena on o i l u t : t a - loudelhnen ja; p o l i i t t i n e n keskitys. RomaanilaLsten kielten . e s i m e r k in avulla, voimme h a v a i t a , ; m i t e n .suuri määrä .mita e r i l a i s i m p i a p i e n i a . h e : - mokieliä ja. puhetapoja, y h t y i , kielia,' j o t k a , k u u l u i v a t ; a i v a n enlai.snn kiCr. l i r y h m i i n - j a joissa oli huomattavasti vähäisempi määrä yksLsukui-Sia. ja t o i s i l l e en läheisiä suurempia kielia - s a m a s t a : romaanilaisesta haarautu-: masta. HistoriäÄta meille on'tunnettua.yetr. ta - koko Sillä l a a j a l l a alueella, joka myöhemmin joutui mumalsen Rooman v a l l a n alaisuuteen j a n y t on a-su-- t e t tu romaanilaLsilla k a n s o i l l a , o l i mo-.;' ma kymmeniä pieniä heimoja; jotka, k u u l u i v a t vdhintään kahdeksaan en-, laiseen perheeseen ja haarautumaan ja: puhuivat 10:1a h e i m o k i e l i U a j a m u r t e i l l a / N y l r v a i k a n a tapaamme Euroopassa samalla .alueella enää k a i k k i a a n kuusi toisiaan : m u i s t u t t a v a a ro- .olisi V-;läpiihtunut ,:.' y^ideh ^-.sikieleh muu ttuev-sa mutit a nri ik.si • a i v i i n ; u usi k - s i kieliksir'.lLsea.sia.<;.sa uusien. kieUeri i l m a a h t u i n i n e n . ; tapahtuu;; erilaisten ;;eri. k i e l i a i)uinivien,:ib.hi.isy eh;kes,kiniiise.s.sa ;kä^^ ;si,s.sa. . :• - " .;; • _- • N i i n t a p a h i i l u ke&kitt>misprasc<;si Hitleiilai^et va.ltavat v i l h e e l l i s e s i ! Vai d Or, Qtn -, 'l.i.ill.i su. . m i n i . i l - t.s kiel-en y h t y m i n e n etta «^aksalaise- 0 ' a t muka p'ihdas n.i jji(iM*'-'a K. u k o i i k . i s s j )olioii osal- S a m a n a i k a i s c s t i vpi samalla alu- j a siksi ••valrtu ja 'korkein l o t u I''tui toi l a s a u j i . i s k d t a i n I uioop. i s - eoiia lapaiitua kielten .sekaantumi'-- lUseasiassa s./k-alainen kin^-ikunt-a sa.ipununa pakol.usto l.iaflittlin pip.sc.i.':!;heimojen...kansallisuuksien ja; on- hislori.^lli.sestl muodostunut mi'iä .••:iiunnm;lini.'i "koinrriuni.stiv.astal.seii ,lopuk.si kpkonai.sten k a n s a k u n t i e n se- e r i l a i s i m p i e n rotujen j a heimojen i h - vnkon- pit;imi.s(;;:si" l u i h i i k m i i i 26 ji» kaantuniLsen pohjalla.. K u t e n :olemine mi.sLstä: germaanilaisista, slaaviläisis^ toukokuun 2 p : n vtih.sena ;{iikaiia. - ; nähneet, nykyaikaiset-; romaanilai.set -.ta,; ' muinai.sist.'i preussilaisisfä Jä .Muuramat kokouk-seen lli.stuneet k a n s a k u n n a t , (itahalai.set, ran.skalai- muista liettualaisista heimoista kelt- miehet sanoivat:kieltäytyneensä vhtv-espanjalaiset- y.m:>,ovat .tulesta: tiläLsLstäym- .Siksi el- ole rhinkäänläi- masut; kaivo.st.-rOlai.sten unioon.;ja- s a - m o n i e n h e i m o j c n j a kan.sojen.sekaan- .sia perusteita pijhua jostäiii"r6Uipuh- noivat; f/tta -'punai.set- lehdet". kuten. i u m i - e - i . a K a n s a l l i s e t romaanilai-^et taudesta" ja Mk, ' a l a i - s ^ fn 'tyl(",,im- Tnionion ' i i i b i i n f a l o m i v i t u n j o l i - kielet . ovat myo.^kin- muodostuneet myydcst-ä" ^ ^, , \^^^ rdo.ijta -.sol'.';aiskam.p;iijjaii;;heita vas-e n l a i s i c n kielien ja murteiden sc- Stalinin " k ! i s s U h - r n maar-c.^mai. 1'''•*" k a a n t u m i s e s t a j a i i s i e y t y m i s e s t a Pa't-j mukaan, •kan-.akunta ~ 'e on ^ i c l m j ' K o m m u n i . i r . . . tai u i vii,'on • >h- .si s i . a . ovat .sama. l o m a a n i l a i s e c k-c-1 alueen, taloudrlli^cn claman ja h t d - '"t"'"'' P ' J " ' i k a u h ua le- tuloHd v a l m i i n aineiston k e l i i t y k - ^^^^ k u l f , u u u : i ' , s a i l m o v - . a n l'»n/..- ••'^""^'P"'^'''' " J-' ku\jil- Yhd>sv,ilIoista <,4f) J 0«0,000 . i v u s t n s t i, •:oval, taloiulcilLson; (-laman i i i J i h d o l l i - siiudc.i kirkkaammat k i i i n k o s k a a t i r-n-lU n Pakolai.set suunnittelevat l'asi.stista toimintaa S ' •'Tamti kcrtoniu.s o n v a l o i s i I t . ' i ; o n n e l l j . s i l t a k o u k i n ' ja n i i o r u t i . s v u o s i l l c i j maaiIma.st.'i,:)onl<n k e r r a n t u n s i n ; Saä-cl; ik.s('-ni .»^iGn m a a i i i n a n j a a j a n jälleen t u n l u m a a n todelli- .scltji. »>lcn k i i v a : i l l t i l p a i k a t n i i n k u i n no o m i l t a lapsuu.s-v i i o s i l t a n i - . inui.stan, |a . t a p a h t u m a t n u n k u t n ne olisivat v(;inoct t a p a i l t u a " N a m .sanoo-.t<-ki.ia. kirjan.sa aliis.sa. 'läm.-i (.'tio.S' on todella m i e l e n - • k i i i i l o i i K i i tiitt, . v i i u s k . i l k i l l f k . t t i n o k i i j . i l l i s t a luk«-rnisla harrastavin »' I • • a • • • m « mm • • « m m » • n 2:r> .si\r\ HINTA .^I..^>0 - : :'/ iltilhati: }ohi,: siun;ifnr hirjnhaiiiHisliniDiir tm ns/akan- v/j:; iiMiiinirliillutiinif. i Vapaus Publishing Company Limited - Box G9 Sudbury. Ontario .sesia.- ts": mumaLsen R o o m a n j a sen sen luonteenlaadun.. hLStonalliscsu ootilaiden .aitaamien miden asuk- muodo,tunu^. pj.s. >a -/h-eisvj. ' K a n kaiden Kielestä Tama nk " v u l g a a - ' - < s a k u n t a a ei saa sekortaa .-otuun t u a n c n ' t, kaasanlatma, ei o l l u t oletet- heimoon, t,, ^ammlai en ihon . m i . I l.'i ••kommtini.-itien tt-keima joukkomurh i a ' ' ; : mutta; fasistien. tekemista "jouk-komuihisl. i ei luonnolli <• ,11 m'iiniM-m t a in tu csiHicli -.aan t o d e l l i n e n keskus - j o n k a ympärillä t a p a h t u i m a a r a n — ^ tai hiusten muodon omaaviin - i h m l - . ' ; ; • : ; ' -.,'..-..; -:•-:•.'; ! -siin/ eikä jälkeläisiin, jotka ovat läh,- i Chiangin pomomicstä henemisprasts.si, alkupeliltään mitä ' y^teisc^ta e^i-.sa'>tä ja i/. . ^ u - pahoinpidelty e r i l a i s e m p i e n kielten läheneminen ja h j u j a i s i a toinen •oi;=i'lcrn Ko^o . h - yht-yminen. S a m a l l a tavalla'kehittyivät l myös slaävilai.ser,suomalais-ugrilai.set. < germaanilaiset ja: monet muut .-kielet; ; M i t a ; tulee olett'amuk.scen, e t t a yksi ;e.sikieli olLSi voinut h a a r a a n t u a koko-naisek- si .sukulaiskielten ryhmäksi monien: n a a p u r i k i e l t e n j a murteiden m-hen:.•.• aixut-tamatta, niin sfi; on yk- .sinkertaisesti; kuvitelma, jolle ei -ole m i t a a n peiusteita, Hi.s.tona e i t u n n e sellaisia: esimerkkejä,, etta ihmispuheen m u u t t u m i n en • JÄLLEEN S.\ATAVANA>n:iLTÄ LAAJA SUOMALAINEN Täydellinen UNI-JA ENNUSTUSKIRJA jossa tuhansien unien selitysten lisak<ii on runsain kuvin selostettu > korteista ennustamLsesta ja seurapeleLsta. Liittäkää Ulauksehoe mu- i kaan $2.00—^joUoin toimitammt». kirjan postivapaasti. | vAr Samoin;meille: on saapunut suomalainen lääkärikirja RAKKAUS-^^^^^1 ELAMAN TIENVIITAT. H i n U S3.00. — JIuom. Melllsi on paljoa suomalaista kirjallisuutta Joten kaikaa tulustuma&sa. • K A L E V A B O O K C O M P A N Y • 121 E A S T 126 S T R E E T NEW Y O R K C I T Y 35, N.Y. . mlsyhtei.';kunna.n historian ku]ue-/:-.a | l e i ole o l l u t y h t a a n k a n . s a k u n t a a , joka \ •i olisi . kokoonpan t u : y h d e n rodun. tai j i y h d e n htimoir-.ihmisistä.:- Jokainen'i i:-kansakunta: on rnuodo.stunut erilais- ! t en ro*i.ujen: ja heimojen, ihmisistä; ! -• " N y k y i n e n I t a l i a n kan.saktinta- k i r - i j o j t t i S t a h n , — on muodostunut roej-" cmalaisiKta, germaaneista, etruskei-sta. ;{ kreikkalaisista.:. .; a r a b i a l a i s i s t a jnc- R a n s k a n kaasakuhia. o n muodo-Stunu; ; g a l l i a l a i s i s t a , ' roornalaisi.sta,; b n t i i l a i - -•sista, .germaaneista; jne; Samaa- on; sanottava e n g l a n t i l a i s i s t a , ' . s a k s a l a i s i -' ' i a ; y m . . j o t k a ovat muodo.stuneet k a n - a k u n n i kM c n roduuta ja htirnois- On siksi y m m a r r f t a v a a , ' ' Ja j ^amom k u i n ei ole '»tan-akuntaa joica ; o l i . s i kokoonpantu; yhdestä "puhtaa-s- ; ta'^ r o d u s t a ; ei ole myöskään kansojen ; tai k a n s a k u n t i e n k i e b a , ; j o t k a olujivai [--yhden yhtenäi.se.i- k a n t a k i e l e n : tai e s i - ; , isäkielen " p u h t a a n " k c h i t j k s c n tulo-. Tsingiao — T i , n i a o n dast.t polut-: l i s t a ..johtajaa ; p a h o m p i d e l m n . . v a K a - va.sfi eraan vaKiryhm;i'n toimesta l a u - •• antai-n -.•/a>;tai5ena-;;yona..-. lian., on- I^i- | 7 a i - F a n joi'a < dustaa kuominiangia I kansfilljskokoukM s ' a J Tama oli JO t o i n en hydkkays C h i a n - (,'in poli.tii^ia johtajia -.a t a a n \ilkon r'uUi'vsa Kung Pao n.rrtis'"! <-dno- • ma lehden ku-stanja H u .Sheng-Lin loy-,- I d c t t i ! n keski vi i k k o n a k uol lecna; T.si ng i taon; rannasta.; . H a n kuului kuomiri- ; t a n g i n . h i i H i i u k s e n kontrollik/:;mlieaan. Kun suunnittelette lahjojen ostoa, niin muistakaay että hyvä kirja on arvokas lahja. r<',. i'.a i t " a a n paaa>iaAa '.illdlia 'a->.ci]!<i ja p i t n i l l a elämillä ',ie!/'i- •,d ^ u , j ' k M . d a tlamäa foijisi ne j ä itään'ui-/ at .; m-onilUKu;-:-;lln;. .crilaisnn-p, enim laumoinin JokaispiSa ^ t l i a i - ..sessa.lau-ma.s.sa; joka. oh kokoonpantu /vmT.f-ni- a jksiloistä. .syntj i la k f - O i f y i -l\o') p o h j a l l a aann';k. h taj->iii lUscnai. f'ksi »,„ J u u n .siksi ihmiset viela nykyäänkin I h m i s k u n t a ei flii,s-varhais£mmar,sa ' p u n u . a . c i i kieliä •muinaisuudessakaan ole puhunut y h - , ~ - — ta kieltä KaukaLset esi-lsamme, jotka , . Tilatkaa Vapaiis! M A K S i M GORKI: VALITTUJA NOVI.LLF TA IA Rl NO IA V r n a j a n kiclrsta huoni LATKI KFMILAINLV H. n t a $3.00 MAK.SIM OOKKI, " k u i j i n i d e n j a .saalin me.s: ' t a n " , - k u t e n I-tornamRolland häntä:;nimittää," on .suomalaisten, keskuude.ssa tunnetuimpia; v c n a l a i M a k i i j a i l i j o i ta '•V.-\LIT'I L',f A"- .s-saitua novelleja-, -kertömuk- , yr-iia j a runoja, :jot;ka on; k o o t tu neljän vuosikymmenen ajalta. / K o k o e l m a tutustuttaa l u k i j a n G o r k i n e n ikäkausien tuotantoon j a a n - , taa ;Vahilidvksen;siita;'laajast.a: a.steikosta, j o t a . h a n hallitsee. -Yhtenäistä koko hänen t u o t a n - ;, nolleen on. .syvä.ja lammin myötätunto; Ja ; mkkaus kar.siviä ihmisia, kohtaan. GORKIN TUOTANNOLLA on arvaamattoman .suun merkitys y l e i s i n h i m i l l i s y y d e n ; -jaf; humaanisuuden kasvuun Tala kuuluisan kirjailijan M A K S I M G O R K I N leosta« ' • V A L I T T U J A - ' , on viela saatavana kirjakaupaslanimei V . VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. SL'DBL'RV BOX G9 ONTARIO Mi ; ; ^ mm p i i •=»:?.t •SM '-:!^.4;4-';-;Hv'; : ••;;jJM;?^J;' •'Äl ':|||kgsf mi ; Ä f e f ,5?Ä>: -; f S Ä ? : . ; -.A m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 13, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-04-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480413 |
Description
Title | 1948-04-13-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Hifcsi itarinl MUmtt eri Uelfi?
a- T:ecem:enet lasJte-r/
evä;: kieJsa 2,000—
, c--:c--?a on j a - : : l a : s -
sadai miljoo-c
. a jo:ta ^ j u a - . ai
uhannet, jopa vain
P';huvai !?n3one: kansat
t r.ama kielet euai
• i . • n i m i i e i a a n maail-
•.-nn.ah«:k=i kiehk.*!
• ,--vinie.'-kJksi venajan,
, %nn k:ele- ja Idansa
, 1 kielet
>'f- ova-i 'levinnee: l a a -
'.n eri puolille. : N i i n p a,
-- kaikkein vaatimat-i
: i - i-ujen mukaan •—~
' i v i i M j o n a a : i h m i s i a : e n :
!ahc--; 90 m i l j o o n a l l e!
•;r:!e!ena. . • •.
. ajoi-:a a-ti i h m i s u *
!- ouhecn .syniypera j a i
• r i - : ä on i l m a a n t u n u t I
iktunäara maapallolle
i i - i i i kielLsia on v a n -
Klr/. proteBsorit B. SikoUki
ja N, Jakovlev
voja j a rarkejmpiä ulkoisia elirrjäm- •
me — .slljniä j a k o r v i a . K a t s e on työ-proKessissa
kiinicäsii vhdi.neitv k i i - ;
sien työhön, k u n taas iianiä voidaan •
k u u l l a paata kääntämättä. Sik.-i i h - "
n.i--et alkoivat k i i y i t i i a nimenomaan ;°''^*'"^^-i'-^*^'^il^™sperhe^ i
a a n i p u h e t i n . E n y e l * h u o m . i u i a a oj-^ vahUa valh-sevasta verisukulaisuude.s.
k e i n : " . . puheen a . s t e e t t a i s i A k e h i - kielter. .suhteitten a l a l l e .ottamatta
tyv.a ."^uraa- kierraniättömä.^ii kuulo- • l^uonnoon s n a .seikkaa, etta n a i i a ^ i -
k a l a i ? e n j a muiden Euroopan m u i - ,
n a i s . e n kyslten 'i-aJilla. r a k e n s i v a ; teor
i a n nk. indo-reurooppälaiäten kielten
sukulai5uiide=ta. Tämän yhtäläisyv-a
e n ? j y ; a selvitölles.^aan he * i v a t k u l i
e n k a a n menneet piiemmalle kuin;
k e s k i a j j p \ juutalai.set liedemiehe:-1
kaan. He .siirsivät a i v a n v a a r i n biolo-1
vaaiillisti siireiMa
NeiivodolJHössa
lasketaan hintoja
*Tiistaiiia. Imlitik. 13 p, ~ Tuesday, Apyil 13
tr-sinia-y.
•.muifiu.-'
'3'ihr.v.
' ihniiiier
j n i r t r i u"
•ocieiMiur. että! i h m i h eh
•--ehityk^e.ssaan • m.aapal-
• .rs i ; e : ä a n meidän päi-i
vtoi.mcn- asteen -kautta.:
a> e jolloin ihmiset
• i . - i - v-ei-i n i i n paljon a p i n p i -
•H-^-'i 'T- a l l i s c s t i nimitetään
P i i pnhecanthröpuk-.
•••H>-i r<-e'jonka a i k a i s i a muir
•••iT•• - ' i i n i n i u e t t u n p a l e a n t h r o -
• .ncaMderthalilaise;,». r. j o t ka
•••[•'•i . |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-04-13-05