Vapaus, April 19, 1929

              Kim 2 Perjantaina, huhtik. 19 p;nä—FrL, April 19 No. 93 — 1 ^ .
V A P A U S •Bilitiia tyMMda « i m niinim»iWii«,'nMnijj
S. C . K E X L .
T O I M I T T A I A T «
JU VAARA (TsnUsfH). B. A . TENHUNEN. B. PEHKOM^T. II. POBJA.1SALO.
at ifca P M OlBe* DrfUtmeat, Otuira. M Mcooa du* amxxtx. Mmi unionistit taistelusta imperialismia vastaan
nUIOTUSHINNAT VAPAUDESSA»
Kfa,j evAtaOaotBkaet ^tIj M luota,. .t2 iW ItaU iuotu. — AvioUii maauSSU oBatnuän^aiMI SOe [
ext » kcftaa. — A«aatoezoniaoCakwt l3iM ktfta, tSjOO kak« kotaa. — KiiUMilaotolcact 9iM knt*.\ « c u » » » M » « v u i * auuuabMjuujai.jrov.u irTJ^t^^^-^^i^y^Srn!^^ uomij^iauodancdta tai anui(«T.nr>ts- — Haiouaatie^ot ja {keskusncuvoston Ulkomaiden ossxtaa
MoteilmauilEaet SOe kota. t l ^ kolma kotaa. — ra»i>il»aootulien Ja tlmotuannittaBriea «>, •»»ait. j t i e d o n a n t o l e h t i k i r j o i t t a a KeUVOStO-j
l i i t o n a m m i a t t i y h ä l s t y s t e n s u h t s u t u.
!_ . *^*tSL. A n . « sdÄnrr Ontario mlscsta i m p e r l a l l f i m i i n h c l m i k u u i i i i U -
Th« emir «»«• «f FiMub WOHCCT« ia Canaia. Psklobad Aflr a» Sadtmrr. Ontario. ^«, < r o . . » « » o . . .
1 m e r o s s a a n m .m. seuraavaa:
N e u v o s t o l i i t o n ammattiyhdistysten
ShetcOärS iliBOtaikiaU ctekiCaco.
mAUSHtNNATt
J Tt. tiSe, 6 kk. I 2 J 0 . » kk. « . T S Ja 1 kk. ttM. — Tbdr^ahoaia Ja Soamecs aek. BuroaH»
•»nmanhr» 1 *fc. tiJOO. 6 kk. $ 3 J C 3 kk. IZJOO Ja 1 kk. nM, suhde imperialismiin käy selvästi ilmi
tä, että siirtomaiden proletariaatio
Ja köyhien talonpoikain vapautuminen
on mahdotonta. Jos he omien feodaali-
V ^ d e s lolaitnas Hooo«««o SVT. Y-aduf BaiUiBg. * Dabam St. Pakdia S36W.
V^psMlea konttorit Ubatj BmiUiaf. 37 Lotsa St. PnhelJa 10J8. PoatioKrtas Bos » . StUnaj. 0 » «
V«pauica paiao Ja latoBoi Liberty BaiUisc 37 Eoma St. PabaUa » T V . '
Ctoosl mirtTtUint nle*, 75i ptr coU loeb. Mimnnua durite for t^Bf^ laiertion, 75e. H e '^•»••i (herrojcnsa J a POrvarlStOn r l l s t c n i i -
l i ^^e^^ n^nm ^ ^ T i n ^ ^^ut. C a d » . säksl Vielä Joutuvat i m p e r i a l i s m i n r l i s -
- ' I i . , ett» «uUoiil»a et:aiih!a nJsa. Vaaa. K«AaKNNaiAuSu TeOim. mlliJkJMk»eenn hk«lirujleao. eenae. klrlottaka» undeJ.e«a lilkkteahohaiaa I tgj^yUjsL Ne OVat myÖSkln hyvin
Työmies järjestömme edustajakokouksesta
tietoisia isiltä, että kapitalististen mait­ten
työläisten asema siitä vain huo-
Inonee, kun siirtomaiden työläisille
maksetaan äärimälsen kehnoja palkko.
^ .^^ . . . . 1 , M l Siirtomaiden työtätekeviä käyte-
To^-enlehti Työmies kirjottaatoimrtuspalstoiUaan: Uään näin koko maailman työläisten
Äskettäin päättyi Canadan suomalaisen järjestön edustajakokous, palkkojen polkemiseen. Sen Jälkeen
joka pidettiin Torontossa, Ontariossa. Sikäli kuin olemme olleet tilai-| kun suurvallat ovat Jakaneet kokc
euudessa seuraamaan tämän edustajakokouksen menoa, muodostui se ™«walIon>fce8keDään, on porvarillisen
m o ^ «.ta^sa merlUylsellb*!. Järjetön f'':^^- i-'!"'-^^^^^,;^^^,,;^^^.
mikä olikin välttämätöntä, jotta canadalainen veljesjarjestomme voisi Qg^. Tässä j^litiikassa käyttävät
koota mukaansa mahdollisimman laajat suomalaiset siirtolaisväen jou- imperialistit kaikkia keinoja, mikäl-kot.
Canadassa on tällaiselle työläisten joukkojärjestöUe suuret mah-jlemältä he ovat valmiita ajamaan
dollisuudet, johtuen jatkujasta siirtolaisuuden virtaamisesta Suomesta. | ™"J«»nIa mmislä kuolemaanko Im-
Edustajakokois käsitti tämän. Siksi se valmistui tehtäväänsä entist^l^;^^^^^^^--
tietoisemmin ja kykenevämmin suorittaakseen työnsä luokkataistelulle pe- vu<*fil he lakkaamatta myöskin val-rustui'ena
suomalaisten työläisten valistusjärjestönä. imlsteievat sotia. Joista vain sorrettu­ja
sikäli kuin huomaamme toimeenpanevan komitean valinnasta, J luokkien sodanvastainen taistelu
jSrj««n jotaoa vahvistettiin ja la_ai.hne«,in, V entisten ^ ' ^ ' ' - \ ' % ^ ^ ^ ' ' ^ ^ ^ ^ ^ .
nien rinnalle uusia voimia riveistä. ^ Iperialismin omassa maassaan tsaris-
Canadan veljesjärjestöstä oli kolme veljesedustajaa seuraamassa mei- min kukistamisella Ja sen Jälkeen kun
dändän järjestömme viimeistä edustajakokousta Detroitissa. MeidänjulkomaalalsefimperlallsOt ennen lo.
iäriestomme tp. k. lähetti nyt ensi kerran moniin vuosiin veljesedustajan^kuun vallankumousta koettivat saa^
C3nadan järjestön edustajakokoukseen. Näin voimme käyttää t o i n e n ^ j ^ ^ ^ T ^ ^ ^ ^^
toisiemme kokemuksia ja olla läheisessä-yhteydessä keskenämme. ' ——
Canadalainen veljesjarjestomme elää nuoruutensa ja kukoistuksensa
aikaa ja me uskomme, että se on.'kykenevä käyttämään kaikkia niitä 1 1 tm TT'**
mahdollisuuksia mitä työväen luokkaliikehtiminen sille tarjoaa. ( JSh-lCllUVä
o-vat
työskennelleet tarmokkaasti neu­vostovallan
lujittamiseksi. fSlä prole­taarisen
diktatuurin pystyttäminen oli
vcämakkain isku imperialismia vas­taan.
Neuvostoliitosta tuli Idän sor­rettujen
kansojen suojelija
Neuvostoliiton ammattiyhdistykset
tukevat Vatirirftt p>Tkimyk>lä rauhan
puolesta. Ne ottivat osaa Haagin rau­hankonferenssiin,
ne ovat lähettäneet
edustajiaan Kiinaan ja Japaniin pääs.
täkeeen siiteyteen kaikkien maiden
tyÖväenludUEain kanssa. Neuvosto­liiton
ammattiyhdistysliitot ovat joita­kin
kuukaiisla sitten yhtyneet ^Anti-imperialistiseen
liittoonkin" kannat,
taakseen. kansallista Itsemääräämisoi­keutta
Ja osoittaakseen siirtomaiden
työtätekeville, että Neuvostoliiton am-mattiyhd.
tahtovat ajaa heidän­kin
aasiaansa.
Ensimäfsestä oleman^aolonsa päi­västä
asti Neuvostoliiton ammattiyh­distykset
eivät ole tunteneet mitään
TOtueroavalsuuksia, vaan ainoatkaan
luokkaeroavaisuuden. Niiden täytyy
nykin käydä ankaraa taistelua Impe­rialistista
sotaa vastaan, että taistelu
ei Jää siihen päivään. Jolloin sota Jo
puhkeaa. Neuvostohallituksen esitys
aseistariisumisesta Ja Neuvostoliiton
puolustuksen Järjestäminen imperlalis.
tien hyökkäyksiä vastaan on saanut
Neuvostoliiton työtätekevien Yksimieli­sen
kannatuksen. Mutta äseistarilsu-misvaatlmuksen
taakse täytyy asettua
kalkkien muidenkin maiden työtäteke­vien.
Heidän täytyy nyt Jo huolehtia
sUtä. että heidän parlamenttiryhmän.
£ä hylkäävät aina sotamäärärahain
myöntämiset Ja että laajat Joukot
nyt Jo mobilisoidaan taisteluun sotaa
vastaan,
Siirtomaissa täytyy luoda voimak­kaita
työväenjärjestöjä joiden joh­toa
, ei porvaristo kykene ostamaan-
Viimeisen kymmenen vuoden koke-mökset-
pvat osoittaneet, että todellista
taistelua sotaa Ja imperialismia vas­taan
el voida käydä sos.-dem- herrain
Ja reformlstljohtajain kanssa yhdessä
Nämä Thomakset Ja Sassenbachit tu-levät
samalla tavalla kuin v. 1914 aset­tumaan
maanpuolustuksen nimecsä
porvariston puolelle. Sosialidemokraat.
tiset puolueet ja reformistiset ammat-tlyhdistyskoneistot
ovat sitäpaitsi nyt
Jo mitä läheisemmässä yhteLstöimin-nassa
kapitalistisen järjestelmän yllä-pitckoneiston
kanssa. Siirtomaiden
orjat eivät tunteneet MacDoncJdin
hallituskaultena vähintäkään helpo­tusta
asemassaan. Esimerkiksi Irakin
alkuasukkaiden täytyi hänen hallitus­kautenaan
kylmästi uhrata henkensä
Imperialismin hyväksi.
Reformistinen ammattiyhdistjrsmter-natlonale
käyttää kaikkia keinoja saa.
dakseen siirtomaiden työtätekevät Jcu-kot
taipumaan imperialistien ikeen
alle. Se lähetti "vasemmistoedustaji-aan"
Intiaan taivuttamaan Intian kan­saa,
ja koettaa nyt myöskin par­haansa
mukaan, joskin toistaiseksi
vielä perin huonoilla tuloksilla, hajoit­taa
Kiinan yhtenäistä Vallankumouk­sellista
ammattiyhdistysliikettä. On
sen vuoksi suuri vahinko, että Anti.
Imperialistisen liiton jäsenet vielä ovat
siinä käsityksessä, että yhdesM re-formistijohtajain
kanssa on mahdol­lista
käydä todellista taistelua im­perialismia
vaftaan. Heidän menet­telynsä
vaikuttimlna eivät suinkaan
ole taloudellisten lakien tuntematto­muus
ja kansainvälisen aseman huo­no
tuntemus, kuten ,Cook ja eräät
muut keskustalaiset ovat sanoneet.
Cook ja kaikki muutkin asioita tun­tevat
ihmiset tietävät vallan hyvin
että Thomas ja hänen hengenhei­molaisensa
tulevat sodan puhjettua
pettämään Qröväenluokan aivan sa­malla
tavalla kuin tekivät vuonna
1914. Sllrtomaakansojen laajat Joukot
ja emämaiden työtätekevät täytyy sen
vuoksi nyt jo mobilisoida päättävään
taisteluun imperialismia vastaan. Pää­painoa
ei koskaan tässä taistelussa
saa panna johtajain voittamiseen puo­lelleen.
Taistelussa imperialismia vastaan
avustavat meitä famsalUs-vallanku-mouksellisten
ja pikkuporvaristonkin
järjestöt. Jotka nyt taistelevat Impe.
rlalismla vastaan omien maittensa riip­pumattomuuden
puolesta. Ne voi­vat
seurata meitä määrättyyn astee­seen
saakka. Eri maiden Ja erikoises­ti
siirtomaiden ammattiyhdistykset ei­vät
kuitenkaan voi antaa Jokapäiväi­sessä
luokkataistelussaan luonnollisesti
kansallisenkaan porvariston - johtaa, it­seään
vaan niiden on päättäväisesti
toimittava yksistään työtätekevien
etujen mukaisesti. Ja niiden täytyy
myöskin asettua imperialismia vas.
taan käytävän taistehin etunenään
Taistelua imperialismia vastaan täytyy
käydä — ei sanoip — vaan teoin. Sen
vuoksi on kalkkien vallankumouksel'
listen työläisten ja talonpoikain ensi-mäisenä
velvollisuutena (ehdä t3rätä
laajojen joukkojen keskuudessa saa­dakseen
näille paljastetuksi sos.-dem.
herrain ja reformlstljohtajain petospo-litiikkaa.
kuinka nämä herrat ovat
aina ja varoinkin ratkaisevilla het­killä
valmiit astumaan riistäjäin pai.
velukseen ja antamaan työtätekeville
raskaita iskuja selkään.
Mondism fascisnun tienraivaaja "i«B'r''^*i8'.''.
Kiinasa ovat taas leimahtaneet so-
•Kansainväiisen fascismivastaisen kongressin johdosta on Lontoossa |«ian liekit. Jo maaliskuun puolivälis-ilmes^
ä "Sun^ay Worker" iäl^im^;UaU» f'-=^^<f'\^„,^^J^''^Sr-^^ "La Tribunasta'*, jossa oh engl. «««»»suuskapitalisti Alfred Mondinjj,^^^ ^^.^ ^
ha^ttdu. Mond (nyk. aateloitu Melchett-nimiseksi) on lausunut leh- jaksi vank^ enemmistön omia käsky-delle
in.m. seuraavaa: j Iäistään, erotutti ilman muuta n.s.
Hankaun hallituksen. Samalla Julis-
^MinuUa oli ilo/ tavata Mussolini. Hän otti minut vastaan tettiin sota hankaulaisla vastaan,
viime viikon keskiviikkona ja meillä oli kolmen neljännestunnin Pohjoisessa ovat Japanin tukemat
keskustelu. Ymmärrätte tunteeni Mussolinia ja fascismia koh: M^em^t niinikään ^oittan^^ taan, kI un sanon, etta J•O muu.ta mi•a vuosi•a olIen t*e hun yt voitavani Ln^ie^t^ ^v iho^l^li^su^u det. Täten Nankingin
työrauhan edistämiseksi Englannissa. Teokseni Teollisuus ja poli- Uyjiytl^jjiuin l^ojjo valtakuntaa yh-tiildca
todistaa tähän suuntaan käyvästä toiminnastani. Taloudet- distävänä keskushallituksena, on nyt
lincn rauha täytyy toteuttaa puoluepolftiikan ulkopuoW vihollisuuteen sekä lännessä
.edtaan te tehtäviiä ei yoida : i M helposti suorittaa ja siksi ^gjl^'"^»^''—^:
ön välttämätöntä päämäärän saavuttamiseksi muodostaa en niaissaL^^^^^,^ yanf^a ,
erikoine.n ilma.pii.ri;.. Fas.cism. i .on. lu•o nut tärm<ä n •i lm•a piirin. I— a _—\*! Kysyttänee: _mituä aed ustav«atf «naä«m.bä-
Olen aina-taistellut sosialismia vastaan. Fascismi on pelastanut Lggj^g^^^ taistelevat ryhmät Ja mikä
Italian käsittämättömästä vaarasta. Minusta näyttää; että fascis- niiden pä&näärä? On vaikeaa
mille on onnistunut toteuttaa se, mikä aina o^i ollut minun po- saada ehdottoman varmoja ja tarkr
luokkien lojaalinen yhteistyö." koja tietoja Kiinan asioista, mutta se
• ' • tiedetään, että varsinkin hankaulais-
"SundayWörker'* huomauttaa tämän johdosta, että tästä käy ilmi, I Jen takana ovat naaakmman feodaliset
että mondismlri ("teolHsuusrauhapolitiikah") perustajan suunnitelmana s i i i i i l ^ ^ Ja ^ suurporvaristo J a
on tasoittaa tietä fascismin englantilaiselle vasUneelle. Ja myö^^^^^ o» SJ^eTS i^teSSS
selvaa, että taistelun fascismia ja mondismia vastaan täytyy olla samaa pjjjj(j_ Pohjoisen kapInaJovö^6ja joh-taistelua.
! tavan Tshangtshungshangln takana
ovat pohjoisten maakuntain feodall-
VUfc ntk o v_a(ikILo p\Me aäoff t! ••i uan rLa ska• s* n£i m•t•tIIy s nsefti iaii^ne^k setk inJgai nsu huarmpotruvkasreinst ot.u Nkt atana-s. mikäu on
kysymys vain Kiinasta, on porvaris- joffta iofiim tekivät? tossa Ja Jangtshekiang.Joen alajuok­sun
alueen .teollisuuskapitalistelssä.
Seuraavassa julkaistaan "Punainen Huolto".nimisestä Suomessa il-1 Mutta mlti^ periaate-, ohjehna- tai
mestyvästä aikakauslehdestä selostus Qnpi, Julen-himiseh nuorukaisen ?i?f" j a . » • T. 1 . . . . . V . . . . . . . 1 i l 1.. 1 • el .Ole. Kalkki ne ovat yhtä leppymat-kohtalosta.
Lukija voi itse paattia, onko yalkopedöt liian raskas nimitystalonpoikaiston Ja työväen vi-niille,
Jotfca ovat syyllisiä tämän nuorukaisen tuhoon: holllsia Ja yhtä säällmättömästi ne
• Onni Jiilen 17 yuotias poikanen oli yksi niistä, jotka 1918 astuivat | tetuustavat oikeuksiensa puolesta tais.
riveihin taistellakseen v.apautemme puolesta. Rivien murtuessa ja vai- työtätekeviä kansalaisia,
kean murhä-äalloh vyöryessä maahan lyötyjen riviemme ylitse, joutui Kiinan sisäisen tilanteen uusi kär.
Onni kymmenien tuhansien tÖvei^iltemme mukana vanUleirille^^ Jlstyminen johtuukin enemmän uiko-
Ifcinäk.n,ui*naä6ike„s ''l.a«^^^
johonkin tapahtuneeseen murhaan ja tuomitsi hänet Aa vuodeksi ku- Uyj^len välinen taistelu. On näet o-ritushuoneeseen.
Hänen tiensä kulki Helsingin Keskusvankilaan. Parin tettava huomioon, että Kiina Jakäan-vuoden
kärsimysten jälke«i otti hän "amnestian" ja saatiin kiinni ko-tuu eri suurvaltain vaUtutuspiirelhin.
tonaan Nankhigin hallituksen alue on samalla
Afkoi.;a,_-t»„litet„." pam^ kanssa, jotka i o h t j v a t H l Ä ^
OnnmKakolän hullujenhuoneeseen. Neija ja puoli vuotta ou nan hnä rahoittaa näet siellä lukuisia te-
*'parantumattomana", havaittiin senjälkeen taas "Sorkkaan" kelpaavaksi oUi^uusyrityksIä. HarrlmaiSx raha-fayödyttämään
yhteiskuntaa työllään. Sairaana ruumiiltaan ja sielultaan m^esyhtymä taas on saanut monia
ei Onni enää kuitenkaan kyennyt työhön. "Humaaninen" vankilan phto J^^^Pjf Jord . , . • . 1 . " i I • . 1 rakennuttaa • parhaillaan autotehtaita
ei kuitenkaan ottahut sita huomioon. Viimeiset nelja kuukautta joutur han Shanghaihin ja Nankingiin. Raha-
. istumaan karhuii|(!opissa. nalesyhtymä Reed and Dillon Co.
Kymmenen ja puoli vuotta kestäneiden kärsimysten jälkeen avautui- Kemmer yjn. ovat niinikään sijoitta­vat
hänelle vankilanportit. Valkoinen valta oli kuitenkin päässyt tarkoi- f««V^""^** summia Nankingin halli-
. » .1» -r- »-1 . • L a - L n • i - _r tusalueen yrityksiin. Kun Amerikan
lustensa perille. Tie vankilasta joht,— hullujenhuoneeseen. huomattavimmilla kapitallstiyht^S
sopimuksesta Ja monessa suhteessa
yhteisten etujen takia yhtenäisesti.
Kun nyt seurataan uudelleen puhjen­neen
Kiinan "sisällisen sodan" val­heita,
on otettava huomioon, että e-nemmän
kuin sisäistä, on sota tais­telua
taloudellisista eduista Ja sitä tie­tä
myöskin polUttisesta vallasta yhdel­tä
puolen Amerikan kapitalistien Ja
toiselta puolen englantilais-japani­laisten
kapitallstirintaman välillä. K i i ­nalaisia,
käytetään taistelussa vain ka-nuunanruokana,'
suurvaltain kapitalis­tien
sotureina.
Mutta samaan aikaan, kun Ameri­kan
pääoman edut Kiinassa ovat joh-taneet
sotaan englantilais-japanilaista
I^läomaa vastaan, on maassa saanut
Uutta vauhtia myöskin yhtelskunnalli-sieita
pohjalta läh^vä taistelu, työ­tätekevien
luokkaiaistelu valtaluokkia
vastaan. Erikoisesti . Hunanin Ja
BUangsin maakunnissa riehuvat talon­poikaiskapinat.
Joita johtaa Kiinan
kommunistinen puolue, Punainen ar­meija
.valloittaa ^uontuosta suuria
kaupunkejakin Ja mbnilla alueilla
ovat työläisten Ja talonpoikain neuvos­tot
ottaneet vallan käsiinsä. Nälki
pohjoisissa maakunnissa tekee punik­keja
yhä suuremmista talcHipoikals- Ja
työläisjoukoista; Ijai kaikkialla har.;
Joitettava mitä ankarin »veronyljentä
synnyttää sellaista tyytymättömyyttä,
että vallankumoukselliset aatteet löy­tävät
mitä otolUsimman maaperän.
Sosiialldemokraattlset sovitteluainekset
eivät ole saaneet jalansijaa: Kiinan
köyhälistön keskuudessa. Voidaankin
nykyisen kriisin odottaa johtavan uu­siin
Ja laaJempUn luokkataisteluihin,
joiden tuloksena saätta? olla työtäte-kevien
vallan alueen laajeneminen.
säännöt edellyttävät ainoastaan
senille oikeuden olla saapuvilla koko­uksissa.
Ja jos ilinenelsi Jonkunlaista
puutteellisuutta kauppamme toimin­nassa,
sillä osuustoiminta on meillä
vfelä nuorta, joten voisi sellaistakin
ilmetä, mutta kun me olemme kaikki
jäsenenä näistä keskustelemassa ja
päättelemässä kaupan toiminnasta:
niin silloin me saamme asiat sille to­lalle,
että ne alkaa luistaa kalkille
suotuIsastL Se qn kyllä totta, että sa­moin
kuin muiden kauppain, niin
myös osuuskaupan toiminnassa voi ta­pahtua
pieniä erehdyksiä, esim. kau­pankäynnissä
y.m., mutta Jäsenten
velvollisuus ön koettaa keskustelemalla
korjata sellaiset erehdykset eikä sjm-nyttää
hajaannusta sellaisista.
XJkrainalalsia on myös osa Jäsenenä
Ja lukuisia "ei-jäsenenä", kannatuksel­laan
tukemassa liikettä. Ompa heillä
muunmuassa kaksi miestä kaupan-huoltokpmiteassakin...,
joten . nousua
voiinme odottaa myös siltä puolen
runsaammin tästä lähtien, sillä osuus­toiminnallinen
innostus näyttää myös
heillä alkavan ' heräämään. Vaan mi­tä
tulee muuhun kieliseen väestöön,
niin ei olla heidän suhteensa vielil
pitkälläl vaan toivomme heitäkin —
propagandaa käyttämällä ja selittä­mällä
asiain todellinen puoli ettei tä-
Hornepayne, Ont.
VAPPUA JUHLITAAN
Koska minut on valittu tähän toi­meen,
niin pitää kai sitä yrittää tö­hertää.
Kylämme S. J. osaston toi­minta
on heikohpuoleista, johtuen
voiman puutteesta, vaikka on täällä
suomalaisia koko paljon, itnutta kaikki
eivät käsitä luokkataistelua siltä kan­nalta,
että voisivat ottaa osaa jär­jestön
toimissa Mutta sUtä huolimat,
ta nyt naisosasto ja S. J. osasto ovat
lyöneet tuumansa yhteen ja alkaneet
hommata vappujuhlia oikein kovalla
Osuustoiminnasta
Kirkland Lakella
Huomioita ja huomautuksia on suuria sijoituksia ja sopimuksia
Nankingin alueella, cn lucnnolUsta,
että Yhdysvaltain hallitus ensimäisenä
Noskea konnaksi nimittämisestä kerrotaan työläiskirjailija Freid-j riensi tunnustamaan Nankingin halli,
richin juuri saaneen kuuden kuukauden vankilatuomion Beriiinissä- So- '"J^; , Samalla siirtyi Yhdysvaltain
siah-demokraatti Nosken "solvaamisena" syyietty kirjailija oli haastanutp^S^^SLrYot^NaSS
oikeuteen suuren joukon todistajia, mutta tuomari oli selittänyt kaikki | hallituksen neuvonantajaksi, mikä to-todtstelut
ja puolustelut turhiksi ja tarpeettomiksij koska Nosken, "joka 1 siasiassa mericitsee kontrollööriä. Kim
on tdinyt isänmaalleen suunnattomia palveluksia, nimittäminen kon-piis piAUtaan Nankhigin hallituksesta,
naksi oli rikollista". on kysymys Amerikan pääomasta.
Uusi luokkatuomio porvarilliselta oikeuslaitokselta. Saksan työväeni Kwantungln ja Kwangsln maakun-pääpettäjän
puolesta. Sosialidemokraattinen pää-äänenkannattaja pa- ^ ovat todellisesti englantilai-
/ . » T" I- — - I Isen pääoman halhtsemia ja sitä tietä
heksuu tuomiota — Iiian lievana! ^ ; ^ myöten Hänkaun "hallitus", Pohjol-sessa.
esim. Juuri Shantungin mine-
Kun Ranskan pääministeri Poincare ilmotti parlamentissa kenraali jraaleista maailman rikkaimmalla nie-
Fochin kuolemasta, istuivat kommunistiedustajat tanakasti penkeissään.!"'^""^"'* Ja Mandshuriassa, hallitsee
vaikka kaikki muut, "sosialistit" mukaanluettuina, nousivat seisomaan
kunnioitustaan osottaakseen.
"Mielipiteen tukahuttamista" oli se, miksi "painovirhepaholainen"
oli muuttanut viime numeron pääkirjotuksen otsikon, vaikka otsikkoa,
enempää kuin itse kirjotustakaan, ei oltu siksi tarkotettu. Mielipiteen
tukafiuttamisesta puhe oli.
Japaziilainen pääoma. Esim. Shantung
kaikista sopimuksistaan huolimatta on
yhä Japanin sotajoukkojen miehittä­mä
Ja varsinkin Etelä-Mandshuria on
täydellisesti japanilaisten vallassa.
Mutta kun Japani ja Englanti ovat
keskenään liitossa Amerikaa vastaan.
toimivat läntisten Ja pohjoisten maa­kuntain
kapinalliset kenraalit usein
, Noin vuosi sitten alulle herätetty o-suuskauppakysymys
on nyt siinä val­heessa,
että sitä varten on rakennettu
oma talo, nihi käytännöllinen kun se
on -ollut suinkin mahdollista, ja kaup­pa
toimii Timminsin osuuskaupan
haarakauppana. Ja kauppaa on tehty
jo kolme kuukautta, ja aina näyttää
vaan kiihtyvän, sillä esimerkiksi kun
kauppa avattUn tamik. 12 pnä, niin
siinä kuussa tehtiin kauppaa noin vii­dentuhannen
verran, vaan hehnikuul-la
jo kohosi kymmeneen tuhanteen
jotavastoln maalisk. numerot osotta-vat
nousua lähes, kahteentoista tu­hanteen,
jc*a näyttää jö melkoisen lu­paavalta,
sillä osuuskauppamme toi-mU
käteismaksulla, joka on monelle
suurena hankaluutena siirtyessään en­tisestä
yksityiskaupan harjoittamasta
velkakaupasta käteispohjalla toimi­vaan
osuuskauppaan. Vaan ^sellaiset
vastukset ovat kohta voitettu. Joten
pääsemme yksissä mielin oman työ.
Iäisten konttplloiman kaupan ympä­rille,
tekemään työtä sen edistämisek­si
Ja antamaan kannatuksemme sil­le
sat^rosenttisestl, joka ilahUttava
puoli suomalaisiin katsoen on kohta
olemassa, nimittäin mitä tulee kanna-tukselliseen
puoleen ei-jäsenenä. Vaan
jäseneksi liittymiseksi oBsl vielä toivo­misen
varaa, sillä varsinaisia jäseniä
ei ole kun noin 50% suomalaisten lu­kumäärään
nähden, joten, toverit, Uit-tykää
Jäseneksi kaikki yksissä mielin,
se olkoon tunnuksenime. Sillcän me
voimme kalkki Joukolla pohtia näitä
kysymyksiä kokouksissamme, sillä
mä liike ole ainoastaan suomalaisten
liikettä, vaan ;osa kansainvälistä, edis­tysmielisten
työläisten osuustoiminta­liikettä,
Johon voi yhtyä mikä kansal­lisuus
hyvänsä Jäseneksi — saavamme
yhtymään mukaan. Siispä kaikki p-suuskaupan
Jäsenet ja kannattajat
ahkerasti toimintaan . saadaksemme
mukaan kaikki sellaiset, Jotka eivät ole
vielä Jäsenenä ja jotka ovat vähän­kin
myötätuntoisia osuustoimintaliik­keelle,
kansallisuuteen katsomatta.
Silloin me seisomme sillä Jxihjalla, jo­hon
meitä osuustoimlntaperiaate vel­voittaa
Sillä kalkkien oma hyötykin jo
osaltaan kannustaa ostamaan osuus­kaupasta,
sillä ne prosentit mitä kaup^
pa tuottaa voittoa, eivät mene jonkun
yksilön taskuun, vaan tulevat käsitet­täväksi
kaikkien kuluttajien omaksi
hyödyksi, itsensä kuluttajien laatimien
ohjeiden mukaan, joten me Jo tälläkin
tavalla turvaamme itseämme yksityis-kauppiaiden
riistoa vastaan. Ja mitä
laajemmaksi me - saamme liikevaihdon
sitä suuremman korren me olemme
kantaneet yhteiseen kekoon.
Siis kaikki jäsenet, rientäkää teke­mään
selväksi naapureillemme ngitä
kysymyksiä ja vetämään>ieitä samaan
joukkoon jäseneksi ja samalla työske-telemään
kaikki työläisten oman liik­keen
eteenpäin viemiseksL Älkäämme
antako enää yksityis- ja ketjukäup.
pain houkutella itseämme ostamaan
sieltä, jos niillä on joku mitätön ta­varalaji
näytteillä.muka halvalla. Blyl-lä
ne sen nyppää toisessa muodossa
takaisin, ne ovat ainoastaan syötti
saada ostajia sisälle, sillä ne ovat jo­ka
tapauksessa voittoa kiskovia lai­toksia
ainoastaan kauppiaiden itsensä
taskuihin, jota vastoin osuuskaupan
voittoprosentti^ tulee itsensä kuluttaji­en
hyödyksi, sÖs jättäkäämme kau­panteko
yksityis- ja ketjukaupoista
silloin kun meillä on tilaisuus tehdä
se osuuskaupassa, sillä osuuskauppa
väUttää kaikkia lajia mitä me jc^-
päiväisessä rayinnossa tarvitsemme.
Ja jos ei ole, rdin ostaja voi lausua
toivomuksensa kaupanholtaJaUe, niin
kyllä hän sitä koettaa saada. Sillä ta­valla
me saamme kauptm järjestettyä
ostajien maun mukaisesti ja kaikkia
kiireeUä. Niistä kuuluu tulevan oikein
reilut Juhlat, esitetään näytöskappa­le-
jä paljon muutakin ohjelniaa, jos­ta
en vielä tiedä sanoa läheminin.
Mutta sen tiedän, että sisäänpääsy on
vapaa.
Kun nyt kaikki sen tietävät, että
Vappu on työläisten kevätjuhla, niin
pois siUoin arkihuolet ja "sabatU"-
takki päälle, ja tallustelemaan häalil-le.
Siellä saa lopuksi syi&ksetkih si­histä
vaikka aamuuii. asti hyvällä soi­tolla.
Siis ehsimäinen päivä touko­kuuta,
illalla tavataan.— H. M.
¥apden pnolnstns-taistelo
BURRITTIN NAINET AVUS-TAVAT
Vapaus, Sudbury. .
Mukana seuraa; 4 dollaria, tulot i l -
tamatilaisuudesta, jotka Burrittin
naisjaosto hommasi Vapauden puo-lustusrahaston
kartuttamiseksi. Ol­kaa
hyvä ja toimittakaa tämä a-sianomaiseen
paikkaan.
Burrittin naisjaosto.
SCHUMACHEBIN NAISJAOSTON
LAHJA TAISTELURAHASTOON
Vapaus, Sudbury, Ont.
Me Schumacherin naisjaoston jäse­net
lähetämme $5.00 dollaria toveri
Vaaran puolustusrahastoon.
Samalla lähetämme lämpiinän ter-vehdyksemme
toveri Vaaralle vankilan
muurien sisälle, toivoen samalla, että
tulee aika, jolloin köyhälistö nousee
valtaan, pudistaen harteiltaan har­vainvallan.
Pyydämme tovereita kaikkialla loi.
mimaan tämän asian eteen — ollen
xneldän kaikkien yhteinen asia.
Toveruudella Schumacherin nais­jaoston
puolesta.
. Ellen Halonen.
LAKE COTEAUN TOVERIT AVUS­TAVAT
TAISTELURAHASTOA
Me S. J. Lake Coteaun osasten jä­senet
luovutamme maaliskuun 22 päi­vänä
pidetyt iltamatulot puolustus­liitolle
toveri Arvo Vaaran puolustus^
rahastoon; summa ollen $11.65.
Samalla lausiimme jyrkän paheksu­misemme
sen luokkatuomion johdosta^
joka langetettiin toveri Arvo Vaaralle,
Vapauden toimittajalle. Ja niitä sor-totblmenpiteitä
vastaan. Jota porvaril­linen
virkakoneisto harjottaa kokous-puhe,
ja painovapauteen nähden.
Osaston valitsema komitea.
na avustaa, kaikkia rakossa olevia o-lemassaolonsa
puolesta taistelevia työ.
työläisiä vointimme mukaan, vaan
nyt tänätalvena Onlon Lakella meni­vät
metsämiehet lakkoon korjatakseen
kämpillä olevia epäl^ohtla, niin työn­antajat
kiireesti hommasivat rikkurei- '
ta lakkoon menneitten tilalle. Peri­aatteellisista
syistä ollsr hyvä-tietää,
että kuuluuko se farmari järjestymät­tömiin
vaiko järjestyneisiin, joka lait­toi
rikkureille perimoita. Ei hän tie­tenkään
niitä antanut IlmEdsdEsi,
vaan kuitenkin moraalisesti tukien
työnantajaa työläisten alaslyömisessä.
Järjestymisen tarpeellisuudesta on
saarnattu vuosikymmeniä ja kuiten.
kin tämänlaatuisia ilmiöitä vielä ta­pahtuu,
joka ei olisi suotavaa.
Rouyn, Que.
North Branch, Ont
Kevät tekee tuloaan tänne meidän-kin
kylälle, vaikka tämä onkin hyvin
pohjoisessa maantieteelUsestJL Maaemo
huokaa helpotuksesta päästessään va­paaksi
. talvisesta valpastaan. Kevät
myös tuo intoa ihmismieliin vaikka
tiet ovat Vielä tähän aikaan hyvin
huonossa kunnossa, että ovat paikoin
läplpääsemättömät.
Nyt kohta alkaa uudisvUjeUjälle kii­re
aika puhdistaa maatansa ja inuo-kata;
kylvölle, että taasen näkee kulii-ka
antelias on luontoäiti syksyllä, kor-vatessaah
tekijänsä vaivat, jotka ei-
Täkäläinen naisosasto piti naamio­tanssit
Worker-lehden hyväksi 26 pnä
viime kuuta. Tulot olivat yhteensä,
menot pois laskettuna, $21.56, Josta
summasta 'Worker-Tebiäelle lähetettiin
kymmenen dolhu^.aoppusumman Jää­dessä
käytettäväksi paikallisiin me­noihin.
.
Täällä on naisosasto vllkkaaga t<rf-minnassa.
Huhtikuun 1 pnä pidet-^
tlln kokous. Jossa oli esillä m y ; ^ ^^
virkailijain valinta seuraavaa toimin­takautta
varten. Entiset virkailijat ot­tivat
entiset tehtävänsä, paitsi Va­pauden
kirjeenvaihtaja, joka muutet­tiin.
Osastolla on Joka toinen-ko­kous
ohjelniaskokous. Jossa luetaan
kirjallisuutta ja keskustellaan sitten
luetun Johdosta. Kokouksissa on
myöskin kiertävä nyrkkilehtl," mitä
vuoronperään luetaan. Siinä onkin
ollut paljon opettavia kertomuksia ja
muita khrjotuksia. Kiertävä lehU sai
yhden osan lisää myöskin täältä, jon­ka
toveritar Evl Packlund oli kirjot,
tanut ja se olikin oikein tarkoitustaan
vastaava. Saa liähdä, milloin se
"kiertolainen" saapuu uudestaan tänr
vät ole vähäiset nähi karuilla mailla. ne Rouynlln? Kyllä se varmaan on
Täällä meidän kvlällä on ollut tapa- silloin puolta suurempia ja sisältö-
Mister Trotsh* porvariston
eli
Trotskin ensi askeleet ulkomailla
Europan porvarillinen taantumuk­sellinen
lehdistö sai helmikuim lopus­sa
1929 uuden aputoimittajan —Trots­kin.
"Daily Express" (Chamberlainin
ja taantumuksellisen puolueen lehti)
Englannissa, "New.Herald and Tri-bune",
"New York Times" (Amerikan
kapitalistien lehtiä), äärlmmäistaan-tumukselliset
hollantilaiset lehdet "All­gemeine
Handelsblatt" ja "Neuve Rot-terdamer
Kurant", jä myös muut
taantumukselliset porvarilehdet, joi­ta
palvelee amerikalainen lehtiliike
"Consolidytet Press", ovat kaikki Jul­kaisseet
sarjan Trotskin kirjoituksia
tyydyttäväUe kannalle. — Yksi jäsen.
— N e n v o s t i d i i t o n v a l t i o n k a u p p a l i i k ­keet
ovat solmineet s o p i m u k s i a a m e -
r i k a l a i s t e h . s a k s a l a i s t e n j a b e l g i a l a i s ­t
e n m u s i i k k i l i i k k e i d e n kanssa gramo-f
o n l l e v y j o i m y y m i s e s t ä . T u r k k i i n l ä ­h
e t e t ä ä n n ä i n ä p ä i v i n ä 50.000 l e v y ä.
jotka Trotski myi täUe lehtiliikkeelle
suuresta summasta dollareita. On it­sestään
ymmärrettävää, että tämä on
aiheuttanut myrskyisen- ihastxikseh
taantumuksellisessa lehdistössä, joka
ei imessakaan aavistanut, että se v.
1929 saa ^utoimittajakseen "mister
Trotskin" (herra Trotskin), kuten on
TrotlskinI valokuvan otsikkokirjoitus
"Daily Expressin" sivuilla hehnik. 27
pnä 1929. Riemuissaan tästä tapauk-sesta
kirjoittavat "Daily Express" Ja
muut porvarilehdet silmiähipovia ot­sikoita:
'Ttotskin omakätihen historia
hänen karicotuksestaan Venäjältä",
"EUffkotetun vallankumouaniehen dra­maattiset
paljastukset". «Ankaria
hyökkäyksiä Stalinia, hänen päävihckl-listaan
vastaan" Jne. Sitte'Daily Ex-pr^"
ihnoittaa ennakolta lukijoilleen
että "tohien ösa hänen paljastuksiaan
tulee julkaistavaksi yksinomaan "Daily
Exiffessissä" huomenna" (ja todellakin
seuraavana päivänä sanotussa lehdes­sä
oU "mister Trotskhi" seuraava kh:-
joitus, i^äaslällisesti samallaineh kuin
ensimäinenkin).
Viime vuosina oh Trotskin kohtalo,
joka on entisen "oppösitsioonln" Joh­taja
jä neuvostovastaisen maanalaisen
puolueen Järjestäjä, tavattomasti kiin­nostanut
meidän luokkavihdlllsteznme
mieliä. Soslalidemokratinen ja pcrr'
värillinen lehdistö on nautinnolla jul'
kaissut jc^aiseh Trotskin keksinnön Ja
parjausilmoituksen, jokaisen hänen
hyökkäyksensä puoluettamme vastaan,
sen johtoa vastaan. neuvost<>JärJestel-mää
Ja Komintiemiä vastaan. E ^ n
kirjoituksiaan Ja kirjojaan on nUelihy..
vin painatettu ja reklamoitu pcHrvarfl-
Usessä lehdistössä, porvarillisissa kus­tannusliikkeissä,
sillä h&ien kirjoituk­sissaan
ilmennjrt "yppmtnigtolft^tiAn"
sanasto ei ole ollut mitään niitten
vastavallankumouksälisen sisällön rin­nalla
ja verrattuna siihen vastaval­lankumoukselliseen
merkitykseen, mi­kä
noilla kirjoituksilla on oUut ja e-delleen
on n:ieidän lucdckavihoUistem-me
kiäslssä. Kaikki hänen parjauk­sensa
on ollut tervetullutta oinehls-toa
porvareille jä soslalidemokraateil-^
le... • ,
Vukoati
A. F. Lxn tacL
WoU nimeUänsi
SeuvostcUiton "estele' kirjeUh
Siitä on herru
kun sieltä on tj
Ja toimi on Ic
työväen kovalta
Kova, on työ i
kun kätensä aiv
Vieraitten käsiä
puristella kun i
Tuhansissapa ompi fo merkii
ToimikatUensa ennätys tuleepi
Onhan sitäkin '
herroilla monei
Kun eräälle nät
"vain" kahdeki
Yli kymmenen
Clark Randallc
"Erhe" nähtihin
joko aukeni var,
Urkkijat työläis
ne herrain on i
Eräs Pittsburgh
aixjan pätkällä TaU lähtönsä si
sekä lehtikin tu
Siksi varuilla <
missä liikkuvat
FreiheU-lehteä (
ei voida nyt li
Kun juutalaiset
ne sanooy vaara
Ei työläisille va
lehdissä saisi t,
Sen hyväksi ny
jo koettaa estet
Tikkaampi kun
Vappu myöskit
sen valmi5tamis(
tuohuttu. Vapi
täldlä yhdessä t
Juhlat vietetäär
haaunaan, sillä n
täällä ole ja täällä pieni joul
onkin paras toi
olemaan paljon
ukrainalaisilta j]
reiltä. Täyttäkfi
ääriään myöten,
kaisen työläisen
Täällä oli ikäv
sillä silloin pt
hotelli ja palost
tään pelastettua,
nopeasti yli rak(
mattiin noin ne
Kupiaisen vaimo
pamaukseen, ku
akkunan, Ja nUi
lämään ihmiset
rasta Joutuivat
ran akkunasta p
oimettomuudessa
sen pahempaa y
oU x)aksusti lunb
oH kihrettä koi
"talteen" seUaisL
el ehtinyt hävi
puolesta valittu.
Englantilaisten
''Manchester Gui
13 pnä 1927, e
sosialldemokraatt
sen oppositslooni
män yhteen". L
joltö Itävallan
"Wiener Arbelter
kt on koluavan
vaihetoiuden eslt
hallitsevan ryhm
nopoolln". Elol
rantalainen sos:
pulaire", että "tr
bolshevistisen dii
ja sen demoia
Tähän köörta oi
kofcaartilalnen le
ajottain Julkaisst
selUsimpIa satujt
VlimeJB^n Tro(
kaic 21 päivält£
porvarilefadistö
sikoln, joissa san
itse Ttptskikln J
neuvostovaltaa \
asä ovat aina ]
mokraatit. porvi
kannattajat. Ki
värit vielä Eillohi
että kahden kuul
oa jo saman poi
mictajana.
Trotskin vasi
kehotukset ja
maanalaisen järj
nen toiminta aihi
koittamisen Neu^
kopucääle. TBm
syttttn ei ainoBsti
puolueettomlenkii
<Iessa. "Bravdas