Vapaus, May 16, 1925

              MmmUmsi^ toiikoi, 16 p> Sai, Mm litfc 1!
EiickiBtanauksien idadelukna. oM v i u s s yuönaa
A. B . MÄKELÄ. A E V O V A A B A.
V A P A U S <yberty)
Tbs cnly crgsn of FincifllJ Workers ID Canada. Pub-
UÄed i a Sudbary, O a t , every Toesday, Tbarsday snd
Sstorday. _
EegHtered at tbe Post Office Department, Ottawa,
£S cecond clasa mattef. \ ———
jsyys ei o le latJkcamaloiu Hallituksen taloäispoliliikka,
mikäli sillä sellaista on, johtaa uusiin k i r s i m y k s i i n,
yhä jatkuvaan elirjtapeitten hintain kohoamiseen; entii
sitten?»
Huhtikuun alusia alkoi uusi hintain nousun hyöky.
Kaupungeissa voi saada .vain perin kehnoja Amerikasta
General advertising ratcs 75c per col. Ineh, M i -
nimum charge for single insertion 75c. The Vapac»
b the best advertiaing medium among the Fmnisli
People in Canada.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. S2.25, kolme kk.
S1.60 j a yksi kk. 75c.
yhdyjjvaltoihin j a Suomeen, yksi - k . 15.60, puoli vk,
03.00 j a kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei to.Ta lähettämään,
paitsi aeiamiesten joilla on takaukset.
Vapauden konttori j a toimltua: Liberty Bldg Lome
gt. Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury,__Ont.
SOH ette m i r r i n tahansa saa vastausta ensimaiseen
^jeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajani
csrsoonallisella nimellä.
J . V . K A N f J 4 S T 0 , yikkeenhoitaja.
Pommiräjähdys Sofiassa
Sofian hirmulapaus ei ole mikään tavallinen ilki-tyo.
Huhtikuun 15 p. murhattiin Sofiassa reservikenraa-l
i K. Georgijeff, joka oli «Kubret» nimisen sotilaalli­sen,
maata todellisuudessa hallitsevan salaisen järjes­tön,
päämies. Hautajaisten )>ikana seuraavana päivä­nä
«Sveti Kral» tuomiokiikossa räjähÖ^ helvetinkone.
Räjähdys oli hirmuinen- Tuomiokirldco melkein tu
houtui. Löydettiin yli 200 kuollutta ja 500 haavottu
nutta.
Kuka on tehnyt tämän hirveän väkivallanteon, joka
on isku maan virallisen hallituksen, professorien ja
kenraalien hallituksen, sydämeen.
Isku on perin vaikea ja kauhu sangen valtava; siitä
johtuukin «hysteerinen sotahuuto «agraari-kommuniste­ja
» vastaan. K^ko ihailman porvarillisella-sanomaleh­distöllä
on jälleen tilaisuus suunnata hurja hyöldäys
«veristä» bolshevismia, kommunismia vastapn. Bulga­rian
osteltu porvarillinen lehdistö ei tunne; mitään ra­joja
raivossaan. Se ilmaisee hallitsevan luokan rai­von
ja kostonhalun. Tämä verinen kostonhimo suun­nataan
jälleen puolustusikyvyttömiä työläisiä ja talon­poikia
vastaan. Lukuisia imrltia ön jo tehty Sofiassa
ja koko maassa, kostoksi pommiräjähdyksestä. Porva-
V Tiilinen lehdistö mainitsee näistä murhilta «valitetta-
•Afiija «apaubina». ' \^
;Nyt koko porvarillinen sanomisto valittaa joiden­kin
kenraalien, parlamentin jäsenten ja ylempien vi­ranomaisten
kohtaloa. Murhaajat itkevät: ne, jotka e i ­vät,
vuodattaneet kyyneleitä tuomiokirkon raunioihin
hautnnnfuneJUcn järjestäessä tuhansien työläisien ja
talonpoikien joukkotcurasluksia. Itkekööt kiukkuaan
nuo sanomalehlimiehet, professorit, kenraalit ja p a p i l!
. Multa koko mailman työläiset ja talonpojat täysin kä-siliävät,
eitä tässä ei ole milään ihmisyydelle ja sivis­tyksille
tapahlunuUa vahinkoa ilkettuvänä.
.J\ämä pprvarillisen kulftutjrin tukipylväät eivät i t ­kenee},
vaan riemuilsival voilosla, kun kesäkuussa 192'i
yli lullannen Jalonpoihaa lahdattiin ja kun syyskuussa
samana vnönna yli lO.OOO työläistä, talonpoikaa ^ja
henkisen vainion työläistä leuraslettiin niitä raaimmal­la
tavalla, . finniaiäessa luöiniölcirkossa sen jälkeen juh-l
i i l i i n ,«!aiu ja järjestykHcns^ voiiioa ja valtion pelas-lumisla.
Nuo 200 kuollulla eivät uiuodojla edes yhlä pro-scutlia
niiden talonpoikain ja työläisien lukumäärästä,
jotka on murhultu Tsankovin hallituksen 22 kuukauti-fcen
olemassaolon aikana. Tähän mennessä on Bulga­rian
kansa raenetlänyl r / i 20,000 uhria taistelussaan
Tsankovia vislaan, ollen hiiden joukossa 2,000 opetta-jaaj
asianajajaa, kansanedustajaa ja maaseutupappia
Me cnimb kirjota näilä rivejä väiltääkseamie tuota
pommilapahlunjaa oikeutetuksi. Se ei kaipaa mcjdän
siuriauslanime, eikä kiroustamme. Me yritäBime selit­tää
sitä. '
Sofiassa tapahtunut räjähdys on erottamallonuuti
yhdistettynä niihin lukemattomiin joukko- ja yksilö-murhiin
joita • Tsankovin hallitus on keskeytymättä
22 kuukauden aikana suorittanut Bulgarian työtäteke­vän
kansan vapautta ja olemassaoloa vastaan.
Kesä- ja syyskuu V. 1923 ja syyskuu v. 1924 olivat
erityisiä joukkomurhien aikoja, jotka maksoivat Bul­garian-
kansalle melkein yhtä monta uhriarkuin ensi-mäinen
serbiälais-bulgarialainen sota.
Poliittiset murhat tulivat aivan jokapäiväisiksi ta­pauksiksi:
Eritoten on kuluvan vuoden alusta alkaen
' suoritettu uusia murhia joka päivä. Tammi-, helmi- ja
maaliskuulla tapahtui murhia ja vangitsemisia i alin
omaa.. Maaliskuun lopulla rongittiVn 10-15 päivän
kuluessa yli 1,000 työläistä ja talonpoikaa. Huhti
kuu samoin käytettiin uusiin «paljastuksiin» ja mur­hiin.
'
^ foiiittisten/vastustajien teurastaminen laillistutet-tiin
väljentämällä lakia valtioa turvallisuudesta ja po­liisilailla.
Tässä tukahuttavassa työläisten ja talonpoikien mur­hien
ja heidän taloudellisten ja valtiollisten järjestö-
, jensa nujertamisen poliittisessa ilmapiirissä on| laajojen
kansankerrosten taloudellinen asema käynyt sietämättö­mäksi.
Bulgarian Taloudellisten Yhdistyksen julkai­sussa
esitetään tilanne seuraavasti: Jos otaksutaan
elinkustannukset vv^. 1*W0—1910 olleen suhdeluvussa
1(H>, niin elinkustannukset v. 1924 olivat 3,580 kertaa
kalliimmat, tammikuussa 1925 4,230, ja helmikuussa
4,375 kertaa kalliimmat. Toisaalta ovat työlait
palkat laskeneet suhdelmn^ 100 v . 1913 aina 68:aaQ
V. 1924 ja 64 :aän V. 1925. Helmikuussa 1925 erään
TiricaiHjan todelUnen päMa vastasi vain suhdeltdnia
tuotettuja jauhoja. Vielä tukalampi on tilanne po­liittisen
elämän alalla. Kaikki työläisten sanomaUh'
det, olivatpa ne ammatillisia tai valtiollisia, ovat lak­kautetut.
Kaiken luontoiset kokoukset ovat kielletyt.
Painovapaus on poistettu työläisiltä ja talonpojilta,
lisäksi on heiltä kielletty järjestymisvapaus, niin po­liittisella
ja ammatillisella kuin osuustoiminaallisella-kin
alalla* Heiltä on riistetty kaikki mahdollbuudet
toimia asemansa parantamiseksi. Kaikkiin vastalausei-hin
tätä professorien hallitt^en mielettömän taantu­muksellista
politiildaa vastaan vastattiin heidän järjes­töjensä
suorittamilla petomaisilla murhilla.
Kaikki porvarilliset vastustuspuolueet ovat tuomin
neet tuon politiikan. Näitten puolueitten sanomaleh­det
varottavat Tsankovia jatkuvasti, että «hänen veri'
sestä taantumuksestaan koituu vehkeilevien voimien en­tistään
suurempi voimistuminen ja toimeliaisuus».
, Sentähden kun kaikki muut taistelutavat ovat kiel-letjrt,
saamme kokea moisia hirmuisia tapauksia. Pom'
miräjähdys oli hirveä, samoin kuin ne syytkin, jodca
johtivat siihen. «Miten kauhistuttavasti onkaan Tsan­kovin
hallituksen pitiinyt menetellä, nostattaakseen vas­taansa
noin alkuvoimaisen ja epäinhimillisen raivon?»
kirjotti sellainei&in lehti kuin Wienin «Arbeiter
Zeitung» huhtikuun 18 p:nä.
Kuka pani toimeen tämän pommiräjähdyksen? Se
ei ole minkään puolueen työtä. Koko väestö on tais­telussa
veristä taantumusta vastaan. Kostonhalu voi
saada näin kauhean muodon ilmastakseen vihansa ny­kyisiä
vallanpitäjiä vastaan. Ehkäpä se oli mieletön
teko. Mutta koska Bulgarian sivistyneet vallanpitäjät
ovat alentuneet suorittamaan mielettömiä tekoja, on
kansalla oikeus vastata samalla mitalla.
Jos Bulgarian vallassaolijat iuppuvat mielettömästä
politiikastaan, niin sellaiset järjettömät teot kuin So*
fian räjähdys, tulevaisuudessa -loppuvat. — I. P. C.
hajotuksia muille—ei itselle
.Genevessä, Sveitsissä, parhaillaan istuvan Asekaup­pa-
konferenssin sofilasvaliokunnassa on syntynyt erit­täin
kuvaava kiista siitä, mitkä ovat sotatarpeita, mit­kä
e i . Siinä on sama juttu ^esillä, mikä kaikki aseis-tariisuraisneuvottelutkin
tähän mennessä on saattanut
tehottomiksi: jokainen soisi /oiiten riisuvan aseensa,
mutta ei lYse siihen mitenkään näe voivansa suostua.
Mainitun valiokunnan o l i laadittava luettelo k a i -
kesla siitä, mitä tarkotetaan niillä «aseilla, aramukkeil-l
a , j a solatarpeilla», joiden vientiä toisiin, maihin aio­taan
rajottaa. Britannia, Japani .ja Italia vaativat luet­telosta
jätettäväksi pois sdlalaival, vedenalaiset, laivasto-ammukkcel,
ilmalaivat, lentokoneet j a «tankit». Tuot?
vaatimuspa ankarasti vastustivat Ranska ja Norja
Skandinavian maitten puolesta herra Lange sanoi, että
konferenssissa, osallisina olevain valtojen olisi pikem­minkin'
koetettava tuota luetteloa lujittaa k u i n heiken­tää.
• ~ •
Hän sanoi, eitä valiokunnan on keflakaikkiaan pää­tettävä,
onko kaikki aseet, ammukkeet ja ,so'al!i''P"-t
olettava luetteloon, vaiko heiteltävä koko lueLteloimi-mn
iiiitcen ja jätettävä v.-ipaa valta itsekutakin aselajia
valmistavalle maalle käydä kauppaa niillä solatarpeilla
kuin sen edut vaativat, . » ,
Täs;ä kyllä arvattiin kiistan houseven, sillä britti­läiset
olivat jo omassa konferenssin työohjeliria-ehdo-tukscöoaan
jättäneet rnjotusten ulkopuolelle sotalaivat
sekä yksinomaan sotatarkotuksia varten valmistetut i l -
milaiv^tj lentokoneet ja vesitasot ynnä tankit ja pant-saroidut
vaunut,
'VSliäiiellä äänten enemmistöllä' voitii Britannian
chdotna yaliokuhnassa, kaikesta vastustuksesta huoli­matta.
N i i n tuli tässä, _samalen kuin opiumikonferenssissa-k
i n , brittiläinen ulkokullaltu itsekkyys sangen räikeästi
paljastetuksi.
Porcaplnen Ificers Unio on p i ­dettävä
yllä keinolla millä h y v i i n.
Joukkojen keskuudesm vallalla ole*
van välinpitämättömyyden tähden
on olemassa se vaara, että parhaim-mcÄkin
eturivien taistelijat antavat
periksi epätoivolle.
Työläisten mieliä raskauttaa val­lalla
oleva työttömyys j a kamala
pelko työpaikkansa menettämisestä.
Mutta vielä kerran koittaa työ­läisten
päivä.
Timminsin työläisten vappukulku-etta
pitivät kaivoskorporatsionin kä­tyrit
tarkasti silmällä. Jos Iculku-etta
ei olisi ollut, olisivat korpo-ratsionin-
herrat lyöneet tyytyväi­syydellä
rintaansa, j a työläisten i t ­seluottamus
laskenut entistään e-lemmaksL
H u t t a noiden satojen kaivostyö­läisten,
heidän vaimojensa j a las^
tensa järjestyneiden rivien, jotka
pelottoman innostuksen täjrttäminä
kulkivat — y vallankumouksellisia
lauluja laulaen — kapitalistien o-maisuuksien
ohitse, pitäisi työläis­ten
keskuudessa herättää uutta i t ­seluottamusta
synkimmänkin tilan­teen
vallitessa.
Kaivosporhot olisivat varmaan
mielissään nähdessään Porcupinen
Miners Union lopettavan toimintan­sa,
kuolevan. Mutta niin ei saa
tapahtua.. .
Samaten suuutsmst L -m. wdä!s£-t,
jotka pelastusarmeijan ^ raetoodeja
käyttäen koettavat omia rumpujaan
päristää, halusta näkisivät Minei^
Union lopettavan toimintansa.
Saalislintujen tai shakaalin tavoin
apr&oivat nuo tuplajuolaiset «"jon-kun
onnettotnuuden tuhoavan M i ­ners
Union, että he sitten saavat
astua sen tilalle oman "epäjärjes-tyksensä"
kanssa.
Kaivosporhot katselevat hyvillä
mielin sitä hajotustyötä, jota L w.
wdäiset tekevät työläisten keskuu­dessa-
Sillä niin kauan kuin työ-läjset
riitelevät keskenään, tietä­vät
pomot heidän olevan kykene­mättömiä
taistelemaan luokkaetu-jensa
puolesta.
Porcupinen Miners Union täytyy
tehdä loppu L vf. •vviläistcn teke­mästä
hajotustyöstä. Sen on r y h ­dyttävä
tarmokkaampim, hyökkää-vämpiin
toimenpiteisiin.
Porcupinen Miners Unio on p i ­dettävä
voimassa keinoilla millä hy­vään.
Jäsenlukua on kohotettava.
Uusia jäseniä on hankittava. Jä­senistö
on täytet^vä taisteluhen­gellä.
Tuplajuulaisten valheet ja
narraukset on paljastettava.
J a sitten kasiksi riistäjäimme l i i
kevoittoihin.
teli jokapäiväisellä, laimealla t a ­valla
asioista.
• Tilaiscudes» oli todellinen yh­teisrintama
nähtlvlssämse. Mel-fceln
kaikista porvsrlslaokan, propa-gsndajärjestöistä
oli pabajalavalla
edustajia — pappeja, piispoja, roe
ri- j a maaväen upseereja, politiik­koja,
. pelastUEarmeijalaisia, partio­poikia
j a -tyttöjä j a maita porva­rillisia
rähjääjiä, jotka koettavat
saada kärsänsä lihapatoihin.
Samaan aikaan tuhannet niistä
onnettomista työläisistä, jotka oli­vat
jääneet henkiin europalaisessa
saurteorastuksessa, harhailivat työt
töminä j a kodittomina kaduilla. He
taistelivat tehdäkseen kapitalistisen
maailman turvalliseksi paikaksi
edellämainitunlaisille kokoomuksel­le
levittää heidän tuhoisia oppe­jaan,
i a nyt ovat elävinä todistus*
kappaleina siitä, kuinka narrimais-t
a oli uskoa moisten tekopyhäin
keljujen valheita, jotka tahrasivat
kokouksen puhujalavan juhliakseen
työläisten narraamistaan kapitalis­min
kaikkein suurimman saavutuk­sen
— 1914r-18 imperialistisen teu­rastuksen
— aikana.
Todellakin: "Tantem&ton sotilas
on saaaot maistopatsaassa; hirttä-maton
saalistaja oaanuu
Vihdoinkin viimein on 26 piurin sä, alkoi Besco toimimaan entis-paikallisuniot
saaneet lakkovartioin-t
i oikeuden piirin presidentiltä Mac-
Leodilta,
Kyllä oli aikakin. Sen olisi p i ­tänyt
tapahtua jo aikoja sitten.
Jos lakko hävitään, johtua se
siitä seikasta, että kapitalistiset ele­mentit
ovat harkitulla tavallaan
päässeet • lakonjohtoon MacLeodin
toimeenpanevan koniitean välityk­sellä.
,
Se seikka, että lakon passiivi­seen
luonteeseen j a "yleisellä mie­lipiteellä"
leikkimiseen on suurelta
osalta vaikuttanut konservatiivinen
asioitsija j a politikoitsija, Harring-ton,
on julkisena salaisuutena kaik­kialla.
Puolueensa etuja silmällä pitäen
on HarrJngton johtanut kaivosmie­het
umpi|vujaan, josta he nyt' koet­tavat
lakkovartioiniisen avulla pyr­kiä
pois.
Lakon on' kehuttu olleen satapro-
Sentti^cn. Mutta niin ei ole asian
(laita.
Mutta mikäli Besco on kyseessä,
on se ollut sadan prosentin sulku.
Sillä aikaa kuin unien tp. komitea
r.ntoi Bescon pitää rkikureita työs­tään
ruokottomammalla j a päteväm-mallä
tavalla.
Besco on valmistautunut teke­mään
ilkeimpänsä. Se pyrkii, murs­kaamaan
kaivosmiesten järjestön
täydelleen, >
Armstrongin hallitus on puukot­tanut
kaivosmiehiä- takaapäin. Se
on valmistanut Örjalain, pakottaak­seen
kaivosmiehet kumartamaan so­vintolautakunnalle,
ja hyväksy­mään,
Orjlain mukaan toimivan
lautakunnan sovintoehdot.
J a tuon hallituksen on MacLeod
ylistänyt olevan myötätuntoisen kai­vosmiesten
taistelulle.
iCaivosmiesten osuuskauppoja on
sabpteerattu. 'flätäapurahoilla ei
ole niistä ostettu tavaraa yhden­kään
,. sentin arvosta. Niillä on os­tettu
tavaraa ainoastaan sellaisista
yksityisten kaupoista, joiden omis­tajat
ovat kaivosmiehille vihamieli­siä.
, • ' ;
Onpa todella jo aika lopettaa 1 ta^ y
Ranskan vankilaolot
Yleensä on tunnettua, että. van­kilaolot
Ranskassa eivät ole ' j u u r i
parhaimpia, 'Ranskan vankiloiden
oloista saa jonkunlaisen kuvan
erään kirjasen välityksin, jonka asi­asta
on julkaissut . A n d r e Marty,
Kuten lukijat muistarvat, ' o ö Marty
yksi niitä R a n ^ n Mustallaraerellä
olleen laivaston matruuseja, joka
nousi kapinaan sen johdosta, että
sikäläinen . laivue sai määräyksen
pommittaa Odessaa j a siten valmis­taa
tukikohdan valkokaai^tilaisten
hyökkäykselle Ukrainaan. Kapina
kuitenldn kukistettiin j a kapinoit­sijat
pistettiin vankeuteen. Andre
Marty tuomittiin myöhemmin 20
vuodeksi kuritushuoneeseen. Tuo­mio
herätti ääretöntä suuttumusta
Ranskan j a muideiikin maiden työ­läisten
keskuudessa ja vasta sen
jälkeen, kun e r i maakunnat useita
kertoja olivat, valinneet Martyn
Ranskan parlamentin jäsenelcsi, kat­soi
hallitus itsensä pakoitetuksi ar­mahtamaan
hänet, Siihen mennes­sä,,
oli Marty jq ehtinyt viettää
kuitenkin 4 % vuotta vankeudessa
uskomattomia kidutuksia kärsien,
jotka huononsivat hänen terveyt­tään.
Hänen kuritushuonekokemuk-sensa
julkaistiin ensi aluksi sano-malehtikirjoituksina,
mutta ilmes­tyivät
iittemmin kirjana.
Johdonmukaisuudella ja selvyy­dellä
osoittaa Marty kirjassaan, et­tä
vankien kohtelu ei itse asiassa
msofea kaikki va-^ie-X^^
kilaohJesHaaö:. EiiT^*^^
pahaa toisen kaasoa
hottammea. sekä r a « : , i S j \ f -l
telemmen enemmän hi^^ , I
seen työssä. -Väiden s ä ä ^ t ö Äl
komisesta rangaistaan sat^n "
rastL 'Sairaat, jotka e S f n i '^
rata ankaraa työtahtia. - J T I ^ :
akeän parjauksen a k i s ek
teuMn^on kohtelu kokoTia^a
inhimillistä. Yleisemmin ^ ^ J ?
seentnleva työ vaakiloisja IV^n
pien valmistaminen. Käitä
tetaan simpukankuorista. ^T^l
vahnistettaessa sj-ntyvä toaa'^''
mahdollisimman vaarallista K. •
tykselle. ömanvaihtoväliD«t eS
täytä tehtäväänsä. On
ymmärrettävää edelläok-.-an no?
la, miksi aina kaikki nuoret
lähetetään tähän työhön. ^
vangit, jotka ovat sosialisteja,
tetään samoin näihin knoleatoJ
siin. Tästä johtuu mymxL ^
kuolevaisuus on vankiloissa cars^
suuri. '
työntekomahdollisuus noilta kurjil­ta
karvajaloilta, joita Besco pitää
omaisuuksiensa suojelijoina.
. Lafcko sataprosc.ntliseksj.
The Worker.
ist
tähtäydy siihen, että- vankilaan tuo­mittu
jotenkin joutuisi täten sovit­tamaan
rikostaan, vaan että pikem­minkin
on kysymys hankkia kapita­listiselle
yhteiskunnalle työvoimaa j si]iä silloin olisi hoille pnikkä min-halvimmalla
tavalla.' " | ,,3 j , ^ yhtenäisinä menisivät ja sa-
Vankien epäinhimi!linen kohtelu
Port Äräm nnlisH
Naori»otoiminna»ta ei näy vain t:
levän sen valnuimpaa, vaikka osa&
jo valitsi henkilöt sitä \-arten, ettj
heidän pitäisi olla avustamassl tci.
minnan herättämisessä. Niin tärkti
kuin nuoriso-osaston järjestänmo
täällä olisikin, niin aina vain'bao.
mataan siinä myös hankaluuksii -
Mutta kerta kaikkiaan nyt kaaZ
sasto kokouksessaan päätti, eftj
olisi kaikesta huolimatta järjeste*
tävä nuoriso-osasto toimintaan, niij
pitäisi myös koettaa ottaa asfe.
leita toiminnan alkamiseen. Ytte-nä
helpottavana puolena on se, tt-tä
nykyään on jo osastomme' i
senenä niin suuri joukko alle kab-deksantoista
ikäisiä, että olisi helpl
po yksistään näistä saada pohjajosi-ko
nuoriso-osastoomme ja lasten 0^
sastossamme on suuri joukko siiiiä
iässä, jotka voitaisiin siirtää nntiji.
so-osaston jäsenyyteen. Siten voi­taisiin
heidän toimintansa saada fr
hempi - heitä itseänsäkin mukaan-sa
tempaavaramaksi, jos voitaiäia
saada heidät nuoriso-osastossa toi-mintaan.
Muussa tapauksessa tu­levat
he kuitenkin pian jäämää
pois lasten osastosta, sillä heitä ei
huvita kauan enään yksinään kp-sien'
keskuudessakaan toimia, vaik­ka
välillisesti voisivat ollakin las­ten
osaston ohjaajia. Mi;ä taasa
tulee haalimme ahtauteen, niin voi­taisiin
se kai jollakin tavaiia r.än
kesäaikana ainakin järjestää, joten
sekään puoli ei saisi olla esteenä,
joka.tähän asti on aina huomattu
suurimmaksi esteeksi. KesäEi!:ar.a
voisi nuoriso-osasto panna toimeea
kaikenlaisia' ulkoilmatilaisuuksia,
jotka olisivat mukaansa tempaavia,
Ranskan vuoro
Nyt saavat ranskalaiset koetella voimiaan marokko­laisten
rif f-heimojen kanssa. Useampia vuosia tjbn. hei­dän
johtajansa Abd-el-Krim ahdistellut espanjalaisia
heidän alueellaan l\^arokon pohjoisrannikolla. Saatet-tuaan
espanjalaiset häviölle, niin että he sen itsekin
tunnustavat, ja ajettuaan ne hyvin kapealle Välimeren
rantakaistaleelle, on hän nyt kääntyn^i Ranskan suo
jelusaluetta ^ vastaan Marokon\ (eteläosassa. Ranska,
jonka \ hallussa ovat laajat Algierin ja Tunisin alueet
Marokon itäpuolella, on tietysti monta vertaa voimak­kaampi
vastustaja kuin Espanja. Maurilaiset ovat kui­tenkin
niin hyvässä asemassa ja niin harjaantuneita
taistelemaan vaikeapääsyisissä vuoristoissaan, että Abd
el-Krim toivonee saavansa heiltä tingityksi joitakin etu­ja.
Siliä joka tapauksessa tulee sota Hanskalle ylen
kalliiksi, jos se pääs^ jatkumaan pitkälliseksi. Rans­kan
raha-asiat eivät ole nykyään siinä kunnossa, että
kannattaisi kauan pitää lOO,(KM) miehen armeijaa sota­jalalla.
' '
Ranskalaiset) eivät ole turvatut rif f ien hyökkäyksil­tä,
jos eivät saa hävitetyksi näiden tur\'apaikkoja maan
sisäosassa. Mutta iie ovat nimellisesti Espanjan suöje-lusalueella,
ja sdkä Espanja että v a r s i H ^ Englanti
katsoisivat karsaasti, jös^ ranskalaiset sinne tunkeutuisi­vat
Sieltä Abd-el-l&im voi aina lähettää partiojouk-koja
ranskalaiselle alueelle, jos ei hauen kanssaan
päästä sovintoon. •- V
Tässäkin / y ^ i esimeri^ maäman «alempain rotu­jen
» oikovasta noususta valkoisia eortajiaaQ vastaan.
Hingstönih puheessa oli erittäin
militaristinen sävy, kehottaen ole­maan
varoillaan työväenluokan ka-pinoimismahddllisuuden
tähden.
Hän sanoi: "On ehdottomasti vält^
tämätöntä, että» me yhteisvoimin
taistelemme bolshevismin salakava­lia
menetelmiä vastaan, ja muis-t^
imma ettei, se rajotu yksinomaan
Venäjään, vaan uhkaa myös Cana-daa.
Vastapainoksi tuolle uudelle
vaaralle täytj^r Canadan sotilait­ten
ja niiden, joilla vielä on oikea
kurssi, seisoa yhtenä, miehenä, yh­tenäisyyden
tarve on nykyään saa-rempi
kuin se on koskaian ollut,"
Pappi ' Williams taasen oli ujos­telemattomalla
tuulella. Hän oli
nähtävästi liiaksi huolissaan siitä,
ettei vaan epäonnistuisi palkkäa-jainsa
mielen tyydyttämisessä. Hän
koetti puhua sotaa vastaan, mutta
joutui hullunkurisiin . sekasotkuihin.
Sanoi olevansa sotaa vastaan yleen­sä,
mutta ei sotaa vastaan erikoi-;
sesti. Hän kannatti viimeistä so­taa,
j a tulee myös kannattamaan
seuraavaa sotaa, ellei se ole L U O K ­KASOTA,'
jonka sattuessa hänestä
tulee pasifisti, tai taistelee työläis­ten
vastaisella puolella b a r r i k ^ e -
ja* Puheessaan hän ylisti pasifis­mia,
j a j o seuraavassa hengenve­dossa
julisti, että pasifisidi, jos s i l -
lä tarkotetaan " r a u h a a mistä hin­nasta
hyvänsä"; on "kalpea kasvoi­nen
j a • heikkoverinen oppL" Hän
. , . , . . . „ kiitti jumalaa siitä, että vielä on
puolesta kannattaa kuolla,' vaikka-
(Härkä tunsi omistajansa ja aasi
isäntänsä seimen.)
"Canadassa edelleenkin tarvitaan
sotavoimaa — taistelemaan Cana­dan
vihollisia, kuten bolshevismia
y. m. vastaan." Siten raportteera-sivat
kapitalistiset lehdet äskettäin
Torontossa pidetystä, kokouksesta,
jossa j u h l i t t i i n . ; Ypresin taistelun
muistolle, jossa tigiansia työläisiä
teurastettiin sentähden, että liit­tolaisten
rosvojoukko saisi yksin­oikeuden
maailman riistämiseen.
Torontossa pidetty kokous oli a i ­noastaan
yksi niistä monista sa­manlaisista,
joita pidettiin kautta
Canadan. Ja kuten tapana sellai­sissa
liikuttavissa, surmattujen työ­läisten
muistoksi pidetjissä juhla­tilaisuuksissa,
oli tilaisuuteen juh­lapuhujiksi
hankittu "sotaurhoja",
.poroporvareita, ja välttämättömiä
"hengenmieh^Bä," Torontossa ojli
pääpuhujana Sir A r t h u r Currie, jä
lisäksi kaksi, taivaan lähettiä — j a
porvariston propagandistia nun,
pastori TVilliams j a sotilasmajuri,
pastori Hingston.
Pari oanet^omnatta '
Valhejuhlien ' piaraatti oli hyvin
järjestetty, joten siinä ei suorem­pia
onnettomuuksia sattunut, l U '
kuunottamatta i kahta pikku tyttö
poloista, Girl Guide-nimisen mili-taristijärjestön
jäsentä, jotka pyör­tyivät
toimittaessaan kulkueen joh-räämää
propagandatehtävää.
Tilaisuudessa i>appien> /pitämät p u ­heet
olivat s i r o l t a a n , kuten t a ­vallista,
ilettävaa sekasotkua liikut­tavasta
tnnte^shndesta, tekopy­hyydestä
j a " k a i ^ e i n , suurimmasta
uhrauksesta'% jota luonnoSisesti
työlisiltä vaaditaan yhä enemmin
j a enemmäzi, sekä huomattavassa
mnärnssä jsanmaallista lokaa.
pä emme ole huomannut häneii
päättäneen itse niiden puolesta
kuolla — työläisten pitäisi panna
sellaiset 'teoriat täyShtSön . .
B[uten ylempänä j o mainittiin oli
juhlapuhujana Sir Äi:thnr Currie,
entinen sotilasfpääll^ö j a nykyään
porvarillisen valistoslaitöksen, M c -
CiU-yliopiston hoitaja. Hän jnt-alk^
a jo heitä kuljetettaessa. Kul­jetus
tap.ihtuu samanlaisissa seil:-
.vaur:iii£?a k;nn sotilaiden maailman­sodan
aikana. Mäissä pitää heidär
istua niin ahtaudessa, että he tus-
-j k in kykenevät itseään liikuttamaan,
i Kädet' ja jalat puutuneina saavat
he olla vaunussa* jopa neljä tai vii­sikin
vuorokautta. Sen lisäksi saa­vat
he kärsiä janoa melkein mieli­puolisuuteen
asti. Luonnollisten
tarpeittensa tyydyttäminen saa' ta-pahtua
vain määrättyinä aikoina, j a
nämä määrää vankiviranomainen.
Kuolemanväsyneet vangit, joilla
ei ole mitään rahavaroja,,, millä
maksaa, eivät pääse ikinä sairaa­laan.
Väärennyksiä tehneet pank-kitirehtöörit
j a heidän kaltaisensa
sitävastoin voivat ilman vaikeuksia
saada todisteen, että he ovat kyke­nemättömiä
kuljetukseen.
Ranskan jokaisen vankilan ylä­puolella
saa'.lukea tunnetun lausel­man:
Vapaus, veljeys j a tasa-arvo.
Miten . häikäilemätöntä ilveilyä!
Alusta alkaen oh kaikki järjestetä
t y siten, että .vanki on pakoitettu
sulkeutumaan kokonaan itseensä.
Mikä pieni esine hyvänsä, joka, voi
hänelle muistuttaa perheestä t a i
muusta maailmasta, riistetään hä­neltä
ilm^n epäilystä. Kaikkien
vankien tulee pitää karkeita vangin
vaatteita, ainoastaan eräässä vanki­lassa
puetaan he jonkinlaiseen soti­lasunivormuun.
Mitä sitten tulee vankien työn
jakamiseen, noudatetaan siinä sa­maa
järjestelmää kuin uikbpuolella
vankilan, kapitalistisessa yhteiskun­nassa.
Se j o l l a on suosituksia,
saa aina kevyempää ^ötä, j a k i r ­joitustyötä
tai päääee-salraanhoita-jaksi
j.n.e. Ainoastaan poliittiset
j a sotilasvangit eivät ole velvoitet­t
u j a työhön, mutta jos he tahtovat
py^ä oikeuksissaan tai ' kieltäyty­isi
maila, myös yhtenäisinä toiraisivnt
Nuoriso-osastolla olisi • nykyään
paljon tehtäviä Arthuriijp., samcis
kuin -kaikkialla muu?.!lakin. Me tie­dämme
että suui-i joukko nieidua l | |
nuorisostamme on cr.nadalaiE:s\-n^L=-
tii sekä kanssakäymisesjii rikassa
syntyisten canadah-.iste;! knnsja, J>
ten • nyt, jäisi meidän nuoriso-csL-tollemme
suifri työ heidin les-kuudessaan
tehdä kasvatustj ötL
Porvarillisissa nuorisoklubei:i-a joi­hin
houkutellaan paljon tyO'äErl^l^
risoakin, voisivat meidän nuor>
Tjsastolaisemme selostaa elumänty-symyksiä
valiankum-Dukscllisten ty3-
Iäisten näkökannalta sellaisenaa,
minä ne ilmenevät eikä salattuna
kuten porvareiden järjestämät eno-risoTclubit
tekevät. Niissä n u oM
ta, kokonaisuudessaan salataan ny­kyisen
järjestelmän todellinen pTW-
,U, kaikki se puuie ja kärsimykset,
jotka työväenluokalla on, ovat na-ka
vain yksilöllisiä ohimeneviä ^
miöitä. Porvarilliset morisoUul^
selostavat' nuorisolle kaikki ssiit
isänmaallisuushengen merkeisa
jonka edestä täytyy vaikka taMä*
la. Meidän nnoriso-osastolaL=ena:e
voisivat selostaa, että seDaista isä-maata
ei meiUä ole, sillä oinista-valla
luokalla on isänmaa, s e k i^
maila myöskin taistelut ja sodjr
mitkä o n taisteltu ja taistellaan o-vat
muutamien yksilöiden ^
Vomnin puolesta, eikä työläe^
vapauden puolesta. Meidän 0=-
nattaa taisteUe ainoastaan
kuin on kysymys kommunistisen^
teiskunnan puolesta taiselosta. !«5
tä kaadda ja lukemattonua
vät kärsimästä veristä .vääryyttä,
on heillä aina odotettavissa ran­gaistuksia.
iMounmuassa kielletään
hefltä oikeus ostaa omiUa xahoil.
laan ruokaa n l k o a p ^ vanMlah l a i ­han
ruuan lisäksL Todellisuudesi
kysymylffiiä' olisi meidän n n o^
osastollamme tehtävänä ^ D o i n^
heidän toimintansa olisi jaz]^'
tynS.
Koska Port Arthur on
kerta kuuluisuutta saamaan,^
se saa sitä melkein nyt J®''*!^
Nyt on'taasen kohdannot
t a i a i n e n kunluisnutta
retki, nimittäin Arthurin vf^
on Winnipegissä suormtunnt _
maisena, sämom kmn ImsteUJS!:^
t a l v d l a . Aina vain Hsää
i a . A r t h i m i n , j o t o sillä
%ee Itsensä mmxteakö» k u n i s J -^
^;]^ al-ioastaa
l a ei t^r-ä
Usjua rakeBSi
lehti kertoa, e
jo a.-.neitu ja
neiskin aletaai
nuksella pitäisi
pupaelelJa
cähdä tuleeko
t£än sen vslm.
j^nko tätä Vi
voidaan saada
koja tätä työti
Kupletit ovs
pitävät yleisöä
vaikka ikäväkii
Kuin k-uulee jo
letin, niin väkis
myyn. Tälläisi
näytehnäseura
nykyään ja seni
jestänyt ensi 1
päsevät kupletti
lellaan kuplette
maan kaikilta (
tareilta ja mah
ta vain kaupui
oleskelee. Sitt
laulaminen lop]
maan, joten ain
Ican päälle, Kt
maanantaita t,k
$10,000 vei
William viinik
maakunnan r a l
Komppania on
sä 20 tuhatta
roeisen vuoden
on myyty kak
ympäristöön. B
vuoden ajaksi.
Metsävalkea
voin ehkä tapa
kea on kaupunj
kin on se totta
päivällä riehui
ja Algoma katu
koko metsän y
Palokunnalla oi
kuin sai valkear
säpaloja voi sii
tyssä kaupungis
En pai
CONM
Kylmiä tuulia
tävän niin ettt
kalle ole maas
toivoa. Ja väh'
ta, onhan kanto
aste ihmisestä,
ikään kuin k iu
tää huolta "1"
(tarkoitan koi
alkaa käydä ha
ei orasta, niin <
Mutta kylläpä
meidän arpajais
kasvanut oikein
ja sitten niin
pahaa tekee, 1
nousee yli myj
hinnan. Mutta
me tuosta kerj
lemme. .
Siis lauehtai-i
kainon toveri
meen haalille, r
Kaikille on, jot
CREIGKTCr
Iloiset kcaSa:
lanime tänä il
Kdlf) 8.G0 alet
Liput 25c. Sir
Viarailunäytä
Laken osaston n
Creightossa huoi
t. k. 17 päivän,
esittäen mitä ha
vinäytelmä "Sai
messa näytökse
creightolaiset saj
. tä kappaletta, s
me myötätuntoi
ta kohtaan. L i
"Elä^riä Inivia'
mattoman hausk
sitetään osasfa
lauantaina touk»
Silloin taasen vi
tupaten täysi k
kukaan raski jät
Sudburyn ösasi
tajat antoivat ki
viime sunnuntain
kaau oli heidän
tua j a mitä tule
oUvat he simä o
ti. Yleisö oH
esityksim. Tervi
Näytelmasenrs
neen vierailumat
Easton haalille •
esittäen Kaark>
fflan murhenayte
täydelle katsomo
^ kub kiittää 1
ja s a m ^ iaös
Laken osastolle
nostaan meitä ko
le, jotka tavalla
arostreat. — J u
KokoakseSBai t
'fänä oli c m M p;
.•«h» mamitsen
kustehiin lastei
FINLAI