Vapaus, January 29, 1929

              Sivu 2 Tiistaina, tammikuun 29 p;nä—Tues., Jan. 29 No. 24 — 1929
V^APAUS rrm, 0«umi. Uikkii», peitti mssastai- {• mUrinjnZ i»fcSi»ai*ia»-
A. VAARA.
T O I M l T T i l A T .
B. A . T E N H U N E N . ^ H. P E H K O N E N . M . POHJANSALO.
VAPAtJi» <Ufe««T)
l*e ooly oicia of Fiiiai»!» Wortce/» ia C«iu<U. Pabbabed d«JlT •» Sodtory. Ontgio.
•njLAUäHINNAT: „
J T T . »*Ä>. 6 k k . « « O . 3 k k . n.75 J. I - O ^ M : - Wl^>iu>ai^ J. 5 . o i « . . M k l «riMlV
•ftMnine: I ^ >6/)0 « k k . fSJO, S k k . »00 J« I k k . |1.0a
ILM0TUSHI.V1AT VAPAUDESSA;
ATioöoiliDoiakKl $2M kerU,' J3J)a k.kji k«t««. — KutotUnjotokje» I I J » kert». — JCnoUmMm^vJ^
S.'>Ä.. » Ä ^ l J i kSSi - ra^i^WttJie» I. U » « . i « , e n m w r i e » o». ^"J^^^^Z
Omth^rBU « t B k i t t o i . - ril«3k«i.. Joit» «i « « n " «!»«. •« «»n» VkkmUOMtn, ptiui ««J/ B l i e f t « . JoiU»
«9 tilrinkict. •
tmnori: U l « t r Bnildtrt. 85 LOHM. St. PuhcBa 1038. Po««te«oor> Bo» W . g«a»«ry. Oat.
C«aa,i »dTvtio-us » M 7Sc. P«- eoj. i»el.., i J l i a » a » ebxij. fo» .»««J. U ^ » « 75.. T i . V.p.».
• IM tot täfettlting OMrfinia »iaoa# the rinniA Peopl. to;Cw«<to. •
J M «tl. »aJoi» I J « n t t » . « a ^ u u «.UB41« « o kSTjee^en».. klrjottd». .«deUeeti Uikk.ealioiujo
iMW»ni-tliimii «ln>M-. 1 V. liiANNASTO. l i i k k B e n h a i t t i * -
ypang IVorterin ryntäys
Teollisuuksien ratsionalisointi e-distyy
Canadassakin harppa-askelin.
Tämän ratsionalisoinnin yhtenä seu­rauksena
oh se, eitä itsekultakin
työläisellä vaadittava tehtävänsä
suorittamisen taito käy entistään yk-raalisen
Ja aineellisen tukenMne.
Canadassa johtaa nuorien työläis­ten
järjestämistä kommunistinen
nuorisoliitto, jolla on siihen tarvit­tava
järjestökoneisto, sanomalehti
y.m. elimet. Lehtensä ylläpitämi-sinkeriaisenunaksi.
Se saatetaan ! seksi on kommunistinen nuorisoliit-oppia
verraten lyhyessä ajassa. Te- to nyt alottanut tilaus- ja varojen-ollisuuslaitoksien
palveluksessa ole- keruuryntäyksen, vjolla tahtovat
vain nuorten työläisten lukumäärä j hankkia lehdelleen lu^^^^ uutta
kohoaa suhteellisesti paljoa nopeam­min
kuin teollisuustyöläislen koko­naismäärä.
Muutamissa teollisuuk­sissa
ovat nuoret työläiset nyt jo
ratkaisevana voimana.
Nuorien työläisten käyttäminen
on lebllisuusparooneille edullista
monessa suhteessa. Kun teoUisuu-
, den palveluksessa olevista nuorista
työläi-sislä on suuri osa syntynyt
ja kasvanut maaseudulla, mjssä he
eivät ole joutuneet kosketuksiin
minkäänlaisen työväen järjestötoi-
' tilaajaa ja kaksituhatta dollaria ra-haa
sekä samalla osallistuttaa mitä
laajimmat nuorten työläisten jou­kot
kommunistisen nuorisoliiton
viidennen konventsionin valmistelu­töihin-
Nuorten työläisten järjestämis-ryntäyksen
tukeminen on hedelmäl­listä
ja välttämätöntä aina, mutta se
on jnonin kerroin tärkeämpää juuri
nyt, kun taantumuksen mustat voi
mat hyökkäävät mitä armottomim
min sekä kommunistista' puoluetta,
kommunistista nuorisoliittoa että
KomiDterniD kQadenneD kongressin teesit ja
kansainvälisen sodanvastaisen ka järjestämisestä
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Puolueiden työ kärsii vielä riittämät­tömästä
aatteellisesta selvyydestä kal­kissa
näissä kysymyksissä. Jotkut to­verit
(Ranskassa. Sveitsissä Ja Itä­vallassa)
ovat nostaneet kysymj^sen
"isänmaan puolustuksesta^ sodan sat­tuessa
Italian kanssa. Jotkut toiset
taas esiintyvät sotilaallisten barjoitus-leirien
täydellisen boikotin puolesta
Amerikassa. Kaikki nämä esimerkit
oikealta kannalta luisumisesta, vaikka
6) Taistelua Kiinan imperialistista
Jakoa vastaan on kaikkien kommunis­tisten
puolueiden käytävä laajojen
Joxikkokamppallujen muodossa, suur­valtojen
erikoisia sotilaallisia ja po-
Uittisia toimenpiteitä vastaan käytä­vän
taistelun muodossa. Sen on mitä
kiinteämmin liityttävä taisteluun uu-minnan
kanssa, niin järjestymättö­minä
ollen ja järjestyneisyyden Voi- järjestönuorten (pioneerien) liiket-maa
tuntemattomina maksavat teol*
lisuusparoonit heille varsin pientä
palkkaa ja pyrkivät heidän avul­laan
ialentamaan työväenluokan y-leistä
elintasoa. Nuorten työläis­ten
ammatillinen järjestäminen on
siis kaikkien järjestyneiden työläis­ten
yhteinen asia; se kuuluu erot-tamaltomana
osan;? järjestymättö­mien
järjestämiseen.
Nuorten typläisten järjestämises­sä
tulee kuiteinkin järjestyneiden
nuorten olla etunenässä, ohjaksissa;
jä me vanhemmat työläiset annam­me
heille kaiken mahdollisen mo-ta
vastaan.
Young" Workerin ryntäys on saa­tava
tarmokkaaseen käyntiin kaut­ta
maan. Vuosikerran tilaushinta
on , 50 senttiä. Samalla myös on
levitettävä Young Comradea, min­kä
tilaushinta on 25 senttiä vuodel­ta.
Tilaukset ja lahjotukset tulee
lähettää osotteella:_Room 20, 1631/4
Church St., Toronto, 2, Ont.
Nuorison lehdistö vankalle poh­jalle!
Jqrj^slymtfHömät nuoret työläiset
on järjestettävä!
Imperudismi ja proletaruLti
Kietoen finanssipääoman kahleil­la
koko maailman, verellä,' raudalla
ja nälällä pakottaen kaikkien mai­den
proletaarit, Jcansal ja rodut
ikeensä alle, kiristäen jättimitassa
jiroletariaatin riistoa, sortoa Ja or­juutusta
ja asettaen sen eteen vä­littömäksi
tehtäväksi vallan valtaa­misen
tekee imperialismi välttämät­tömäksi
työläisten kiinteän tiivisty­misen
yhtenäiseksi kaikkien maiden
proletaarien kansainväliseksi armei­jaksi
riippumatta valtiorajoista, kan­sallisista,
sivisiykseilisistä, kielelli­sistä
tai rotueroavaisuuksista, suku­puolesta
tai ammatista. Siten im­perialismi,
samalla kuin se kehit­tää
ja täydentää sosialismin aineel­listen
edelKlysten luomisprosessin,
samalla tiivistää omien haudankai-vajainsa
armeijan, tekee proletari­aatille
välttämättömäksi järjestymi­sen
työväen lcansa'nväliseksi taiste-luyhdistykseksi.
Toiselta puolen imperialismi loh­kaisee
työväenluokan paremmin toi-mesntulevan
osan irti tvöväenluokan
sesta ryöstämisestä, joka on uskolli­nen
"omalle" porvaristolleen ja
"omalle" imperialistiselle valtiol­leen,
on ratkaisevissa luokkien
kamppailuissa ollut proletariaatin
luokkavihoUisten puolella. Tämän
petturuuden aiheuttama sosialistisen
liikkeen hajaannus y. 1914 ja tosi­asiallisesti
porvarillisiksi puolueiksi
muuttuneiden sosialidemokraattisten
puolueiden myöhemmät petokset
ovat osottoneetj^että kansainvälinen
proletariaatti voi täyttää histprialli-seh
tehtävänsä — imperialismin
ikeen kukistamisen ja proletaarisen
diktatuurin vallottamisen — vain
säälimättömässä taistelussa sosiali­demokratiaa
vastaan. Kansainväli­sen
vallankumouksen voimien jär-jesläminen
käy tämän takia mahdol­liseksi
ainoastaan kommunismin
pohjalla. Kolniannestaf Kommunis­tisesta
/nternatsionalestä. työväen­luokan
kansainvälisestä järjestöstä,
joka olennoi koko maailman ku­mouksellisen
työväen todellisen yh­tenäisyyden,
tulee vältlämättömästi
asianomaisten puolueiden johtavat eli­met
ovat ne sittemmin kcnrjanneetklnt
osottavat kuitenkin, että on aivan
välttämätöntä harjoittaa sekä puo­lueiden
sisällä, että myöskin joukkojen
keskuudessa vakavaa ja laajaa valistus
työtä kysymyksessä sodan vaarasta ja
sitä vastaan taistelemisesta.
73. Tärkeimpiä agitatoorisia tehtä­viä
taistelussa sodan vaaraa vastaan
ja varsinkin sodan jsrovosoimista ja
valmistelua vastaan Neuvostoliittoa
vastaan ovat:
1) Läheisen sodanvaaran vuoksi täy­tyy
pääasiallisempana ja keskeisim­pänä
agitatlotimnuksena olla Neuvos­toliiton
puolustuksen tunnus, sekä
myöskin siirtomaiden ja sorrettujen
kansojen vallankiunouksellisen tais--
telun kannattamisen ja imperialisti­sen
sodan vastaisen taistelun tunnuk-set.
2) Valistustyö on suunnattava eri im­perialististen
ryhmien ryöstöpyrkimys-ten
paljastamiseen kaikissa maissa.
Varsinkin se on suunnattava ameri-kalaisia
ja englantilaisia imperialisteja
vastaan, jotka johtavat sotavalmiste­luita
Neuvostoliittoa vastaan sekä Eng­lannin
ja Japanin imperialisteja vas­taan,
jotka johtavat aseellista se­kaantumista
Kiinassa. On vaadittava
kaiklden olemassaolevien salaisten
sopimusten- ja salaisten sotaliittojen
julkivetämistä.
3) On arvosteltava ja paljastettava
sosialidemokraattien ehdotuksia "a^
seistustei> supistamisesta". Geneven
pöytäkirjojen Ja pakollisen sovinto-oikeuden
puplesta.
4) On käytävä tarmokasta kamp­pailua
"yhteiskmmallisen rauhan",
luokkien yhteistoiminnan, puolueetto­mien
(epäpoliittisten) Ja työnaiitaji-en
järjestämien ammattiliittojen pro­pagandan
paljastamiseksi, jota kaik­kea
puolustavat reformistiset amma­tillisen
liikkeen Johtajat ja Jotka itse­asiassa
ovat toimenpiteitä sodan val­mistelemiseksi.
5) On Jo. pyt alettava työ sen sei­kan
selittämiseksi, minkä vuoksi työ­läisten
tulevan sodan aikana on olta­va
oman imperialistisen Isänmaansa
tappion kannalla. Imperialistisen so­dan
kansalaissodaksi muuttamisen
tunnuksen täytyy jo nyt, ennen sodan
syttymistä', olla meidän propagandam­me
johtavana aatteena.
den imperialistisen sodan vaaraa vas­taan.
74. T^keimpiä toimenpiteitä, jot-^
ka suurimmaksi osaksi on jo osotettu
V i n täysistunnon teeseissä ovat seu­raavat:
Naisten ja lasten mielenosoi­tukset
rintamalle lähetettävien sota­joukkojen
matkan varrella ja sota­väen
laivoihin lastaamispaikoissa,
kuin myöskin naisten, lasten ja inva-liidien
mielenosoitukset parlamenttien
rakennusten edustalla; agitationi so­taa
vastaan proletaarisissa Ja pikku-tään
edustajia; olemassaolevien dele-gaattineuvottelujen
kokoonkutsuminen
imperialistisen sodan vastaisen tais-kaikkien
Kominternin jaostojen välil­lä
ennen sodan alkamista; tätä yhte­yttä
on sodan aikana pidettävä yUä
kaikin keinoin.
mistamista ylhäältä alas saakka. Puo­lueen
jäseniä on ennakolta valmistet­tava
uuden tilanteen varalle. Joka
muodostuu liikekannallepanon Ja so­dan
alkamisen yhteydes^.
76. VI maailman kongressi muistut­taa
kaikille kommunisteille Leninin
Sotaan kuuluvan liikekannallepanon
n i i f a n a saa terrori koko vallankumo­uksellista
liikettä ja kommunistisia
puolueita Yas.taaJi suunnattoman la^-1 sanoista siitä, että taistelu sotaa vas-juuden.
Aikaisemmin laadittujen lu- j taan ei ole suinkaan helppo asla. »e
ettelojen mukaan tullaan tuhansia Ja ^hoittaa kalkkia puolueita harjoittä-
Meksikon työväen 8Qe«
jelnslait ja Amerikan
pääoma
taas tuhansia kommimistisia ja val­lankumouksellisia
työläisiä viemään
keskitysleireihin. Imperialistit eivät
aseta tehtäväkseen ainoastaan legaa­listen
koirununististen puolueiden tu­hoamista,
vaan myöskin illegaalisten
puolueiden kaiken koneiston ja johdon
tuhoamisen. '
Kommunististen puolueiden on Jo
nyt kaikkeen tähän valmistauduttava.
Legaalisten kommunististen puoluei­den
on omistettava erikoista huomiota
illegaaliseen asemaan ajoissa siirtymi­seen.
Illegaalisten puolueiden on val-telun
tunnuksella: naisten kokouksel mistettava johtoaan ja järjestöjään
tehtaiden ja työpaikkojen edustalla vielä pahempaan terroriin kuin nyt.
Ja työväen kortteleissa, joista lähete­tään
edustajia olemassaolevien dele-gaattineuvottelujen
käyttäminen Ja
uusien luominen vakituisiksi: imperia­listisen
sodan vastaisen taistelun eli­miksi.
On entistä selvemmin sovellutettava
yhteisrintamataktiikkaa ja "Kädet ir­ti
NeuvostolUtosta"-komiteain työtä
ja näiden komiteain työhön vedettävä
mukaan ammattiliitot; on käytävä
pitkin linjaa taistelua fascismia, vas­tavallankumouksen
aseellista järjestöä
vastaan; missä on suinkin mahdol­lista,
on järjestettävä Saksan Punai-»
sen Rintamamiesten Liiton tapaisia
Joukkojärjestöjä; urheilujärjestöissä
on tehtävä työtä fascismia Ja sotaa
vastaan: on järjestelmällisesti käytet­tävä
hyväkseen ja lujitettava olemas-»
saolevlen sodan uhrien (invälildlen
leskien yjn.) luokkajärjestöjä taiste­lussa
imperialistista sotaa vastaan.
Kommimlstisten nuorisoliittojen on
kiinteässä yhteydessä puolueeni kans­sa
kehitettävä mitä tärmoIdEainta työi
tä työläis- Ja talonpoikaisnuorison
keskuudessa, josta värvätään sotilaat.
Olemassa olevia proletaarisia . opetta-
On aikanaan valmistettava järjestöl­listen
työmuotojen ja yhteyksien vai-,
maan itseensä nähden ankaraa itse­kritiikkiä
Ja perusteellisesti tarkista­maan,
mitä se on tehnyt tähän saak­ka
taistellakseen sodanvaaraa vastaat^
Ja valmistaakseen puoluetta taisteluun
sodan aikana. Se velvoittaa niitä sää-limättömästi
paljastamaan Ja heti
poistamaan kaikki tehdyt virheet.
VI maailmankongressi kehottaa
kaikkia puolueita antamaan taistelulle
sotaa vastaan kansain välisemmän
luonteen, ryhtymään valmistaviin toi­menpiteisiin
vallankumouksellisen toi­minnan
kansainväliseksi yhtenäistyt-tämiseksi
kyetäkseen tarpeen tullen
suorittamaan hyvin tärkeitä kansain­välisiä
Joukkoesiintymisiä imperia­listista
sotaa vastaan.
KANSAINVEISESTÄ SODANVASTAISESTA
KAMPPAIlUiÄ
ressin
Imperialististen valtioiden aktiivi- silla: "Sota. imperialistiselle sodalle",
sesti valmistautuessa päällekarkauk- "työ|läisten yhteisrintama' hyökkäävää
seen Neuvostoliiton kimppuun, sotals- pääomaa vastaan", "puolustakaa Neu-ten
selkkauksien kehittyessä kapitalls- vostoliittoa", "tukekaa siirtomaiden
tisten rosvojen kesken ja niiden suo­rittaessa
aseepsta sekaantumistaan
Eliinassa, kansainvälisen sosialidemo­kratian
kakkien suuntien näytellessä
petollista osaansa, riisuessa työläisiä
aseista pääoman hyökätessä, Ja samal­la
aktiivisesti ja kyynillisesti auttaes­sa
omien maiden imperialistisia ryh­miä
— kaikkien näiden uuden maail-mansodan
vahnistelujen vuoksii.pitää kansainvälinen p ä i ^ JärJe^^
vallanktmiouksellisia kansoja", "pal­jastakaa
sosiaUpatrioottien valhe",
"perustakaa proletaarisia puolustus-järjestöjä".
Kommimlstisten puolueiden keskus-komiteäin
on vaöniistettaya omissa
maissaan vailitseyaä tilannetta vas­taavia
käytännöllisiä toimenpiteitä
kongressi kaikkien Ikommim totien
jÄ"vanhemplen'ja"oppS^^^ yelTOltouutena_nyl^hetken kirels^ o-
Jestöjä seka'kommunistisiani^ ryh­miä
on mybskin käytettävä; on perus­tettava
uusia Järjestöjä lasten kes­kuuteen
imperialistista vaikutusta
vastaan taistelemiseksi kouluissa.
75. Itse kommunististen puolueiden
valmistaminen on tavattoman tärkeä
tehtävä. Syvemmän kansainvälisen so-lidarisuuden
tajunnan levittäminen
Kominternin puolueiden keskuuteen
on välttämätön ehto: kommimlstisten
puolueiden valmistumiseen sodan va-raUe.
On rakennettava kiinteä yhteys
loissa taistelun tehostamisen sodan-vaaraa
vastaan ja viipymättömän
kiansainvälisen kamppailun toimeen­panemiseen
ryhtymisen lähestyvää
imperialistista sotaa vastaan. /
Kongressi velvoittaa kaikkien puolu­eiden
keskuskomiteoita viipymättä
ryhtymään poliittiseen, järjestölliseen
sekä propagandistiseen valmistustyö-hön
imperialistisen isodah vastaisen
taistelun ja Neuvostoliiton puolusta­misen
kansainvälistä päivää varten.
Jona päivänä työtätekevät tulevat e-siintymään
pääomaa vastaan tunhuk-
(Joukkokokouksia, katumlelenpspitpk-sia,
vastalauselakkoja Ja muita esiin­tymisen
muotoja).
Kongressi antaa Tpk:n tehtäväksi
kaikkiin välttämättömiin toimenpitei­siin
ryhtymisen sellaisen kamppailun
järjestämiseksi kansainvälisessä mit­takaavassa.
Kaikkien tähän suuntaan
käyvien toimenpiteiden yhtenälstyt-tämiseksi
Ja esiintymisen samanaikai­sesti
järjestamiseksi, Jotta kongressin
päätösten mukaisesti Voitaisiin tehos­taa
sadonvastaista kamppailua Ja ve­tää
siihen mukaan mitä laajimpia
työtätekeviä joukkoja, .myöskin soti­laita.
pääjoukoista. Tämä imperialismin vastakohta sosialidemokratian Toi-oslänia
ja turmelema työväenluokan
ylikerros, joka muodostaa sosdem.
puolueiden johtavat ryhmät, joka
s:.a etuja siirtomaiden imperialisti­selle
Inlernatsionalelle, josta on tul­lut
imperialistinen asiöimisto työ­väenluokan
riveissä. — (Kommunis­tisen
Internalionalen ohjelmasta.)
Kommnnismi ja uskonto
Kommunismia vastaan tehdyt syy­tökset
uskonnolliselta, filosoofiselta
ja yleensä aatleelliselta kannalta ei­vät
ansaitse vakavaa tarkastusta.
Tcrvitaanko s)-i'ääkääh ymmärrys­tä
käsittämään, että ihmisen aatteet.
Kun ihmiset puhuvat yhteiskun­taa
kumoavista aatteista, niin he
vain ilmaisevat sen tosiseikan, että
vanhan yhteiskumian helmassa on
uudet ainekset luotu ja että vanho­jen
aatteiden lahoaminen tapahtuu
mielipiteet ja käsitykset, sanalla sa^l samoissa askeleissa kuin vanhojen
noen, ihmisen tietoisuus muuttuu" toimeentuloehtojen lahoaminenl^n.
jokaisen muutoksen mukana mikä
tapalitim hänen aineellisen olemas­sa-
olonsa ehdoissa, hänen yhteiskun­nallisissa
suhteissaan ja hänen yh­teiskunnallisessa
elämässään?
Kun vanha maailma viimeisiä
kuolontuskiaan poti, niin kristinusko
kumosi vanhat uskonnot. Kun kris­tinuskon
aatteet 18:nnella vuosisa­dalla
sortuivat ratsional ismin aat-
"Epäijemättä", sanotaan, "uskon­nollisia,
moröjriisia, filospofisia ja
juriidisia ^aatteita on sovellutettu
historiallisen kehityskulun varrella.
Mutta uskonto, moraali, filosofia,
vaftiotiede ja laki ovat aina eläneet
näiden muutosten ohi."
"Sitäpaitsi on olemassa ikuisia
totuuksia, sellaisia kuin vapaus, oi­keus
j.n.e., jotka ovat yhteisiä kai­kille
yhteiskuntamuodoille. Mutta
kommunismi poistaa ikuiset totuu­det,
se poistaa kaiken uskonnon ja
kaiken siveyden, sen sijaan, että ra­kentaisi
ne uudelle perusteella; sen­takia
se toimii ristiriitaisesti kaiken
entisen historiallis(di kokemuksen
kanssa."
Mihinkä supistuu tämä syytös?
Kaikkien vanhojen . yhteiskuntien
historia on sisältänyt luokkavasta-kohtien
kehitystä, vastakohtien, jot­ka
ovat saaneet eri muotoja eri ai­kakausina.
Mutta mikä muoto niillä on ol­lutkin,
yksi seikka on yhteinen kai­kille
menneille ajoille, nimittäin:
yksi osa yhteiskuntaa on riistänyt
toista. Eipä ihme siis, että entis­aikojen
yhteiskunnallinen tietoisuus,
huolimatta kaikesta siitä moninai­suudesta
ja vaihtelevaisuudesta, jo­ta
se osottaa, liikkuu varmojen yh­teisten
muotojen tai yleisien aattei­den
rajain sisällä, jotka eivät voi
kokonaan hävitä, ennenkuin luokka-
Vastakohdat ovat kokonaan hävin­neet.
Mitäpä muuta todistaa aalleitien I teiksi, niin feodaalinen vhteiskunta
PUOLUEEN TOIMINNASTA
K.-puolueen toiminta on ollut, ja
toivottavasti pysyy edelleenkin, koko­lailla
vilkasta. Puolueryhmien koko­ukset
on pidetty joka toinen viikko, ko­kouksiin
osaanotto on ollut tyydyt­tävä.
Mutta varaa on ainakin toisilla
jäsenillä, parantaa kokouksissa käyn­tiä.
Ön paljon puolueen Jäseniä, jot­ka
luulevat, että puoluevelvollisuus on
tehty kun maksaa vaan ^^jäsenmaksun
ja monet unohtavat senkin liiaii pit­käksi
aikaa. Toiset arvelevat että:
"järjestötoiminta on minulle siksi hy­vin
tunnettu, että sieltä en mitään
opi enkä hyödy", kuten eräskin hen­kilö
lausui. TäUaiset henkilöt jotka
näin ajattelevat, eivät oikeastaan ole
kelvollisia kuulumaan Järjestötoimin­taan,
sillä jokaisella lö3^5ry puolueessa
työala, joka ei ole arvosteltava liian
mitättömäksi ja ala-arvoiseksi.
KOKOUKSIA JA HUVITILAI­SUUKSIA
K.-puolueen suomalaisten jäsenten
yhteinen kokous pidetään helmikuun
6 p:nä k:lo 8 ip. Jäsenet muistakaa
saapua sataprosenttisesti! Tehkää, vel­vollisuutenne!
Suomalaisen Järjestön Montrealin
NAISEN PAKINAA TEMMINSISTä
SyksyUä kun miehet toimi iltamat,
niin ne muka oli naisten kiusalla,
mutta nyt kun naiset panee toimeksi
kolmipäiväiset juhlat helmikuun 1, 2
ja 4 päivä, niin ne ei ole kenenkään
kiusalla, mutta kaikkien huviksi Ja
virkistykseksi. Noin vaan niinkuin
kautta rantein näytämme, että kyl­lä
mekin toimeksi saamme, mitä vaan
haluamme, ilman miehiä.
Ensinnäkin ne juhlat aljetaan per­jantaina
helmikuun 1 p. naamiotans­seilla,
jotta alkakaapas ajatella ai­hetta
niihin. Kolmelle parhaalle naa­mioidulle
annetaan palkinto. Palkin­not
on 5, 3 ja 2 dollaria. Siellä on Jo­takin
erikoista musiikin puolesta, kun
nelihenkinen naisorkesteri kajahut-telee
ihania säveliä, niin silta pääsee
juhlatuulelle vaikka ei tanssikaan. Sit­ten
lauantaina on erittäin hauska
kappale "Serkku" ja muute ohjelmaa
väliajoilla, ja tanssia lopuksi naisen
harmonikansoiton mukaan. Sunnun­tain
päätimme pyhittää oikein puus-että
ei sanoi voi kuvata. Sitten ra­vintolassa
kukkasilla koristettujen
pöytien ääressä ihanan musiikin kai­kuessa
hörpitään ensiluokkaista kiah-via
ensiluokkaisten leivosten, kerman
ja sokerin kanssa, niin silloinei mal­ta
olla sanomatta, että katsokaapas
noita naisia.
Toivomme yleisön antavan runsaan
kamiatuksen iltamillenune. Kateokaa
ilinotusta tässä lehdessä.—- Nainen.
Pääoman lehdistö Yhdysvalloissa on
nostatmt aika suuren metakan
sikon kongressissa esillä olevien työ­väen
suojeluslakien Johdosta. "Pakem-pi
kuin bolshevismi", lausuvat ne
naista lakiesifyksistä. Nämä lait ni­mittäin
sisältävät seuraavaa:
Alle 16-vuotiaiden lasten työ on
kielletty.
Yli 16 vuotiaille Ja naisille on mak­settava
sama palkka kuin miehille.
Alaikäisiä ei voida ottaa työhön,
ellei heillä ole päästötodistusta kansa­koulusta.
Naisten yötyö on kielletty paitsi
perhetaloudessa.
75 prosen^ia kaikista työläisistä tu­lee
olla meksikolaisia.
Jokaisen ruumiillisesti terveen mie­hen
tulee olla hyödyllisessä työssä
vähintäin kuukauden vuodessa.
Palkkatöissä oleville naisille on mak­settava
täysi palkka kolme kuukautta
ennen Ja kuukausi jälkeen synnytyk­sen."
Kaikissa työpaikoissa missä on vä­hintäin
20 työlaista, on perustettava
taloudellinen neuvosto.
Työläisille on maksettava palkka
lakkoajalte. Jos lakko todistetaan oi­keutetuksi.
8-tunnin työpäivä ja yksi päivä
lepoa viikossa on pakollinen.
Palkat on säännösteltavä joka kol­men
kuukauden kuluttua elihtarve-hintain
mukaisesti.
Työläinen, joka pannaan pois työs-ta
mlstö muusta sj^ystä hjrvänsä kuin
teollisuuden vahingoittamisesta, on oi­keutettu
saamaan kolmen kuukauden
palkan.
Työläisillä on täysi järjestymis- Ja
lakko-oikeus. •
Jos edellämainitunlaiset työväen suo-jeluslait
tulevat hyväksytyksi Meksi­kon
kongressissa, kuten oh todennä­köistä,
näkee Amerikan raharuhtinas
siinä itselleen seuraavia vaaroja:
1. Palkkain kohoamisen jia työajan
lyhentymisien suurille Joukoille Mek­sikossa
olevien amerikalaisten kor-porätsionien
työläisille.
2. Meksikolaisten työläisten pysy­mistä
kotimaassaan, mikä merkitsee
amöaatittoinan työvoiman Yhdysval-tpihin
tulon pysähtymistä Meksikosta,
täten johtaen palkkain kohoamiseen
aanmatittoniille työläisille Yhdysval­loissa.
3. Vara-armeijän supistumista "au­rinkoisen
puuvilla-alueen" plantaad-viljelyksiltä
etelästä Ja CalifomiÄta
ja Riö Grände-laakson kasvis- Ja he-delmäviljelyksiltä,
varsinkin kun aa­sialaisten
maahantulo on suljettu Ja
neekerit 'silirtSTrät pohjoisen teöllisuus-alueillel
Nämä seikat saattavat amerikalai-set
rahamiehet pois ' siiuhnlltaan ja
tulevat he luonnollisesti taistelemaan
sekä sisältä että ulkopäin näiden la­kien
hyväksyihista Vastaan.
Meksikon työväki. Jota ylpeä ame-rikalainen
työväen aristokratia kat­selee:
"kehittymättömänä" ja vaati­mattomana,
näyttöä olevan tietoisempi
Ja vaätivapipi taistelemaan etujensa
puolesta, kuin Yhdysvaltain "kehit­tynyt"
työläinen. Joka on täysin jät­tänyt
etujensa ajamisen isäntiensä
huostaan. • - "'.
Ensimäinen marxilais­ten
historioitsijoi­den
kokous
NAISTEN TODVnNNASTA
Naisjaoston vuosikokouksessa, Jo^a
pidettiin tJc. 21 p:nä, keskusteltiin 4a
päätettiin monista tärkeistä asioista.
VaUttun uudet virkailijat tulevalle kol­melle
kuukaudelle, tiliraportti puolelta
vuodelta h3rväks3rttiln. Vuosikertomus­ta
ja jäsenkirjiirin raporttia ei ollut:
mutta ne vaadittiin tuotavaksi ensi
kokoukselle. Työkokous pidettiin sa­man
kokouksen yhteydessä, jossa
suimniteltiih paljon tulevasta toiminT
nasta. Luettiin naissihteeristöltä tul-osaston
työkokous pidetaän simnun-talna
helmikuun 10 p:nä k:lo 3 ip.
Jäsenet pitakää mielesJsännel
Naisjaosto toimii markkinaUtamat
helmikuun 3 p:nä illalla. Ohjelmaa
mainitaan hyväksi kaikinpuolin ja
lisäksi myydään naisten käsitölta, ku­ten
sukkia yjnjs.
Yleisö, muistakaa tätä tilaisuutta
täyttämällä lukutupa.— N. A.
lut kirjelmä, jossa keholtettiin otta­maan
osaa vällankumouksellisteh
Neljäsataakaksikymmentö edusta­jaa
yUopistoista Ja korkeammista kou­luista
kalkista osista Neuvostoliittoa o-sajlistui
hiljattain ensimaiseen marxi­laisten
. historioit^ain konferenssiin,
joka pidettiin Moskoyari kommunistir
sessa akatemiassa. Professori Pokrovsrs-ky
avauspuheessaan jnainitsi m.m.
neuvpstphistprioitsljaln kahdesta jul­kisesta
esiintymisestä Euröpassa.
"Se seikka että vuoden 1928 aika­na
-neuvostohistorioitsijat^ esiintyivät
julkisesti kahteen eri kertaan ulko­mailla,
Oslossa ja Berliinissä, ei joh­du
rakkaudesta meitä kohtaan ulko-inallla,
mutta Johtui sitä tosiasiasta
na lopetamme juhlamme ohJelmaU- ^^^^^^f kan kanssa. Tänään ei ole olÄmssa
tamilia, jossa on myös kaikenlaista'^^' Ta- „„„ ^^^^^^^s:^:. ..^
että läntisessä EJu-opassa oh kaisvanut
mielenkiinto meidän maahamme ja
sen opetukseen, lämä mielenkiinto
johtaa mieleemme rappeutuneiden
mielenkiinnon • teutooneihin 'toisella
vuosisadalla".
Professori Ppkrovsky sitten käsitteli
joitain porvariUIsten historioitsijain
lausuntoja Oslon kongressissa ja sa­noi:
VEnnen oli Joitain yksinkertai­sia
ihmisiä jotka uskoivat että histo­rialla
ei ole mitään tekemistä politii-ohjelmaa,
kuvaehna ja kappale "Polk-^ ?SiiSSSJf J^S^u-?^ ^°
katukka". - Saamme sanoa, että SnSf " J juMimaan teta
kaikki kappaleet ja kuvaehnat ovat mmstojuhlaa. Silloin on ar-naisten
kirjoittamia, että kyllä me ^ » ^ ^ tilaisuudeen sopivaa oh-
Kommunistinen vallaiikumous on
mitä rädikaalisinta muinaisuudesta
Yleisöltä
Koska minulla on syytä otaksua, et­tä
Vapauden numerossa 19 Julkaistus-historia
kuin cita henkmen tuotanto-taisteli kuolinkamppailuaan silloin johluvain omaisuus^uhteiden rikki- ^^^XU. of C. keski-Ontarion alue-muuttuu
luonteeltaan samassa mää-'
rässä kuin aineellinen tuotanto on
muuttunut? Kunkin ajan valta-aat­teena
on aina ollut sen valtaluokan
aatteet.
kumouksellisen porvariston kanssa, repimistä; ei ihme, että sen kehit\-s
Lskonnon ja omantunnon vapauden sisältää mitä rädikaalisinta muind-aatteet
olivat vain vapaan kilpailun suudesta johtuvain aatteiden rikki-herruuden
ilmauksia tiedon maail- repimistä- — (Karl Marx Kommu-nistisessa
manifestissa.)
vaan tulemme ominemmekin toimeen.
Miehet nyt vannaan ajattelee, että
kyllä kai ne kappaleet on sellaisia
joissa miehiä ja miesten huoiioja
puolia Jyrsitään, mutta ei sinnepäin­kään,
niin "Serkku" kuin "Polkkatuk­ka"
on aivan toiste maata. Niissä
kummassakin tuodaan esiin naisten
turhamaisuutta. Olemme valinneet
sellaiset kappaleet juuri siksi, että
miesten ei tarvitseisi sanoa meitä
puolueelliseksi.
Miehet iltamiensa ftifc-aru^ pröysteili-vät,
että he ei tarvitse naisten apua
kokoUksen menoa äjlostavassa kirjo- missään vaikka heillä oli Miinan pe-tuksessa
järjestön sihteerin ehdokkaak- semät pöytäliinatkin ravintolan pöy-si
asetetuksi mainitulla Gust. Sundq- dällä.
visfilla tarkoitetaan aUekirjoittanut- Tälläkertaa iltamayleldö
ta, niin pyydän täten Ilmoittaa asian- hämmästyy kun tulee Juhliimme, sillä
omaisiUe että kieltäännyn tästä eh- niin hemasevaksi on kaikki laitettu.
dokkuudesta. — G. Sundqvist. kun sali ja- ravintola on
-jelmaa Ja kaunis kuvaelma nimeltä
"Taisteluun".
Sitten keskusteltiin naisteni>äivän
vietosta. Vaiittiin viisi henkilöä ko­miteaan
joka valmistaa tämän Juh­lan.
Päätettiin kysyä ukr^nal^sia to-verita
mukaan, että saisimme ne muo­dostumaan
kansainväliseksi ja tar­koitustaan
vastaavaksi Juhlaksi.
ILOA JA KffiMUA TULOSSA
Naisjaosto panee toimeen venetsia­laiset
tanssit ensi kuun 14 p:nä. Sil­loin
haali koristellaan Ja myydään
sydämiä" ja paljon kaikkea hautaa,
jota ei kuulema ole lupa sanoa vielä
No, sitten nähdään kun mennään
katsomaan, siellä tavataan.
niin yksinkertaisia. Tämä on yhtä
varma kuin se että marxilainen me-toodi
on ainoa tieteellinen metoodi.
Vieläpä porvarilliset histörioitsijatklD
alkavat käyttää sitä".
Konferenssissa pidettiin neljäkym­mentä
puhetta; niihin lukeutuen lu­entoja
Neuvpstoliiton kommunistipuo­lueen
historiasta, Neuvostoliiton eri
kansallisuuksten histOTiasta, aseellis­ten
nousujen Ja talonpoikaisnousu-
Jen historiasta, vallankuraouksellises-te
sodasta^ Jne.
1
<. 4
m
At
!