Vapaus, June 10, 1929

              Sivu 2 Maanantaina, kesäk. 10 — Monday, June 10 No. 136 — 1929
ä • -,
VAPAUS r O B u r i o , kaikkia». i» i t « i « a a s ä u i - }• B i i n t t r s c S J B h U p i i r B i l.
8. C. NEIL.
T O I M I T T A J A T :
A. VAARA ( » » O I O U M . ) . B. A. TEXHUNEN. M. POHJANSAU».
Rf<iW«w^ « the Tom Office O n « t a c s t . Ocu-a. M »teoca e U « « a u ».
VAPAUS (Lil«itr» _ ^ ,
TILACSHINNAT: „ ,.- _ n.
1 «k. »«JO, 6 kk. tZJSO. S kk. «1.7S {• l kk. « l . M . — Yhdr^JMlhia J » S o o » * » ««k* BI»B»J1«
: 1 »k. tbM, 6 kk. 3 kk. $2M J. l kk. «1.00. '
aUOTUSHI.VVAT VAPAUDESSA: , _
I_K»ol«nMii!niotuk^ »2X0 kerta. SOe Uais»k.o k i i i o . U a ^ I u B.ai«c.»»rryU.. — H«InU«ntl«Jot )«
Ranskan konnallisvaalit
vuodesta lähtien
UbetetUT* i l f - o t a i i i i o u c t o k i t e r a.
Lekte
V«p«><3«i toijoi.u.: Hu.^mrto M«cker Baildir*. 4 I>nrl»»a. St. Pnbelia SiSV.
V.p.o<8« koattcri: U b e n , Build.»». " l ^ ' - " f »«»elia lOM. P<Htio«H*: Bo, « . Sodbw,. C » .
V . Ä « ^ p«tno i» «tomo: tibtrtj BBiUihf. 37 Lore. St. Pok«lia
Ce«e«J •<!'«tit;c» r.te.. 75t pr, ccl. Inrb. Minion» ek*r»e_for .-.B»!» ia.«ti<m. 75e.
to » • tMt »atertiiiiif meJiOm »aM>«J toe Hnaid 'eopU Ja C»n»<U.
T1»e V«j>»«»
Jae ette oiUIoi» t*k*o«* t u »Mfautu nummen
I I K I U i i i a . « : U : I. \ • K A ^ ^ A ^ T O . luktrenhoiUi»
kujteeeenae. kJ/iM«*k" Bodflieea Uikkee«lwiU(«»
finen tosiasia,
f-ista apulähteistä.
Maanviljelys ja teollisuus sosialismia
rakennettaessa
Komniuni.tipuoluecn konferen.sis.a Moskovassa PJti Kalinin puheen
maatalouden kohottamiselta ja verohelpotuksesta keskikokoisille talon-pojille.
Sclostukse-^saan hän osotti, että puolue on laatinut laajan oh el-
Ln maanviljelvksen kohottamiseksi leniniläisten ohjeiden perusteella.
.Samein pyritään maanviljelystä teollistutlamaan kaikin käytettävissä ole­vin
keinoin puolueen toimesta. - j
Maanviljelvksen kehittämistä lukee puolueen suunnitelma teoll -
Kuuden kehittämiseksi voimakkaasti. Suurta osaa maanv. jelyksen keh.t
lymisessä näyttelee myöskin maan yhteisviljely. Suunnitelmamme e. ole
mikään sosialistinen utopia, kuvitelma, lausui Kalinin, vaan kaytannol-
Sosialistinen rakennustyö saa tukensa rikkaista aineelli-
Mitä enemmän meillä teollisuus kehittyy, sita voi­makkaammin
se myöskin antaa tukeaan maanviljel>-kselle^ Maanvilje­lyksessä
siirrytään kollektiivisen yhteisviljelyksen tielle, J a m a kehitys
luonnollisesti johtaa luokkataistelun kärjistymiseen kulakkeja vastaan,
jotka kaikin keinoin koettavat säilyttää valtaansa keskikokoisiin ja vähä­varaisiin
talonpoikiin nähden. -i .
Puolueen tarkotuksena on kuitenkin lopettaa kulakkien vaikutus-valta
keskikokoisten ja pienlalonpoikain keskuudessa. Uusi asetus maan-viljelysverosta
palvelee myöskin samaa tarkotusla. Verotuksen pääkoh­teiksi'on
aselettu kulakit,'kun köyhät talonpojat sen sijaan on vapau­tettu
kokonaan veroista. Maanviljelyksen kehityksen täytyy edelleenkin
tapahtua puolueen kontrollin alla. Oikeistoainekset puolueessa selittävät,
että kulakit tulevat rauhallisesti kasvamaan sosialismiin. Puolue torjuu
mitä päättäväisemmin tällaiset leniniläistä perusoppia vastaan tähdätyt
väitteet, jotka johtaisivat vain työtätekevän luokan aseistariisumiseen,
hämäävät joukkojen vallankumouksellista valpautta ja heikentävät niiden
taistelukuntoisuutta.
- Oikeistolaiset tahtovat hidastuttaa teollisuuden kehittämistä siksi,
että siten samalla estettäisiin maanviljelyksen kehittymistä. Tässä on
oikeiston suurin virhe, samoin kuin kaikkien muidenkin, jotka puhuvat
sovinnosta oikeiston kanssa. Tämä on nykyhetken suurin vaara, jota
vastaan puolueen täytyy taistella mitä ankarammin. Mutta tämä ei saa
^^idkentää taistelua trotskismia vastaan, jonka kannattajain radikaalisilla
fraaseilla on määrätty vaikutusvaltansa nuorempiin ja takapajulle jää­neisiin
työläisapeksiin.
Sosialistinen rakennustyö ci palvele yksinpmaan Neuvostoliittoa,
vaan koko maailman proletariaatin etuja. Jokaisen kommunistin täy­tyy
aina muistaa, että hän on vallankumouksen soturi, joka kuuluu maa­ilman
proletariaatin etuvartiojoukkoihin.
Nuijamiesten häpäisijät
Toveri-lehti kirjottaa:
Pilkaten Suomen talonpoikain historiallista taistelua herrasvaltaa
vastaan. Nuijasotaa, pystyttivät valkoiset siellä "muistomerkin nuija­miesten
johtajan muistolle." Tästä asiasta on työväenlehdissä aikanaan
puhuttu.
Tämä sama pilkkaaminen jatkuu Suomessa yhä.
Maalaisliittolaisten, manttaalipösöjen poliittisen puolueen, johtava
lehti, on samaa peliä jatkanut ja oix se päättynyt lopulla Flemingin su*
vun ylislelemiseen ja sellaisen toivon lausumiseen, että sellainen "aito-
Euomalainjen" iFlemingsuku saisi olla vieläkin Suomessa — ikäänkuin
eivät nykyiset flemingiläis-mannerheimilaiset siellä ajaisi samaa asiaa!
Mainittu manttaalipösöjen lehti on alunperin ottanut nimekseen Ilkl<i,
häväisten siten nuijamiesten johtajan Jaakko Ilkan nimeä. Tämä flemin-giläisten
asiaa ajava "Ilkka"'-lehti kirjotti maaliskuun 6 päivän nunfie-rossaan
seuraavaa: ,
'"Flemingistä tuli valtaheuvos, laivaston amiraali, kuninkaitten van­ginvartija,
valtakunnan amiraali, Kustaa Vaasan kälyn mies. Suomen
sotaväen ylipäällikkö, Suomen ja Viron käskynhaltija, kuninkaan neu­vonantaja
ja valtakunnan marski. Ruotsin ylimj-sten vaatimuksiin hän
aitosuomalaisena miehenä vastasi tiukkaan äänilajiin: En ole teidän
kyytimiehenne, jotta minun tar\-itsisi teidän jalassanne kulkea..."
"Ilkka" otettuaan täten nuijamiesten verisen pyövelin mahtavaksi
monarkian tueksi ja apuriksi, nimeää samalla tuon silloisen Manner­heimin
aitosuomalaisten kantaisäksi. Lehti suudahtaa: "Merkillinen
mies tämä rautamarski... Ja merkillinen on myös tämä Fleming-suku.
Ollapa meillä vielä edes yksi sellainen suku."
• Edelleen samassa kirjotuksessa sanotaan: "Siihen aikaan (Fleriiin-gien
aikaan) ei sanomalehtiin kirjotettu palstamäärin artikkeleita työ
tehon parantamisesta. Suomen miehet (Flemingit), joilla kansan paras
oli ylin laki, suorittivat vastuunalaisissa asemissaan sellaisen työmäärän,
että kun sitä katselee, niin kerrassaan tekee mieli ottaa hattu pois
päästä."
Noin juttelee "Ilkka". Todellakin Flemirigien 'työmäärä' Nokialla,
Santavuorella ja muualla on sellainen, jolle maalaisliiton pomot kohot
tavat lakkiansa ja kyselevät: "missä on se mies", missä on se suku, joka
jatkaisi tätä samaa latua. "Ladun olen pannut alulle, jatkakoot toiset".
Näin lopettaa "Ilkka" kirjotuksensa.
Ja Suomen valkoiset herrat ovatkin jatkaneet samaa latua. Vuosi
1918 puhuu siitä omaa kieltään. Ja sitä samaa latua kuljetaan edel­leen.
Ilkan nimeä häväisten käyttävä maalaispösöjen lehti (lehden oi­kea
nimi olisi Fleming!) tekee parhaansa samaan suuntaan.
Mutta Suomen työtätekevät talonpojat ja työläiset, jotka oikein tun­tevat
Jaakko Ilkan nuijamiesten taistelun ja sen muistoa kunnioittavat,
osaavat myöskin lukea nämä flemingiläis-mannerheimilaiset yhtä hyvin
vihollisikseen kuin osasivat nuijamiehet aikanaan vihollisensa tuntea.
N>-t parhaillaan käynnissä olevissa vaalitaisteluissa ne kohtelevat
näitä Iikan työn häpäisijöitä ansioittensa mukaan.
Tästä
Ranskan kunnallistiallintojen valitut
jäsenet säiljrttämään ediutajapaiklcan-sa
kuusi vuotta, 'tähän asti on ollut
vain 4 vuotta). Juuri tästä johtuu hy­vin
suureksi osaksi vaaiikamp]}ailun
vilkastuminen ja taistelun kiivastumi­nen
3 r i puolueiden väliiL-i ni;!ssä kun­nallisvaaleissa.
Kuuden vuoden ajalla
tulevat näissä vaaleissa valitut kunnal­lishallintojen
jäsenet ottamaan osaa
£en£arror£icen valintaan. Kuolimatta
kunnallisiiallintojen rajoitetuista oi­keuksista
ja valtuuksissta. ei poliitti­sille
puolueille voi näinollen olla sa­mantekevää,
minkälainen kunnallis­hallintojen
kokoonpano on.
Päättyneet ktmrallisvaalit eivät kui­tenkaan
tehneet huomattavimpia muu­toksia
kunnallishallintojen kokoonpa­nossa.
Eri puolueiden osuus kunnan­valtuustoissa
muuttui hyvin vähän.
Joskin jolTfiain paikoin tajÄhtui huo­mattavimpia
muutoksia, niin se ta­pahtui
kahden äärimmäisen ja vastak­kaisen
leirin hyväksi, nimittäin Poln-'
caren ryhmän ja kommunistisen puo-lueen
hyväksi. "Kultaisen keskitien"
puolueet, jollaisia ovat radikaalien ja
soslalistier puolueet, menettivät kaik­kialla
kannattajiaan, jotka sUrtyivät
Joko ^Jiiemmalle tahi oiI:».i!!e, riippu­en
heidän luokkakatsomuksestaan.
Näissä kunnallisvaaleissa syrjäytti
Polnuirfn ryhmä radikaiit j.i f^sia
'istit I loiita kunnarvaIt'iUj:oiä';a. jois­sa
näillä on aikaisemmin ollut enem-tulevat
mistö. Joissakin kaupungeissa sosia­listit
ovat konununismipeloisaan men­neet
liittoon porvarillisten -puolueiden
kanssa ja saaneet siten enemmistön
joissakin kunnallishallinnoissa. Mut-
;js lininÄ vaaliliitot eivit ola sii.i ky­enneet
antamaan heille ratkaisevaa o-suutta.
- •
Mikäli taas tulee kyiTmys kommu­nisteista,
niin he eivät ainoastaan säi­lyttäneet
aseiniaan niissä kunnallis­hallinnoissa,
joissa heillä oli ennenkin
enemmistö, vaan he valtasivat useita
uusiakin kunnanvaltuustoja, pääasian­sa
teollisuuspiireissä. Kaikkialla koip-munistlt
saivat voittonsa sosialistien
kustannuksella, joka todistaa niiden
I vaikutuksen lisääntymistä ennenkaik­kea
työläisten keskuudessa. Erikoisen
merkittävää on tässä suhteessa kom­munistisen
puolueen menestykset Pa­riisissa,
jossa taantumuksellisesta vaa­lijärjestelmä,-
tä huolimatta, jonka tar­koituksena
on taata enemmistö pcr-varllllsille
puolueille, kommunistiset
ehdokkaat saivat miltei. 10 tuhatta
ääntä enemmän kuin edellisissä-kiib-nallisvaalelssa,
kun taas sosialistit me­nettivät
k(&onaista 27 tuhatta ääntä.
Nämä viimeiset Hanskan kunnallis­vaalit
osoittivat vississä määrin Rans­kan
porvariston vakiintumista, mutta
samalla ne paljastivat myöskin työ-väenjoukkojen
kasvavan vallankumo.
uksellistumlsen. Näinollen osottautui
täysin oikeaksi Ranskan kommunisti­sen
puolueen vaalitunnus — "luokka
luokkaa vastaan".
Kapina Ranskan Mustanmeren
Sen kymmenvuotisiniiistolle Idrjottanut ADdrew IHarfy
Marty oli ylt«i Mtzstanmeren kapinan pääjohtajia. Sen jotdo«ta sai hän Istua vuosikauaiakuritushco-eessa,
josta työväen päättävä taistelu paboitti por/aristoa hänet vapauttamaan. Lukuisia kertoja va-xtsivat
Parisin proletaarit hänet linnassa ollessaan edustajakseen parlamenttiin. Vapaud
yhtä mittaa saanut käydä vankilan ja vapauden väliä ja on vankilassa parhaallaankin. Musta
kkaarriinn kkeerrttoommuuss jjoohhttaammaassttaaaann kkaappiinnaassttaa jjaa sen suuri merkitys puo,l tavat _ kirjoituksen julkaii
dän lehdessämme, koska kapina täällä on vähemmän tunnettu.
nttnaan oa
anmeren san-isemista
mel-
Vastoin hyvin yleistä käsitystä ei, repivät merkkejään ja heittivät ne
' — "Ei" riitä se. että on vallankumoiismies ja sosialismin eli kommu­nismin
kannattaja yleensä, vaan on kunakin hetkenä osattava löytää kel­jun
se erikoinen rengas, johon on kaikin voimin tartuttava pitääkseen
käsissään koko ketjun ja valmistaakseen siirtymistä seuraavaan renkaa­seen."
LE.VIN.
Latvian ohrana salamurhaajana
N'euvcstcIiittnon mat&alla oUut pnola*afnen konunanlsti Fashin on sala­peräisesti
murhattu Latvian ohranan toimesta
Moprin keskuskomitealle on ilmoi- r Tällainen iljettävä rikos ei voi kui-tettu,
että puolalainen kommunisti j tenkaan tapahtua huomaamatta. Lat-
Pashin, joka oli Latvian kautta mat- vian ja Puolan työtätekevien on rj-h-kaila
Neuvostoliittoon, vangittiin Lat­vian
ohranan toimesta. Latvian vi.
ranomaiset kuljettivat tov. Pashin
Dvinsklln, jossa he luovuttivat häne:
Puolan ohranalle. Tämän jälkeen el
ole saatu inlnkäälaisia tietoja tov. Pas
hinista.
Mopr'in keskuskomiteassa epäillään,
että tov. Päshln on murhattu. Tällä
epäilyksellä on sangen vahvat perus-tet.
Tov. Pashlnln verellä lujittivat Lat­vian
ja Puolan ohranaviranomalset
liittoaan, joka on ollut olemassa jo
pitkän alkaa. Tämän puolalaisen kom­munistin,
joka vain matkusti Latvian
lävitse, tekemättä minkäänlaista ri­kosta
(ja näinollen el voinut joutua
latvialaisten lakien mukaan oikeuteen
tuomittavaksi), avonainen luovuttami­nen
Puolan viranomaisille oUsi, herat-tänyt
Illan .suurta melua. Paljon yk-senkertalsempaa
oli murhata hänet
siinä toivossa, ettei siltä kukaan tie­täisi.
dyttävä kalkkiin mahdollisiin toimen­piteisiin,
jotta saataisiin .selville tov.
Pashinin kohtalo. Kaikki ne terrori- ja
vainotolmenplteet, mitä Puoian ja Lat­vian
viranomaiset käyttävät viholli-sjjian
vastaan, on paljastettava.
Tov. Pashlnln juttu on sangen ku­vaava
Puolan ja Liettuan suhteiden
kannalta katsoen. Se osoittaa, miten
pitkäilH Puolan ja,Latvian ohrana ja
sotilasviranomaiset ovat menneet yh­teistyössään.
Kaikille on tunnettua, et­tä
riippumatta Puolan ja Latvian y-lelsten
suhteiden tilasta kullakin het­kellä,
on näiden maiden ohranalaltos-ten
ja pääesikuntien välillä ollut jo
pitkän alkaa liitto.
Nyt me näemme, että näiden elin­ten
läheiset suhteet vaikuttavat san­gen
paljon myöskin hallituksiin, sillä
tov. Pashinin luovuttaminen Puolan
ohranalle el olisi voinut tapahtua ' i l ­man
Latvian hallituksen suostumusta.
Nälnollln lankeaa tästä Iljettävästä rl-kokseta
vast\\u molempien maiden
hallituksille. '
TYÖVMN URHEILU
Canadan TULin jaos­ton
seuroille
Kesätirheilupäivä 23 p:nä hesäk.
Kuten aikaisemmin on mainittu, on
erikoinen n.s. kesäurheilupäivä mää­rätty
vietettäväksi tänä vuonna kesäk.
23 p:nä. Joka samalla myöskin tulee
olemaan enslmälnen liittomme histo­riassa.
Sen vuoksi tulee jokaisessa seu.
rassa missä vaan suinkin on mahdol­lista
järjestää sanottuna päivänä jä­sentenvälisiä
kilpailulta, viestinjuck-suja
niin naisille kuin miehillekin ja
pikkupojille ja pikkutytöille, samal­la
muutakin rataurheilua jäsentenvä­lisinä
kilpailuina ja samalla propa-gandakllpallulna
yleensä urheiluaat-teen
tunnetuksi tekemiseksi. Monlmle
hiset jopa 10:kin asti nousevat joukko-viestit
ovat palkallaan sUhen herättä­mään
jpukkomielenkllntoa urheilun
hyväksi. Siis jokaisessa seurassa kii­reesti
tekemään valmisteluja tämän
liittomme ensi kertaa viettämän kesä-urhellupälvän
onnistumiseksi. Myöskin
missä se vaan on mahdollista ei pi.
dä unohtaa muun henkisenkään oh­jelman
järjestämistä samaan yhtey­teen
ja erikoisesti silmällä pitäen pro-pagandalllsta
puolta tässä yhteydessä.
Yhteisvoimistelnesitjrs 1 p:nä heinäk.
Sudburyn aluejuhlUla
Yhteisvoimlsteluesltys Sudburyn a-luejuhlilla
heinäk. 1 p:nä on saapa
myöskin erikoisen huomion .kaikissa
niissä . seuroissa joista vaan suinkin
voidaan ajatella osanottoa näihin alu-ejuhliin,
jopa Timminsiä myöten.
Tietääksemme onkin seurat tähän asi­aan
tarttuneetkin oikein urheilijamai-sella
reippaudella ja sen tuloksena
saamme varmasti ensi kertaa myös­kin
liittomme historiassa nähdä jouk-kovolmistelua
näillä aluejuhlillä ja se
tunnustus minkä suuret joukot tule­vat
työllemme antamaan, jos vaan y-ritämme
todella onnistuaksemme, ol­koon
se parhain palkinto mitä uhra-uksistamme
vaadimme ja kannusta­koon
se yhä edelleen ja edelleen toi­mimaan
joukkojemme kasvattamiseksi
ja valistamiseksi samalla käsittämään
työväen urheiluliikk«fen todellisen pe.
rustarkoituksen joukkourheilun
Kilpailukutsu
Täten kutsumme kaikkia C.T.U.L:n
alaisia seuroja jäseniensä kautta o-sallistumaan
yleisiin
urheilakllpailuihln,
jotka asianomaisella luvalla toimeen­pannaan
keski-Ontarlon äluejuhllen
yhteydessä Sudburyssa Union puiston
kentällä kesäk. 29-^30 ja heinäk. 1
p:nä. Toivoen mahdollisimman run­sasta
osanottoa, kuitenkin ymmärryk­sellä,
että miesvelkaa ei näistä tule,
koska ne ovat järjestetty koko alueen
yhteiseksi hyödyksi.
Työlälsurhellutervehdyksin
v.- ja u.-seura "Kisa", Sudbnry.
J. Seppälä
puheenj.
K. Suutarinen
sihteeri.
Kilpailuohjelma: lauantaina kesäk.
29 p:nä k:lo 4 lp. pojUle ja tytöille
(alle 15 v.) 30 ra. pussljuoksu; ikämie-hiile
5-ottelu (kuula, pituus, kiekko,
korkeus, 100 m.).
Kesäk. 30 p:nä alkaen k:Io 11 ap. on
1,600 m. viesti (600 — 400 — 300 —
200 — 100 m.): naisten 3-ottelu (100
m., kuulutmtyöntö, pituush.; alle 12 v.
poikain perunaviestl; köydenveto eri
työväenjärjestöjen välillä, sekä 5,000
m. juoksu.
Heinäkuun 1 p:nä k:lo 10 ap. mies­ten
5-otteIu (pituus, kuula, korkeus,
keihäs ja 100 m.). Kello 1 lp. urheili­joitten
ja volmlstelljain yhteismarssl
sekä volmisteluesitys. Naisten 4x100
in. viesti sekä yleinen 1,500 m. juoksu).
Muistoesineitä jaetaan seuraavasti:
Pikkupoikien ja tjttöjen pussijuok-slsta
molemmista 2 kpl; ikämiesten
5-ottelusta 3 kpl; naisten 3-Ottelusta
3 kpl; miesten 5-ottelusta sekä 5,000
ja 1,500 m. juoksuista 3 kpl. kustakin.
1.600 m. viestistä ja poikain peruna-
Ranskan Mustanmeren laivaston ka­pina
rajoittunut laivastoon, joka 1919
lähetettiin Mustalleme'-eUe. Sii;ä oli
paljon laajempi luonne. Helmikuusta
toukokuuhun 1919 kapinoivat ranska­laiset
miehitysjoukot Ftelä-Uirainassa
ja Krimillä. Huhtlk. .heinäkuuhun
1919 kapinoivat Ranskan Mustanmeren
laivasto^ miehistöt j ^ i saman vuoden
kesäkuusta elokuuhun ^ranskalaiset
matruusit Mustanmeren ulkopuolella
ja satamissa olevissa sotalaivoissa.
Kun näistä kalkista kapinoista Mus-tallamerellä
tapahtunut oU vakavin,
on koko se hlke, jolle antoi alkunsa
hyökkäys Venäjälle, saanut nimensä
sUtä.
Kapinan syyt ' '
Kapinan syitä ei suinkaan löydetä
yksin sotilaiden ja matruusien aineel­lisista
elämänehdoista. Tosin Mustalla-merellä
ja Venäjällä olleet sotilaat ja
matruusit olivat kerrassaan huonosti
ravittuja ja vaatetettuja ja saivat he
vain harvoin ja vähä.n lomao.. minkä
vuoksi he pyrkivätkin aikaansaamaan
demobilisointia. Mutta tästäkin huoli­matta
oli heidän asemansa parempi
"SUin niiden, jotka olivat juoksuhau­doissa
tai vedenalaisissa. Nc surkeat
olot, joissa he olivat, miiodostiyat kui­tenkin
suotuisat edellytykset vallan­kumoukselliselle
toiminnalle.
Kapinan kaksi oleellisinta perustet­ta
..olivat: sodan uuäelleeh aloittami­nen
ja lokakuun vallankijmouksen mo-raalmen
vaikutus.
/-selepo Bulgarian, Tirkin ja pian
kei-kusvaltainkin kanssa icki kaikkein
naivimmallekin rotilaa^Je selväksi, että
•se merkitsi sodan loppua. Mutta tus­kin
cli joulukuun 18 pnii 1918 156:s
divisiona viety Salonikistn Ode.ssa.an,
kun ranskalaiset sotilaat jo joutuivat
tvlLseen taisteluun vapaaehtoisten
kavssa Petljuran joukkoj-i vastnan.
Rt:c;i)lä olleisiin ja taisteluvalmiisiin
sotElaivoihin kuului seiväsJi tykkien
jyske ja yhteislaukaukset.
Niin alkoi .'cota uudelleen. Taiste­lut,
joihin sotilaat joutuivat, selvitti.
\&t heille sen tosiasian, ettii v.aikka
sota Ranskassa olikin loppunut, a-loimme
sen täällä uudelleen. Pussä oli
Euutuksissaan maahan.
Helmikuun alussa alkoi armeijan
hajaantumisen ensimmäinen vaihe.
Maaliskuun lopulla jouduttiin jo niin
pitkälle, että upseerienkin täytyi sii­hen
alistua. Jotkut olivat myötätun­toisia
Venäjän vallankumoukselle, toi­set
taas olivat armeijan hajaantumisen
johdosta hallitul^lle katkeroituneita,
koska pitivät sitä vastuunalaisena.
Cottinin revolveriattertaatti Clemsn-ceauta
vastaan sai sotilaiden ja mat-ruusien
keskuudessa- aikaan hyväksy­mistä.
Siten viha sotaa vastaan yhdel­tä
puolen ja Venäjän vallankiunouk-sen
esimerkki toiselta puolen mursi­vat
muutamassa viikossa voittoisan
armeijan.
viestissä kilpaillaan kiertopalkinnosta,
samoin naisten 4x100 m. viestissä.
"Vapauden", kiertopalkinnosta.
Osanottoilmotukset tehtävä 24 p:ään
kesäk. mennessä osoitteella: K. Suu­tarinen
Box 697 Sudbury, Önt. Pit­kämatkaisille
varaamme vapaan asun­non.
YLEIST.Jt URHEILUPSn^ÄÄ
ren merkityksen liikkeemme eteenpäin
menemisessä ja kasvamisessa.
Toverillisesti
Suomalaisen jaoston p:sta.
?. Ruohonen
vietetään t.k. 23 p:nä Sudburyssa Uni­on
puiston kentällä. Urheiluohjelma
tulee olemaan 10x1000 m. viesti ukko-suu-
jjen ja poikien välillä, 5x100 m. akko
jen ja tyttöjen välillä 5x100 m. alle IF
V. poikien välillä, ollen Elmkatu ra­jana
siis itäläisten ja länteläistcn vä­lillä.
Myös on 5x50 m. viesti tyttöjer
välillä, ollen sama raja kuin pojilla-tyytymättömyyden
ensimäincn juuri
ja siitä se alkoi kehittyä.
Toiselta puolen tahtoivat sotilaat ja
matruusit tietää, ketä vastaan heidän
piti taistella. Vihdoin pääsivät he yh­teyteen
venäläisten työläistea ksnssa.
Ranskankielisten lentolehttsfieri ja sa­nomalehtien
kautta oppivat he tunte­maan,
mitä bolshevikit olivat. Samaan
aikaan salvat he enemmän tai vähem­män
tarkkoja tietoja vallankumouk­sellisen
vähemmistön toiminnasta
Ranskassa. Lomalaiset ja joukkojen
vahvistukseksi lähetetyt nuoremmat
sotilaat toivat tullessaaa Brisorilh
toimittamaa sosialistisen vähemmis­tön
taistelulehteä, joka ilmestyi vii.
kottain ja jonka numerot usein joutui­vat
kulkemaan satojenkin kasien kaut­ta.
Sosialistien esiintymiset parlamen­tissa
29--3fl p:nä jolukuuta 1918 (A.
Blanc, Cachin, Brlson) ja ennen kaik­kea
esiintyminen maaliskun 24 p:nä
1919 (Lafont, Cachin, Mayeras) ja ke­säkuussa
1919 (Cachin, Lafont), sai­vat
valtavan vastakaiun. Melkein kaik­ki
itämaisen armeijan sotilaat kuului,
vat niihin ranskalaisiin rykmentteihin.
jotka huonon "taistelumoraalin" ta­kia
siirrettiin pois rint^nilta. Reser­viläisten
mukaan joutumisen takia, al­koivat
matruusit kiihtyä kykenemät­tömiä
Ja tyhmäntaantujiiukselllsla
upseereitaan vastaan. Bolshevikit t.li-vat
heille ensin myötätuntoisia ja sit­ten
ystäviä. Yhä enemmän ja enem­män
alettiin keskustella bolshevismis­ta
ja- vallankumouksesta.
Pääesikunta teki kaikkensa säilyt­tääkseen
miehistön "moraalin". Se le­vitti
mielikuvituksellisia ryövärijuttu-ja
bolshevikeista, että he söivät lapsia,
silpoivat: vankeja j.ri.e. Niille vam
naurettiin. Mutta pääesikunta meni
pitemmällekin. Se ammutti ja hirtät-tl
agitaattorelta. Maalisk. 1^ ja 2 p:n
välisensä yönä ammuttivat ranskalai­set
upseerit Jeanne Labourben ja 10
muuta toveria, joista 5 oli naisia. Tul­tiin
varovaisemmiksi, mutta toiminta
ei keskeytynyt.
Ranskalaiset "turvallisuusvtranomai-set"
ammuttivat vankeja, mjn. Las-totschklnln,
bolshevistisen puolueko,
mitean puheenjohtajan ja kcntr.i-ami-raail
Legay pommitutti Ohersonia,
jo^sa teurastettiin 100 naista ja lasta.
Nämä tapahtumat lisäsivät kapinalli-sutta.
Odessassa nähtiin yhtämittaa
miten raiiskalaiset sotilaat, kuljettaes-,
saan vangittuja venäläisiä työläisiä.
kin, sekä jäsenten välinen moukarin
ja painon heittäminen.
Jokaisen ryhmän tulee huolellisesti
valmistautua näitten ottelujen varalle,
sillä kukaan ei tietysti tahtone huo­noin
olla.
Siis joukolla kaikki mukaan nosta­maan
urheilupäivä sille kuuluvaan ar­voonsa.
1
Tcsitapahtotnia,.
Helmikuussa ulottui "Ukrainassa val­lattu
aliie Tiraspolista Dnlesterillä
Mustallemerelle Chersonin alueelle ja
Nikolajeviin saakka. Rintama oli kaa-rehmuotoinen,
jonka keskuksen muo­dosti
Odessa. Koko Krimi oli miehi-
,tetty joukoilla, joissa oli ranskalaisia,
kreikkalaisia, puolalaisia, serbialaisia
ja vapaaehtoisia. Sevastopolissa oli
englantilainen joukko-osasto. Komen­tavalla
kenraali Bertelotilla oli pää­majansa
Bukarestissa, ja koetti hän
aikaar'|faada rumanlalalsten yleisen
mobilisoinnin. Kenraali d'Anselme
komensi joukkoja Odessassa.
Kapina kehittyi kolmessa oleellisim­massa
vaiheessa.
1. Kieltäytyminen taistelusta
Useat pataljoonat kieltäytyivät
marssimasta punaista armeijaa, pu­nakaarteja
ja punaisia sissijoukkoja
vastaan. Tammikun 30 p:nä lähti jal­kaväkirykmentin
58:s pataljoona ja
alppiryknlentin kaksi pataljoonaa Ben-deristä
(Bessarabia) valloittamaan
Tiraspolla, joka oli punaisten hallus­sa.
Ankarasti protesteeraten ja tyk-kiväen
pakkotoimenpiteillä lähti jal­kaväki
lUkkeelle.
Heti ensimäiset konekiväärirätinät
kuultuaan kieltäytyi 58 :s rykmentti
taistelemasta ja vetäytyi takaisin, pa-kolttaen
tykkiväenkin. tekemään sa­moin.
Kun muut joukot myöhemmin
valtasivat Tiraspolin ja nämä jou­kot
marssivat kaupunkiin, lähtivvät
sctUaat vain sillä ehdolla, ettei tar­vitse
taistella ja että pääesikunta sl-jolttautbu
ensimälsiin vaununhin. So­tilaat
asettivat konekiväärit jälkimäi­siin
vaunuihin, voidakseen estää up.
seerien mahdollisen- petosyrityksen.
MyöhemAiin riisuttiin rykmentti a-selsta
ja lähetettiin Marokkoon. Täl­laiset
tapahtumat toistuivat useilla
seuduilla. Ranskalaiset joukot. Jotka
siellä täällä onnistuivat vetämään mu­kaansa
kreikkalaisetkin, kieltäytyivät
marJssimasta punaisia vastaan ja ku­ten
esim. hyökkäyksessä Odessaa vas­taan,
panemasta tykistöä taistelukun­toon.
Mutta sotilaat eivät enää tyytyneet
pslkkään ^kurittomuuteen. Pioneeri­rykmentin
7:nnen komppanian soti.
laat ottivat vastaan upseerinsa kivää-'
ritulella. Huhtikuun 5 p:nä poistut­tiin
Odessasta. Kokonaiset joukko-osastot,
jotka ympäröitiin kreikkalai­silla,
poistuivat kaupungista "Intemo-tlonalea"
laulaen. Akkermäniin saa­vuttuaan
olivat joukot hajaannustl-lassa.
Upseerit ja kenraalit pakenivat
kaupungista laivoilla Ja autoilla.
2. Mustanmeren kapina. Matruusit
Joutuivat olemaan sen rajattoman .se.
kasorron todistajina, joka liittyi O-dessan
tyhjentämiseen hr-htiÄ"". 5 p:nä.
Ei myöskään sotalaivoissa ollut min­käänlaista
kuria. Melkein kaikilla lai­voilla
liittyivät konepuolen aliupseerit
miehistöön, kun taas kansipuolen
upseerit pysyivät puolueettomina.
Nyt ei enää tyydytty kieltäytymään
tottelemasta määräyksiä, vaan käytiin
avoimeen kapinaan ja uhkauksilla vaa­dittiin
pääesikuntaa palauttamaan lai­vat
Ranskaan. Tämä oli toinen vaihe.
Huhtikuun 16 p'nä puoliyön aikaan
vangittiin minut kolmen matruusin
mukana, joista yksi oli Badina, Ga-lazissa
Rumaniassa palatessani tor-pedovene
"Protet"ille, jonka nsimäinen
koneenkä3rttäjä olin. Tulin eräästä
salaisesta kokouksesta. Muutamia päi­viä
aikaisemmin olimmo tulleet Odes­sasta
ja meillä oli sellainen suunni­telma,
että valtaisimme ensimälsen
mereUe lähtevän" laivan ja purjehti­simme
sillä Odessaan. Siellä olisimme
koettaneet pakoittaa Mustanmeren
laivastoa palaamaan takaisin Rans­kaan.
Tämän salaliiton paljastivat kol­me
petturia "aikanaan".
Kolme päivää myöhemmin, huhti­kuun
19 p:nä puhkesi kuitenkin kapi­na
taistelulaiva 'Trance"lla, joka oii
SevastopoUn edustalla, josta kahtena
edellisenä päivänä pan.ssariristeilljät
olivat pommittaneet punaista armei.
jaa. Ryhmä kapinallisia miehitti e-na
— nostivat miehet punaisen lipun
taistelulaiva "France"n ja "Jean
Bart"in kokkapuihin.' Tämä tapahtui
kello 8 aamulla "Internationaleu" kai­kuessa.
Kalkilla laivoilla syntyi toimintaa
ja miehistö piti kokouksia. Klo 3 i l ­tapäivällä
toimeenpantiin pääkaduilla
suuria ranskaL merisotilaiden mie­lenosoituksia,
yhdessä suurlakossa ol­leiden
verkaisten työläisten kanssa.
"Innostus oU sanoin kuvaamaton. Klo
liti aikaan iltapäiväUä alkoivat kreik­kalaiset
ja eräät "Jean Bart"in mat­ruusin
eversti Troussonin komennuk­sesta
ampua mielenosoittajia Norska-jakadulla.
Useita "kaatui ja haavoit­tui.
Kuolleista oli 5 työläistä ja erfis
nuori tyttö. Melkein .samalla hetkellä
nousi punainen lippu "France"n isoon-mastoon.
Vaikutus oli tavaton. Kaikki­alla
syntyi hirvittävä sekaannus. Lin-noitusväkl
jätti linnoituksensa ja "In-tematlonalea"
laulaen heittivät mat- ,
ruusit ammuslaatikolta ja konekivää-reltä
yli laidan mtreen. Huudettiin.
"Alas sota ja tyrannit!"
Seuraavina päivinä, vielä huhtikuun
28' p:rä, vaativat miehet laivastoes-kadeerih
poistuinista Venäjän vesiltä.
Sotalaiva toisensa jälkeen jättikin
MusVnmeren palatakseen Ranskaan.
Vain "Jean Bart" jäi kuukaudeksi
Kcnstantlnopolin edustalle. Melkein
joka päivä toimeenpani miehistö val-lankumpukselllsla
mielenosoituksia
kaupungissa.
Huhtikuun 23 p:nä siirrettiin minut
"Waldeck-Rousseaii"lle. Tämä uhkai-
•U Odessaa, joka oli neuvostojen hal­lussa.
Minulle onnistui kuitenkin pääs­tä
yhtesrteen miehistön kanssa. Huh­tikuun
27 p:rä puolenpäivän aikaan"
— noin tuntia aikaisemmin oli minut
kiireesti siirretty pois laivalta vietä­väksi
vankilaan Konstantinopolin —
nousi miehistö kapinaan "Waldeck-
Rousseau"lla ja nosti sen mastoon pu_
naisen lipun. Torpeedohävittäjä "Pau-conneau"
liittyi kapinaan ja amiraa­lilla
annettiin uhkavaatimus: Vii­pymätön
paluu Ranskaan tai kaikki
risteilijät Odessan satamaan. Amiraa­lin
täytyi taipua..
Melkein samaan aikaan heittivät
lolstolaivan miehet komentajansa me­reen.
Samankaltaisia mielenosoituiksia ja
kapinoita tapahtui huhtikuusta heinä­kuuhun
melkein kaikilla sotaiaivoiUa.
Lopuksi heinäkuun 30 p:nä nousivat
J:apinaan merisotilaat "Touare2"illa
Odessan edustalla. •
3. VaUankamousUikettä kehitetään.
Sotalaivat, jotka toisensa jälkeen pa­lasivat
Ranskaan, toivat ankarasta
sensuurista huolimatta tietoja Venä­jän
vallankumouksesta ja kapinoista
sotalaivoilla. Alkoikin uusi vaihe. E-nää
ei ollut kysymyksessä pelkkä ka­pina,
yritettiin valmistella vallanku­mousta.
Melkein kaikkialla syntyi
spontaanisesti merisötilaskomiteoita.
Jotka toimivat enemmän tai vähem­män
salaisina Ja olivat yhteydessä
työläisten kanssa. Suoritettiin vaUan-kumousllikkeen
alkuvalmisteluja.
Varsinkin Toulonissa oli agitatsionl
hyvin voimaperäistä . Vaikka siellä
vallitsikin piiritystila, yrittivät meri­sotilaat
tunkeutua meriväen kasinoon
pitämään kokousta, mutta kun se oli
suljettu, pitivät he kokouksensa a-voimeUa
toriUa. Vara-amiraali Laca-zen
täytyi paeta. Kesäkuun 11 päivä­nä
toimeenpantiin kaupungissa valta­via
mielenosoituksia. Amiraalilaiva
"Provence"n rniehistö kieltäytyi läh­temästä
Mustallemet-elie. Se elMähte-nyt
lainkaan satamasta ulos. Miehis­tö
vaati, että kaikki Mustanmeren ka-,
pinoitsijat on vapautettava. Edelleen
vaadittiin lopettamaan sotatoimenpi-teet
Venäjää vastaan ja viipymätöntä
demobilisointia. Eräs merlsotUaskoml-tea
koetti muodostua vallankumousko-niteaksi,
joka olisi laajennettu käsit­tämään
sekä sotUaiden että satama­työläisten
edustajat. Ratsusantarmit ja
ratsuväki tekivät hyökkäyksen mielen­osoittajien
hajoittamlseksl ja estääk.
seen heidät hyökkäämästä meriväen-vankllaan.
Kun merisotilaat olivat a-selstamatto.
mla, joutuivat he tappiolle.
Yhtä raivokkaita tapahtumia sattui
Brestissä ja pienemmässä mittakaavas­sa
muissakin satamissa. Kesäkuun^ 19
päiyänä kieltäytyivät panssariristeili-jä
"Voltalre"n miehet Blzertassa läh­temästä
Mi^stallemerelle. Kaikilla
muillakin sotalaivoilla aiheuttivat tie­dot
Venäjältä vakavia mielenosoituk­sia.
Eikä vain Ranskassa, vaan hyvin
etäisilläkin seuduilla, kuten esim. 1.
teassa (Kreikka), jossa silloin oli ris­teilijä
"Guichen" ja Vladivostokissa,
jossa oli risteilijä "D^Estress".
HaUitus selviytyi näistä kapinoista,
vain yleisellä mobilisoinnilla ja riisu­malla
aseista monet sotalaivat.
Samaan aikaan alkoivat oikeusju­tut
kapinoitsijoita vastaan: Konstan­tinopolissa
ja Cattarossa kesäk. 11
p:nä "Protefin ja "Waldeck-Roussfc
rään höyrylaivan, joka oli varustettu au"in miehistöä vastaan. Seuraus oli
37 mm. tykillä ja yrittivät sen a-[kuitenkin sellainen, että ensimäinen
vulla vallata panssariristeiUjän toi- juttu oU pakko lykätä heinäk. 4 päi-sensa
jälkeen. Päivää myöhemmin,] vään ja hallituksen täytyi voidakseen
huhtik. 20 p:nä - r pääsiäissunnuntai-alkaa muiden juttujen käsittelyn odot-
5 I
I
I
I
I
Vt
• '4
I