Vapaus, June 26, 1926

              Mm VAPAUS
tiw, SciAmrm, Ont, joka tiifltal. torstai ia lananlaL
VAPAUS ,(LibiMr^) ,
-,r TheonlF ««»«n of FbuOsih WmikiBn in Canada. P n ^
' miiiniiil'"" ' ^ - ^ .-v.^. i . - L . . . ^
B^tered at the Post Offiee Department, Ottava,
tm second claas matter. '"
TILAUSHINNAT:^
Ganadaan yksi vk. $4.0i>.^pnoirvk. $2.25, kolme kk.
^1,60 ja yksi kk./lSe, , -
YBdysvaltoihih ja Suomeen, ykrf -k. I5.PQ, ppoli vk.
«8.00 ja kolme kk. $1.75. . ^ . ^ „ ,~t.
' Tilanksia, joita ei iieorMt r<tlia, ei taHa lebettamSIbi
paitf asjafeiesten joflla on takaukset.
Vapauden konttori Ja toimitns: Uberty BIdg Lome
"Ptihelin 1038. Postiosotet Box 69, Sodbnry< Ont.
Joa ette,miL'«in tahansa saa vastansta/endmäiseen
fcbjeeseenne, Uzfoittakaa undeUeen Iiikkeenhoitaja.1
^ ^ T ^ ^ y . gEw»4STo, MJsiA^^^^ r
Meighen koenl Quebeqa
Tmperialismln maailmansota,- joica myös tunnetaan
nimityksillä/«sota kansanvallan^^^^^f^^
lopettamiseksi», «sota sivistyksen pelartamlsjäffli "kinii­nien''
kasista», «sota pi?nt?n kansojen itsemääräämis­oikeuden
])uoIesta», syttyi-elokuussa, 1914. Huolimat
ta iiita, ettäjotknt ovat jo voineet unohtaa'laman tosi­asian,
Jurjottaa Worker, ei se ole häipynyt Quebecin
rxmskalaisKsanadaläisten talrapoikiusjoi&kojen^^;:
KimniaAaxvoisa senaattori Pateneu^,, kunnianaryoisa
hra 'Mdghen J a koko torien (konservatiivien^ .rodcka
tietää' tämän icivuKseen ja sufukseen. ' Konservatiivit
ovat tulleet melkein täydellisesti hl&ritettyji Qutebecistä.
Mitkä hyvään ovatka^ katolisen papiston hallinnassa
plevan ranskalaisen Canadan taahtumtdiselliset'ominai
suudet,'niin on sen hyväksi laskettava, että se ei mie
Icllään taistele brittiläisissä sodissa brittiläisen impe­rialismin-
laajentamiseksi. ' Raäskalais-canadalaiset; ei*
Vat^ole'unohtaneet pakoin
-eessä ritarillisessa seikkailuesa^^«
vastustivat he pakollista asevelvollisuutta kahakoilla
pfassiivisella-jarruttamisella. ' •>
Seuraavassa «sodassa kansanvallan puolesta» voi hei-dän^
vastustuksensa tulla vieläkin vakavammaksi ^^^^1^
teeltaän. . '^^
-' Siksi ärtyisä hra Meighen on innolla ryhtynyt kas­vattamaan
tanskalaiVcanadalmste^^^
ja lupaukset;ovat, halpoja; joten- hra^; 'Meighen ei^ voi
ymmärtää, -^miksi hänen^ puolueensa «strategia»-lauta-
'kunnan^-eräiden Jäsenten tulisi'arvostella niitäiCmyöm
^nytyksiä», jotka hän Hamiltonissa pitämässään puhees­saan
teki Tanskalais-canadalaisellemielialalleiv Tuossa
^puheessaan lupasi hän asettaa kysymyksen Canadan
bsdlisttmiisesta brittiläisiin sotiin «yleisäänestykselle»
rr^- sen jälkeen,kun virassa oleva hallitus olisi jo:ehti-?
flut'9aattaa maan sotahumalaan ja -kannalle.^'-
ottamatta New Yorkissa ilmestyvää liberaalista «Na-tion
»-1ehteä ja hra J . S: Evrartia, joka on (aina valmis
tarttumaan minkälaiseen 'korteen: hyvään,: ei kukaan
usko aino.ankaan sanaan .Meighenin lupauksesta. Ja
varmaa on, ettei mikään määrä toivioretkiä .Montrea­liin
tule saamaan 'ranskalais-canadalaistav.vdcuutetttksi
siitä, että vanhan Saulin ja uuden Paulin välillä olisi
jotakin eroa mikäli hra Meighen on kyseessä. Hänen
räddnäinen kavionsa pilkistää esiin kaikkien koristei­den
takaa.
Suunnitelmat mobilisoimisesta
I , vuodelta 1913
Kun Bourassa tai jompikumpi tyoväenedustajista on
-liittoparlamentin nykyisen vistuntokaucien aikana ,yrit-v
i tänyi ^tehdä ymmärrettäväksi;: ettei Englanti liittynyt
^maailmansotaan «uljaan piUcu Belgian pelastamiseksi»,
vaan Saksan tuhoamiseksi^ ja brittiläisen valtakimnan
laajentmiseksi, niin konservatiivit ovat nostaneet sel­laisen
• äläkän,iettä istuntoa on ollut mahdoton jaUcaa.
Konservatiivit ovat "'tavallisesti joutuneet mitä epämie-luisimpaan
asemaan siksi, etteivät he tunnusta sitä tosi­asiaa,
että ihmisten ndrraamisellakin on rajansa. Kuva,
jonka he piirtävät rauhanaatteelle vihkiytyneestä viat-lomasta
pienestä saaristosta haukkamaisten preussilais­ten'
yht'äkkisen hyökkäyksen uhrina, on menettänyt
kiiltonsa ja kuluu hyvin, nopeasti. Siitä «kuka alkoi
sodan»- jäljennämme tähän vain viimeisimmän, Toron­tossa
ilmestyvästä «Telegram»-lehdestä otetun tiedon­murusen:
«Tänään kysyi minulta huomattu liikemies, miten on
selitettävissä se, että Quebec kannattaa suojelustulleja,
mutta silti äänestää niillä ääniä kalastelevia vastaan.
'Minä en käsittele tuon kysymyksen yksityiskohtia tääl­lä
», lausui L. J . Tarte, La Patriesta^ Montrealista, pu­huessaan
Canadan villa- ja kutomatehtailijain yhdis­tyksen-
päivällisillä.
«Pahaksi onneksi», jatkoi hra.Tarte, «oli sotavoimien
'järjestäminen maailmansodan alkaessa sellaisten poli-
.tilkkojen käsbsa, jotka vaikeaa tehtäväänsä suorittaes-
- saan eivät ymmärtäneet Quebecin asukkaiden mielen­tilaa.
Elikä tässä kaikki, vaan he eivät pyytäneet neu­voa
ihmisiltä, jotka tiesivät»
\ «Mifiä kerron' teille |otakin, jota en ole milloin^
kaan ennen julkisuudessa lausunut. Johonkin aikaan
I marraskuussa vuonna 1913 kutsui Sir Robert Borden
,^minut Ottavraan ja minä kulutin useita tunteja Sir
i^Robert Bordenin kodissa.; Hän oli juuri palannut
Englannista ja asetti elimme suunnitelmat laivoista
ja mobilisoimisesta; Minä olin yksi viidestä etuoikeus
telusta sanomalehtimiehestä. Noissa asfiapapereissa
olleilla tiedoilla asestettuna menin minä takaisin ko­tiani
ja kirjotin useita kuukausia kestävän sarjan toimi-tuskirjotuksia.
»' Niin, sota alkoi elokuussa, 1914.
vMutta jo vuonna 1913 asetti Borden. «suunnitelmat lai-
*a mobilisoimisesta viiden etuoikeutetun sanoma-mk
yksi;---^Kinnlcafaan-menfinjäsen,-
fobt. Jldvrardsr Kmgstonista, 4alee: mS-,
i«htimaan^'tantä^^ ilita, mitdi '"culjisrpl^Ea" EiägTaxdS»
joutui r Vanistautmnattomanar, s<^taaii? ^ , . ^ - ^ j ;
' Met^fyöläisten tayi^^^lsu^lla —
;3anoi eräs toveri, joka äskettäin rktrjotti pohjois-Onta-
•riosta, ja samaa voidaan yhtä hyvällä isyyllä semoa
muista työläisistä kaikissa: Canadan suujrissateollisuuk-:
sissa,, kirjottaa; «The Left>,Wmg:3«.~ Työläisiä vpainetaan
jatkuyastiv ala3~^ ja \ sanalla; <: kun tuot^
,;^ia j>ienemmäsi ja - 'pienemmäksi piiden ltdcu, joille
löytyy vakituisesti: tyolä; Samaan- aiSkaan käyvät työn^
antajat taistelua hyötyäkseen -. näistä ol€>suhteista. Tästä
seuraa, että; samalla, kun timlettujen''rikkaiiksif!n määrä
kasvaa; käy työläisten-^niistä saama ^.osuus: suhteellisesti
pienemmäksi ja pienemmäksi. < ^ r -
vCanadalaisen : työväenliikkeen yksi erikoinen - piirre
oUjS^^ että .kaikkein tärkdmmät työläisrybmat ovat: jär<
Iestämättä, r Katnvannu-, posti-. j a kaupun^tyi^läiset^
paloktmtalaiset r j a !hyvin iisein^ ^
tyneet^^melkein' sataprosenttisesti, ja iyönantajaluokka
sietää, jopa muutamissa tapauksissa:rohkaisee, heidän
järjestäjään. Mut^ tuhann0. työläiset teräsmytL^^ä,
manril^udenj joka antaa Canadalle-tilanviyentimaiden
eturivissä ;ja 'meidän: valtiomiehillemme tilaisuuden ,ke-hua,;
että Canada vie ulkomaillevenemmän tuotteita asur!
kasta kohden ;kuin, mikään- muu? maa; yhtä -iukuunotta-matta^;
antaa näiden työläisten alkaaf järjestää voimiaan
niin bdhin ;kohdjstetaan mitä julmin kuviteltavissa ole­va
vaino. ' . ^ " _
Syyltähän on belposti löydettävissä.. Ensimäinen: työ
läisiyhmä, olion vanhoillinen; arka ja täytetty hölyn­pölyllä
kuvitellusta ^«paremmuudestaan»,: von byvin:
vastaanoitavainen työnantajien? propagandalle ja työ­väestöin
aatteiden j a pyridmyksien kannalta katsoen:ta­vallisesti
kaikicein takapei'oisin osa^^^^t^
Jä; ; koi^a järjestyneisyydessä ori ' voimaa, katselevat
työnantajat usein suopein silmin heidän järjestäylymis-'
tään. Sillävjärjestyndnä, sen asemesta, että he olisi­vat
vain vanhoillisia ^^miefaiä^: muodostavat hevanhoilT.
lisen koneiston*: Ja - nämä työläiset; järjestynei
j a sen kautta, että vaikuttavat^ ammattiunioiden menet-telytapoihin^
usein . antavat koko ammattiyhdistysliik-:
keelle vanhoillisen, luonteen ja aiheen väärille'ot^
sui^lle työläisten todellbbta vaatimuksista.
Mitä tulee toiseen- työläisryhmään, niin meid^
tarvitse kysyä,- haluaako^vai". ei .työnantaja \ heidän, jär-v
jestämistään.: Aivan: 'Samaten-''kuin ijärjestä^^
muuttaa aristokraattiset yksilöt vanhoilliseksi koneis­toksi
j yhteiskunnallisen kehityksen jarruksi, aivan sa­maten
J: muuttaa järjestäytyminen; "-pemsteollisui^ien
työläiset,':: työväen >vapäusaalteidert -'.ja '•pyrkimyk^^
elähyttämät ja todellisella taloudellisella voimalla va-rust^
ut työläiset, suunnattomaksi :v^^ edistyksen
puolelle.
Metsätyoläiset siis - kuuluvat .siihen työläisryhmään,
jonka ehdottomasti: täytyy järjestäytyä-ja taistella!
Voitto hyvälle vasemmistojohdolle
oli New Yorkin 12,000 turkistyöläisen 17-viilckoisen
lakon .päättyminen; työläisten voitolla, lausuu puolu­eemme
pää-äänenkannattaja, ja tuota lausuntoa vah­vistaa
seuraava lainaus eräästä - yhdysvahalaisesta to-verilehdestä:
Turkistyöläisten lafkon päättyminen New Yorkissa
laski perustuksen 4Ö tunnin työviikolle. Se tatkottaa
8 tunnin työpäivää ja 5-päiväistä viikkoa, paitsi 4
kuukauden ajalla, jolloin työviikko on viisi- ja puoli-päiväinedi
Tämä saavutus on ensiaskeleita yleistä
kuusituntista työpäivää v^kohtii ^Neljänkymmenen tunr
nin työviikko saavutettiin 17;.viikkoa kestäneen: anka­ran
lakkotaistelun kautta.
- Neljänkym&ienen tunnin työviikon saavuttaminen
turkisleollisuuden alalla New Yorkissa on edistysmie­lisen,
se on kommunistben aineksen johtaman lakon
saavutusta ja. sen/takia sillä on oma erikoinen merki­tyksensä,
ei ainoastaan New Yorkin pukuteollisuuksien
työväestöön, vaan koko maan työväenliikkeeseen näh­den.
Turkistyöläisten unioliitossa on käyty kiivaillein
kilvotteluita kommunistien johtaman edistysmielisen si­vustan
ja vanhoillisen aineksen välillä, mikä viimeisis­sä
unioliiton sbäbissä/ vaaleissa päättyi edistysmieli­sen
aineksen' voittoon; He ovat,johdossa^ niin hyvin
liitossa kuin vaikuttavimmissapaikallisunioissakin.
Edistysmielinen aines pääsee johtoon sen käsityksen
vallassa, että sen t^tävä on jäsenistön, taistelutarmon
tehostaminen ja taisteluitten johtaminen pitkän uuvut­tavan
työajan poistamiseksi j a pölybten työhuoneitten
puhdistamiseksi, ja muiden vaatimusten läpiajamiseksi.
Kuitenkin nämä vaatimukset Jäydytliin aj aa käytäntöön
lakon kautta. Sitten, kun lakko alkoi, niin vanhoilliset,
johtajansa: juutalaisen sosialistälehden «For^vardin»
kanssa joutuivat sangen pmituiscen asemaan.: He mii-:
lei saboteerasivat lakon johdossa olevaa edistysmielistä
ainesta vastaan. Multa heidän suhtautumisensa vain
vahvisti kommunistien johtaman edbtysmielisen ainek­sen
asemaa ja lujitti lakkotaistelurintamaa. Lakko sai
kireänkin luonteen- sen takia, että polibi -suhtautui lak­koon;
kuten ~se lakkoihin' yleensä: suhtautuu. ..Useita'
lakkolaisia vangittiin, lakkovahteja estettiin toimestaan
j.n.e. Mutta pitkä ja. sitkeä kommunbtien johtama
lakko päättyi sellaiseen voittoon^ jossa. päävaatimus 40-
tuntisesta^työviikosta saatiin läpiajetuksi. T
Lakon päältjnnincn vahvistaa edistysmielisen ja tais­televan
johdon asemaa turkistyöläbten liitossa. Se
nostattaa samalla vaatimuksen ja rohkean taistelutun-nuksen
toistenkin pukuliittojen keskuudessa. Vaatimus
40 tunnin työviikosta tulee yleistymään kaikkialle uni-onbtisen
toiminnan alalle. r-~-Turkbtyöläisten voitto on
kokoiiuuomsäsenliäckeen voitto; joka on edb
'•K
Kirkkö;<on^l^ ja kmr3na9-ji;^nnyttää.v snie,-: joka suoremman - -kokmifcsen-rT^pai^
r!=_.--_x.,^^_^^^.-^._-^_._r-^ . x ^ t ^ r u r x . T - . r t ^ viraIIisnutta.Siis tehdään
imljöb^d^ libiBe^^i^^
via tärkeitä -' pnoloeasioita. . Arka-luotttöisemmatkin
^-voivat "^^pOToimat^
tä tarttua 'kiinni^ 'asioifiin. siitäkin
sjTstSJ-.että^kököui&et-pidetä^
nissä ryhmissä, joten-vtuUla- ei ole
järjestelmän''mahtavimpra-tukijoita,
sillä:: uskonnot auttavat,^ tyotateke-vien<
sortanusta,-^ pindttävät<-ia pi-i^
ttp^f ;il^j$ta^matden;:. työtäte­keviä
joukkoja Nousemasta i^''maal-
Ibia'* vihollisiaan ' j a ' elämänsä Imr-jistuttaj^^'
vaiöta^: ja lupailevat
tuosta nöyryydestä byviä päiviä, ja
riemuja' taivasuäa..'^ l '
Sensijaan:; kun kapitalistimaissa
yIeen8ä^"'on :vpakko kuoloa :.aslan<^
maiseen'~. viralliseen . kirkkokqntaaii,
tukea 'sitä-iveröilla ja 'ainakiii 'sen-yemm
"uskoaV. sen jumalaan, ettei
puheil^zisar tai^ teöiUansa^^^^:
jnmalaa?^'^ eH; toiän sanoen I1013U-te^^
Iorkon. 'vaikutusvaltaa ; kansan­joukkoihin'
tämän käiiken' pak-kojttmalisuuden
vastapainona'' ' on
neuvostovallassa voimiassa 'täyde!Ii«
nen äskbnnonvapans.: Uskont»' on
kunkin öykaiiyisasia jä kirkolla > ei
ole '-mitään : tekemistä neuvostoval­lan
kanssa. -} Sirkkoja'ja''jumalia
kailcen eamänsä iekee;'työtä' toisten
byväkai j f t r i k l ^ kinjimtta, sIHe
u^Onto opettaa: nöyryyttä-ja kärsi-:
vän^yttä ;'ma^allisessa''elämässä^.'jallä .v^
lolidntteleevtaivaallisen palkkion toi-ioii^ meidän 'tehtä^
tarvitsgyat^isaavat .-rakentaaVja pal^
vella niitä mikäU tahtövat-
;f\^paaitaakseeB työtätekevät kan-.
sajOnkot ^ Inrkon ;oppien' vuosisatai­sen
kylvön'jättämästä taik^
j a ' pimeydestä v-neovostoval^a" -johta­va'
kommunistinen puolue tekee sa«^
maila -laajaa valistustyötä työläisten
ja talonpoikain keskuudessa.
Uskontokjrsymyksessäldn-. noudat­taa
:v.neovostovaItatov.>Leninin:= oh­jeita;.-
Lenin ''aikoinaan - kirjotti usi
konnosta,- että "se- on yksj henkir
sen :• sorron - •'muoto ja;-' Aina • painaa
se* - kansanjoukkojaj" - joitaikuiiaen;
toisten • hyväksi- tehtävä työ; ptibte
volla. Mutta niille, jotka - elävät
t»isteh''":työllä;: opettaa ^-uskonto: « T r
m''elimsntitta:' -^maanpäällä; ''-tarjoten'
hyvinkin-Hhelpbn - ;^pttolustukscn';:liei-ään
Histoelämälleen ' ja ^myyden
heille -halpahintmsen pääsylipun Häi­vään'
iloihin;
"Uskonto on oi>iomia kansalle,
se' on henkiistä sikunaa; kansalle;
johon-> pääoman:; orjat-upottavat;;ih-'
mbolemnkensa; ; "vaatiessaan saada
vähänkään ' ihmisellinen elämä.".
5 - Hntta historia: osottaa; että -kui­tenkin-
työläisjoukko jien ke^knudes-
;sa ensikd-herää - vihamielisyys nskon-^
toa kohtaan,'.äletaän^^ tajuta sen p i -
mitystarkotulffiet. ' 1'ämä johtuyi sii-tä;
vettä:työläbet ensimäbinä^elineh­tojensa
^pakottamina-joutuvat -L sosia^
Ibmin tielle; •-joitnvat; käsittämään
asemansa :-yhtebkunaassa.:'-'^ "Ja''- tällä
^voin>- 'meidänkin ::aikainme .rprole-^
tariaatti-^::^kapitailistimai8sakin loitto­nee
::yliä enenimän-jä^enemmän ' kir-:
kosta,-?;vapautuu:' uskonollbesta- ;tai-kanskosta
- ja jättää'koko taivaalli
sen: humpuukin : porvariston - viljeltä­väksi.
:Kun .meillä. on ;vielä_ uskonnon
kahlebsa 'kulkevia; niin' on jokaben
tietoisen: ja -taivaallisista tatiimbta
vapaan/proletaarin itehtäyä voima-kastavvalistnstyötä^
^kansanjoukkojen
vapauttambeksi uskonnon kahleista;
. . —ti.
& kina aikoina olisi -katsottava missä nOVMN URHEILU
Kaikilla C. S. T : tJ:n|
. seuroille
Liiton nttdet jacenbortit ja
< 7 veromerkit -
^.Viime^maalbkuussa-^;pidetyn- -liit­tokokouksen
tekemän päätöksen- ma­kaan
tulevat samanlaiset-jäsenkortit
ja veromerkit -käytän'|3ön kaikissa
liittoon::^kuuluvlssa'j:seurobsa' puo^
ien vuoden vaihteessa, heinäkuun 1
päivästä alkaen." Veromerkit mak­savat,
kolme ::senttiä :..kuukauden
merkkiw: Seurat; saavat:.nibtä periä
jäseniltään o määräämänsä kuukauti­sen
jäsenmaksun. ~
Kortteja ja merkkejä * Imetetään
kaikille seuroille t. k., 28 päivä.
Kilpailijoiden jäsenyyden tarkasta­minen
Koska on käynyt selville, että
seurainvälbiin kilpailuihin'on:'-otta­nut
osaa henkilöitä; 'jotka eivät ole
olleet - liiton sääntöjen ' määräämää
yhden kuukauden :äikaa edustaman­sa
seuran - jäsenenä,-"niiir"nnäarääm-me.
täten, .jäsenkortit f .tarkastetta­viksi
Icaikis^. kilpaihftllabuuksb^
ennen'' kilpailujen' ^alkamuta.-
Liiton merkit
Vaikka kaikki - seurat: eivät vielä
oletilanneetkaan"^ liiton -merkkejä,
jotka maksavat 60" senttiä kappa­le,
niin on niitä myjrty "jo, noin
2 / 3 tilatusta määrästä, - Niitä on
jälellä enää satakunta kappaletta.
Tilatkaa ennenkuin ;lopp'uyatwy: -
Voimistelujohtajakarssit
Voimistelujohtajakurssien pitämi­nen
on lykkääntynyt' esiintyneiden
vaikeuksien vuoksi elo--ja.syyskuun
vaiheeseen, mahdoUbesti tulevaan
kevääseen.
työskennellään, niin että ei edes
vahingossakaan' joutnbi. ^veriensa
petturiksi näiden.mennessä lakkoon
saadakseen: tarpeellisia : parannuksia
oloihinsa. '
Kansainvälinen, kenttajnUa pide-*
taan heinaknata; - .Nämä kaik­kien
kansallbuuksien yhteiset ^ juhla-
Liiton voimistaminen
.Viime liittokokouksen .jälkeen, on
liittoon yhtynyt Coteau HUlin Y r i -
tiläisuudet ovat merkitykseltään vie­läkin
tärkeämmät kuin ' jonkun yh­den
kansallisuuden: juhlat,-ja var­masti
i.pitäbi-'niiden;-olla;: moninver-roi'n''
imelenkiintoisemmat,'eri-'-kan­sallbuuksien
näin::: liittyessä jonkun
työväen johlallbuuden viettoon.
Nekin osaltaan lisäävät ^yhteenkuu-luvabunden
tunnetta ja tuovat uu­delleen
vtovereiden; mieliin sen tosi­asian,,
että :kansallbnus - on: vain ^ si­vuseikka
.niiden keskuudessa; ^jotka
kulkevat - samaa-päämäärää kohden.
Eri' kansallisuuksiin ^-'kuuluvat ^jou­kot
tulevat tarvitsemaan toinen toi­siaan
- silloinkin kun on kysjnnys
todellbestavalbtustyöstä,. puhumat­takaan
lopullisesta .-kamppailusta va­pauden
saa'rattambeksi.
Juhlakentälle-pääsee; seuraavalla
tavalla: _v On kuljettava Dundas ka-tuvaunulla
.siihen: saakka kun saa
Keelerkadunv; vaunun : (tiedon ^:rmbta
sen saa; voi-: ottaa konduktööriltä);
senjälkeen on kuljettava Eeele-vao-nulla:-
kunnes saavutaan -: kaupnngin-rajojen
iilkopuolelle (City; Limits).
Kentällä pidetään puheita, esi­tetään
'voimbtelua ; ja -urheilua use­aan
eri ' ;kansallbuuteen'>kuuluvilta
urheiluseuroilta. Rav^
monipuolinen.
Kesätoiminnasta. Toronto' on ai­na
:olIut' yksi nibtä: paikoista; f. jois­sa
on tapana. jättää ~ puoluetoimin­nan
valvonta melkein kokonaan: sik­seen
kesänajaksi. Tämä on alku­aan
ehkä - johtunut siitä, että ke-sänaikana
Inonnostaankin v inaatajat
haluavat viettää~ enemmän iltojaan
pubtoissa; ;ja ^myös sentähden, et­tä
jotkut puoluejäsenet menevät
pois kaupungbta joksikin ajaksi , k er
säliä. Mutta tämä viimemainittu
seikka ei suinkaan^ liene riittävä
syy toiminnan lamaannuttambeksi,
sillä kun tiedetään että suurin osa
tys, White Fbhin.Kipinä' ja Kirk- jäsenbtä jää kaupunkiin (ja myös-:
Iaud;XakeniJymy. ijUusia'seuroja kiu; el-jäseniä joiden keskuudessa
on perusteilla Sou^ ° Forcnpinessaou tehtävä agitatsionityötä) niin on
ja Eord Cityssä.
Vermilion Riverin Voima on yh­tynyt
Beaver Laken.'Jehuun. : Kaik­ki
merkit viittaavat: edelleen urhei­luelämän
' V vilkastumbeen - Canadan
suomalaisten työläbten keskuudes­sa.
-',. -
Sudbury,Ont, 2 5 'pmä. kesäkuuta
1926.
Liittotoimikunta ~
Jack Seppälä. Hannes Sola.
ToroDtoD nidraa
oikeastaan naurettavaa antaa: toi­minnan?
kuoleutua' kesänajaksi.
• Tämän kesän kuluessa tulee suo­malainen
agitatsidnitoimiknnta sekä
toiset' toimikunnat pitämään - arvok­kaita
iltamia kenttäjuhlien ohella.
. Useammat-s;.nibtäkin .toverebta,
jotka menevät pois kaupungbta, me­nevät
aivan läjielle Torontoa, ja
monella < näistä x- on < itsellään: -auto.
On sib helppoa käydä: kokouksissa
ja" muissa tilaisuuksissa >vaikka • on­kin
;''lomalIaV.
> 'Me: tuskin ymmärrämme - mitään
.UIomaa'^: puoluetoiminnassa; t risti­riidat,
jotka ajavat meidät toimin­taan;
ovat: aina yhtä painostavat.
Nuorisoliiton iltamat, jöbta aiem- ^"«08 ta, muut yhtsepaa-min
mainittiin ja jotka pidetään 3 ^ « ° ^ ° » « t seikat oikeuttavat lo-p.
heinäkuuta, ovat varattu seuraa-!"?»», «ttomisen taistelevan puolueen
valla ohjehnalla: viulun-, pianon-,*»'*'^
ja mandoliininsoittoa, soololaulua,' R»hnmtÄ pokattaessa vobi mai-puhe,
runo, kertomuksia, kuvaelma että vaikka eräät toverit kat-ja
näytelmä "Karkureita". j«f*«^* ^ savustettujen l a -
Lakonrikkareitakor Kerrotaan « « « J^'*^%^'» kmtenkm
että tobessa niistä kenkätehtabta, ««^ « « « ^^'^ — »oknun-I
joilla on laUco, oUri eribi soomalidi-'
nen tyttö Iakonrikkttriaa.1 A TySpaik-
Kirjeenvaihtaja.;.
SaiiltSte.Mämfii
-p i Kniul: kenku hiilcbnnat^Elaamea
joukkokuolema; - kohtasi: pyhänä, t k .
20, ;p. klo puoli .:viisi. i.p;; .tämän kau­pungin
kohdalla, järvellä, kolmea
poikaa- ja kolmea tyttöä. , -^eljä
poikaa'oli. ^.vuokrannut ispn "ifaaa-pohjaben^^
veneen ja lähteneet sillä
soutamaan/.;;Vasten.^;yp^^
navalle., Sieltä he olivat ^pttaneet
venheeseen'; kplin© .tuttavaa, tyttöä
ja lähteneet takmsin alas7 päin- hy--
vän •tuulen vaUitessa.; ..
, Pojatr oKvät^^^^;^
tanssimaanjCharlestoniakun yks
heistä oli. siihen mestari^ alallaan
ja kai keikuttaneet.' liiaksi. venhettä:
pelotellakseen .; tjrttöjä; . -Noin par •
sataa; jaartia rannasta oli vene kaa-.
tanut jä ; kaikki venheessä olleet :7:
meniTOt venheen alle. , Vain yksi
pojista 'nimeltäIsaac 1 Jolicoenr; 15;
vuoden rvanha; oli/jräässyt venheen
päälle: ja'' Mn . o l i . siis ainoa'; joka
pelastui. , '
:: Hukkuneiden niipet ovat r .Artkur
Tessier, •ikä 16 v..; Clement_.Cormier,•
13 : J V : J ; John, Parsons; 13 vwj Mar-r
garet -Mclntyre;: 1 7 V ; ; : siskonsa ^
nie, 1 5 .v.J ja Emily Terry, 15 v.
Poika, joka pelastui, oli sanonut,
että kaikki käviv niin joutuin, että
ei: hän voi - tarkalleen kertoa miten
vene oikein -kaatui.
.. :Mnutamia hukkuneista, on jo saa­tu
ylös j a tobia yhä etsitään. Pai­kalla;
käy p kovanlainen. virta/ joten
etsiminen ; on vaikeaa.: .:
- Finnisk Oi^anization of Canadan
täkäläben - osaston työkokouksessa
20 p. t.-k. «li 'esillä seuraavia asi­oita:
' '
.: S. Koskelalle •» myönnettiin : sanor
malehtiasiamiestakans; .-:. r
:; Luettiin - kirje koskien Vapauden
levikkiä ja a^amiesten -kuin mySsr
;kin kirjeenvaihtajien -työskentelyä
lehden hyväksi yleensä. Kokous
velvotti, kaikkien kohdaltaan ; teke­mään
voitavansaj että- lehteä ja
kiirj^suutta tulisi' le^vitetyksi - mah­dollisimman
^ paljon.
Päätettiin katkaista-' osoteilinotus
Työmiehestä, ja Vapaudessa muut­taa
-: ilmotus - I^nnish . Organization
nimelle.
Lehtiliikettä tehty^yhteensä $64.-
80. ' . ^
Haali luovutettiin ompeluseuralle
myyjäisiä -varten 6 ja 7 p. heinäk.;
agitatsionikomitealle- iltamia •^rten
10 p.;; ja- voimisteluseuralle 17 - p.
1 päivä heinSk. ei meillä ole
kenttäjnhlia,: mutta -kun meillä - on
urheilujuhlat 1 7 päivä heinäk., niin
silloin juhlitaan koko päivä;
ValIanlramoasIiaat"-niminen< näy­telmä
tullaan: esittämään näyttä­möltämme
heinäk 1 p:n iltana;
Sen> pitäisi olla-hyvä kappale, joten
silloin kai kaikki tulevat haalille
katsomaan mitä;; meidän näytelmS-seuranune
näyttelijät taas loihtivat
nähtäväksemme. •
Pred Ranta on lahjottanut haa­limme
rakennusrahastoon 10 dolla­ria,:
josta :-IahjottajalIe suuret kii­tokset.
— Raportteri.
Kid Bnmsin avostastantsit pidet­tiin
Finnish Societyn talolla tk. 12
p:nä V hyvällä ' menestyksellä, sillä
puhdas tulo niistä oli yli sadan dolla­rin
»; Kuten mubtetaan, joutui. X id
Burns taannoin Prince ::Albertin ku­ritushuoneeseen
kolmeksi vuodeksi
a . neljäksi kuukaudeksi siitä, että
oli -yksi toimivimpia henkilöitä
Driimhellerin viimevuotisessa lakko-taistelussa.
Soittajakysymystä,' josta : täällä
Vancouverissa on .niin tavattomasti
suukopua pidetty, sietää taasen hie­man
ko&ketella. tämän tanssijutun
yhteydessä; Täällä on nim; yleise-j
nä; sääntönä se; että kaikkiin puo-ueen
" toimenpanemiin • maksullbiin
tansseihin täytyy .hankkia ,= nnion
soittajat soittamaan. • Tällä kertaa;
knitenkinr koska kyiQrmyksessä oli
unionisteillekin Iniin .läheinen asia
Inokkasotavangin : lavastaminen
toivottiin, että saadaan nnion soit-,
ta jat - ilmaiseksi soittamaan, r - ^ Sillä
psrusteella lupasi Finnish Society
myös haalin;vapaasti näitä, tansseja
varten; Mutta kuir nnion- soittajat
eivät lupautuneet ilmaiseksi soitta-
' naan ja kun ei meidän-Finnish So-cietjm
soittokunta taasen kelvannut
maksuttakaan, niin päätti Finnish
Society myös periä haalista vook-
«"»- - .
Union fioittajain toiminta'^tnntan
l?l^9.^*^__52ada kgtjansta, tnke
iälä -olemaa^-:haitanineh valkntBs
jo)ik^ihin^näKdCT Tämä seikka on
-mefdäff^-te^tavä-^lTOkäP--
' ; iEuuain|^isetj~ - Jcenttäjohlat toi-meeni^
n^'*om'munistipuohi€en tä-käläiiyjn^-
rkaupunlrikoraitea heinä­kuun:
ensimäisenä päivänä Hastings-aiemanivlnonä^
tulee ok-maan
- pdljo? ja monipuolista, allä
atä* valmistavat -kaupunkikoinitean
ejiglannin^i ; to suomenkie­liset,
jäsenet. ; Ja -kun heidän avnk-seen^^^
elä • ta cor-n
««in^ ja^ P ^ ^ toverit, niin
jdCpStäia "-xrna yhdekd päiväksi mei^
ninkiä^^niin henMsan koin mnmiilli-
.seo- puolen-,-.tOTrdyttämiseksi, Vaik-
.kaii>a.(.vaa1zmnkset.olisivat tavallista
äuttzemmat.- ^ •
-!^:.Juh]ain: alkamisajastareJ minulle
iole-.annettu-sen.rtarkempaa selostus-
-ta! 'kuiqv;^ettei ;sinne.. ylebö liian ai-kabin
- «hdi. -r, Kun; juhlaa -vietetään
niinr suurella rjonkolla, niin ei ole
ihmekään, vmldca- kuulin /muutamain
toimihenldlöitten; puhuvan aaiiiatun-nebta_-
7-/4 .tai, 5 — että torstai-
-päiyäv;osapuilleen riittäisi
;-;.<'Mutta;tjos juhlissamme;, on suu-
-renmoistajviouhna;. jat-puuhaa, niin
.kylläpä.niistä saatavat tulotkin käy-
.tetään-;:hyv8n7rasianf eteen. Puoh-eemme.'
yhdeksännen -piirin toimesta
näet .pidetään^ tänä kesänä erikoista
Jastenrr;kesäkouIua., josta aiheuta-vain
kulujen .peittämiseksi käyte­tään
juhlistamme saatavat varat
Koulua-'varten- ^^on-jo ^paikka kat­sottuna,
.jajihan^. ikuuluu olevankin.
Siis .onnistumista vain hyvälle tar-ko^
tukseUe,,^ : , ; . . .
!,::Workerin :avnstastanssit pidetään
suomalaisellai-,,häalilla , heinäk. 3
päivänä.^ ^ Jokainen kyllä tietää
mistä: merkityksestä; työväestölle on
sen oma lehti ja-niinmuodoin myös
suhtautuu sen mukaan mainittuun
tilaisuuteen.
- Finnish: Societyn.: jaUat heinäkuun
4 päivänä pidetäänniinkuin jo­kainen
sen arvaa ikäänkuin näyt­teeksi-
siitä,-; mitä-me: omiin nimiim-me:
saammeiaikaan nun kesänaika-na.
Niihin saavumme sankoin jou­koin.
—- Baportteri.
Canadanr^ senaatti edis­tyksen
jarruna
'Kesäkuun'10 päivänä päivätty
pttawa: Citizen-lehti kirjottaa toi­mitusosastollaan:.:.
Taantumukselliset -senaattorit ovat
tappaneet - V a n h u u d e n eläkelain.
Omaksi vanhuudeneläkkeekseen ää­nestävät
he ,4,000 dollaria vuodessa
y.m. - muita lisätuloja vielä pesuksi.
Mutta, he vastustavat ^kynsin ham­pain
sitä, että; teolliauusarmeian ve­teraaneille
maksettaisiin "edes ni­mellistä
eläkettä.:
, Mutta tästä on: turha syyttää se­naattoreita.
Siitä saadaan syyttää
itseään Canadan työväestöä, kun se
sallii tuon erikoisolfcei^ia omaa­van
ylähuoneen; olemassaolon. Eri-kobesti
juuri; Canadan- vanhemmat
miehet — työläiset, jotka pysyivät
asemillaan; silloin, kun suurempia
vaatimuksia;; omaavat miehet pois­tuivat
— käsittänevät nyt, että hei­dät
ori jätetty pulaan. Edesmen­neinä
vuosina ovatShe -näet asettaneet
useita , nykyisiäsenaattoreita vir-kiihin,
joista he ovat puoluepolitii­kan
;ikautta- kiivenneet aina; senaat­tiin
saakka. - -
Muutamat:; .niistä senaattoreista,
jotka vastustivat vanhuudeneläkettä
:annettavakBi .1 kenellekään muille
kuin itselleen,- ovat rikastuneet po­litiikalla.
- Kuka hyvään tietää su­rullisen
kuuluisia esimerkkejä sii­tä,
miten canadalaiset politikoitsijat
ovat ryhtyneet kabinettiministereik­si
köyhinä kuin kirkon hiiri, mutta
eronneet .tjoimestaan rikkaina mie­hinä.
Samanlaisia olioita löytyy myös
senaatista.-' He .ovat surullisen 'kuu­luisia,;
mutta heidät on sovitettu
canadalaisen ylhäisön piiriin. Heillä
oir~ti«-avoinna hienoihin klubeihin.
Korskeat liehakoivat -heidän : edes­sään.
Puölueiohtajat kutsuvat hei­tä
neuvotteluihin. - He ovat yhteis­kunnan
tukipylväitä; Senaattoreita.
« « *
Suurbrifcanniassa säädettiin van-huuderieläkelaki
miltei jo kaksikym­mentä
vuotta sitten. Britannian
vanhain työläisten ei siis enää tar­vitse
pelätä puutetta, kuten on asi­an
laita' liian monen canadalaisen
vanhuksen/ kanssa. Austraaliassa
myös: maksetaan vanhuudeneläkettä.
Samaten useissa Europan edistys-mieKsissä
maissa.;; Mutta tämän_
maan senaatilla on oikeus kieltää
Canadan työläbiKä varsin kohtuul-isen
' yhtebkunnallisen . reformiTi,
mikä itso' adassa Olbi vain ..niukka
ienke.
'Yhtebkunnallisen oikeuden valli­tessa
ei todella tarvittaisi minkään-
Imsta vanhuudeneläkettä. Mutta se­naatti
on kaiken yhtebkunnallben
oikeuden voimaansaattamisen estee­nä;
se vastustaa" kaikkia asianmu-kaisia
korjauksia, joita toiset sivis­tyneet
maat ovat ottaneet käytän­töön
iiraänkoin vaknntteekai vallas-kunonsta
vaataan. ISmän maan
o t t a ^ t a ehkä yhtttia l a h ^ ^ Uinusla jo liialliaelta kaävamalsbn^ltaantnmul^iflet" iBtovat tariMr