1926-11-03-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Keskhiikkona» mafräsk S p;na=~WeiL, Kov, 3 VAPAUS Ctoadan «aornalaiscn fySväestön ainoa äanenkann^ia, ^^«mtyy Snäbmytosa^ On%^ maanantafna, KeataynKtpna l> p « 3 a i H « « « . T o i m i t t a j a t: S. G. K E I L . ABVO VAARA. Begistered ät tbe Post Office Department^ Ottava, as «eeond dass matteg.'. .- - VAPAUS (Uberty) ^ , The onfer organ of Finnish TVorker» m Canada. Pob- 6>hed in Sndbnry, Ont./ every Mondajr, 'IVednesday ,/aiia:;:FridgB^'--^'/"::'-^^"^ /r'- ^^^^ TILAUSHINNATr C&nadaan yksi vk. ?4.00, puoU vk. $2.25, kolme kk. $1.5Y0 hdjyas vyaklrtio ikhikn. j7a5 ^eS^u omeen, yk, si. v.k . ?&.j50, pnoib- vik . 13.00 ja kolme kk. $1.1B. . Tilauksia, joita ei seturaa raha, ei tolia lähettämään, pdtsi asianriesten joUla on^JgkOTkggt. ILHOTUSHINNAT VAPAUDESSA s Kabnailmotnkset 1^1.00 kerta, $2.00'kaksi kertaa. Avioliittoonmeno ilmotokset 50e palstatanma. ' Nimenmuatodlmotak^ 60e kerta, $1.00 3 kertaa. Syntyinäamotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroihnotnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. Kaolemanihaotiikset $2.00 kerta, $50c lisämaksu fditoslatiseelta tai mnistovärsyltä. ..^ , Bahttäknttedot ja osoteilmotokset 50e kerta, $1.00 kofane kertaa. T^päiälmdttajien ja flmotneakenttnonen on, vaa-dittaeMa, lähetettävä iliiiotpshinta etukäteen. .General advertising ratcs 75e p ^ col. inch. M> charge for single inseräqn^ 76c. The Vapaus is the b«st advertiang medium among the Finnish 'Pieople in Canada. HäsÄatttafn lehteen afottnjen ilmotosten jpitää olla konttorissa lanantama. fcäskiviikon lehteen thsteina' ja perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä. Vapauden konttori ja tonnitos: Liberty Bldg Lorne S t • Pohelin 1038. Postiosote; Box 69, Sndbury, Ont. Jos ette milloin tahansa saa vastausta engfaiäiseen Injeeseenne^ käjottakaa irodelleen liiSkeenhoifiBjaa per- •oooallisella nimellä. J . V , KAMNASTO. Liadteeahoitala. ' , Manaskuim seitsemäimeii päiyän merMtjS'— meille J^ommanis-teiUe » ädsialidemMoraäteille t ja työväenluokalle Me vietämme «Lokakuun» vallankumouksen vuosipäivää > marraskuun'seitsemäntenä. Yhdeksän vuotta -proletariaatin valtaa Neuvostoliitossa. Mitä* merkit- !^sevät,i.nämä yhdeksän ,vuolta meille? Onko kysymys vain ajan riennon merkitsemisestä? Merkitseekö tämä ' ^-fi^tmta yhtä "vähä kuin jos sanoisimme iahdeksan Tttottk on kulunut 'siitä, kun ^aselepo allekirjotettiin, ^^vaiiieAilsevätkö^nänM yhdeksän semme ensimäisen linnakkeen voimistumista ja iujit-llumista? Ja eiko tuo vallankumous merkitse työväenluokan vallankumouksellisten ypimien ' ensimäistä jättiläismäistä- iskya kapitalismin'raakamaista.Ja riistäviä impi^iälistisia voimia vastaan? Ainakin Torontossa oli Venäjän vallankumoulcsen Viimevuotinen^ JuhlaStodellinen joukkojen mielenosotus. Suuri t ^ l e r i ja työväentalo täyttyi työläisistä ja sati^ jen täytyi tilanpuutteessa jäädä. uloä. Juhlatilaisuudet o l i , järjesicliy ^-Gaifaaap ^mÄlmik1p^ilplueeiT• totmtsta.^ Innostus oli korkealla. - Vallankumouksellisen valtimon tykytys oli helposti f tunnettavissa. Tuhannet rehelliset puolueeseeji kuulumattomat työläiset mitä selvirämin osottivat ilditsevonsä ja' ylpeilevänsä' venäläisten tovereittensa saavutusten johdosta, toverelUensa, jotka olivat yhdellä- kädellä'pitäneet loitolla kansallisen ja kansainvälisen kapitalismin susia ja toisella, känsalaisr sodasta, nälänhädästä ja.saarrosta huolimatta, laskeneet perustan sosialistiselle talpudelle. ' Kuitenkin tulee ajatelleeksi, josko nämä työläiset ' ymmärtävät; josko Xokakuun vallankumouksen ja sen ^8aavutusten merkitys vaikuttaa syvästi heidän tietoisuuteensa; vai onko se heille vain venäläisten työläisten 'sankarillinen saavutus, mutta ^pdhtuma, jolla ei ole mitään yfal^tä Keidän oman liikkeensä ja tämän maan työläisten yleisten etujen kanssa? SoStalidemokratian vararikko Enneii vuoden 1914 imperialistista yhteentörmäystä o l i työväenliike kehittänyt vallankumouksellisen lause-parsiston, minkä vilpittömyyä^ joutui harvoin koeluk-iselie, cnneiAun «kansainvälisen sosialismin» lipun alle kootut' miljoonat työläiset ^tulivat maailmansodan lopulla heitetyiksi vallankumoukselliseen taisteluun hallitsevan luokan kanssa. Silloin kupla puhkesi. Suunsoittajat seisoivat naamareitta. . Luokkataistelu^ .kansainvälisyys, etujen yhtä- .läisyysj yhteiskunnallinen vallankumous ja kapitalismin kukistaminen olivat kaikki pisällöttömiä sanoja sosialidemokratialle. Tänään Ramsay MacDonald julistaa, että sosialismi on «kirjallinen termi». juuren työväenluokan pohjajoukoille, niille tuhan-siile jotka ovat saapuvilla Venäjän vallankumouksen vuosipäiväjuhlissamm*e, niille, jotka kunnioittavat Marxin ja Leninin j a muiden kansainvälisen työväenluokan johtajain muistoa, epäilemättä .vielä on luokkataistelussa ja kinsainvälisyydessä sisältöä ja todellisuutta. Mutta €anadassakin tekevät nämä. tyhjien lauseparsien lavertelijat yhä. työtään. llskaltamatta~ avoimesti hyökätä neuvostovaltaa Ja vallankumousta vastaan, puhuvat he uu^erasti ja salakavalasti työläisille, että • «loppujen» lopuksi Venäjä on Venäjä ja me, niin, me olemme kansanvallan tuloksista ja hedelmistä nauttivia työläisiä ja: meidän tiemme ei ole sama kuin .,venäläis- '> teii työläisten. Me emme syytä venäläisiä työläisiä siitä, mitä he tekivät. Jos me olisimme olleet siellä, niin mt olisimme voineet — niin mutta me emme ole siellä; me olemme Canadassa. Mutta kuitenkin tulisi ve-näläisen «kokeen» saada tilaisuuden näyttuu, niihin se pystyy.» Kaikki tämä on ovelasti suunniteltu työläisten aseistariisumiseksi toistelussa kapitalismia vastaan ja heidän huomionsa kääntämiseksi pois kapitalismin vcrisistii teoista maailmaan kaikissa maissa, olipa niissä sitten ; voimassa kansanvalta tai ei."Osa, jota bolshevikipuolue esitti kahdenkymmenen vuoden ajan ennen vuotta 1917, valistaessaan, kouluultaessaan, järjestäessään ja kootessaan- työläisiä, ja paljastasssaan Ja säälimattomagti taistellessaan reformkoaia vastaan työVBenliikkees-ea sekä samaan aikaan johtaessaan taistelua työläisten ja talonpoikien todejlisasta eduista» tahallisesti, jätetään huomioonottamatta. Oleeir lisesti kielletään se historiallinen tosiasia, että vallanr luetta. He haluaisivat työläisten uskovan, että histo-kumous on mahdoton ilman vallankumouksellista puo-rifox parhaimmin järjestynyt j a julmin hallitseva ^ luokka,: nykyinen. kapitalistilaolika, tulee asteittain menettämään etuoikeutensa ja että työväenluoldca tulee rauhallisesti ja melkein tietämättään «kehittymään» sosialismiin. Heidän sosialidei^okraattlsten veljiensä häpeällinen vastavallankumöuksellmen käyttäytyminen maailman kaikisa maissa,, veljiensä, jotka eivät vain ole herjanneet Venäjän' vallankumousta, mutta toimineet kapitalismin ja työväenludcan pyövelien hengenpelastajina, missä h y v ^ ä työläiset «vat uskaltaneet nostattaa voimansa; kapitalistiluokkaa tai porvarillista valtiota vastaan, sivuutetaan maininnatta. Puhe'v«kokeesfa» Venäjällä on tahallista tuhkanheit-tämistä työläisten silnnlle. Se on työväenliikkeen his^ torian kieltämistä Pariism kommuunista Lokdcuun vallankumoukseen, samaten kuin Saksan, Unkarin, äuo-men, y.m. maiden työläisten vallankumouksellisten töi^ mintojen kieltämistä. Yhtä hyvällä syyllä voisi historiallisesti puhua «kokeena» kapitalismista, mille por-varillmen vallankumous' laski perustukseL -; Pyytää kapitalistiluokkaa pitämään kätensä irti Neuvostoliitosta, arvostamatta tai tunnustamatta V e n l a n vanankumouk-sen merkitystä työväen kansainväliselle J^kkaliikkeel- ]e, <m selvää faumputdda ja työläisten etujen yhtäläisyyden edelleeh kiehämistä. : •/' '^Tämänpäivän puolnte Canadalaisten' työläisten ri\'eissä. on satoja, ellei tu-' hansia, jotka käsittävät, että työväenluokan täytyy järjestetyin voimin ja sovittelemattomasti;.-.taisteIlen kapi-, talismia vastaan .kulkea vallankumouksellista ,polkua voittoon ja vajauteen. He ovat vakuutettuja siitä, että me olemme tulleet kapitalismin laskukauteen ja että kapitalismi ei 'enää voi tyydyttää työläisten alkeellir sempiakaan. -tarpeita. Mutta vallankumoukselli^n pnor' lueen Järjestämisen J a kehittämisen ehdoton välttämättömyys • eir olevielä; selvinnyt heidän tietokuudessaan. Tällaisen puolueen osa ei ole selvä heille. Jotkut «ihai lei'at» kommunistipuoluetta. 'Toiset uskovat, että kommunistipuolue on «tarpeellinen»; ellei muun vuoksi, niin pitämään' silmällä oikeistolaisia.. Vasemmistolaiset ovat työväienpuolueen konventsioneissa, vastustaes-saairreformistien yrityksiä erottaa kommunistit Canadan työväenpuolueesta, väittäneet, • «etta kommunistinen siipi .on tarpeen, jotta voidaan säilyttää hyvä voimien'ta^ paino», ikääi^uin työväenliike olisi Jonkun-maahan? Nostaako se päätään Canadassa? Eikö se ole esiinnyt «kansanvaltaisessa Englannissa» ? Eikö kapitalistiluokka Canadassa Ja Snurlmtanniassa ole pysynyt uskollisena kapitalistisille eduille? Eivätkö reformistiset sosialistit tunnontarkasti seuraa ohjelmaansa ja filosofiaansa? ' ' Työläistoverit! Refonnismin ja kommunisiiiin välillä ei ole mitään piilopaikkaa. Canadalainen rehellinen sosialisti p-^ ja niitä on paljo - r joka tänään - pysyy erossa kommunistipuolueesta J a joka. upottelee itselleen, ^ttä «hän. tekee työläisten hyväksi-sen, mitä vöi», avustamalla:jatukemalla kansanvaltaista, reformistista;^ ja parlamentaarista sosialismia,^ tietämättään kokoaa voimia sellaiselle johtajistolle. Joka tulee kiertämättä pettämään canadalaiset työläiset aivan samaten kuin naista aineksista kokoonpantu Johtajisto on pettänyt työläiset Britanniassa ja muissaxnaissa. Vain voimakas kommunistipuolue on riittävä tae onnettomuutta vastaan. Väin sellainei»^ puolue kykenee johtamaan,työläisiä Taistelussaan kapitalismia ja imperialismia vastaan. Ei ole mikään sattuma, että kom-mnnistipuolue tukee Ja ^ kannattaa Jokaista. tämänpäiväistä ediStysliiketlä Canadan työväenliikkeessä. Elikä öltmikäänsattuinasekään^ että reformistit J a sosi^isr tiset suunsoittajat Vastustavat jokaista tällaista liikettä. M^raskniin seitsemännen päivän vietto ei ole juhlimista juhlimisen vuoksi. Marraskuun seitsemät päivä kutsuu rekryyttejä^-kommunismille. Meidän täytyy myös saa'da lokakuumme tai muussa tapauksessa mär däntyä kapitalismin tunkiolle. Canadan, kommunisti; puolue kehottaa kaikkia rehellbiä vallankumouksellkia liittymään riveihinsä; luopumaan fraasailijoiden —- tulevien canadalaisten thomasien, macdonaldien, fapdr pesien ja, newboldien — seuraamisesta; järjestymään kansainvälisen työväenluokan vallankumoukselliseen johtajistoon; viettämään luokkamme ensimäigen täydellisen voiton lokakuun vallankmgjouksen - 7 y sipäivää liittymällä Canadan kommunistipuolueeseen. Jack j MacDonald. Näkötornista Porvarin levfttäniien tietojen luotetta-. vaisuna \ lainen lentokone. Jonka täytyy, siivillään.pysyttää llha-luttu tasapaino^ ; Periaatteet ja menettelytavat ^näyl^vät olevan hyvin ^.^a&ästä merkityksestä näille: toi^eceil^e. Tulevaisuus tulee osottamaaiK ketkä ovat oikeassa i ja ketkä väärässä^ .Toiset väittävät «voivansa :saada "ai" kaan paljoa 'enemmän hyvää' olemalla «irallisina» .>t$'ö-väenliikkeessä. ^Tullav tuunetuksi kommunistina häiritsee henkilön työtä.» Kaikki tämä^on opportunismia-ja reformismia kaikkein vaarallisimmassa muodossaan. Kommunistipuolue -ei ole puolue huomenta varten. Se on puolue tätä-päivää- ja huomenta varten. Se on puolue. Joka taistelee työläisten lälumpien etujen puolesta; taistelee heidän elintasonsa säilyttämiseksi ja kohottamiseksi; taistelee heidän taloudellisten järjestöjensä voimisluttami$eksi ja laajentamiseksi; tabtelee työläisten poliittisen Joukkoliikkeen kehittämiseksi, mutta myös-samaan aikaan taistelee pitääkseen tämän liikkeen ideologian ja sielun puhtaana kuihduttavasta, ja surkastuttavasta porvarillisesta vaikutuksesta, mikä itsepintaisesti yrittää heikentää sen luokkaluonnetta, hajottaa ja sekottaa sen voimat porvarillisen, demdk-raattisenn ja parlamentaarisen reformismin voimien kanssa. ^ ^' Miksi tahtoo sosialistinen reformeeraaja erottaa^kommunistit työväenpuolueesta? ^ Siksikö, että sitten voi-: täisiin paremmin taistella-kapita|^ismin voimia vastaan? Ei, vaan tupetakseen työväenluokan''«apelin ja^rttuak-seen parlamentaarisen reformismin valeaseeseen; tehdäkseen meidän ' liikkeemme «turvalliseksi», järkeväksi Ja kapitalistista perustuslaillisuutta ja porvarillista «yleistä mielipidettä» tyydyttäväksi ja miellyttäväksi. * , Yleislakon jarruttaminen Suurhritanniassa; työväen: joukkojen tahdon ja solidaarisuudet mitältömäksiteke-minen; kaivostyöläisten heittäminen susille, taistelun asemesta heidän kanssaan: avoin yhteistoiminta liberaalipuolueen kanssa; eturivien taistelijain mustaaminen ja panetteleminen; luokkayhteistoiminnan julistaminen luokkataistelun asemesta; sosialististen rauhan-apostolien lapselliset vetoomukset «kansan hallitukseen », kaivostyöläisten puolesta, ovat • alkua sosialidemokratian reformististen voimien suurelle petokselle Suurbritannian työväenluokkaa kohtaan, samanlaiselle petokselle kuin mitä nämä satQat voimat ovat suorittaneet melkein jokaisessa Europan maassa. Suurbritanniassa on vain yksi puolue, joka sääiin^ät-tömästi taistelee ja johtaa työläisten taistelua •— Suurbritannian kommunistipuolue. Kuusituhatta työläistä on liittynyt sen riveihin sen jälkeen, kun ;ammat^|är-jestön yleisneuvosto ja työväenpuolueen johtajat pettivät yleislakon. Liittykää kommunistipuolueeseen Entä Canada? Entä ajattelevat toimeliaat työläiset työväenliikkeessä täällä? Entä vasemmistolaiset? Mita o.saa tulette te esittämään tulevissa taisteluissa? Mitä merkitsee teille marraskuun seitsemäs päivä? Mitä merkitsevät teille kaikki nämä petokset, avoimet kapitalistiset diktatuurit, valkoinen terrori ja luokkayhteis-toiminta? Työläisinä täytyy teidän vastata näihin kysymyksiin. ' . Rajottuvatko fascismin voimat mihinkään yhteen Monet työläiset ovat kauhistuksella lukeneet . p o r v a r in lehdistä: niitä matkivista sosialidemokratien j a syndikalistien lehdistä, .kuten Baivaajasta j a Industrialististakin, hirmuisia tietoja Neuvostotasavaltoj en liitossa harjotetusta "komraunis- 'tisesta terrorista", jota siellä oltiin pakotetut harjottamaan vastavallankumouksellisten yritysten- tnkahut-tamiseksi. - Kaikissa vallankumouksissa on oUöt pakko turvaantua terr o r i i n . • Kommunistitkin ovat sen tehneet. Eivät he atä kiellä. Ovat vaan ' seuranneet porvarin antamaa • esimerkkiä. Eikä porvarikaan • tästä ole suurestikaan yrittänyt haukkua. Asiahan pji selvä- V • M u t t a . porvari on tahtonutj^jväit-tää,: että tätä; terroria .olisi hkrjo-tettu paljonsuuremmassa ^ määrässä kuin olisi ollUt: tarpeellista ja välttämätöntä. Sanonut, että ihmi-- siä ammattiin noin: vaan suoralta :..kädeltä, ikäänkuin valkosen ruusun: maassa ja «"vapaassa Snome^a".- Puhuneet kerrassaan miljoonista ammutuista, vieläpä syyttöminä ammutuista.: Nosken ja . syndikalistin lehdet märehtirät näitä sitten makupaloina. Kommunistit x>livat pahoillaan J8^'väittivät vastaan, taikka olivat suu tupessa.' Venäjältä kun oli niin vaikea saada oikeita tietoja. Kommunistit fiyllä- osottivat mi-^ ten- Helsingissä, . ^ k h o l m ^ a , ? B e r liinissä, Pariisissa, ^Lontoossa ynnä kaikkien reunav^tojen: huomatulm-missa kaupungeissa työskenteli pör- - värien j a noskein^ valhepajoja, joissa värkättiin uutisia maailmalle työläisten tasavallasta;: Noissa uutispa-joissa työskenteli miehiä j a naisia, j o t k a eivät olleet pitkiin aikoihin käyneet Venäjällä, eivätkä myös saaneet sieltä tietoja. Mutta he an- ,toivat ilkeän mie^kuvituksensa l e n tää vapaasti ja ' n u t i s i a - s a t o i ' k u in turkin hiasta. Toinen toistaan h i r - veämpiä. Näiden pajojen tuotteita sitten nosken ja-'-syndikalistin lehdetkin erittäin mielellään " serveeraslvat köyhälle kansalle, joka saa aina nauttia yhtä j a toista törkyä^ kun ei ole selvillä mikä on nautittavaksi kelpoista. Nyt on tullut selville porvarin omista kirjoista totuus. Englannissa kustannetaans, vuosittain suurta t i e t o k i r j a a "Encyclopedia Britari-n i c a " . Siihen "kerätään' laotettavat dedot Jcaikilta elämän aloilta. Sitä pidetään, niinkuin jossain määrin muitakin tietosanakirjoja, luotettavana tietolähteenä. Ja sitä luotettavampi se pitäisi tässä tapauksessa olla, kun se kertoo.porvarin tietoja vihaamansa .bolsheviikin asioista. Sillä tämän tietokirjan toimitus on suorastaan vihamielinen bolshevikk e j a vastaan. No.> n i i n . Tämän; t i e t o k i r j an vuoden 1922 painoksessa selitetään pannun täytäntäan vain 6,185 kuolemantuomiota. J a seuraavana vuonna 3,456. Nämä kaksi vuotta ovat-: k i n "olleet niitä - aikoja, jolloin työläisten tasavaltaa ahdbti niip sisäinen kuin ulkonainenkin vihollinen. J a s i l l o i n : oli^ toimittava päättävästi; On , pantava merkille, että nämä kuolemantuomiot rajottnvat vain muutamiin tuhansiin niiden miljoonien sijasta,'^'joista 'porvari"apureineen on maailmalle vaahto suussa toitottanut. Jos noskein lehdillä; kuten Raivaajalla ja Industrialis^ t i l l a , olisi lainkaan hävyntunnetta; niin peruuttaisivat " j a häpeisivät; Todennäköisesti n^ häpeevätkin." Mutta hävsm puna ei enää nouse; näkyviin, n i i n ovat menettäneet kai-^ ken punaisuutensa. Tässä samassa^ tietokirjassa tun* nustetaan; j o vuoden 1922 painoksessa^- mutta ' vielä selvemmin vuoden 1926 painoksessa, että Valkosten j a liittolaisten saartajajoukko-j en faarjottamat kidutukset, ruoski-- miset Ja teurastukset ylitti-vät suuresti "punaisen terrorin". J a nämä ovat^ k a i k k i tehdyt turhan vuoksi. Sillä' porvari ei saavuttanut: niillä mitään. Päinvastoin ehkä menetti; .Neuvostotasavaltojen liitto seisoo kaikesta huolimatoa j a kukoistaa entistään ehompana. Porvarikin saattaa myöntää "punaisen t e r r o r i n " o i keutuksen. Mutta '^valkoisen terrorin" oikeutus on -porvarinkin s i l - mäHä katsottuna hyvin kyseenalaista. Eihän sillä mitään ;• saavutettu; Olkoon - tämä^ opetuksena r a a t a jille siitä, mistä lähteestä saattaa saa'da oikeita tietoja. Vieläkö k u kaan •' u s k o o : porvarien .• perässä -ja käskyläisenä hääriviin Raivaajaan' j a Industrialistiin? E i - ^ n a k a an l u u l i s i . K a l l e Koltiäinen. Toronton Venajah vallankumoaksen yhdeksättä inuutojahlaa viettää. Toronton vallankumouksellinen työväestö marraskuun 7 päivä, sunnuntai-illalla, S^ndard •teatterissa, Spadina ; j a Dundas katujen kulmassa, niin sanotussa juutalaisten teatteritpa. Juhla alkaa täsmälleen kello^ kahdeksan j a teatterin ovat avataan viisitoista minuuttia - y l i seitsemän. Lähtekääpä ajoissa, että saatte t y y dyttävän- paikan teatterissa seuratuksenne^, i l l a n o h j e l m a a , josta vmair r i t t a k o o n : soittoa suomalaisten, ukrainalaisten ja / bulgarialaisten orkesterilta ; kuorolaulua: ukrainalais e l t a j a "amalgämated" kirvesmiesten kuorolta; monia soololaulajia ja -soittajia; puhujina esiintyvät John McDonald' j a nuorison puhuja, jonk a nimestä atleknrjottaneella ei ole tietoa. Tilaisuuteen on vapaa si-: säänpääsy^ kaikille. SuonpaUuset lasten vanhemmat 1 Osaston huoneustolla sunnuntaikoul u a ohjaavat toverit vetoavat teihin, j o i l l a on lapsia, että .lähettäisitte n'e kouluun. Koulua V pidetään vaan kerran viikossa, sunnuntaina kello kahdesta neljään; j o l l a , a j a l l a ' lapsiin koetetaan istuttaa sosialistisen työväenliikkeen aakkosia, leikin, laulun; esitelmien j a luvun kautta. Koulussa on jo neljättäkymmentä oppilasta, mutta opettajat tietäessään, että kaupungissa, on paljon enemmän lapsia kuin tämä määrä, toivovat, että ne vahhemmatt, joiden lapset eivät: ole koulussa, lä-hetfavät ne kouluun ensi siinnun-taina. ,.•:•: Bolshevikivallankumouksen yhdek-säntenä vuosipäivänä KanpnngiEsa on useita suomalais i a lapsia,, j o t k a ovat kynnnsaen ja 15 ikävuoden- välillä, j a nifetä on v a i n : mantamia vasta koulussa. Täl-laiäin lapsim ensi • kädessä jnari sosialistisen sanirantaikonlon pitäisi päästä raiknttamaan- Sillä, he ovat j o sfllä^ikärajaaa, että aEcavat käsittää, heille opetettavat aineet joka-' päiväisessä, elämässäkin. Ja janri näiden j a isompien lapsien kautta voidaan järjestää yhteys koko kan-pnngin jpioneerijärjestöön, ^a siteo päästään , sunnuntaikonlassa toa' työhön kansainvälisessä merkit^sses-sä. iJLaaaKtal-iOalU marraskuun 6 päi-y^ aä. o n kaupungin suomalaisilla t i - laisuns nähdä miten sitä oikein ta-pahtnu "erehdyksiä". Osaston näyttämö esittää näet sinä iltana näytelmän, jonka.: nimenä V on . " E i e h . dyksiä*'. V Ja^ luonnollisesti sen sisäl-tö, erehdykset^ katsomolle paljastavat muodossa j a toisessa. Näytelmä on englanninkielestä käännetty, j a ser/ kun on^ -huvinäyteliaä, niin jokainen jo sillom; tietää, että se on täysipainoista eli sataprosentös- Jta h u v i a , ' sillä siihen amerikalainen kyllä pystyy^- Joten rientäkää paikkakuntalaiset joukolla täyttämään katsomo, sillä naurua näytelmä e-päilemättä tulee tarjoamaan, ja sill o i n , o n katsomolla hy\'ä olla kuin kaikki nauravati • ,1 Hirvijuhlat lovat taasen ovelU. Toronton suomalainen väestö oin jo useamman vuoden tottunut yhteisessä pöydässä "Kiitospäivänä" syömään hhrvenlihasta keitettyä "mo-j a k k a a " . Tämän päivän kim eana-dalaihen väestö pyhittää kalkkunan syönnillä j a rukouksilla, niin järjestynyt työväestö, suomalaiset nimittäin,. meillä ovat ottaneet ikäänk u i n Aavakseen myös kokoontua sa-' nottuna päivänä, ei syömään mh-tinaallista ruokaa, vaan jonkun tov e r in ampumaa hirvenlihaa ja kasvattamaan . toveruushenkeä sekä nauttimaan henkisestä ravinnosta, mitä aina tavallisuuden mukaan tarjotaan..-- Vielä pidetään huolta, että ravinto tulee, myöskin ravitsevaa. Niinpä -ovat nytkin osaston näy-telmäsepran' johtokunta ja osaston johtokunta yhdessä- alkaneet pnn-hän,- saadakseen ' kiitospäivänä hirven jf.hapäivälliset,<i j a illalla monipuolisella ohjelmalla iltaman. Paikkakunnan suomalaisia pyydetään ottamaan tämä huomioon, j a ostamaan pääsylipun- sanottuun juhlaan. Lippuja on saatavissa useammilta henkilöiltä. ' J u h l a alkaa kiitospäivänä, maanantaina, kello kaksi, j a jatkuu yhtämittaa altaan kello yhteentoista, ta^fjpten nuorille ja vanhoille kyll i k s i nautintoa. Saapukaamme siis satalukuisina tähän harvinaiseen, kenfan vuodessa toimeenpantavaan Qiojakkajuhlaan. Paljon puhuttu ja ' varrottu Ru-manian kuningatar Maria poikineen vieraili Torontossa keskiviikkona lokakuun 27'päivänä. Herroilla oli näyttelemisen ja esittelemisen aihetta ehkä ;Jiiaksikin, koska ei tämä "suurseurue" . kaikissa ehtin;^ käydäkään, selittävät v paikalliset lehdet, J. Luokkatietoiset' työläiset /täällä Canadassa samaten kuin kaikissa muissa maissa kautta maailman juhlivat näinä päivinä Venäjän bolshe-v- ikivallankumouksen' yhdeksättä vuosipäivää. Bolshevikivallankumo-uksen vuosijuhlaa on säännöllisesti vietetty täällä Canadassakin ainakin siitä asti kuin täällä on ollut kommunistinen puolue, jopa ennen sitäkin. Näin ollen pitäisi bolshe-viklvallankumouksen — tuon. maailmanhistorian suurimman tapahtuman — j a sen juhlin^isen tarkotus-: perän oleman selvillä ainakin ' luok-katietoisille työläisille^ Mutta bols-hevikivallankumous ei rajottunut vain luokkatietoisiin työläisiin. E i ! Se tempasi mukaansa kaikki laajan Venäjän maan alueilla asustavat i h miset: takapajuiset^, lukutaidottomat, puolittain maaorjan tilassa olevat maan jussit; heitä huomattavasti korkeammalla tasolla -olevat teolli-suustyöläiset; j a näitten molempain etuvartiokaartin, marxilaisella tietoisuudella- ja -teräksisellä- k u r i l la varustetun bolshevikipuolueen leni-neineen, trotskeineen, stalineineen, j.n.e. Siksipä bolshevikivallanku-mouksen juhliminen kuuluu kaikkien maitten työtätekeville ja rask a u t e t u i l l e ; ' siksipä., proletariaatin etuvartiokaartin — kommunistisen puolueen — tulee kaikkina aikoina, mutta erittäinkin n^'tten vallankumouksen vuosijuhlain yhteydessä. va korvan tasalle meidän aikuisten kanssa; samaten tehtaissa, kaivantojen komeroissa, sulattojen helveteissä, laajoilla aroilla j a asumattomissa erämaan korvissa raataville työläisille, jotka joka päivä tuntevat luissaan ja ytimissään kapitalistisen riistoruoskan sivallukset ja joilta ei riitä aikaa eikä energiaa bolshevikivallankumouksen antamaink opetusten tutkimiseen. "Vallankumouksia ei tehdä, ne syntyvät" - oli eräänlaisena ydinlauseena siinä vallankumouksellisten kirjallisuudessa, jota ennen maailmansotaa p i dettiin — Karl _Käntskyn mukaan —- marxilaisena kirjallisuutena. N i i n pä maailhiansodan- puhjettua Jasket-tiin, -että sota ennen pitkää tulee päästämään vallankumouksen voi- "vallankumoukselliset" työ-väönjär-jestöt tunnuks<{p; . "Isänmaan edut ennen kaikkea-"'. Epämääräiset, :A'iestit sotasosialis-mista -— /työväen liiokkajärjestöjen jakairtumisesta kapitalistien diplo-aattisten _ r a j a in mukaan — maailmansodan kahtena ensimäisenä \Tiotena tappoivat vallankumouksen rivimiesten rinnoista toivonkipinät vallankumouksen puhkeamisesta. K a i k k i näytti kauhean synkältä. Koko maailma oli tavattoman suuri murhaleiri. Kaikkialla työskennelt i i n kuumeentapaisella kureella i h - misteurastuksen tehostamiseksi. Tällaisen toivottomuuden vallitessa rivimiesten keskuudessa; saapuu sitten maaliskuun alussa 1917 kuin-salama t a i v a a l t a tieto, joka kertoo vallankumouksen puhjenneen ja T « , f X I tsaaris—m-ink u k i s t u n e e n Venäjällä. ^n^ytVtra"m aan^ se1l;l ai•s en 'yy"hhltt! eeiisskkuunnnnaallllii - vallan:kiu.m„„o-ui,k:s_e.n_ puhkea^m • i-sen myrskyn, jonka edessä pohja vanhan järjestyksen .horjuu. J a tämän myrskyn arveltiin alkavan Sak- ,sassa, koska siellä oli sosialidemokraattinen puolue kuin myös ammatillisesti järjestynyt työväestö numerollisesti voimakkaampi kuin mis-, sään muussa maassa, j a koska Saksaa niinmuodoin pidettiin ennen sotaa vallankumoukselli.suuden kehtona. , Mutta kun tämän saksalaisen v a l - tehdä selväksi; vallankumouksen an- lanknmouksellisuudcn laatu joutui tamat opetukset - ii^orelie kansalle, joka on bolshevikivallankumouksen kahdeksannen vuosij\^hlan jälkeen, porvarillisen koulun istuttamilla ihanteilla varustettuna noussut kor-sodan puhjettua tulikokeeseen, osot-tautui se porvariston uskolliseksi juoksupojaksi. Vallankumouksellisten fraasien tilalle asettivat < Saksan samaten kuin muittenkin länsimaitten sesta^ teki ihmeellisen innostavan vaikutuksen • n i i h i n ^ ' vaHahkumouk-sellisiin rivimiehiin, jotka sotasosia-r lismin petollisuus työväenluokkaa kohtaan oli i jsaanut epätoivoiseksi vallankumouksen suhteen. ..Kaikista petoksista j a juudastempuista huolimatta vallankumous oli sittenkin syntynyt. • .' Maaliskuun vallankumouksen luonne Mutta vaikka yhteiskuntataloudellisten voimain myllerrysten johdost a tsaarismi kukistuildn Venäjältä maaliskuun 15 p:nä 1917, niin ei tämä kumous suinkaan sysännyt valtaa proletariaatin käsiin., Venäläinen porvaristo oli näet yhtä hartaasti • odottanut tsaairismin kukistumista kuin proletariaattikin. Venäläinen porvaristo kuvitteli kuinka sille tsaarismin kukistuttua aukeaa samanlaiset mahdollisuudet kuin seitsemännellätoista, kahdeksannellatoista -ja yhdeksännellätoista vuosisadalla tapahtuneitten vallankumouksien johdosta oli auennut Englannin, Ranskan ja Saksan porvaristolle ;V että se saa vapaat kädet luonnonrikkauksien ^ kehittämiseen j a proletariaatin, riistämiseen. Näitä tiiumiaan ryhtyikin venäläinen "vapaamielinen"'' porvaristo toteuttamaan, erotettuaan tsaarin toimestaan. 1 Mutta yhteiskunnallisten voimain myllerrys, joitten luonnetta venäläinen porvaristo ei tarkalleen tajunnut, ei kuitenkaan suonut porvaristolla aikaa kel.iuilemiseen. Nälkäiset j a aseettomat sotilaat olivat vaatineet rauhaa; talonpojat rauhaa ja inaata. Kun tsaarismi ei ollut voinut heidän vaatimuksiaan täyttää, n i i n siitä johtui tsaarismin kukistuminen ; j a kun ^uusi. vapaamielisten porvarien hallitus ei ryhtynyt näitö seikkoja toteuttamaan, vaan PF» ainoastaan' omia etujaan ajamaan, n i i n kohtasi sitä' muutaman viikon kuluessa sama kohtalo kuin aikai* semmin o l i . kohdannut tsaarin haDj-tusta: vapaamielisten porvarien h^- litus j a vallankumous, joka oli luonteeltaan poliittinen eikä yhteiskunnallinen', kukistui. Kcrenskin haUitukselta — joka astui uuden Venäjän rem-, meihin perustuslaillisen -^jorvarishal-lituksen tilalle, j a muodostui sosiaa-livallankumouksellisten/ Venajan maalaisväestön keskuudessa suuren kannatuksen saaneen puolueen ja-senistä — toivottiin paljpa. Vallankumoukselliset rivimiehet kan»» - maailman odottivat, että KerensJan hallitus ottaa huomioonsa kan»n pohja joukkojen^ hädän j a ryhtyy S » lievittämään. Siinä toivossa kuite»-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 3, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-11-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus261103 |
Description
Title | 1926-11-03-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Keskhiikkona» mafräsk S p;na=~WeiL, Kov, 3
VAPAUS
Ctoadan «aornalaiscn fySväestön ainoa äanenkann^ia,
^^«mtyy Snäbmytosa^ On%^ maanantafna, KeataynKtpna
l> p « 3 a i H « « « . T o i m i t t a j a t:
S. G. K E I L . ABVO VAARA.
Begistered ät tbe Post Office Department^ Ottava,
as «eeond dass matteg.'. .- -
VAPAUS (Uberty) ^ ,
The onfer organ of Finnish TVorker» m Canada. Pob-
6>hed in Sndbnry, Ont./ every Mondajr, 'IVednesday
,/aiia:;:FridgB^'--^'/"::'-^^"^ /r'- ^^^^
TILAUSHINNATr
C&nadaan yksi vk. ?4.00, puoU vk. $2.25, kolme kk.
$1.5Y0 hdjyas vyaklrtio ikhikn. j7a5 ^eS^u omeen, yk, si. v.k . ?&.j50, pnoib- vik .
13.00 ja kolme kk. $1.1B. .
Tilauksia, joita ei seturaa raha, ei tolia lähettämään,
pdtsi asianriesten joUla on^JgkOTkggt.
ILHOTUSHINNAT VAPAUDESSA s
Kabnailmotnkset 1^1.00 kerta, $2.00'kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotokset 50e palstatanma.
' Nimenmuatodlmotak^ 60e kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntyinäamotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroihnotnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kaolemanihaotiikset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
fditoslatiseelta tai mnistovärsyltä. ..^ ,
Bahttäknttedot ja osoteilmotokset 50e kerta, $1.00
kofane kertaa.
T^päiälmdttajien ja flmotneakenttnonen on, vaa-dittaeMa,
lähetettävä iliiiotpshinta etukäteen.
.General advertising ratcs 75e p ^ col. inch. M>
charge for single inseräqn^ 76c. The Vapaus
is the b«st advertiang medium among the Finnish
'Pieople in Canada.
HäsÄatttafn lehteen afottnjen ilmotosten jpitää olla
konttorissa lanantama. fcäskiviikon lehteen thsteina' ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttori ja tonnitos: Liberty Bldg Lorne
S t • Pohelin 1038. Postiosote; Box 69, Sndbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta engfaiäiseen
Injeeseenne^ käjottakaa irodelleen liiSkeenhoifiBjaa per-
•oooallisella nimellä.
J . V , KAMNASTO. Liadteeahoitala. ' ,
Manaskuim seitsemäimeii päiyän
merMtjS'— meille J^ommanis-teiUe
» ädsialidemMoraäteille
t ja työväenluokalle
Me vietämme «Lokakuun» vallankumouksen vuosipäivää
> marraskuun'seitsemäntenä. Yhdeksän vuotta
-proletariaatin valtaa Neuvostoliitossa. Mitä* merkit-
!^sevät,i.nämä yhdeksän ,vuolta meille? Onko kysymys
vain ajan riennon merkitsemisestä? Merkitseekö tämä
' ^-fi^tmta yhtä "vähä kuin jos sanoisimme iahdeksan
Tttottk on kulunut 'siitä, kun ^aselepo allekirjotettiin,
^^vaiiieAilsevätkö^nänM yhdeksän
semme ensimäisen linnakkeen voimistumista ja iujit-llumista?
Ja eiko tuo vallankumous merkitse työväenluokan
vallankumouksellisten ypimien ' ensimäistä jättiläismäistä-
iskya kapitalismin'raakamaista.Ja riistäviä
impi^iälistisia voimia vastaan?
Ainakin Torontossa oli Venäjän vallankumoulcsen
Viimevuotinen^ JuhlaStodellinen joukkojen mielenosotus.
Suuri t ^ l e r i ja työväentalo täyttyi työläisistä ja sati^
jen täytyi tilanpuutteessa jäädä. uloä. Juhlatilaisuudet
o l i , järjesicliy ^-Gaifaaap ^mÄlmik1p^ilplueeiT• totmtsta.^
Innostus oli korkealla. - Vallankumouksellisen valtimon
tykytys oli helposti f tunnettavissa. Tuhannet rehelliset
puolueeseeji kuulumattomat työläiset mitä selvirämin
osottivat ilditsevonsä ja' ylpeilevänsä' venäläisten tovereittensa
saavutusten johdosta, toverelUensa, jotka
olivat yhdellä- kädellä'pitäneet loitolla kansallisen ja
kansainvälisen kapitalismin susia ja toisella, känsalaisr
sodasta, nälänhädästä ja.saarrosta huolimatta, laskeneet
perustan sosialistiselle talpudelle. '
Kuitenkin tulee ajatelleeksi, josko nämä työläiset
' ymmärtävät; josko Xokakuun vallankumouksen ja sen
^8aavutusten merkitys vaikuttaa syvästi heidän tietoisuuteensa;
vai onko se heille vain venäläisten työläisten
'sankarillinen saavutus, mutta ^pdhtuma, jolla ei ole
mitään yfal^tä Keidän oman liikkeensä ja tämän maan
työläisten yleisten etujen kanssa?
SoStalidemokratian vararikko
Enneii vuoden 1914 imperialistista yhteentörmäystä
o l i työväenliike kehittänyt vallankumouksellisen lause-parsiston,
minkä vilpittömyyä^ joutui harvoin koeluk-iselie,
cnneiAun «kansainvälisen sosialismin» lipun alle
kootut' miljoonat työläiset ^tulivat maailmansodan lopulla
heitetyiksi vallankumoukselliseen taisteluun hallitsevan
luokan kanssa.
Silloin kupla puhkesi. Suunsoittajat seisoivat naamareitta.
. Luokkataistelu^ .kansainvälisyys, etujen yhtä-
.läisyysj yhteiskunnallinen vallankumous ja kapitalismin
kukistaminen olivat kaikki pisällöttömiä sanoja sosialidemokratialle.
Tänään Ramsay MacDonald julistaa,
että sosialismi on «kirjallinen termi».
juuren työväenluokan pohjajoukoille, niille tuhan-siile
jotka ovat saapuvilla Venäjän vallankumouksen
vuosipäiväjuhlissamm*e, niille, jotka kunnioittavat Marxin
ja Leninin j a muiden kansainvälisen työväenluokan
johtajain muistoa, epäilemättä .vielä on luokkataistelussa
ja kinsainvälisyydessä sisältöä ja todellisuutta.
Mutta €anadassakin tekevät nämä. tyhjien lauseparsien
lavertelijat yhä. työtään. llskaltamatta~ avoimesti
hyökätä neuvostovaltaa Ja vallankumousta vastaan, puhuvat
he uu^erasti ja salakavalasti työläisille, että
• «loppujen» lopuksi Venäjä on Venäjä ja me, niin, me
olemme kansanvallan tuloksista ja hedelmistä nauttivia
työläisiä ja: meidän tiemme ei ole sama kuin .,venäläis-
'> teii työläisten. Me emme syytä venäläisiä työläisiä siitä,
mitä he tekivät. Jos me olisimme olleet siellä, niin mt
olisimme voineet — niin mutta me emme ole siellä;
me olemme Canadassa. Mutta kuitenkin tulisi ve-näläisen
«kokeen» saada tilaisuuden näyttuu, niihin se
pystyy.»
Kaikki tämä on ovelasti suunniteltu työläisten aseistariisumiseksi
toistelussa kapitalismia vastaan ja heidän
huomionsa kääntämiseksi pois kapitalismin vcrisistii
teoista maailmaan kaikissa maissa, olipa niissä sitten
; voimassa kansanvalta tai ei."Osa, jota bolshevikipuolue
esitti kahdenkymmenen vuoden ajan ennen vuotta 1917,
valistaessaan, kouluultaessaan, järjestäessään ja kootessaan-
työläisiä, ja paljastasssaan Ja säälimattomagti
taistellessaan reformkoaia vastaan työVBenliikkees-ea
sekä samaan aikaan johtaessaan taistelua
työläisten ja talonpoikien todejlisasta eduista»
tahallisesti, jätetään huomioonottamatta. Oleeir
lisesti kielletään se historiallinen tosiasia, että vallanr
luetta. He haluaisivat työläisten uskovan, että histo-kumous
on mahdoton ilman vallankumouksellista puo-rifox
parhaimmin järjestynyt j a julmin hallitseva ^ luokka,:
nykyinen. kapitalistilaolika, tulee asteittain menettämään
etuoikeutensa ja että työväenluoldca tulee rauhallisesti
ja melkein tietämättään «kehittymään» sosialismiin.
Heidän sosialidei^okraattlsten veljiensä häpeällinen
vastavallankumöuksellmen käyttäytyminen
maailman kaikisa maissa,, veljiensä, jotka eivät vain
ole herjanneet Venäjän' vallankumousta, mutta toimineet
kapitalismin ja työväenludcan pyövelien hengenpelastajina,
missä h y v ^ ä työläiset «vat uskaltaneet
nostattaa voimansa; kapitalistiluokkaa tai porvarillista
valtiota vastaan, sivuutetaan maininnatta.
Puhe'v«kokeesfa» Venäjällä on tahallista tuhkanheit-tämistä
työläisten silnnlle. Se on työväenliikkeen his^
torian kieltämistä Pariism kommuunista Lokdcuun vallankumoukseen,
samaten kuin Saksan, Unkarin, äuo-men,
y.m. maiden työläisten vallankumouksellisten töi^
mintojen kieltämistä. Yhtä hyvällä syyllä voisi historiallisesti
puhua «kokeena» kapitalismista, mille por-varillmen
vallankumous' laski perustukseL -; Pyytää kapitalistiluokkaa
pitämään kätensä irti Neuvostoliitosta,
arvostamatta tai tunnustamatta V e n l a n vanankumouk-sen
merkitystä työväen kansainväliselle J^kkaliikkeel-
]e, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-11-03-04