Vapaus, November 3, 1926

              ji^TnS — 1926 .^J^ederated Pressin jSsen Keskiviikkona, ^4rrask. 3 p;hä-^WecL, !Nov. 3 Member The Federated Press
Ykdekäui vo(Hlen peeh
V^v..- ""i ' • ! I _ : _ : _ L _ 1 - L J — L — l i — - • - • - \ • -•• ^ - .
Katsaus ensimausen työ
votuksiin täiill^^
Tehdesään marraskdun vallanku­mouksen
yhdeksäntenä vuosipäivä^
nä yhteenvetoa saavutuksistaan voi
Venäjän proletariaatti katsastaa' jäl­kiään
täydellä tyydytykseUä.
Kansalaissota, j a lännen kapitaa­lin
aseellinen sekaantuminen, mitkä
saattoivat maan sekasortoon j a sen
talouden saarron hirttosilmukkaan,
ovat nyt j o sivuutetut menneisyy­teen.
Lähes viiäl vuotta on j o k^^
lanut siitä, kun vallankumouksem­me
luopui "sotakommunismista
[ossa se suoriutui voittajana kaikil-
^ rintamilla, j a s i i r t y i todelliselle
uovan taloudellisen työn alalle. So-jlaallisten
suunnitelmien muka^et
«htäväfc jätettiin sivuun "r^a tilalle-istui
järjestelmällinen käsillä ole-ien
taloudellisten edellytysten hy-mksikäyttäminen-
j a maan tuotan-lollisten
voimien: pysyvä j a jatkn-laajentaminen,:
Tätä. varten
Kuten huomaamme, on työvoima'
kasvanut yhteensä noin 14 pro­sentilla,
mutta kun sitä- on käytet­t
y kolme kertaa tehokkaammin, niin
on rautatieliikenteen tulos mainit­tuna
biljoonissa tonnikilometreissä
lisääntynyt-neljän vuoden kuluessa
247 prosenilla, siis hoin kolme ja
puoli kertaisesti.
Me voimme havaita saman menes­tyksen
kansantalouden eri aloilla.
Mutta mikä on kaikkein tärkeintä,
on se, että raatajien hyvinvointi
kulkee käsi kädessä, yleisen kansan­taloudellisen
edistyksen kanssa. E s i ­merkiksi,
kun teollisuustyoläisen
tuotteliaisuus lisääntyi näiden tilas-tojemme
mukaan vuodesta 1921-22
vuoteen 1925-—26 mennessä 93
sotu ta6a\'allan taloudellinen ; pää-sikunta
(valtion siiunnitteteira k o -
oissioai), j o t a ' nimitetään Go^plan'-
Icsi, or. jo Triiden vuoden ajan har­ottanut
äärimäisen c: täydellistä,
liitta siitä huolimatta erittäin . l u -
aavaa suunnittelemistaan. Ja
uoHmatta •: esiintyneistä vaikeuksis-
El j a koetuista epäonnistumisista,
työs taloudellisella rintamalla
oimme esittää saavutuksia, joissa
1 ole naurun tilaa.
• \
TdoilUuuden edistyminen
Tarkastakaamme nyt ensiksi, m i -
>n tehdasteollisuus on tämän ajan
iilaessa kehittynyt. - Tässä on j o i -
ikin numeroita:
' Työl. l u k u pros.
321—22 . 1,243,000 100
922—2.-; 1,452,000 117
m—?A - 1,615,000 130
J24—2;r ' ^ 1 ^ 8 8 9 , 0 0 0 ^ - 1 52
m—26 2,422,000 195
Tuotar.tc- ennen sotaa vallinnei-sn
arvojc-n. mukaan yhtä työläistä
)hden oli seuraava:
Koko
Rupi. tuDt. arvo pros.
1.20 1,493,00 100
1.34 1,949,00 130
1.59 2,566,0p 172
2.09 3,950,00 264
)25-*26 2.32 5,640,00 378
Tulokset, \-uodeIta 1925—26 ei-
2 ohi vielä, lopulliset, mutta tas­on
e:^itecty alimmat arviot. Työ-
3ten lukumäärä j a heidän tuot-iiaL-
juufcensa on näiden ^iiden vuo-n
kuluessa, lisääntynyt kaksinlser-
^ k s i . , Samaah aikaan on tuo-
".ao^n kokonaisarvo lisääntynyt
linkertaisesti. Eikö tämä ole saa­tua
aellauienaan?
Maanviljelys
MaarAiiJelyksen laajalla alalla,
t i or. miljoonien talonpoikain k a ­sa,
on ollut vaikeampi alistaa' tuo-itoa
järjestelmällisen valtion
«iTuteu-san j a säännöstelj-n alai-ai.
Eivätkä tuloksetkaan ole o l -
)21—22
)22—2C
)23—'24
)24—25
prosentilla, niin nousivat työläisten
palkkaedut näiden viiden vuoden
kuluessa' 123 prosentilla. Siis e-nemn^
än kuin kaksinkertaisiksi. Tä­mä
osottaa erittäin hyvin, että kan­santalouden
nousu ei ole maassam­me
tapahtunut näinä vuosina työ­läisten
lisääntyneen riistännän kus­tannuksella,
kuten kapitalistisissa
piaissa, vaan ennen kaikkea tehok­kaamman
j a järjestelmällisemmän
apukemojen ja edellytys^n käytän­töön
ottamisen kautta. Ja Neu­vostoliiton
työläiset, ollen isäntiä
omassa talossaan, ovat kyenneet
saattamaan luomansa taloudellisen
edistymisen palvelemaan etupäässä
raatavien joukkojen elintason ko­rottamista
ja toiisella tilalla ; maan
tuotannollisten voimien .kehittämis­tä.
Suunnattomia mahdoUisuuksaa
Että, - suuria .mahdollisuuksia on
avoinna . tällä jälkimäisellä alalla,'
voidaan päättää seuraavista nume­roista:
' Tuotannon 'välikappaleiden —- v a l ­tiolle
kuuluvien — yhteinen arvo
nousee koko maassa ^ maita ja
metsiä huomiooiiottamatta — y l i 26
biljoonan ruplan. ^Valtiotalouden
puhdas tulo nousi / tämän yhteis-kiinnallistetun
kansantalouden alan
toiminnasta vuotena 1923—24 tus­k
i n 468 miljoonan tservonetsrup-laan.
Mutta jo .vuoteen 1924—25
mennessä oli s6 kohonnut 937 mil­joonaan
ruplaan, ja vuotena 1925
—26 arvioidaan se Gosplanin teke­mien
suunnitelmien ja laskelmien
mukaan 1,407 miljdbnaksi ruplaksi.
Ja se tulee joka vuosi kasvamaan
sadoilla miljoonilla ruplilla.
Voidaan. turvallisesti sanoa, ett.^
ci yhdelläkään miljoneerilla, eikä
yhdelläkään trustilla maailmassa,
ole koskaan ollut käytettävänään
niin suunnattomia edellytyksiä ta­loudelliseen
järjestelyyn ja suun­nitteleminen
nähden, jossa kaik­ki
on keskitettynä yksiin käsiin ja
yhden tahdon alaiseksi. Asianlaita
on todellakin siten,: j a mikistämme
edelleen, että 'Neuvostoliiton prole­tariaatin
käytettävänä on mainittu­jen
edellytysten i lisäksi suurenmoi­set
kuoletusrahastot, mainitsematta-vät
monessa tapauksessa saa ede<
omaa palkkaansakaan "voitokseen'^
kapitalistien joukkoon, n i i n kapitalis­tien
osuus täten • rajotetussa muo­dossa
ei nouse koko maan. kaupas­sa
enempään kuin 20 prosenttiin. T e ­ollisuustuotannon
alalla on se vie­läkin
p i e n e m p i ' — ' o n yhteensä noin
7 - ^ prosentin ^ vaiheilla. - Yielä
pienempi on yksityispääoman osuus
maan pääomasijotusten kokonais­määrästä.
Tosiasia ; on, että jos
jätämme pois laskuista käsityöläiset,
niin jälellä olev^ta yksitjnsen teol-lisuuden
harjottajista on enemmän
kuin 70 pr/Dsenttia pienten valtion
omistamien ' l i i k e y r i t y s t e n vuokraa­j
i a . Lo,kakuussa 1925 oli näiden
pienten vuokrayritysten määrä kes-k
i t t y n j ^ noin - 90 prosentiksi koko
yksityisten tuotannon tehosta.
' Vähittäiskaupan alalla, millä mei­dän
maassamme yksityisellä pääo­malla
saattaisi- olla suurin liikku­matila
Bunnnattomine liikevaihtoi-neen,
se ei kykene keskittämään
suuria pääomia.
Mutta tällä hetkellä un tfbrkein-tä
si^ tosiasia/ että yksityisten yrit­teliäisyyden
yhteinen; : liikevaihto
laskee maassa vuosi vuodelta j a v a l ­tion
yritysten kasvaa. . E s i m e r k i k si
vuonna 1923^—24 oli valtion j a O'^
suustoiminnallisten laitosten: yhtei
nen liikevaihto vain 50 prosenttia
koko kaupan liikevaihdosta. Seu­raavana
tilivuonna 'nousi se jo' -73
prosenttiin ja 192»—26 76 ' pro-senlijtiin.
Siten, huolimatta kauppasuhtei­den
ilmeisestä- määräysvallasta,
maamme siirtyy hiljalleen, mutta
varmasti yhä lähemmäksi täydellis­tä
'yhteiskunnallistuttamista kaupan
j a teollisuuden alalla. Tätä yhteis-kunnallistuttamisen
kehitystä seu­raa
maan taloudellisen elämän kaik
kien alojen tuotannollisten laitosten
j a edellytysten voimalcas nousu.
Meidän sosialistinen teollisuutemme
kasvaa erinomaisella "nopeudella; Ja
joka-ainoa uusi menestys teollisuu­den
kehittämisen alalla yhdessä
maan kansantalouden kansallistutta-misen
kanssa, merkitsee m^ös- J>TO-letaariaatih
elintason ja raatajien
hyvinvoinnin lisääntymistä.
Täpiänlaatuisia ovat voitokkaan
proletariaatin vallankumouksen en-simäiset
todelliset saavutukset. —
S. Strumlliii. ^
Saksan kemiallinen
teollisuus uhkaa­vana
fc min oiainiot. Kun Umaisemmt J ^ ^ " 7^"'?" penosaannos-maanviljelyksen
j a karjatalou-' kokonaisessa sarjassa menettely-i
tuotannon ennen sotaa-vallin- ^^^V^ saannoste-lemisessa.
^
Nykyään me olemme todistajina
tämän maailman ensimäiscn ~ sosia­listisen
valtion vasta lastenaskel
ten ottamiselle" taloudellisen toimey
liaisuuden alalla. Siitä huolimatto
ei meidän kaikki kansallistutetun
talouden alalle tekemämme pää­omasi
jotukset nousseet vuonna 1923
—-24.kuin noin 600 miljoonaan rup-
.laan. Mutta jo seuraavana vuote­na
1924—25 nousivat ne y l i 940-
miljoonan ruplan j a ; 1925—26 kä­sittävät
ne noin 1,900 . miljoonaa,
j a tulevan vuoden kuluessa tulevat
ne" nousemaan joka tapauksessa y li
kahden;biljoonan merkin. :'
'äs-i ar/oissa, saamme seuraavan
van: •
Vuoaria 1921—22,' jolloin l^rsit-i
kadoäta, nousi tuotanto,. 5 3 /4
[Oonaan r u p l a n , j a VTionna 1925
la niki korkealle kuin 10.4 b i l -
naar. ruplaan. Tuotanto lisään-
8113 tälläkin alalla 82 prosent-
Jos jätämme laskuista. pois
•den 1921—22, niin on seuraa-
<• yertaösvuoden ja rämeisen
>den (1925—26) tuotannon l i -
3 noin;42 prosenttia. Ennen so-vallinneen
tuotannon kokonais-ärauiu';
verraten ölisi lisääntymi-kerrassaan
suurenmoinen, mut-a
e t d i n teollisuutemme uudelleen
iinnuttamisen noustun ' verraten
3C erittäin kohtuullinen.
Raatatieliikenne -
Kaan rautatieliikenne on saman
n Induessa: laajentanut. verkT
^ seuraavien numerojen mukai-
Bataa km-ssä Työläisiä
!1~22 • 6^,800 919,000
•2--23 69,600 836,000
:3—24 . 73.600 866,000
^ 2 . - 5 . 74,400 898,000
•5—2G 74,300 ^ 1,^45,000
Yluityispiäonian .osnus
; On totta,-että, rinnan tämän so­sialistisen
valtiotalouden. kasvurtf-kanssa
maassa fbimii mS^ös ulkomaa­laisten
myönnytysten omistajain ^a
kotoisten yrittäjäin pääomaa ^ e
myönnetyllä alalla melko vapaasti.
Mutta y tämän yksityispääoman o-suus
maan taloudellisen elämän k o ­konaistulokseen
nähden, on verrat­tain
mitätön. Ellemme laske talon»
poflcälston suuria joukkoja, käsltyd-läisiä,
pikkukanppiaita j a muita sar
maalaisia tavaranvaihtajia, j o t k a e i -
Hoechst-AniiJVIain, Sak.sa. —
Täällä on viimeistelty suunnitelmat
ensimäisen suuren puhdistuslaitok­sen
rakentamiseksi Aniline-väritrus-tille.
Siinä tullaan noudattamaan
hiilen j a jätteiden muuttamiseksi
Bcrgius-menetelmää : huonolaatuisen
kemiallisten menetelmien avulla ga-solijniksi,
aploöljyyksi. koneöljyksi
j a rasvaksi. Täten saatetaan huo­non
hiilen arvo nousemaan jopa 25-
kertaiseksi.
- Saksa haluaa vapautua brittiläis­ten
j a amerikalaisten öljy-yhtiöiden
holhousvallasta.
Berliiniläisen insinöörin, F. Zuf
Ncddenin, mukaan voivat nämä
puhdistuslaitokset muuttaa yhden
tonnin huonolaatuista Ruhrin hiiltä
330 naulaksi gasoliinia, 450 nau­laksi
koneöljyä, 132 naulaksi kone-rasvaa
ja 176 naulaksi paloöljyä.
Näiden tuotteiden tuotantohinta on
noin 26 dollaria. Samojen tuottei­den
nykyinen markkinahinta on
noin 45 dollaria. / ^
Saksalainen kemiallinen teollisuus
nostaa jälleen päätään j a uhkaa
jälleen nousta entiseen johtavaan
asemaansa.
Canadan kauppa
Ottawa. — Viime -syyskuun lop­puun
päättyneenä 'vuotena on Cana­dan
Icauppa huomattavasti lisäänty-njrt
edellisten 'vuosien samaan a i ­kaan
verraten. Vienti- j a tuonti­kaupan
yhteinen määrä oli syys­kuun
loppuun. päättyneenä vuotena
1924 1,912>000,000; 1926 2,023,-
000,000 jar 1926 2.304,000^00, d o l -
' l a r i a . I4säys viime vuoden sa­maan
aikaan verraten oU siis 281,-
000,000 dollaria.
Canadan tuontikauppa nousi sa­mana
aikana 983,000,000 dollariin,
josta kerättiin 131,000,000 dollaria
tulleina.
. Maan vient'!:3u^pa oli samana ai
kana 1,320,000,000 dollarin suurui­nen.
Täten on inaan liikehommis-ta
jäänyt 337,000,000 dollarin suu­ruinen
- snotoisa kaupjabalanssi.
Port Arthur,^ O n t i , lokak. 29 p .—
Lakko mejksätyoalal^a V on nyt o d t -
t a i n = päättynyt;^- ovat
ylelsessäv kokouksessaan ypäättäneet
palata: töihin niille |työmaille, jotka
suostuvat maksamaan vaatimuksi-emme
mukaan.^ I}|itä on jo niin
monta, .«ttä olemme voineet ottaa
tämän askeleen. Ktjn lakko -on kes­tänyt
näin kauan/ ^ i i n on työläisiä
siirtynyt paljon.vlakkoalueen ulko­puolelle,
joten' lakkislaiset, mitä on
jälellä, melkein kaik|d mahtuvat n i i l ­le
: kämpille, joilla-.dn päätetty työt
alottaa. . , v
Ne Jcomppaniat 3a kontrahtorit,
jotka- eivät ole'söostuneet vvaati-muksiimme,
jäävät fdelleen lakkoti­laan,
.joten lakkomme c i ole vielä
kokonaan ^ v i t t u , ^
Eilisessä lakkolaisten yleisessä
kokouksessa oli e s i l l^ kysymys siitä/
miten; • tulemme ; -^emään lakkoa
.eteenpäin. L. W. U. of Canadart
^piiolesta' oli t u o t u union kokouksen
päätös, että lakkoa ^tultaisiin jatka­maan--
edelleen avonaisena lakkona
niitä komppanioita jvastaan, -jotka
.eivät ole" suQptuneev vaatimuksifm-me.
I.' .W. W.. union puolesta oli
t u o t u . myöskin uVon kokoukseri
päätös/ että lakko tultaisiin siirtä­mään-
.työmaataistelnksir niillä' työ-':
mailla, jptka eivätfole^ suostuneet
'Vaatimuksiimme. Laajan keskustelun
jälkeen, täytyi asia ratkaista äänes-!
tyksellä. Äänestyks^ tulos: h. W.
I. U . of Canadan.--päiätöksen puoles­t
a annettiin 293 Säntä j a I . W ; W :n
puolesta 19 . ääntä; t u l i e n siis jöksi-^
kin- yksimieliseksi; päätökseksi,; että"
lakkoa tullaan jatkamaan avoimena
t a i s t e l u n a . - , ^'§^ f"*-'-
Mitä sovinnöihin tulee^ ^ i i r t ' olem-:
me joutunut vähän perääntymään
vaatimuksistamme. Ensinnäkin,: mi-'
tä tulee kahdeksan l u n n i n työpäi­vään,
n i i n se-on täytynyt jättää tällii
kerralla. Emme ole olleet kyllin
voimakkaita ajamaan sitä lävitse.
Muista: emme ole joutunut antamaan
yhtään peräksi, joten taistelumme
on onnistunut kiitettävästi. > '
Olemme ' taas onnistuneet saa­maan
rikkureiden uimiakin j a j u l ­kaisemme
niitä tässä taas joitain.
Kivikoskella Teevi Nuutin kämpäl­lä
, on lakonrikkureina useampia.
Julkaisemme nvt nämä kaksi nimeä:
M a r i a Leppämäki, toimieij/ ruuan-laittajana
ja Peter Pouti. Sämi
H i l l i n kämpällä ovat rikkureina
Anselmi' Lähdemäki, Martti Haapa­la
j a E r k k i Häkkinen. Nämä seu­raavat
henkilöt ovat myöskin rik­kureina
eri kämpillä: "(heikko Mah­lamäki^
yA. Tantti, Taavetti Mäki/
Juho Piionti, Heikki Jääskeläinen,
Jack Hirvonen, Hilja Hirvonen
( k o k k i ) , John Kauhanen, Heikki
Rämänen, Jani Lahti, F e l i x Park­k
i l a , Oskari Helin, Antti Virolainen,
K u s t i Lähde, Juha Molin, Alex
Alexson, Viljo Luseniu.s, Jaakko
Kangaskorte, J. Tavasti, Juho K o ­sonen,
V . Laukkarinen, V i l j o Man­n
i l a , Henry Virta, Matti Paavola,
Eino Vigman, J. Mäki, H i l j a Lint-tu
(kokki), Vihtori Nurmi, Paavo'
Hietaranta, Matti Rehola» Matti
Paavola, Vikki Koskiranta/ Huugo
Heikkilä.
Lakon alkaessa teki L . W. L U .
of Canada ja täkäläinen osuusruo-kala
Tarmo sellaisen sopimuksen,
että union ei tarvitse maksaa lakon-aikana
käteisellä kuin puolet lakko­laisten
aterioiden hinnasta' e l i 10c.
Toinen puoli jäi ^velaksi., Nyt on
Tarmo-ruokalan johtokunta koko­uksessaan
-'päättänyt antaa anteeksi
kaikki velan, ipikä on tullut uniolle
syysk. 16 p:vän j a lokak. 25 pnrän
välillä, nousten tämä summa - satoi­hin
dollareihin. Tästä Jau^Bumme
julkiset Ikiitoksemme : Tarmo-rtioka-lani
jäsenille. Fort W i l l i a m i n osuusr
ruokala on .myöskin lahjottanut
100.00 dollaria lakkolaisten, avusta­miseksi,
josta lakkolaisten puolesta
Jausumme parhaimmat kiitokset.
N y t viimeksi tekemämme päatök-sen
mukaan on muutettu alin kuu-r
kansipaikka 50 dollariin kuukausi
sysitä/ että komppaniat ovat f jyr­kästi
vastustaneet, että he «ivat
tule ^maksamaan «ellaisilte mieUlle^
jotka , eivät ole metsamll^ä, 60
dollaria ' kuussa. Suomalaisille., ja
sk^ndinavTalaisille' he n^lcsavat seii
kieltämättä. - ' Katkaisumaksun ' hy-väkssrvät'
melkein kaikki komppa-
Iniat. Tabä oli ainoa keino, rpSSa
saadaan täällä lakossa olevat ukrai­nalaiset
y.m; toisldeliset kämpillev
Tämän 50 dollarin: alimman: kuu­kausipalkan
tulemme saamaan jok­sikin
pian lävitse. Ensi kirjotuk-sessa
on selostus komppanioista, jot­ka
ovat suostuneet.
Lakkokomitean puolesta:
V. T.
' Rautatietyöläisten
' pallckain korot­taminen
;: Ottawa. Viidentoista tuhannen
Canadian Pacifib National ranta­teiden
junailijain,jarrumie8ten ja
ratapihatyöläisten järjestöjen pall^
koje%--;korottamisvaati|nuksen . joh'
dosta asetettu sovintolautakunta on
Jättänyt lausuntonsa liittohaUituk
8«n'työasiain ministerille, !
i Lautakunnan enemmistön .lausun­nossa,'
j o n k a onv allekirjottanut. l a u ­takunnan
puheenjohtaja tuomari
j^ugh T. K e l l y j a työnantajain e-idustajain
> edustaja Isaac Pitblado
tVinnipegistä/ vastustetaan palkko-
{'en korottamista. Lautakunnan .'vä-lemmiston
lausunnossa^ minkä on
allekifjottanut työläisten edustaja
David Campbell Winnipegistä,. puol­letaan
muun muassa palkkojen ko­rottamisia'sillä
kuudella prosentilla,
minkä iYhdysvaltain rautatielauta-kunta
hyväksyi voimaan kaksi vuot­t
a takaperin.
Puoltaessaan työläisten vaatimus­t
a ' - p a l k k o j e n ' korottamiseksi sanoo
työläisten edustaja tämän maan
;iIttiastollistenkin seikkojen ojlevan
työläisille epäsuotuisimmat kuin r a -
i a h eteläpuolella. Työläisille^'fiöfi
t u u sen - johdosta enemmän menoja,
kuin rajantakaisille työläisille. ' E i ­kä
heidän palkkansa tä^tä Jiuolimat-takaan
ole yhtä suuri kuin Yhdys­valloissa.
'
NeuvostdlitoiK komniiinisti'
plueen
: - , ' i ' * 5 f ' i i ' * * ' : -
i i i i i i i i i i i i
Kuudes yritys Mussoli­nin
henkeä, vastaan
Bologna; Viime sunnuntaina
joutui Mussolini kuudennen murha­yrityksen
' kohteeksi. Eräs 18-vuo-tias
nuorukainen ampui Mussolinia
kohti laukauksen, mikä osui hänen
rintaansa raapaisten kappalcc'n vaa­tetta
mukanaan. Kun nuorukainen
oli ampumassa toi.sta laukaustaan
joutui hän paikalla olle^den^ vartio­sotilasten
käsiin.!
Myynnit ovat olleet suuremmat kuin
ostokset.'
Kapitalisteilla on siis ollut mel­koisen
hyvä liikeaika. VTydläiseneU-mSssä
ei se ole tuntunut; Palkat
eivät ole juuri lionsseet. Työtä
on kyllä ollut hieman mnsaammin
saatavissa.
Nuorukainen joutui heti pahoin­pidellyksi
j a mcneUi henkensä. Hä­nen
ruumiistaan löydettiin myöhem­min
14 puukoniskua ja merkkejä
kuristamisesta. Ruumis oli koko-;
naan muodoton sen poliisiesemalle
saapuessa.'^: . -
Murhayritys tapahtui tieteenedis-tämisyhdistyksen
kongressin yhtey­dessä
pidetyssä juhlakulkuessa, mis­sä
oli paikalla noin 50,000 henkeä,
^.Poliisi on jälleen ryhtynyt työ­hön
pojan liittolaisten sel-vrille saa^
miseksi. Odotetaan piakkoin toi­mitettavan
jälleen — kuten taval­lista
— suuret joukot vangitsemi­sia.-
Mussolinin suurta "suosiota" osot-tavat
lukuisat . häntä vastaan jär­jestetyt
murhayritykset. Ennen pit­kää
yritettänee jälleen.
. H ä n t ä vastaan tehtyjen murha­yritysten
johdosta on Mussolini: esit­tänyt
kuolemanrangaistukin -'käy-täntöönottamista
häntäija kuningas­t
a vastaan tehtyjen murhayritysten
rankaisemisessa. Mutta -kuningas el
^ l e toistaiseksi siihen suostunut.
N y t arvellaan Mussolinin saavan hy­väksymisen
ehdotukseensa.
Lisaa teitä Ontanooh
, ' W a t f p r d , Ont. — Tieasiain m i ­nisteri
George S. Henry ilmotti
täällä pitämässään puheessa, että
maakunnalliseen maantiejärjestel-mään
on suunniteltu lisättäväksi
629 m a i l i a uutta tietä, jotenmatf*
Jcännallisten teiden pituus tulisi
nousemaan yhteensä 2,399 tnailHn.
K a i k k i nämä tfet tulisivat raken­nettaviksi
vanhaan Ontarioon. ,
1 ; i \ -
-~- LeniaxraJissa on 9,000 ra-diovastaajDOttaJaa.,
^
Moakovai—- Neuvostoliiton k^TO-munistipuolueen
edjlstajakokpus v a ­l
i t s i keskiviikkona: kolmekymmentä-:
seitsemän henkeä käsittävän puher
miehistön. Valittujen joukossa ovat
Stalin, llykov,^ B u h a r i n , TottisklK
Voroshilov, Molotov j a Kubishev.
Edustajien lukomäära on ^ 817,
niiden joukossa 36 ulkoipaisten; puo­lueiden
edustajaa. Trotski, Sinov-j
e v j a Kamenjev, oppositdonin joh­tajat,
saavat osakseen suurta hupr
miöta.
Buharin antoi tj^hjentävän selos­tuksena
kansainvälisestä' tilanteesta;
j a Stalin tulee antamaan laajan ra<>
portin puolueen sisäisestä tilantees­t
a j a oppositsiönin kannasta.
Keskiistelun alaisena ovat neuvos­tohallituksen
ulkopolitiikka» varsin­k
i n EiuhtaantnminenKiinaan: j a siir-^
tomaihin, j a nykyinen taloudellinen
tilanne. Konferenssi t u l e e ' t i ^ k a a ti
vaatimaan ulkomaankauppamonopo^
Iin säilyttämistä hallitukselle.
Stalinin kiicUysopiMsittioBista;
Kommunistisissa' lehdissä on j u l - '
kaistu teesit e l i perusta/ - jolle Stalin
tulee pohjaamaan puheensa; arvos-:
tellessaan oppositsionia. Tästä j u l ­kaistaan
seuraavat tärkeimmät koh-,
dat<
Ensiksi. Häri pitää oppositsio­nia
liitliona, joka periaatekysymys-:
sissä on ehkä yksilökohtaisesti e r i ­mielinen,
mutta yhtenäinen hyök­käyksessä
nykyiiStä hallintoa vas^
taan.
Toiselisi. fer Oppoifltt^önl on syyl-:
linen eosialidemokraattlseen eli
menshevistiseen harhaoppifiuuteen —
toisin sa"noenvtaipuvaineh kompro­missiin
kapitalismin kanssa, olles­saan
vailla luottamusta; sosialistisen
valtion käytännöllisyyteen el-sosla-
- istisessar 'mäailmaBsa,'-
Kolmanneksi; Sisäisissä asiois­sa
oppositsioni tekee virheen, pitä-^
cssään talonpoikaistoa välttämättö-mästi
porvarillisena : elementtinä^
mitä on mahdoton sulattaa sosialis­tiseen
valtioon ja . sentähden sitä
on verotettava, ääripäiseen rajaan
saakka j a pakotettava, se maksa­maan
niin korkeasti k u i n : mahdollis­t
a tehdastuotteista.
Neljänneksi. UlkoinaisisBa asi­oissa
oppositsioni ei kykene käsit­tämään
nykyistä aikakautta kapita-lisniin
tilapäiseksi vakaantumiseksi
eikä sentähden sitä, että kommu­nistisen
toiminnan tulisi rajottua
valmistavaan ja kasvatukselliseen
työhön ulkomaisten työläisten kes­kuudessa.
Oppositsioni päinvastoin
— tämä tarkottaa varsinkin Sinov-jevia
— haluaa tuhlat» työväenluo­kan
voimia aikaan soveltumattomil­la^
hyökkäyksillä kapitalisniia vas­taan.
Oppositsioni ,haluaa kerätä rahaa
verottamalla talonpoikia j a korot­tamalla
-j tehdastuotteiden hintoja.
Johto katsoo, että tämä politiikka
aikaansaisi mullistuksen valtion t a ­loudessa,
alentaisi neuvostorijplan
ostovoimaa ' — s i t e n välillisesti alen­taen
.teollisuustyöläisten ^ palkan ar^
voa — 1 j a yleensä kärjistäisi talon­poikain
j a työläisten keskinäistä
oppositsionia. r -
Kansainvälinen tilanne
Buharinin tekemän raportin joh­dosta
syntyneessä keskustelussa M a -
nuilski, Losovski j a Pepper painos-,
tivat e r i puolia, mutta yleisesti B u ­harinin
osittamat ääriviivat hyväk^r
syttiin.
Manuilskl osotti, että Kominter­n
i n päätehtävä o l L J ^ I s t e l l a pasifis­tisten
harhakäsity^^Ttuhoamiseksi.
Pepper analyeeillratessaan ääri-mätsvasemmistolaisia
virtauksia, j o i ­ta
on noussut työväenliikkeeseen
sitten Kominternin perustamien,
osotti, «ttä \ nykyinen äärimäisva-
8emmistolaieuus'on toisenlaista kuin
v. 1921, mikä, kuten' L e n i n psotti,
erosi vallankumonkselliseUa:'maitta^
mattomuudeUaani^; - N ^
äärimäisyasemmistolaisuus ilmenee
luottamuksen . puntteena~" proletaari­sen
vallankumouksen voimaan. Nä-,
mä äärimäisvasemmistplaiset ten-'
densBit täytyy kukistaa,' koska ne
estävät kommunistipuolueiden löy-täntästä
j a saamasta yhteyksiä va^
90mpaan kulkevien tyoväenmassojen
kaniisa.
Losovski painosti sitä suurta osaa;
osaa, mitä Ifhdysvallat on näytellyt
Europan kapitalismin murttamisessa,
mainiten Saksan näjrttelemäitta osas-ta
Yhdysvaltain agetottiriä. Vastoin ' ' ,
kuin YhdysvaUoissa ; « r ^ n e n " tyo- = _ ,
väenliiko Tyynenmeren' maissa» - ka-.^ ' ' ' ^
ten esim, Australlaai^, c on ^^nlAa^-
•kumouksellistiinut.' Ei/ollnt ^satttt^ . _ ^
ma, että Australian 'amnaatminiot '
kutsuivat Tyynenmeren mäidh^ uÄl-oidea
kongressin. Puolisihttomaissa •* '
kehittyvä uusi työväenliike tekeö ^ -
polttavaksi kysymyksen tj^öväenliik-keen
yhdistämisestä' ja nnden. i n - * ^
ternationalen luomisesta,' ' ' .
Neuvostoliitonsa sosiaUsmtai va- -
kattttamisen takeena on. kommunis-- - •
tipuolueen vakautuminen» häiiv' se-hoi.
^ . -s ; -
- Baskolnikov osotti. Kiin?!m'tap8h-,;; , ^
tumien suunnatonta, .ipaailibaä ,kä-^-.\: . ~
sittfiyäa tärkeyttä.' r ' l^ak >
Lbpipupuheessaan Baharln'fiainos*^'"' -
tl tärkeyttä tAlsteUa; porvarllttstri..
pasifismia, vastaan, tjföskeniely»
ammattiunioissa ja keskitt^ «ner- *
gia" taisteluun »tmstipäabmaa väuS-^
taafl. / ' ' >^ '^^ .
Tämän jälkeen konferenssi yksi- ^.
mielisesti, kenenkään otlesSa fi&nes» - ^
tämättä, hyväksyi ponnen, .missä pe-^
tiaattecssa hyväksytään Venäjää';
edustajiston politiikka ja 1^5'Kom-^
munistisessa intemationalessa» si­toen
edustajat jatkamaan päft^-v ^
vää ideologista t^isteluaMeniniläis-;
vastaisia tendenssejä vastaai) K o - . ,
minternissa. Ponnessa T tiiomitäan ,
ryhmittymiset ja , hyväksytään Si^^
novjevin - vapauttaminen Kominter^*. •
nista. Konferenssi my$s hyVäksyi,
kirjelmän vastaukseksi Saksan puo-'v
lueen kirjelmään, missä osotetaanU
"defeatlstisen" ideologian olevan,,
ohimenevä ilxniö. - ' > r
VIISI' TUUMAA LUNTA AAVI­KOLLA
Winnipeg. — Saskatchewanin', j a -
den , tuuman'.paksuisen lumivaipan „
peitossa. . ' "" '
Pelätään, että suuret määrät v i i - '
j a a on jäänyt vainioille puimatta.-
Sitä c i , voida kädtellä, -ennenkun *
tulcyana kevännä, j o l l o in se on k e l - -
votonta muuhun, paitsi eläinrehuksi.'
KAKSI TYtfLXISTX SUfiMAAN-TUNUT
RXJXHDYKSBSSA-St.
Catharines,^Ont. — Kaksi tyo-^ "
läfstä menetti henkensä j a kolme'
loukkaantui Interlake Tissue P a p ^
M i l l s tehtailla Merrittonissa tapah­tuneessa
räjähdyksessä.
Räjähdys tapahtui a.seQrIHnikaa-sun
säiliönTputkessa. Räjähdyksäh:
syytä, ei ole vielä tarkoin saatu 'sei-,
ville.
JÄRJESTÄYTYMINEN RAKJEN-NUSALALLA
VANCOU­VERISSA
_Z
/ Vancouver. ^ Rakennustyöläisten
neuvoston järjestäjä; Page on' i l m o t -
tanut vammattiyhdisty/stenv^' keskus** V
neuvostolle rakennusalan työläisten ;
järj^tÖjen jäsenmäärän lisääntyi
neen äsken käydyn .ryntäyksen k u - i
luessa y l i 600:11a. ' '
Rakennusalalla työskentelee: täst'-
edes, vain järjestyneitä työläisiäni
Siitä säännöstä tullaan pitämään
tiukasti kiinni. , ' .
Kirvesmiesten järjestö on päät­tänyt
ryhtyä toteuttamaan viiden
päivän työviikkoa tulevasta kesästä
alkaen. Kaikkiin tulevan' vuoden ai'-<
kana tehtäviin sopimuksiin on s
tava - määräys viisipäiväisestä, v i i ­kosta.
SUURI PAPERITEHDAS RAKEN­NETTAVAKSI
Quebec. — Anglo-Canadian Pulp.
and : Paper Companyn uuden} suuren ^
paperitehtaan . rakennusurakka . on ;
annettuji-montrealijaisellfr urakoitsi^^ '
Jaliikkfeclle, .W. L .Bishop, <htAl vii- ,
dentoista miljoonan:dollarin-urakka;^'
hinnasta. ' ' - ' V,
Täällä on oiettu alustaviin töihV
87 miestä. Tulevan viikon «lussa
tulee työläisten lukumääri lisättä-:'
vaksi 160, ja tul^e työläisten luku
lisättäväksi 900 talven, kuluessa^ ail-la
xskennustsniä on kiire. Paperi^
tehdas pitää oUa valmiina iä käyn­nissä
marraskuussa 1927.^ . , ' '
-— Lanlagradla ja Mattdahmian ^ - /.
välille -on Järjestetty anöza ra^ta- /, ,^
tieyhteys. Miljan pitntta,-on ' 7»600 l\
tilometriä i a kestää » a t l » 7 « t t o ^ ' '