Vapaus, November 17, 1930

              Maanantaina, marrask. 17 pnä — Mon., Nov. 17 No. 271
V A P A U S Cjnadin »oeiuiUiita tTÖriotön cinoa «SneokinottuJ». aaatrt S""^'i ronticlle. DOis Jcodejstaan ja kon- feet" -
buijua. Oat., klikkinä, paiui «iomanoucDoUuii.- ja njiiriJtri" jutUpii»!»!- . ' ^ •* . . . .
VAPALS (UUnr)
Th« <m)y orfui of FinniJi VTOIILCIM ia Cmudi. Pa!>U%ttd ätilj »t Sndborr, Onttrio.
l U t u t o e d »l iBc Po*t Office UepmDcmt. O t t m , u »ccuo4 cUat mitter.
s.o. maataloustuotteiden
; nuiltaan. Tämmöistä, on Bennettin hintain olemattomiin polkeminen
"kukoistuksen auringon" paiste l — ovat leikkaamassa poikki kym-
Crn^,i ^rcnuint r.ic., l i e p « c.i. incb. Minimua c i x r g , for . i o f i . u..eTtioa. 75e. Tb» j länsi-Canadan farmareille. ! menientuhansien farmarien kur-v
c r t i i i D g medituo a i c o o ; ihe FiooiUx people ia CjiQ«d«.
ypimitn», konttori, kixjakaappa ja paioo cimaiaa u l o u a E i o StxMtilli.
fe»lio>ote; Vapani. Eui C9, Sadbury, Ont.
faktUMUt: Konttori 1028. — Toimitu» 536W. — Kirjakaopp» 2387W.
P i u a e : Office {Job »urk, advcriiM:K,eiii*, eic.j loiz — Editor 536W. — Bookator» 23S7W., Yhdistyneen f armarijJirjestön edus-
, rr r> - » I I • . 1 I kut, tekemässä heistä keppikerja-
\ Tata Bennettin "kukoistuksen au-! , , .j.. '^^ . '
1 . .. . ^ I l a i s i a , ajamassa heidät paisutta-
, r i n ? o n ' paistetta ovat Ollawassa; , ' . . . ....
.,, . ., aii maan kaupungeissa olevain tvotto-
; p a r h a i l l a a n vierailevat Aibertan ... . . . . . . . . _,i - .. . mäin ylöläisten nälkäisiä armeijoi-
ILMOTLbHl.N.VAT VAPAUDESSA:
KfrJtTiaitoilniotukaet 11.00 kerta, JiJjö kakii krrtaa. — Arioliittoofl «nenneille oonentolTotokaei
i t e vsl«*li>aua. — .MtncDmuuitoilmoiukx-t Sbc k e r u , tlJX) 3 kertaa. — Srnlymäilmotokaet tl.00 ; Vanncet
Mrta, %ZM 3 keltaa. — A.uöloeroilaiotuk»*! %2Sfy kerta, »3.00 kakai kertaa. — KiiloMlmotukae» • • L •
» 1 4 » kerta. — Kuolenianiiii,otuk«ft »:;.D0 k r r i j . 50c l i a m a k K » kiitoalaaaeelu tai omUtoTärayUa. — ( n a n S S i p O r i l O j en
EalntaaD tiedot ja oxjIrilusulukM-t 3.V ke.-ta, Sl.bO kolme keiraa. — Tiiapaiailmotujiei ja ili)ta>oa '
HttXt}i\xTir>\ ou, vaadittaeaaa, ljh*:tfti'^iZ ii/notukljinta etukiueen*
' TiLAisHiNNAT: < niillä on "aukaislu tie - I l la.
; taiat mvos erittäin sattuvasti ku- I „ • ., n ji i -- i r
' . , .,, T- ? ;?uostuvalko Canadan koyhat l a r -
' — numerotiedoillaan. r i i / . . , , ......
f manf, joiden lukumäärä nousee
toimeenpaneman ,
., , ,. i, „ . . . kvmineniintunansiin, ilman muut?
; Vehnän hintain polkemisen takia. ' , . , . •••
^ , Canadan linanssipornojen naikai-e
Canadan
i , . ,
' a • ^ ^^Vr- .^^^ ^ ' k i f ^ i r ' - - ^«^""'-^^ Vehnälle maailmanmarkkinoille", i omattoman julmaan j a ennen kuu-t.
ie uii r-.,ur: 1 u.tu. O kk. S3.S0 j i 1 kk. 81.U0. ^ j . , ^ . ... Icmattoman laajaan rosvousmeinin-
' tävtvi Canadan farmarin anfaa leik- , .. r, r •.
I , ' ; , K\mi Caronan tienoon larmaru
' kuukonee.sta 110 y suuremman
^ määrän vehnää viime lokakuun 21
ip:nä kuin lokakuussa 1926; moni
uDiiaiUav liikkeen-; feräisen auran .saarniseksi ISO*^^
= = - = = enempi vehnää kuin nelj'ä vuotta
Itakaperin; ja kärryjen, saamiseksi
j 145/y suuremman määrän vehnää
i k u i n 1926.
tUbiiici: t. R'. Aiil.r-.''-
Office, ISookfstore and rr.rii.bop: Vapju» EiiMicg, Elia Street.
AH mail to be addrcjted: Vapaus, P.O. K'.i 69. Sudbur,», Oot.
* ; • — •
. Joa ette nJUota taiiausa saa vaktaiuu rn^iinJtiiieco kJriccaecnoe. kJrjottaka
tqjtajaa peraoonaUifrelia nin,ella: J. W. Abjl^v.it, UikkrrrAoitaja.
kanssa. Vieläpä täytyj' tuoda lah­joja
ja arvokkaita, joita runnari
sitten näyttelee ja pirää oikeutet­tuna
itsensä saamaan < häpeä suo-malaiseUe).
Vertauksen vuoksi mainitsen, että
useissa paikoin peritään miehiltä,
jotka käyvät raskaassa työssä yk.si
taa^ vuorokaudelta; ja siihen saa
kolme hyvää ateriaa, jota miehet
myös syö, neljä kahvia ja ruuman
kahdelle hengelle, joka myös pi­detään
puhtaana, ja .S3 kuuluu hy­vin
kannattavan.
Kun tässä valassa katselee näitä
paikansaannin avustajia, tulee so
liian kaUiiklsi tytöille. Laskekaa
kuinka paljon olette liikaa mak-sanset
kun ylöspitonne on korkein-
TIE VAPAUTEEN
(Kansainväliset luopiot: trotskit, brandlerit ja heidän enemniä'-
t a i k k a vähemmän huomattavat kiertolaisensa ovat, sen jälkeen* ku.^
heidät erotettiin Kommunistisesta Intemationalesta, koettaneer "tod^"
taa", että 'Saksan Kommunistipuoluetta ei enää ole olemassa!"' Sak.san
sa ova:
Hätäaputyöt ja työläisten elintason
polkeminen I Kun vielä otetaan huomioon, et-
] tä mainittujen farmausvälineiden
Tässä lehdessä on kerta toisen- rfMla. poikkeukselli.sen hyvää mel-; hinta dollareissa laskettuna on jon-sa
perään oaotettu, että teollisuus- öää. Mutta tästä hyvä.släkin met-;'kunverran laskenut viimeisen nel
porhot Ja heidän kontrolloiinans;f
hallitukset koettavat kaikilla kei­noin
sälyttää vallitsevan teolli­suus-
ja maatalouspulan työläisten
ja köyhäin farmarien kannettavak­si.
Nyt on jo olemas-sa konkreet­tisia
esirnerkkejä siitä, että esim.
metsätöissä on hätäaputöiden ni­mellä
» muka työttömyyden poista- loparlamentin myöntämällä 20 mil-säslä
pystyi vain 10'; miehistä te- jän vuf>den kuluessa ja että veh
keinääii vii.sikoortia viikossa; 25'' nähuslielin hinta on tällä haavaa
neljä koortia; ja loput vähem- useita senttiä alempana kuin mitä
niäii kuin neljä koortia viiko.ssa. se oli viime lokakuun 21 p:nä, niin
Moinen palkkain polkeminen tu- helposti huomataan, että nuo fi­lee
epäilemättä kertautumaan suu- nanssiporhojen aukaisemat "sak-rimmalla
osalla niistä hätäapu- (
töistä, joita tullaan teettämään liit-miseksi
alotettujen töiden avulla,
laskettu metsämiesten palkkoja yli
305^.
Lähellä Port Arthuria, Onion
Laken piirissä, on hallitus luovut­tanut
palanutta metsää hakattavak­si
Pigeon River Tiinher Corlle
miltei Ilmaseksi, että alueen työt­tömyyttä
voitaisiin lieventää. Näil­lä
.seuduilla on kantorahaa aikai­semmin
peritty 2.2.5—2.75 dollaria
koordilta, multa nyt tarvitsee mai­nitun
yhtiön suorittaa vain 50 sent­tiä
koordilta kantorahaa.
Mercoalln lakkoavustusvarat on tilitettävä
K a i k k i en
Pigeon River Timber ei kuiten­kaan
tyydy siihen, eitä se saa hal­litukselta
metsän ilmaiseksi. Se
tahtoo saada myös työn teetetyksi
miltei kenkistä. Se tarjoaa mie­hille
%o/me (sanoo kolme) dollaria
kaksoislioördista, vaikka metsä on-kln
huonoa, palanutia melsää. Nel­jä
dollaria on alin mak$u milä
mainitulla alueella on milloinkaan
aikasemihin tarjottu kaksoiskoordin
tekemisestä ja metsä on ollut tuo-joonalla
dollarilla ja muilla sa­maan
tarkotukseenu myönnetyillä
varoilla erinäisissä paikoissa maa- kansainvälisen työviien avustusjär-ta.
Se osottaa, että työssä olevain jestön komileain ja yksityisten
on omain etujensa, oman elintason-j henkilöiden, joilla on Mercoalin
sa turvaamiseksi, toimittava käsikä-1 lakkoavustustarkoitukseen kerätty-de.
ssä työttömäin kanssa. On yh- j
teisesti vaadittava työttömille työtä j
järjestyneitlen työläi.sten palkka-taksan
mukaan; tahi, ellei työtä ole
saatavissa, täyttä toimeentuloa te-ollisuusporhojea
ja heidän halli­tustensa
kustannuksella. On avus­tettava
työttömäin järjestämistä
työttömäin järjestöihin ja, mikäli
mahdollista, otettava osaa heidän
koikouksiihsa mielehosotuksiinsa.
On yhteisin voimui. vastustettava
työnteeltäjäin hyökkäystä työläis­ten
elintason alentamiseksi.
Canadan Suomalaisen Järjestön
osastoissa on myös annettava enem­pi
huomiota työttömäin •järjestämi-
Belle taistelemaan kapitalistien
taan 35 senttiä vuorokausi; asunto
.Saskalche\vani.=.sa ovat vastanneet : n o in 15 senttiä, niissä oloissa mis­tähän
kysvmyk-seen kielteisesli. , H e j sä olette, ja palveluspaikkojen vä-oval
päälläneel rvhtyä taistelemaan ' "tyksestä ei ole kukaan oikeutettu
viranomai.slen ' t, oi. meenpanem•i a ka..^n tamaanT m, a,k sua. , T• e,h kää ,h u-
. ' . : vi.ksenne laskelma kuinka paljon
ryöstömyynteja vastaan; vaalimaan lij^aa maksaneet, varmaan
maksamaltomina olevain verojen hämmästytte.
kuolettamista; k i i n n i t y s l a i n a i n suo-1 Ixiytyykö mitään mahdollisuutta
rituk.sen siirtämistä jne. , J^'.*^?^.'^* edeilämainittu-
. . . . . . . ' . ..„. . I .la hyväntekijöitä rikastuttaa. Ei
Järjestäytyminen, haaloja ja, j^yty j^^^^^ ^^.^^^^
pakkomyyntejä vastaan taistelevain i saanti on yksilöiden vallassa. E i ole
toiminnan komileain perustaminen niin rakkaudellista ihmistä, jd^
sekä niiden saattaminen väHtlö-1-*^aluaa todellinen avustus mielessä
ma..a..n vIh .e i•s .t o•im i•n t. aan Kommunii>- paikkoja vä..l ittää.., Joka . ainoa ha­-
, . , , . „ I luaa hyotya palkansaajan kustan-tisen
Puolueen j a kaupunkien pa'*^-. nuksella.
katyöläisten kansaa on se tie, j o t a ! Osuustoiminta on ainoa keino jo-finanssikapitalismin
rautakoron ai- tekee mahdottomaksi yksilön
la olevan köyhän farmari väestön f y^^.y^" ahteen liittymillä osuus-
^ j 1- I I- ('toiminnan merkeissä on mahdolli-on
Canadassakm kuljettava. , Toronton kaupungin suoma^
! laisten palvelijoiden vuosittain pa-
; rantaa asemaan.sa rahalUsesti useis­sa
tuhansLssa taaloissa ja osuus­toimintaan
si.sältyy muita arvoja-i
henkisesti, joita, ei voi rahalla arvi -
sellaisenaan antaneet k y l l i k s i tyhjentävän vastauksen tvöväenluoV&-ta
eristettyjen luopioitten typeriin parjauksiin.
Seuraavassa julkaisemirie Saksan Kommunistipuolueen j o h t a j a'
tov. Thä!mannin pjiheesta .lyhennetyn selostuksen Saksan Kommunis-i
puolueen tehtävistä vaalivoiton synnyttämässä uudessa t i l a n t e e l la
luokkavoimien uuden suhteen, vallitessa sellaisena kuin Rote Fahno ''"^
män historiallisen puheen referoi. — Etp. Toim.)
Voimme sanoa, että määräävänä tus mahdoton ilman yhteiskunnal- työväenluo'-uik- --n- •
;ekijänä meidän vaalivoittoomme ei Hsta vapautusta. Tilanteessa jossa lee fa.sci^nii vaa'^' V^""'^
j l l u t amoastaa nobjektiivinen t i l a n - j työtätekevät miljoonat huokaavat etenemään >.^-'^mlrV'''~fj
ne —r mikä epäilemättä oli meille _ kaksinkertaisen orjuuden. Saksan 1 le yhä raatmniin 1°
edullinen — mutta meidän vaali-j porvariston ja ulkomaisen impe-i S a k 4 n iniljöo-i a .-,0, •'
voittomme Saksassa ja erittäinkin; r i a l i s m i n ikeen alla j a jossa n i i t t en J a tietenkii 4 ' - ^"
Berliinissä on lisätodistus, täydelli- halu vapauteen on kasvamassa, oli " ' '~ '
nen vahvistus siitä, että Saksan meille välttämätöntä panna erikois-
Kommunistipuolue on noudattanut ta korostusta ei ainoastaan suhtau-
Dikeata bolshevikista linjaa. Tämä tumiseemme työn raatajien yhteis-työväcnjärjestöjen,
I jä varoja käsillä, tulisi palauttaa' oi^^
ne heli työväen kansainvälisen
avu.stusjärjestön kansallisvirastoon. 1
osotteella: Room 308, 331 Bay
St., Toronto, Ont.
Toveruudella
K : a
s u u n n i t e l m i a vastaan.
Meidän on knikt-lla tarmj
kohflassa todennut Kominternin VI joukot hyvin tuntevat, mutta ti-\l!^\^m^,'^l^J^^^'"'
^än ci oIi>i niin kärkevä]
vaalivoitto on jokaisessa yksityis- kunnalliseen vapautukseen, jonka
t a u t u m i n en
^ella:E
)a/':.jst;!kin
muan tai.-tt-luii-nkeii
Kisan kansalliset
painikilpailut
Lauantai-iltana jatkettiin edelli­senä
iltana alkaneita Kisan järjes­tämiä
kansallisia painikilpailuja tä­käläisellä
Liberty-haalilla. Yleisöä-oli
kilpailuja seuraamaan saapu­nut
suunnilleen sama määrä kuin
perjantäi-iltanakin, jonkunverran
toigta sataa.
Painijoiden marssittua näytUi-möUe,
soitti torvisoittokunta " K a n ­sainvälisen",
jota niin yleisö kuin
Ylläolevasta kirjoituksessaan K :a
aivan oikein paljastaa sen kynimi-delin
Kisa 1 v. 1 h , j a 3) Er- ^en, mitä kaikenlaiset runnarit har-v
i n g , ' K i s a , ' 2 h. ' jottavat suomalaisiin, useassa ta•
Sarja alle 155: 1 ) " L . Lehtonen P^ul^sessa englantia taitamattomiin
1 v. 1 r. h.; 2) Peltomäki 1% palvelustyttöihin nähden. Mutta
mitä sille on tähän'mennessä an­nettu.
SeCmaämiatmarien ^^kukoistuksen aurinko''
numerotietojen valossa
Canadan maatalous on syvän ja
yhäti syventyvän maatalouspulan
pyörteissä, joka ajaa mierontielle
j a nälänhätään kymmeniätuhansia
köyhiä sekä keskivarakkaita farma­reita.
Viimeksi toimitettujen liit-toparlamentin
vaalien aikana oli
tämä pula jo varsin räikeästi huo-iDSttavissa.
Einanssiporhojen kon­trolloimat
vehnärenknat pidättivät
1029 vehnäsatoa kauan aikaa myy­mättä
siinä toivossa, että saisivat
siitä korkeamman hinnan myöhem­min-.
Tämän vuoden puolivälin
tienoissa laskivat' vehnän hinnat
kuitenkin romahdusmaisesti, mikä
osotettiin tarkalleen viime nunie-rossa.
Mainituissa liittoparlanientin
vaaleissa oli valtaan pyrkivällä
konservatiivisella puolueella yhte-
,nä päätunnuksenaan maatalouden
jaloilleen saattaminen. Lukijamme
muistanevat tuon puolueen johta­jan,
teollisuusporho Bennettin vaa­lipuheiden
erään ydinlauseen:
"Minä tulen aukaisemaan Canadan
vehnälle tien maailmanmarkkinoil­le
ja saattamaan kukoistuksen au-ringon
jälleen paistamaan länsi-
Canadan farmareille." Tuota lau­setta
kertasivat kaikki konservatii­viset
lehdet koko vaalitaistelun
ajan maan yhdestä laidasta toi­seen.
Ja se kai osaltaan auttoi
konservatiivisia 'puolueita valtaan
pääsyssä.
Heti valtaan päästyään otti Ben­nettin
johtama konservatiivinen
hallitus päämääräkseen myydä Ca­nadan
vehnää ''keinoilla millä hy­vään".
"Tietä maailmanmarkki­noille
aukaistiin" velinän hinnan
armottomalla polkemisella. Vehnä-bushelin
hinla on nyt 50 sentissä,
joka, vaikka ei oteta lukuun rahan
arvossa tapahtunutta alennn-ta, on
halvin hinta vt-hnähu.«heli£la vii­meisen
kahdenkvnimenenviidefi
vuoden aiJcaaa. Irrperlalististen
snarxosvojen eltijen lakia on veh­nän
hinta poljettu paljoa alapuo­lelle
nykyisten tuotantokustannus­ten.
Tällä toimenpiteellään ajavat
yleistä hyökkiiystä vastaan k u i n ' ^''^«»^"J^" toimitsijatkin kunnioit­tivat
nousemalla seisaalleen.
Ottelut olivat yleensä tasoltaan
hyviä, kuten edellisenäkin iltana.
Mitään puskupainia ei näyttänyt
suuremmassa määrin esiintyvän,
• v a i k k a muutamissa otteluissa huo­masikin
ilmenevän oteköyhyyttä.
Enimmäkseen kuitenkin suoritetut
ottelut harvinaisen reippaita.
Palkintotupmarit ainakin tämän
k i r j o i t t a j an mielestä tekivät teh­tävänsä
hyvin. Tuomiot olivat oi­keaan
osuneita. Ylituomarina toi­mi
tälläkertaa Rautio j a pillimie-imperialistiset
rosvot, Canadaa kon­trolloivat
upporikkaat rahapohatat»
vähän yli kaksikymmentä henkeä h^nä Trrskanen/mölem
kaiken kaikkiaan, mierontielle ja
nälänhätään kymmeniätuhansia
köyhiä ja keskivarakkaita farma­reita,
kuten ylempiinä jo mainit­tiin.
Britannian valtakunnan palve-lusliiton
Canadan legioonan (so.
dasta palanneitlen veteraanien ää
rimäisen isänmaallinen, puolittain
fascistinen järjestö) osasto nro 83,
Bowdeni3ta, Alhertasta, on lähet­tänyt
Canadan sotilaitten asutus­lautakunnan
puheenjohtajalle,
eversti Rattraylle Ollawaan kirjeen,
osottaen rnillä tavalla se Bennet­tin
"kukoistuksen aurinko paistaa"
länsi-Canadan farmreille. Kirjees­sä
osotetaan, että hykyisten viljan
hintain vallitessa ja hallituksen
koefarmin tieteellistä viljelystapaa
noudattaen, aiheuttaa jokainen
viljelyksen alla oleva eekkerin
ala maata omistajalleen 3.23 dol­larin
tappion vuodessa. Toisin sa­noen
köyhä farmari, jolla on puoli
neliömailia (320 eekkeriä) maata
saa vuotuisista tuotteistaan 1,033.60
dollaria pienemmän hinnan kuin
mitä niiden tuotantokustannukset
ovat; ja keskivarakkaan farmarin
vuotuinen tappio on luonnollisesti
sitä suurempi jota, enempi maata
hänellä on viljelyksen alla.
Montrealissa ilmestyvä porvaril­linen
5to/i<far</-lehti, joka on jul­kaissut
yllämainitun Bo\vdenin le-gionäärien
kirjeen, joutuu totea­maan,
että viljan hinnan laskemi­sen
takia ovat farmausta harjot-lavat
entiset sotilaat joutuneet ker­rassaan
tukalaan asemaan. Ja sa­manlaisessa
asemassa ovat kym­menettuhannet
luotolla eläneet köy­hät
farmarit. Nyt heiltä loppuu
luoton saanti, kun sadosta saadut
tulot eivät riitä edes peittämään
sadon kustannuksia. Kyvyttömyys
suorittaa maksettavaksi lankeavia
velkoja johtaa ahnaat rahaporhot
paneman toimeen ry^östöhuutokaup-tuessa
tehtävistään kiitettävän hy­vin.
Ainoa, josta palkintolauta­kuntaa
kokonaisuudessaan m o i t i t t i in
jossakin määrin, oli alle 155 pau­nan
sarjan palkinnonsaajien sijoi­tus.
Ristiin menneiden voittejen
ja jhäviöiden vuoksi oli sarja, huo­limatta
vaikka siinä ei ollutkaan
k u i n neljä osanottajaa, kuin " k i ­r
o t tu ympyrä", jossa olisi mietti­mistä
kenelle tahansa painintunti-j
a l l e , joten^ moitteita siitäkään ei
palkintolautakunnan tarvitse ottaa
kovin vakavasti. Mahdollisesti si­joitus
uudelleen harkitsemalla jon­kun
verran muuttuisi.
K i l p a i l u t aloitettiin 149 sarjan
Leppäsen j a E r v i n g i n astuttua ma­tolle.
Leppänen painosti koko
ajan, päättyen ottelu 9.35 kulut­tua
hänen . ansaittuun voittoonsa.
Y l i 170 sarjan miehet Kivinen
ja Lagerbom osoittivat isoiksi mie­hiksi
oikeaa tappeluhalua. Kumpi­kaan
ei pakoillut, josta tuloksena,
seurasi heitto toistaan nopeammas­sa
tempossa. Lagerbom selviytyi
voittajana 10.30 kuluttua.
Oksasen ja Tuomen ottelussa
. nähtiin komeita heittoja, joiden tu­loksena
Tuomi 3.03 kuluttua sor­tui
kuulun vastustajansa ylivoiman
alle.
Lehtosen ja Peltomäen ottelu
alle 155 sarjassa käytiin Pelto­mäen
hienoisen ylivoiman merkeis­sä
alusta loppuun. Sai työvoiton.
Mikkosen j a L. Lehtelän ottelu
oli harvinaisen riuska, jossa yritet-tin
puolelta ja toiselta. Päättyi
odottamatta Lehtelän voittoon 6.56
kuluttua.
E r v i n g j a Sund el in alle 140 sar­jassa
"nykäisivät" toisesta tilasta
l u j a s t i , päättyen 8.00 kuluttua
Sundelinin "voittoon.
Telkkisen ja Kivisen väliensel­v
i t t e ly päättyi jo 1.58 kuluttua
edellisen voittoon.
Viimeisenä parina painivat alle
170 sarjan miehet Reinola j a Tuo­mi.
Huolimatta lyhyydestään, sillä
ottelu kesti vain 1.55, nähtiin sii­nä
monta pulskaa ja tulista heit­toa.
Reinola voitti.
Lopuksi .esittivät ylimääräisenä
Oksanen ja Telkkinen näytepainia,
jonka yleisö palkitsi voimakkailla
suosionosoituksilla.
PaTkintojärjestys kilpailuissa
muodostui seuraavaksi:
v. 1 h., j a 3) Mikkonen 1 v, 1 r
1 h. K a i k k i Kisasta.
Sarja alle 170: 1) O. Oksanen
2 v.; 2) Reinola 1 v. 1 h . ; 3)
Tuomi 2 h.
Sarja yli 170: 1) E . Telkkinen,
Soon Ve.^a, 2 v.; 2) Lagerbom,
K i s a , 1 V. 1 h . ; 3) Kivinen, Kisa,
2 h.
Kunniapalkinnon parhaalle näi­den
kilpailujen painijalle oli lah­joittanut
Northern Taylor-liike.
Palkintolautakunta oli palkinnon
jättänyt Oksasen j a Telkkisen kes­ken
arvan varaan j a onni suosi Ok­sasta.
• •
Miten palvelijattaria
kynitään Torontossa
"Kokenut kaikki tietää, ja vai­vainen
kaikki kokee." Sananparsi
on meille suomalaisille tunnettu ja
varmaan moni meistä sitä ajatte­lee
täällä, kun töitä etsitään •tur-'
haan ja poikkinaisia ollaan. Kaik­kein
Ikävämmät on sentään ne
kokemukset mitä joutuu näkemään
omassa keskuudessamme, kuinka 1
tunnottomasti ne, jotka ovat pääs- ;
seet hiukan parempaan asemaan ja
osaavat kieltä, etuilevat vieden hai­kailematta
ainoan dollarin ja teet­täen
työtä, josta itse hyötyvät, i l ­man
palkkaa, vieläpä vaatien kor­vausta
että on saanut työtä tehdä.
Sen ön saanut allekirjoittaja ikä­väkseen
todeta kun teetettiin töitä
vuokratussa haussissa, joista töistä
haussln vuokraaja uskotteli, että
talonomistaja ne maksaa. Vielä oli­si
pitänyt ostaa haussiin tarvitta­via
aineitakin. Kun maksun aika
tuli kävikin ilmi, että työ oli vuok-raa.
jan: teetettävä omaan laskuunsa,
jota vuokraaja ei koittanutkaan
isännän läsnäollessa muuksi väis­tää.
Kielitaitolsana ja maan oloja
tuntevana oli kiutenkin jo asiat
osattu järjestää niin, että työpalk­ka
jäi saamatta ja osbtettiin ovea
K:a'n ehdotelma tilanteen korjaa­miseksi
sietää hieman tarkastelua.
Palvelijattarien, jotka- palvelevat
riistäjä- ja loiseläjäluokkaa, - on
yleensä asemansa turvaamiseksi
Jcäytettävä samoja keinoja kuin ml-
' tä yleensä työväenluokka käyttää.
Heidän pitäisi järjestyä paJv^ja-tarylidistykseen
eikä "osuustoimin-nallisesti",
kuton kirjoittaja yllä-olevassa
esittää. -
Tietääksemme on S. J . Toronton
osaston taholta aikaisemmin kiin­nitetty
jonkunverran huomiota pal­velijattarien
järjestämiseen. Tälle
asialle on Toronton osaston ja nais­ten
osaston lainattava entistä enem­pi
liiiomlota ja järjestettävä pal-velijataryhdistykseen
ne sadat pal­velustytöt,
joita Torontossa on, tais­telemaan
elinoiksuksiensr-J puoles­ta
suurenjpia ja pienempiä nylky-reitä
vastaan. — Toimitns.
Port Arthur
Näyttämön kokouksessa t.k. 9 p.
hyväksyttiin yksi uusi jäsen. Kuul­tiin
puvuston tarkastajien raportti
ja valtuutettiin heidät edelleen toi­mimaan
niin, että puvusto saadaan
kokonaisuudessaan kirjoihin merki­tyksi.
Päätettiin vähentää tupakan polt­toa
näyttämöllä esitysiltoina ja se
(tupakan poltto) kokonaan kieltää
ei.näytelmään kuuluvilta henkilöiltä,
jotka käyvät omaisiaan tapaamassa
Väliajoilla. Nämä kännit toivottiin
jäävän mahdollisemman vähiin ja
jos milloin se on tarpeellista, niin
johtajalle annettiin kalkki oikeudet
kieltää tapaamiset. Samoin on näyt­telijöiden
näytelmän väliajoilla pois­tuttava
näyttämöltä pukuhuoneisiin
mahdollisemman nopeasti, jos kuliisi
miehet sen vaatii. Edelleen painos-kun
työ oli tehty, että nyt saat tettUn sitä, että kulku,salista lope-mennä,
ja vielä ilettiin jälestä
haukkua. Tämä kaikki ystävjTrden
nimessä ja usk,onnon varjossa.
Naispalvejijat saavat kaikkein ras­kaammin
maksaa näiden runnarien
rahanhimon, joka maksu peritään
niinsanotun paikansaäimin avus- Keskusteltiin toimintaamme edis-tuksen
nimessä. Tarkastelemme tavista asioista Ja otettiin mielihy-hiukan
tätä avustusta. väliä vastaan S.J. johtokunnan pää-
Ensimäinen ehto avunsaantiin on tös, jolla myönnettiin vapaat kah-tettalsiin
näyttämölle' mahdollisem­man
vähiin esitysiltoina. Kaikki ta­paamiset
ja asiat toimitettaisiin "ym-pärikautta",
ulkoa pukuhuoneeseen
johtavan oven kautta.
maailman kongressin
Kommunistipuolueen Weddingin
.congressin päätökset oikeiksi.
Meidiln voitollamme on samalla
i<ertaa suunnaton kansainvälinen
.merkitys. Me olemme saattaneet ei
ainoastaan Saksan sosialidemokra-
;ian, mutta myöskin II Internatio-
.nalen tappiolle. Me olemme tä
.nän onnistuneet saamaan aikaan
i i i t o s Kommunistisen Internationa-
:en antamalle tuelle. Kominternin
jikeat vallankumoukselliset päätök­set
ovat johtaneet meidän maail-manpuolueemme
suureen voittoon
Saatetaan sanoa, että porvaristo
arvioi meidän vaalivoittoamme k a -
.•italismin ankaran k r i i s in yhteydes­sä
Saksassa j a selittää Kommunis­tipuolueen
menestyksen johtuvan
Saksan lanteen nykyisten erikoisvaatimus­ten
mukaisesti meidän leniniläiseen
suhtautumiseemme Saksan työläis­ten
kansalliseen vapautukseen, jo­ta
joukot paljoa vähemmän tunte­vat,
ja työnnettävä se etualalle
koko taistelumme keskeisimpänä ky­symyksenä.
Meidän vapautuksemme
ohjelma on j a pysyy mitä tärkeim­pänä
välikappaleena joukkojen mo­bilisoimisessa
kommunismin puoles­ta
liikkeelle.
* * *
Huolimatta joukkotyössämme
esiintyvien vajavaisuuksiemme ja
heikkouksiemme ankarasta tutki­misesta,
vajavaisuuksiemme j a heik­kouksiemme,
jotka vaalitaistelun
kuluessa paljastuivat, on meidän
>mia ja
/leisestä tyytymättömyydestä taari- -kaikesta huolimatta sanottava, etta
tumuksellisen hallituksen nykyiseen me olemme tästä vaalitai.stelusca
Young järjestelmään. Lisäksi oi- sukeltautuneet esille ainoina voit-laan
yleensä yhtä mieltä siitä, että
Saksan vaalien tulokset merkitse-
/ät eräässä mielessä kansanäänes­tystä
Young plaania j a Versaille­sin
sopimusta vastaan.
Ulkomainen sanomalehdistö kiin­nittää
asiaan myöskin suurta huo­miota.
Ranskan ja Puolan lehdet
jsottavat suurinta hermostuneisuut­ta.
Ja varmastikaan ei ole mikään
pikkujuttu kun miljoonat merkit-
'.evät-äänensä Youngin orjuutta ja
Youngin riistämistä vastaan. Me
Dlemme tulleet voimakkaimmaksi
Puolueeksi kaikkein lujimmissa liri-l
o i t u k s i s s a ; Berliinissä, Saksan
oääkaupungissa, porvariston halli-
"luskaupungissa, alisen Reinin pii­rissä;
Dusseldorffissa, raskaan te­ollisuuden
keskuksessa; - Halle-
Merseburgissa, kemikaalitrustin
'caikkein tärkeimmässä piirissä. L u ­kemattomissa
toisissa teollisuus­kaupungeissa
on Puojue kasvanut
murtanut sosialidemokratian enti-
5en valta-aseman j a voittanut puo-
'elleen työläisten enemmistön. Tä­mä
tulos käsittää suunnattoman
vallankumouksellisen proletariaatin
ulkopiiolella parlamentin saavutta­man
voiton kautta koko Saksan.
Meidän vaalivoittomme saavutet­t
i in meidän antamamme sitoumuk­sen
kautta taistella kapitalistista
färjestelmää vastaan siksi kunnes
vallankumous bn saavuttanut lo­pullisen
voittonsa, kaikkia luokka-v
i h o l l i s ia vastaan, jotka nykyistä
valtiota tukevat.
Meidän ohjelmamme Saksan yh-
••eiskunnallisesta ja - kan.rallisesta
vapautuksesti esitti, kieltämättä rat­kaisevaa
roolia niin hyvin vaali­tuloksina
kuin fascismivastaiseen
taisteluun nähden.
Tietenkin on kansallinen vapau-t
a j i n a Saksan rohkeasti eteenpäin
marssivalla työssä raatavan väes­tön
huikean suurella rintamalla.
Kansallisten sosialistien (fascistien)
vaalisaavutuksia ei missään mieles­sä
voi verrata Saksan Kommunis­tipuolueen
voittoon. Ottakaamme
esimerkiksi se tosiseikka, että tääl­lä
Berliinissä eivät fäscismin seu­raajat
ole lisääntyneet siinä mää­rässä
kuin Saksan muisra osissa.
Epäilemättä ei se ole pelkkä sattu­man
asia. Täällä Berliinissä, Puo­lueemme
Keskuskomitean asuinpai­kassa,
toteuttivat alemmat puolue-iärjestöt
kaikkein nopeimmin Po­l
i i t t i s en Byron päätökset taistelus­sa
f ascismia vastaan, päätökset,
j o t k a Keskuskomitean Täysi-istun­to'hyväksyi
j a j o i t a se korosti. Tä­män
kautta tehtiin täällä. B e r l i i ­nissä
mahdolliseksi antaa kaikkein
ankarimmat iskut fasci«nille ja
jouduttaa sen rappeutumista.
Meidän ei tule enempää aliai'vi-oida
kuin yliarvioidakaan fäscis­min
kehitystä Saksassa. Meidän on
ankarasti vastustettava j'okaista
tendenssiä esittää joukoille liiaksi
synkin värein N a z i s i n menestykset.
Ken tahansa sen tekee ei näe sitä
r i s t i r i i t a i s t a , horjuvaa perustaa,
j o l l a Nazis on saavuttanut tila­päiset
vaalimenestyksensä. Toisaal­ta
on tietenkin fascismivaaran ali­arvioiminen
äärimäisen vahingollis­ta.
Meidän on kohotettava varot­tava
äänemme työväenluokan kes­kuudessa
kaukana oman puolueem­me
"rajojen ulkopuolella. Saksan
sosialistipuolueen keskuudessa esi­merkiksi
on havaittavissa seuraava
Fuhtautuminen: antaa kansallisten
sosialistien tehdä hallitusasiasta sot­kua,
niin sitten me taasen pääsem­me
hallitukseen. Sellainen suhtau­tuminen
. on vakava vaara Saksan
t i i v ä tai.steluammi; kansallisl
l i s n i i a va.^taan. >:!lä .=en _
heikenniimme- tai.-tc-lua Sai|
s i a l i s t i i ) u o l i U ' e i ; politiikkaa
T o s i s e i k a t ovat aiva.n päinvl
M i t ä enemmän nio li.säärnq
t e l u a m n i f kapiia!i,<r
n i i a va.staa!!,
l u o m m e ' ennakkiiehtoja j o l
vakuuttami=i.-ksi siiiii, «tä
me ainoa kaiiitalistivastain
non fascistivastainen puoliJ
noä.staan piteii mo voimme |
t y ö t ä t c k v e ä t joukut vakuu
.siitä, -että niitten on yh
meidän kans.=uninie prolet^
y h t e i ? r i n t a m a a n tai.nelu?5a
mu.=ta vastaan.
Tai.^telu fa.sci?niia va.staaJ
. m e i l l e aivan uu?ia mahdoUu
so.sialideniokraatti.-ten tyj
voittami.^elle meidän punaise
tp.maamme. Eleillä on edel
t e h t ä v ä vakuuttaa työläirili
s e i k o i l l a , eti-'i reformi.=ti?etI
j a t eivät milloinkaan voi
fa.=cipmia va.=taan: ett-ä ne
onäii ole heidiin (työläisten]
k a v e l j i ä . vaan porvari.oton
iia työväenluokan leirissä,
on o?otettava Sak.san sosiali
l u o o n iohtajien politiikasta
rapci'-niin kehityk-on matkasa
•las.^a lähe^^tyy .soRialidenioS
"•"»n pnol'ieen nolitiikan linjj
k o i s t a lähemmäk:;i fascismia
n a l l e e n , , tiimiin vuo/si on
telit-äväniimme erikoisesti soi
m o k r a a t t i s t e n työläisten keslj^
?n \'ahvi.=:tan n^^koa. että
ni.stit ]•;'. so.^ialidemokraattkl
Iniset voivat toimia yhdessä
Sak=a.'^?a me olemme tien
sn. Toinen tie, jota porvaris|
r a a , on Younp: Planin totea
sen tie. tie fa^-cismiin, av^
fa."^.ci?tisecn diktatuuriin,
tie' oh se joka johtaa prole
tin valtaan; Youngin kah
murtamiseen ja meidän vap
somnie ohjelman toteuttan
Sc on tie vapauteen, proleta^
d i k t a t u u r i n voittoon, todq
p r o l e t a a r i s e e n demokratiaan
Meidän on osotettava, ett^
c i s t i t toimivat luotottavina I
i - i s t on l i i k o t o v e r c i n a ; etta nej
vot k a i k k i a työläisvastaisia ^
mukselli.sia toimenpiteita.
I c e n tä.ssii j r tämä totuus ID
t.qvo kansainvälisessä a?t_e^
! \ I a i n i t s en kolme esimerkkiä
. a fasci.^mi o^\yy krusinj
k a i . i i a n a - . P u o l a - a y nM
.^ud^ki rakentaa siltaa knisiij
fa';pi.='ti.'^illn metoodeiUa^
Epätoivon liuuto valko-Suomen
. . 1-. .... c . Sarja alle 140: 1) Lenpänen.
poja, ajamaan koyhat farmarit m i c j Kisatoverit Levack, 2 v.; 2) Sun-se,
että asuu runnarin hausissa,
asuminen maksaa taalan vuorokau­delta.
Maksun edestä saapi kaksi
yksinkertaista ruoka-ateriaa ja kak­si
kahvia sekä "petin" ruumasta",
jossa on jopa ^ tyttöä. Asunto ei
siis tunnu ainakaan omalta, kim
korkeintaan seläntila on ettei le­vätä
voi.
Ilman maksua bn tytt-östen pidet­tävä
ruumat ja käytävät y.m. pai­kat
puhtaana ja jos rohkenee jotain
silittää, vaatetta tai muuta, josta
voisi periä maksun, hiin kyllä ssn
runnari mielessään pitää-. Kun tyt­töjen
raliat alkaa olla lopussa, r u ­vetaan
paikkaa katselemaan ja kun
tyttö palkan saa, peritään siitä
kaksi taalaa ja yhden päivätyön
saannista 50 senttiä. Sen ainakin
joutui maksamaan eräs henkilö 1|2
työpäivästä, josta perittiin 25 sent­tiä.
Tytöt i^.uuttaa jopa pari kertaa
kuukaudessa, joten runnarille on
se eduksi, mitä useimmin muuttaa.
Tytöt on aivan voimattomia tätä
mielivaltaa vastaan. "He eivät roh­kene
nurista, sillä riippuuhan ko­ko
heidän työnsaantlnsa siitä että
ovat hytissä väleissä runnarien
vit, sokerit ja korput näyttelijöille
harjoitusiltouia, joiden Itsensä on
huolehdittava kermasta.
Uusi Pörriäinen esitetään marrask
22: nen päivä S.SO Illalla. Kuka tah­too
nähdä oikein vallattoman iloiliin
niin tulkoon katsomaan sitä "het-^
j kutusta" jota harjoittelee isäntä, pU-
'ka ja renki "niin että koko talo het­kuu".
Keskustelimme huvinäytel­män
tarpeellisuudesta näin "vaka­vana"
aikana ja yksimielinen pää­tös
oli että murheellisia mieliä täy­tyy
saada joskus ilahduttaa ja muu­ta
keinoa emme siihen tällä kertaa
löytäneet kun esitämme "Uuden
pörriäisen".
N>»^^tämön joht«tninta kokoukses-raan
t.k. 12 p. päätti ottaa harjoi­teltavaksi
"Villit vuoret". Samoin
päätettiin kysyä CJJ.L. voipiko liit­to
lähettää "Viha ja rakkaus" sik­si
ajoissa, tai viimeistään jouluk. 1
päivänä. Varalle päätettiin tilata
"Sorretut voittavat" ettemme mis­sään
tapauksessa jää jouluksi ilman
suurenmoista uutta näytelmää. A n ­nettiin
johtajalle valtuudet aset­taa
"Punainen laukku" nävttämöl-le
milloin hän sen parhaiten voi.
Kapitalistinen sanomalehdistö on
ja erittäinkin viime alkohia käyt­tänyt
erikoista energiaa mustates-saan
Neuvosto-Venäjän vankiaolo-ja.
Miksi? Löytyykö mitään todellis­ta
pohjaa, noille häväistysku-joituk-sille.
Ei suinkaan-. Se on ahioastaan
yksi tie yleisessä sotavarustelussa
työväenneuvostovaltaa vastaan, —
tällä tahdotaan saada yleinen mie­lipide
suunnattua Ijeuvosto-valtaa
vastaan joka on tärkeä edellytys
tulevaa sotaa varten. Paitsi sitä —
joka on tärkeätä — koetetaan tällä
peittää tuhatkertaa pahemmat j a vie
lä helvetillisemmät vankilaolot jot­ka
vallitsee kapitalistisissa maissa
etupäässä niissä joissa fascismi on
vallasa eli niissä Joissa parhail­laan
koetetaan pystyttää veristä
valtakomentoa.
Näistä maista ottaa hy\'in tun­nettu
valko-Suomi varmaan yhden
etusijoista. Tässä pyövelimaassa, —
"Länsimaisen kulttuurin ulkovartija
idän barbarismia vastaan" kuten
sanotaan — vallitsee nykyään ^ i -
tä helvetillisemmät vankila olot.'Jo
\'ankien lukumäärä on ennenkuu­lumattoman
suuri. Pakoitettuna
epätoivon partaalle vallitsevan jär­jestelmän
voimattomuuden takia
taata laajojen joukkojen vaatimat­tomimmat
elämismahdollisuudet^ on
kymmeniä tuhansia työväenluok-kaan
kuuluvia henkilöjä johdetta
dät vankiloihin, kuritushuoneisiin
minaisuudessa oa saanut siii
kokea. ,1
Työpäivän piuius on esim. 11
tia. josta 10 tuntia verstai
tuntia talcu,sai-kei.s.sa lom
kuuluu snvous, P^^ynP ^
joukko m u i t a "pitcKuaskareil
Vankien työ vev.staissa on nu
vetillisintä i i " " ^ - ' ^ ^ ' ^ " ' " ' ' ^ . . J
esimerkkina voidaan ma^^ta,]
sadottain vankeja tupat^
.iin puusepnäver5ta. .m lUnj
dyttävää ilmanvaihtoa.
ja pakkotyölaitoksiin. Näiden ka­pitalistisen
- riistojärjestelmän uhrien
lisäksi tulee vielä ne sadat ja tu­hannet
poliittiset vangit, vallanku-mouks2lliset
työläiset jotka on tuo- „.v.-.,.— - ,
mittu pitkäaikaiseen .'•pakkotyöhön" g^,.^ oleskelu v e i : 1^'^^"
vain siksi, että ovat taistelleet tätä jj^j^,.|öniäksi. Ja "v ''^
mieletöntä yhteiskuntajärjestelmää ; j^jj^ävä kovaa -.yöui '^'^ .^^ J
vastsan. ' I ra joka vangin on s u o r U ^^
laitoksineen - .v''^^'"^^^
talUpöntöt - Mellu ja t a ^ !
kissa joka yhcl .Puupolp
sa, hien ja nrauii najun yW9
sä myrkyttää i^^^^-"^ • ^'""^
"Tuhat vankilahelvettien maa."
Kalkki tämä on johtanut siihen,
että Suomen vankilat, kuritushuo-i
ennen kuulumaton,
lapualaisuudon °"
neet ja pakkotyölaitokset ovat l i i - taa. ^S3 tyo j'jl-^
ruuvattu mm
yksinkertaisesti
ylos. että Diii
" malidoton
ka-asuttuja. Varavankiloja raken- 10 päivää on Tarkoitsi^'-^
tekoihin jotka ovat saattaneet hel-netaan
toinen toisensa jälkeen i l - ^^^^'^ ' ' ^ ^ ^ ^ ' ' " i n i n - t tuleffi^i
man että tilanne "selvenee". Suo- ei liioin ois 0ä
„ ^ . „ « o n ollut tunnettu " T u - j vangit eivatv o- _ 1
naana". nyt. sitä voi- nettuja " u ^ - ^
:ä oikeudella ja asialU-1 voi t^^^,,^^^°'\.;;=, i^ärsnH
"t.nhjif vnnVilnhPlvet-! Päinhimiilisen ---o^"^,,,,,, ^5,1
mi on ennen ollut tunnettu
hatjärvien maana"
daan täydellä
sesti kutsua "tuhat vankilahelvet-! Päinhimi..-o.=.. ,
sia. Namollen «
mäksi, että
vankeja tuomitaan ;0-a 1
^dlajohdon taholtr. o l e m a Jj
män eli pidemmän ajan^
tien maaksL"
14 tunnin työpäivä ^nkiloissa
pimeiE kellariluolissa
käänlaista ^ ^ ' ' ' ^ ^
ehkä arvata mihm ^i.fflaij
Mutta se ei ole ainoastaan ne
monet vankilaluolat ja ennenkuu­lumaton
vankien lukumäärä joka te­kee
vaJko-Suomen edeltajämaak.si e u j i » a » . » . - -- ^
muiden kapitalististen fkul»tuuri- nallineh eläime!lis.v:--5 ^
maiden" joukossa. Tilanne näissä j kä vaikutus siU?. on s ; -^
vankiloissa kaikkine niielivältoineen. että ruumiUlisesti n
on tavaton ja ennen kuulumaton. uhreihin nähden. Ja t a ^
Tilannetta sellaista kuin se todel­lisuudessa
on-voi kokonaisuudessaan
ymmärtää vain se joka kuten a l -
lekirjottannt valtiollisen vangin o-vksi
puoli va-ko-Suomen
Vettien oloista kuvatta-^
muissa vankiloissa on
manlainen kuin tassa