Vapaus, September 1, 1926

              Btm 2 Keskiviikkona, syy sk.. 1 p:na~-WecU Seiit 1
manviljelijäin hallituk-iseksi
Yhdysvalloissa
Työläisten ja
sen perusta]
Workers-konimnnistipuoWen ohjelma kongressin vaaleja varten
Monesta e r i syystä pidämme canadalaisille työläisille j a maanviljelijöille tatustumisen arvoisena, selos­tusta,
minkä tässä julkaisemamme yhdysvaltalaisen . veljespuolueemme ~ toimeenpanevan keskuskomitean tä­mänvuotisia
kongressimiesvaale j a varten hyväksymä ohjelma antaa tilanteesta luokkataistelnrintamalla
Yhdysvalloissa j a niistä vaatimuksista, joiden taakse siellä kootaan työläisiä j a maanviljelijöitä taistelaun
porvarispuolueiden — republikaanisen j a demokraattisen — edustamaa kapitalistiluokkaa, k kapitalismia ja
kapitalistista imperialismia vastaan. Workers-kommunistipuolueella tulee olemaan oma ehdokaslistansa noin
4 0 tai 5 0 ehdokasta Yhdysv. kongrressiin. Vaalitaistelun aikana tnllaanpuolueen toimesta harjottamaan la
ajaa agitatsioni- j a propaganda työtä puhujien j a lentolehtisten avulla. /
k a a n kapitalistUuokka l u j i t t i j a t .
kuvaa kontrolliaan Yhdysvaltain
hallituksessa €oolidgen voitolla
1 9 2 4 vaaleissa. Se on käyttänyt
valtaansa lujittaakseen asemansa
t y ö l ä i s - j a farmari joukkoja vastaan,
oiid^n riistämiseksi j a omien voitto­jensa
kohottamiseksi työläisten ja
fiurmarien elintason i>olkemi5en kus­tannuksella.
- Kongressin toiminta viimeisen
kahden: vuoden ajalta osottaa jäl­leen
samaa^ mitä kaikki edellisetkin
liaUitokset, nimittäin, että hallitus,
olkoon se sitte republikaaninen t a i
demokraattinen, "bn kapitalistien h a l ­litus^
kapitalistiluokan etujen edis­tämiseksi
työläisiä j a maanviljelijöi­tä
vastaan. Nylqi^nen Coolidgen
fcallitos eroaa edellisistä kuminankin
vanhan puolueen hallituksista vain
siinä, että se on muodostunut sel­vemmäksi
suurkapitalistien yksin­valtiudeksi
' j a , mitä peittelemättc-
: aqimmin antaa kapitalistiluokkaa
työläisten j a farmarien riistämises-
JBä. ..^ . ; ) .«I . '
Tämän maan työläiset j a köyhät
ooaanviijölijät voivat riistonalaiseen
aoinaansa saada huojennusta vain
»en kautta; että liittyvät taisteluun
kapätalistien ylivaltaa^ j a hallituksen
Icoirtrollia vastaan,, valloittavat' v a l -
aäoHiaen vallan kapitalisteilta j a pe-
Tuätavat työläisten j a maanviljeli­jäin
liaintuksen, joka lopettaa ka.
•ipitalistisen riiston ja sen kautta l uo
«losdfateet, jotka tekevät työläisille
joainraaaxyfljeli joille mahdolliseksi
ipaBBnunat elinmahdollisuudet.' :
;TäS3ä taistelussa työläbet Ja f a r ­m
a r i t ovat luonnollisia liittolaisia.
Heidän taistelunsa kohdistun sankaa
vviholUsta vastaan. He ovat saman
IkapitaUstisen luokan riiston alaiset.
?Sen vuoksi tulee näiden yhdistyä ja
inykyiaen kapitalistisen haMitaksen
a l a l l e perustaa työläisten j a farma-
- a i en h a l l i t u s . ' * ^ - -
Nykyisen Coolidgen ja Morganin
hallituksen toiminnasta tekee Wor"r
kers-kommunistipublue seuraavan
tarkistelun ja samalla se esittää oh­jelmansa
työläisten ja maanviljeli­jöiden
taistelun johtamiseksi kapita-lisUluokkaa
ja sen hallitusta vas­taan.
V e r o j a U r i f f i o l o»
yhtymät, ruokatavaravälittäjät, tru»;-
tit, pankit jne. harjottavat farmaria
kohtaan.
Kongressi, kumosi sille esitetyn
McNary.Haugen lakiesityksen, joka
vaikkakaan se ei lainkaan perustu­nut
köyhien farmarien perustarpei­siin,
eikä siis ollut riittävä saatta-miaan
l ^ p e e l l i s t a uudistusta, aikaan,
oli kuitenkin joidenkin farmariryh-mien
etujen mukainen. J a senvuo-si
kapitalistiset puolueet kumosivat-kin
sen.. Suurkapitalistit, j o t k a hal­litsevat,
hx^Uituskoneistoa työläisten
j a maanviljelijöiden.. riistämiseksi,
vastustavat kaikenlaista farmarien
avustamista, koska se merkitsisi hei­dän
voittonsa pienentämistä. Far­marien
.talee liittyä työläisten kans­sa
taisteluun saadakseen lakivoimai-seksi
seuraavankaltaisen esityksen
farmarien avustamiseksi:
2. liJongrfissin on heti h y v ä k^
tävä McNary^Haugen esityksen pe-ruskohdat
ja muita avustnslakeja
farmarien järjestöjen esityksien
mukaisesti n i i n , . että kaikkiv,apua
tarvitsevat' maanviljelysryhmät tule­vat
saamaan sitä.' ' Tämän lisäksi,
tulee hallituksen rahastoista pikai.
sesti myöntää puoli biljoonaa dol­l
a r i a maanviljelijöiden osuuskunnal-listen
laitoksien perustamiseksi t a ­varoiden
' kaupan :v^littämisekn.Tä-män
raliaston kontrolli oi^ täydelli­sesti
' luovutettava demokraattisesti
järjestetyille farmarien järjestöille
vapaaksi kapitalistien j a hddän jär­jestöjenpä
j a agenttiensa vaikutuk­sesta.'
/farmarien tarvitsemien t a -
varoiderr^tiillia' on alennettava. E a n -
sallistutettävÄ. rautatiet, viljaele-vaattorit;
yleiset voimalaitokset,
ruokatavarayhtsrmät jne. Viiden
vuoden moratoriumi kaikille maan­viljelijöiden
veloille. Maan täytyy
kuulua käyttäjilleen.
ta johtuvista sortqtoimenpiteistä ja
tavoista. -Neekerit ovat riistettyjä"
kuten työläiset j a farmarit yleensä.
Mustaihoinen on alistettu saman k a ­pitalismin,
sorron j a riiston alaiseksi,
josta työläiset j a maanviljelijät kär^
sivät. Mutta hän saa kestää vielä
rotuennakkoluuloista j a rotuvihasta
johtuvat. vainot tämän lisäksL
4. Työläisten j a farmarien on
taisteltava kaikkia neekereihin koh­distuvia,
rotueroavaisuuteen perus­tuvia
lakeja vastaan >a neekereille
täydellben poliittisten, taloudellisten
j a sivistysmahdollisuuksien myön­tämisen
— sanalla sanoen neekeri­en
täydellisen •. yhdenvertaisuuden
puolesta.
Kongressi on verolakien korjaa­misen
kautta vapauttanut multimil-joneereja
satojen miljoonien dolla­rien
verosuorituksista. • Coolidgen
hallitus on järjestänyt sokerituUin
siten, että sen kautta sokeritrusti
hyötyy suurempia voittoja. Hallitus
eäilyttä voimassa korkeita suojelus-t
u l l e j a suurien korporatsionien ja
trustien hyväksi j a siten pakottaa
työläiset j a maanviljelijät maksa,
maan korkeaa hintaa. Sodan jäl­keisenä
aikana ovat kapitalistit y.
teensä kilpaililn kärjistymisen joh­dosta
turvautuneet suojelusmuurien
rakentamiseen kapitalistien hyväksi.
Hallituksen vero- j a tulHlainsäädän.
tö on kokonaan tarkottanut suu­rempaa
voittoa kapitalisteille j a työ­läisten
j a maanviljelijöiden taakan
laajentamista.
1. Wörkers-kowmunistipuolue e-aittää
työläisten j a maanviljelijäin
taistelun kautta lisättäväksi voitto­j
a multirailjoneerien tulojen verpt-tamista.
Suurten perintöjen j a k a ­pitalistien
rikkauksien .verotuksen
kohottamisen rinnalla ori alennetta­va
työläisten i a maanviljelijöiden
tarvetavaroiden cullia j a taisteltava
yleensä sellaista vero- j a , tulUpoli.
i j i k k a a vastaan, joka säilyttää taa-kan
työläisten ja.farmarien harteil.
: le. . .
Ap«ia f a r m a r e i l le
Maatalouskriia, joka ajaa miljoo­nia
farmareita maaltaan, pakottaa
toiset miljoonat vararikkoon, laajen­taa
kiinnityksiä j a vuokraajien l u ­kumäärää,
tehden miljoonile farma­reille
mahdottomaksi saada kunnol­l
i s t a toimeentuloa ponnbtuksistaan.
Johtuu alkuperäisesti korkealle ke­hitetyn,
koneteollisuudelle perustu­van
teollisuttselämän ja takapajui-semman
ja yksilöllisen maatalous*
tuotantotavan välisestä ristiriidasta,
mikä vallitsee ' kapitalistisessa jär-jestelmäsBä.
V'' T e o U i s u ^ a hallitse­vat
'monopolit, "jotka" - keskittävät
tuotannon >jä'^ määräävät hinnat,
mutta maänvillelxs bn järjestymä-tönts
j a keskitt^mätöittä.
Tästä perusristiriidalta johtuva
kriisi'kärjistyy, sen ankaran riiston
kautta, jota rautatiet, markkina-
. T^ojlaUvafttuBen falnsäidantö ^\
L a i t nUcomaaJaiuyntyisiS tyo-laUiä
«astaua
. Kongressi on toiminut ripeästi
työläisvartaisen lainsäädännön alal.
la. Kongressin hyväksjnnä Watson-
Parker laki on tyypillinen esimerk­ki
näistä. Erilaisten tutkimuksien,
sovittelujen j a lautakuntien toimeen
asettamisien kautta se kieltää sel­västi
rautatietyöläisiltä lakko-oikeu­den.
Suunnittelun alaisena on s a ­manlaisen
lain hyväksyminen hiilen-kaivajia
vastaan. Tämä on alku­soittoa
kaikkien työläisten ' lakko-oi-keuden
anastamiseksi, joka merkit­see
heidän voimakkaimman aseensa
ryöstämistä taistelussa: parempien
elinmahdollisuuksien puolesta.
Tällä lailla hyökätään selvästi työ­läisten;
^tuja vastaan ja tuetaan
sillä kapitalistien j a työväen byro­kraattien
intressejä, byrokraattien,
jotka kuuluvat osana kapitalistien
koneistooni'. Rautatiekapitalisteille
laki merkitsee sitä, että työläiset
aijotaan ''sitoa rautateiden omista­j
i i n rautateiden kuletusmaksujen ko­hottamiseksi.
Tuomioistuimet jatkavat estetuo.
mioiden julistamista työläisiä vas-taan,
jotka lakon' kautta taistelevat
paremman palkan j a paremp.ien työ.
I • '• L a p s i t y S '
Lapsityön riistäminen on yksi pa­himpia
menetelmiä pääomanomista-j
i l l e voiton kasaamiseksi. Lapsityön
riistämisen kautta kapitalistit on­nistuvat
alentamaan palkkoja ja
huonontamaan työläisten työsuhtei.
ta. Työläisten l a i s e t ovat oikeute­tut
täydellisiin opintomahdollisuuk.
siin, eikä heidän elämäänsä olisi o i ­keutta
turmella kovan raadannan
kautta lapsuudessa. .
5. »Työläisten j a farmarien tulee
taistella sellaisen perustuslain lisä-,
yksen puolesta, joka kieltää 18 vuot­ta
nuorempien-' lapsien palkkatyön
j a samalla lain puolesta, joka takaa
hallituksen avustusta työläisten ja
farmarien lapsille niin, että ne voi­vat
käydä koulua yllämainittuun i -
kään asti. .
Tyoläisnaiaet
Teollisuuskapitalistit ja hallitus
taistelevat järjestelmällisesti naisen
aseman parantamista vastaan teolli­suudessa
j a yleensäkin. Teollisuu­dessa
naistyöläiset o-vat' lujemman
riiston alaiset pienem-män palkkansa
-vuoksi. Kapitalistinen yhteiskunta
ei ota huomioon naisen asemaa en­nen
synnytystä eikä sen jälkeen, e i ­kä'
anna hänelle mitään myönnytyk-
'siä. .;• , !•• • . • ^, •
6. . Työläisten j a maanviljelijöi­den
tulee taistella hallituksen ve­roista
työläisnaisille palkanmaksa-misen
puolesta kolme kuukautta en.
nen j a jälkeen synnytyksen; yleisen
40-tuntisen j a 5-päiväisen työviikon
puolesta ilman yötyötä naisille teol-;
lisuudessa; naisten järjestymisoike.
uden puolesta j a estetuomioita vas.
taan. Naisilla täytyy olla tasa-ar-voiset
oikeudet, mutta tulee vastus­taa
erityisten teollisuudessa työs-kentele-
vien suojeluslakien kumoa­mista
-vastaan.
^Pareipniat o l o t h a l l i t a l u e n t y o l a i a i l l e,
Hallituksen työläisille maksetaan
alhaista palkkaa, niiltä kielletään
järjest3rmisoikeus todellisiin työläis­ten
unioihin j a ne ovat monenlais.
ten rankaisu- j a erottamistoimenpi-teiden
alaiset.
7. Sen vuoksi meidän tulee puo­lustaa
hallituksen työläisille järjes-tjrmis-
ja. lakkoutumisoik. parem­pien
palkka, j a työehtojen saamisek­si.
Hallituksen työläisillä tulisi o i .
la edustaja kaikissa siviilipalvelus-suhteiden
puolesta. Kongressissa komissioneissa ja muissa laitoksissa
on suunnitelman alaisena sarja la
keja ulkomaalaisia työläisiä vastaan
niiden luetteloimiseksi, valokuvaami­seksi
j a niistä sormenjälkimerkkien
ottamiseksi, ja karkoitusuhalla ja
muilla keinoin tarkotetaan pelottaa
ulkomailla syntyneet työläiset niin
etteivät ne uskaltaisi ottaa osaa työ­läisten
taisteluun j a siten voitaisiin
polkea niiden palkka- j a työsuhtei­ta,
joka taas merkitsisi koko työ­väenluokan
elintason alentamista.
3. Työläisten on taisteltava W a t -
son-Parker-lain ja muiden saman­kaltaisteta
esityksien kukistamiseksi.
On taisteltava lakien puolesta, j o i ­den
kautta julistetaan laittomaksi
estetuomioiden, poliisien j a sotilai­den
käyttäminen lakkotaisteluissa.
On vaadittava lakeja, jotka kieltä­vät
yksityisten salapoliisitoimistojen
t o i i p i n n a i ^ ; niiden urkkijoiden . j a
rikkurien värväyksen teollisuuslai.'
toksiin. i L a k e j a ; ulkomaalaisia työ­läisiä
vastaan: j a niiden registeeraus.
pakkoa on päättävästi vastustettava.
NeelDftrien' yhdeaverUuaana
Hallitun.ei ole..|«rhnyt mitään saat-txiakseeri
käytäntöön' perustäislain
lisäyksen, joka Inoyuttait neekereil­le
pölii^iis^n tasa-arvoisuuden, jota
^hä julkeasti -poletaan. /'Neekerit
kärsivät Icalkenlaatuisista rotu-vibas-jotka
käsittelevät työläisten palkka-j
a työoloja. Hallituksen työläisten
palkkojen, tulee olla korkeimpien
union palkkataksojen tasalla.
L u o k k a a o t a v a n s i t vapaatettAva
Tämän maan vankiloissa on jouk­ko
työläisiä, jotka ovat uskaltaneet
nousta taisteluun kapitalistien riis-tämisoikeutta
vastaan ja jotka o.
vat taistelleet työläisille j a farma­reille
Parempia elinmahdollisuuksia.
Mooney on ollut vankilassa 10 vuot­ta
vaikka kaikki tietävät, että hän
on syytön rikokseen, josta häntä
syytetään. Sacco j a Vanzetti ovat
yhä vaarassa menettää henkensä
•vain sen vuoksi, että ovat taisteF- [
maille j a saavat suuria voittoja
näistä sijotnksista. Saadakseen s i -
jotukrilleen mahdollisimman • hyvät
ehdot, ovat ne: kukistaneet hallituk-:
set Haitissa, Santo Domingossa, Nx-:
caragoassa j a Cnbassa j a asettaneet
nukkehallituksensa niihin. Ne ovat
vallanneet slusmaikseen j a laajentaa
vat ^vaikutustaan Porto Sicossa,
Plulippineillä, Hawaijilla, Mekdkos-sa
j a muissa K e s k i - j a Etelä A m e r i ­kan
maissa. Nykyiset toimenpiteet
Yhdysvaltain imperialistisen halli­tuksen
lujittamiseksi Philippineillä,
jossa kumia voidaan kasvattaa
"Amerikan lipun suojissa", tarkot-tavat
amerikkalaisten kontrollin
laajentamista juuri tämän raaka,
aineen y l i . :^olme lakiesitystä, j o i ­den
tarkotnksena olisi philippiniläi-sille
it3enäi^den myöntäminen,
makaavat kongressin kokoelmissa.
Samalla tavalla, k i l p a i lu öljystä joh­taa
haUitnsta tekemään jatku-via
hyökkäyksiä Mexicon itsenäisyyttä
vastaan. ' Amerikain kapitalistit
myös tekevät yrityksiä hallita E u -
ropan hallituksien toimintaa. Ne
suuntautuvat imperialistisine , v a l l o i -
tustoimineen " K i i n a a n . Näiden i m ­perialististen
seikkailujensa tukemi­seksi
kuormittavat ne työläiset ja
maanviljelijät satojen miljoonien
dollarien rasituksilla ylläpitääkseen
suurempaa laivastoa j a suurempaa
armeijaa j a muita militaristisia v a ­rustuksia.
Kaikki tämä johtaa pa.
kostakin uuteen maailmansotaan,
uuteen työläisten j a maanviljelijöi­den
hävitykseen j a kärsimykseen.
9. Työläisten j a farmarien on
vaadittava pikaista armeijan j a l a i ­vaston
supistamista j a kansalaisten
sotilaskasvatuksen poistamista. A -
merikan: l a i v a t j a sotaväki on kaikis­ta
vieraista maista heti kutsuttava
pois. Täydellinen j a pikainen itse­näisyys
luo-vutettavp Philippineille,
Porto Bicolle j a itsemääräämisoike.
us kaikille muille Yhdysvaltain s i i r ­tokunnille.
Mexicon, Cuban, Keski-j
a Etelä.Am<;rikan maiden asioihin
ei saa sekaantua.
TeoIIiaaakaieo kansallis*
- tnttainlnea -
Kapitalistien j a hallituksen väli­nen
yhtenäisyys käy nyt entistäkin
selvemmäksi senkin kautta, että hal­lituksen
taholta o n hävitetty j o kaik­ki
koneistotkin, joita piti käytettä-män
trusteja vastustavassa taistelus­sa.
Shermanin anti-trustilaki on
muodostunut kuolleeksi kirjaimeksi.
Suurten teollisuuslaitoksien yhdisty­minen
j a sulaantuminen tapahtuu ei
ainoastaan esteettömästi, mutta -vie­läpä
hallituksen täydellisellä hyväk­symisellä.
Maan eri osissa kehitty­vät
suuret ' ntonopolit "merkitsevät
ankarampaa työläisten j a maanvil­jelijöiden
riistämistä. Näiden m o.
nopolien johto ja kontrollivoima
kapitalistien käsissä merkitsee suu­ren
voiman käsrttöä työläisten - j a
farmarien elämää, vapautta j a hy­vinvointia
-vastaan. IKtä voimaa
ei voida jättää kapitalistien hallit,
tavaksi.
10. Työläisten j a farmarien on
taisteltava' kaikkien suurteollisuus-laitoksien,
'kuten rantateiden, yleis­ten
.voimalaitoksien jne. pikaisen
kansallistuttamisen puolesta ja pe­rustettava
niiten hoitamiseksi yhtei­nen
työläisten johto j a kontrolli.
Teollisuuslaitoksia on hoideittava
tarpeen tyytjrttämiseksi eikä voiton
saamiseksi.
K i e l t o l a k i
Perustuslain I8:tta lisäystä ja
VolsteadJakia kannattavat suuret
kapitalistiset intressit tarkoituksella
kasvattaa ja lujittaa työväenluok­kaa
niin, että se voimaperäisempänä
voisi luoda heille suurempia voitto­ja.
Näitä lakeja puolustaa myös
ryhmä ihmisiä, jotka luulevat, että
yleisesti tunnustettu alkoholismin
pahe voidaan poistaa lailla kieltä­mällä
noiden aineiden käyttämi­nen.
, •
Yllämainitun perustuslain lisäyk­sen
j a Volstead-lain seurauksena on
rakentunut suurta voittoa > tuottava
väkijuomien salakauppaliike ja ne
ovat luoneet suuren hallituskoneis­ton
urkkijoita, provokaattoreita,
syyttäjiä, tuomioistuimia jne. t a r -
kotuksella pakottaa käytäntöön to­teuttavaksi
mahdottomia lakeja. Tä­mä
hallituskoneisto ' muodostuu
myös osaksi lakkojen särkemisko-neistoista.
. 11. W6rkerg-kommnnistipnolne
kannattaa Volstead-Iain j a perustus­l
a i n ISmnen lisäyksen peruutGamis-ta.
Se esittää -väkijuomaliikkeen
kansallistattamista . j a väkdjöomien
myymistä ainoastaan apteekeista ja
ruoktavarakaupoista.' Kapakoita ei
saa palauttaa. Väkijuomista koitu­van
voiton tulee hallituksen . käyt­tää
valistustyöhön alkohoolipitoisten
juomien käyttäziusen vastustami-seksi.
T y o t t o i n y y a
Useimmilla teollisuuden aloilla,
kuten kutomo-, ' kaivos- ja vaate­tusteollisuuden
aloilla vallitsee ny­kyisin
laaja työttömyys. Aika-ajot-t
a i n työntää kapitalistinen teolli­suus
miljoonia työläisiä työttömyy­teen.
Kapitalistinen teollisuus on
pakotettava kantamaan työläisille
työttömyydestä koituva taakka ka'
pitalistien voitoista.
12. Työläisten' j a farmarien on
taisteltava lainsäädännön puolesta^
j o l l a , pakotetaan kapitalistit maksa-
Osastojen ja Jairjesto-jen
osoteilmotukset^
maan palkka työttömiksi joutunjeil-l
e työläisille. Tällainen työttömien
rahasto kootaan'' kapitalisteilta hei
dän :.. voitoistaan j a hallitsevat. sitä
työläisten uniot.
M a a i l m a n o i k e u s j a K a a s a i n l i i t to
Maailmanoikeus j a Kansainliitto
ovat suurten imperialististen valto­j
en välikappaleita pienempien j a vä­hemmän
kapitalistisesti kehittyne!
den maiden rosvoamiseksi, siirtomai­den
jakamiseksi j a vaikutuksen voit­tamiseksi
niissä. Kansainväliset
suuret, pankkihuoneet, joista Mor­gan
j a kumpp. on huomattavin, o-vat
tässä maassa onnistuneet saa­maan
kongressin hyväksymään maan
liittäminen Maailmanoikueteen.
Heidän tarkotnksena olisi saada
Maailmanoikeus niiden biljoonien
dollarien suojelusorgaaniksi, joita
he ovat sijoittaneet eri maihin. S a ­maan'
aikaan maailmanoikeatta -vas­tustavat
ne kapitaliätit, jotka ovat
kiintyneet vain Amerikan teollisuu­teen.
He kannattavat Monroe-op-p
i a - j a avoimen oven politiikkaa K i i ­nassa.
He kannattavat kansainväli­sen
politiikan ^*räiottamista" mil­loin
heidän taloudelliset etunsa niin
vaati-vat. - E r i t y i s e s t i ovat maail­manoikeus
j a Kansainliitto suunna­tut
vielä työläisten Ja maanviljeli­jäin
hallitusta vastaan Venäjällä.
13. Työläisten j a farmarien täy-tyy
taistella maan erottamiseksi.
koska- ne ovat kapitalistien väli­neitä
niiden imperialistisen juonit­telun
j a riiston laajentamiseksi. Y h ­dysvaltain
tulevan työläisten j a f a r -
marrien hallituksen - tulee liittyä
toisten maiden työläisten j a farma­rien
kanssa yhteen kansainväliseen
järjestöön.
Neuvosto-Venäjan t u n n u s t a m i n en
Työläiset j a talonopjat ovat Neu­vosto-
Venäjällä pitäneet yllä omaa
hallitustaan omaksi hyväkseen lä.
hes yhdeksän vuotta. He ovat lyö­neet
kaikki kapitalistien tekemät
hyökkäykset. He ovat osottaneet
maailman työläisille uuden yhteis­kunnallisen
järjestelmän rakenta­mismahdollisuuden
,josta o n poistet­tu
kapitalistinen sorto j a riisto. He
rakentavat yhteiskunnallista j a t a ­loudellista
järjestelmää tarpeitten
tyydyttämiseksi j a rikkauksien luo­j
i e n , työläisten j a talonpoikien, kor-keiman
mahdollisen elintason tote­uttamiseksi.
Hallitus kieltäsrtyy tunnustamasta
Neuvosto-Venäjää j a muodostamas.
ta luonnollisia suhteita sen kanssa
sen -vuoksi kun Neuvosto-Venäjä
esiintyy kapitalismin vastustajana.
Luonnollisten suhteiden rakentami­sesta
Neuvosto-Venäjän kanssa hyö­tyisivät
tämän maan .työläiset ja
farmarit, heti, koska Neuvosto-Ve.
näjä tarvitsee uuden teollisuusjär­jestelmän
rakentamiseksi Amerikan
työläisten tuottamia tavaroita.
14. Työläiset j a farmarit taiste­levat
Neuvosto-Venäjän pikaisen ja
ehdottoman tunustamisen puolesta
j a normaalisten kauppasuhteiden
rakentamiseksi sen l^anssa.
S o t a v e l a t
C a a a d a a Kommamsi^pttolaeeB
a i h t e e r i n oaote. - »
Kommunistipuolueelle lähetettävä
kirjevaihto on osotettava aUaoleval-la
osotteella: Mr. J. MacDonald,
Boom. 3 0 4 , 9 5 K i n g S S t . , E . , T c^
ronto 2, Ontario.
Bowie'B S. S. o:ton kokoukset pi«
. detääh Imen j a 3:mas sunnuntai
• •' kuussa. Sirjevaihto-osote on: B o -
vrie, v i a S o l s q n a / B . C.
B e a v e r L a k e n s. osaston kokoukset
joka kuun ensi sunnuntai kello 1
päivällä osaston talolla. Osaston
osote: B o x 87, Worthirigton, Ont.
Voimisteluseura Jehun osote on
sama. - >
C a n a d a n Suomalaisen Järjestöä,
' laillistetun, sihteerin "osote on:
A . T. H i l l , 957 Broadview Ave.*
Toronto, Ont.
C a n a d a n Suomalaisten Työläisten
U r h e i l u l i i t t o . Liittotoimikunnan
kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ­ton
sihteeri on Hannes Sula, os.
Box 69, Sudbury, Ont.
C a n a d a n - K o m m u n i s t i p u o l u e e n , p i i r i
n : o 3:nnen ( K . - 0 . ) t p . piirikomi-t
e a n j a S u d b u r y n k a u p u n k i k o m i ­t
e a n "^osotteet ovat: BoX' ,754,
Sudbury, Ontario.
C o b a l t i n s.a. osaston osote o n : B o x
8 1 0 Cobalt, Ont. <
K . P. S. J . C o t e a n H i l l i n osaston
työkokoukset pidetään jokaisen
kuukauden ensimäinen j a kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä. . £[irje-
-vaihto-osote on: E. Koski,
No. 102 ^
—^y*.'**'"*^ »f Canada Po»t s
ttmm osaston O S S S ^ L * ' ! ^ ^ -
Umo of Canada. 3IR
Port Arthur, O n t ^ti
Väkijuomakysymystä ei voida rat­kaista
kieltolailla kapitalistisen yh­teiskunnan
piirissä. Laajentuva a l -
kohoolin käyttö on pahe, josta voi­daan
vapautua vain -valistuksen ja
muita työläisiä 'on vankilassa, tuo- ihmiselämän nomalisounisen kaut-mittu
moniksi vuosiksi anti-syndika-listilakien
alaisena vain siksi, että
ovat esittäneet ajatuksensa kapita­lismista.
8. Työläisten j a maanviljelijöi­den
on taisteltava näiden poliittis,
ten -vankien vapauttamiseksi j a k a i k ­kien
"syndikalismilakien". j a n. s.
"kapinalakien" kumoamiseksi j a täy.
dellisen puhe-, paino- j a kokoontu­misvapauden
myöntämiseksi.
• A l a a n i l i t a r i s m i jm. i m p e r i a l i s m i !
Yhdysvaltain kapitalistit ovat s i -
jottaneet biljoonia dollareita ulko-ta,
johon päästään vasta kun l i i k e -
voittojärjestelmä on poistettu. Suu­rin
osa väkijuomaliikkeen paheista
johtuu liikkeen suurta voittoa tuot­tavasta
kapitalistisesta luonteesta ja
sen vuoksi kieltolain toteuttaminen
kapitaustisessa yhteiskimnassa on
mahdoton. .
Työläisten j a farmarien on tais­teltava
alkohoolin paheita -vastaan
riveissään, mutta sellaisia menet­telyjä
väkijuomaliikkeen ^'vastas^mi-sessa
kuin, mitä Volstead-laki ja
sen seuraukset esittävät ei voida
kannattaa.
Maailmansodan seurauksena syn­tyneet
kapitalististen maiden keski­näiset
velat muodostavat nyt prob­leemin,
jota kapitalistit eivät voi
ratkaista. Velkoja ei voida maksaa
asettamatta kapitalismia vaaran a-laiseksi.
Velkojen kuoletus mer­kitsisi
kapitalistisen järjestelmän pe.
rusoppien hylkämistä itse kapitalis­tien
puolelta. Yhdysvaltain biljoo­nien
suorittaminen merkitsisi Euro-palle
sitä, että heidän täytyisi lä­hettää
suuressa mittakaavassa tava­roitaan
Amerikaan, joka taas ,kuo.
leennnttaisi Amerikan teollisuuden.
Europan saatavien maksamattomuus
merkitsee taas Amerikalle sitä, et­tä
se saa suorittaa Europan impe­rialistisen'
sodan hinhan j a m. m.
antaa Europan kapitalistisille mail­le
biljoonia suuren armeijan j a l a i -
-vaston ylläpitämiseksi uutta sotaa
•varten. •
Näiden velkojen järjestelyssä pn
hallitus osottanut haluamansa pyr-
Idmysperän niiden erittäin suosibl-
Dinsmore, P. O., Sask., Canads^
S. J . C r e i g b t o n osaston kokous on
joka kuukauden 4:jäs sunnuntai
kello 2 j.pp. F . O. Box 92.
C o l e m a n i n 8.S. osaston kokoukset p i ­detään
joka toinen j a viimeinen
'sannontai klo 1 i.p. Kirjeenvaib-
. to-osote: S. S . Osasto, Box : 3 1 ,
Coleman, Alta.
Connaught .^Kommunistipuolueen o-saston
kokous pidetään joka kuu­kauden
ensimäinen sunnuntai, a l ­kaen
kello puoli 10 aamupäivällä.
K a i k k i osastolle aiotut kirjeet on
lähetettävä osotteella: Connaught
Station, Box 85, Ont., Canadai
UnioH>saston kokous pidetään joka
kuukauden ensimäinen sunnuntai
alkaen kello 1~ iltapäivällä. Kaik­ki
unio-osastolle aiotut kirjeet on
lähetettävä osotteella: Connaught
Station, Box 35, Ont. Canada.
F o r t W i I I i a m i n k o m m u n i s t i p u o l u e en
osaston kokoukset joka kanknn-den
kolmas sunnuntai j a johto­kunnan
kokoukset työkokouksien
ed^isinä tiistaina. '
Suomalasten järjestön Finlandin
osaston kokoukset pidetään ker­ran
-vuodessa. Qsote o i l : S. osas­to,
Finland," v i a Banvicl^ Ont.
F o r t . Frances Kommunistipuolueen
suomalaisen kielijärjestön osaston
kirjeenvaihtajan osote on: Henry
Mäki, Box 681, Fort Frances,
Ont., Canada.
I N T O L A N 8.S. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen sun
nuntai, .klo 2 j.p.p. Osote S.S. O -
sasto, Intola, Ont.
K i r k l a n d L a k e n S. osaston osote on
Box 240, K i r k l a n d Lake, Ont.
C a n a d a n S u o m a l a i s e n j ä r j e s t ö n L a ­ke
C o t e a u osaston no. 4 1 kokouk­set
pidetään osaston haalHla joka
. kuun ^oinen sunnuntai kello 1
päivällä. Postiosote o n : Box 15,
Dunblane, Sask. .
L a d y s m i t h i n S. S. osaston kokouk­set
pidetään joka toinen sunnuti*
tai, alkaen kello 7 :män illalla.
Kirjeenvaihtoosote on Box 263.
Ladysmith, B. C.~ .
L o n g L a k e n K.P.S. osaston kirjeen­vaihtajan
osote on: Wm. Martti­nen,
Box 237 Copper Cliff, Ont.
Kokoukset on jokainen, ensimäi­nen
sunnuntai kuussa t l o 2 i.p.
L u m b e r Workers Industrial Union
of Canadan, itäisen piiriviraston
• kirjevaihto ja rahalähetykset on'
tehtävä' seuraavalla osoitteella:
Alf. Hautamäki; 966 Gerrard St.,
East, Toronto* 8, Ont
L n r f e r L a k e C. K . P. Suomalai8.n
J-^OBoso^ on: Box 20rSS
S. S. 0 : t o . Kijeenvrib."
tvaacjk« nMosinoet.e oOnn: St.. sB.o0x8 7a28.t o. xt
K . P . S. J. N u m m o l a n osaston <M&t»-
on Box 2 9 , Shaunavan, Sask
S. J . Nölainn osaston kokoukset m
jokaisen kuukauden 2 men sZ
n u n t a i ^ o , 2 j . p p . K i r j e v a S :
osote: Frank Nurmi, Nolalu >
A . D., O n t '
N i p i s o n &8. osaston työkokonkRAK»»
detään. j o k a kuun / j a 4 sSSiS
j a kuaeenvaito-osote o n r s r^
sasto. Box 11,, Nipigon, Q n *
K . P . S ; J . N o r t h Branchin osastoa
Kannasto, B «
4 3 0 Port Arthur, Ont.
C . S. J . P o t t s v i l l e n osasto No. 14.
Porcupine, Ont.
P o r t A r t h u r i n osaston kokoukset o*
vat joka toinen sunnuntai kello
8 i l l a l l a , omalla talolla 316 Bay
St.^ sekä naisjaoston kokoukset
j o k a toinen torstai Kirjeenvaih-to-
osote: 3 1 6 B a y St., P«rt A N
thur, O n t
P i i r i k u u d e n T. P . Komitean sihtee-rin
osote on: 191 Secord St,
Port Arthur, Ont.
R o s e G r o v e n suom. järjestön osaa.
ton kokoukset pidetään joka kuu.
• kauden toinen sunnuntai klo 2
j.pp. Kirjeenvaihto-osote: Dan
Hela, Rose Grove P. O., Ont.
S a u l t S t e . M a r i e n S. J . o. n:o 5 työ­kokoukset
pidetään joka toinen
sunnuntai ja ohjelmakokoukset
toisina, alkaen kello 8 i.p. Osote:
126 Thompson St., Sault Ste;
Marie, O n t
S o i n t u l a n osasto, osote: Sointala,
- B . C. Työkokoukset kuukanden
1 j a 3 sunnuntai kello 1. Ohjel­makokoukset
samoina pärrinä kel*
lo 3 Lp.
S o u t h P o r c u p i n e n K . P . S. osastoa
työkokoukset pidetään joka knn*
kauden kolmantena sunnuntaba,
kello 2 iltapäivällä. Osote: Box
528.
I i m m i n s i n C. T . P . Suom. osaston
kokoukset pidetään joka toinen
sunnuntai. Osaston kirjevaihto.
osote: S. Osasto, Box 1090, Tim-mitts,
Ont Paikkakunnalla oa
edistymässä järjestäytyminen kai.
vanto- ia metsätyöläisten järies*:
töör
K . S. J : n T o r o n t o n Osaston työkö,
koukset pidetään Toronton Suo.
malaisen Seuran huoneustolla,
957 Broadview Ave., jokaisen
kuukauden ensimäinen ja kolmas
sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00.
Ohjelma- ja keskastelnkokoufcset
pidetään jokaisen kuukauden toi­nen
j a neljäs sunnuntai-ilta, al­kaen
kello 8.00. Osote: K. S.
Osasto, 957 Broadview Ave.
K . P . S . J . Webslers' Cornerin osas-ton
kokoukset pidetään ensimäi­nen
ja kolmas sunnuntai kuukan-dessa
kello 7.30''illalla. Kirje-vaihto-
osöte on O. Salmi, "Webs-ters*
Corners, B. C
K . P. S. J . W a n n p i n osaston kuu­kausikokoukset
pidetään joka
kuukauden 3:mas sunnuntai kJo
2 j . p p . Postiosote: Quartz, Ont
V a n c o u v e r i n The F i n n i s h Societyn
kokoukset pidetään joka tomen
keskiviikko 7.30 j.pp., 2605 Pen-der
St., E . , Vancouver, B. P.
Amerikan Worker8puo1neen Suoma-laisen
Toimiston, Suomalaisten
Työväenyhdistysten Keskuksen ja
Näyttämöliiton osotteet ovat:
Finnish Federation, 1113 W.
Washington St., Chicago, l U .—
Kaikki kirjeenvaihto ja rahalähe­tykset
on tehtävä yllämainitulla
osotteella.
Työläkoveri! Oletko jo tflannot VapaudenI??
(Jatkoa 3dki sivuUa)
Aaabn & Sejipäräii SAUNA
A v o i n n a 4 k e r t a a riekossa: T i i s t a i n a , k e d d r i i k k o n a , perjantalaa ja
l a u a n t a i n a fcello 1 j . p . p . k e l l o I 2 : t a yoUa.
S p r u e e S t : • P u h d f i i l ' l l 0 7 .- Sudbury, Oat.
Lähellä Vapauden ko^ittoria.
I Konununistien kirja
Vapauden kirjakauppaan on jöuri Suomesta saapunut Työ-,
väenjärjestöjen Tiedonantajan kostantama. Edo Fimmen kirjot-tama
kurja, nimeltä
Osakeyhtiö Europa vai Europan
Yliidysyallat
Tämä k i r j a on selUinen jonka' jokaisen kommunistin pitiio j
lukea j a oikeastaan odotammeldn miten monta kommunistia on.
Jotka tällaisen oman kirjansa tihiavat Kirjaa hinta on 75 aeatr
tiä. Tihitkaa osotteella: V A P A U S , B o x 6 9 . S u d b u r y , O n t