Vapaus, March 13, 1930

              1930 Torstaina, maalisk. 13 piha Thur., March 13
int. johtaja Losovski
lähetti tervehdyssäh-sen
ammat. internatsionalin pää­tösten
mukaisestL Keskusasiana oli
vallankumouksellisen vastustnsliik-keen
vaatimusten muodostaminen
sen amm.
|y m.
inafkSOulCuDS ?' jkösanomia KomintemiUe, KommJ ja "taistelu järi^"ön'"mu^^^^
{NuorisoiBternatioÄalelle, Punaisel- menetelmien määrääminen. Kong-j
Ie Ammatti-intemationalelle, Gas- ressi otti tarkasti arvostellen val-
^j^j^eisien tietojen ^-jtonian vangituille _ l ^ o l a i s i l l e , lank ammat. lukkeen suorittamis-
'^dxidtsonin matkat
— rttää Port ArtJiurin alu-
»^^^e^mitean on ollut
•^Jjtjäinen suunnitcliaa
A ^ ^ ^ J ^ e n jokaiselle
Bulgarian vangeille. Italian vallan- ta taisteluista opetukset. Työpaik-kumouksellisille
y.m. Myös "punais- " •
ten rintamatai?telijain liiton pu­heenjohtajalle
osoitettiin myrskyis-itä
suoskita. Tervehdyspuheen sai
pitää komm. puolueen kuuluisa joh­taja
Thälniann. '
Ammatillisen liikkeen opposit-sionin
tehtävistä puhui Merker.
Saksassa oli alkanut ensimmäinen
kojen osittaistaistelut oli isonnet­tava
koko talousaloja ja teolli­suuksia
käsittäviksi taisteluiksi ja
joukot mobilisoitava suorittamaan
poliitillisia joukkolakkoja porva­riston
.kuristamistoimia >-astaan.
Taistelujen järjestämisen uudet
muodot, vallankumoukselliset työ-paiÖtaneuvostot,
taistelujohdot ja
Justajien kokoukset tehtiin y-jnissä
suomalaisia on.
rajoitetun ajan suh.
stvuuttaa sellaisia ^
paiikakuDtia kuin Port
pn]and. ratsioimisaalto v. 1925 puolivälissä
Btmt paidat PO 'j^y^^^yjjj^ toinen. Pääoman leensä ymmärrettäväksi. Työläisten
^•^fvSonaan ; keskittyminen on jatkunut. Pank- maistelujen laajentamiselle luotiin
JnLsonin matkan kes-' ke ja ja liikelaitoksia on yhdis-, erikoisilla järjestyssuunnitelmilla
^ i ^ t d e vaikuttamassa jtetty. Maailman markkinoilla on paremmat edellytykset. Toimin-mmilut.
sillä hän on o i - kilpateistelu kärjistynyt. Sotavaara taan tarvittavien rahojen hankki-
K. puolueen hyväksy- 'on sen mukaan käynyt suuremmak- ;mistä järjestettiin. Kokous näytti,
saanut kaikissa puhe- si. Suurporvaristo koettaa suoriu-; sanoi Merker .edelleen, että korn­i
a jakamattoman kanna, tua vaikeuksista kiristämällä työ-j munistisella puolueella oli erino-oDut
itsekin halukas läisjoukoilta riistämistä ennen kuu- mainen arvovalta ja että se oli si-matkaansa
joka nurfc- lematttomastL Young-suunnitelman dottu työläisjoukkoihin. Edusta-rasitukset
koetetaan työntää työ- jien keskuudessa oltiin täysin sel-paikkakuntien
tovereita. Iäisten niskoille. Sosialidemokra- villa siitä tärkeästä tosiasiasta, että
toveri Hendricksonllla on t ia ja ammatillisen liikkeen by- työväenluokan vapautustaistelu on
tflaisuus puhua, keholtamme rokratia kannattavat suurporva-i mahdollinen ainoastaan kommunis-
5n voitavansa, ilmottamaan a- rigton näitä toimia haikailematta. \ tisen Internationalin johtaessa,
tilaismiisista ja jos kelisuh- byrokratia tulee sortamaan Kommunistinen puolue ja amma-öatävät,
pitemmältäkin mat- työläisiä entistä päätteliäämmin ja tiilisen liikkeen vallankumouksel-talemaan
kuulemaan puhujaa, raag^ujjn \\nen vastustussivusta ovat yhtä,
( » x-M- • i-i. • i. "e ovat erottamattomasti yhteen si-kulkee
seuraavassa järjes-! A^^^^^^^^f ^ " 3 ^ ^ ^ v l <iö^^^^^ kommunistisen puolueen
'^i^l^^^^"!,^^^^ val-
14 n ' ""^If-!? rikastumisesta i^n\iumoMks^\\men vastustussivusta
Mm, perjantaina .... 14 p.: keskittymisestä tulisi hyotya myös ^a^ssimaan voittoon.
Ifluant. jasunn. 15 ja 16 p.,tyolaisil^^^^^ Se joka on käsittänyt j g^^s^^ vasemmiston ammatilli-ism.
maanantaina . . . . 17 p. kapitalistisen talouden kehityksen, erikoisliike kuuluu siis kiin-Ä
e e l l a ! - ' ^ S : t " t T m i s Ä ^^TT^^-^;^^-
u e i , i v i u . a a u v u i i i i a i , a t u i o c n c « a v a i i c nalen yhteyteen ja tahtaa myös
on täytynyt seurata kurjuuden ko- • aseelliseen vallankumoukseen,
hoammen toisella navalla. Tyo- ; —^— . • . .• '~-=—=•=
läisluokalle ei voi sen tähden tul­la
mitään etua Saksan kapitalisti­sen
talouden rikastumisesta ja
vahvistumisesta. Ratsioimisesta saa­tua
voittoa käyttää porvaristo uu­sien,
työtä säästävien koneiden os­tamiseen,
jotka (tekevät tuhansia
ja.taas tuhansia leivättömiksi, sekä
lahjoakseen ja mädännyttääkseen j
työläisten aristokratiaa ja työvä- {
en järjestöjen byrokratiaa. Sosia-
: lidemokratia jakaa
des osapuilleen kykenee erottamaan
mflhffnutgimman terveen taiteen tar^
jolla olevista eri muodoista. Sillä tai­teella
ja taiteella voi oUa suuri ero.
On kaikkialla pyrittävä karttamaan
n . ^ sentimentaalista (tunteellista
haavemielisyyttä) taidetta, joka e-tenkin
kirjallisuuden alalla voi olla
hyvin harhaanviepää. Taiteen t u ­lee
olla mahdollisinmian reaalista
(tosiperälstä). mutta sUtä huolimat­ta
kauneuden ja sopusouinun lakien
alaista.
Siis muistakaa nuoret työläisur-hellijat,
että - työmme yhteisen suu­ren
päämäärämme puolesta el ole
yksinomaan vain fjrysllllsen kuntou­tumisen
työtä, vaan vaatii se sopu­suhtaisuutta
kaikiUa inhimillisen
elämän aloilla. J a taide, sen harras­taminen
ja ymmärtänainen, on osa
tässä rintamassa.
, torstaina 20 p.
j Port Arthurin aluekomitea.
A. Kari, sihteeri.
TEN OSASTO rYÖVÄEN URHEILU
öhjois-Ontarion
piirin nais­osastoille
Työläisurheilijat ja
taide
Kuten kalkki tlfedämme, on tai-jäsenilleen
teen eri llmennyspuolet sangen väö-
1300,000 toimipaikkaa. Samalla on ninalset ja niiden vaikutus eri ih-
Kommuunin muistojuhlaa selvää, että ne ainekset jotka ovat misUn huomattavasti erilainen. Tä-mahdollisestl
kaikilla paik- ottaneet rahaa Sklarekilta (suur- mä luonnollisesti Johtuu siitä, että
ulia, missä ikinä työy&enjät- kavaltaja), ja ne, jotka saavat li-jeri ihmiset ovat sielulliselta että
on. Mainittu muistopäivä on jhavat" palkkansa ministereinä^ hal-'lyysUliseltä rai'ieateeltaan,,j.erilaisia,
pnä Ja siksi keholtemme p i i - litiiBpresidentJifiipä; - . poliisipresi- Taiteen eri puqUen t i i^
°^^fS..«.^* 4.dentteinä, tai -muina kapitalistisen
^vaItioI{oneiston toimijoina; eivät
eroa' lainkaan toisistaan;' - Sosiali-muistojuhllen
valmlstelidhlil.
aan mahdollisuuksien mix-juien
ooiimmiisstiuummiissttaa.. , fasciaminpätd näyttää suurporvä-
^ J S S f ^ L S f " I n ^ S ^ kSTtenkiri riittämättömäl-
urheiden ?K1o mJmSunSaaSrmSe n i> ^ ... Kan,s.a„l l,is. s~o,s i.a li.s inin pitäis„i teh-da,
mitä lisaksr tarvitaan. Sen p i -
tätei4toote-IkpeiHecn toiinistarc^
tetut, p&tiymyksiä ^cokeneet työ­läiset,
naiset j ^ nuoret.
On vain ksiksi tietä. Toinen on
suiurporväristpn di^"ätu^i^J. jonka,
Äpuna / öy^^^
' juhiimaan heidän muistbiiari sosialifMpisim ja tojnen ^^^^^
siääh sainäUa ' valistustyötä vS«n. älkiaituurjn 'U j"Wtä euyös-.
«lltaah erikoisesti.' . tuniie-;elämän
määrättyyn' suuntaan kehittymistä.
Kaikki älyllinen tpiminta'jää huo-raattavastr
vähemmälle tilaile, jbs
kohta sitäkään ei voida väheksyä.
Myös fyysllUeen ruumiin määrä-tyiden
elimien tulee olla erittähi hy-vbi
kehittyneitä. Esim. hyvällä mu­siikin
tuntijalla täytyy olla erikoi­sen
tarkka ja kehittynyt korvaelin,
joka on yhteydessä nJc. Cortin säi.
ikeltten kanssa, joita sanotaan ole­van
useita tuliafiisia kbrvaellmessä
Ja joihin on vÄtsiäaisestl kätketty
koko musiikin' keskuä. 'kuh. taalsen
, . . . ,^ M i l i - i , - i - etevän taidfemaalarin jä'tätä alaa
Joukkojen vetämiseksi tä. ^boMiijpn tyolfljsel;,^^ i tuntevan ihmisen Sifiaaelin^eteh-jotka
työväenluokan puo-taisteQen
kaatuivat '^dhöHi^
satuttamina tai menehtyivät
Ja kidutuskammioissa,
velvollisuutemme on jat-kommuhaardlen
täiste-slinä
mielessä me koköÄ-
Hyvä aloite
! Sudburyn Kisan palnikaarU on
harjoitellut ahkeraan monien kuu­kausien
ajan, ollen matolla jokaise­na
harjoitusUtana niin paljon nlsr
kanvääntäjiä. ettei kaikille ole tah-
Itonut tulla tilaisuutta ollenkaan.
1 Tämä jo yksistään on hyvä saa-jvutus,
mutta pidemmälle on pyritty.
jBasan painijaosto teki päätöksen, et-jtä
muutamien harjoitusUtoJen yh.
iteydes^ toimee.npannaan jonkinlai­set
palklntotuomarikurssit. JokaiseU
le kim näet on tunnettua, että var-
: sinkin painlkilpallulssa tahtoo olla
aina kykenevien palkintotuomarien
puute. Halua ja innostusta tietysti
jokaisella on "tuomita" niin puolu.
eettomastl kuin mahdollista, mutta
kun tiedot ovat puuttuneet, on se
vaikuttanut, että erehdyksiä on sat­tunut
tuhkatiheään. Tätä epäkohtaa
poistaakseen siis pantiin toimeen
palklntotuomarikurssit, selitellen
niissä tuomarien käytännöllisten
tehtävien ohella myöskin h.s. vääriä
ja luvattomia otteita, joita pahiles-sa
esiintyy ja joista vähemmän har-laantuneet
palkintotuomarit eivät
monessa tapauksessa ole tietoisia.
Useana Iltana on K. painihuoneessa
istunut pappoja "pukiUa". pänttää.
seana Iltana on Kisan painihuo.
neessa istunut "pukilla", pänttää­mässä
päähänsä tuomaritehtävien
'aakkosia, painijoiden esittäessä mit-«
'kä otteet ovat kiellettyjä ja mitkä
luvallisia. Nyt ensi sunnuntaina t a ­pahtuviin
Kisan ukko. ja poikamles-
,ten välisiin patnikllpallulhin on
• määrätty kaksinkertaiset tuomarit
senvuoksi, että tisBimmllla x>n tilai­suus
harjoitella' tehtävilrisä. käytän^.
nölUsesti. Toivottavasti - näinä "präk^
tlseerajajafc" seuraavat silmä kovana
ottelulta j a oppivat siten > eroitta-maan
hyvän painin huonosta--.jji.e.;
Basan ottama aloite palkintotuo­marien
harjoittamisesta saisi tulla
yleisemmäksi sellaisissa seuroissa,
joissa painia hareastetaan. Eihän
meillä täällä Canadassa ole tuomari-ainesta
liikaa, enempää kuin ; että
olisimme erehtymättömiä, joten,;li­säoppi
ei tekisi ke^eUekään. j«haa.
; TäUalfiilla .kursseillÄ. oppii 'jyanha;.te-,
Lkijäkln llaää. Ott^kpai^ tämä .jut-
;tu huomlopiiffie toi^s» jseurpjssa.
liuun,' taisteluun
vastaan.
vallasta . ^"^/^l Saks^n. u ^ . silmän verkkbkalvd on erikoL
ja venajan työläisten tilaa psoit- hyvin kehittynyt. Kirjailijalla Ja
H. Pietilä.
mmattiyhdistys-liike
äämme työläisnaiset - voita- taen jälkimmäisen paremmaksi,
näiden muistojuhlien onnis-
1! ^
Sihteeristön puolesta: luokalle tietä, jota sen on käytä­vä
löydäkseen työnantajain hyök­käykset
takaisin ja siirtyäkseen
vastahyökkäyksiin. "Emme tunne
mitään työläisille menestykselli-sempää
taistelukeinoa kuin lakko
työpaikoilla jä teollisuusalalla, mie­lenosoitus,
poliittinen joukkolakko
^ ^ ja aseellinen taistelu suurporvaris-n
kommunistinen vastaan vallankumouksellisen
kehityksen jyrkässä vaiheessa. Sen
ohella on meille selvillä, että työ-läisluokan
tuloksellisen taistelun
edellytyksenä bn vallankumoukselli­sen
johdon kehittäminen sen joka­päiväisille
taisteluille."
Merker antoi erittäin suuren
"vallankumoukselli-lisille
luottamusmiehille", joita
kommunistit ^aavatt Saksassa vali-n
ammatillisessa lukkees-ollut
jo kauan sisäisiä riitoja,
ttijärjestössä ovat eneiämis-sosialidemokratista
pblitlik- merkityksen
uraavat ainekset. Kommunis-t
taistelleet heitä vastaan
runoilijalla taasen tulee olla erikoi-
Kongressin tehtävänä on, jatkoi geri herkkä Ja kehittynyt keskus-
Merker puhettaäh, osoittaa työläis-; gttä sympaatthien hermosto, joiden
1 i . - t i . ^ . - - i . : . . - - x - _ - _ avulla hän voi uppoutua ihmissle.
luun Ja sen pohjattomien näköalo­jen
tutkimiseen. Luonnollisesti täy­tyy
myös näillä edellämainituilla i h -
mistys^lllä olla kehittynyt silmä ja
herkkä korva näkemään Ja kuule­maan
ulkokohtaisen luonnon tarjoa­mia
lukemattomia ilmiöitä, ennen
kaikkea tulee heidän tajuta väri.
ja valoilmiöiden tarjoamia moni­puolisia
ilmiöitä. J a tästä kaikesta
on., seurauksena, että heidän maa-
Ihnankuvansa on huomattavasti a.
varampl kuhi yleensä mullia elämän
alolUa työskentelevillä ihmlsmä sekä
ovat Jonkun verran vapaampia ajan
ja paikan rajoltuk/een nähden.
Tätä kaikkea el tietenkään ole
tarkoitus tarjota teiUe nuoret l u ­kijat.
Sillä onhan selvät sj?yt, Jot.
ka estävät teitä kehittämästä teis­sä
mahdollisesti piileviä taiteeUIsia
kykyjä, muuta kun rajoitettujen
mahdollisuuksien sisäpuolella. Mutta
OSUUSTOIMINTA
Osunstoinunnan
saavutnksia
Moskovassa
Ula eri tavoilla. He ovat muo- työpaikkaneuvostoihin. " P u -
eet myös vastustuskomiteoi-' työneuvoksen on osoitetta-
-järjestöjä. Vastustoiminta;?»» että hän edustaa päinvastoin .»«^u.,.^. ».^.^
kuitenkaan ollut julkisesti! ? " " J « o " n « t i n e » » työväestön etu-, ^^yjjoi^-ug- ^y^^ g^ada teitä edes hiu-keskitettyä:
Kuitenkin o n J J ^ Hänen täytyy olla myös sivtäij^an, enemmän kohdistamaan huo-y
Inttämään lukuisat vastus- selvulä, etta hänen tehtävänään miota taiteen eri ihnenemlspuoliln
mät yhteen,
tiin laajoja valmistelujaa.
on kasvattaa työväestöä vallanku­moukselliseen
luokkataisteluun. —
ttiin pitää vastustuBliikkeen?^e_®"™®^°"a.®"»h'^an eristää
kongressi. Siihen valittiin itseämme miljoonista järjestyneis-työpaikkojen
työläisten, 191 M® olemme kuitenkin sitä miel-
•^lien, 5 hätäaputyöläisten i vallankumouksellista mie-jaa
ja myös vasemmistolai- ^ » » ^ ei ole arvosteltava liiton jä-järjestöistä.
Edustajia karttui senkirjan mukaan, vaan työpaikal-
Kokous tuli siis suuri. S a k - j ^ olevan toverin johdon perusteel-ammattijärjestöön
kuuluvien i — Siten on työläisten ratkai-
^jen jäseniä oli edustajissa i joukot liitettävä yhtenäbek-niistä
erotettuja 152. Kom- ^* taistelurintamaksi.
Kongressisssa tuli Merkerin pu­heen
perusteella . hyvin laaja kes­kustelu.
Siinä paljastettiin räikeitä
ei^kohtia noiirison, naisten j a mies­ten
työoloista j a elämästä sekä ar­vosteltiin
oman sivustan j a amma­tillisten
järjestöjen enemmistö-suunnan
toimia,
Paikallisteii vasttistasryhmien
»sen puol. jäseniä oli 811,
nuorisojärjestöjen 53-
m kestäessä liittyi edusta-kommunistiseen
puolueeseen
'kkiaan oli kommnnisHsia
mmisiä 905.
ous alkoi marrask- 30 p:nä
"sä suuressa Bockbranerein
sekä käsittämään sen vaikutusta aat-teelliftena
että urheilullisena kasvat­tajana.
Sillä on todella ikävä todeta, m i .
ten vähän nuoret urheiluun innos­tuneet
ihmiset panevat arvoa erilai-sUle
taidetilaisuuksiUe, tilaisuuksille.
Jotka voisivat huomattavasti rikas,
tuttaa heidän sieluelämäänsä Ja a-vata
monenlaisia näköaloja erilaisis­sa
elämänkysymyksissä. AJattelem.
me etupäässä hjrviä näytöskappa­leita
ja konsertteja. J a kuinka mie­lenkiintoista
onkaan ihailla esim.
kaunista ja sopusuhtaista ihmisvar.
taloa, joka on joko siveltimen taik­ka
taltan avulla eteemme loihdittu.
Kun urheilijat kokoontuvat suurem­piin
• kaupunkeihin kilpamatkoillan.
ouksen avaaja Merker il-että
joukkojen osalllstti-kokoukseen
oU saatu aikaan
anistisen puolueen töimek
avustuksella ja etta kon^-
sa, olisi heillä sillohi tilaisuus käy­dä
etevien ohjaajien avulla tutus-
Minnittämiirtä piireihin jkkoko^''^^
i, Näin olemme kuulleet esim. Neuvos­toliitossa
tehtävän.
Sakäan käsittävään yhteistoimin­taan
pidettiin tarpeellisena j a pää­tettiin
asettaa erityinen keskus­johto.
Merker arvosteli sitten kongres­sin
jälkeen eräässä artflckelissa —
"Taistelnkongressi" — tuloksia-tehtävät
voidaan ratkaista
" n olemalla mitä läheiäm^
yhteydessä kommnnistis^ - -
lonalin j a punaisen ämmä-i^^^^^^illisena yleissuuntana oli su-
«itemationalin kanssa. Sen I » * » ^änoo hän, taistelu sosialifas-esii£
fssii pDaäaäiie«.tttHiiin« liäshi.e»«t.taä=ä ter- cistista . (sosialid.) ammattibyrok-
^osanoma Kankaisessa I-olevalle
NeuvostövenSiän^pb-
«Tneijalle ja valittim kong-
«mniapuhemiehistöon seq
- f komentaja keniaaK Bly-venajan
kommunistisen pub-
Puheenjoht. Stalia, pnnai-ratiaa
vastaan ja yallanknmooksel-
On muistettava, että nuoruuden
innostus, yksinomaan urhcllukysy-myksiln,
menee <*i kun vuosia vart­tuu
ja olemassaolon taistelu heittää
monenlaiset kysymykset ratkaista­vaksi
Ja silloin on epäilemättä hel­pompaa
selvitä niistä, jos on jo nuo­ruudessaan
urheilun ja ruumiinhol.
don ohella antanut arvoa sellaisille
harrastuksille. Jotka ovat saaneet ih-luen
aminatillisen Ui^Eeen omissa jmlseen kä»ce^ sieUilliset puolet e-rivelssa
ilmennyttä myöntyväi^yyt- des Jonkun verran hereille. Ja usko-ta
Testaan. Syndikalistiset lahko-läisjijitukset,
joita jotkut edus­tajat
esittivät, torjuttiin jyrkästL
Soiigtessi suoritti työnsä Punk­akseni
taide eri puolineen on niis­sä
ky^sntnyksissä huomattavana a-puna.
On tletysU hyviä tärkeätä, että e-
Osuustoiminta on tietysti aivan
toista Neuvostoliitossa kuin mitä
se on kapitalistisissa maissa, joissa
monesti liian suuret mielikuvituk­set
himmentää todellisen päämää­rän,
minkä saavuttamisen jokaisen
proletaarisen osuusfcoimin'ta-järjes-tön
pitäisi asettaa korkeammaksi
pyrkimyksen päämääräksi. En
tietysti tahdo aliarvioida sitä työ­tä
ja hyötyä minkä proletaarinen
osuustoiminta kapitalistisissa mais­sa
voi tehdä tavaran välittäjänä,
hankkimalla mahdollisimman hy­vää
tavaraa mahdollisimman hal­valla.
Kuitenkin jokaisella prole­taarisella
•osuustoimintajärjestöl-lä
on tärkein tehtävä edistää kai­killa
käytettävissä olevilla keinoil-
^la cpolittisen vallan valtaamista
työväenluokan käsiin j a riistäjä-luokan
herruuden kukistamista,
jonka kukistumisen jälkeen osuus­toiminta
vasta voi päästä edistä­mään
j a itoteuttamaan sosialismia.
Neuvostoliitossa siis tämän vuoksi
eroaa osuustoiminta suuresti ka­pitalististen
maiden osuustoimin­nasta.
Valtiovalta on työväenluo­kan
käsissä, kaikki'tuotantovälineet
kuuluu tälle valtiovallalle ja niin
jää osuustoiminnalle tehtäväksi
väestönliittäminen osuustoimintaan
siten kulkien askel askeleelta kothi
sosialisma.
Saavntnkset eri aloilla ovat
lotstavfa
Yksi monista saavutuksista on
nähtävissä Moskovassa ravintola-alan
osuustoiminnallistuttamisessa.
Moskovassa toimiva oeuustoiminnal
linen keskushallinto on Moskovan
kaupunkiin avannut kahden'tena-toista
Venäjän vallankumouksen
muistopäivänä, lokakuun 7 päivä
1929, ravintolan j a leipomon, ol­len
ravintolahuone niin suuri, että
kaksituhatta ihmistä voi siellä syö­dä
yhtäaikaa. Lisäksi on ravintola-tarpeiden
valmistelu^ j a jakohuo-neustot
aivan ensiluokkaiset, ollen
alhaalla rakennuksen pohjalla keit­tiöt,
eristetyt eri alalla kuuluvat
puhdistus- J3 !ajitt6luosast<^ ka­loille,
lihalle, perunoille ja juuri-casveille,
joita kaikkia valmistetaan
ylitse ravintolassa 'tarvittavan tar­peen.
Niitä myydään samassa ra­kennuksessa
olevassa kauppahuo­neessa,
joista pikaisesti voi valmis­taa
erilaisia keittoja pienellä vai­valla.
Samoin sisältyy siihen suu­r
i pikkuleipien valmistusleipomo,
jossa leipien lisäksi valmistetaan
kaikenlaiset leivokset ja piirakat.
Itse keitäöön kuuluu 20 suurta
250—800 litraan itävää soppa-pataa,
joissa valmistetaan erilaiset
keitot ja sopat, niin että kaksi tu­hatta
ihmistä saa esimerkiksi sop­paa
sen annkosen, joka tavallisuu­den
mukaan ra\-intolassa tarjotaan,
(joka annos on Venäjällä ainakin
; kaksi kertaa niin suuri kuin a-merikalaisen
ravintolan tarjooma
soppa-annos. Kaikki padat ynnä
muut ravintolalaitteet ovat saksa­laisen
yhtiön valmistamia. Padat
keittävät höyryllä, ollen höyryn
voima niin suuri, että tällainen
suuri pat^ saatetaan kiehumapistce-seen
neljänkymmenen min. ajalla.
Kaikki ravinto nousee ' keittiöstä
ravintolahuoneeseen nostolatttei-den
avulla, ollen tarjoilua välittä-inäs?
ä keskellä ravintolahuonetta
pyöreään muotoon rakennettu tar-joiluosasto,
josta joka taholle huo­netta
voi tarjoilijat helposti saada
j tarjottavan annoksen. Ravintola-astiat
pesee siihen tarkoitukseen
valmistelu kone, joka toimii säh­kön
avulla. Tarvitsee vain yhden
työläisen, joka asettaa astiat ko-neesein
ja ottaa ne sieltä kuivana
pois, ^iillä kuuma ilma ne pesemi­sen
jälkeen kuivaa.
Jokainen osasto tässä mahtavas­sa
ravintolassa toimii verrattain
vähällä työvoimalla, uusiniallisien
koneiden avulla, ollen työläi.sten
luku kaikkiaan koko laitoksessa
480. Jokainen työläinen kuuluu
unioon, näistä 15 kuuluu puoluee-jseen
ja 30 Y. W.-L-.ton jäsenyy-
' teen, or.en 65 pios. työläisistä nais­puolisia
ja 35 pros miehiä. Kaksi
sataa näistä käy iltakoulua, jo.ssa
opetetaan keittäjiä ja yleensä ra­vintola
työläisiä. Koulu kuuluu
myöskin samalle Moskovan co-ope-rative-
järjestölle.
Tä.'-sä ravintolassa tarjoillaan nyt
kymmenentuhatta annosta päiväs­sä,
ollen viisivuotis-suunnitelman
pyrkimy» viiden vuoden ajalla a-vata
tällaisia ravintoloita eri o-siijti
Neuvostoliiton niin paljon, että
viiden vuoden kuluttua voidaan
niistä ruokkia kuusikymmentä mil-jHSbnaa
ihmistä päivässä.
'^^1 yiiiheistä amerikalaitta mallia
j oleva ruokaleivän leipomo
. S e n omistaa myöskin tämä sa-liäBuon
Moskovassa' toimiva osuus-i
toiminnallinen keskushallinto. LQI-
'pomo on rakennettu vuosien 1928
—^29 ajalla ja on tämä, jonka alle­kirjoittanut
oli tilaisuudessa näke­määni^'
'ntthiei*ojärje3tyk8essa köl-mas^
I kak^ ' samanlaista > leipomoa
on fiamaisella c^fpperaijve-kofekukr
^ell^.^tässä -kaupungissia,, mutta, jpi-ta!
en'bilut tilaisuudessa näkemään.
Täriiä relpätchdaK' ori tullut mak-
Kamaan ^,750,000, ruplaa. Työläisiä
on tässä leipätehtaassa 380, joista
160 naispuolista ja 220 miestä,
kaikki kuuluen unioon. Puolueeseen
kuuluu heistä 60. Työläiset teke­vät
työtä seitsemän tuntia päivä.s-sä,
kolme ja puoli tuntia kerral­la,
jonka jälkeen on yhden tunnin
ruoka- j a lepoaika. Jokainen työ­läinen,
joka on tehnyt yhtämit­taa
kaksikymmentäneljä työpäivää
viisipäiväisiä viikkoja, jotka ovat
kaikkialla käytännössä, saa tämän
jälkeen täyden palkan, jos joutuu
sairaaksi.
Palkka on 1'50 ruplaa kuukaudes­sa
ammattilaisille, niin miehille
kuin naisillekin, ja apulaisille 'JO
—150 ruplaan. Lisäksi vapaa lei­pä
liikkeen puolesta, sekä perin
halpa vuokra.
Liike valmistaa 240 tonnia lei­pää
päivässä. Kaikki viimeistä mal­lia
olevat amerikalaisen komppa­nian
asettamat sekä valmistahiat
koneet ja uunit. Leivän valmistus
ottaa keskimäärin kymmenen mi-nutia
alusta loppuun. Kaikki työ­läiset
jotka tekevät tehtaassa työ­tä
, ovat puettuna varta vasten
valmistettuun valkeaan uniformuun.
Tuhtauden perinpohjaisuuteen näy-tiin
kiinnitettävän erikoinen huo­mio,
joka on ilahuttava seikka en­tiseen
likaiseen Venäjään verrat­tuna
,
Nämä kerrotut ovat vain pieni
osa siitä suuresta osuusUiiminnal-lisesta
voimasta, joka höyryjyrän
tavoin kulkee eteenpäin kautta laa­jan
maan '.sen eri teollisuuslaitos-ttn
alalla. Tämä ravintola-alalla
saavutettu saavutus oli kuitenkin
amerikalaisia oloja tuntevankin sil­mään
erikoista j a suurta, sillä tääl­lä
on suuria ravintoloita, mutta
kuitenkin ei näin laajaan ole vie­lä
päästy. J a jos tarjoilu joissakin
amerikalaisis^a nousee samaan mää­rään
päivittäin, niin on se paljon
köykäisempää annosta, rajoittuen
suuremmalta osaltaan voileipien
ynnä muiden juotavien tarjoiluun.
Leipomoita on myöskin Ameri­kassa
suuria, ehkä suurempiakin,
mutta tämäkin on tavattoman suu­ri
saavutus niissä oloissa, missä
on rakennettu uutta Venäjää ja
sen eri tuotantolaitoksia. Sillä on
o liat edessä lukemattomat vaikeu­det,
j a jo osuustoiminnastakin on
ollut paljon puhetta ja erimieltä,
Btn menettclytavbista, joka nyt jo
kuitenkin näyttää harvinaisen yksi­mieliseltä
ja voimakkaasti eteen­päinpyrkivältä,
saaden joukot vähin
erin ymmärtämään mitä on todelli­suudessa
osuustoiminto tänään Ve­näjällä,
mitä osaa se suorittaa tällä
' raskaalla ylimenokaudella, jolloin
• kuljetaan sosialismin toteuttamista
kohden, monien vaikeuksien ylitse.
Tässä, kutien sanottu, on osuustoi­minta
tärkeänä tekijänä, joukkoja
yhdistävänä voimana, liittämällä,
miljoonat erilaisiin teollisuus- ja
jakolaitoksiin. Toisin sanoen: ase­tettu
miljoonat kulkemaan sosia­lismin
toteuttamiseen, moninker-taistuttaen
tuotannon ja jaon saa­vutukset,
hyvin harkitun incnet-itelyn
ja yhteise.sti järjestetyn työ­tehon
avulla. Juuri siksi on Neu­vostoliitossa
kaikkien silmät koh­distettu
yhä uusiin pyrkimyksiin o-suustoiminnan
alalla. Sen kautta
' helpommin alkaa näkyä valoisan
j huomenen koitto, johon koko maa
; tulisella voimalla pyrkii.
J . L.
f
Osinistoiminnan mer­kitys
työväen­liikkeessä
Olemme usein joutuneet ko.skette-lemaan
osuustohnintakysymyksiä ja
vertaamaan toisiinsa sitä työtä, jota
tällä toiminnan alalla tehdään esi­merkiksi
kapitalistisissa maissa ja
Neuvostoliitossa.
Neuvostolilt05.sa. kuten tiedetään.
' loja
jotka tulisi löytyä jokaisen puoluemielien
ja -naisen kirjastossa, löytyy suuremmat
määrät Vapauden kirjakaupasta:
Saksan Kumoustaistelut 1848, K a r l Marx X&
Työn Historia, A. Tjumenev .. 75
Lenin ja Leninismi, I. Stalin 86
Maailman Taloudellinen Työväenliike, A. Losovsky .85
Talousmaantiede, Plebs League • -85
Kommunistinen Manifesti, Marx-Engels 1.00
Napoleon III Vallankaappaus, Karl Marx .70
Imperialismi, N. Lenin -45
Lenin — Taistelija, Opettaja, Johtaja .40
Kesäkoulujen Lukemisto (lapsille) .is
Lasten Kirja (toinen painos) „ ...T , ...1.00
Työmiehen Talousoppia, O. V . Kuusinen • .50
Jesus-taru, George Brandcs (suom. A. B. Mäkelä) 45—-75
Why Co-Operation, George Halonen 10
Spartakus, Giovanniuoli .76
Sementti f 1.25—$1.76
Yhdeksänkymmenettä Osaa Kohtalosta 1.00
\APAVS, Box 69, Saibury, Ont.
selle käsityskannalle osuustoiminta­liikkeen
tehtävistä ja siten muodos­tuu
eräänlaiseksi kamasaksojen liik­keeksi,
jonka aana ja oona on vain
"puolueettomien" suurliikkeiden luo­minen,
visusti crolttautuen kalkista
proletaarisista tehtävistä.
Kansainvälisen osuustolmlntalllton
herrat ratsastavat sangen mielellään
fraasilla: "puolueettomuus", mutta
on jo useammin kuin kerran käy­tännössä
tullut osoitetuksi, että tä-ovat
tärkehnmät tuotannonhaarat puolueettomuuskäslte tarkoittaa-yhteiskunnan
hallussa, ja mltka el- . . «„„.Mi„„„
,vät vielä ole, ne pyritään mitä pi­kemmin
sellaisiksi saattamaan. Tuo-'
tannon ollessa itsensä työläisten
hallittavana on luonnollista, että o-suustolmlnnalla
on erittäin tärkeä
tehtävä kaikkien voimien mobilisoi­miseksi
tukemaan juuri tuotantovoi­mien
yhtelskunnallistuttamlsta mitä
laajemmassa määrin. Tässä työssä
lankeaa osuustolmhinalllslllc järjes­töille
Neuvostoliitossa sangen suuri
tehtävä ja kerrassaan erilainen kuin
osuustoiminta järjestöillä kapitalisti­sissa
maissa, joissa vr Hiovalta el ole
sen tukijana, vaan päinvastoin, hal­lituksissa
olevien kapitalistien edus-tajIen
kautta vaikeuttaa kaikella
mahdollisella tavalla osuustoiminnal­listen
järjestöjen toimintaa.
' Neuvostoliiton osuustoiminnallis­ten
järjestöjen pääa-stallislmpUia
tehtävinä on m.m. kontrolloida ja
järjestää tuotannon Jakelu Ja kulu.
Itu^v^^eUalselle pohjalle, ettei yhteis-^
jkupna,ssa olisi minkäänlaista mah-idoUlsuutta
työläisten hallltukEcUe
vihamielisten ahiesten saada mää­räysvaltaa
tuotantoa enempää kuin
i Jakeluakaan koskevissa asioissa.
ilässäVsuhteessa siellä:Olikin päästy
erittäin pitkälle. SUtä ovat todis­tuksena
suuret osuustoimlnnallisel
Järjestöt Ja niiden hallassa olevat
tuotantolaitofciet. Jotka jättilälsmäi-
-syydessään vetävät vertoja mones­sa,
tapauksessa kapitalististen mai­den
trustien järjestämille UJS. ket-jukaiipollle
ja muille sellaisille. Mer.
kitys on vain päinvastainen kuin vii­meksimainittujen,
silla Neuvostolii­ton
osuustolmintalaltostcn tarkoi­tuksena
on turvata kuluttajia Ja y-leensä
työtätekevää väestöä keinot­telijoilta,
kun scasljaan kapitalisti­maiden
ketjukauppojen tarkoitukse­na
on tappaa pienyrittäjät ja osuus-tohnlnhalllset
laitokset Ja siten kes­kittää
jakelulaitokset yJjsltyLsten r a ­hamiesten
käsiin, tuottamaan voit­toa
muutamille harvoille. Jotka
kontrolleeraavat mainittuja laitok­sia.
MAATALOUS
kln vain työläisiä, sensijaan kun ka
pltallstlen kanssa työskennellään su­lassa
sovussa. Työläisiin nähden tä­mä
liike osoittautuu olevansa "puo­lueeton"
sikäli, ettei se salli työläis­ten
ajaa osuustoimintaliikkeessä nii­tä
kysymyksiä, jotka ovat ehtona
työväenluokan vapautumiselle kapi­talismin
kahleista, sallien työläisten
vain olla liikkeissä kannattajina, s.o.
kuorman kantajina. Tällaista on
kansainvälisen osuustolmlntallltoiiher
rojen puolueettomuus. El siis olekaan
Ihme, ettei se kohdaltaan kykene
nostattamaan työläisiä taisteluun
kansainvälistä kapitalismia vastaan,
enempää kuin valistamaankaan Jä.
sentään luokkatletolslksl taistelijoik­si.
Se vain mittaa puolueettomuuden
nimessä työläisille kangasta, punnlt-fice
kahvia Ja höpisee suuresta kan­sain
vällsestii , osuuKtolmhi^ypJipasta,-
joka todellisuudessa' työläisten luok-kataistclullikkceri
' tanrifeltd^' kätsbeH
el 'merkitse päljöäkaan.f'Jä"f Jo!»'
merkitseekhi, tulco, sen. miei'kitys mofit
hläsa tapauksissa
varsinkin klrLstyneld
nalllsten krllsleii aikana, seisoo' rltj.
rinnan porvarien kanssa työläisiä
vastassa.
Ruokasuolan käyttö ,
kotieläinhoidossa
Muista alempiarvoisten rehujen '
käytöstä johtuvista seurauksista
puhumattakaan mainittakoon täs--
sä yhteydessä eläinten, kivennäis-ainenälkä,
joka näihin aikoihin ta­vallisesti
on pahimmillaan siitäkin
syy.Htä, että kivennäisaineiden ruo­kinta
arvokkaampienkin rehujen
aikana pyrkii olemaan liian heikko.
Tosin kyllä fosforihappopitoisten,
kivcnnäisrchujen, etenkin rehu^;
kalkin käyttö, on viime aikoina
ilahduttavasti lisääntynyt, joskaan '
3en käyttö ei vieläkään ole tar­peeksi
yleistä. Sensijaan tuntuu .
siltä kuin vanhin kivennäisrehu, :
ruokasuola, saisi muun ruokinnan ;
rinnalla aivan liian vähän huomio-a
osakseen. Kuitenkin olisi muis- '
tettava, että' ruokasuolallakin on
eläinruumiissa omat tärkeät tehtä* .v
vänsu, josta seuraavassa lyhyesti-/,
mainittakoon. , Ensinnäkin, ruoka-,,
B\iola, on aineosana eläinruumiissa.^. '
'Esiml' vercss/tt sitä öii Tiupiruitta'- "-•
• ms\rä'Ä-VuuB»i8iilätttlc8«n5i^^ 8ltd"ta»i^
itd&n aruuunsulätusiiesteiden ifttiid«5r«
minnpn mqrkj
, liikkeenä, ' pä
, . doqtunt}{«jen. iSitäBaital-itolmiiTal^^^
e^le alten, että.pb Icjaupl^i^.l^^i^jiumu^^^^
ynelden yhtelskun- alituisen,.ameppvaihdon . edistäjafitb-.
ja--•fiolh%i«ift4..; Äuökksiibij»*
oikeammin'toista Tuökiasuoläri aine-
)saa, kloria, on myöskin m^ossa,
ja itästä Johtuukin, että esim. leh-:.
mä kaipaa sitä enemmän käillä ^ ^
auut eläimet. , , ij
lasli urupeaa ['po- «nnen|)likääi:-ilenD^'>^
ytte^eljaf;kfittJirtiään ^iY^iitmaoiittii
Osuustohnlnnalllsella rintamalla
työskentelevillä tovereilla on velvol-isuutenaan
selvitellä näissä järjcs-öissä
oleville • JoykpUle i osuustql-jastaa
"puoluectto.
muus"-apoitölföh salajubhet^*jä •'kbeti' •
taa ohjata työläisiä näkcmääii • ö-
.suiistoUnlntaliikkeessäkjn olqyjin yh­den
keinon kapitalismin kukistami­seksi
vain .siinä tapauksessa, jos se
toimii käslkäde.s.sä muiden vallanku-
IIYVÄ SUOSITUS
Rouva T.: — Mieheni sairastaa
liyvln heikkona, mutta pyytää .slt.
lankin aina konjakkia. Luuletteko,
että minä voin antaa hänelle.
Rouva S.: — Antakaa vain, el sc
mitään tee; minun veljeni Joi kon-.
Sikäli kuin on ky.symys kapltalis- jakkia vielä puoli tuntia ennen kuo-tlmalssa
toimivista osuustolmlnnal. lemaansa, eikä se vahingoittanut
lisistä Järjestöistä, niistä, jotka las- häntä ollenkaan,
ketaan kuuluvan työväen käsls;;ä o-levlln,
el niiden yksinomaisena tar­koituksena
saisi olla alnoasUan
mahdollisimman suuren liikevaihdon
määrä Ja .siten pelkästään yliotteen
saaminen kilpailijoistaan, vaan tu­vin
niiden kalkin käytettävissä ole­vin
kelnom pyrkiä myöskin tuke­maan
työläisten taistelua vallan a-nastuk-
sccn .saakka. Jokaisen osuus-tolmintarintamaUa
työskentelevän
tulisi käsittää, että jotakin osuustoi­minnallista
yhteiskuntaa el voida
synnyttää kapitalistisen järjestelmän
sisälle Ja siten pyrkiä yhteiskunta
räjäyttämään hajalle. Osuustoimin­nalla
kapitalistimaissa voidaan • aino­astaan
auttaa vallasta taistelevaa
työväe.stöä Ja vasta scnjälkeen, kun
työväki on vallannut valtiovallan,*'
ryhtyä rakentamaan uutta yhteis­kuntaa,
kuten Neuvastollitossa teh­dään.
\ •
i Nykyisin on oIema.s.sa kansajriyäll-ncn
osuu.stoimintajärjestö, johon
I kuuluu noin 52 miljoonaa jä,sentä
{37:stä eri maasta. Numeroilla kat­soen
on järjKitö valtava, sillä liik­keen
vaikutuspiiriin voidaan laskea
kuuluvan noin 200 milj. ihmistä eri
kansoista. (Tässä yhteydessä mai­nittakoon,
että Neuvostoliiton osuus-
I toimlntajärjestöjä cl mainittuun
kansainväliseen hyväksytty jäsenek­si).
Kuitenkin, kun katsomme yllä­mainitun
järjestön työskentelyä y-lecnsä,
on huomattavissa, ettei se
valtavuudestaan huoUmatta ole
kyennyt läheskään sellaisiin saavu,
tukslin kuin Neuvostoliiton osuus-toimin
tajärjcstöt ovat kyenneet täl­lä
alun tolstakymmencn vuoden a-jalla,
minkä työläisten valtio on ol­iot
olemassa. Numerollisesti näyttää
kansainvälinen osuustoimintaliitto
valtavalta, mutta käytännöllisesti
katsoen, luokkatalstelullikkeen apu­järjestönä,
joka sen pitäisi olla, sen
toiminta supistut! verrattain väliä-pätöiseksi.
Suurimpana syynä kansainvälisen
oouustolmintalllton voimattomuuteen
on luonnollisesti, että se kokonai­suudessaan
perustuu puoliporvarlUi-rahgaistävalta,
pidettiin • verraten
ankarana rangaistuksena, ja kuit...:
'cnkaan ci monestikaan huomatay :>
kuinka ysein eläimet aivan syytto-tnästf
joutuvat tuon rangaistuksen
kärKimään. '/ "
Tavallinen .:tapa antaa eläimilte
ruokasuolaa on eläinten syöttämi­nen
kesällä suolatuilla heinillä.
Useimmiten on tämä suolanantotS'* *
pa kuitenkin aivan riittämätön, sil­lä
suolaa pyritään liiaksi säästä­mään.
Lisäksi karisee se usein'
kuiva.ssa heinässä ladon pohjabei-niin
Täten jäävät pintaheinät kii-y '"
^ . ———^ ..
Suklaatti
laseeraus
joka
ei koskaan
epäonnistu.
Valmistettu
nopeasti
OHJE
^ neliöä sokeroimatonta
.suklaatta.
1 I IQ kupillista Eagle
I Brand maitoa.
ruokalusikallinen vettä.
Sulattaa suklaati kaksi­osaisessa
kattilassa, lisää
sokeroitua kannumaitoa,
sekottaen siksi kunnes se
sakoaa. Lisää vesi. Jääh­dyttäkää
keeki ennenkuin
laitatte laseerauksen pääl­le.
(Jos kitkerän makeaa
laseerausta h a l u t a a n ,
käyttäkää 4 neliötä suk-laatia.).
IN COFFEE
Try Emgie Brand
in^tesd of cream
and mtgar.
Detidoumt
E A G L E BRAND RBCIPEBOOK m(EE
The Bordcn C>. Liaiited, 140 St. Paul SC W.. Moatevitf,
^ Pleaae send me, free, Eanle Brand Eedpe Book.
NAME
ADDRESS