Vapaus, February 3, 1925

              No. 15
Kurssi
S!iit39;00
DoUarista
L X H E T Y S K U L U T t
40e lähetyksis^ aUe 130.00.
60e Imetyksistä $30—159.99
asti, 75c lähetyksisät $60.00
^ 9 9 . 9 9 ja $1.00 kaikilta
$100.00 taikka sitä saarem-jnilfea
lähe^ksiltä. SähkSsano-malähetyksille
on kalat $3.50.
Torontossa ottaa rabavSli-tyksiä
vastaan S. G. NEIL,
957 Broadview Ave..
'Sodboryssa ja' yinpäristSllä
asuvatv voiyat IcEydä Vapauden
konttorissa tiedustamassa eri­koiskurssia.
LaivapUetteji myydiaB.
Tiedustakaa . pllettiuioita.
V A P A U S
Box 69. -— Sudbory, Ont
M!k& on olevB vähtSmätSn seo-nnzs,
jos teen liiton vannootsndden
Tjholliateni kanssa, joiden on «ja-teltava
ja toisuttava aivan toisin
lenin [(silloisten!) sosialidemoknat»
tien? Jos teen liiton minoa peri­aatteessa
- vastostavan pnolaeen
kanssa, on minun «^ottosuusti so-
Tellatettava tal^kkani s.t.8. taiste-lutapani,
siten, etten sillä riko liit-toanL
Minä en siis saa enää va­paasti
arvostella,' minä en saa enää
taistella periaatteitten! ,po]ijaIIa,
jotta en haavoittaisi liittolaisiani.
Minun on vaiettava ja puolustetta­va
paljon sellaista, mitä ei käy puo
lustaminen, ja salattava, mitä ei
Icäy salaaminen."
Ja kongressissa 1903 lausui 6e-bel:
^ "Olen ja jään, porvarillisen
yhteislcunnan verhahoUiseksL"
distukset js kiftireiäTi taonse tal-mxsen
rsolian i^riditiTäin tiel*
maan.
Tämän talven liiihtoxMrtaraadcil-paOot
(^ saaast jäxjestettäväk^een
?eaver Laken V.- ja U.^senra **Je-
Im" ja talee ne pidettäviksi tule-van
maalidnnm alkopäivini. josta
lähpmniin taonnempana. Kilpailot
tulee pidettäviksi kolmessa sarjas­sa.
Miehnie 10 kUometrin hiihto,
pnolet matkasta ollen murtomaata,
loinen puoli t a s a ^ Naisille on
järjestetty' 2 maiUn hiihto koko-naan
tasasella maalla. Nuorille
(pojHle)' alle 18 vaoden 3 mailin
TYÖVXmURHEILU
Hiihtäjät valmentautu-ollut
jaöravaa häpeämättömyyttä ja
alhaista menneisyytensä unohtamis­ta,
kunnes se nyt ei enää haikaile
avoimesti taistella luokkatietoist^
työväenluokkaa vastaan j a liittoutu­masta
tySväenlupkan kaikkein vaa-rallisimpain
vihollisten ' kanssa työ-väenlnoian
hiestyttämiseksi .ja ku-ristamiseksi
entistäkin häikäilemät­tömämmin.
Kuvaava on tässä suh­teessa
saksalaisen 6os.dem. pampun,
Hennan Myllerin,' lausunto sosiali­demokraattien
Görlitzin kongressis­sa
1922: "Polttakaa nyt vihdoinkin
vanhat käsikirjoituksenne, joita tie
laaditte kansankokouksia varten en­nen
marrask. 9 p. 1918 .— Stinnes
ei ole mikään musta mies." Kun
taas., sos.dem. "Vorwärts" eräässä
toisessa, yhteydessä lausui: "Sosia­listit
tulevat «hkä ylistämään häntä
yhtenä kaikkein suurimmistaan".
Kysymys oli taasenkin Stinnekses-;
ta, vaaralli^masta ^öväenviholli-sesta,
mitä proletaareilla *on kos-jcaan,
nykyaikaisia sosialidemokraat­teja
. lukuunottamatta, ollut.
Tällaisen alennoksen vastapdno-na
on mielenkiintoista todeta, mi­tenkä
esim. sos.dem. veteraani Au­gust
fiebel, johon nykyajan nos-kelaiset
häp«ämättdmäs1i^^ ^1^^
tavakseen vetoiavat, käsitti sosialide^
mokraattisen velvoituksen. Hän
lausui eräillä Saksan sos.dem. puo-
Inepaivillä: "Jos minä sosialidemo­kraattina
teen, liiton porvarillisen
puoluieen kanssa, niin voidaan lyödä
tuhannen, yhtä vastaan,, ettei siitä
hyödy sosialidemokratia, vaan por­varillinen
puolue. On olemassa po­liittinen
laki, että kaikkialla, nliiesä
oikeisto ja vasemmisto yhtyvät, me­nettää
vasemmisto ja voittaa oikels-maan
tulevia hiihto-mestaruuskilpai-liga
varten
HohfcE(van valkoinen lumi peittää
Imaan, on taas talvisten riemujen
aika. Hiihto, mäenlasku ja luiste­lu,
on täydessä käynnissä, vaikka
niitä tässä maassa suomalaisten
keskuudessa hju-joitetaankin vähän,
johon tietenkin on luonnolliset
syynsäkin.
Hiihtoa, tuota* talven reippainta
urheilua, ei suotta sanotakaan suo­malaisten
kansallisurheiluksi, sillä
kyllä se todellakin sitä on. On­han
suomalainen hiihtäjä kilpaladul­lakin
tunnusteltu maailihan par­haimmaksi
menijäksi. Työläisistä
samainen hiihtourheilu, on saanut
voimakkaimman kannattajajoukon.
Moni tuhatlukuinen on se reipas
työläishiihtäjäjoukko, joka koti­maassakin
joka talvi käy kilpalatu­ja
hiihtämään j a kunniaa ansaitse­via
tuloksia on saavutettu.
Meillä .suomalaisilla kaikenlainen
urheilu käy täällä vielä lapsenken­gissä,
syitä miksi asiat niin on, ei
tarvitse etsiä kaukaa, sillä ne on
helposti löydettävissä.
Vaan tässäkin suhteessa on teh­ty
paljon alustavaa työtä, josta
voimme toivoa tuloksia tulevaisuu­dessa.
Johan viime kesänä pidet­tiin
useita urheilukilpailuja ja mes­taruuskilpailujakin
ja nyt talvella­kin
hommaamme mikäli mahdollis-
.ta. V, V;.
Nyt tässä hiihtomestaruuskilpailo-jen
^ ollessa melkein' oyeHä; katson
velvollisuudekseni, hiukan palkista
tulevista kisoista, että hiibtäjänune
tietävät' alkaa valmistautua kaikin
puolin. Tällaisia talvikisoja kun
niin harvoin järjestetään niin ai­nakin
inestaruuskilpailuihin olisi
koetettava saapua sankoin joukoin.
Se olisi obuaan innostuttamaan yhä
laajemmat työläisjoukot tuohon
talven reippaimpaan nrheOuun.
Suksien päälle vaan pojat ja tytöt,
pois hetkeksi arkiset huolet j a ah-hiihto,
-poolet murtomaata, toinen
puoli tasasta.
KilpaUut ovat yleiset, joten Idl-pailla
saavat kaikki, vään samalla
kertaa tulevat ne myöskin olemaan
seurain väliset, kunldn seuran kol>
men parhaan miehen aika lasket­tuna
yhteen.
Ei muuta kun tiukkaan harjotte-lunn.
Saapa nähdä kenestä tehdään
tämän talven hiihtomestarit
• Toivomme näkevämme "reippaan
työläishiihtäjäjoukon kylässämme
mainittuna kisapäivänä.
Terve näkemiin
Jehu.
ToroDton uutisia
Lauantaina helmikuun 7 päivänä
esittää osaston näytelmäseura Suo­malaisen
£euran huoneustolla hans­kan
neljäosaisen operetin "Nahka*
poikia". Nahkapoikain laulut toi­nen
toistaan buvittavammat pitävät
varmaan katsomon hilpeällä tuulel­la
koko" illan, joten rientäkäämme
joukolla, sillä, kappale ansaitsee täy-:
den katsomon.' Sen esitykseen on
uhrattu paljon aikaa ja vaivaa, ei
yksin näytelmäseura, mukana on
myös lauluseura, joka on huolehti­nut
laultijen harjoittelemisesta, eil-lä
joitakin lauluja esittää mieskuo­ro.
Joten sivuuttakaa tällä kertaa
vähemmän tärkeät o!Iakseniw läs­nä
lauantai-illalla kello kahdeksan
ihmettelemässä nahkapoikia, jotka
esiintyvät heillö vartavasten «laite­tuissa
sotilaspuvuissa.
Boamer Motor Go. on jo vih­doinkin
saanut sovinnon niiden hen­kilöiden
kanssa, jotka ostivat sa­notun
yhtiön osakkeita vähittäismak-sulla.
Ostajain joukossa oli. auo
malaisia työlmsiäkin suuri joukko
nousten heidän maksamansa summa
yli kuusitoista sataa dollaria. Yhtiö
suostui maksatnaan takaisin kaksi­kymmentä,
prosenttia ottamistaan
summista ja loppusum^iasta teki
tuhannen dollarin velkakirjan, jon­ka
summan yhtiö' vastaa osakkeip-sa.
Kuka hoitaa tuotia suomalaib-ten
osalle tullutta tuhannen dolla­rin
arvopaperia ei ole allekirjoit-taneelle
tiedossa. — Huhujen mu­kaan
pitäisi sanotun yhtiön alkaa
tyoit helmikuun alussa.
Ouston' Tuoaikokoaflreferaatiata
oli virhe. Suomalaisen Searan jä­senmaksut
ovat 26 senttiä jäsenel
tä ja tuon summan on naimisissa
olevatkin vdvoQiset
molemmat, eikft Icnten aikiiiseiBBdn
oli Budnitto, cttft mies j a vtiau»
maksavat jrkteiseati 25 senttiä. Tä­mä
sen vuoksi j » niille, jotka laot­tavat
lehtirefdraattiin enemmin
koin kokouksen päätökseen, nllä
asia kun on päätetty, on ae mer-kitty
pSytäUijaan Ja sen makaan
toimitaan, oli sitte siitä sanottu
niin eli näin referaatissa.
KaloBMB kBakaadea aikana, sa­notaan
kaupungin (kuluttaneen työt­tömyysavustukseen^
65,000 dollaria.
Kauponkimme rahi-asioiden valvo
jakunta «anoo taon summan ole­van
suniimman kuukausavustuksen
[Toronton kaupungin historiassa.
$80.000 katnaaa catoUinia käyt­tää
Ontarion maakunta vuosittain
Zv^Tmm Fdi> ^ 1925
seramlslmsa olevien vallanknmpuk.
•ellUteo animaitUyhdiatysten kantta
• ja vallankumoukseilisten aatteiden
kasvaminen Englannin ammattiyh­distysliikkeessä
antavat Kommunis­tiselle
Intemationalelle ja kaikkein
maiden kommunistipuolueille tilai­suuden
käydä menestyksellistä ja
päättävää taistelua kansainvälisen
ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyy­den
oudelleen. ludmisdcsi."
•Tämä yhtenäisyys voitaisiin uu­delleen.
rakentaa Iratanmalla kokoon
IcanuuBvilinen . yhtenäuiyyakongref
ai, johon kaikki Amsterdamin Kan­sainväliseen
ja Profinterniin lukeu­tuvat
ammattijärjestöt ottainyat o-saa
suhteellisen edustusoikeuden pe­rusteella.
Tällainen kongressi, johon
koko maailman ammatilliset järjes­töt
ottaisivat edustajiensa kantta o-saa,
voisi laoda penutdccen aaddle
jfarjestyneen koyhiliatoa kaaaalaHL-Utelle
järjeatolle: Tällainen kong-ressi
edtretaisi jättiläisaskeletta e»
teenpäin kaSddeh «voimiemme ko-kdomisdifii
taisteluin porvaristoa
vastaan. Yhdistetyn Internatsionaa-lin
luominen agitatsioonivapauden
ja poiyaristovastaisen taistelun kaik­kien
' toimenpiteiden kiinteän Icurin
P<AjaIIa talin j^taraiaiui ny^^
«B rinnakkaiaten InteribataiöBaalica
(PrefiBjUnrala j a A^aatordajaia) h»-
joitteadaeea. S i ^ n 8Sti,kqnnes o-lemmeoimtstaneet
uudelleen. rdcen-tateaan
kansainvälisen ammättiyh-distysKkkeen
yhten^syyden, on
Kommanistisen Intemataonalin ja
kemnranistipnohieiden jatkeUava
Profintemin ja ääen lokentnvien
jäij«st5jeB tdkennsta. j a ^ottamis-ta/*':.....•:,,....,^
z^i^„.:,:.,:^.:...:^
- NHden syiden j a teldjäin liiaksi,
Joika estetyssä | > r o f i h ^ ^ nim
kongrracön: ^^töksessä; ; m a i n i t^
ammattlyhdS^^
ylitenäiBtyttsndsen ^ vah«3^aa^m|7*
den perusteluina ; (Kominternin I y
kpngKsd on; m j ^ GiA asKaiBa t ^
ott''Tie]S:ldinnftettävä linoimo kUt^esittää kuitenkin, sen .toteuttamisen
teen tekijään, jdsta ensinnä e^t^eUäisemisdcsi 'kaikenlaisi^ lehtoja.
kaikille ilmeinen räikeys ovat nyt
mitä tehokkaimmin edistäneet am­mattiyhdistysliikkeen
yhtenäistyttä-miskysymyksen
kehitystä kansainvä­lisen
työväenliikkeen tämän hetken
aivan pääkysymykseksi. Ne ovat:
Venäjän ammattijärjestöjen jä vasr
taavien' ammattialain kansainvälis­ten
järjestöjen keskinäisten suhtei­den
järjestäminen ja toisena nykyi­nen
kansainvälinen tilanne.
VÄTainaisestl Profintemin Istä
ja Venäjän ammattijärjestöjen
V:stä kongressista alkaen orat Ve­näjän
kmmattijärjestöt kiinteästi
ja järjestelmällisesti pyrkineet vas­taavien
ammattialain kansainvälis­ten
järjestöjen yhteyteen. Amster­damin
ja sen alaisten kansainvälis­ten
järjestöjen johdon taholta on
tietenkin tehty vaikka 'mitä tämän
e9tämiBeksi.KysymyB on ollut esillä
useissa ammattialain kansainvälis­ten
järjestöjen kongresseissa, myös
Englannin ammattiliittojen (kansal
iisessa), vieläpä koko Amsterdamin
Intemationalenkin kokouksissa ja
näiden järjestöjen johtavissa toimi
kunnissa, mutta ellei se ole saanut
ojakseen suoranaista ja julkeata
hylkäämistä, on se tullut kaikenlai­silla
verukkeilla, kokoustempuilla,
sabotaasilla saatettua karille. Yhte­nä
hylkäämisen perusteena on ol­lut
Venäjän ammattijärjestöjen
kommunistisuus . j a Prof interniin
kuuluminen. Niinpä oli tämä ky^-
mys esillä ' AmsterdatDin intemat-aonaalin
Wienin kongressissa (vii­me
vaoden alussa), jossa Kanr
sainvälisen _Jkuljetustyöläi8tcn Ln-ton;'
edustaja,: 'AmstedairM ^^vasem-nuston
jöbtomiehiä Ekk>.Fimmen ja
Englannin ammattijäijeistöjen edus­tajat
verrattain ponnekkaasti vaa^
tivat Venäjän ammattijäj^^
h]rväl^ymistä kansunvälisiin järjes­töihin
Tuloksena oU kizjelmSn lä.
bettSmfnen Venäjän ammattijäxjes-
-^nts, j m n A x ^ ^ muka
liyy^bQren.; / ' Jyhdistymisaja^dcsen,
kysymys Profintemin ja Amster­damin
keskinäisistä suhteista kai­kessa
laajuudessaan. Kysjrmyksen
varsinainen ratkaisu lykättiin tie
tenkin eteenpäin Amsterdamin joh
dolle ja seuraaviin kongresseihin
Senjälkeen on useilla kansainväli
sillä ammatti (teollisuus) järjestöillä
ollut kullakin omat kokouksensa
Huomattavimmat niistä ovat olleet
kesällä j a syyskesällä pidetyt Vuo-racalvostyöläisten
kokous Pragissa,
Metallityöläisten Wieni6sä. Kulje
tustyöläisten Hamburgissa ja Ra­kennustyöläisten
Tukfaolm^sa. Ja
kaikissa niissä' on kysymys edel­leen
jäähyt roikkumaan. Mnjssa,
paitsi Kuljetustyöläisten kongres­seissa,
ovat näiden järjestöjen nos-kelaisjohtajat
lisäksi tapansa mu­kaisesti
mitä rauldcamaisimmin ja
hävyttömimmin hyökänneet venä­läisiä
järjestyneitä vastaan j a j u l -
keasti hyljänneet .yhdistymisaatteen.
Kuljetustyöläiaten kongressissa
sensijaan -e^lantilaiset edustajat
(Williams) ja Liiton puhcenjoitaja
Edo Fimmen puheissaan pontevasti
kannattivat Venäjän ammattijär­jestöjen
yhd^istämistä kansainvälisiin
järjestöihin, mutta käytännössä
esiintyivät ^elä epäröivinä j a toi-mettomftia
m^. Edo Ftmmenifi
syytä pääasiassa ollen, että Venä­jän
kuljetustyöläiaten liittoa ei oi-
Ittt^ kongreBSiin 'kutsuttu. Tässä
kongtesrf^»-kalterikin nyt jÄättä-västi
hyviSö^irf kaikkien luokka-taisteliin
^Iraärtialla «levien työläis­ten
ammatilUsten järjestöjen yhdis-tämisperiaate,
vaadittiin tinKmä-tdntä
' laokkataxstelua porvaristoa
tjit'keÖtySraäje«t'^^^^^^^^ välfllisesti nostettua miseksi.
vastaan kafätaHsmin kukistamiseksi
sekä tuomittiin m.ni. sosialiden^
krsattisten soyitt^JopoIitikoftsijaln
1 e mpi i 1 a p s i 0awesrennnniblma
(ositan) kannirivälisen pää<nBan
liyokkäylnenä Saksan J a väHHisesti
kc&o maailman ty5väei4»okleaa
vastaan, tyStatekenen rajontt^xH.
seksi ja'eniistiäa moninkerroln an­karamman
~ riistonalaisäateeh painia.
automopiilien käyttövoimana. Tuos­ta
summasta kolmekymmentä pro­senttia
käytetään Toronton kaupnn
gissa. Näin tarkkoja laskelmia o-vat'
alkaneet tuoda päivänvaloon
kaupungin moottorivaunujen omis­tajat
protestikokouksissaan, joita
ovat pitäneet sen johdosta, kun on
tehty esitykuä että Ontarion paria
meAtti alkaisi verottaa jokaista os­tettua
gasoliini kalunaa kahdella
sentillä, sekä samalla kallistais
hankittavat lupakirjat, jotka sub
teellisesti kallistuisivat liian kor­keiksi
vallankiri kuorma-autoille
joilla on eri suuruiset lupakirja-maksut,
riippuen vaunun suuruu­desta.
Miljoona avun pyytäjiä kertovat
kaupungin porvarilehdet olevan Ot­tavassa
tällä kertaa. Tämä huo­mattavan
suuri avun pyyntö dn
kaupui^gissa julkilausuttu, komitean
raportin yhteyiäessä, joka kaupun­gin
työttömille edelleen yrittää saa­da
hallitukselta avustusta. Perjan­taina
tammikuun 23 pMvänä lä­hetti
komitea^ edustajan persoonal­lisesti
hallituksen puheille uusine
esityksineen.
Torontolalnen puoluetoveri To­ronton
Telegramin huomion esinee­nä.
Tov. M . Bruce, joka on koni
munistipuolueen ptihujana kierrel­lyt
lännen maakunnissa, bn Winni-pegissä,
tammikuun 26 päivä Lenin
muistojuhlissa pitämästäätt puhees­ta
saanut niin kauas kantolsen pu-been,
että siitä osa jo seuraavana
päivänä oH "nähtävänä tuossa por
varipillissä huomatulla ;ptsikolIa
*Wear Red Army Uniforms'» (käyt­tää
punaisen armeijan uhiformuja)
sekä "Out To KiU Capital" (ka­pitalismia
kukistamassa), kehoitta-en
köyhiä lännen maanviljelijöitä
yhtymään komrounistipuoiueeseen,
joka. on osa Kolmaririestä^^terna-tionalesta.
Kirjoitus sisältäen tie­tysti
paljon sellaista, jota tov. BrU'
ce el ollenkaan ole sanonutkaan.
Merkille pantavampaa on tässä se,
iettä miten tarkasti seurataan kapi­talistien
taholta kyvykkäitä puolu­een
pärjestäjiä. Tov.'Bruce on yk­si
parhaimmista tällä ^keiftaa puo­lueen
palveluksessa olevista puhu­jista.^
Hän on h&tkeäkään levähtä­mättä
telmyt voimakasta järjes-tämistyötä
äärimmäisestä lännestä
alkaen, aStä asti kun hän syys­kuulla
saapui kotiin Venäjän mat­kaltaan.
Tuo hänen voimaperäi­nen
järjestämistyönsä alkaa tietys­ti
itää lännellä ja se se kiukuttaa
ja panee ulvomaan kapitalistij^ty-mieni
asianajajat.
Tammik. 27 pnä toimitettiin kau­pungissamme
äitien avustuskassan
vuotuinen jako. Heti ensi päivänä
oli avuntarvitsijoita saapuvilla
1816, Heistä 769 heti maksettiin
puolet keldän vuotuisesta osuudes­taan,
39 dollaria. — Ei siis se
noldenkaan äitipoloisten vuotuinen
armopala suuri ole. — J—4. .;
Eri
KIVIKOSKI. ONT.
FanaafieB Iralataa-eaaoakiraoaB
vuosikokous' pidettiin W. P. 8. o-saston
talolla 10 p. tammikuuta
1925.
K&kouksessa oli saapuvilla osa­puilleen
kaikki osuuidcannan jäse­n
e t .
Luettiin tilikertomns kahdeksan
kuukautiselta tilikaudelta. Koko­nainen
liikevaihto oli $4,400 ja
pohjapääoma oli vaihtunut 58.6
kertaa josta puhdas voitto $199.83.
Kokous yksimielisesti hyväJuyi tili-kertomuksen
ja ne toimenpiteet
mitä johtokunta oli liikiceen eteen
tehnyt j a antoi tOivöpaaden joMp-kunnalle.
Valittiin uusi johtokunta tule­vaksi
vuodeksi, siihen tulivat Vf
Hozeli;; F . \L Lappalainen,
J. N . LLnostarinen j a J . Korhonen.
Päätettiin pitää iltamat helmikään
7: Kivikosken haaUUa; jossa tolee
oleniaaä vaihtelevaa ohjelmaa. Oh­jelmasta
mainittakoon; näytelmä-fappale,
"Nnrkanperäläa osaoskao-pan
vQosäcokons" jr.m.
Nyt «n tilaisaus talla katsomaan
a ktnäeniaan kaikkien niittenkin,
otka on epäUevällä kanaalia osaos-toiminnasta
» miten se käytSaadssä
«vorkkU". Timä iOamrietto tolee
oleaaan
farmarien osoostoiminta. Ustorias-ai.
T^iU^pa nyt joukolla niin
«aamme kuolla n^nki hinnan ne
muna "paksista*' makaavat
J. N. L.
YanciNiverni mtf^
TUikertemsa. The Finnish So­cietyyn
Vancouver. B. C , tilikerto­mns
vuoden 1924 tileistä, tammi­kuun
1 päivästä v. 1924, tammik.
1 ^päivään 1926.
T u l o t :
Kassa vuodelta 1923 $ 591.03
Jäsenmaksuista 16.00
Vuokrasta ....1988.33
Puhelimesta , 13.40
Iltamista 315.52
saikin adviOe* c t t i reaU it^aaam
Antfolk. aerinies M i l n d C j t e -
beiv la iwTtf«HI«l1inm Kari Karto-son
olivat yUcttä jnopotdleet Ja
epälnolot kohdistavat heihin* min­kä
vaoksi heidät pidätettiin. Mal-nittu
Ueri UndstrSm tond belsti
Antfolkin siksi mieheksi, joka oU
tonkeutonut Roosin asuntoon. Ant>
folk kielsi tekonsa, mutta hinen
kotonaan tavatot veriset vaatteet
osoittivat, eta syyllinen todellakin
oU saata pidätetyksi Toistaiseksi
on myös pidätettynä Gyllenberg,
kun sensijaan Karlsson on päästet­ty
vapaalle jalalle.
Antfolk on SO-vootias ja kotoi­sin
Pohjanmaalta Ylimarkosta, ku<>
ten murhattu Rooskin, joka oli syn
tynyt, Pohjanmaalla Pirttilässä.
Velkatili:
Toverilainoista lahjana ....
Korkotili:
Bank «f Com-
$2333.25
Canadian
mferce
M e n o t :
5.00
2.30
$2931.58
Taloustili: '
Vuotuinen tanssilupa ..;.....$ 60.00
Safetylaatikko ä.OO
Palovakuutuksesta 108.90
Revenue veromerkkiä ........ 1.00
Maanvero -240.10
Taloudenhoitajan palkka .... 220.00
Taloustarpeita 92.92
Talon korjaukseen 262.38
NäyttämöUe korjaukseen
»ubelimesta
Vesi, l^mpö j a valo ...
Tuhkanajo
Kirjoitusvälineitä
Imotuksiin ;
'ostikuluja (rahastonhoit.)
44.66
61.37
483.65
14.20
4.90
15.97
3.21
$1603.05
V Velkatili: V
Toverilainat ...$ 416.00
Ciinnitysvelka
Korkotili:
Valovakuutuksesta .....
Kiinnitysvelasta ..........
Kassa vuedelle 1925 .
600.00
10.15
185.00
168.38
$2931.58
Olemme tämän vuosikertomuJcsen
tarkastaneet tilien kanssa ja huo­manneet
ne olevan yhtäpitävät.
Vancouver, B. C , 15 p. tammik.
925.
O. M . Lind. Ed. Lampinen;
A. Romban.
Tilientarkastajat.
The Finniak Soeiety'a, Vaneonvar,
B. C., omaitDoalaettelo vuodelta
IM4. .
V as t a a v a a :
Kiinteimistö $18900.00
Talouskalusto 1916.40
luvitoimikunnan kalusto
Jurheilukalusto
Näytelmäkalusto
Soittokunnan kalusto
Näytelmäkirjasto
Lainakirjasto
Chase Kiverin haalin osake
Yksi kpl. Luottoyhd. osake
Huvitoimik. pohjara
Kassa vuodelle 1925
a aa«<a«aa«ar*
111.86
45.00
191.60
233.00
200.00
224.26
15.00
5.00
20.00
168.38
Yhteensä at****•***•*»aaa $17029.48
V a s t a t t a v a a :
Kiinnityslaina ...,......,......$ 1100.00
Toveri- ja osakelainoja .... ' 8650.85
Velat yhteensä .,..,...$ 9760.86
Omaisuus yli velkojen 7278.63
Yhteensä ... $17029.48
KABIALA MURHA JOMALASSA
Kun työmiehen leski Josefina
Roos oli jouluiltana kello yhdentois­ta
tienois^ yksinäisessä torpassaan
Ahvenanniaalla, Jomalan pappilan
alueella, juuri nukkumaan rupea­massa
hänen luonaan toverina oi-een
9-vuotias Meri Lindsträmin
kanssa, koputti joku oveen. Kan
isäänpyrkijälle el avattu ovea^ rik-oi
hän sekä eteisen että tuvan ik­kunat
heittämällä suuria kiviä si­sään.;
Tämän jälkeen rauhanhäi
ntsijä nousi särets^ ikkunan kaut­ta
eteiseen. Jonkun ajan kuluttua,
kun mitilän ei kuulunut, .aukaisi
Meri. Lindström oyen mennäkseen
eteisestä noutamaan kirveen, jotta
heillä olisi, niinkuin vanha lesld oli
sanonut, jotain,: jolla voi puolus»
tautiia. Hkitydntekijä ryntäsi nyt
sisään idvi kädessä Roosin kimp'
puun. Tyttö läksi tällöin pakoon,
juosten kotiinsa Ylikylään, kertoen
siellä tapabtomasta. , -Täältä läh^
dettiin h i ^ tapahtnmaimikalle, mis­sä
73-vObt!as leskivaimo tavattiin
lattialla murhattana. Hänen pään­sä
öU kivellä rosikoita pahpin.
Asiasta nmoitetdin heti Maarian-
Baminim polHiflidtöksdle. Poliisi
PAPERINVIENTI VIIME
VUONNA
Suomen Paperitehtaitten Yhdis­tyksen
välityksellä vietiin viime
kuussa maastamme erilaista pape­ria
8,935.468 kg. Koko vuoden
vienti oli 118,838,239 kg. Vuoden
1923 kokonaisvienti oli 120,029,205
kg., joten yhdistyksen välityksellä
on maasta viime vuonna viety jok­seenkin
sama määrä kuin edellise­nä.
Kymi-yhttön paperinvienti oli vii­me
vuonna 54,563 tonnia, jota pait­si.^
yhtiö Paperikonttorin välityksel­lä
lähetti ulkomaille 5,600 tonnia.
Edellisenä vuonna oli vienti jok­seenkin
yhtä suuri, nimittäin 52,-
960 tonnia.
Paperikonttorin kokonaisvienti oli
n. 21,000/tonnia' oltuaan edellisenä
vuonna 9,500 tonnia. Paperikont­torin
vienti suuntautua, kuten tun­nettua,
ainoastaan Venäjälle sekä
.Venäjästä irtautuneihin reunaval­tioihin.
, Näihin valtioihin myydysr
tä paperista menee suurin osa. Ve­näjälle;
Viroon, Liettuaan, Latvi­aan
ja Puolaan on myyty hyvin vä­hän.
Viennin lisääntyminen vuo­den
aikana osoittaa, että Venäjä
alkaa' yhä enemmän ostaa Suomes­ta
paperia.
. ; —-O — • • '
NAISEN RYÖSTÖ KANKAAN-PXXSSX
Joulun pyhinä sattui Kankaanrt
päässä omituinen ja sanialla harvi­nainen
tapaus nykyoloihin venfat-tuna.
Eräs nuorehko torpan poi­ka
oli nimittäin vienyt ryöstämällä
talon 20 vuoden ikäisen tyttären.
Kun tytön Isä tapauksen huomat­tuaan
oli vaatinut tyttSään takai­sin,
oli hän saanut uudelta vävyl­tään
osakseen dksl kovaa vasta­rintaa,
että öll 'iah(fettaVä Ifiäkärin-boitoa
saamaan päähänsä saamiin
vammoihinsa. Huhun mukaan oli­sivat
nuorikot viime kesänä men
rieet salakihloihin.
• —o—•—-—
SULJETTU TYVÄENTALO
Oulun läänin maaherra on anta­nut
määräyksen Haapaj|lrven iy6-
väenyhdistyksen telon sulkemisesta
ja yhdistyksen toiminnan estämises­tä.
Syyksi tähän toimenpiteeseen
ilmoitetaan, että yhdistys on aikoi­naan
liittynyt kommunistiseen pn6-
lueeseen eikä ole hankkinot aodem-pia
sääntöjään lain mukaiseen ^ a n ­toon.
o-
KAAMEA MtfKINPALO OULUN-SALOSSA
Tammik. 7 pnä sjrttyi työmies
Abner Sankarin möklcirakennos Oo-lunsalossa
tuleen^ otaksuttavairti fla»
vupiipun iiaiiceaman kautta vällkat
n. |;;gftltT0f
volaiiktl monttttmriiliia IsMtnlfa,
Botta on t f l a i ^ mritcttm
dit ja tdttL
HUKKUMISTAPAUS ftUOVE. .
OELLX V
Tammik. ^^jfelknikA Boovidel»
lä. BajalahM^;. kylän LeppSsatfm
edustatta olevillla Bi^aliJidena' lo.
rullhien hnkkumlatapaoib Kello­seppä
Kannaksen moteBniMt'pojat,
12-vnotias Jalo ja d-vnoäär Aazda
olivat lähteneet koettelemaan jäiii»
joka olikin kannattanot «iksi, ettft
molemmat pojat noin 30 metrin
päässä rannasta Joatoivat veden
valtaan. Avunhnudot kooltoaan
riensi isä asunnosta poikien avnk«
si, yrittäen rySmimäUft saada pol-kansa
pelastetuksi. NoorcBipi poi­ka
selviytyikin rantaan o n l n v o i -
min. mutta vanhempi ei onnistunut
ponnlatuksisaa&n, vaan vaipui jään
alle. Isä, joka keksin avulla koet­ti
ryömien päästä Jalo-pojan luok­se,
joutui itse vaaraan, ollen vä­hällä
hukkua, mutta pelastui kul-toon
lentäneistä kipinöistä. Raken^
nus paloi lyhyessä ajassa perustak-siaan
myöten. Hädintuskin saatiin
pelastetuksi Sankarin lieljä lasta,
joista vanhin oli 8-vnotla8 ja jot­ka
olivat tulipalon sattufessa iö5-
kiissä väin hälvaantnnceri köyhäin-hoidokin,
leskivaimo Arina Otteita-riäKiljanderin
kanssa. Vaimo K l l -
janderia sensijaan el ehditty pelas­taa^
vaan hän sai liekeissä suman
sa. Tulipalossa paloi hjyöskin Ab^
ner Sankarin irtaimisto kokbni^-
suudessaan.
Näin onnettoman lopun saarint
Anna; Otteliaria Klljarider, o. &
Heiskanen, oli työmies Vihtori K i l -
janderin leski, syntynyt NUsiaiBÄ.
Manittakoon, että mainitta yiftt<ni
Kiljänder kuoli 1919 tapatonm^^
johdosta Varjakari sahalla saamia
taan vatririioista.
IMATRAN VOIMALAITOS.
Työt Imatran koskivoinii^toksel
la ovat edistyneet niin pitkälle, et­tä
<iri ^tullut aika ryhtyä h^nUd-maan
koneistoja. Tätä vw*en ori-dn
., kpskivoimaioimlsto pyytänyt
tarjouksia turbiinien j a geiieraatto-rien
valmiftemisestii ja MI tarbö-neistii
tehty ^11 tarjouirta Ja ;gene^
fMttoreista 6.; Turbiinien hirnun­nasta
l e i vielä, ole tehty lopnilista
päätöstä, mutta generaattorit päätr
1 koskivoimatoimikanta pitfimäi-sääri
kokouksessa tilata ASEA:ita
Almänna Svenska Ekktridta. Abi)
Vesterostota, j[oka on' sitorituntrt
teettämään erinäisiä valutöitä T a i i -
»ereen Pellava- ja Raataiehdas 'Oa>
cönepajassa ja;erältä sähkök^netCi-tä
€k>ttfrid S t » 9 m l ^ OyOIä Eel-]
tenkin, saaden samoin pelastetuksi
vaimonsa j a tyttärensä, jotka hä­täännyksissään
olivat myös rientä­neet
jäälle. Saatua apua lähei­sistä
asunnoista ryhdyttiin Jalo-po­jan
ruumista naaraamaan ja saa­tiinkin
se ylös parin tunnin kulut­tua,
mutta henki oli silloin j o läh­tenyt.
' ' " • o''. —
MIES PALELTUNUT KUO-LIAAKSI
-
Tamniik. 10 pnä lähti Ylivleskas-•
ta kotoisin oleva työmies Hannes
Kampsula Keriiin maalaisseurakun­nan
Järpinperältä muutamien to­vereittensa
kanssa Iltamiin Slmo-nlemelle.
Matka on noin 7 km.
Perille saavuttuaan salvat mleSet
kuulla, ettei Simoniemen työväen­talolla
ole sinä iltana iltamia. Täl­löin
lähtivät he paluumatkalle, pa­luumatkalla
poikkeavat he eräässä
torpassa, jossa Kampsula heistä er­kani
syystä, että oli eniten juo­vuksissa.
' ^
Kun KampBuIaa el aUcantit kou­lua
takaisin, asuhtponsa Kemilii Jär-pinperälle,
niin alettiin toimittaa
hänestä kyselyjä Ja etsiskelyjä.
Tällöin löydettiin«hänet Körpennle-men
metsästä Kemin j a Simonie­men
väliUft knoliaakBi ipaleltonee-
«a. 4^
Pidettävä poliisitutkinto Ja lääkä­rintarkastus
^Sielvittänevät lähemmin
tämän järkyttävän tapul^Mn*.
'iv'^,iflif'-
VENJUXLTX OSTETUT VETURIT
Viime vuoden lopulla venäläisten
kanssa tehdynSoplmiiinen makaan
kapinan aikann V e n l a l l a Jpotonei-den
16 suomalaisen 5 veturin' /osta*
misesta takaisin on, täJbän mejnnes-sä
saapunut Suomeen «eitSemän ye-toria.
Kan osa vetorelsta on ol­iot-
sellaisessa kunhossa, e t ^ iiildeti
kälettamlsta' varten on* (täytynyt
täältä-lähettää erinäisiä vvetorihösla,
ori kaojpän'lopposelvittety viiväaty-
^;yt.; ;Kaikkien ostettojen ^ Veturien
«»^otiBtaan saapuvan S^oineen,,ai­van
näinä päivinä.
Vetureista voidaan korjaamalla
Saada' täysin käyttökelpoisia.- Ko]ko
t^Oj^aSomnia on 58,2d(i 'dollatjb,
jfa tjtpahtau. Söpritu*^ konldn veto-riri
saapömispälvän korssin mti<^
kaan laskettane. <
PAPPIKIN tAKKOPUUHISSA'
Helsingin konnaUiflkodia' taar-naajaritolmi
on sivotoimena' erJUOia
pappi^roiehellä Ja maksetaan itä-nelle
siiiä 660 mnrkkaa kookaudes-sa.
'Xsicettäin on 'toimenholtaja i l ­moittanut
konnalllskodin Jobtokun-nalle,
että hän vaatii täst^edes^palk-kion
kcrbitettavaksl ^,000 markak-.
si, j a takeakseen vaatimustaan ^oll
hän samalla kertaa vähentänyt saar-riavobronsa
yhteen viikossa. Jph-tölcunnan
ehdotuksesta on kSyhäin-holtolautakunta
siirtänjrt mainitun
paliddori järjestelyn tuonnemmaksi.
jotta nähdään paljonko saarnaajan
työ lisääntyy sen jälkeen kun piak­koin
valmistuvaan ooteen raken-nokaeen
on otetto hoidokkeja. * .
• V' :•; o:' ' ; ••'Av^?'
TYÖLÄISTEN ASEMA KIRISTYY
VARTSILXSSX.
Hoomattava osa VärtsOän' teh­taan
työväestöstä on tähän saakka
asnnöt tehtaan i rakentamissa ason*
noissa, joista heillä ei ole kannet­tu
vaokraa. • Nyt undenvooden t a ­usta
on tämäkin vähäinen »loontals-eta
lakkaotetto j a aletaan työläisiin
ta näistä asonnolsta' kantaa vnPk-raa.'
Asianomaisten palkkoja ei tal­la
samassa suhteessa koroittamaaOf
öten toimenpide merkitSMi^ raora-nisia^
jpalkanalenntistB sboreHe 'V
ralle V ^ O ^ O. Y m työväe^sis.
Bama > järjestelmä^ olotettaiiee; m j ^
yhtiön' oniiiiamalle HamekoS^n
tehtaalle. , . -/
- /
' ' ' l i
1
im
irifiyieKSENNE!