Vapaus, May 2, 1929

              Sivu 2 Torstaina, tonkokuim 2 p;nä~-Thiir., May 2 No. 103 —1929
VAPAUS * 7 M . Ootnie. h i t t i » . . p«iui • o a a s t t i - M a U n l t t T i a t J a U i y i i t t e i.
S. C K E IU
« T O I U I T T A J A Ti
A . VAABA («mBka«M>). B. A . TENHUNEN. B. PEaKONEN. K . POHJANSAI/).
B a ^ M m d at tfca POK Offte* Dcputracst. Otu»a. «a «eeeod CUM m»tut.
VAPACS aOxtty)
A a arpa of F i s s I A WOTfccn i a C u * d a . Pablubcd 4>nr at Sodtrnrr. Ostarie.
TOAUSHCCtATt .
J »fc. US6. C tt. S kk. n.75 i« I kk. — YhiTTOltirfkia Ja S»OBM«« aekS BaoaBa
•MLiHa; > Tk. J6i». 6 kk. 3 kk. «2«> Ja 1 kk. t U » . ^
ILMOTCSHINNAT VAPAtfDESSAj . ,
Kirj«niLtoiIa>otttkwt tlJOO k o t a . M2M kakal kertaa. — A*iaIutteoa maoseOU oaseatoiratokaet SOe
pahtarnama. — KimaatmatoOmotaktet SOc kerta. t l XO A kertaa. — S7serBäUisotak«ct tlXO kerta.
«ZXIO 3 kotaa. — AtaatoeroilaotnkKt t2j00 kerta, t3M kakri kertaa. — Xiitoelaotakaet « l i » kerf*.
— ifvdeiBaailmotakiet t2M kata, SOe Uuaukaa kiitoalasacdta tai mairtoräraria. — HaJntaantieaot Ja
«aDteOBictakaet SOe kerta. «IJOO kokne kertaa. — T^lapiiirlmottij^eti Ja UmoHuateoUattriea ca». Taa<ll^
«Maaa. täfcurftärä ilmotaahiaU etokäteea.
Vdtlm ak>tls;ea iUaotiutca pitää oUa koottoriMa kello 4 ip. i l a e t t y m l r p i J T i D edeUitcgä artipäi>«p3.
ViQiaadea taimitsa: EsoBeafto iOT. Ifacker haOäiBt. 4 Oariua St. Pakelia S36V.
Vapaadea koottotit LOcrtr BniMiof, 37 Lon» St. PakeJia 1038. Portlo«rte-. Box M , So<awr7. Ota
Tapaadea paina Ja lalomoi Vättafy B a i U i s c 37 Lorsa St. Pakelia 33S7V.
Ceacral aJrertitJac raiei. 73e per cot. i n d i . Mioiauua charce for aZscla {aaertloB, Ke. Tbc Vapaoa
t i tk«i>cat a^rertJaiac BMaiaa aaum} Uia Fiaaidi >eopIe i a Caaatia.
/ a a ette miUoio iahanu aaa varUaHa ea«nai»eeB kirjee«cease. kirjotukai nodtlieea Iiikkeeah.flta(aa
jlBattooaUtaena a l m e l l i ; J . V . KAN>ASTO. liikktCThoiuta. j
Filstt^skin hyökkäys parlamenttia vastaan
Kaksi. viiUcoa sitten julkaisivat Puolan hallitukselle läheiset sano­malehdet
Pilsudskin artikkelin, jossa Pijsudski hyökkää ennenkuulumat­toman
räikeästi parlamenttia vastaan. Ennenkaikkea Pilsudski hyökkää
niitä vastaan, jotka ovat räikeimmin syyttäneet entistä finanssiministeri
Tshehovitshie valtiovarojen väärinkäytöstä ja lausuu hyväksyjänsä täy­dellisesti
Tsheho\'itshin toiminnan finanssiministerinä. Hän lausuu, ettei
voi olla sellaista oikeutta, joka voisi väittää Tshehovitshin syylliseksi. Ja
jos sellainen Iö)'tyisikin, lausuu Pilsudski, niin sellainen olisi tallattava
jalkoihin ja hävitettävä maan päältä. Parlamenttiedustajien suhteesta
hallitukseen kirjottaa Pilsudski, että he vaativat hallituksen toimivan
heitä varten eikä valtiota varten, vaikkapa heillä ei olisi muuta vaivaa
kuin vatsanpoltot.
Lopuksi Pilsudski valittelee sitä, että hänen väliaikainen sairautensa
esti häntä ottamasta aktiivisesti osaa hiljakkoin sattuneisiin tapahtumiin.
Mutta hän alleviivaa, että koska hän on tuntenut viime aikoina itsensä
ter\'eemmäksi, niin hän lausuu tasavallan presidentille olevansa halukas
ollamaan jälleen käsiinsä Puolan haliitusohjat, suojellakseen Puolaa par­lamentin
toiminnan seurauksilta.
Saksan sosialidemokratian uusi petos
Saksan fosialldemc^craatit ovat anta­neet
perään porvareille kaikissa riita-kysymyksissä.
Saknan valtiobudjetin yh­teydessä
vuodelle -1929--30... Täten on
p(ristettu kaikki esteet rL£. suuren hal-
Utusliiton muodostamisen tieltä. Tämä
suuri hallitusliitto tulee käsittämään
kaikki Saksan puolueet kommunistista
puoluetta lukuunottamatta: sosialide.
mokraattisen. Iceskusta-. demokraatti­sen
Ja kansanpuolueen.
Mitä 'sitten sisältää tuo budjetti.
Jonka on laatinut Saksan sosialide­mokraattinen
fmansslministeri HU-ferdin?
JÄlten ovat tulleet ratkaistua
ne "riitakysymykset". Jotka ovat olleet
useiden kuukausien aikana vilkkaan
kulissientakaisen kaupankäynnin esi­neenä?
Tämän hallitusliiton. jossa ovat mu­kana
myöskin sosialidemokraatit, laa-suus
siirtää huomattava osa bellis
lankeavista veroista tvötätekevien nis­koille.
paxikserL He Ilmoittivat, että osa va­jauksesta
txiUaan peittämään perintö,
ja omaisuusverolla, siis omistavilta
' Budjetin menopuoU myöskin todis- S^t^fffi^"^,^""*'fS' ** •' lidemoktaatit, jotka ovat tottuneet pet­tämään
joukkoja, eivät tälläkään ker­ralla
täyttäneet lupairstaan. Heidän
taa. että kysymyksessä on Saksan por­variston
selvä luokkabudjetti. Tais­teluun
lasten kuolevaisuutta vastaan
oh myönnetty 240.000 Saksan markkaa
(noin 110,000 ruplaa), mutta hevosten
huoltoon Saksan ratsuväessä on myön-hieno
aatelismies, ottaa talonpojat siL
piensä suojaan.
Näytelmä päättyy täydelliseen so­vintooni
Lopuksi riemua, laulua, tans­sia
ja viiniä.
Tavallinen poroporvarillinen operet­ti,
jossa työväenluokka kuvataan tyh­mäksi
ja naurettavaksi, ylhäisö jalo­mieliseksi
ja viisaaksL Vanha sanan
parsi on ehkä paikallaan: "paljon po
rua, vähän villoja".
Näytelmästä puuttuva sisältö täy­tyy
korvata taiteella, joka amatööri-voimilla
on vaikeaa varsinkin kun
henkilöitä on niin paljon, samoin
retty 9 miljoonaa markkaa (noin 4 j a | " ^ ^ . Puolueiden taholta. Eturmta-puoU
mllj. rupjaa), YU 3 mUjoonaa «".rfc«T^^f^^,«:tfnPn ka«.
käsittävän työttömien armeijan avus­tamiseen
on myönnetty 120 miljoonaa
markkaa (noin, 55 miljoonaa raplaa),
kim taas sotatarkoituksiin on myön­netty
lähes 1 miljardi Saksan mark­kaa
(noin 460 milj. ruplaa).
Budjetissa ei ole myöskään unohdet­tu
työnantajia, joita varten budjetissa
on varattu matoja miljooneja mark-tlma
budjetti ei eroa millään tavoin soja avustusrahoja. Sosialidemokraa-niiden
vuosien budjeteilla. joHoIn bud- tlt tiesivät vallan hyvin, että tällai.
jetin laatimiseen eivät osallistuneet
sosialidemokraatit. Kaksi kolmat-taosaa
veroista lankeaa työtäteke­vien
Joukkojen hartioille ja vain yk­si
kolmasosa kapitalistien. Viimemai­nituilla
on lisäksi mainio mahdolli­nen
budjetti herättää suurta tj'yty-mättömyyttä
työtätekevien joukossa.
Kun viime vuoden lopulla paljastui, et­tä
uudessa budjettiehdotuksessa tulee
olemaan huomattava vajaus, päättivät
sosialidemokraatit antaa joukoille lu-heikko
yrityksensä lisätä hiukan kapi­talisteille
lankeavaa verotusta, sai ai­kaan
voimakasta vastustusta porvaril- lauluja.
K. O. Asiala
rcitherina teki osastaan liian koomilli­sen,
siis tehosti kirjailijan jo kyllin
massa' esiintyi suurkapitalistinen kan
sanpuolue. Joka asetti kysymyksen
Mathaeus Scheichel-naurettavaksi
ja hassuksi kuvaamaa
talonpoikaa. Tehostaa talonpojan nai
selvästi: jos sosialidemokraatit tulevat
vaatimaan verojen lisäämistä kapita­listeille,
niin suurta halUtusliittoa ei via yksinkertaisuutta olisi ehkä ollut
tule muodostumaan. Porvariston las-; paremmin paikallaan. Laulut tuntee-kelmat
pitivätkin paikkansa. Saksan
sosiaUdemokratian johtajat katsoivat
paremmaksi pettää vielä kerran jouk­koja,
vieläkin kerran antautua por­variston
armoille, vain säilyttääkseen
ministerisalkkunsa. He luopuivat vaa­timuksestaan
lisätä kapitalistien vero­tusta
ja suostuivat supistamaan joi­takin
yhteiskunnallisia menoja, ensi­kädessä
työttömyysavustusta. Palkkiok­si
tästä petoksesta suostui porvaristo
jättämään heidät halUtukseen.
Punainen Karjala.
Espanjan fascistidiktatuunn asema
Mitä tarkimman sensurin avulla on meijaan. Jo kuluvan vuoden valtio-
Espanja tällä hetkellä eristetty mii- budjetti edellyttää sotilasmenojen
tel kokonaan muusta maailmasta. Fas. määrän vain 792 miljoonaksi pesetak-cistlnen
diktatuuri ei päästä pienlm- si eli 23 prosentikn keko budjetist*..
piäkään tietoja maan tapahtumista Tämä menojen supistaminen sai al-ulkomallle.
Sitä kuvaavampaa onkin kaan kuohuntaa upseeriston keskuudes
pois Siitä ahtaasta lukutuvasta mis­sä
on koetettu mennä eteenpäin ja
päästään suurempaan ajanmukai­sempaan,
huoneustoon, sekä -^^idaan
sen kautta muodostaa tämä raken-tonta
ja kovaa. Siellä täällä oikeita
otteita. Mauno Passi — Stefanina kal­pasi
kai eniten näyttämötottumusta.
Ei liikkunut kyllin, jota olisi odotta­nut
nuorelta mieheltä. Kädet olivat
tiellä kuten yleensä henkilöillä, jotka
ovat harvemmin esiintyneet ramppi-valossa,
iiäniaines mahdollisesti hyvä
mutta harjoittamaton niin puheessa
kuin laulussa.
Impi Ruohonen — Annamirlinä i l ­lan
paras, yllättävän hyvä. Hyvä lau.
luääm, joka timtui jonkunverrap kou-luutetulta
ja melko sujuvalta. Hallitsi
täydellisesti äänensä loppuun asti
Tekstilausuntaa niin- lauluissa
Samalla kuin on selvästi todettavis­sa,
että järjestönmae on air-f>a ylitse
maan ulottuva Iculttuurijärjestö Ame­rikan
suomalaisten keskuudessa ja että
se voi tarjota parhaimmat mahdoUi-suudet
proletaaristen taidrfcykyjen e-siintymisille,
on merkillepantava se
tosiseikka, että järjestöämme ja kom­munistista
liikettä vastaan hyökkäävä
oppositsioni on pesakkeikseen muuta­milla
paikkakunnilla. valinnut juuri
proletaarisen taideharrastuksen piirit,
etupäässä naytelmäseurat. Parilla
paikkakunnalla täällä idässä on op­positsioni
siinä Jossain määrin onnis.
tunutkin, mutta mitään pysyvää me-nestjretä
el se voi saavuttaa, sillä op-positsionin
tukeminen esim. näyt­telijälle
nykyisissä suhteissa merkit­see
samaa kuin astua ulos käytäimöl.
lisestä harrastustensa piiristä taikka
sitten siirtyä niitä palvomaan vas-tustajalmme
leiriin. Selvää on. että
oppositsioni on kykenemätön muodos­tamaan
mitään liikettä, mikä voisi
Amerikan suomalaisten proletaarisille
taideharrastuksille antaa edes sitäkään
tilaa, minkä niille antaa S. T. Jär­jestö.
Ja samalla on myöskin selvää,
että järjestömme piirissä tukkeutuvat
kaikki tiet sellaisUta "taiteilijoilta".
jotka taistelevat sitä vastaan. Vain
sellaisille proletaarisen taiteen harras­tajille
takaa järjestömme liikkumis-tilaa,
jotka hyväks3rvät järjestömme
ja toimivat sen puolesta. Se onkin
sangen johdonmukainen kanta, sillä
eihän meidän järjestömme saa kos-kuin
i kaan tulla sellaiseksi, että £e taide-puheessakin
pitäisi selventää. Liikkui i harrastustenkaan nimessä menisi työ­tarpeeksi,
mutta omituinen tapa nykiä
hartioitaan ja riuhtoa itseään alvan-nus
suoranaiseksi kodiksemme, missä kuin kahleista irti. Niillä edellytyksil-
Taantumuksen riehunta Rumaniassa
Bukarestista on tiedotettu, että Rumanian ministerineuvosto on "val­tion
suojelemista" koskevan lain nojalla päättänyt hajottaa unitaariset (vai
lankumouksellisct) ammattiliitot ja vahvistaa päätöksen, että kommu­nistinen
pupluc tulee jäämään edelleenkin "laittomaksi". Unitaaristen
ammattiliittojen lakkauttamisen yhteydessä alkaa laaja oikeudenkäynti
näitten johtohenkilöitä vastaan. Bukarestissa olevat unitaaristen ammat­tiliittojen
ja työläisten ja talonpoikain liiton huoneustot on suljettu.
Hallituspuolueitten sanomalehtien mukaan on ammattiliittojen talo
Temeshvarissa luovutettu paikalliselle poliisihallinnolle ja ammatti-liittotalo
Bukarestissa tullaan muuttamaan kouluksi.
Rumanian sisäasiain ministeri Vaida Voivod on ilmottanut sanoma­lehtien
edustajille, että hallituksella on todistuksia Moskovan osuudesta,
mutta silti ei ole arvioitava liika suureksi kommunistista vaarap.^ Näh­tävästi
tarkotuksella jo edeltäpäin perustella amnestialupalilKen rikko-miista
häh'oli samalla ilmottanut, että kommunistit itse ovat useimmissn
tapauksissa estäneet amnestian to^euttarhista'
-^Enempi oKsidääsaani^
Toveri Santeri Nuörtevan hautajaisissa kertoo "Punainen Karjala"-
lehti talonpoilu Mikkojevin^ Vitelestä, joka on Neuvostoliiton toimeten-panevankeskuskomiteiah
jäsen, karjalan kielellä lausuneen:
—- Ylen hy\'ä olit; - - Meijän kyläs kesäl kävit. Et nii ininuuttaa
työttli öliut. Pertistä perttih kävelit da pagisit: "onko hyvät elokset,
onko hyvät shaalavaniat. Mitäpä'pahoa pakisette?" '
Ylen hyvä olit. Kaksin > päivin kyläs tuldih kysymäh. Meijän kes
kes olit rcklinut, meijän keskes elänyt Enempi elää olisit saanut. Passi-botlyöhnettihrahvahalt
(kiitokset työnn
Tert/^luf)^
Me lähetämine;:kj)alIankumouksellisen tervehdyksemme Canadan ja
koko maailman työliiisil le vapunpäivänä.
Olemme nykyään eristettyinä riveistänne, olemme kapitalistismin
vankeina Toronton kunnallisella vankileirillä.
'Me yhdymme teihin vapunpäivämobilisoinnissanne: Eteenpäin,
toverit!
-Kauan eläköön maailman työväenluokan solidaarisuus! Kauan
eläköön työväenluokan lopullinen voitto!
Kuusi tVQväen luokkavankia.
Huomioita ja huomautuksia
Jälleen on pidetty aseistariisumisneuvottelu saamatta mitään aikaan,
huomauttaa toveri Walla(^ palstallaan Worker-lehdessä. Jälleen on vuosi
kulunut aseistusten kasaantuessa yhtä korkealle kuin se rauhanpuhe, joka
koettaa niitä verhota. Meillä ei ole mitään harhaluuloja; me tiedämme,
tuntiessamme melkein kaikkia hallituksia komentavan kapitalismin luonr
teen^ että muuta ei voida niiltä odottaa.
* , « . • •
Mutta aivan loppumispisteeseen saakka koettelee kärsivällisyyttä
se, että lordi Revelstoken raatoi käytetään antamaan viime neuvottelulle
rauhan hajuvettä, jatkaa tov. W, Tuo vanha pankkiiri kaatui kappa­leiksi
toiniittuaan yhdessä brittil&Ssten edustajien kanssa Neuvostoliiton
esityksiä vastaan, vastustettuaan aseistusten rajottamista puolella aluksi.
Entä mitä sanoi sanomalehdistö? Että hän kuoli loppuunkuluneena
siksi;1cun kaikki hänen ponnistuksensa tehdäkseen aseistariisumisneuvot-lelun
hedelmälliseksi raukesivat tyhjiin! Tekopyhyydellä ei ole tämän
kaukaiseqipia rajoja.
Amerikan Yhdysvaltain pääomasijötukset ulkomaille nousivat tä­män
vuoden^ alussa viiteentoistobiljponaan kuuteensataanmiljoonaan dol­lariin,
huomautetaan eräässä sanomalehdessä. —r Yhdysvaltalfiinen "kan-yalmistautuu
näitä suunnattomia pääomasijotuksia turvaa­maan,
f ekemään maailmaa turvalliseksi «merikalaiselle dollariile, kuu­meisesti
lisäämällä sotavarustuksia.
se. että viralliset tiedot kertovat Es­panjan
Mussolinin -r- kenraali Primo
de Riveran eroamisalkeista.
Joitakin aikoja sitten tiedot kertoi­vat,
että "Primo de Rivera tuntee i t.
sensä varxhaksi ja väsyneeksi'' ja sen
jälkeen saapuneet tiedot lähettävät
Primo de Riveran antaman julistuk­sen
sisällön, jossa puhutaan "uuden
pohjan luomisesta perustuslaille, jo­ka
hyväksyttäisiin yleisellä äänestyk­sellä".
Nämä tiedot todistavat, että
maassa on käynnissä laaja yhteiskun-nallispoliittinen
liike, joka on i)akoit-tanut
fascismln manöveeraamaan.
Primo de Riveran sotilaallinen val­lankaappaus
tapahtui, syyskuun 13 IÄL
vänä V. 1923. Primo de Rivera edusti
silloin vain yksinomaan Espanjan ar­meijaa.
Tämä armeija oli slUoin it-senälneii
voima, jonka kulutus huo­mattavasti
ylitti Espanjan varalllsuu.
den. Yksinään upseeristo teki yli 22.-
000 henkeä. V. M 1 5 Espanjan armeijan
budjetti teki 377 miljoonaan pess--
taa eli 27 prosenttia koko valtiobudje-tista.
V. 1921 sotilasbudjetti oli ko­honnut
741 miljoon^pn pesetaan eli 3%
psosenttlhi koko budjetista. V. 1922
sotilasbudjetti teki 1 mUjsutrdi 195
mli Joonaa pesetaa eli 51 prosenttia
Valtiobudjetista. Espanjan valtio jou­tui
aivan vararikon partaaUe: Primo
de Riveran vallankaappauksen tarkoi­tuksena
oU alistaa täydellisesti koko
valtiokoneisto ja valtion varat paisu­man
armeijan vaatimusten alle, Vai.
lankaappaukseen »asti ja vallankaap­pauksen
aikanakin Primo de Rivera,
nojautui yksinomaan armeijaan,
mutta vähitellen hän aisol alistua
suurporvarlston vaatimuksiin Ja muo­dosti
sen'tuesta itselleen yhteiskun-nallistaloudeillsen
pohjan.
Noin suunnilleen vuodesta 1925 läh­tien
voidaan Primo de Riveran dikta­tuuria
pitää lopullisesti suurporvarls­ton
diktatuuriksi muodostuneena. O-mlen
etujensa pakoltuksesta täytyi
suurporvarlston supistaa menoja ar-sa
. Eustaiälnen kapina tapahtui kesä­kuussa
v. 1926. Joukko upsereita teki
yrityksen hallituksen kaatamiseksi,
mutta yiitys kärsi tappion. Toinen ka­pina
tapahtui v. 1928. Tämän kapinaa
takana olivat kailcki Espanjan armei­jan
tyklstöjoukot. Mutta tämäkin ka­pina
tukahdutettiin. Kolmas kapina
oli, kuten muistamme, tämän vuoden
helmikuun alussa.
Kahden ensimäisen. puhtaasti soti-lasluohtoisen
kapinan ja tämän vuo­den
helmikuun kapinan välillä on, o-leeUlnen
ero. Sotilaskapinat johtui­vat
upseeriston tyytymättömyydestä
Primo de Riveran sotilaspolitiikkaan.
Yksi kenraaUyhtymä yritti kukistaa
toista. Mutta helmikuun kapina ku­vasi
pikkuporvariston, pääasiassa yll-oppllaldfen.
sekä Vississä määrin teol-lisunsporvaristonkin
tyytymättömyyttä.
Helmikuun kapina kärsi tappion sik.
s|, että pikkuporvaristo pelästyi pro­letaarisen
vallankumouksen nousua.
voimme toimia luokkaliikkeemme
eteenpäin viemiseksi, samalla kehit­tää
ja kasvattaa itseämme sekä toi­sia
työläisiä, kukin kohdastaan ollen
opettaja ja oppilas. Tällä tavalla
voimme mennä eteenpäin. Paljon on
meillä vielä opittavaa, voidaksemme
seurata nykyisiä tapahtumia jotka
tapahtuvat ympärillämme. Jokaisen
suomalaisen Montrealissa ja lähiym­päristössä
tule^ silloin ohjata aske­leensa
osaston uuden huoneuston
avajaistilaisuuteen. '•— J .
Eri paikkakunnilta
'Rosegrove, Ont.
T U I J P Ä L O
liuhtik. 29 p, kello noin 7.30 syt­tyi
Mr3. Puurusen asuinrakennus tu­leen
Ja paloi lyhyessä ajassa perus­tuksiaan
myöten. Tuli hävitti kaiken
Kapinaannousseet upseerit äkkäsivät^"^l^^^^*'?"• Rakennuksessa asui täl-että
Primo de Riveran kukistuttua,
työläiset ja talonpojat eivät tule py­sähtymään
puolitiehen, vaan kukista­vat
yhdessä fascistlsen diktatuurin
kumoamisen kaÄssa koko vallitsevan
yhteiskunnallisen järjestelmän.
Nähtävästi myöskin Primo de R i .
vera ymmärsi, että laajojen työläis­iä
talonpoikaisjoukkojen tullessa mu­kaan
tähän liikkeeseen tulee prole-'
tarlaatti ottamaan Johdon taistelussa
fascismldiktatuuria vastaan. Siksi
suurporvarlsto oli taipuvainen ihene-mään
myönnytyksiin keski- ja pik­kuporvaristolle
pldättääkseen vallan­kumouksellista
urKeCla. Kysymys on
vain Priino de Riveran hehkilökoh-taisen
diktatuiuin muodollisesta vaih­tamisesta
perustuslailliseen monarki­aan.
Primo de Riveran diktatuuri, joka
oh asiallisesti suurporvarlston dikta­tuuria,
tullaan vaihtamaan toiseen
hallintomuotoon, joka el olellisestl e-roa"
mlss&Sn suhteessa nykyisestä jär­jestelmästä.
lä kertaa neljä miestä ja olivat vielä
vuoteella. Otto Puurunen nousten
kuitenkiri tulta laittamaan, uuniin ja
sytyttäen sitä öljyUä, joka räjähti
ja sytytti tuleen, polttaen myöskin
Otto Puurusen koko.etupuolen ja kä­det.
Myöskin Mrs. Puurusen pojan
Ilmarin tukka ja toinen käsi paloi.
Kaikki miehet jäivät alusvaatteille,
Tulipalo poltti myöskin talon koiran
joka sattui olemaan sisällä tulipalon
sattuessa. '
Talon omistaja Heikki Puurunen
itse hukkui Round järveen noto iVj
vuotta sltte. Tapahtuma osottaa Illal­lista
"trupellia" samaan perheeseen-
Noin kuukausi sltte paloi täällä
myöskta Kalle Pitkäsen asuinraken­nus.
Ja nyt paloi neljäs asimto kulu­neen
talven aikana Round jLaken lar-marellta.
Otto Puurunen on toimitettu lää­kärille.
lään mitä hänellä on, ainakin operet-tellun,
vaatisi häneltä itseltään tark­kaa
harkintaa liikkeisiin sekä oikeaa
ohjausta. Mahdollisuuksia on, jäämme
odottamaan hyvää kehitystä ja työtä.
Arvi Lahti — Lindobererina tyy­dyttävä.
Lauluista olisi odottanut pa­rempaa,
sillä hänellä on tyydyttävä
lauluääni.
Paavo Kivi — Vincensinä hyvä.
Kaunis lauluääni, jonkunverran kou-luutettu
ja tekstisanonta hyvä. Sa­moin
puheessa. Enemmän sotilaallis­ta
ryhtiä viimeisessä näytölcsessä. i
Olga Asiala — Punaisena Liisana
tyydyttä,vä. Lauloi hyvin laulunsa.
Paula Länsi — Pikku Heinerle osas­saan
hyvä. Lauloi hyvin ja mikä i h .
me, tanssi nuoruudestaan huolimatta
pientä virhettä lukuunottamatta- mai­niosti.
Samoin puhui hyvin ja ilmeh­ti.
Ehkäpä, saamme nähdä hänet vielä
jahka tulee ikää lisää.
Elvi Vainikainen — Predrikenä tyy-dyttävä.
Muutkin pienemmät osat
näytelllin mukiin menevästi.
Illan huippusaavutus oli toisen
näytöksen loppupuolella kuri Vlncens
lähtee sotapalvelukseen ja kohtaa An-hamirlin
hyvästijättääkseen hänet.
Viimeinen näytös meni parhaiten.
Lasten suorittamia tanssiesityksiä
katseli nautiimolla. Joukkokohtaukset-heikkoja.
Säestys hyvä. Täysi huone
Suosionosoituksia.
väenliikkeen vihollisten ylistelyyn, ku­ten
nokelainen liike täällä idässä on
tehnyt.
Järjestönmie on ainoa kulttuurijär­jestö
Amerikan suomalaisten keskuu­dessa
antaen se työläisten taiteelli­sille
harrastuksille arvoa ja pyrkien
niitä kehittämään, mutta se on sa-malla
työväenliikettä, joka taistelee
kaikenlaisia harhasuuntia vastaan.
Siksii>ä järjestömme taiteeUistenkiri
voimain on seurattava työväenliikkeen
periaatteita ja virtauksia voidakseen
omaperäisesti ja itsetietoisesta torjua
kaikki pyrkimykset, jotka tarkoittavat
nostattaa heidät taisteluun omaa Jär-jestöään
ja vallankumouksellista työ­väenliikettä
vastaan:
Toronton uutisia
Y R I T Y K S E N T O I M I N T AA
Viime sunnuntaina kenttäkomite-an
kokouksessa oli suunniteltavana
kansallisten -kilpailujen järjestämi­nen
kansainvälisen konventsionin
yhteydessä, joka pidetään Tojpontos-sa
touko- ja kesäkuun vaihteessa.
Kilpailuohjelma tulisi olemaan tä­män
laatuinen: 5-ottelu (100 m.,
kuulant., pituush., keihäänh. ja kol­miloikka),
1,600 m. viesti (800 m.,
400 m., 2x200 m.) sekä 5,000 m.
juoksu. Valittiin kaksihenkinen ko­mitea,
joka kysyy urheilukentän
saantia mahdollisesti järjestettäviä
kilpailuja varten kesäkuun 1 pnä.
Komitean ottaessa . selvää myöskin
muista seikoista, jotka koskevat näi­den
kilpailujen järjestelyä, pide­tään
seuran johtokunnan ja kenttä-komitean
yhteinen kokous toukok.
5 pmä Don-haalilla klo 12 päivällä,
jossa lopullinen päätös ^iasta teh­dään.
Kenttäkomitea kokoontuu sa­mana
aamuna Don-haalille klo 10.30
ap. Kaikki johtokunnan ja komitean
jäsenet kokoukseen ensi pyhänä.
Et.
K I I T O S
SuUmmat sydämelliset kiitokset
caikille niille henkilöille, jotka niin
lyväntahtoisesti uhrasitte roponne
jempi Salon hyväksi laitettuun ke­räyslistaan.^
Keräys, tuotti 67 doll.
25 senttiä. — Toronton s.s. palveli-jataryhdistys.
Montrealm
OPETTAJAT AMMATTITAITOAAN
" KOHOTTA3IASSA
Moskovassa sijaitsevan pedagogisen
ammattitaidon, kohottamlsoplston tie­donantojen
mukaan osallistuu opiston
kotlopintolnirsstiaiin 90 opettajaa yk.
sistään Kar jabuta.
M I T X M O N T R E A L I S S A?
Kerta jo tässä lehdessä mainittiin,
että Montrealin osasto . on vuokran­nut
itselleen uuden ja tilavan huo­neuston,
johon tullaan sijoittamaan
osaston koko toiminta eikä enään
hyppelemään paikasta toiseen kuten
tähän asti. }Jyt siellä uudella pai
kalla on kuulunut eri jyske ja koi
kutus, sillä puumiehet, maalarit, ku
lissien tekijät ja mitä kaikkea eri
laisia ammattimiehiä on siellä ol­lutkaan
aina lattian pesijöistä al­kaen,
ovat aamusta iltaan myöhään
hyörineet ja pöyrineet, laittamassa
rakennusta kuntoon avajaistilaisuut­ta
varten, joka on määrätty pidettä­väksi
toukokuun 11—12 päivinä.
Juhlatoimikunta, joka on tätä tilai­suutta
varten valittu, on ollut vielä
kovin salaperäinen ilmoittamaan
kaikkea ulos mitä juhlissa tulee ole­maan;
kuitenkin on se vuotannut
niin paljon, että-jl^ilaisuus tulee ole­maan
kolmijaksoinen, nimittäin lau­antaina
11 päivän'illal1k suuret ava-jaistanssit
monine .• eri mutkineen.
Sitten sunnuntai-iltapäivällä moni­puolinen
ohjelmatilaisuus, sekä. sar
man päivän illalla ^hauska kolminäy­töksinen
näytelmäkappale, Yksityis
kohtaisesti, mitä kaikkea näissä tilai­suuksissa
tulee olemaan, e i ' ole on­nistunut
vielä saada juhlakomitealta
tietoon, ainoastaan kappaleen, että
se tulee olemaan N. Vuoritsalon kir­joittama
huvinäytelmä "Kun rouvat
epäilevät".
Vaikka ,^lanne onkin, että kaik­kia
ei ole vielä tiedossa, niin kui-tenkiri
voi vakuuttaa, että näistä
muodostuu suurimmat suomalaisten
juhlat mitä on vielä ennen Montrea­lissa
ollut ja on myö^n ^ykin,
sillä nyt voimme paastt muattainaan
MmAMÖTAIDE
"Iloinen talonpoika"
Sudburyn työlälsteri nelipäiväiset
vappujuhlat aloitettiin lauantaina, e-sittämällä
Viktor Leon kirjoittama ja
Leo Tall'ln säveltämä kolminäytöksi­nen
operetti "Iloinen talonpoika".
Näytelmän sisältö on aikaisemmin
selostettu, joten en halua siihen mon­takaan
sanaa tuhlata.
Enslmälnen näytös Ylä-Itävallassa^
Ot)ervangin kylässä taion plhamaaL
la, johon on kyläläisiä kokoontimut
hyvästljättämään köyhän talonpojan
Scheichelroitherln ainoaa poikaa Ste­fania,
hänen lähtiessä kouluun luke­maan
lÄplksi. Näytöksen alkupuolel­la
lasten kaunista kansantanssia. l i y -
västljättöä, kaihoa, kyyneleitä ja naa­pureiden
onnentolvotukda.
Toinen näytös. Juhlat. Stefania odo.
tetaan takaisin, odotetaan kärsimät­tömänä.
Stefan palaa Isän ja siskon
Veljesjärjestömme ja
taideharrastukset
Toverllehtl Eteenikin kirjottaa:
Amerikan suomalaisen työväenliik­keen
yhteydessä ovat proletaariset
taideharrastukset aina näytelleet huo­mattavaa
osaa. Meillä on ollut r— ja
edeUeenkin on — näytelmäseuroja:
soittokuntia, orkestereja ja laulukööre-jä.
Proletaariset taideharrastukset on
alistettu palvelemaan työväenliikettä.
Mutta myöimettäköön, että joissakin
suhteissa nämä harrastukset ovat
muodostuneet niin yleisilcsi, että niiden
yhteydessä on unohdettu arkipäiväi­set
työväenllikkeeii toimet ja tehtävät.
Sellainen ei ole hyväksyttävää ja elin­voimaisen
työväenliikkeen on sellaista
vastaan taisteltava.
SUOMESTA
Suomen Satamalakko
Helsinldläinen "Tiedonantaja" kir­jottaa
äsken päättyneen Suomen sa­tamatyöläisten
lakon johdosta seuraa­vaa:
Voittoko? Vai tappio? Olisiko saa­vutettu
; enemmän, jos taistelua olisi
vielä jatkettu?
Tällaiset ja monei- muut samanta­paiset
kysymykset askartelevat tänään
ja lähipäivinä kymmenien- jopa sa.
tojentuhansien ja miljoonienkin jär­jestyneiden
työläisten mielissä kautta
maan ja maan rajojen ulkopuolella,
kun saapuu tieto, että Suomeii sata­matyöläisten
urhoollinen ja kurmia-kas
taistelu on julistettu päättyneek­si.
Miten taistelu siis päättyi; saavat­ko
satamatyöläiset merkitä voittotilil­leen
mitään?
Saavat, satamatyöläiset saavat'mer­kitä
voittotililleen yleisen palkankor
roituksen. tulos jollaista Suomen sa-_
tamatyöläiset eivät ole vielä koskaan
ennen saavuttaneet.
Toiseksi he saavuttivat taistelul­laan
sen, että yleinen huomio kiin­tyi
satamatyöläisten kurjiin olosuh­teisiin
yleensä jopa siinä määrin, et­tä
itse valtiovallankin oli pakko tim-nustaa
satamatyöläisten olosuhteissa
olevan paljon huutavia ja pikaisen
Saksan kommunistipuolueen oikeistolaiset ja
sovil
TOVERI O. W. KUUSISEN PUHE KOMMUNISTISEN INTEBNATIONALEN
TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PRESIDIUMIN KOKOUKSESSA
(Vaikkakin tov. Kuusinen käsittelee
erikoisesti Saksan Kommunistipuolu­een
sisäisiä kysymyksiä, niin emme
hetkeksikään saa unohtaa .sitä tosi­asiaa
että olkelstolaisuus ja oikeisto­laisten
tendenssien kanssa sovittele­minen
on kansainvälinen ilmiö ja
kansainvälinen vaara, Jota vastaan
taan. Esimerkiksi 1923, jolloin val­lankumouksellinen
aalto työväenliik­keessä
oli korkealla muodostettiin so­sialidemokratian
vasen siipi Zeignerin
johdolla, joka tiioim aikana menestyk­sellisesti
palveli keinona radikalisoi­tumaan
alkavien joukkojen jakami­seksi.
Tuona ajankohtana el mitään
s£momattomaksl iloksi, mutta tohtori­na,
häveten alhaista syntyperäänsä,
joka koskee isään ja tyttäreen ta-vattomastL
Ei jouda paljoa viipymään,
täytyy palata,Berliiniin aatelissukuisen
morsiamensa luokse ja häihinsä, jotka
ovat viikon kuluttua.
Kojmas näytös Stefanin kesähuvi­lassa
Wienissä. Stefan on nimitetty
professoriksi, jonka johdosta juhli­taan.
Odotetaan juhlavieraita. Stefa.
nin yllätykseksi saapuu hänen isänsä,
siskonsa ja kumminsa LIndoberer, joi­ta
hän häpf^ mutta hänen vaimon­sa
huolimatta korkeasta suvustaan ja
asemastaan, ottaa heidät ordämelll-sesti
vastaan. -
Hiehojen vieraiden tahotta kohdel­laan
talonpoikia ylimielisesti, piika­han
Ja loukataan. Talon hieno rou.
va on Ihastunut appd-Isäfissä Ja koh­telee
maalaisia Icaifcella hm«naaval-meidän
on velvollisuus taistella ja että j merkitsevää painostusta työväenjouk-näillä
ilmiöillä kaikkialla on samoista i kojen taholta rkohdistettu sosialide-lähtökohdista
esille pursuvat juuren-'moki-aattlsta johtoa vastaan ja koska
sa Ja perustansa. Toiseksi on Sak-1 tätä painostusta puuttui, niin luon-san
Kommxmistipuolueen probleemi nollisestikaan el vasemmisto sosiali-koko
maailman kommunistisen Hik- demokratiaa vaadittu esittämään mi-keen
probleemi ja pllessammei osana tään erikoista osaa. Paul Levi & Co.
kansainvälisestä kommunistisesta liik­keestä
siis myöskin meidän probblee-mimme.
— SKT.)
' '•' .' • • * •
Selvästi sanoen meillä el tässä ole
käsiteltävänämme satunnainen ryh-mäkimtaisuuden
ky^rmys. Kysymyk­sessä
on ennemminkin uusi taistelun
aste, jonka taistelun lähtökohdat u-lottavat
Juurensa siihen aikaan jolloin
Kommunistipuolue perusterttilxl. n i ­mittäin
Konmnmistipaohieen ja sosia-
UdemtArattan väliseen taisteluun pro-antautul
kerta toisensa jälkeen oi­keisto
sosialidemokratialle, kunnes ne
lopulta KtrftoiS- luopuivat kc^naan
oppositsionistaan ykslnpä kokoomus­hallitus
kysymykseenkin nähden. Kui­tenkin
kun yhdessä ratsionallsoimisen
ja kapitalistisen stabiUsoImisen Sak­sassa
esille astuessa työväenluokan
keskuudessa uudelleen sukeltautui e-sille
TOseinmalle päin kulkeutuva l i i ­ke,
niin siellä taaskin, muodostettiin
sosialidemokratian apuvoima —r mut­ta
tällä kertaa Kommunistipuolueen
letiaarisista Joukoista. Saksassa on sisäpuolelle — tarkotukSella öbjektä-tässä
taistelussa oUut eri asteita Ja' visesti viedä osa työläisistä ^ ä r a l -
on luonteenomaista, että jokainen teille fcommunismih tieltä. Viittaan
kerta kun sosialidemokratia on Jou-' iiltra-vasenmiist<ribiiseen bi^osttiboa
tunut- vaaran eteen menettää vaiku-' Puolueessamme. Tällä kertaa oh meillä
tusvaltansa Joukkoihin, niin slUoIn taaskin käsiteltävänämme «^fli^pnntn»»»
nousee sille apuvoima j<*o sosiallde- ilmiö, vaikkakin se tulee esille tluäessa
mokratian taikka Kommunlstipuolu- muodossa, joka, vastaa uutta krfiitys-
« een keskuudesta. Joka auttaa sosiall- vaihetta. c
suudella, mnen ansbKtaan Ja sovitte-1 demokratiaa joukkojen syrjSraiteflle Useat toverit täällä ovat jo iaön-levaiiMudertaan
i » ! ^ viemisessä joukkojen, jotka ovat a i - nehtlneet tätä uutta kehitysvaihetta,
teet vieraiden kesken ja salaneuvos, kamassa kään^ k^Mnmunismin suun- Minun on sanottava, että dlh teke-