Vapaus, March 8, 1930

              •^•^ SS»^ *.-''^-«.*^t-&^-«fc^^«i_a-^ ^ ''•s A"'"" - -idolit <;S
Lauantaina/maalisk.^^ p:nä — Sat, March y
M S tySrieatSa « am PÄUS
«•iy « s n riosi
«ie O M r r 5a<-
» ^ _ , _ ^ *«n«fc 0 « - h i t k i n i . paiui tw»nwBtr|. Ja a ä i i i u r i a i j u h U H H U i -
* r ' . , TAPAUS (tn« T t y;
«Vn «f riosiih VoriKfa i v CusaiU, PabUthed OaOr at Sodbsrr. OaUzia
l U M t o t i . kbjalLaaypa }a paia» n n m— u l o « a E I B Streetillä.
Vapana, B«x 69, Sodbajy, Oat.
: K M O M R 1 ^ _ Xatautaa S3£W. -> Kijjakaappa 2387W.
t OfCca Oob wodc adivrtMcmesu. ete.) 103S—Editor 526V.—Bookatan 23S7W.
kokuaniaati. Työssä ole%ien määrä og pysytellyt "poikkeuksellisen
korkealla ta=olIä", niin dlä "monet työnantajat käyttivät^^tilalsttntta
hyväkseen sulkeäkseen koko tehtaansa pyhien fjaksitatpeellisia kor­jauksia
ja inventarioita varten, varaten samalla henkildkannilleen
lomaa".
Tällaisen kyynilliscii imomautuksen tapaa hallituksen työviraston
raportissa. Työnantajat todella antoivat työläisilleen "lomaa". Heittä-
S.
istoiOe
1. W. AitivlÄ.
t ' |. V . AUq*i«.
ällä iieidät työttönn'ksi talven selkään. Muuten kautta koko raportin i
koetetaan a n ! a a niin edullinen kuva tilanteesta kuin mahdollista. Ei»
I puhettakaan siitä vakavasta työttömyystilanteesta, mikä vallitsee inaas-
! i a , eikä myöskään mistään tehokkaasta keinosta sen korjaamiseksi.
Työttömien hädän lisääntyessä kaikissa teollisuuskeskuksissa^ toista-sadantuhannen
työläisen kärsiessä nälkää perfieinebn, puhutaan h^lii-tuksen
työvjrastossa ainoastaan /'poikkeuksellisen korkeasta työ^l^.
teestä", ja siitä, kuuluvatko toimenpiteet; työttömyyden lieviltä^
seksi liitto- vaiko maakuntahallituksille.
Vasta sitten kun työttömät ottavat oman asiansa omiin käsiinsä,
Ja ototeiimotuiuet 50c kerta, 41X0 kolme kertaa, — Tiiapiuiimetujiea ja Uooto» \ turvautucn joukkovoiuiaausa taistclussa elämanehtoiensa turvaamisplcc;
1, TaaditUuaa, UhetetaTä ilmotaahiota etukiteea. - _ • i i • , , . "^=^»01,
voidaan pakoittaa tomen aani kelloon.. Ilman pakkoa antavat viran­omaiset
ja vallassaolijat työttömien kuolla nälkään.
OCPea, B O O I B U V * « a d TätoAap: Vainaa BuIdiBC. Elm Siteet. .
An «»a to be addreued: Vapana. P.O. Box 69, Sadtmry, Out.
- TUAUSU{K.NAT:
\ «M«J0. j6 kk. tS-SO, 5 kk. tl.TS |a } U c njw. — TMT«»al»4nhi» ia SaasMU teki a n s
<29 alKooaaU*: I Tk. 16.00, ^«^kk. « 3 J O j a l U u «IJBO. • .'. -
njtfOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Kixjeraihtoilmotakaet $IM kerta, t2.(li(j'kakat kertaa. —'ArioUittooo Banneille ooaentoiTOtokMt
l ( « jaMirinBTiai ^imaaamuttoiUKmikiet SOa kerta. <IX)0 3 kertaa. —. giairmäihnotukset 11.00
* • « « , « 4 1 0 3 kertaa. - - AnntoeroUnsMiriuet «2.80 kertaa » J O O kakai kertaa. Kuto»iIinotuk»et j /
' l i » k « t a . — Knolematulmptakaet »2.00 kerM, 50 li»äm»k»3 kUto«lau»eeUa tai muUtotärirlt». — j
«hrtnn tieJot
ccBttmsriett on, , .
Ceatral adrertialng latea, 75e per col. incb. MminBim durge for liosl* buartiao. 7So. Tbe
i« tk« beat a4rextiaio( laediaia amoog tba finoiab peopja io Canada.
KESÄJUHJLA-ANOMUKSET JÄTET­TÄVÄ
ALIHKKOSflTEALLE —
ALUEKOKOUSTA VAL­MISTAMAAN*.
Lännen kaivosmiehet
heräävät toimin­taan
h.
Jaa etto mUloin takraia aaa vaatansu eaalmäuees klrjeeaeeoBa, Urjoltakaa aodeUaea liikkeex.
«aitajaa peraooDaOiiena «umellä: J. W. Ahlq«iat, liikkeeaboiuja.
Wff • • V « * a • m ••• ••
Tyqlatsnaistenpaiva
Huomenna on jälleen kansainvälinen merkkipäivä, proletaarinen
työläisnaisten päivä. Päivän 'merkitys on selvä jölcafsellc luokkätie-toiselle
työläisnaiselle. Kansainvälinen työläisriaisleh liike on paisu­nut
voimakkaaksi tekijäksi työväenluokan joukkoliikkeessä. Se nuo­ruudestaan
huolimatta on varsinkin suomalaistdri työläisnaisten keskuu­dessa
nopeasti kasvanut Canädassa. Se on kyennyt vetämään mu­kaansa
runsaasti työläisnaisia ja saatiainaän heidät kommunistisen
juokkakasvatiikisen vaikutuksen alaisäicsi.' TS^aisOik^ on myös­kin
välillisesti vaikuttanut jokapäiväisiin työläisten taisteluihin.
Muuan seikka on kuitenkin pantava merkille. Canädassa on lyö-
Ipisnaisten liike vielä toistaiseksi'saneen vähäii päässyt leviämään var­sinaisen
teollisuuden palveluksessa olevien naisien keskuuteen. Sen
vaikutuspiiriin ei myöskään ' olie' saatu suurten kaupunkien liikelaitgs-ien
Jbuc^nopälkkäisiä riaislyöntekijöitä, talousammateissa työskentele­viä
j.n.e.,
Tehdaskeskuksissa un i^iis työläisnaisten toiminnan ensiniäii?iä
O i U a r i o n konseivatiivjl ovat lejidissään lyöneet rumpua maakun­n
a n raha-asiain "erinomaisesta" lilasta. Läinlaalijakuimalle on jäletiy
hudgetti, joka sisältää S2,642,0{)0:n ylijäämän ja väitetään, että m a a ­k
u n n a n finanssien nykyisen tilan jatkuessa, voidaan pyyhkiä maakunta-v
e l a t k u i t i k s i 40:ösä vuodessa. Porvariston reklaami luokkabudgeltinsa
t i l a s t a ei sisiällä mitään. Todellisuudessa on raaakunnarf raha-asiat
s a a t u jonkun verran paikatuksi mitä pisimmälle kehitetyllä viina-k
a u p a l l a . Maakunnan raha-asiain kehutusta hyvästä tilasta huolimalta
ei ole liiennyt j u u r i mitään työttömyyden torjumiseen. V a a n työttö­mille
on avustuksen asemesta tarjottu pöliisipanippua. Kannattaapa
todella kehua moisen komennon johdosta.
« • •
Englannissa u h k a a konservatiivipuoluetta hajaannus, Lordit Bea-verhrodk
ja Rothermere ovat ryhtyneet perustamaan uutta "valtakun­nan
p u o l u e U a " , joka ohjelmassaan tähtää hrUtiläisenvallakunnäii ta­loudellisen
yhteyden aikaansaamiseksi, valtakunnan eri osien' välisten
tulliaitojen alentamiseen sekä korkeiden tullien asettamiseen ulkoval­toja
vastaan. Uusi puolue on k o h d i M e l l u työväestöä vastaan, ja on se
luonteeltaan fascistinen. Toisaalta saattaa se iskeä kiilan Baldvvinin
konservaliiviryhmään. Baldvvin on jo valtakunnallisen kaupan kysy-järjestön
osastot.
tehtäviä käydä järjestämään teollisuadeii iiaistyöläisiä. Kansainväli-j "'y'^*^^*^». tehnyt myön^iylyksiä Beaverbrookillc. Porvariston keski­nen'iiäislfen
jjäivä oii iikm tähän suuntaan käypään jäi- " ^ " ' C " knsta c i tietenkään vaikuta työväen sorretlHun asemaan.
jesiämisrynlaykseen, «amalla kun lana naisten taistelu- ja mielcnosoi-tuspäivänä
teroitetaan naisien huomio nykyhetken tärkeimpiin taiste-
. lukysymyksiin, taisteluun työltömyyltä ja söilän vaaraa vastaan.
Huomenna,' kansainvälisenä työläisnaisten päivänä, alkaa Sud-buryssa
Kes1<r-0ntäriön'äluceri näisjaost^^ aluekokous. Tämä ko­kous
tulee käsiltäniään sangen tärkeitä työläisnaisten edelleen vahvis­tamisia
jä i-äkentamisla koskevia kysymyksiä. Moiicl sellaiset tärkeät
kysymykset, kiiten työläisnaisten liiton toiminnan keskillä^^nincn ja edis-tantineh
kansallisen konvenlsionin Valinistaniisella, kysymys työläis­naisten
äänenkamiattajun aikaansaamisesta,' kysymys Neuvostoliittoon
lälictetlävästä työläisnaisten retkikunuastu j.n.e. Toivotannne nienes-tystä
kokoukselle gtikä samalla uskomme juokkatietoislen työläisnai;^-
ten yhtyvän kchoilukseeii, että kan.sainvälinen työläisnaisten päivä an­taisi
sysäyksen JiäisteiivänäuiUi kföisuinviiliseen luok-liman
työtä — ihnan leipää
-I/
-)
"Vapaus" on siinä erikoisessa asemassa, että se on ainoa Cana-jiosso
ilmestyvä ^bmehkielirien työväen ^ syystä on " V a -
p|iude!'la'* oiliif säii^ liiaah suorhälaisöii työväestön
pienfarmarien ke^Tkuudefisa. ollut kaikkein tärkein yhteys-i8lcn
»|äj^te}«il^^^
lisen ellfläh viitauksiäflekä tÖmyt' parhaaosartjCT^Uääkseeti ly(|äis-
V u o s i e n ^ ^ a n Ä kasvanut. Sitä laa-
Työttömyys, k a p i t a l i s t i s e n yhteis­kuntajärjestelmän
jatkuva Umiö
i koskee ensisijassa palkkatyöläisiä.
K a p i t a l i s t i s e n talousjärjestelmän
v a l l i t e s s a v a i l i t e l e v a t y h t e i s k u n n a i n,
n e n krisi, talouspualkaudet jä a i na
väliajoilla tiläpäiBet nousukaudet, o-vat
j o h d o n m u k a i s i a tulo'isia siitä,
että t u o t a n t o a ja t u o t a n n o n j a k e l ua
h a r j o i t e t a a n , ei y h t e i s k u n n a n , vaan
näiioman hyväksi. ! E i . y h t e i s k u n n a n,
t a r v e t t a varten, vaan.: .kubtaista,
myyntiä. • v a r t e n pääo»?iniJ'lisään4-
.•;(^si, ituDtannon - ja.; sjaKeiuti kiertplfi^r
l u n kftuttai' v o i t o a ; säalistämisfekVL;
T a l o u s p u l a t 'johtuvat e t i teollisuus-^
a l o i l l a vallitsövain t u o t a n n o n * j a ja-,
k e l u n keskeisistä suhteista. Näiden
t u o t a n n o n ja jäkelumarkkinain tasa-jsuhtalsuus
r i i p p u u t a a s kokonaan:^ s i l ­tä,
mitenkä tämän y h t e i s k u n n an
n y k y i s e t todelliset h a l l i t s i j a t , r a h a -
ruhtma.at, t e o l l i s u u s - ja pankkipaä,q-m
a i n , o m i s t a j a i i t i | o t a n t f l a ; ; j B i jakelu-',
markfcii^flita; ..jQlit^ajt, Vjphtaeli,, i s a ­m
a l l a flsmiflkin ,4,ftlquselämftQ ,ijp, > pik-ku-
yritteliälsyyden . : . yhteiskunnalla
kun Jehtemme ori koettanut palyelia lukijoiiäan njiii aivökkaal^
säilöllä kuin malidbllisto ja vaihteluun,
julkäisemälia kanokirjällisia kirjoituksia jä katsauksia lieteen eri
aloUta, inikäU >
Muuan puute öir^^^^k^^ Toimitukselle oli tähän
asti.ollut mi tei mälidotonlä antaa Iclidellc väiikkyyllä- kuvien julkai-s
^ s e l l a , i^itueir kuValäall^^^^^^ kalleudesla. Tähän seikkaan oii jo
ip^emmäti 'w^ ^ : . | r f M i p%liy huomiona jä nyllemmin onkin päästy niin
W f ' '^^^^ ^ V r y h t y ä irilkäiserfiäalfi kuVia päiväir tapahluinistä,
J^e: Tämä tietetilcin ^ysyy kukknhiiksia, mutta IiyväliÄ yhleisloi.
idirinaUa Juldjö sekä lehden välillä i\Mai\n mie-tehtateme
päästä'jälle^^ tuloksiui, "Vapauden" tilaa
j'a*?9äräu ja kannaliit^en jialkuvaah lisääntymiseen, niin kuin tähän-
Hp saakka on täpaliliiriirt^ ^, , ,
ko l!^duöei&m&i>^ kiflfeH 'raharuhtiriaä-'
den ohjauksesta riipuvaksi. Tässä
yhteydessä voidaan Bsim.= m a i n i ta
m . i h i k u u l u i s a s^ a l ä i n e n s u u r - r a -
h a m i a SUnnes, j o n k a v a i k u t u s v a l ta
S a k s a n talouselämään maailmanso­d
a n jälkeen dli n i i n s u u r i että ' S a k ­s
a n s i l l o i s e n h a l l i t u k s e n suunnitellesT-s
a a n m a a i l m a n s o d a s t a j o h t u v a i n v a -
l i i h g o n k o r v a u s velvoUisutiksien r a -
elämisenmahdollisuutta, taistelemaan
nälän j a p i t u t t e e n femssa elämästä
j a kuolemasta, t u o t t a m a i i j s a tavara-'
j a r u o k a v a r a s t o j e n keskellä.
l^^ön jäitiiamen, m i t e n nöyrä j a
a l i s t u v a i n e n sinä o l i t k a a n . Sinä anot
a l m u a varoista, j o n k a t u o t t a j a Ja o l ­k
e a o m i s t a j a itse ofet. v a i k k a et- sitä
v i e l ä k y l l i n selvästi t a j u a : Työläiset
lähettävät yhä> u u s i a rläbetystöjä' j a
almummomuskirjelmiä .< (valUmpitf^jil-
Je y m a n , t a r k o i t u s t a a n , vastaavaa, t u ­l
o s t a , - S e . p i l k a l l i n e n ; 7bymy;ijai<sjfdän-.
täsärl^evän «JcyynilUsea^rväaiäpitämä
töiiiät;'eleet;''mitkä t u o n t i ^ h t e i s k u n -
n e n v a i t i j a a n rahan; palvelukesssa
o l e v i e n kasvoista kuvastuu, lisää­vät
sitä tuskaa, j o t a työttömänä
ollen olet j ö v i i k k o j a — k u u k a u s ia
•kärfelnyt^r.- '••%:-^:^v:w-ji-,,,;.^,.
M e n e t k o t i i n , siellä vaimo j a l a p -
est kysyvillä, iEatseet epätoivoisina o t ­t
a v a t s i i i u t vafetaan. Saitko riii-tääri
isä^ feh, u äJ^liuiDiiiM* Väs-päivästä
t o i l ^ e t f •-!^''iHenfit;'|ääällef Icb^
öle työtä: K u l j e t avustitstöimistooh:
Sieltä s a a t v a s t a u k s e r i : E i o l e r a h a a ,
määrärahat ovat loppimeet! jLiekö
niitä o l l u t k a a n — eihän niitä riitä
työlälsiUe. Työläinen, k a u a n k o aijot
tätä kestää? •
S u c m a l a i s en
hyvät toverit:
Kevät j a kesä ovat tulossa. Osas­t
o j en t o i m i n t a k i n - o n tehostettava.
Tärkeä puoli s u o m a l a i s t e n osastojen
kesätoiminnassa ovat osastojen k e ­säjuhlat
sekä yleinen p i i r i j u h l a.
Beaver L a k e n j a L b n ^ L a k e n osas­t
o i l t a o n j o s a a p u n u t pyyntöjä kesä-j
a syysjuhlien Järjestämiseksi A l u e ­k
o m i t e a tk. 5 pnä iritämässään k o ­kouksessa
käsitteli kysyinystä sekä
päätti kehoittaa osastoja lähettä­mään
kesä- j a s y y s j u h l i e n p i t o a kos­kevat
anomuksensa aluekomitealle
m a a l i s k u u n l o p p u u n mennessä. A l u e -
k q m i t e a tulee tämän jälkeen jär­jestämään
juhUen ajat j a paikat,
n o u d a t t a e n tässä e r i o s a s t o j en lau­s
u m i a toivomuksia, huomioonottaen
k u i t e n k i n , ettei tule yhteensattumia
a i k a a n nähden. Pyynnöt voidaan
lähettää osotteelal: B. T e n h u n e n,
B c x 69, S u d b i i r y , O n t .
Mitä p i i r i j u h l a a n tulee, o n a l u e ­komitea
ehdottanut muodostettavak­si
seka'iomitean. j o k a käsittäisi k a k si
jäsentä suomalaisen järjestön alue­komiteasta,
kaksi piiolueen p i i r i k o -
m i t e a s t a kalcsi a l u e e n työläisnaissih-teeristöstä
j a s a m o i n k a k s i työväen
u r h e i l u l i i t o n toimikunnasta ' s o p i ­m
a a n p i i r i j u h l a s u u n n i t e l m a s t a . A -
l u e k o m i t e a ehdottaa, että p i i r i j u h la
pidettäisiin — k u t e n viime vuonna
— Sudburyssa sunnuntama, maa­n
a n t a i n a j a t i i s t a i n a kesäk. 29, 30
j a heihäk. 1 pnä. T o i s i n sanoen o l i ­si
a i k a s u u n n i l l e e n s a m a k u i n , viime
vucnna, nimittäin D o m i n i o n 'päivän
v i i k o l l a , koska m a i n i t t u päivä oh
työstä vapaa työläisille. Sudbury
soveltunee p a r h a i d e n paikaksi s en
johdosta; että k a u p u n k i o n edelleen
p a i s u n u t "^yhä fr-seämmäksi suo­m
a l a i s e k s i keskukseksi.
Aluekokous k u t s u t t u h u h t i k . 26—27
päiväksi
A l u e k o m i t e a on päättänyt kutsua
neljännen alueen aluekokouksen
S u d b u i y y n l a u a n t a i k s i j a sunnun­t
a i k s i h u h t i k . 26—27 päiväksi. A l u e ­k
o m i t e a tulee tekemään k a i k k e n sa
s a ä d a k ^ n ' ; k o k o u k s e s t a m a h c l p l l i -
s i m m a j i onnistuneen- JottaosastoiUe
tärjoutUia tilaisuus- evästää edusta­j
i a a n , (jÖtk^ ' v a l i t a a n siten,:: että k u -
k i i i •öi^ästo''15iiett&ä'yhden* e d u s t a j an
j o k a i l ^ t ^ i ^ ^ H t ä t^jäB^ t ä kohti, o i l '
k o m i t e a ppttänyt kehoittaa osas­t
o j a lähettämään alustuksensa ko-?
miteaUe huhtik. 10 päivään men­nessä.
Tällöin jää aluekomitealle
kyllir^. a i k a a monistaa j a lähetlää
ne t a k a i s i n osastoille tiitusturhlstä'
v a r t e n .
A l u e k o k o u k s e s s a tullaan käsitte--
lemääh järjestömme v i i m e i s e n edus-
V i i m e v i i k o l l a p i d e t t i i n Työväen
Yhtenäisyysliiton toimesta Calgarys­s
a kaivostyöläisten • -neuvottelukokous,
j o s s a p a l k k a - a s i o i d e n lisäksi k e s -
k u s t e l t im Canadan kai-~«'työläisten
l i i t o n j o h t a j i e n saamattomuudesta
£eskuudesta j a o n k m v a i n v u o s i k y m ­m
e n e n ikämen. S e n l u o j i s t a b u o -
m a t t a v m oli S h a n g h a i n Fah T a n
y l i o p i s t o n professori S i h S i e n - C h a v.
Hän perusti v., 1919 n s . P i n g M i ng
l a i t o k s e n . Tässä työssä avustivat
iiäntä P u h T a n y l i o p i s t o n y l i o p j n -
l a a t . P m g M m g i n toimesta pe-r
u s t e t t im v. 1920 ensimäinen, p u h ­t
a a s t i o s u u s t o i m i n n a l l i n e n v i i k k o l e h -
j a t u l t i i n s i i h e n päätökseen, että s a ­n
o t u t herrat t o i m m n a l l a a n osoitta­v
a t olevansa v a i n k a p i t a l i s t i e n käty-reltä,'
eikä työväei! a s i a n eteenpäin
viejiä, k u t e n heidän t u l i s i olla.
K o k o u k s e s s a hyväksjrttim päätös­lauselma,
jossa Albertari j a I t ä -
B r i t i s h Columbiah kaivostyöläisiä
k e h o i t e t a a n pamostamaan liiton
h e r r o j a , että he k u t s u i s i v a t alueen
k o r i v e n t s i o n i n koolle h u M i k u u n ' a l -
kuiÄiviksi, keskustelemaan sitä k u r ­j
a s t a tUanteesta, mikä k a i v o s a l u e i l la
n y k y i s i n valUtsee, sekä samalla
päättämään toimenpiteistä, j o l l i in
o l i s i ryhdyttävä" t i l a n t e e n k o r j a a m i -
isekfii. Päätöslauselma e s i t e t t i i n e n -
s t o union v i r k a i l i j o i l l e , että he s en
nimissään lähettäisivät e r i p a l k k a -
k u n n l l e l , m u t t a k u n u m o n h e r r a t e i -
t i , jo2a s a i n i m e k s e e n P i n g M i ng
( K a i p a ) . L o k a k u u s s a 1919 o l i j o pe­r
u s t e t t u Shanghaissa kansansäästö-p
a n k k l , j o n k a osakepääoma o l i 10,-
000 p i l a r i a j a e t t u n a 5 d o l l a r i n o -
s u u k s i i n . Osuuksia merkitsivät e n i m -
näkseen professoria' y l i o p p i l a a t ja
alemmat virkamiehet.
Näiden molempien laitosten toi­m
i n t a k i i n n i t t i myöskin v i r a n o m a i s ­t
e n huomion osuustoimintaan. \
1924 perustettiin Timg P u h u n o-suuskauppa.
Tämän osuuskunnan
Jäsenistö o l i s u u r i m m a k s i osaksi e-rään
suuren kauppalehden henkilö-i
i m t a a . Shanghaista käsin levisi
l i i k e edelleen. Osuuskauppoja erus-t
e t t i i n P e k m g i i n j a m o n i m m u i h in
k a u p u n k e i h i n . Talonpojat j a työ­miehet
perustivat säästökassoja.
V . 1923 p e r u s t i kansainvälinen h ä -
tääpukomitca eräänlaisen Raiffeise-n
i n tyylinmukaisen luottolaitoksen
No. 57
vät sitä suvamneet tehdä, n i n k o k o - ^ . ^ • , • , , •
us k a t s d oikeudekseen päätöslausel- Y r i t y s m e n e s t y i ^ h y v i n s e n k m vuoksi
m a n j u l k i s u u t e e n s a a t t a m i s e n omis- että sillä o h h a l l u s s a a n riittävästi
s a nimissään. pääomia.
P ä ä t ö s l a ^ l m a s s a selitetään m i n - K i i n a n k a n s a l l i s e n h a l l i t u k s e n s y n -
kälaisissa olosuhteissa Itä-British' t y ^ i s e n jälkeen 1927 s a i o s u u s t o i -
C o l u m b i a n j a A l b e r t a n kaivostyöläi- i n i n n a l l H i e n liike uutta vauhtia.
tään Isä*? B h , t i i l e e äJiliuiDliiiM'Väs- täiältbkouks?n yhteydessä olevia s e -
tauB. Ejmtöivblneri •"'•efämä-:^'3äikU 'Äcä^ifrtJ^kyhetken •tbimintää^^"^
n a i v a s t a tol£^eri''ii-''WifenBt''^^ aluekbinitean •toiririjita-äin
^lijbstaVÄkta• ilmapifiiöt^ ä^. t i l t f ^ p o f t t i ; ;välftsemääti alu^^^
'u4^;;Mr.4i£!fci+*/ • - * . i , « v ; y f t . » • - • « l i c t o * . '^iÄiteä' ' j n e : ' Töiiiiecpn siis 1" t o v e r i t ! '
V^hii^iafnaän •Äiiistuksiäf -Osasto-
Vallanpitäjät, varoitamme, älkää
jännittäkö tUannetta l i i a n kireMle.
. ,,, , , , Elleivät vallanpltäjiät kinnltä t i l a r i -
h o i t t a m l s t a oU p a k o i t e t t u kaanty- ^^^^^^ v ^ v a m p a ä huomiota , j a
m a a n S t i n n e s i n puoleen voidakseen r-yhdy t a r k o i t u s t e n v a s t a a v i i n t o l -
• Canadan liittohallituksen työlbhuiston kokoamat lilaslol todisla-vai,
cUä on tapahtunut huoinatlavää lyövähennyeä niissä leoUisuuksis-
'luku pudonmit 967,540:ään, ollen siis vähennys n. 70,000 eli 6.7
prosenttia.
Samassa ajassa iluioiletliin 1,790 paikallisen ammattiosaslon loi­mesta,
että iVäideh uiiioiden työttöminä olevien jäsenien luku oli nous­sut.
Työttöinyysprösentli tilastoissa olevien unioiden keskuudessa, jul-o
ka käsitti yhteensä ^213,065 jäsentä, oli 9.:^ viime joulukuun alussa,
lisääntyen tammik. ] päivään mennessä 11.4:ään. Vuosi takaperin
tammikuun alussa oli työttöniyysprosenlti ainmalillisten järjestöjen
keskuudessa 6,6, joten lisäys tekee siis lähes vibi prosenttia. Am-inattiunioiden
jäsenistöstä tämän pcrusteeHa oli n. 25.000 Ivöttöniänä
Jöuluvan vuoden tammikuun alussa.
Nämä numerot eivät luonnollisesti ole lyhjentäviä, eikä voida
panna mitään ar\'oa sille seikalle, eitä lyötilasto osoittaa työssä ole­vien
luTcuriiaärän olleen pari prosenttia korkeammalla tammikuun
alussa kuin vuosi takaperin samaan aikaan. Myöskään ei voida arvini-cU
työttömyyden laajuuttit sen perusteella, unta ilnioiluksia on saalu työttömänä
haUittJcBeii työnvälitysloinusloisla. Niinpä olikin joulukuussa 1929•(yöiäiiicu. tämä
h a n l s k i a v a h i n g o n k o r v a u s suorituk­seen
v u o s i t t a i n t a r v i t t a v a n pääoman,
osaksi sen s u u r t e o l l i s u u d e n t u o t a n ­n
o s t a mitä S t i n n e s s i l l o h i o m i s t i j a
h a l l i t s i . T i e t e n k i n valtion, yhteis­k
u n n a n hyvitystä'- j a t a k u u t a vas­t
a a n . Näin siis e r i k a p i t a l i s t i m a i d en
h a l l i t u k s e t , j o i d e n tehtävänä ori o h ­j
a t a y h t e i s k u n t a t a l o u t t a koko k a n ­s
a n eduksi, jäävät r a h a m i e s t e n p e l i ­n
a p p u l o i k s i — mikäli eivät itse n i i ­h
i n kuulu — nöyriksi käskyläisiksi,
j o t k a panevat käytäntöön k a i k k i ne
määräyksot mitä r a h a r u h t i n a a t k a t ­sovat
itselleen edulliseksi sanella.
K a p i f a ' i i s t i s e n yhteiskuntajärjestel­män
v a l l i t e s s a määrää siis talouse­lämän
k u l u n pääoma minkä v a i k u ­t
u s v a l l a n a l a i s e n a e r i m a i d e n " l a k i -
p a j a t " ; p a r l a n i e i i t i t l a a t i v a t l a i t pää­oman
etua siliiiällä pitäen, s e l l a i s i k si
etteivät ne v s l v o i t a e r i a l o i l l a t o i m i ­via
yhteiskuritaelimiä huolehtimaan
esim. yhteiskunnan kovaosaisten
tvöttömäin elämisen m a h d o l l i s u u k ­s
i s t a . . '
m e n p i t e i s i i n työttötnlen hädän l i e -
Vteritämlselql' tulee päiväjärjestjyk-seeri
epätoivoiset- i t s e m u r h a t ja iiäl-.
käkuölieiiriän ta^paukset. k a d u l l e hää­döt
y.m. vallanpitäjille vähemmän
m i e l u i s e t tapahtumat. Työläiset t u ­l
e v a t p u h u m a a n yhä äänekkäämmin
työttömyyskirouksföta j a siltä v a l ­lanpitäjäin
eiÄinhimillisestä Välinpl-i
tämättöECjyydesta, initä "^^rie ' työttö­m
i i n ' liäiiden ' o s o i t t a v a t . ' Työlälsfet
t u l e v a t k a d u i l l a . k u j U l a j a j o k a p a i ­kassa,
myöskin sanomalehdissä yhä
äänekkäähimin' esittämään vaatl-mufcöeÄ,'
että h e i l l e k i n Kiraluva e l ä -
miseh-oll^BUs o n yhteiskunnan t a h o l ­t
a turvattava. Työläiset eivät tule
vapaaehtoisesti kuolemaan. r u o k a v a ­rastojen
ääressä nälkään, siltä saat­te
hyvät herrat olla vakuutettuja.
jemiöe t o l m m t a a n o n s a a t a v a v i l k ­k
a u t t a j a elämää, j o t t a ne v o i v at
s u o r i t t a a tehtäväänsä .järjestössäm­me
sekä luokkataistemssa.
' T o v e r u u d e l l a:
C. S. Järjestön 4:mien alueen
a l u e k b m i t e a .
set elävät j a k u i n k a j o k a h e t k i o n
edessä p a l k a n alennusten . u t o a n i i s ­täkin
p e r i n a l h a i s i s t a p a l k o i s t a , j o i ­t
a n y t m a k s e t a a n , sillä union t o i ­mettomuuden
vuoksi ovat työläiset
puolustuskyvyttömiä.
Myöskin sanotaan päätöslausel­massa,
että^ j o k a i n e n tämän p i i r in
kaivosmies* tietää U . M . W . A : n ja
M . W . U . o f C : n n i i n heikoiksi,
että työnantajat voivat määrätä o-losuhtcet
s e l l a i s i k s i k u i n itse h a l u ­avat.'
Tämä pitää täydellisesti p a i k k a n ­s
a . Jokaisen kaivostyöläisen velvol­l
i s u u s o n n y t t o i m i a s i i h e n suun­t
a a n , että u n i o n herrat b v a t p a k o i -
f e t u t k u t s u m a a n k o n v e n t s i o n i n k o d -
le h u h t i k h i m jalkupäiviksi, päättä­mään-'
meidän kaivostyöläisten vas­t
a i s e s t a toiminnastamme k a p i t a l i s t e ­j
a vastaan. Ellei j o h t a j i l l a m m e ole
h a l u a t o i m i n t a a n työläisten puoles­ta,
täytyy meillä itsellämme o l l a l u ­j
u u t t a jä t a i s t e l u t a r m o a viedä t a h ­tomme
onnelliseen päätökseen her­r
o j e n kätyreiksi j i n t a u t u n e i d e n j o h -
t a f i e n päiden ylitse. Työväenluokka
c n yhdistettävä t a i s t e l u u n k a p i t a l i s ­t
i s t a järjestelmää vastaan j a e l l e l -
•vät' u i l i o r i ' h e r r a t siihen taisteluun
meidäh p u o l e l l a m m e h a l u a o s a l l i s t u a ,• •
heitettäköbn heidät syriään. 'Me e m -
l i i e tai-vitse järjestöissämme t o i m i i s i -'
j o i n a mitään loislubkkiatä; V a a n p u o -
lestamine t a i s t e l e v i a tovereita.
' Kaivosmies. •
Psuiisi»imintallike
M u i s t a e n S u n j a t s e n i n aatteet K u o -
mmtangpuolue osölCCi siiiiHa* myö­tätuntoa
osuustolmmtaa k o h t a a n ja
t u n n u s t i osuustoiminnallisen liik­keen
suuren, merkityksen K i i n an
taloudellisessa uudelleenrakentami­sessa.
Tämän mukaisesti h a l l i t us
tukee kaikm t a v o i n o s u u s t o i m i n n a l ­l
i s i a yrityksiä. P a r h a i l l a a n valmis­t
e l l a a n lakeja, joiden t a r k o i t u k s e na
o n bsuustoiminnallisen l i i k k e e n k e ­hittäminen.
Sitäaitsl suunnitellaan
k o u l u j a osuustoiminnallisten t o i m i ­henkilöiden
kasvattamiseksi.,
P i n g M i n g laitos, j o k a a l o i t t i t o i ­m
i n t a n s a h y v i n v a a t i m a t t o m a s t i , on
n y t muodostunut erittäin h u o m a t t a ­v
a k s i ; Sen nimi o n nyt K i i n a n ' • o -
s u u s t o l m i n t a l H t t o . Sen k o t l p a l j d ca
o n Shanghaissa, mutta sillä ori
alasosastoja jokaisessa huomatta­v
a m m a s s a ' k a u p u n g i s s a . Se j u l k a i s ee
j o u k o n o s u u s t o i m i n n a l l i s i a lehtiä, m .
m. viikkolehden, j o k a ilmestyy 50,-
000 kappaleen painoksena. K i n a u g -
.sun maakunnassa on o s u u s t o u u i n -
n a l l m e n liike erikoisen voimakasta.
Useissa tämän maakunnan kylissä
on l u o t t o - o s i i u s k u n t i a . Shanghaissa,
jossa n y k y i s i n o n u s e i t a osuuskaup­poja,
011 luaats^lous-, työ j a k a u p ­pa
t o i m i s t o perustanut yhdessä' o-s
u u s t o i m i n t a l i i l o n kera o s u u s i o i m i n -
takoulun.;, . , : i ; ,
• V a l i t e t t a v a s t i , , ei , toislaie^ksi ole
olemassa' t i l a s t o l l i s i a tietoja osuus­t
o i m i n n a n laajuudesta maassa. K e ­rätty
aineisto on p a r h a i l l a a n val­m
i s t e l t a v a n a liitossa. Sitä vastoin
Lylempänä m a i n i t U n , hätäapukoriiite-a
n maatalousjaosto on v a l m i s t a n ut
p u u t t e e l l i s e n tilaston. Sen m u k a ^
o n vyosma 1923—28 P o h j o i s - K i i n a s -
s a p^*ustöttu- k a i k k i a a n 591 l u o t t o -
osuuskuhtaia;i. rjbiÄsai'on 14,910. j är
sentä,: ' '• /
nuttkaohjelm
s; - J . puhuja, toveri i i a r t a ,
n c k s o n , Port A r t h u r i n alueel!»
h u u seuraavassa j ä r j e s i y k ^^
10 p. maalisk. ilabelk.
11 p. maalisk. Shabaqiu.
12 p. maalisk. Corunee
14 p. maalisk. Fort
15 j a 16 p . maaUsk.
18 p. maalisk. Fort
19 P. maaUsk. Port
20, p. maalL.k. North
21 ^ maahsk. WpU s i ^
24 p. maalisk. Port Arthur
25 j a 26 p. maalLsk. Nipig^.
27 p. maalisk. Fort Vfu]^
^ M a t k a o h j e l m a aikaan nähden J
l u u k a n muutettu Fort Fränti I
F m l a n d i n suhteen. ,H.'-ä i^Jl
Osastojen toimitsijoiden on 3
s e l l a paikkäkunnana iiuoIehSl
huoneen hankkimisesta ja ^ 1
tävä a i k a n a a n paikallisia ilas^l
sia. k a i k i n puolin toi.-nia p t e i
s u u k s i e n onnistumiseksi y ^ ^ '
pyydetään tovereita huolehtiS
että rautatiepj-säkeillä o l i s i ^T
\'astassa. Se helpottaisi paijca'^,
h u j a a t u r h i l t a viivytyksiltä.
S. J . P o r t A r t h u r i n aluekomitea.
A. K a r i . — Sihteeri.
t o n viime vuoden hankintatto
osoittavat lisäystä cdcllLsestä tTB.1
desta. '
Erittäin ripeä on kehitvs olfesJ
P a l o - K a n s a n kolidalla. Palovakcj.!
t u s k a n t a o l i vuoden päättyessä rt
35,500 vakuutusta ja 1,6655 oBi
m a r k k a a . Lisäys edellisestä vuoöesi
o n vakuutusten luvus.sa yli lo^jjj
k p l . ja vakuutu-ssummassä n. m
m i l j . markkaa. Lisäys vakuutusta]
l u v u s a on suurempi kum minljjj
P a l o - K a n s a n aikaisempana toimi.!
vuonna.
MUISTA MAISTA
K a p i n a l i i k e Indo-
Kiinassa
Naisvaatturien toi­minta
ToFontossa
Edellä k u v a t t u a taustaa vastaan
on myöskin ymmärrettävissä se työt­tömiin
työläisiin, y h t e i s k u n n a n t o i^
raielinten taholta kohdistetttu välin-pitäinättömyys.
mikä tälläkin ker­t
a a on ilmeistä.
Eikä s i l l o i n a u t a pamput eikä pauk-k
u r a u d a t .
V.- J A U . - S E U R A " Y R I T Y K S E N"
T Y T Ö T
Y h t e i s k u n t a m u o d o n rakentuessa . . . . . ...
pääoman rahanpohjaUe siteh. että Järjestävät uusien J^^entcn v a o -
i l m a n r a h a a o n m a h d o t o n elää, työ- t a a n o t t o i l l a n v i e t o n Spadtna h a a l i i -
Iäinen joutuessaan työttömäksi jää
-kokbuaari . elämismahdolli^iiksieri
ulkopuolelle ilman omaa syytään, i l ­man
työtä ilman leipää. Eikö silloin
ivöttömyyteen sjTlliset yhteiskunriah
v a i t i j a a t , jotka ovat palkkaproleta-r
i a a t i n , teollisuustyönarmeijan kas­vattaneet,
ole velvolliset huolehti­m
a a n clämLsmahdollisuuksista myös-:
ollessasi?. Sinusta,
t u n t u u johdonmu-paikanhakijoila
lialliluksen Ivönvälilyiitoimisloi^sa i2.6ö5, jo>i;t .J.i,- k a i s c l t a . V d i t o r i j a kiluailuhimon t a -
215 olivat mieWä ja 9^480 naisia. Samaan aikaan vuo:.! takaperin ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ t ^ varStot tT^tÄr^teonf
D J ! haUjoita 3I,9?6. Jouliikuulla 1929 väitetään sijoitetun lialliluk- suuSttlit^^i?JouduttuaaS S i ­asi
"tyonvälitystoimislojen.t^^^^ 14,- naisiin ristirUtoihin jakelumarkki-
'958 vakituiseen ja 12,853 tilapäiseen, työhön. noilla, tekevät keinotekoisen rahabu-
' ' Työviraston julkaisussa uskotellaan, että tvötilanne.. "satunnai- 1^"- -letävät rahat pois markkinoata.
, ' = 1 • ' " 1 . r k " » L - ^ i : » ' 11 »' • »1 .• • seisauttavat teollisuuslaitokset, syös-fie?
ta sesoiikivahenny^esta huolipiatta on _oIlut jatkuyasti parempi jen tällätavaoin miljoonim nouesvan
lorin-Jjunaan vuonna y ^ ^ tilastoja rybdvltiin palkkatyön armeijan vaille kaikkea
le t.k. 12 p.' k l o G i p . O h j e l m a s sa
o n : puhe, l a u l u a , r u n o j a , leikkiä,
y . m . , y . m.
Emännät leipovat oikeini. sitä-v
a r t e n maukasta p u l l a a j a keittä­vät
hyvää k a h v i a j a l u p a a v a t jär­jestää
j o t a i n k a u n i s t a j a t a i t e e l ­l
i s t a .
H e l l e r c i tytöt! JTulkaa j o u k o l la
n y t j a ( u o k a a j o k a i n e n p a l j o n u u ­s
i a jäseniä t u l l e s s a n n e , viettämään
h a u s k a a j a r a t t o i s a a i l t a a j a h a k e ­m
a a n h u m o o r i a sekä r e i p a s t a ja
i l o i s t a mieltä, s i l l a k o k o i l l a n " u i e
l a u l a m m e , nauramme, leikimme
v a a n . ' *
Sisääiipääsy o n v a p a a!
T e r v e t u l o a työläistytot s u u r e l la
j o u k o l l a ! " N i i n t o i v o o : .
. C a n a d a n vaatetustyöläisten teolU-s
u u s l i i t o r i järjestämä jäsenryhtäys
n a i s v a a t t u r i e n ' keskuudessa Toron­tossa
a v a t t i i n viime h e l m i k u u n 20
pnä pidetyllä joukkokokouksella. A -
l e t m i jässnryntäyksen tarkoituksena
Ön' mähdolllsimmari suören järjes­täytymisen
aikaarisaairimeri j a s e n -
jälkeen ryhtyminen t o i m im . ' n a i s ­v
a a t t u r i e n olosuhteiden parrantami-seksl
vaikkei» y l e i s l a k o n avulla.
Tämän k u u n 2 pnä p i d e t t i i n s i t ­t
e n y l e i n e n naisten v a a t e t u s l i i k k e i s ­sä
työskentelevien työläisten: työ-pälkkaedustajleri
kokous j a o l i k o ­kouksessa
läsnä edustajia k a i k i s ta
s u u r i m m i s t a työpajoista Torontosta.
K o k o u k s e s s a olivat läsnä naisvaat­t
u r i e n paikallisosaston puheenjoh­t
a j a Richmtmd j a organiseeraaja
B u U s r , vaatetustyöläisten teollisuus­l
i i t o n puheenjohtaja Shur sekä s a ­m
a n l i i t o n y T o r o n t o n k a u p u ; i g i n toi­meenpanevan
k o m i t e a n jäsen K a l i n.
Lyhyissä, m u t t a v i l k k a i s s a puheis­s
a a n p u l i u j a t p a l j a s t i v a t A. F . L r n
hierrojen vehkeilyn, osoittaen, että
he ovat a v o n a i s i a k a p i t a l i s t i s e n l u o ­k
a n agentteja j a työnantajien' edus-
— ' • • • /.k
^ O s u u s t o i m i n t a - a a t e .jOn . ICUnassa
m i l t e i yhtä v a n h a k u i n m a a n histo-r
i a k l h . • -Jo vanhassa K i i n a s s a o l i
m a a n v u o k r a s u h t e i s s a v a l l i t s e v a n a n .
s. Chlng-Tien'*^ärjestelmä, joka p e -
r i j s t u i keskinäiseen apuun j a y h t e i s ­k
u n n a n tukeen: S i t t e m m i n s y n t y i n .
s Huijärjestelmä, j o k a m e r k i t s i,
tä. kjmimehen l a l kaksikymmentä
ystävyyttä keräsr k e s k u u d e s t a a n vis­s
i n rahamäärän jotakin ystävää
v a r t e n . Hänen o l i s i t t e n maksetta­v
a tämä s u m m a koi-kolneen t a k a i ­s
i n yhtä s u u r i n väbiittäismacsuin j a
määrättyinä aikoina. Tämä järjes­telmä
o n vieläkin käytännöss|. N ä -
riiä muodot eroavat l u o n n o l l i s e s ti
p e r i a a t t e e l l i s e s t i n y k y a i k a i s e n osuus­t
o i m i n t a l i i k k e e n periaatteista. M u t ­t
a yhteistä o n k u i t e n k i p ajatus kes­kinäisestä
avusta.
N y k y a i k a i n e n osuustoimintaliike
K i i n a s s a k i n ' o n luönnoHiseisti valläti
t o i s t a . Tämä liikfe o n k o k o n a a n s y n ­t
y n y t eurooppalaisesti sivistyneiden
" ' " ^ Ö O M ^ N EblS¥¥SMIlEl^lSE>f
OSlrtfskAl^PÄtllKKEEN '
V A K U T i T U S t A I T Ö K S ET
E d i s t y s m i e l i s e n ösuuskauppaliik-keSen
Vakuutusalitokset, H e n k i - ja
Pinrto-Kattas, saavuttivat kuluneen
vuoden aikana varsin ' tyydyttävät
tulokset. Kireästä ajasta h u o l i m a t ta
ovat hankintätulokset k a l k i s s a ' v a -
k u u t u s h a a r o i s s a lisääntyneet.
H e n k i - K a n s a myönsi viime vuo­d
e n a i k a n a 19,409 h e n k i v a k u u t u s ta
192,356,000 markan vakuutussum­m
a l l e . Lisäys varsinaisissa h e n k i ­v
a k u u t u k s i s s a on y l i 7 m i l j . mark­k
a a .
H e n k i v a k u u t u s t e n lisäksi myönsi
H e n k i - K a n s a viime vuoden a i k a na
9v340 hautausvakuutusta 4,670,000
m a r k a n vakuutussummalle. H e n k i -'
vakuutusosaston : t u l o s ori k o k o n a i ­suudessaan
siis 28,74f! vakuutusta
197,026,000 markan v a k u u t u s s u m ­m
a l l e . '
Myöskin tapaturmavakuutusosas-
,. .Hanonistp. ilinoilctaan, että Rans-J
k a h : siirtoiinaa-ssa Tonkingissa Infrj
K i i i i a s a o n väestö noussut kapinaal
r a n s k a l a i s t a siirtomaahallintoa TS-I
taan^ K a p i n a l l i s e t hyökkäsivät .ya-J
Berissä ranskalaista Kotilasleiriä tc-j
t a a n . S u u r i n osa ranskalaisten iij-j
s e e r i en komennuksessa olleita a*]
l a i t a . . l i i t t y i kapinallisiin. Atehi
k a s s o t i l a a t ottivat upseerinsa TO-I
g i k s i j a tappoivat ne, jotka teöiij
v a s t a r m t a a . K u n kapinalliset di&.j
vät r a n s k a l a i s t e n leiriin, kielt8ytil-|
vät myöskin ranskalaiset soälalj
ampumasta. Aliupseerit Ja kmpM-j
Iit. n o i n sata luvultaan, pakeniaj
y l i m p i e r i päälliköiden kanssa ajj-|
sepin k a s a r m i i n ja avasivat Uiaj
k a p i n a l l i s i a - vastaan. Ennenkuin frl
p i n a l l l s e t pystyivät vaUoittanacl
k a s a r m i n , saivat upseerit apua&l
himmältä sotilasasemalta. ApiB^j
m i e n ' käytettävissä oli koneWJ-|
reitä. J a tankkeja. Mutta mjöäil
k a p i n a l l i s e t saivat apua lähijii^J
rlstön vallankumouksellisilta t # l
sUtä j a t a l o n p o j i l t a . Nämä puifcj
t a u t u i v a t upseereita vastaan kin^J
lä, k u o k i l l a j a viikatteilla. YkätoiJ
y l i u p s e e r i a kaatui
T a i s t e l u s t a muodostui sangen i*j
kera. Viranomaiset saivat avutoj
p o n i m i t u s i l m a l a i v o j a . V.k. 12 iBnij
nä -saapuneideu tietojen midosl
j a t k u i v a t taistelut uhaten laajejiaj
m u i l l e k i n sotilasalueille. Myöteä-I
lÄm saapuneiden tietojen mulasJ
o n myöskin ranskalainen sotilasa»|
ma Hung-Ho^ssa joutunut kapf"'
l i s t e n hyökkäyksen alaiseksi. Eas-j
k a l a h i e n lehdistö pelkää kapin»!
l a a j e n e m i s t a koko Indo-Kiinaa b-|
sittäväksi.
"yrityksen tytöjt".
t a j i a .
K o k o u k s e s s a käsiteltiin laajasti
järjestökysymyksiä j a päätettiin p e ­rustaa
e r i k o i n e n tjröpaikkojen edus­t
a j i s t a v a l i t t u edustajaneuvosto, j o ­h
o n välittä tapahtuu - työijajoissa
(äröskentelevien lukumäärän m u k a a n.
Yleensä kokouksen kulku osoitti,
että C a n a d a n vaatetustyöläisten t e ­o
l l i s u u s l i i t t o tulee v a i f c i i t t a r a k s i t e ­kijäksi
: T o r o n t o n vaatetustyöläisten
k e s k i i i i d e s s a . heidän taistellessaan
p a r e m p i e n p a l k k o j e n j a olosuhteiden
puolesta- työvolxnanostajia vastaan.
S a m o i n näsrttää l i i t t o saavan y l i ­otteen
te«ntumuk.selHsten unioh»-
r o j e n j o h t a m i s t a ' u n i o i s t a , j o i d e n a i -
nbauoa tehtävänä näyttää olevan
Tämän päivän epistola pitänee
o m i s t a a tätiväelle. änään nim. on
kansainvälmen naistenpäivä, j o l l o in
k a i k k i a l l a maailmassa tehdään o i ­k
e i n n o i n t a v a l l i s t a räväkämpi hyök­käys
n a i s t e n keskuudessa l u o k k a t i e -
dottomuuden poistamiseksi.
M i e h e t , me m i e h e t nimittäm, t a h ­domme
tavallisesti aina p u l l i s t e l la
r i n t o j a m m e j a rellestää, että tässä
ne m a a i l m a n havat on-, m u t t a on
s a t t u n u t lukematon joukko tapauk­sia,
j o l l o i n " h e i k o m p i a s t i a " , n a m c n.
o n yähm itsekehumisin l i v a h t a n ut
i t s e teoissa miehistä o h i .
J a tellaiset tapaukset eivät s u i n ­k
a a n ole h a r v m a i s i a . Läfitemättä
k a u e m p a a hakemaan esimerkkejä,
voimme k a t s e l l a mitä täällä omassa
keskuudessamme tapahtuu tässä
suhteessa. K u n vertaamme esimer­k
i k s i naisosastojen toimintaa valk-m
a a i l m a n laajuiseen tappeluun, j o ­t
a porvaris-toa vastaan käydään.
Siitä k a i olemme, yksimielisiä.
N y t huomenna kokoontuu täällä­k
i n Sudburyssa naisten aluekokous
j a me m i e h e t ' ' e m m e m u u t a voi, k u n
t o i v o a inenestystä kaikissa heidän
edesottanrisissaan tämän yhteisen
asiamme hyväksi. J a k u n m e täällä
k e s k i - O n t a r i o s s a n y t elämme erään­l
a i s e n osuustoiminnan a i k a k a u t t a j a
k u n silmäämme p i s t i sieltä n a i s t en
a l u s t u k s i e n joukosta myöskin sitä
työväenliikkeen haaraa koskeva- a -
lustus, n i i n sen käsittelyyn nähden
meillä "osuuskauppamiehillä" olisi
vähän hampaan kolossa.
A s i a on, katsokaas, sillä tavalla,
että "tämä osuuskauppa-aate on j a ­l
o aate". Kuten eräs Ryllykkä-valnaa
k u u l u u sanoneen. Se o h n y t m e i l le
k e s k i - o n t a r i o l a i s i l l e siinä suhteessa
t a i s t e l u - k a p i t a l i s t i e n puolesta.
' Vaatetustyöläinen.
k a p a suomalaisen järjestön j a p u o - j tälläkertaa jalo aate. että k u n me
l u e e n solujen toimintaan, n i m e r o '
o n melkomen. Miehet ovat k u i n o-v
a t k i n laiskempia, v a r s i n k i n ' s e l l a i ­seen
t o i m i n t a a n nähden, jossa on
kysymys tietojensa kartuttamisesta
j a samalla l u o k k a v a l i s t u k s e n kohot,
tamisesta.
Tätä e i n y t n a i s t e n t a r t l t s e o t t aa
e r i k c i s e S s i &ehumiseksi, enempää
k u i n miesten i h a n suoraksi hauk­k
u m i s e k s i k a a n , sillä k u k a a n , e i sen
p a r e m m i n tätiväki k a t o me " l u o m a -
k i m n a n T h E x i a t k a a n . meistä e i ole
ottanut täydellä terällä osaa siihen
olemme kerran tänne osuusliikkeen
pystyirtäneet, n i i n teeidän pitäisi
sitä kyetä viemään a i k a h a i p a k k aa
eteenkmpäm. Pyllähtäneet o s u u s l i i k ­keet
ovat syrjäisenkin k a t s e l l e n sää-lUtäviä
otuksia, jopa sitten sellai­sen
katsella, j o k a siinä o n m u k a na
t a v a l l a t a i l o i s e l l a r e h k i n y t.
N a i s i l l e olisi siinä asiassa s e l l a i s ­t
a tehtävää, että n e k o e t t a i s i v a t i s ­t
u t t a a siellä kokouksessaan t o i s i i n sa
s e l l a i s t a Henkeä, että edustaaista
kokouksen loputtua olisi t u l l u t o i ­k
e i n reimakoita kyläagitaattoreita
myöskin asuu.stoiminnallLseHa ifrj
l a m a l l a .
V a i k k a allekirjoittanut ci c^j
kääri »naisten, tarkoitamme kofcod-|
scsri kokoontuvien edustajien. P * !
a a t t e e l l i s t a puolta, r iin tekee m»!
tässä vielä muutamalla sanMj
h o i h k a i s t a , että tyovHenliikkeen^l
riatteet ovat tässäkin osuuska^I
a s i a s t a keskusteltaes.sa pidettän^l
s u s t i mielessä j a niiden n ^ " ' ' * ^ !
dettävä suuntaviiva: .silläkin rm
m a i l a toimiessa. Ei tule nim-^l
h o i t t a a niitä karvaita kokemui^l
j o i t a melkein joka puolella on
t u maistaa sen vuok.<^i vam. » j
o n aikanaan -unhoitettu
työväenluokan taistcUiperiaat^l
osuuskauppaUikcttä numatcssa-^l
näissä osuustoimintahommtssa |
t a a n olla feiUä, ta;iolIa. että I gJ
t a a n vain" pelkän oiUust^inunÄjl
keen - v u o k s i , niin BF^I
oHa - j o hakoteillä Suna t ^ l
väkisterikin mihottua että nungJ
sen äidm l a p s i a sitii ^ ^ l ' ^ " ^ ^ . ' ^ !
T o i s i n sanoen, että mistään
s i s t a periaatteista ci enaa '
v o i d a puhua. OsuustoimJn» ^
nähkääs. e i yksinään ole niitaaD^I
riaatetta, ei oikea.sta.i!i ki^nn(Wjl
värillistäkään pisnesiä. ^ - ° ° ^1
v a n k k a a a t t e e l l i s t a I » - ' ' ^ ^ * ! ^!
l a i s t a T u r u n ja Ab'Jf, vgJiIIa ^ |
m i s t f l .
N i m että: • pidetty tiliän
osuuskauppa-asioissak m
v a n k a l l a proletaariseUa la
j a l l a , n i m emme aja i ^ s e j n ^ ^
v e r i i n enempää henkisessä tss^
n f e l h s e s s a k a a n suhteessa.
Luppovaaran ^ \