Vapaus, July 11, 1927

              No. 79—1^7 Maanantaina, heiiäk. 11 ptnä—Mon., Jaly 11
tetaan yleisöä pitämään t3Lmän tSai-sanden
mielessään ja antamaan
kannatuksensa.
CONNAUGHT STA,. ONT.
S. j:n osaston syysjuhlat tullaan
pitämään t^Uä 6—7 p:nä clok.
omalla haalilla. Objelmassa tulisi
olemaan saamieni tietojen mukaan
«ellä että hän ottaa toimen vastaan
ennen edustajakokousta suoritetulla
knukautisella / tqimitusavustus-palk-knota
vastaavalla palkalla lehden
laajentamiseen saakka. Edelleen
päätettiin toimitusneuvostolle tehdä
erinäisiä esityksiä toimituksen s u ­delleen
järjestämiseen nähden,
Lnettun kustanousliikkeiden vä­listä
kirjeenvaihtoa. E i antaneet a i ­hetta
toimenpiteisiin.
Vapanden liikkeen tiIaH>te touko­kuulta
tarkistettiin. Ei antanut a i ­hetta
toimenpiteisiin.
Järjestön saannot l»«tettiin pai­nattaa
edustajakokouksen tekemillä
korjauksilla.
StfateeriDe myonaettnn oikeus teh­dä
harkintansa mukusia muutoksia
tiBjärjestelmään.
Kiertokirjeen ytAeydessä päätet-tnn
huomauttaa <!i6as};ojen virkaili­joille,
että verofiuerkkien y.m. t i -
laoksia tehdes^ tntee lähettää raha
. tilanksen mnkaxm.
VarsiBaisiksl tnimeenpanevan ko-imtean
pöytiOäö»» tarkastajiksi va­littiin
tov. A . k-oriionen ja E . Pirt-finen.
Kokous lopetettnn.
Vakoude^ä,
JL T . H I L L , sihteeri.
Olemme tarkastaneet edelläölevan
pSyt^irjan ja hyväksymme sen sei-
A. Korhonen. E. Pirttinen.
(reytäkirjan .tarkastajat.)
kaisemmin tuossa kahden sadan
paikkeilla rästissä olevain kanssa.
Nykyään on vaikea saada puolu­eeseen
juuri Suomesta tulleita, joi­ta
on tänne tullut paljon, syystä,
että nykyään on melkein mahdoton
saada työtä paikkakunnalla englan­ninkieltä
puhumattomana. Aikai­semmin
ei tullut kysymykseen o-saatko
puhua vai e i kun tarjosi i t ­seään
komppanioille. Nyt työvoi­maansa
tarjoavien joukko on suu­ri
j a puhumattomat joutuvat etsi­mään
työtä muualta. Työnsaanti
ympäristöllä on o l l u i n tänä kevää­nä
hyvä, mutta palkat ovat huonot.
Kaivannoihin on aina otettu joku-näytöskappale
(jota en kyllä öle
tietooni saanut,, vaikka olen salaa
sekä julki koettanut ottaa selville,
mutta silloin se nähdään, kun näy­tetään),
puhe, runoja, laulua ja
huumoria sekä urheilua y.m., y.m.
Pyytäisimme, että ympäristön
osastot eivät näinä päivinä järjes­täisi
juhlia. Älkää siis unhottako
saapua syysjuhliinune.
Työnsaanti on tällä kertaa aivan
sattuman varassa, sillä töitä on vä­hän
työvoimaan verraten. Palkat
myöskin ovat perin alhaiset, nim.
30 senttiä tunnilta ylöspäin, joten
voi hyvin arvata jokainen, että on
puolittain, paastottava, vaikka töi­hinkin
pääsisL Hyvästi huomaa, et­tä
kapitalisti pitää meitä vain nau­tintonsa
välikappaleina j a tiedotto­mina
orjina. On siis jo, kohtalo-,
toverit, aika nousta pimeydestä
valkeuteen.
Ilmat ovat olleet kuumia, varsin­kin
viime viikolla. Todistuksena
tästä voin mainita, että I. S. Woo-lings
Co:n myllyllä eräs mies kuoli
auringonpistokseen ja muutamia
pyörtyi samana päivänä. Mutta kyl­lä
heidän tilalleen olisi ollut as­tumassa
vaikka kymmofnkertainen
joukkue.
Paperipnita täällä parhaillaan teh­dään,
vaikka kai sekin jo on pa­remmin
loppua kuin alkua. Metsät
ovat huonoja j a palkka metsään
nähden pieni, nimittäin kuorituista
kuusista ?4.50 ja haapapuista* $3.00.
takaapa silloin kaikki metsätyöläiset
saapua omiin iltamiinne, että ne
saadaan tuloksia tuottaviksi. Tuon-kupleftiakin
tomautetaan. Näilläkin
me jo voimme todistaa, että sinä
iltana ei ole nutään ikävää. Tietää­hän
sen kun jätkät rynnistää, niin nempana tulee olemaan vielä ilmo
" a i , ai a i , siit* on oksat pois —". Itus lehdessä, että jokainen näkee
Sitten ohjelmassa ei ole mitään pit- i paremmin ~ ipitä kaikkea - hauskaa
kia numeroita, joten aikaa jää vie-1 siellä tulee olemaan. Siis tervetu-lä
tanssillekin. Jätkillä on oma | loa te kaivostyöläiset sekä metsän
soittaja mukana. Iltamat tullaan ai-< kaatajat; te työn raskaan raatajat,
kamaan täsmälleen kello 8 illalla,; viettämään hauska illatsu.
sisäänpääsymaksu 35 senttiä. Eoet- Kortti No. 9587.
iakakouksesta
nen mies. Siellä tapahtuu tapatur-mia
n^in^ Tämän viikon alussa ;5r;mmi„'ToLi'~näi^''m^
putosi HoHmgenn kaivannossa mies hakkioiksi kuin metsiksi.
T I M M I N S . <KesiT.
Paikkakimtakirjeenvailttajat ovat
kai ottaneet kesälomaa, koska" ei
p!e viime aikoina oUut föältä k i r -
joitnksia. Kun olen solustani valit­tu
kirjoittamaan, niin kirjoitan
jonkan sanan. Puoluekokous ja
BuomaJajsen l^lKstetun järjestön e-dustajakokousasiat
ovat olleet v i i -
jneisimpinä aikoina kokouksissa kä­siteltävinä.
Luomalla katsauksen
edellisiin vuosiin, huomaa, että toi­minta
täällä on suomalaisten kes­ken
mennyt entistä menoaan. Jä­senistö
oh puolueessa niinkuin a i -
nostoaukkoon noin viiden sadan j a ­lan
korkeudesta ja murskanntui,
kuollen hetL Miten tuo tapahtui,
ei ole lähemmin tiedossa. Hän oli
etumiehenä nostoaukossa työskente­l
e t t e vnehTOe j a oli nostokorissa
josta pxttofsä aukon pohjaan.
KulhmTarkanksis^ on vangittu
useampia täällä -«nime viikon aikana.
Snurin osa työmiehiä, mutta on
joukossa myös välittäjiä, joitten
kautta täSKS, on kultaa ulos saa­tettu.
Oikeudessa on toisia vapau­tettu
kuin tH (ble ollut asiaa niin pal­jon,
«ttä pl&i voitu tuomiota lan-
Pohjois-Ontarion piirijuhlat pidet­tiin
ensimäinea päivä heinäkuuta
'Rmminsissä. «Osanotto juhliin oU
samx Ihmisiä ikerääntyi juhlapai­kalle
huolimatta siitä, että porva­rien
juhlia oli jokaisessa kylässä.
Suomalaisia toinutsijoita oli jäänjrt
j u h l i t a pois. H^taa teki niitten
hcnkEoitten poissaolo, joitten piti
huolehtia urheilusta, jota oli varat­tu
paljon. Kuitenlsän suoritettiin
paljon iilpailuja, j o i « a oli eri kan­sallisuuksia
osaaottamassa. Kieli­vaikeudet
tuottaa täälU paljo hait­taa
yhteisissä juhlissa. Rahallinen
tulofi oli hyvä.
• PaikalliseC virolaiset puoluejäse­net
toimivat huvimatkan Sandos
Fallsille 17 päjvä^-k. Matkalle läh­detään
lähemmin määrättynä aika­na
Matagami-sillan luota. Koska
kaikki tulot lankeaa virolaisen puo­luelehden
hyväksi, joka ilmestyy
Yfidysvaltain puolella, niin kehoi-
Ei siis kehuttavaa. Sutki.
HOYLE P.O., ONT.
A. Laineen kämppä
Hei ympäristön metsätyoBiact!
Ottalkaapa nyt ja kuunnelkaa initä
meiBä on sanottavaa. Me ' mä&ääs
olemme täällä pikku hiljakseen t o i -
mrneet j a Jiiukan kuin tutkine«Ä; jär­jestömme
voimakkuutta j a olemme
fedliieet siihen tulokseen, että Inrvralla
tohinalla se rynnistää eteenpäin.
Y M uusia ja uusia rekryyttejä vir­taa
rivoihimme, mutta ei vi«3ä kui­tenkaan
niin hsrvin ole k a i ! ^ kuin
oBa. pitäisi, sillä on paikkoja, jjotka
tänäänkin vielä auttamattomasti
ova± takapajulla järjest^yljainseen
näbäen. Ne paikat on saatama v a l -
lattaaa L . W. L UnioUe. Mutta imil-
^' ?»""*^Ji'^ koomaan gelostuksesla ja sitä seuranneessa
agitate«)nikassoja,_ ette jroJBum^e keskustelussa ilmeni, että Canadan
Kolmannen kokouspäivän ilU- ja
yoistnnto
alettiin kello kymmenen (sunnun­taina,
kesäkuun 19 pmä). Kom­munistisen
nuorisoliiton sihteeri, to­veri
Oscar . Ryan jakoi edustajille
liiton toimeenpanevan kansallisko­mitean
toimintakertoinuksen liiton
kolmannen ja neljännen edustaja­kokouksen
väliseltä ajalta. Sitten
ryhtyi tov, Ryan
selostamaaa aaorisokysyraystä
Lähes tunnin kestäneessä puhees­saan
selosti hän Canadan työläis­nuorison
taloudellista asemaa, tä­män
joutumista teollisuuden palve­lukseen,
alhaisia. palkkoja, siirtolai­suutta,
joka nousee useihin tuhan­siin
vuodessa j a niitä keinoja, millä
kapitalistiluokka värvää työläisnuo­ria
erinäisiin nuorisoa varten muo­dostettuihin
j a ylläpidettyihin jär­jestöihin,
joista suuri osa on vielä
militaristisia; nykyistä poliittista t i ­lannetta,*
Jcapitalistiluokan hyökkä­yksiä
työläisten elintasoa. Kommu­nistista
kansainvälistä ja sen puo­lueita
sekä vasemmistolaisten työ­läisten
liikkeitä, siirto- ja puolisiir-tomaitten
kansojen itsenäisyyspyrki­myksiä
j a Neuvostoliittoa vastaan;
Canadan kommunistisen nuorisolii­ton
jäsenmäärää, joka nykyään dti
noin 850 neljässäkymmenessäviides-sä
yksikössä... järjestöllisiä puutteel­lisuuksia,
toimintaa eri aloilla ja
kommunistipuolueen järjestöjen ja
jäsenten suhtautumista liittoon ja
sen tCimintaan.
Selostusta seuranneen keskuste­lun
ja selostajan vastauksen jäl­keen
hyväksyttiin toimeenpanevan
keskuskomitean asiasta esittämä
päätöslauselma, joka tullaan julkai­semaan
Vapaudessa.
Tämän jälkeen selosti W. E . VHg-gins
seitsemännestä- piiristä
työtä maaariljeUjäin keslnradessa
ta, — jotka, voinmtta ymmärtää i l ­miöiden
kehitysprosessia, valasten­kin
kuvittelivat ne pysähtyneinä,
vailla keskinäistä yhteyttä olevina, j
kykenemättöminä kehittymään t o i -
eesta toiseksi;- Tätäi katsantokantaa
vastaan asettaa hän dialektiikan, jo­ka
tutkii ilmiöitä juuri niiden ke­hityksessä
ja senmukaan myös nii­den
keskinäisessä suhteessa.
Hegelin mukaan pn dialektiikka
kaiken elämän prinsiippL Usein t a ­vataan
ihmisiä, jotka lausuen jon­kun
abstraktisen määritelmän ker-
J ^ t i myöntävät, että ehkä. he
erehtyvät ja että ehkä aivan päin­vastainen
katsar'.okanta on oikea-
Nämä ovat hyvin kasvatettuja ihmi­siä,
kymien päihin asti "suvaitse-suntta"
täynnänsä: elä j a anna tois­ten
elää, sanovat he kanÄakseen--
Dialektiikalla ei ole mitäpn yhteis­tä
hienon mailman Sunistezi skep-tfllisen
suvaitsevaisuuden kanssa^
fflutta sekin osaa so^nttaa aivan vas-
Jf^Jset abstraktiset määritelmät
ftminen on kuolevainen sanom-
— Piöen kuolemaa jonain
Blkonaisiin olosuhteisiin perustava-
^ ja aivan vieraana elävän ihmi-luonnolle.
Johtopäätös on että
"kusella on kaksi ominaisuutta: eS-
^ olla elämä, j a toiseksi olla
ojyös kuolevainen Mntta^ lähemmin
katsoen osottautuu, että itse elämä
siältää kuoleman idun, j a että y l i -
l»aänsä jokainen ilmiö on ristiriitai­nen
siinä mielessä, että se omasta
J^stään kehittää ne ainekset, j o t -
^ ennemmin tai myöhemmin lopet-ta^
t sen olemassaoloni muuttavat
f^omaksi yastaköhdaksL Kaikki
" ^ a , kaikki muuttuu, eikä ole
oittaa, joka voisi pidättää tätä
«esfceyinätöntä Jiikuntaa, pysyttää]
tätä ikuista liikettään; ole voimaa,
joka voisi vastustaa ilmiöiden dea-lektiikkaa.
Tänä hetkenä liikkuva kappale on
vississä paikassa, mutta se on sa­maan
aikaan sen ulkopuolella, sil­lä
jos se olisi vain siinä paikassa,
niin se loppujen lopuksi sinä hetke­nä
oli liikkumaton. Jokainen liike
ori dialektinen prosessi, elävä risti­riita,
mutte kun ei ole luonnossa
ainoatakaan ilmiötä jota selvittäes-sänune
meidän ei viime kädessä
täytyisi vedota liikkeeseen, niin täy­tyy
pila yhtä mieltä Hegelin kanssa,
joka on sanonut, että dialektiikka
on kaiken tieteellisen tajuamisen
henki. Ja tämä ei koske ainoastaan
luonnontajuamista. Mitä esim. mer­kitsee
vanha aforismi: summum jus
summa injuria- (suurin oikieus on
suurin vääryjrs) ? Sitäkö että me
käytämme kaikkein pikeimmin sil­loin,
kuin, maksaen veron oikeu­delle,
i6e samalla kertaa maksam-myös
oikeudettomuu-läbetiSä
järjestäjiä, sillä järjestöm­me
vatsat ei varmaankaan ole ko­vin
k^nttavat. Senpätähden me
Laineen kämpän metsätyöläiset pää­timme
alottaa agitatsionirähaston
kartuttamista oikein rennoiUa ja
humoristisilla iltamilla. Nämä ilta­mat
tullaan pitämään South Poreu-pinen
talolla heinäkuun 23 päivänä,
ehdottomasti Jiauskan ohjelman
kanssa. Parhaillaan harjotellaan
kappaletta, sellaista, joka pitää ylei­sön
nauruhermot liikkeellä. Kappa­le
on nimeltään "Natjunen naimi­sissa".
Sitten on muutamia haus­koja
lauluja, runoja, satuja ja niin­hän
ne taisi vielä jutella, että pari
me- veron
delle? E i , niin järkeilee vain " t y ­perä
kokemus, tyhmyrien järki".
Tämä aforismi merkitsee että jo­kainen
abstraktinen oikeus, johdet­tuna
loogilliseen johtopäätökseensä
asti, muuttuu- oikeudettomuudeksi,
s. o. omaka vastakohdakseen. Sha-kespearin
Venetsian kauppias on
siitä loistava esimerkkL Katsokaapa
nyt taloudellisia ilmiöitä. BGkä
on "vapaan kilpaiinn" loogillinen
loppu? Jokainen yrittäjä, haluaa
kinain ainoaksi isännäksi. Eivätkä
kukistaa 'k£pailijansa, jäädä mark-olekaan
harvinaiset ne tapaukset,
joIlPin jonkun EotchDdin tai Van-derhntin
omustnu toteuttaa tämä
pyrkimys- Tämä todistaa, että va­paa
kilpailu johtaa monopoliin, s.
o. kilpailun kieltämiseen, omaan
vastakohtaansa. Tai katsokaa, mi­hin
johtaa narodnikkojen niin ylis-tämä
omistuksen työprinsiippi. M i ­nulle
kuulu vain se, minkä : olen - o-malla
työlläni luonut. Tämä on
kaikkein oikeaihielisintä. Ja yhtä
oikeata on, että minä käytän teke­mäni
kappaleen mieleni mukaan:
käytän itse tai vaihdan toiseen ha­lutumpaan.
Yhtä oikeutettua on,
että käytän vaihtamani kappaleen
vapaan harkintani mukaan, — m i ­nulle
mieluisimmin, parhaiten, e-dullisimmin.
Otaksutaan nyt, että
olen myynyt tuotteeni rahasta, ja
käyttänyt rahan työmiehen palldcaa-miseen,
s. j. 6l*m ostanut vierasta
työvoimaa. Tätä käyttäen tulen
huomattavasti suuremman arvon o-mistajaksi
kuin olivat kuluni, sen
ostamiseksi. Tämä on toiselta puo­len
aivan oikeudenmukaista, sillä
sovittiinhan siitä, että saan käyt­tää
vaihtamaani tavaraa* mieleni
mukaan, mutta toiselta puolen on
tämä hyvin epäoikeudellista, koska
riistän vierasta työtä j a siten kiel­län
sen periaatteen, joka oli oikeus-käsitteeni
perustama. Persoonalli­sella
työllä hajokkimani omaisuus
synnyttää minulle toisen työllä luo­tua
omaisuutta. Snurin oikeus on
£uurin vääryys. Ja tällaista^ vää­ryyttä
hatjotetaan itse olojen voi­malla
miltä jokaisen vauraamman
käsityöläisen, miltei jokaisen toi­meentulevan
.maalaisisännän talou­dessa.
N i i n jokainen ilmiö niiden samo­jen
voimien toiminnalla, jotka pal­velevat
sen olemista, ennemmin t a i
myöhemmin, mutta kiertämättä
munttuu omaksi vastakohdakseen.
kommunistipuolueen työ maanvile-lijäin
keskuudessa on ollut liian
heikkoa ja että siltä on puuttunut
läheistä toimintaoiijelmaa. Edusta-jaJcokous
hyväksi kysymyksestä
päätöslauselman, ndliin sisältyi toi­mintaohjelma
maanvjljelijäin kes­kuudessa
tehtävän t;^ön mahdolli­simman
tehoisalle pohjalle saatta-misseksL
Järjestövaliokunta esitti kaksi
pontta, joista ensimäinen koski
palkallisia piirijärjestäjiii
ja toinen tp. k k ;n jäsenlukua ja ko­koonpanoa.
Täydellä palkalla töi­nen
filosofia katsoi kaikkia ilmi­öitä
niiden kehityksen kannalta, ja
että se. juuri merkitsee niiden kat­somista
dialfiktisestL On lisättävä,
että metafyysikot osaavat vää­ristellä,
itse kehtiysopinkin. He
vakuuttavat, että luonnossa ei­kä
historiassa ole hyppäyksiä. K u n
He puhuvat jonkun ilmiön tai yh­teiskunnallisen
laitoksen synnystä,
niin he esittävät asian niin kuin o-lisi
se ilmiö tai laitos joskus ollut
hyvin pieni, miltei huomaamaton,
j a sitten asteettain kasvanut. K u n
on kysymys sanruin ilmiön tai laitok-e<
en tuhoutumisesta^ osotetaan sen
asteettain pienenevän., mitä jatkuu,
kunnes se on aivan huomaamaton
mikroskooplsen pienten mittojensa
vuoksi. Näin jrmmärrettynä kehi­tys
ei merTdtse mitään, se edellyt­tää
niiden samain Umiöiden ole­massaolon,
joita sen pitäisi selvit­tää,
j a ottaa huomioon vain niiden
määräUiset muutokset. Metafyysil-lisen
ajattelun herriins on aikanaan
ollut niin voimakas luonnontietees­sä,
että monet luonnontutkijat e i ­vät
voineet kuvitellakaan kehitystä
muutoin kuin juuri tutkittavan i l ­miön
sellaisen vähittäisen suurene­misen
j a pienenemisen muodossa.
Vaikka j o Harvey aikanaan tunnus­t
i , jettä "kaikki elävä kehittyy mu­nasta"
^ niin ei seUaista kehitystä
ollut mitään täsmällistä käsitystä,
j a spermatozoidlenr keksiminen jou­tui
tukemaan teoriaa, - jonka mu­kaan
siemensolussa on jo valmis,
täysin kehrttyn^ mutta mikroekoo-pniisen
pieni «läin, niin että koko
seVkehitys" on kasvussa. Aivan
samalla tavalla järkeHevät nyt vii­saat
ukot, j a niiden joukossa on
monta enm, kuuluisaa Enropan so­rtava
järjestäjä olisi saatava jokai­seen
piiriin, mutta näitten ylläpitä­miseen
eivät puolueen rahavarat
vielä riitä. Ponnessa, joka hyväk­syttiin,
esitettiin- järjestämisrahas­ton
kartuttamista siten, että jokai­sesta
jäsenverotuloina saadusta kol-mestakymnienestäviidestä
seAtistä
siirretään kymmenen erikoiseen ra­hastoon,
josta tp. kk. avustaa pii­rejä
niille valitsemiensa järjestäjien
ylläpitämisessä, jotta täten saatai­siin
yksi vakinainen järjestäjä edes
kutakin kahta lähekkäin olevaa pii­riä
varten. . ;
Toimeenpanevan keskuskomitean
jäsenluvuksi hyväksyttiin yhdeksän­toista,
joista viisitoista valitaan
edustajakokouksessa : ja piirit nume­ro
kolme, neljä, viisi j a kuusi kukiA
valitsevat yhden lisäjäsenen, jotka
tp. kk kutsuu kokouksiinsa vähin­tään
kerran jokaisen kuudäh kuu­kauden
ajalla.
Sääntövaliokunnan esitykset muu­toksista
puolueen sääntöihin hyvän-syttiin.
Toveri T. A . Evanin selostettua
vasemmistolaisten maanviljelijäin
Saskatoonissa, Sask., ilmestyvän
"The Furrow"-lehden asemaa
hyväksyi edustajakokous päätösLv
selman, missä puolue lupautuu avus­tamaan
lehteä "(a) rahallisesti sik­si,
kunnes se tulee kykeneväksi sei­somaan
omilla jaloillaan" ja " (b)
panemalla vastuunalaisen toverin
kiertämään aavikkomaakunnissa siel­lä,
missä puolueella on yksikköjä ja
kannattajia tarkotukselia koota r a ­haa.
ja tilauksia Purrow'lle, työs­kennellen
läheisessä yhteistoimin­nassa
Edistysmielisten maanviljeli­jäin
valistusliiton maakuntejaosto-jen
sihteerien kanssa".
Ponsivaliokunnan esittämistä pää­töslauselmista
koski ensimäinen
puolueen Jäsenten konluutUmista
Tässä huomautettiin, ettei viime
edustajakokouksen päätös bolshevi-soimisesta
ole tullut toteutettua en-simäiseltä
ja kalkkein tärkeimmäl­tä
kohdaltaan, joka koski marxilais-leniniläistä
valistustyötä j a velvotet-tiin
puolueen kaupunki- j a kylä- ja
tp. piirikomiteat sekä tp, kk. pikai­siin
toimenpiteihin tämän epäkoh­dan
korjaamiseksi,
Canadan työväen puolustusliitosta
esitetyn päätöslauselman johdosta
käydyssä keskustelussa käytti tove­ritar
Florence Custance pitkän pu­heenvuoron,
missä hän sanoi liit­toon
nyt kuuluvan neljäkymmentä
osastoa ja selosti laajasti sen toi­mintaa
^tsensä rakentamiseksi ja
canadalaisten luokkasotavankieji va­pauttamiseksi.
Keskustelun jälkeen
hyväksyttiin ponsivaliokunnan esit­tämä
päätöslauselma, joka julkais­taan
Vapauden tämän numeron toi-mituspaistoilla.
Tässä yhteydessä hyväksyttiin
myös päätöslauselma, missä puolu­een
eri piirit velvotettiia kehotta­maan
alueillaan* olevien järjestöjen
keräämään kolehdin Prince Alber­tin
kuritushuonevankilassa kolmen
vuoden neljän kuukauden tuomiota
palvelemassa olevan puoluscn jäse­nen,
Lewis MacDonaldin vaimon ja
kolmen lapsen avustamiseksi ja lä-hcttänoään
rahan Canadan työväen
puolustusliitolle MacDonaldin avus­tusrahaston
nimellä.
Osuustoiminnasta, Canadan työ­väenpuolueesta,
siirtolaisuudesta ja
työttömyydestä esitetyt päätöslau­selmat,
joista osa on jo julkaistu ja
loput tulevat julkaistuiksi Vapau­dessa,
hyväksyttiin hyvin vähällä
keskustelulla.
Canadalaisille Inokkasotavangeille •
lähetettäväksi hyväksyttiin seuraa­va
tervehdyssanoma:
Canadan kommunistipuolueen vii­des
edustajakokous lähettiiä terveh­dyksensä
toveri Kid Bumsille (Le­wis
MacDonald) ja Cape Bretonin
lupkkasotavangeille. /
Canadan kommunistipuolue tun­nustaa
teidän työväenluokalle teke-männe
rohkeat palvelukset, vie
eteenpäin sitä asiaa, minkä puoles­ta
te taistelitte j a lupaa jatkaa
ponnistuksiaan työläisten voimien
kokoamiseksi ei vain teidän vapaut­tamiseksenne,
vaan estääkseen tois­ten
työläisten joutumisen kapitalis­tisen
oikeuden uhreiksi.
Kommunistisen nuorisoliiton edus­tajakokoukseen
valitsi kokous puolueen edustajiksi
Tim Buckin ja Wm. Moriartyn.
Viimeksi valittiin toimeenpaneva
keskuskomitea, josta on jo kerrot­tu.
Kun istunnon ajan puheenjohta­jana
ollut toveri, Mike Buhay oli
lausunut edustajakokouksen ja sen
työn johdosta muutamia sanoja,
päättyi Canadan kommunistipuolu­een
viides kansallinen edustajako­kous
kello 8.15 maanantai-aamuna
"KansainvähMn" laulamiseen.
SUOMALAISTA KAPITALISTI-VIISAUTTA
-
Sanoimme, että Saksan'Mealisti' ^iologta^^dntäonistiz esim, po^
liittisten laitosten "kehityksestä",
historia ei tee hyppäyksiä: va piano
(hiljaa).
Saksan idealistinen filosofia nou­si
päättävästi moista tolkutonta kä­sitystä
vastaan' kehityksestä, He­gel
pilkkasi sitä myrkylHsestI ja
kumoamattomasti todisti, että niin
luonnossa kuin ihmisyhteiskunnassa
hyppäykset muodostavat yhtä vält­tämättömän
kehitysmomentin kuin
asteettaiset määrälliset muutokset­kin.
"Muutokset elannossa — sa­noo
hän — eivät ole vain sitä, että
yksi määrä muuttuu toiseksi mää­räksi,
vaan myöskin siinä, että yk­si
laatu muuttuu määräksi j a päin­vastoin,
jokainen jälkimäisen laa­tuinen
siirtyminen merkiteee kes­keytystä
vähittäisyydessä ja antaa
ilmiölle uuden muodon, joka laadul­lisesti
eroaa edellisestä. Niinpä
vesi . e i jääJyessään kovetu vähitel­l
e n . . . vaan äkkiä; jo jäähdytty-ään
jäätymäpisteeseen asti se py­syy
nestemäisenä, jos vaan säil])ry
lepotilassa j a silloin riittää vain
pienikin »yääys, jotta se äkkiä t u ­lee
kovaksi... Moraalisten Ilmiöi­den
maailmassa,., tapahtuu saman­laisia
määrällisen muuttumisia laa­dulliseksi,
tai toisin sanoen, laadul­liset
eroavaisuudet sielläkin perus^
tuvat määrällisiin eroavaisuuksiin.
Niin että, vähän vähemmän vähän
enemmän ovat niinä rajoina, joi­den
takana kevytmtelisyya. lakkaa
olemasta kevytmielisyyttä ^a muut-tuu
aivan toiseksi, n k o k i c k s l . ,.
Niin valtiot muiden setkkain ollessa
yhtäläiset vaikutuksesta. Visisit
lait j a vissi" valtion rakenne saavat
aivan toisen merkityksen valtion^ a -
lueen j a sen kansalaisten Inkumää^
rän lisääntyeesä."
Jatket.
Baltic and White Sean vuosiko
kouksessa Pariisissa äskettäin käsi
teltiin myös kysymystä 8-iuhtisen
työpäivän soveltamisesta merellä
Kuten tunnettua, pn Geneven työ­konferenssi
päättänyt kutsua koolle
neuvottelukokouksen v, 1929 kes­kustelemaan
siitä, missä määrin 8
tunnin työpäivää voi sovelluttaa
merimiehiin. Asiasta sukeutui vuo
sikokouksessa Pariisissa laajahko
keskustelu, jolloin L. Krogius Hel­singistä,
mainitsi m.m., ettei meri­miesten
liikarasitusta esiinny j a et­tä
päinvastoin liian vähäinen työ
merellä turmelee parhaankin mie­histön.
Vuosikokouksen päätökseksi tuli,
että se lausuu valittelunsa siitä, et­tä
on päätetty pitää v. 1929 konfe­renssi
8 tunnin työpäivän sovellut-tamiseksi
merellä, perustellen • ko­kous
päätöstään sillä, että konfe­renssin
aika on huonosti valittu ja
että se vain on omansa aikaansaa­maan
levottomuutta.
Ihmettelemme etupäässä herra
konsulin edelläolcvaa lausuntoa, sil­lä
tunnettu tosiasia melkein kaik­kialla
maailmassa on, että suoma­laisilla
aluksilla ovat muihin maihin
verrattuna kaikkein kurjimmat olot
merimiehiilä. •—^. Mutta kaipa kon­suli
on ottanut, esimerkkiä vati-liasta
sananlaskusta j a katkaissut
hävyltä hännän Pariisiin lähties­sään.
20
Canadan Dollarista
UUlETYSlCULUTt
lOe UbetykBistfi aUe «20.00, 60e l i -
hetylbiBtä $20.00—449.99,. 80e UU
betyksistä 960.00—179.99 Ja $1.00
lihetyisistft 180.00—1100.00 s t U
'5e jokaiselta seuraavalta alUavalta
«adalta dollarUta.
SiUpMttomalahatvInbtS ovat 11-
^etydculat ^ . 5 0 lähetyksUtiL
Kaikki slhköl&hett^^set tebdila
moraan Sndbarnta tlelsinUiB sa*
auma pUvftnl koin Mapavat Vft-
»anden konttoriin. -
Sndbnrjnna Ja ympIrbtSllft umrat
toivi käydft Vapandan konttoriMa
de4li>tamat8a «rikolBknmla.
L A I V A P I L B T T E J X MYYDXXN.
r i E O U S T A K A A PILETTIASIOITA
TahkftK IfthetykMt ofottaaUft
VAPAUS,
B M 69. SUOBURY. ONT.
V i ^ t i d e U e ottavat raliaviUtffcdS
rastaan myOsUn:
V A P A U S BRANCH OITICB t
816 Bay Stroet,
Port Artliar, Ontario.
DAVID HELIN
cr^alkkaknnnUla PohJ.-Ontarioaia.
J . OKSANEN,
Kirkland Lake, Önt. '
JOHN VUORI. .
So. Porcupine, Ont.
CHARLES H A A P A N E N , i
Osuuskauppa, Timrnms, Ont. i
A. T. H I L L ,
roronto, Ont. — Tavattavissa, flto-iin
967 Broadvtepr Ave., Ja päivislo
Room 804; 95 K i n g S t , E .
-Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Canadaa varten suorittaa kaft-kia
maan k a l l i s e l l e «dnstuKBeUo
kuuluvia tihtäviä, nntaa .passeja
matku8tua[la varten kotimaahan . t a i
muualle, vahvistaa asiakirjoja, kään­nöksiä
y.m., selvittää perintö- Ja
muita Suomen kansalaisiin kohdu-tuvift-
asioStai ^^:_^'y'-;^0M,
ösdltej .
Coiualate General of Fiolaad^ -
Rpom 918 -I
118 Stanley Strcct>Montreat
(Comer St. Catharine and Stanley)
A K S E L I RAUANHEIMO,
pääkonsuli
Lisäksi on Suomella edostajina
Canadassa: Konsuli Erick J.' Korte,
Port Arthur, Ont. ~ P . J. Cable,
40 King S t , S t John, N . B.
Aaiel Saarimäki, 319 Bay St., To­ronto,
Ont — G. W. Törnroos 661 :
Howe S t , Vancouver, B . C . — H .
P. Albert Hermanson, 470 M a i n i t ,
Winnlpegj Man. — Thomas Franssii
Box L , Copper Cliff, O n t
R. W. Demorest
MaamttUri — Vtiorf.fauIn83ri '
Euron Chambers,
S U D B U E Y ; ONT.
Suomalaiset voivat Jättiä tilaukset
mittauksista, kartoista y.m. minaUe.
R. W. DEMOREST,
Sndbnry; Ont. V
liUkijoillemme
Voidaksemme antaa tciUe hyvän
lehden mahdollisimman halvalla,
täytyy meidän julkaista ilmoituksia
lehdessämme. Tilaushinta yksistään
ei korvaa postirahaa, eikä paperia
jolle Vapaus painetaan. Palkat Ja
muut kustannukset täytyy maksaa
ilmoitustuloista. ^
ILMOITTAMINEN ON SIIS
HYÖDYLLISTÄ
Meidän ilmoitustyöllä on kaksi
tarkoitusta: ,
1. Me jatkuvasti pyrimme paran­tamaan
IlmoituK^lvujamme. Armotr
ta me hylkäämme kaikki petkutus^
ja epärehelliset ilmoitukset, näin
turvaten lukljalmme etuja. Jos kos­kaan
lukijoitamme on kohdeltu huo­nosti
lehdes^mme olevien ilmoitta­jien
taholta, haluamme me tietää
siitä.
3, Meidän tarkoituksemme on kes­kittää
kalkki suomalaisten liike nii­hin
liikelaitoksiin. Jotka ilmoittavat
lehdessämme. Näin menetellen on
liikemiehelle mahdollista ilmoittaa
jatkuvasti — se kannattaa. , Me keJ
hotamme lukijoitamme kannattamaan
nitla liikkeitä jotka ilmoittavat V a -
Siis ensikerran kun : lähdette os­toksille,
olkaa hyvä j a tutustukaa
Vapauden ilmoituksiin. Se kannat­taa
meille kaikiUe, i
V A P A U S ,
Box • 69,Sndbtuiy, •. Ont. .
218 St Antoine St.
Montreal.
a wiRTANm
Tri SKoo^
Baak N«va ScotI» aMf^
Tiytt«-, pliljrstj»* i a ksttMtriti
t A d U n s t k i niosvetiadsti.
JConttori pnbelia 190
Asttttto pnkelin 1189.
Iiii
• ' iii
JOS otEm ' pyytauu V V A P A A',^ e^l;v';|.:v\-:S|^^ ^ '
SUBS «IaJ yUUK 2eS KsdleftUtcaA ~UN oesls^t cfl «9U ttiilaa 0äL
leOjn». Knin Äy«iito_tt/«WUnen toetteto „
foaJttolata IcotOUIOuMM. MteU Jokaloea «« - f
ttäe nilt* Mpinn u u t e e n tsodUlMa,' t n m t » 'K,
ffiyauia UUck«lt%:liUuttt r. t». ,.v^
rnrnnUM» '.nlmtotrits.^ Jotta •8aBm»Mt:7:oa:i»i:-JiMS5sh
UjttttrmoiiiM-tfmmeBaruota*. .......
t b ^ IMte j«tf tmltfctte, V^
-~tigotWin AfUaOA OU a n arin—
^ --Saoo. ApteeUdlUk» n4msnol«g^
9. % UailELL «O., ^8(fp«riof^.WI«p|^,,