Vapaus, November 28, 1930

              Herjantainä, maiTask. 28 p:nä — Fi^l,, Nov. 28
3. . C u * d u rttainilritcn. %,ifmiMT<a «iB<« iäonittnDxmja. ilfficstrr ^ " ' i
borrna. Out., JuikkiDa, p*it«! •ttuuusui. j« määrltijrinl juiiU{/iItm3.
i c ä l adrcnUiBC nte*. 75c per coL incb. Slinissnm e!>u(e for U'B{I« ioiertios,
L b . t k e btA adiertistoc Dediaa aiaoiis the Fisoiib people ia Cuud*.
75c. The
jtntrtVnri, .fciijäluapy» ja .paiao o i a u u . UJoaia Eini Streetillä.
;^<MtioaM«: Vapta*. Box 69, Sattbcrr. Oat.
Jälleen Jamaannuslila v. 1866.
Mutta sitäkin seurasi nopea talou­dellinen
kehitys. Canadan halli-
:u» osti Rupertin maan rosvouk-
.istaan kuuluisaksi tulleelta Hud-on's
Bayn kauppayhtioltä.
Pitkäaikaista kansainvälistä la-laannuskaulta
vuosien 187.3—1879
f-älillä seurasi suuren siipiaarin
-autatien rakentaminen. Canadan
w.M0TL§Hi>NAT VAP^iLDESSA: . liapitalistit ottivat kä>'täntöön suo-
,.., iQSj^tfibioilaiotit&et^tl.OO J:rna. |2.W) kakii kvrUi. — Arinlilttooo nxooeiUa on»entoif«.ml««l j - t , | | - ,
<Oe,'p)flg«tjH.|«a.. r-^tmeamg^Uioilroctuti^t 5*' lerta. »1.00 3..kertM. — SlolyuOiJmoUkiet llÄ) !• jCIUStUI Iit.
Vijoden irj82 kriisiä" seurani
k » c » W ^ »Tr»i.»j r « « . V t / mi^iMi^ A c i h m * . « »My*»»«uuv*»«j<«-M
-:;-1Klwliau4':> iCeottori 1038. — Toiraito* 536W. — Kirjakauppa 23879. ';^nMiie: (Ufiee.. (job vork. attfeitciemesii, eic.) IttSi — E<!itor S3äW. — Bookatora 2387V(-'
Maaöaiijä J. W. AblqrUt.
.Kuttcer: J. W. Alil<nri»t.
k<sik.'.ttOli af. kertaa. — A««"ao^oitt3o|tk*et »2.'/0 kwta. J3iö0 ^cakai Jkertaa. — JCiit(J»il«U)tuk»«i ;
. * . r ] ^ joelta. — K,aQ{ciiuaiJ<i>op^>ei t2.0(> Jierta. 59c Uajjna^^. kiiloaJaot^U tai jturiMovjirayJfj..,—
£ tjalaan l\rd<,t ja' ««uiFilröatukiet SOc krrta, rSI-Ou kolme kertaa. — TiUpäitilmoltajiea ja ilootai- >
•^,-jiii.et«ttiu-« Unu,tuu.uux ^lukäteen. 1 aseita vuosia kesStärtyt krfpltalisll
i ,k. «.SO. 6 kk. ,2.S0„3 kk. ,.ns >T:d...a...oIl..o 1. S « o m . « aeki » u a J '^e" kukr>istuskausi: ^ VailCOUVerih'
f^^^.iatM^i^t 1 >k..<6JMi. ^ i,jLk,.u.(io. : kaupunki, nousi meL«ien keskeltä.
' WöVeV Bookatore *ai ftaslAop: Vapana BuilJinj, Elm Street. .. , ,. . . . , . .,
— r 5 T-^ r I V. 1889 oli j ä l l e e n kapitalismil-
/ai Biail to bo addretieds ..Yapaaa, P.O. Box J69, SBd|.urrt Ont. j, • -i - L -
, !e raskas vuosi. :\iinin aikoihin
; alivanut v o i m a p e r ä i s e m p i vehnän-
• viljelys auttoi kuitenkin ulkomaa-vauppaa
e d i s t y m ä ä n.
T e r ä v ä kriisi 1894 voitettiin se­kin
verrattain pian. Sitä seuran­neena
nousuaikana valmistui Sault
|6> ette tajlluio tabaaia u a rattausla esumäiseAP kirfeeKeaae, kirjottakaa aodellce* liikkeec
•^Jitajaa peraoonallinlla DimelU • J . V . AbluTJtt. llikkeenhoilaja.
Bs^mpihuonmifi^^l^^ järjesiämiseen
"Nykyinen < porvarillinen yhteis-^ taa voinialapio nostaa yhdellä ker-kiinta
tuotanto-, vaihto- ja oraai- taa kymmenen tonnia hiiltä, pu-kehitti
tehtaitaan ja farmarit pa­ransivat
jahataioodel lista ^aBieinaan-sa."
Niin kyLaaäsfi j a lyhyeisti no­teeraa
kapitalistil^iti kapitalistien
sodan^kaiseh rikastumisen —^ mil­joonien
työfäisten sydäm'cren fein-naUa.
Kriisi v. 1921 oli niin kireä,
«ttä monet kapitalistitkin ^»ailivät
jaksaako Canada selkiytyä vero­ja
rautatieprobleemeistaan. Ja pel­käsivät
sotakorvausten määräämis­tä
niin alKaieiksi, että kapitajistit
jäisi\;^t laskemiaanr voittoja vaille.
„.JVIutta sotakorvaukset kiskottiin
ja kiskotaan täysin mitoin keski-
Eiiropan työläisten äc^kanaböista.
Canadan kapitalistit se!kiy{yivät
jälleen pulasta vuoden 1924 jäi-:
keen ja saavuttivat mailavammao
välta-^eman kuin koskaan erirten.
"Historia tulee toistumaan", lau­suu
lohdullisesti "The Financial
Post". Mikä J i i s t Ä ? ;fi^
verisen sodan historia, sillä Cana-
-HYVÄX= K U U L UU
Eräs toveri. kertoi, etta ruotsa-rlaiset
j a norjalaiset työläiset ovat ^
aikeissa perustaa työväen . yhdis- '
tyksen j a . kaiken kukkmr&ksi viela
urheiluseuran. Tuon hdsuoan etu­päässä,
kuten oBakin pitää, on to­vereita,
joille Juoickarajat ovat seU
vät. Toiyotaaan menestystä tove-tetlle
heidän yrityksessään.
Jaaklcob.
--Np,281
pidetty^ lapsia kastettu, veisattu ja
saarnattu. Farmarit ovat tulleet
j^ytmintuntoihiQ, ovat kai eläneet
«Qmtistä, jomatatonta elämää.
Toisellakyiotinenellä olevat lap­setkin
:on kastettu "listinnuskoon"
£ihän pe "pakanat" Ctelpaa teolli­seen
yhteiskuntaan — "jos ei ole
.Jastettu ei pääse mihinkään vir­t
o i h i n Canadassa". Tällä tavalla;
Työväedaokan.jiaialk yboryssa ia
TOVERIT. TSUUasSäi^, TOBEESEMiöfNXT
LUrATTABET! 3\ PAIVE-
.Meidän, työläisten. Ja köyhien
suusfiubteineen, yhteiskunta>,jokapn
loihtinut esille niin jättiläismäi-s^.
tlioläAöpn ja vaihdon välikap-
^atee^ on kuih yelho, joka ei enää
kykene yftlUtseraaan loihtujensa
öVulla esille manaamiansa mana­laa
yöimia."
. £ d e l i ä ,p:levä l^iise Marxin ja
^eksänkyminentäkolme vuotta air»
t6?l, öViikäaiikuin kirj'oteltu juuri
li^kyjsfa.jp^omrflJista Cana4aä yar-tea.
Tedii^uukaiensa, ^rptsioÄalisoi-fitiisen
kautta ön Cai^adahkin ^ por-väii0Lo
Äi^nannul esiin semmoiset
^ & 9 j n a l . jJriekäs^^^ tuötantövöi^
mit, ejtä lukuisilla eiri iuotannpn-
: löjäfeqaiia. feaattaa yksi mies niitten
akulla suforitlaa työn, mihin äikaii-serir
. l U ^ : täfvitiiin kyrniheneh jopa
kaksikymmentäkin miestä.
1Va.istä tuotantovoimain jmekani*
sbiinjpista kprtpo ()//au;o Jo.ur,nal
eilisessä iiiiinerossaan ^uun muas­sa
'seuraavaa:
.-Saskatche^anissa on iällä erää
41^t0i UrMtTaktOTiä, tahi yksi
tr^^kqk j(>Uäistä .^olm^a farpiiid
varten. Vuotena . 1^26 «li in^ni'
tU5sa,Ääakunnassa 148 yhdistettyä
leikkuu- ja puintikönetta; 1927
^ii^. ja imi, 2^9,
Ka||kem a^aisinl^ ,arvi,on
Iäis^i^än fypslää jokainien yhdifttet-tyildlckuu
ja pnihtikone työpaikan
nejjatä (ai, kiitfdplta inieheltä.
: i^t^it<^^^ ^Ifc^rtäri. tnaakuh-tun-
jp[«ähf(jren lienee suh^e.jnainittuir
liin ;kip)neisjin iiähden kutakuinkin
sätiiatil&lneii kii mitä Säskafche-öi^
exkid paottaa. 1
dottaa sen rautatievaunuun ja ot­taa
uuden "lapiollisen" kolmen
minuutin 45 Siekurinin- kuluttua. ,
Yksi taikinakone ja yksi leipuri
voi suorittaa kahdenkymmenen lei­purin
työn.
Nykyaikaisessa terästehtaassa
tuottaa kahdeksan miestä 1000 ton-
~ . ,, . . I u nia terästä samassa ajassa, missä
^ 1 ^ . jpka on k^joteltu flo;n kahjj^, aikaisemmin tuottivat vain 5%
tonnia.
Srinä on muutamia Canadan ka­pitalismin
esille manaamia mekaa
nisiä tuotannon voimia. Niitten
avulla pn esim. viljaa tuotettu niin
paljo, että-siitä ei päästä eroon
edes polkuhinnoillakaan. Sitä on
kokoontuput huikeat varastot sa
tamäpaikkoihin, vaikka canädalai-sen
viljan avulla on viljan hinnat
maailmanmarkkinoina poljettu hä­vyttömän
alhaiseen tasoon. Se mi­tä
on sanottu viljasta, pitää myös
{)äikkahsii kaikkiin teollisuustuot-leihin
nähden. Kaikkia on liikaa.
-Mutta samaan aikaan on satoja-ittihahsia
työttömänä, nälässä jä
p^Ulteessä rikkauksien keskellä.
Tyxiiäiset, < jotka ovat kehittäneet
tuotantovälineet huimaavan korke­alle
tuotantoasteelle jä tuottaneet
kehittäntiillään koneilla suunnatto­mat
määrät kajkenlaisia elämän
tarpeita, turvautuvat j haidässään
kaikenlaisiin keinoihin. Toiset
heistä pyrkivät vankifarmeille, toi
set lähtevät metsään "pätsäämään".
toiset oyät järjestäytyneet |ä käsi­kädessä
työssä olevien karissa vaa­tivat
teollisuus- ja finanssiporhoil-ta,
jotka tämän vuoden ensimäisen
yhdelfs^n kuukauden aikana korja­sivat
riistovoittoina .työväenluokan
hiestä ja verestä ,180 miljoonaa
dollaria, kunnollista töimeentolöar
taiätelevat 'luökkansaj ('oikeuksien
puolesta ja osottavat, että he, por
värillisen järjestelmän luomukset
ovat poifv$rillisen järjestelmän
.haiidankaivajia. «
Enempi huomiota työttömäiri
|arjestämiselie. Enempi huoraiotf,
tyÖttömäin ja työssä olevain yh­teistoiminnalle.
Työtlömyyskysy
mys on otettava etualalle kaikissa
työläisten nykyisissä kamppailuis­sa.
J^unpallisv^alikamppailuissa-kin.
Köpi^n^utustisten ehdokkaitten
vaalipihjelmisQa se onkin kaikkein
keskeisin. kysymys. Työhön ja toi
miptaan siis kunnallisvaaleihin
osallistuyain kommunististen eh­dokkaitten
. ja Kommunistisen Puo­lueen
yaaliohjelman puolesta. Por­varillisen
järjestelmän esiinloibti'
maa työttömyyttä vastaan ja Neu-vosto-
Canadan f^uolesta!
Sle. Marien kanaali. Klondykenj dan kapitalistit eivät iE^käi&^^^^
kultalöytöjen vaikutus tuntui Cd-nadankin
talouselämässä. Siirto­laisuus
Canadaan nousi ennenkuu- muutamien vuosien, ajaiksl voisivat
tamaan mitään muuta reaalista kej
noa, jonka ävälla he tsäe «des
• Yksi y^piima^^
ta <Jc<iupongin>. kadulta määrätyssä
, ajdäsa yhtä paljo kuin kaksisataa
niir^ta kolitiekyÄmeiitä yöotta sit-teii
.yiitS |ii!tlcä$^ aijaSsä.
l^^|tu|I^n](meiuä,^^^^ sjltten t^-
t|ii\ k«^ifki lasiputket piihaltaraalla.
Nykyään l&kee yksi Jcpnö yhtä fiah
j<j _ lasiJMiikiä UiUft 6()6 anitnätli^
i^j^nia lasifipuiialtajaa teltiyäi
,k^)c^l(yymn^entä vuotta takaperin!
•PiiUontekokoneen käytäntöön öttäi;
lirinen on^Uöännyt miehfn yhden
tuiinin fiUoit((iitQ8 45 pullpstä 95C
pulloon.
iji^yhViBe4[ije^ sitten keksit-tiiifi
aOfdiifäattinen kone, mikä val­misti
73,0(K» s^ö.l^tnppua .24
, tuöiulää; i l t £ ^mi^eiri saattoi yksi
mies tcu^a vain 75 lamppua päi­vässä.
Äskeiset • parannukset ovat
lisännm inäijriiiun toneen Idöttä-
. vj^utta siinä että yksi kor
Me_ ön ottanut 2,000 työläisen j>ai-kan.
Avonaisissa hiilikaivoksissa saat-
^mi^itara si^tkä Cmuäan kapitaUsmin pulat
ehneii janyt
N^yään Canadassa vallitsevasta
ja päiyä .päivältä yhä kärjistyväs­t
ä teollisuus- ja maatalouspulastd
jpähiiessan, lohduttavat kapitalis/
ti€Ji l^et itseään sillä, että ori
siiiia olljut pulia ennenkin, ..aina
niistä onj ennenkin ^-gejvitty ja niin
kai selvuään tästäkin. Tämän li-s
§ksi IdUUuttayat rie . vielä, .varsin*
Idri pikk|ikapitalistej%; joiden kes-
.kuudessa^ taloudellinen laröaannus
,vie .yhä syvempään pessimisiriiih.
sillä, että kapitahVmin pulia ori Ca-joädassa
aina sfrurannut entistä pa­rempi
riistämis- ja saalistusaiha
loapitalisteiUe: ja että niin tietysti
tulee nytkin käyriiääh.
. Seuraaya^ri tap.aän .kertoo eta&
'CänVdan .xahaxoiecten johtava ääni-iqtjri.
entisistä .pulista:
^ 'Canada on kuliineitten sadäri
vjic^len aikana läpikäynyt l6 qti
^alalracJ»-^. V-.-1^6 j«~.l&37 maa­ilmassa
vallinnut finanssipula le­visi
myös nopeasti Canadaan. Mut­ta
. tätä pulaa. seuranneiden muuta-,
mien vuosien kuluessa elpyi Cana­dan
.kapitalismi varsin pian. Cu-nard.
linja perustettiin Halifaxissa
Pankit ;laajpniyal. Liike-elämä vil­kastui
joka alalla. St. Lawrence
kanava rakennettiin.
Seura^ava vakaya lamaannustila
oli jälleen v. 1848.. Sitä seurasi
suurien rautatierakennusten ja ylei­sen
vilkastumisen aika. Höyrylai-valinja
Allan aloitti säännöllisen
laivayhteyden Englannin kanssa.
V. 1857 sattunutta liike-elamän
lamaannusta aurasi mahtava liike-uinaltornan
laajaksi.
V. 1904 tuntui ankaraa finanssi­kriisiä.
Cobaltin hopea auttoi sil­loin
pulasta selviytymistä. .Niaga­ran
sähkövoimaa alkoi tulla To­rontoon.
V. 1908 sattui ankara paniikki,
mutta sitä .seurasi siirtolaisten
joukkoasettuminen aavikkomaakun-tiin
vehnäfarmareiksi ja yleinen
nienestys kapitalistien rahasäkeille
oli jälleen taattu.
"Kun maailmansota alkoi" —
kirjoittaa sanallisesti lehti — "oli
liike-elämä jo alkanut lamaantua.
Sodan aikana Canadan teollisuus
taata riistosaaliiden keräyksen.kuk;
karoihinsa.
Kapitalismi valmistautuu kiirei­sesti
sotaan. ICetä vastaan? Tie-tyslti
enrien kaikkea iyÖläisteri^ jä
köyhien farmarien valtaa — Neu­vostoliittoa
vastaan.
.,: Tämän mutstakotQU joliaih^h. työ­läinen
j a köyhä farmari ja . val-riiistukoori
sert varalta. "täiftS otet­takoon
varteeni kuultaessa reforv-mistien
jaaritteluja, joiden luotto­na
työväelle riykyääri .on: on pa­ras
nurkumatta ja haistelutta alis­tua
j a odottaa jSlleen hyviä ai-ä.;
. ... _ . . ,_ . .::;r^-^ ,
Canadan fjr^Sieft piHMiia; ^.
(Jatkoa edelliseltä sivulta.)
Kansainvälisen porvarjston
holta on käynnissä keökitetty
tys "todeta", että myös Neuvosto-' tön käymän sotahysterian i^mesta^^
liitto on ankaran taloudellisen j a yallitseyana .kapita.H^^^
sisäisen kriisin kouristuksissa.. räppeuturijiseri aikakautena tyo-
Näitten säännöllisten "ennustus- yäenlupkalla j a köyhillä farmareil-ten"
tuottamisessa ovat can#däläi- Ja on aJinöpst^P-yks^
set porvaijlehdet säilyttäneet kor-Jcapitalistirien luokka. -AlKää an-keari
tehoisiiustason. Päiyittäiri tako narrata itseänne aseelliseen
voimme lukea hirvittävistä jul- taisteluun öiiik& sluöldifa^ftrie yas-muuksista,
verisistä diktatuureista,: taan. Järjestäkää joukköihielen-viisiyuotisauni^
itelman epäonnistu- «sotuksia jokaisessa kaupungissa
misesta j a muista .fainiastisfsta te­kaistuista
jutuista. Tämä loan
syytäminen on havaittavissa koko
porvarillisen j a työväen reformis­tisen
sanomalehdistön palstoilla, ol­len
yhdenriiuTcäinen yhden tarkoi­tusperän
ikanssä, jonka suhteen ei
sensa "ristinuskoon". Voi aikoja;
voi tapoja! E i uskoisi enää nyky
aikana löytyvän niin paljon tietä­mättömyyttä
työläisten keskuudes­sa,
että antautuvat uskonnon ni-j&
iessä .narrattavaksi. '
Ei ole vielä taloudellinen puute
ta. Nouskoon cäriadalaiseri työ­väenluokan
ääni kuuluville joukko;
protestina. J l j i o d p a t a ^ jokainen
kokous ratkaisevallesi iskuksi s<)3^ri-valnwsteUjoita
y^t^n.,.y^^^^
v o i erehtyä: että hyokkny««ota ; porvarilHsjen .K^^^
Neuvostoliittoa v a s t ä a a n -»^o*"" wrtT>«o'ia«daaTi ia. riäriette;
'Rose Gi^ve, Oiit
Mansikat kvkkiTat. E i riyt tie­dä
vielä sanoa, eletäänkö täällä
kesän vai talven merkeissä, kesä
näyttää vain uljaasti: pitävän puo­liaan,
paikoin mansikat knkkil-
Wkka tuskin kerkiävät piteiaiQ£älle
ennen lumen tuloa, sillä olemme­han
jo marraskuun lopulla. Harvi-fiä^
ta se komminkin on.
Osastomme myp» tounii kilpaa
kesän kanssa. Aina vaan saamme
uusia jäseniä yhtsrmään puoluee­seemme,
joka vahyi3tj«i ja tukee
meitä..kestämään .uhkaavan raivon
hyökyaallot. Viime kököUksessara-me
liittyi puftlueeseemme yksi jä­sen.
. Hänelle töavomme: lujaa toi­mintatarmoa.
Yhteinen Äiuutomme
on, että kaikki rsöttajät yhteiseen
rfntaraaari, sillä tärkeät on asiat,
.joita varten pitäisi jokaisen olla
riiukäria. »—
Kokouksessamme 9 p. riiarrask. tästä asiasta täSflä yhteinen kes
päätimme suurennettavaksi haali-, kustelu. Kaikkien naapurien mie-anjme.
koska entinen ^ulee liian jlipide on tervetullut. Olempa var-ä
i t a a k s i . min eteenpäin ...pyr^r ~ " — tullaan aikaan
väUe joukolle. Sitäpaitsi -olemme
useampaan iltamatilaisuuteen «aa-neet
ottaa vastaan suuriakin jou'k-ko.
fa vieraspaikkakuntalaisia.
Suuiremmassa = koköontumishUo.^
rieessä.DH tiläiÄuus. rilriifainkin halr-^
rästuköliri, kuten voimisteluun ja;
.Öä^töskapp^pide/ harjpituksnri,
^usi, xäkcinnus tietenkin kysyy, .pal-r
jop varoja;ja voimia, yaan yjid^es-
£ä yrittäen me kohotamp^e .uuden
ja tilavamman haalin,,'kalliolle, en*,
tiselle paikalle, näyttämään sivu-kulkijo.
ille, että mitä saa aikaan
yhteistoimirita.
. .:TyÖttöniyysmei?kkejä päätimnl
tilata, joitakin kappaleita, että
saamme .pysymään; hyvän, jäsienyy-den
työttömyydestä hiup^limatta.
Muistakaa myös. täyttää haali
jöulök. 2 ja 3 p., sillä salon KässiJ
tgnne säapqu jä sen tiedämöie
varmaan, että Kassu on hyvällä
tuulella puheita pitäessään ja tuo­dessaan
tervehdyksiä Venäjältä.
Raportteri
juttelee täällä tuplajuulaisuudel- -.v-^,-.- -
laan rehentelevät "kannatusrenkaa- • fannajien etujen ja o i k e i ^ n puo-laiset"
j a heidän toimitsijansa, sen j t^televa, Canadan. Kommunls-jälkeen
kun ovat kakattaneet lap-: l ^ e n IJiolue p n p ä ^ t ^ y t osallistua
t S l l l a Sudburyssa tällä vuonna p i ­dettäviin
kunnallisvaaleihin, aset-tatnälla
niihin kaksi tySIälsehdokäs-ts,
toveri KOTpfeen pormestarineh-dokkaaksi
ja tov. EUmenln valtuus-miesehdokkaaksi.
Nyt on meidän kattkien tyJQäis-
Se suuri t y ö t t o m äm arm-;.,
meillä tälläkin h e t V e l l f ^ ^K
ja kurjuuskaan voinut heitä he- naisten riennettävä antamcMn ää-jrättää
katselemaan elämää siltä l nemme näille työläisehdokkaUle.
kannalta, e t t ä olisi jouduttu tut- J Komnumisttnen . Puolue on ' tässj:
irimaan . historian materialistista ^niaassa ainoa järjestö, JoKa T l l p i t t ö -
sbsialistisen rakenniistyi
tissiiunnitelman, päkoittaisi SO
sialismin onnistuneen rakentamisen
Neuvostoliitossa ottämaain täkä-ias-keleen
ja antaisi rappeutuneelle
kapitalismille hengenlähtemismah-dollisuuden
vapautuakseen omien
sisäisten ristiriitaisuuksiensa an­sasta.
Tällä, kertaa esitetään toista yal-tayaa
näytelmää^ jossa imperialis­tien
hyökkäyssuunnitelmat tuot
da^ri päivänvaloon. Kahdeksan
brittiläisen j a ranskalaisen imperia­lismin
vastavallaknumouiksellista
kätyriä, professoreita, teknikkoja
ja intellektuaaleja, entisen tsaari-vallan
aikaista kuonaa, jotka oli­vat
vannoneet uskollisuuttaan pro­letaariselle
hallitukselle j a tulleet
asetettua tärkeisiin luottpasemiih,
minkä luoton he olivat jatkuvasti
pettäneet saboteeraukseflaan ja
vehkeilyillään Britannian ja Räns-
•<an hallituspiireissä olevien henki­löiden
kanssa, ovat parhaillaan
proletaarisen valtion oikeusistui­men
edessä syytettynä vastäval-i
lankuraouksellisesta prov.ökatios-|
taan. Imperialistiset vallat yritti­vät
saattaa . aikaan neuvostohalli­tuksen
kukistumisen heidän toi-eUca
srbtKi»»
toiL'vÄstiiBn! i
tuttami)i«n ^;Tupiir«ptiMU«nnite|ro»^
, EJiiköön I>)euvosifoliitto — Cyo-
ISisCen as^pipiial
.Aläs loicakuuh vällankumoukseii
kavaltajat!
Catiadxih Konimiitiistisen
Puolueen jSikteenstö
TömHiT^j^vgi^E . A L A -
- K A U P U N G I L L E
Monta vuotta pn touhuttu To­rontossa
uuden toimihriorieustöri
ifänkkimisessä osasttijflleriiirie äla-kaupiingille.
Päätö.ksiä ' o n tehtj;
kyrtiriieriiä, mutta toimihuoneustöa
ei ole vain saatu.. Samaan aikaan
kyllä suomalaisetkin yk9it:^iset yrit-telijät
laittavat "pisneksiä" ala-kaupungille,
'kuin osastossamme rii-
4eilään siitä, onko. eäuUiseriipi toi­minnan
olla .siellä missä on jou-'
kot, vaiko etäällä Joukoista. •
. 1 X i * T " - i . i . 1 1' Torontossa, jossa ori suomalaisia
mintansa ^kautta. Näitten kaval- ehkä Ö.OOO, ei ölä suo-malaista
työväentaloa,; Vje^an on
osastomriie tälb East Yorkin niäa- r\ T^VM • »"'"'l*"- "S"?"**- seurakunnassa, johori oii pitkä mät.
R«nli-„^."f v?l^ ka k e s k i k a r i p u Ä xnSsä suuri
Ranskasta; eras Vickers-yhtion S i - subriiälaisenemitillö .kuu,.toimittaa
ostoksensa jä typskeritelee ehkä;
Haalimme .lähellä asu.u tkyllä jokii!
ehkä väräkkäainpi dsästöriihie jä­sen
ja johtajamme, töimeeripane-van.
korniteari eri^mmi^ y.m.
Osastotnnie koko.iikSess.a .23 p.
killuvaa kuuta .vli^littiiri taasen ko­mitea
tiedustelemaan viiokrähuo-mons,
ÖJjymagnaatti Sir H . De-"
ter^ing j a kuuluisa kansainvälinen
provokaattori eversti Lawrence se­kä
m.uita huomatulta brittiläisiä
valtioniiehiä j a militaristeja. Tie­täen,
että näitä ulkomaisen impe­rialismin
kätyreitä uhkaa kuole­mantuomio
rangastuksena kaval
hVksesta neuvos^lMröitusta » r ^ ^
taan, koko maailman „ p p r y a ^ ^ ^ 3 « i i i ; „ . . ; .
distö syytää myikyllis^j3.p.SÄ^
Neuyostoliittoä v^ätäot^f p^^^_
käyttämään hyväkseen Jini^teK:''t^'
taan -tulf-4MI^
,1 .-..•w*w-.
cejnr^
Aosyitten ohella väitetään
piiigistä", "ihmisyys"-tunnustaan.
jne. lujitaakseen porvariston sota-suunnitelmia
Neuvostoliittoa vas­taan.
Canadan kom.munistinen puolue
vetoaa kaikkiin työläisiin ja köy-jrii;^
rikilöita.-
J^tinuksia,' 'Isiliä 'fie^^ useita
ieri: rakennusammattialari työläisiä.
Toivomme lykkyä huoneustop et­sinnässä.
• - i l
NE KELTAISET jptNESJYS-
. T o v . John Kosl^ela on nyt täällä
kotonaan. Hän joutui olemaan
S ä u l t vSie. Mäi-ieri sairaalassa, noin
tfuolitöista vuotta. Nyt h än vxni jo
•paremmin, mutta työhön kykene­mättömänä
joutuu hän vielä ole­maan
pitemmän aikaan
"Tyi^tioinirj* on tSälla Alkoina-iirijälläläri
liiin yleirieri kuiri katk-^
kiallä riiuu^lliCkin. Fäperipiiita ei
^ ä u l t 1Ste. Märlessä Ylevälle myl--
jylle efteta erisinkäSn. Seäfcriiotiii-t
i n ^ J i y h t i o n kämpille ei myös^
kään kaädet)9( tukkeja tänä talve­na.-
Glendalessa on alettu ottaniaan
kolmella eri j ä p p a r i n kämpäöä sii-teripaaluja,
-mutta h i in pienellä pai'
k&lla, että kovalle .ottaa tojuneenr
tuiö sielläkin. — Työläiset ovat
;jätjestymSttö|iftihä voimÄttomat
vaatimaan. parelripaa toimeentöloa
Olisi j o aika herätä mefa^miest^h^
Nyt jos koskaan, me tuimemm^
.a^nlttdmuutemme.; Kaikenlaiset pi^
kurit ovat riistämässä jtneidää työrii-^
me tulokset j a meidän pn .äUstiitT
t a « i , h ^ ä n ihäätääraiitt kurjiin
palkkoihin: Nouskaa kdrveripoiat
j a järjeistyjkää Canatl^n metsä- j a
• maatyöiäisten järjestöön. Se ori
ainoa taisteleva yallantoimQukael-l
i n e n - J ä r j e s t ö me.tsätyöläisten ,t.a-ibiitdeliisena
järjestönä Canadassa;
j^ma^^^^ on. täällä, yiijoae
kesän aikeena vieraillut pseämman
k^jan>^.iasmatea.^jffllyelftkalfi!lJMtv
idmaan • materialis
käsitettä-
Avatkaa sUmänrie j a lukekaa" ke-hitysppista
j a ristinuskön alkupe­r
ä s t ä tieteellisiä totuuksia. Älkää
6yvät naapurit antako narrata it­seänne,
joudutte pettämään itse­änne
j ä koko työväenluokkaa. Ir­ti-
papeista j a toimintaan tietoi
suuden icasvattamiseksi keskuudes
sairime.
Enempi en t ä s t ä asiasta nyt kir­joita,
mutta toivon, että saadaan
njia, että me täällä tullaan aikaan
illrian. pappeja. Ei meidän tarvit­se
alkaa mustaa taantumusta edis­tämään,
sitä on tässä nykyisessä
yhteiskunnassa liikaakin.
Koko työtätekevä luokka on sen
orjäriä. Nälkä j a 'kurjuus on tä­män
seuralainen. Haluatteko enem­pi
riälkää, puutetta j a kurjuutta?
— Jos ette halua, niin silloin mei­dän
on j ä t e t t ä v ä papit j a tutkit
tava .tieteen aakkosia.
Kokooiitukaamme kaikin lueske-leriiääri
jä keskustelemaan vaikka
ristinuäkori alkuperästä, kehitys­opista,
luonnontieteestä tai mista
kysymyksestä vaan, joka. avartaa
meidän tietovarastoamme.
Farmari.
Cochrane, Oitt
Uusi S. J : n osasto perustettu
Toveri Wirta .oU kierrollaan tääl­lä
t-k. 2J p. pltlfen puheen Ctochra-ne
hbteliissä. Tilaisuuteen oli saa­punut
iiölri puolet paikallisesta äsu-jamistosta,
liikkuvia työläisiä ollen
yäjtjenupäpnyt kaupungissa.
yrgn jpuolitoista tuntia kestäneesi
puheessaan kävi läpi yksinkertaisella
raöyaap kielellä ymmärrettäväksi
nykyisen kriiktilariteen syyt ja seu­raukset,
että-ne. ei ole tilapäisiä;
vaai; jatkuvia, ,riiyös bsoittaeri riiikä
^ i i feaplt^tiselle maailriiäUe nyky-j
^ v ä n ^iJeuyipsipliitto jä lopuksi mi­kä
«disl valyeutim^en työväestön
tehJtäyä yalmerit^tuaksem vastaista
lflc«>erjtalisiasta sotaa värteri, joka
.ktertlin^tiöniyys Siis tekemäUä
sotavästal^tä pi-bp(ägatidää niin yk­silöinä
kuiji järjestöinäkin. Lopuksi
;^^usteitiiri työttöniäin järjestön
peru^tajgcjiäest^ jöhoh valittiin ko.
.lö^kutSujä, Myöskin päätettiin pe­rustaa
;SiiQri!ialäIs4ri Järjestön osasto
j a pantiin l^Upa^irjär^änomtis kesktis-läitjesj^
ri. Nyt' vään , tähtplsiri ke-hö^
ttäi^ setlduri asukkaita, etenkin'
sÖjBifla .tUleinap joukoin ensi kokbuk-fleerii,
j p k i j^idetään paikallisesti U-möltettaVälia
.a^f^lla ja paikalla, jös-
]sa päätetääri jäiiemiriin toiminnasta,
enshi pienestä, sitten, voimien laa­jentuessa,
..suuremmin. Siis yhteis-inielin
%kö väki käykäändme
kääiksi toimintaan. Puheen johdosta
el ..syntynyt .kesfcuÄtelu^^^ jollei oteta
lukUiÄ e i t ä s i ^ . k ^ p ^ ä i -
l i yähän yäUanku^ yksilöllisel­tä
k ^ a i ä t a k a t s p t t u n a , — en sitten
tiejää ioillalsen bu^ se
voisi Hänelle tupttäa. Muuten tilai-suiitta
seur^l niielenkiinnolla. Ta~
loiiyäeJie tahtoisin kuulijoiden puo­lesta
j ^ u a Mltokset hyvin järjfe-tetystä
iiiftisUudesta. — Järjestäyty-m;
l p i t t ö -
ttiästl taistelee työvä^uokjan (rike-uksien
ja vapauden puolesta, ainoa,
joka todella ymmärtää meidän työ­tätekevien
naisten kurjan asenaan
Jä pyrkii sitä päraritariiaan. kom­munistinen
puolue tahtoo herättää
kaikki työväenluokan naiset yhtei­seen
taisteluim vapauttaakseen hei­dät
siltä orjuudesta, j o ^ a me. Köy­hät
työläis ja talonp(^kaIsnaiset o-
'emme kaikissa kapitaOistMsBa nmis-sa.
Antamaan äänemme Kommunisti­sen
puolueen asettainllle tyinsisefh-dokkaille
ja kannattamaan kommu­nistisen
puolueen • taistelua,. yleensä
velvoittaa meitä jo sekin sMkka, et­tä
me joka päivä näemme ympäril­lämme
kuinka työläisten riistossa e-lävä
kapitalistinen järjestehnä on
kykenemätön suojelemaan tj*läls-nälsia
ja meidän läpäanirtie niiltä
kärsimyksiltä, jotka ovat köyhän
työläisperheen jokapäiväisenä vie­raana.
KaikkiaUa kapitalistisessa maail­massa
kamppaHevat työtätekevät
nykyään työttöiriyyden kirouksen
kourissa. Slilä voittoa iaajiistayat
kapitalistit eivät tunne, jsääliä, .sil­loin
kun he ajavat työläisiä, iriiehiä
Ja naisia, ulos tehtaista ja kaivan­noista
kaduille näkemään .nälkää ja
vilua. Teistä on selvänä jtotiusöiksend
Sudburyssa. Tuhanne: t y ö l ^ :
ja aidit ovat ahdistavassa
kun ei h e i l l ä ole riittiYäsHTT
lakeen ^muusta p u h t i i ^ ff
Sitten kun tj-öläfset ova*
snyyden pakoictamina n o ^ ' :
tnnaan itselleen edes k a i k j n .
t a m a t t o m i m p i ä elämän -a-nl'"
Oikeuksia, on ponarlsto i ^ t^
.pernasta tarjonnut poliisia
toissa Poliisi äskettäin hajon-it-'
t ö m ä l n työläisten kuikuee-si
työläisiä.
Kapitalistien, työväenluokkaa •
taan kohdistamien hyökkäv^ '
jumiseen tarvitaan koko "V-ft-/
luokan yhteinen Juokkavoima
on meidän, työläisnaistenkin ay.-
va nviin ja otettava paikka"^:;
na taistelussa, jota kövhälistö ••
Kommunistisen l>uolueen iohär
vanhan kapitalistisen iärji-S
kukistamiseksi ja uuden.
^^talonpoikain yhteiskunnan Jno,
^ Kafldc? työläisnaiset, joiiia ääni
kens on, ensi manantaina, i
Inkanta, - - ^. i-
, äänestämään Sudbn
taannallisvsaleiaa Koxnmanku
Fnolneen ehdokkaita!
Talstelaun työläisnaisten vapau'
ja Oikeuksien puolesta!
Taisteluun paremman koh(«-i
PUplesta työläLsnaiiaie!
. Taistefaiun sotavalmistuksja
taan!
• Taisteluim työläisnaisen ia työi
aen yhteisen asian puolesta rikJa
ja heidän luomaansa
vastaan!
CANADAN TYöL.iVlSN.\IST:
LIITON SUDBll
. OSASj
S U D B t E Y N PALVELI JAT.\
YHDIST
järjestyn.
Cement No. 2 matkalla neuvosto
Mahdollisesti lehtemme laaja l u ­kijakunta
jo tietääkin, mutta var­muuden
vuoksi sänottekoon vielä
kerran, että Neavpstollitön 5-vuo-tissuunnltelmaäri
sisältyi myöskin
ulkomaalaisen työväestön hankki­minen
ja sen sijölttariiijien raken­nus-
ja tehd&sfeblllsiriideri ke^^
pölkköihin, no^aa^een näriiä tuo­tantolaitokset
.länsimaita, vastaaval­le
tasolle, sekä t ^ y d y t t ä ä k s ^ koti­alaisen
täriieen. teoihgiriistuötteilla.
Suuremmassa määräsi^a lieriefe fim-riiättltaitöistä
työväestöä siirt^myt
Neuvostoliittoon Amerikan yhdys­valloista.
Maa. jonkä teoll^uus on ^ ^ ^ j ^ ^ ^ ^^^^^ ^^^^^^^
saatu n.s. speed-Up systeemin no-. , ;„^,-. n-jälla
kohdariiaan johtavaan asemaiain
tyl Neuvostoliittoon viime keväL
Sen siellä menestyttyään liyv
saimme luvan järjestää toisen v
kunnan, joka otti nimekseen
ment No. 2.
Joukkueessamme on jiLseniu a
keskivaltioista asti, onpa niuu'
mia Canadastakin. Alkujahn
työkuntaamme hyväksytty 64 jL-,
tä, joista erilaisten syitten ptc
t e e l l ä peruutti matkansa 11 jäs;;.
Lähtöluvan saatuamme jouduiir.
v i e l ä joukkoamme pienentämäär.
jäsenellä, joille ei neuvostolialli
blliit kerinnyt järjestää erikc;
maailman teplllsuudessa. Viihiek.si
saatujen tUastöjeri nidkaäii pn ams-rikaiaista
työväkeä NeuvostbUltos-sä
nykyään 28,000, tähän ;§tsälty^n
myöskin-ihshiöörit ja työnjohtajat.
Suoriialalsia rakennus- ja tehdas­työläisiä
el liene aikaisemmin .sa­nottavasti
•NfeuvostoiUttpon siJj'ty-nyt.^
SJältsl Joltakin yksilöltä. Mut­ta
' mäallriiänlääjuisen kapitällsriiin
kriisin saadessa , pelottavan otteen
riiyöskhi YhdysväUoissa, .önaa. Jota
on aina kutsuttu "kultalaksi", jossa
hunaja j a rieska vapaasti suuhun
Juoksee, on 8 mUj. työtöntä, kuvaa
Vääjäämättömästi tilannetta, mihin
kapitalistinen , rilstöjärj^telmä voi
viedä rikkaankin roäanr), i&äntyl-vät
muutamat triverit Moskovassa
olevien ..tovereiden puoleen, joiden
väUtykseliä sitten saatiinkin lupa
suomalaisten tyj^kuntien muodosta­miseen.
Endmälnen täHaiaen ra-kennustypkuptja
Segient ^No. .1,. sör-verit
pääsemään kumminkin n:
kaUe joittenkin viikkojen kulu;:
Työkuntamme lopulliseksi jäi
riiääräksi jäi näinollen 45 jäse;-.
jakaantuen eri ammattien ies'
seuraavasti: kirvesmiehiä 32, fc,
miehiä 6, putkimiehiä 3, säMcö''
h i ä 3, ja muurareita 1; naisten
lasten kanssa käsittää joukk"
93 henkeä.
Kun sitten lopultakin keskiräki
na lokakuun 29 p. selvisimme m
kalle, näytti itse luontokui o!n
sentimenttaalinen, koska sateK '
ko aamupäivän, tartuttaen too^
tuulisuuden m. m. Setä-Sami:
tiUUvirkamieheenkin. Kun hän "•
kasteli maastapoistumispaperei'.;
me, huomautteli, että tarvitaan r.;
kirvesmiehiä tääUäkin ja voi '
t ä ä l l ä km nähdä nälkää menent^
Neuvostoliittoon asti. Emme lii-nolllsestl
kiinnittäneet äijän lorj
huomiotamme, sillä tiedämIne.^
se.n. epn.estäänkjn. .ettei SäiDm_.
(tPi-öfinierhiii Viiineh kon^rössin hyväksymä
ylöiiien päätöslauselma)
(Jatitoa edelliseen numeroon)
g ) l^löudelUsta taistelua ei voiöa
v^Oankuniouksellistuttaa lujittia^t-;
ta vallankiunbuksellisia~ amm.ättiliit-tojärjestöjä,
joissa joukot kokemuk­sen
pohjalla h ä i v ä t etujensa jiuö-luStajla
ja joiden ymBäriile ne k ä i -
teästi koköeJnitU^at taistelujen ä i -
^siuiav Sellaiset kiiitsömukset, että
H i l l on sanonut. Sitä ei voi muuk-hiin
farmareihin j a kehottaa hei-' si muuttaa etevinkään oikeistplai-dän
voimaperäisesti protesteöraa- nen. Sitten se toveritar /kingelin.
tämä työ Olisi ristiriiäasäa >taiöii-delllst^
n jorik^iäistä|tieri k ä r i ^:
ovat vääriä jä ön iiiitä^ päättävästi
vastustettava. Ehdottomasti yhtä
{äärä .^oä #ilaiQen kQota, e t t ä ^ b i ^
ori saanut jEtikään lariiaänriukseri
tjTövä^luokassa, .että työväenluokka
iei oie:J£ykäjevä ,tai^
jakoi sittenkin Säilä, kuten toveri tiy^yään .On t ä r p ^ l l i i t a ainoastaan
maan järjestöjensä kaulita tätg
elSman laajenemiskausi. British Neuvostoliiton sisäisiin asipihin se:
•taantumista vastaan j a ryhtymään
tukemaan Neuvostoliittoa sen ra-jain
sisällä kiinnijoutuneiden vas­tavallankumouksellisten
käsittele­misessä.
Kommunistinen .puolu*
Columbiassa löydettiin kultaa
Useita uusia pankkeja avattiin.
Laskettiin Atlannin kaapeli Eng­lannin
ja Canadan välille. Win-
^lipegin kaupunki ilmestyi. vetoaa Canadan työväenluokkaan,
että tämä kieltäytyisi tulemasta
jonka hameden suojaan meidän o i ­keistolaiset
tuppaa, ei ollut osas^
tomme j.äsen, ei ^ainak^n oman
ilmoituksensa j n u k ^ n , .koska hän
nousi seisomaan .silloin -kun piitä,
jotka eivät ^olleet ostomme jäse»:
niä^ kehoitettiin :;npu^emaap seiso­maan
j a kiellettiin öSnestäriiästä.'
Se siitä.
valmistaa vallankumouksellisia am-
.B^ttjl^ttpigrjestöjäi .tutevien tais­teluiden
tyriritlta. I^lläirien näkd-kkritä,
.mikä tämän vuÖdetL k e v ä ap
pii yahvasti ,edpä*ttiin^ Profintet.-
nip kamirittajieri keskpud^sa S ^ - '
sässa io)?ti k ä y t ä i u j ^ ^ p 3 s^
t^n^ .iQ^kä.ilmeni .Öaksassa ieyääl-
;lä t o i r i ^ n p ^ t t s s » k a m p p a i l i^
uusien päQtka^iriÖi^ ^hriiamiseksi.!
Väin tarmokkaasti kehittymällä:
jbukköt4istelujä talla hetkellä —
ja el vain tulevaisuuden varalta—•
tulee mahdolliseksi tpdella myös l u ­jittaa
vaUankumouksellisia ammat^
tlhittojärjestöjä, menestyksellisesti
puolustaa niitä vihollisen hyökkäyk­siä
vastaan, laajentaa ja organisa­torisesti
lujittaa nUden Joukkoval-kutusta
Ja kehittää tarkoituksenmu-k
^ ^ a \ , pusia järjestömuotoja val-rän
uusia, aktiivisia voimia, upsia
proletariaatin luokkataistfelun. Jär.'
jestäjiä. Ja ihnan että heitä jat­kuvasti
vedetään vallankririipriks^Ul-sen
liikkeen kaaderijoukfeoihin, on
mahdotonta lujittaa liikettä.
h) Suurimpana esi»enä taloudelli­sen
taistelun vallaiikumouksellistut-tamisen
tiellä, esteenä, piikä pu­naisten
liittojen täytyy raivata pois,
on yhä edelleeiikin se erikoinen
järjestelmä, joritoi avulla reformis­tiset
Ja muut taantumukselliset
ammattiliitot vahtivat työväenluo­kan
suuria joukko-osastoja. Tätä
estettä ei voida raivata pois tieltä,
jollei taistelua ammattillittob3nro-kratlaa
vastafm saatieta yoimaperäi-semmäksl
sdsä taantumuksellisten
liittojen ulkopuolella että niiden
sisällä. Tässä Nuhteessa on sano­mattakin
selvää, että pn tehtävä
iii«5i» ^uusia jarje^tuinuuiuja, vai- _ ijittoien johtokerroksen työläis-l
a n k u m p u k s d ^ ammattUiittolllk- | "£ei^ef Ä M^ S t Tallan
k e p ^ (vyiai^ouj^lli^^^^ S ^ l S t toveriT^ät toi-
^tiotyhmat reformistisissa Untoissa. ^ yrityksenä jÄnlstÖn va-tehda^
omiteat. vällankumouksem- ^ ^ S S n S l a ^ S U joh-set
työpaikkakomiteat Jne.) todella
tehoisiksi jpukkoli^een ellmikjl.
Ny^isen ajanki^idan joukkotaiste-lut
ovat parhamia arvonmlttarina.i
tajien vaikutusvallasta atrimatilUses-sa
liikkeessä, jnuttS seTKUrien k ä ­sityskanta
on vain t(kii^tuk£iena
siitä, m i ^ määrin nämä kaikki
Järjestöt ovat muodostuneet taiste-luJ^
kyislksi j^jestöiksi työläisten
etujen puolustamisessa pääomai^
hy^^^yksiä vastaan, j a missä mää­rin
ne ^ y t t ä ; ^ tehtävänsä joukko-vahnistamis^
csi vallankumpuk-seUiseen
taisteluim työväen lopul­listen
luokkatarkoitusperien puo­lesta.
Nykyisten joukkotaisteliuen
-iikaiiä iyöVäeftliiOkka myös työntää
! näiden toyeriex täydeyisestä kj^tfe-rivei^
tään esille tarpeellisen iriaä-nemättömyydestä
töistäua
fiOsiallfascisteja: vastaan oikealla ja
joukoille käätettäväUä tayalla. A n ­tavatpa
:Eb»nälerin ja Saibomin ta-laiset
tyy^t, jotka; leikkiyiLt oijjio-sitiota.
s u o i ^ apuakin ta^t^imuk-semsille
amnättilUttovirkiUM^
.Ensimmäisenä ehtona reformistjeii
paljästioriiSeUe el sirinkaan ole se­littää
sitä pariaate-ooa, mikä on
refoririististen jä -RBllankrimouKs^-
llsten katsomusten välillä, vaan
pähivastoin taukoamatta pam-;
tästä tavatonta eroa käytann-
TPlsena ehtona on, että lama ..
Jastustyö tehdään yksinkerta^.
tavalliselle työläiselle tajutta •
kielellä, sellaisessa muodo^=a. •
hän sen ilman muuta ymnu^
olevien tosiaisiain pohjalla,
erehdys ajatella, että jaries_
linen paljastustyö on tullut te^-
tomaksl nyt, senjälkeen kun ta^
mSinSi amnaattiliittobyzoj
on alkanut kaikkialla
käytäntöön sosialifascistista
tlliittopoUtiikkaa (lakonsar^-
jne.). On otettava huomiM2.,j
juuri tämän byrokraUan s o^
clstmen luonne pakoittaa s:t^-_
fascististen metoodien rmna^^
veUuttamaan käytäntöön
metoodeja (esim. ^f"^^
tusseurat) ja uusia J^T^r
petollisia ja holhöusmetoode^^^
harii menettelytapa, jota P g - -
nin kannattajien tulisi f
läisjoukkojen vapauttamiset
tumukselllsen ammattiluttobjT.
tian vaikutusvallasta, onj;;:;:
käsin toteutettavan
taktiikan oikea soveiiut^^^,
nenkalkkea talpudeHisten^^
t ^ l U j e n yhteydessä. 3o^^_
laiaissa on käynnissä tai.~.-3
asemista porvarillis-taan^^.
sen ja väUankumouk^L^--^
ifcen ammatällisen
.Muutamien tovereiden
nen, "vasemmistolai..en J
den varjolla. osalhsiMsas^ •
^ " " a l o i t t a m S n l a ^ ^ -
ko fiatn-Maren
maniassa) el ole mitaan mtnn»
taistelun opportunisn5t3