Vapaus, December 9, 1929

              Maanantaina, joulukuun 9 p:nä — Mcm>, JBec. 9
Caudio raoatUiieo trötititöa slocu. i t r m t m n i t u j » , ilmcftrr
fcoTTiFsj. Ost^'fauUöoa. j u i u i «oaDuoUl- j a mlärÄttfici jabUpiirmi.
* J. ' " " VAPAUS (Likerty)'
35^* «öJyors»'» rinni»!i TTotlcM ta Cuuda. PaMUbsd dtilr at Sodbury, Oourio-
- '««ctaoc^ <t the Poit OltUe Oepirtoott, O t u v a . «» aecuod clata inattei. ^
* ' ^--^-«r TlLAtJSHLVNAT:
. 1 «k->»JO. « k l . UM, 3 Vk. J l . T S ja 1 fcjt. J I J » . — "iTiJyrralloaii» ja Suomeen K U inu»-
>n« ulkoiBajUe: 1 v i - l6Jf3, 6 kk. J3J0 ja 1 kk. Jl.OO.
ILMOreSHLVNAT VAPAUDESSA: ^
'i^i-^X^^ KixjerailitoiijDptok-vl SIJX) kerta, S2J0Q katii kertaa. — Arioliitloon «neqneille ouDeoloivotukxt
' • ,:gOp.,:^<UUtuuiaa. — tvuaecmaattoihaoiokaet'50c kerta, VJOO 3 kertaa. Syntynuilmotukset JI.03
.•itiaXMi^-tSM 3 kertaa. — .Ajvotoeroilmoluktct t2M kerta, 13M L d u i kertaa. — Kiitoäinsolakjet
Mi» keit*. — KuoIfminiTcorakset $2,00 kerta^ M liiämak>u kiitotlaoieeUa tai naitttniTtjUi. —
i i , ; . ^ : ^ ^ Uedot_ja o»oie:tootiik»et SOc keriä. (1.00 kolme kertaa. — Tilapämlmottajieo ja Uootai-
" ••;*->;j';-"~-.-«pBttntirici>--«n. /saiuliitac»». Jafaetettjcä UmoiusbiDU etakäteeo.
^'C«l^^B»^ aidrertiaJBg T5e per coL inch. ilinlmum «harge for tipgtc iotettion, 7Sc. Tb«
Emsie jätä ts^ tornit
yapag» 1» the be«t adTettiaicg mejjutn anoag the Finniih peopta i n Canada
Englannin työttömyys
^?¥rif^^^/ Pahimpana Englannin ri-k. "työväen" hallituksen puhnanaön ollut
" Itotyottömyys, joka vuodesta vuoteen on lisääntynyt. Vaaleihin
''^••t0^iy&i^sä lupasi työväenpuolue, että se tulee ryhtymään tarmokkaisiin
-H^ teollisuuden ja kaupan cl-
|rS"^^>'^ytt&l"scstä, ulkomaisten markkinain valtaamisesta brittiläiselle kapj-livi
.'-'tdismille ja työttömien työntämisestä dominioihin. Tämän lisäksi on
r|;v . *lsöetrt^ haravoida kokoon yleisiä töitä, mutta kaiken summana on
^.^i/'' ,yairi öllul töiden varaaminen jollekin tuhannelle miehelle, joka ej -vä-
*\ hääkään vaikuta tilanteen korjaami.seksi, koska työttömien armeija ko-mtljooniin.
yhtenä vaalilupauksena oli ni.mi "työtä tahi
^^livX,"^^ . Jälä. lupausta ci ole aluksikaan toteutettu. Parhaillaan
j*j;V;^-;p^^ käsiteltävänä oleva lakiehdotus työttömyysavustuksen
v;3ätlwm5scsla ci polij^ nykyään käytännössä olevasta avus-
3;^l^.;.tMSjarjestelmäslä.
JPoryarjlehdisttissä on nosteltu kysymys siitä, mihin nykyinen lilan-pi|;
3w? johtaa. Muutamissa lehdissä on julkaistu laskelmia että maailman-ill'M>*
odaa "välirauhan kirjoittamisesta lukien marrasfc. 11 päivästä 1918
^^1 ^i"^^*^ "vuoden loppuun on Britannia kuluttanut $1,617300,000 työttö-l
| j ; g : t ^ y y s v a k u u t u s a V u s t u k s i i n , e n t . sotilaiden ja siviilihenki-
'^'cx i^.^loideri työttöniyysavustuksiin ja §363^610,000,.köyhäinhoidon avuötuk-hl-
riun eli yhteensä $2,293,150,000 työttömyydestä johtuviin avustuksiin.
l|J|:;^vt^oltpmyysvakuutusrahas nykyään vararikossa^ sen velkojen noiis-
Jgti^a ^$1^4^250,000:iin.
^ l i i e t ä än että nykyisen Sukupolven lapset Englannissa alkavat
C• s :,'"{elämänsä vaivaishoitolaisina ja kun nykyinen nuoriso menee naimisiin
|i§|^i^f^ötjtömyysaviistuksen varassa, moninkertaistuu työttömien vara-armeija
V ^t^evaisuud^^ Kapitalistit puhuvat tämän vuoksi nykyisen avustus^
||||^?^arjföt^l|riän tuhois^^ seurauksista, vaatien sen; lopettamista* Kun
.fi mitään ei esitetä sen lilalle, tarkoittaisi avustuksen lakkauttaminen sa-
','1 .Liöjeni tuhansien työttömien nälkään kuolemisia.
; f --^ Englannin samoin kuin muiden kapitalistimaiden työttömät muo-
|^^S|j|io^^ kjy>itälistisen järjestelmän liikaväestön, joka on
joutunut yhteiskunnan tunkiolle teollisuuden rappeutuessa. Englannis-
^-^^rt>A::if[^j|^J^j yjiitunyt kaikkensa saada tuotaritokustannuitsia su
kpneel^isija jipenel^jimi^
"iä^ ilp<?^i5![l^^is5a Tämä 4ökee yhä suuremmat työ- m im.
ifc tarp.c5ettomiksi. Toisaalta on Englanti Mä^öijrt ItaA^
i l ^ ^ i ^ l l i ^ ^ k ä u b ä i l i s ^ ä a kilpailussa YliaysvallaWjä'WÖidcJt 1^111
V . — sonin>Neu:y68U>halHt6ks6llc läliöt-m^
ä ^^^pijs^littt^ on sekaarituiutt,.|iJeuyostb-
ONeuvostoliitloa vastaan sekä vahingoittaa Moskovani j a
p f T ' s?^''^^ viitannut siiheii, että Yhdysvaltoja
p>-V?^ä Neuvostoliittoa voidaan syyttää raa'asta sortopolitiikasta vaiku-
...tuksensa alaisia siirtomaita kohtaan. Esirherkkinäon amerikkalaisen
•Meidän täytyy vciUaa tämä lak­ko.
Teidän avulla.ine me voitamme
sen. Työläistoverit älkää jättäkö
meitä."' — Näin puhuvat metsätyö-
Iäiset jotka kohta 3 viikkoa ovat urhe­asti
taistelleet kurjien työ- ja palk-kaolojensa
p3rar;tamL=,e.ksi. He vetoa­vat
meihen i— työläisiinT tovereihin.
Xlkää jättäkö meitä! — Mihin tämä
kehotus meitä velvoittaa? Se vel­voittaa
meitä avustamaan, ja teke­mään
sen heti- Joa milloinkaan, niin
tässä taistelussa seisoo .luoklia luok­kaa
: vasta.s.sa: Toirjella * puolen rik­kaat
puutavaraporhot —rlLstäjäluok-ka.
toisella puolen köyhät, pennittö­mät
metsätyöläL';ct — riistetty
luokka.
Tämä aoia ci kaipaa pitkiä keskus­teluja,
mutta se kaipaa ripeää toi­mintaa.
Avustamalla heitä pian ja
mahdollisimman voimakkaasti an­namme
heille vastauksen: Toverit
mc emme jätä, teitä. Teidän as^^nne
on meidänkin asiamme.
Kun lakko alkoi ja cnsimäiset a-vustuskehottikset
lähetettiin, huo­mautettiin,
että avustuksista on i l -
motettava Vapaudessa. Tällainen
menettely on oikein, {iiilä sen avulla
metsämiehet saavat rohkaisua tais­telussaan
ja samalla se on kehotuk­sena
niille työväenjärjestöilje jotsa
eivät ole vielä mitään tehneet lakon
aviistamisksi. ; ;
Seuratessaan -lehteä on joikainen
tullut huomaamaan» että avustusil-motuksia
on ollut hyvin vähän. Mis­sä
vika? Puolue-elimet, lukuunotta­matta
paria piiritoimikuntaa, eivät
ole tehneet mitään, samoin on l a i ­ta
useiden suurien S; järij. osastojen
ei inyöskään monikaan osuusliike tai
osuusruokala ole tehneet mitään la­kon
avustamiseksi. -
Tiedämme varsin hyvin, että jo­kaisella
osastolla, osuusliikkeellä ja
kaikilla puolue-elimillä on omat me­nonsa,
jotka vaativat varoja. Mutta
yhtä hyvin tiedämme, että jokin
mono-erä voidaan .pienentää, taJ
siirtää tucnnemmaksi, ja siten saa­tu
raha käyttää lakkolaisten avus­tamiseen.
' Osuusruokalat ovat käytännöllisiä
paikkoja lakkoavoistuksen keräämi­seen
niissä käyviltä työläisiltä. Meil­lä,
täälli Sudburysa ei ole vielä sii­henkään
ryhdytty, vaikka k^ki-On-tariori
metsätyöläisten aluekomitean
päämaja sihteereineen sijaitsee o-suusruokalassa.
Solut, jotka tavalli­sesti
ovat muita keräyksiä toiniltfö-neet,
eivät, ole tämän asian eteen-tehneet
mitään täällä ja eiköpä se
liene sama muuallakin. Port Arthurin
ja Fort WilUainin'osuii£iliikkeet, puo­lue-
ja jäfjestöeliriiet jotka tiettä­västi
ovat voimakkaammin lakkolai­si
avustaneet, eivät yksin voi monta
sataa miestä käsittävää joukkoa ko­vin
kauan avustaa.
Toverit! Metsätyöläiset odottavat
aFuamme. He tekevät velvollisuu­tensa
työväen luokkataistelussa. Mei­dän
on myöskin tehtävä. SuUret eJ
oi.:; meidänkään varamme,' niutta
teki niistä vähän liikenee. Tuhansien
työläisten pienistäkin avustuksista
kasvaa summa joka kykenee anta­maan
lakkolaisille rUokaa ja läm­mintä.
TyöläLset kaivoksissa, sijlatoiiifä,
kaikkialla missä työskentelette, -ke­rätkää
avustusta pikaisesti. Muista­kaa*
että jos puutavaraparopnit qn-nlstuvat
yrityksessään murskata niSt-sä
työläisten lakko, niin seuraa Siltä
teidänkin vuoronne. Tällä kertaa o-vat
taistelussa . metsätyöläiset, .;toi-selia
kertaa jotkut muut työläisjöu-kct,
sellainen an kapitalistisen jär-je.
itelmäh rautainen pakkolaki;' Sii­hen
ajaa työläiset yhäti klristjyvä
työläisten hlestyttämlneh.Ja pallitkp-
Jen alentaminen. "
Lähettäkää kalkki avustukset pi*
kaisesti päämajaan. 223 Secord , s l.
Port Arthur, Ont.. Tai Vapauden ja
sen haarakonttorien kautta, jdtka
nopeasti ja huolellisesti lähettävät
raHat heti määräpaikkaansa.
H. Elimen.
kuulee Maistenkin tiföiäispen Jot<ka
tavallisissa oloissa yast^U^vat
läisteij j ä r j e s t y i n i s t ä ^ - t y ö ­läisten
saamattomuutta, kun ei ole
mitään yhteistä j ä r j e s t i puplustaak-seen
itseään. Me Itsehän ainoastaan
olemme syylliset.
Kaivantotyvt ovat tavallisessa
käynnissä vaikka ympäristössä nekin
hommat jatkuvasti supistuvat.
Syksy on ollut erittäin kaunis, päiyä
paLstelee kuin huhtikuussa eikä sa
da ollen'iaan. Näin kuivaa syksyä el
tämän rannikon ilmätUaiton pitäjät
tunne. Kalastajatkin rupeaa kalkki
kohta olemaan kcteutuneet. Ja naa-mQi?.
t^^ päättäen on mennyt kalastus­kausi
ollut hyvänlainen, ainakin
.syj'skalastukse5sa. — V- N.^l^
Websters Corners, B.C.
Englanninldeltä.
alettu täällä W.
opeHelemaan on
Comerslssa. mikä
uutis»
Neil vääris^lcIyrcHuItä.
H'*vLipaU£ltani'. entinen toimittaja
Neil kävi Montrealissa, sanoen ole-:
V*ai|i)k pöbljUoeii bbliittisen komitean;
jqdtjsiiallä^aal (ja 'olj hänen ' asianaan'
saada puolueen jäsenien mielipidcs
irip^tta am
'(»a'.'*We« 'esiiAbyi'
^||iipi^^|$i^j^lisia^
l ' * ' ^ \teltuja Voimia olisi Hailissa, ei nykyinen vihattu lialli
Wailk|idun aseis-itöij
pysyisi siellä
Istä : puoluejoh-äällä
kahdessa,
kokouksessa,Joista toinen QU Suoma-;
lettetAli! päfclifejäsenten.ja toinen y-
^ . ij^^Edettinen ko-J
KoiiS' bidttjSft'^ KToS-e^ttnie haalllla
•ai Hpin *ajd^n^ Ja oli saapu-a'-.}
iQelk|ln !kaikiä (Kaupungissa a-suvat
Submal. puolueen jäsenet. A -
l^!^tUksl§Sil Juettiitt' _ -Kom.^ ^i^-
ifämä 'jav^Xhdysvaitäta feubini' T^öv.
järj, Mrjelmä. ''l^äiipiän* jäläeen sai
puheenvuoron • Nöii) MfeH käytti aikaa
miti: 'eÄHCiä'^pUmigIi! t l ^ Ö ' d i ­asta
slteiikYn.hänellp oli ppras» Toi­mitettiin'
äänestys jössä äänet ja­kaantuivat
seuraavasti': poliittisen
komitean ?desöttamisia puollettiin 6
äänellä ja sitä vastaan oli 10 ääntä.
Lisäksi jätti äänensä käyttämättä
13 jäsentä, joitakin lähti pois ennen
Kokouksen loppua;. -
Päätöslauselma, jota tässä koko­uksessa
vaadittiin' puoltamaan, oli
laadittu puolueen päämajassa ja oli
se tekele jonka el, ainakaan alkuo­saltaan,
olisi pitänyt tyydyttää j ä ­senistöä,
sillä se oli laadidu siksi
röyhkeään muotoon. MUten on huo­mattavaa,
että Neil inelkein suoraan
sauoi, että sen puolesta bn''äänestet­tävä.
Lisäksi hän huoinautti, että
kun oUaap sillä kannalla kun puolu­een
nykyinen johto, niin suomalaisen
järjestön eheys on taattu. Tällä ker­taa
oli kuitenkin jäsenistön enem­mistö
toista anieltä.;;
Tässä kokouksessa jossa oli saa­puvilla
ainoastaan pieni osa suoma­laisia
hyväksyttiin kalkilla ^ärilllä
yhtä vastaan poliittisen komitean
toimenpiteet. Kolme jäsentä oli jot­ka
eivät antaneet ääntär^ä. (Sits jiiir
tä Joidjsnka kanta on'|e]
moin Kun niiden jbtkEt -ei^i
kokouksia.: Poissaolleiden joukossa
oli. useita ^ötka ^ n e s t l v ä t edellises­sä
kokouksessa »<^vastaan' l^öl.''kfeln.
toimenmteltä.
Tämän kokouksen tulos el näytä
suomalasten jäsenten kantaa, kos­ka
on jMiljon jäseniä jotka elvä1i|ölei
kaupUnMssa ja kuten edellä on t^ai-nittu
ott suuri.;Qsa,.$y,<
kokouksilgär^^C^^ "
asla^^JÖh-dtm-^"oir WW*MlRta'
tod§nMäW5isesti* -sen" ^äseftnistöh'' 'e^
nenimlstö
Rivimies.
ori järjestön takana. —
mmmimm^'^''
^ ^ g i g ^ i M ^ 1^ mikä 'pistää silmään tässä
"Xg^p ^aassa, « n tilanne yleisen terveydenhoidon alalla. Me tiedämme, että
uskonnollisen"
^ ^ ^ ^ | | ^ I i | | ^ | j ä ^ e ^ saada kUn-
9 tolcohatän j>'uulluu tahi on h^^^
lähteistä, hyyärilekeväi-isen
jät-
|^^|i^jii^e|-^ ^riippuvaisia, kui^n Jiuldcaron paksuudesta.
isfeimaa^vlh^^ vaflitsevat siis tällä-
^gll^sSl^i^pi^^ , työväen ..la-
|^^|^w|Bn;%ialipiirbi^ vaatiimisla yleisen, valtion Icustantaman Vapaan
i asioissa on k^_-
' välftipitämäion, \ kuuiics
Yleinen puoluejäsenten kokous p i ­dettiin
'4 p-nä tätä. ku^ ja oli o-sanotto
hyvin runsas, paitsi suoma-iäiset
olivat jääneet pbissuurt osa ja
kokouksen kuluessa • ..poistui useita
jotka eivät voineet purra sitä paju-köyttä
jota Neil ''ulcsantol". Tässä
kokouksessa hänellä; jQUi sanavarasto
jonkitn verran räikeämpi kuin edel-iisessä.
Hän sanoi, että. Suomalainen
järjestö ei ole koskaan tehnyt niin
,fcuin puolueen edun .kannalta kat­sottuna
piisi paras jK että S. ^:U^
ei ole pupluekuria vääii oman jär­jestönsä
kuri. Ja .on siis puolue S.
J:llp toisarvoinen seikita. Puhuessaan
työtaisteluista hän sanoi että S.J. on
aina; pUut niille kylmäkiskoinen ja
tbisiraän suoraan vastaan. -Hän
Käytti esiniei-kkeinä Hamiltomn äs-
"keistii lakkoa ja Gästonian lakkoa.
Siinäkin oli' suuri vale.'JJos kukaan
nin •suomalaiset ovät ''olieet erisimäi-siä
tiikeniassa näitä j a oiri niille an­nettu
sekä taloudellista etä mcraa-listä
tukea. Taloudellisesti ci kyl-läkeän
ble'avustetlii niin paljon, eitä
p l ^ i aimettu k?^
toimme ^Alistaa. EI;kä'" on Neil silrä
kannalla, että pitäisi antaa eneiii-män
kuin täloudeUlnisn. tilanne säl-
ULJIhkä hänelle on samantekevää
josko. Suomalainen järjestö, joka on
Ladysmith, B. C.
Toimhmasta voisi sanoa, että he­reillä
sitä on oltu. Venäjän vallank.
vuosijuhlaa vietettiin 16 p. mararsk,
ja onnistui se ohjelmaan ja osanot­toon
nähden hyvin. Muita yleisempää
merkitystä vailla^ olevia tllalsuul:sia
on järjestetty yähäväliä,
S. J . osaston kokouksessa ^ 24 p.
marraskuuta toimikutmat teki ^eN
koa-; jouluvalmis:telulsta.' Jouluaatto-^
iltana päätettiin juhlia, kuten täv^al-lista:
ymmän-yksellä, että eri oi*gaa-neista
valitut toimihenkilöt tekevät
parhaansa saadakseen juhlat vie­lä
entistä ehommaksi. Huvitoim.. i l ­moitti
suuren nelinäytöksisen 'kapttä-leen.
jnim. "Järjestäjä neljätoista",,
pantavan näyttämölle 22 p. Iltana
jculuk. Kappale pn parhaita mitä
täällä on kcfekaan esitetty ja pitää
varmasti katsojat ..jännityksessä . a-lusta
loppuuii. Ainoastaan liyviu har­voin
meikäläisillä
onkin kyllä tärkeä kysymys ja erit­täin
tarpeellinen t ä s ^ maassa oles­keleville.
Täällä W. • Cornerin kou­lulla
pidetään iltakoulua kahtena
iltana viikossa viiden kuun ajan ja
on sinne tilaisuus mennä opiskele­maan
kieltä ken vaan Jialuaa.
Ihmisten eriävistä mielipiteistä
joku sana. Kuten tiedetään on Joka
paikassa, missä johkito verran-asus­taa
suomalaisia, useampaa eri lajia
käsitteitä asioista, samaten on asian
laita täälläkin. Nyt osa kuuluu jäse­nenä
k. puolueeseen j a S. Järjestöön,
ja loput eivät kuulu mlliiiikälUi. l u -
Jcuunottamatta yeljeysseuraa. Vaan
on täällä silti suomalaisia W. Cor­nerissä
jotka rehentelee I.W.W:läi-syydellä,
vaikka eivät kuulu j ä s e n ­nä
siihen unloori, Ja olenpa mblkein
varma että W." Cornerissä ^sl ole yh­tään
sen unlon jäsenkorttia Ja luu­len
että ei ole koskaan ollutkaan, ei
hiilläkään henkilöillä jotka nyt ovat
aina valmiit parjaamaan sen nimessä
täällä ihmisiä, jotka toimivat 'jäse­nenä
työväen riveissä. Helpompihan
se vissiin onkin hyi^ätä sellaistapa
ihtnlsteä kimppuun, jotka toiinlvat
jotain työväen järjestöissä, kun el
itse hommaa- mitään ty5väenluokain
hyväksi. Sitä varten LW.1V:kln var­maan
on aikoinaan perustettu, että
se ajaisi työväenluokan etuja, vaan
kuten tässä Jo y l e i i i ^ n ä mäinittlizi:
el ble aslanmukai^a että i^&kUöt,
jotka eivät edes kuulukaan i:tV.W.
liittoon, ovat. siltikin aina- välnliita
hyökkäämään .toisten' niskaan I.W.
W.*A]yirjds8i.f^iiulen nUnkin. että
ei tubh'-ödioh periaate edellytä, pa­remmin
kuin toistenkaan työväen
järjestöjen periaatteet, ^ t t ä olla aina
sbfajalaUa^ toisia 'fyöfv^. järjestöjä vas-r
taan.
Siellä -meidänkin johtokeskuksissa
kuulustaa olevan erimieliä näinä ai-;
iköuia,; -v^äp [e^iän tuost^.; bsaä. sa-.
hoa'mihinkään päin 'näin vähemmän
pjmijniut .heiikUö, kun el tiedä vär­isittä
-olhit•;päljon• '^kifloltuksla leh-;
dissä' nälnä-^lvinä» vaan en ole 'Sil­tikään
vielä päässyt varmuuteen ko-
^o jRituätj^ jKyll^päMöi sblyenee.;
: .'IVBilmitavan ktilva.^ syksy ' b p aiyt
täällä länsirannikolla, että .tuskinpa'
on ollut iiäln'fkuivaa mies muistiin.
Mefcsävalkeat on riehuneet vielä
raViJrasl^uus:^' ' etelä-Offe&oäissft ja;
ÖälifbriiiaSsä,' Joka' ön' enfien kblit-;
lumatonta tällä ranrflkolla, — "V. H.
fletspttislB asioita
Mtisityi^ibU^ kcAons pideUUn
Evertti Ahmi j a ^^eineli Mäsn kämp-päalueella
^ . Kaupin ^ m p ä l l ä l p-
Joulukuuta 1929, mile 68, A.CJBy.
Oat
Kämppäkomltea kutsui kokoiiksen
kooUe. Valittiin jiuKeenJohtaJ^l
•vyrniam Saari ja pöytäkirjurlksi Uu­no
Rajala.
1. Luettiin edellisen kokouksen
pöytäkirja. ;/
2. Vsflittln Jäesnkorttien tarkas­tajiksi
^ w a r t Kaasik Ja Emil Saari
j a he Umolttivat että kokouksessa
oli 4 L - ^ X U . Jäsentä Ja 4 I.W.W. jä­sentä
sekä 27 muuta työläistoveria.
3. ^imibän kbkobksen pöytäkirja
päätettiin Julkaista Vapaudessa ja
Industriallstlssa. Pöytäkirjan tar­kastajaksi,
«imenkuih £e lähetetään
lehtUn Julkaistavaksi, hyväksyttUn
ViKfci iNonfeard ja Uestor Kauppi.
4. Keskusteltiin, että josko ensi
katkasUaUsana enää otetaan säkkä-rlkämpplä,
j a sUtä, että ne henkilöt,
jotka ensi katkasualkana tulevat
kämpille, pitävät ensto kokouksen
siitä, ettei saKkärikämppiä enää ote­ta.,
kosfea ne ovat työläisille ejÄedul-llsia
kim niissä el saa katkasta muu­ta
kuin jonkun vUkon ja-sitten vais­toilla
mlllpin ne saisi jokivarsiin, jos­sa
ne saa sitten vasta mittauttaa..
Päätettiin toimittaa lippuäänestys,
että nähdään kuinka monta kannat­taa
säkkärikämpplä j a kuinka monta
el kännäät»; /TOlös oli. että äänes­tyksessä
annettiin 26 ääntä sen puo-lesta^
että ei oteta säkkärikämpplä.
Näin ollen kokous yksimielisesti
päätti jyrkästi vastustaa säkkärl-loinmaa.
5. Päätettiin ^pitää yleiset metsä-työläisten
kokoukset jo kaupungissa
ähnen' metsään menoa.
8, Sanbmätehdllle valittiin kirjeen­vaihtajaksi..
todustriallstUle Viljam
Saari Ja Vapaudelle Uuno Rajala,
^ököuksen puolesta.
IV- Saari U. Rajala.
Pöytäkirjan hyväksyneet
N . ^ u f e p i N.Norgord.
vunannosta siihen. Vastaaja Nummi­sen
puolesta huomautettiin, että hän
cTi -^yytön rikokseen ja <ttä hänen
oli ollut erittäin epämieluista ilmi­antaa
esimiehensä pelkästään epä­luulojen
nojalla. Rva N. pyysi tiäntä
vastaan nostetun kanteen kumoa­mista.
Oikeus tuomitsi pankinjohtaja
Hakamielien jatketusta kavalluksesta
6 kuukaudeksi vankeuteen sekä rva
Numisen 2 kk. ehdolliseen vankeus-rangaistuki-
een, 4 vuoden koeajalla.
Maakuntain pankin puolesta ilmoi­tettiin,
että koska on asetettu vakuus
kavalletusta määrästä, pankki luo­puu
vahingonkorvausvaatimukses­taan.
Pankinjolitaja Hakamies päästet-tun
tuomion julistamisen jälkeen va-pälle
Jalalle siksi, kunnes' julistettu
tuomio astuu voimaan.
SEITSIEMÄN TYÖLÄISTÄ TUO-
»OTTU K O T K A S S A MAHRASK.
7 MIVÄN TAPAHTUanEN
JOHDOSTA
Kolkan raastuvanoikeuteen oJt
haastettu Neuvostoliiton vallankumo­uksen
12-vuotispäivän tapahtumien
johdosta pidätettyinä olleet työmie­het
Antti Kokko, Antti Salo, Os­kari
Oksanen, Eino Montonen, Reinc
Tökkeri, Lauri Stepanoff ja Lennart
Huttunen.
Näitä työläisiä syytettiin "katurau-han
häiritsemisestä sekä meluami-sesta
yleisellä paikalla". Todistajina
esiintyivät paikalliset ohranat j a po­liisit.
Syytetyt pyj'sivät asiassa lyk­käystä,
tutustualcseen syytekirjelmiin
j a antaakseen kirjalliset vastineet
myöhemmin, mOtta hylkäsi oikeus
tämän pyynnön ja ajoi jutun oh­rana-
ja poliisitodistajineen päätök­seen,
tuomiten kaikki muut syytetyt
30 mk. sakkoon, paitsi Lennart Hut­tunen,
joka tuomittiin 40~^k. sak­koon,
^elijvastaavasti 3 jÄft^" van.
keusrangalstusta. V
Kunkin syytetyn asia Mslteltiin e.
rillisenä Ja ilmtrtttivat kaikki CTyte'
tyt. tyytymättömyytensä päätökseeii"
Sitä paitsi tov. Huttunen limoitu 1
vastalauseensa «ikeuifen menettelyä
vastaan. Syytteet olivat krimtaaaU
rikollisuudesta. Syytekirjelmissä ja
oikeuden -puheenjohtajan kygeiyis^j
oli i:yllä toisenlupntoistakin. Mjn.
mainittiin StepäiöÄön "is^ryteklrjel-'
mässä. bttä h ä n on ollut satamatöisi'
sä saaden 9 idk. tunnilta mutta elät­tää
itserisä berjäämäUä. Syytetyltä
tlukattm, kuka oli pannut punaisia
Uppuja sikäläisen fascistllehden "E-telä-
Suomen'*. oven päälle, sekä U-sakehtän,
lipputadakoqh, mistä ou
saanut julistuksia, joissa oli keho­tettu
kaduUe mielenosoituksiin pub.
lustamaap Neuvostoliittoa yjn
Elsmeriddnä siitä kielenkäytöstä
jota oikeuden puheenjohtaja käytti
mainittakoon keholtuksct mennä
Moskovaan Ihannevaltakuntaan yja.
Tpv.i «uttuseUe öll niinikään huo­mautettu
hänen Ilmoittaessaan vas­talauseensa
oikeuden menettelyä vas­taan,
että "ilmbltt&aa te niin monta
Vastalauseetta kiiin liäluatte. ei nUitä
mlhiokääd merkitä'?.
Oikeuden menettely. Jolla se eh­käisi
syyteit^jä tutustumasta syyte-kirjelmiin.:
ei vastaia työläisten oi-keustajimtaa,
koska ainoastaan kan­tajalla
bU UlälsiiUtta käyttää todis­tajia,
olleh ne sellaisia, jotka oli­vat
hajoittaneet työläisten juhla­kulkueen
nelistäen ratsuilla katu­käytäville'
tuhatlukuisen ihmisjoiik-joukkoon
paljastetuin sapelein ja
ampupia-aseltL
Sitävastoin el syytetyillä, el edes
Kokolla, jbka paraikaa oli matkalla
parantolaan, oUUt mahdollisuutta
käsittää todistajaa asiassa.
stoli e pappi
Ja hänen lippiiiiskaisuudcstaan maJisaa veroa keenellc vero on
tule^va I
OS, A. CRy.
Järjesty^bn^^Ua täällä^ näillä
kämppäaluellla,, ov osittain liyvin
heikkoa • Ja kaikki yhteistoiminta
myös työllisten' keskuudesip. samari-l
a l ^ . Kpkpuksia on kyllä' koetettu
s^diEi toimeksi, järjestyneiden työ-äisten
toimesta, taiutta tä^Iä nämä
.II
saatu nykjöselleeri yksinomaan suo­malaisten
työläis;ten ponnistuksilla
pysyy pystj^ä tai kaatuu. Tässä ky­symyksessä
näyttää Npil olevan sillä
kannalla,. e t t ä kaikki Suomalaisen
järjestön taloudelliset j a henkisei
pyrinnöt„eivat maksa-.mitään, vaikka
tietää hyvini että inelkein yksin saa­vat
suomalaiset." työläiset taistella
jos mielivät läitoksc^^ säilyttää ka-piteliänin
'"kynsUtä^ .'\ '
pienillä näyttä­möillä
völ sellaisia saada aikaan, jjo-.
ten kaikki jojssä ' lämmiiitä verta
virtaa, silloin rleritSkää hiaalillc."
futtavuotta otetaan vastaan toi­veilla,
että. se toisi tullessaan,parem­paa
kuin mitä vanha vuosi kykenJ-antamaan.
J a kun se aletaan oiteui
repäisevillä tansseilla,, niin ehkä oh
loppukin repälseA^.
Keräyslistoilla kerääjät tilittivät:
Tom Hill Albertaan $3.«0 ja Kauha-,
joen työv. yfid. $11.20, jotka" lähetetf'
tiin määräpaikkoihin.; 5
S. J. p s a ^ n .kokoosct päätettiin
talvikuukausina alkaa ;klp 6. i l l ^ l ia
jokaisena neljäptena sunnuntaina.'
"kuukaudessa. Jäsenet, ottakaa asiak-"
sqmie.. käydä säännöllisesti.iokouk-;
siisa. sillä asiat. näyttääi kehittyvän:
siihen suuntaan, e ^ .jokaisen, jolle:
järjc&tönime. jatkuva vaurastuminen'
bn tärkeää, oii, otettava..i.bsaa esiin-!
'tulevista, asioista"'päätettäessä. Jollia^
kaikesta päättäen tulee olemaan ^yu-ri
merkitys järjestömme tulevalsuu-teen..
. •, ,.
Työhcmmat näyttävät yhäkiristy-
VÄIT. . Metsä työmailla on laskettu
palkkoja 20 p.. marrasuuta, ollen ly­hennys
palkoissa $2 dollaria isom­pi
palkkaisilta ja siitä alespäin noin
5 prosenttia pienemmistä palkoista
Vielä on huhuja, että uusi lasku on
tulossa vuoden alussa. Paljon met-säkämppiä
on sulettu, työttömiä pal­jon,
työnantajat • hyym ; järjestynei-
Jä. työläiset ei pUenkaan. Hätäkös
on herrain röhkiä.,Tällaisma aikoina
Trochu, Alta.
Y^itcispyryinnölssä yritämme olla
muun ;maallman mukana. Täällä, on-toiminnassa
S. J . osasto, naisjaosto';
j a nuorisoliltt<J: Kokoukset pn pidetty
säännöllisesti, vaan osanottajia on
juuri sen verran että toiminta vdl-'
d ^ n ylläpitää- NuorisokursslUe lai­tettiin
yhteisesti bppllas. Kurssit kui-»:
tenkin peruutettiin j a meille ilmoi­tettiin
niin myöliään että oppilaS'
oli jb niermyt Edmontoniin., plinime
lähettänji; vaaditun summan $15,
jota emme ole vielä ainakaan tähän
mennessä saanut takaisin. Tällainen
menetelrnä saa lamaannusta aikaati:
jo entisestään kyllin heikkoon toi­mintaan.
•
Naisjaoston kokouki^essa vk. 17 p
organiseeraaja ilmoitti -saanisensa
protestilistat; joilla olisi pitänyt ke­rätä
lössiä, -uutta koululakia yasta)an,
jpllle valittiin kerääjät, vaan kerää­jille
oli sanottu että: "you kick, ,bnt
tpo.'late". •—-se-on jo valmis joten
iiieidän.oli turhaa siihen enää nimiiä:
kerätä. : , •
Työttömyyttä jalakkoja on kaikki-leiiet
japparit 'bv^t [Edeltäneet
heidän kämi^llään pltämäytä mit»än
I»kÄlkfei^>NHhpÄ.^h*tHn-.öll päätet-fey-^^
tää -kokb^^ fcämpäUä 1.
l2r-^29, imutta, '/herra". työnöantaja
el BUV8iiuiut> että työläiset ; olisivat
saaneet/jbnkun minuutin toimia yh­dessä.
Öitten kokous ajateltiin pitää
Motto: "Antakaa kaikille, mitä o-lette
velvolliset: vero ke­nelle
vero on tuleva, tulli
; kenelle tulli on tuleva, pel­ko
kenelle pelko on uleva.
kunnia ^kenelle kunnia on
tiilciva";.
Room. kirje 13 luku, 7 v.
Ja katso, hän, pappi" Laurikkala
oli tullut vieraalta : ma"'ta saarna-taksecn
kansalle mailmanlopun ylei­sistä
enteistä ja varottamaain, ettei
heitä kukaan eksyttää taitaisi. Jä
hän piihuiV Katsokaa,? ettptte pel-
•N.R. l 5 ^ p ä l l a . Sinne ei jappari kui­tenkaan
tuUut kleltämääh, joten
saimme toimia vähän rauhassa, mui­stia
<tyÖlftlsiä slime kokoontui kuiten­kin.
Vähän siihen nähden kim niitä
näiUiikin Ijäpipiköillä on. Näyttää sil­tä,
että yhteisymmärrys ei näitä
k a i k k i niieOytä, Eikö meiUä nyt jo
olisi aikä ruveta toimimaan yhdessä
j a yhteisen asian hyväksi, että liit­tyisimme
kalkin /työväenjärjestöön
ja rupealsimme tbliplmaan yhdessä
parempien plosUhtelden puolesta em­mekä
enää pdottaJsl että "kun ne
nyt ensinnä jotain parannuksia saa^
aikaan nilii sitte.-..." Tletäkäämrae'
se, että yksilönä eme voita mitään,
mtitita ylityneir^ kiin tolmlmmie. niin
slUpin voitamme, "Yksi kalkkien ja
kaikki .yhderi puolesta!" Liittykää,
ifcaiidkl joukolla Lumber Workei:s' In­dustrial
Unlbon. ~ Metsätyöläinen.
jästy. Sillä se ' p i t ä ä ' tapahtuman'
muttftj loppu ei Ple vielä käsissä.,Sil-,
lä kansa nousee kansaa vastaan", ja
yaltakuna yaltsikii^taa'; yastäah, ja
tulep nälär^hätää ja .pihaanjäristylJsiä
seudusta seutuun.
Ja koska hänen puhesnsa sulasi
yksinkertaisuh, ikuin voi kuumalla
VÄ2iBÄÄ llAH)kA TEHTY SORTÄ-
• • "VALASSA
alla, joita avustamaan- meitä velvoi­tetaan
tovereina, vaan sananlasku
sanoo, ettei soklasta ole toista talut- , . . ^ \
tamaan, siUä suurin osa maanvUjell-J Tofeet. rahat olivat melko
Joitakin päiviä sitten tavattiin
Soi^lavalan seuduilla liikkeellä 10
markan metallirahoja, jotka v tutkit­taessa
havaittiin VääriksL Rahat on
tehty, jcdtäin tinan Ja lyijyn .Sekol-t
i ö j s e s t a ' ^ k ä maalatut pirpii^ vä­risiksi
metallisten 10-marItkasteri nä-jestää:
yhteiskanhä^^^
snhteessfl •• Vftid.-iah .n.^niiä- YiriprtilTA' mil'*»fi "-«iiii-rJar teä^nvivfiA^^cJo"-^^^
jölstä sai tehdä palkatonta työtä
koko viime vuoden, joten tulee taas
monesta, iiyväs tä fannarlsta hubno
mies ennen ensi syksyä, kim ei pys­ty
maksamaan laskujansa.
Nähtj^anl Vapaiidesta tiedonannon
että T'overitar pn kielletty Canadalp
postista, tuntuu- kuin olisi heitetty
tuhkaa . vasten kasvojani, eikä alno--
astaan. minun, vaan meidän kaikkien
suomalaisten ja erittäinkin naJsteh.
Vaan nieldän on kopistettava tuh-'
kat- pois silmillämme ja voimak­kaammin
:ktun. koskaan eniien taäs-
4eJtaya„4ehteamie .ja: oikeuksienune'
puolesta. Yksilönä . olemme h^öikot,
vaan joukkona me voluihie volttfuu
Hauskaa' talven jatkoa kalkille
Juokkätoverellle. — 1
TOTUUDENETSIJS
Lukkari tuli pappilaan j a py3^:
rovastilta lupaa maistella tämui
puutarhassa vähäsen msiiFjoja. Ro­vasti
vakuutti, ettei pappilan puu­tarhassa
ollut marjoja tänä vuonna
lainkaan- — • .
' Minkäs sille mahtoi. "Kun 'seura-;
konnan kirkkbsäätyoU keskustelut
muista asioista, lähti luk&arL ^out-
^nun>ajan knlottna kävi i b v a ^ •puu­tarhaa^-
^ j 9 s s ä p ä ) ^^
Iti^iiknb; istumassa
Sfitä sinaf t s a tä haet? ' Si-j&si
hyVip tehtyjä, jnutta väri - ei kuiten­kaan
;bliut pdtävä.. — Poliisivirano­maiset
l^htyiyät tutkimaan asiaa ja
t.k. 19 p ^ ä löj^i^vät he Karjfdanka-dun
n:o 35rssä Sortavalassa asuvan
sQut^ri; -Onni Päivisen asunnosta
pppsslä, iänaa j a muita rahojen
•vaUiästuks^n käytettyjä aineita se­kä
/yalumubtät ja muut''- välineet. P.
pid&t3ttiin j a on h ä n tunnustanut
tekcnsa. Hän on valmistanut vääriä'
l-ahbja nbin 4 viikon älkäna sun-nun
taisin ja iSyttänyt arkliäivät
varsinaisiin ammattitöihinsä. Tähäp
s a ; ^ : ä ei :^S&riä rahoja ote tehty ar­velun
miukaan kuin korkeintaan 15
j^ppaletta. Umpltiiksensa mukaan on
Päivihen'^^ tehnyt rahoja aluksi vain
kokeeksi, päästäen, onnistuneimmat
liMtieseien. Jiittatm on sekaantunut
inySs äräi; tolien heiikilo, jonka ni-pöUislvixanpznaiset
eivät vielä
ämota.
Fi&PPlSKATiail^AJALLE 6 KBL
Juttu ;ksraJIt&sen tekijää, entistä
pappi afafca^ vastaan, oli esil-
^ toisien läärBzi .Hiels. raastuvanoi-
^udcssa. JOlkendessä esitettiin polii-situt^
iotoSiöytäkirja^ joka ei sisäl­tänyt
ttdtltän ctutta sen Hsäksi, mitä
saiäohalehdissä jo. alkaiseijnnizi on
säpät/^iia:\ esitti
loppnyaiitimitfeeasa;3<^^ pankhi-
Jdtttaia:"'-^-""'''*'^"-'"'-"--
kivellä,-niin hänen .majaansa virta­si
kaikenlaisia maan antimia, kuten
kelttolaisia perunia ja rumpalilalsia
lanttuja; myöskin kaikenlaisia anti­mia,
jotka karjasta saadaan, kuten
miinaläista voita ja kässyläisiä mu
nia. Ja katso hänen huoneensa ^pai­sui
yltäkylläisyydessä ia hänen per­heensä
lihoi j ä pyöristyi kaikenlai­sesta
hjrvästä. Sillä,hän oli unohta­nut
raamatun sanat: "Älkää kootko
itsellenne aarteita maan päällä, mis­sä
koi ja ruotse turmelee, jä missä
varkaat murtautuvat sisään ja va-i-
astavat. Vaan hän ajatteli apostoli
Paavalin tavoin: Jos minä olen kyl­vänyt
teille hengellistä hyvää (lue
pimitystä), onko paljon, jos minä
niitän teiltä aineellista? Vain ai­noastaan
minulla ja Barnabaalla ei
ole oikeutta olla ruumiillsta työtä te­kemättä?'.'
fl:n Korintt. kirje 6—n
värs).
Mutta katso, maassa tuli yleinen
verolle pano ja vain köyhät ja ras-käiitetiit
siitä täydellisesti vapautet­tiin,
mutta niiltä, joilla paljon oli,
piti , vero tarkoin otettaniaan. Ja
pappi Laurikkalankin tykö tuli ky-läneuvoston
puheenjohtaja ja esitti
hänelle neuvostohallituksen asetta­man
kohtuulilscn ,vcion maksetta­vani.
Mutta pappi Laurikkalan sy-dämmessä
istui syvällä vääryys ja
vilppi, ja hän aikoi kavalasti neu­vostohallitusta
puljuttaa, tekemällä
itsensä rutiköyhj^ksi. Sillä hän oli
poikennut oikealta tieltä, saattaen
monta neuvostolakien edessä horju­maan.
Hän oli myöskin unohtanut
raamatun sanat: "Olkoon jokainen
niille vallassaolijoille alammainen
joiden val^n alla hän on" (Room.
kirje, 13 luku 1 värs).
iVtutta neuvostohallitus, joka on
työtätekevien ja kapitalistien aikai­semmin
raskauttamien hallitus, ei
anna lakiensa /päälle sylkeä. J a kat­so
eräänä päivänä saapuukin pappi
Laurikkalan asuntoon veroinspektoo-'
ri, kyläneuvoston puheejnohtaja yjn
asiaankuuluvia kansalaisia ja alka­vat
kirjoittamaan Laurikkalan maal­lista
mammonaluetteloa tarkoituk­sella
toimittaa' niiden rahaksimuutto
Julkisella pakkohuutokaupalla lokak.
31 .p:nä X I I vuotena Jälkeen Loka­kuun
Vallankumouksen. Ja kuten
muroin Ninivessä, syntyi pappi Lau­rikkalan
seurakunnassa hätä ja par­ku.
Kulakit puristivat nyrkkejään
ja kiristelivät hampaitaan Neuvosto­valtaa
vastaan ja vanhat ämmät ui­kuttivat
kuin sammakot ja löivät
näivettsmeisiln rintoihinsa. '
Mutta" kun hätä oU suurin j a par­ku
pahemmillaan, niin tatso," seii-rakunnan
vanhin Vartiainen astui
ulos asunnostaan MyUyojaila ja
ilensi neuvoa kysymäsii erään "ys-
^ v ä l l i ^ v^eissä" oleyän inaan
tonsuhlfa^,<mita^euÄLTnnian
•IS? katso,, tämä
tavamsiaa-Väleissä"-bleVa: konsuli
ja. joita el pakanat (bolshevikit)
kuulta taitaisi, ~ selittäen, ettei neu­vostohallituksella
ble omassa maas­saan
oikeutta verottaa ketä se ha­luaa.
Ja seurakunnan vanhin kuun­teli
korvat lopsallaan tätä typerä|
puhetta, sillä se istutti pirullisia a-jatuksia
hänen kUIäkklsydämeeiuä-
Mutta valkeni lokakuun 31 :n päi­vä.
Neuvostohallitus oli päättänyt
panna lakinsa täytäntöön. Kokoon­tui
pi^ljpn kansaa Rääpyän p^pjpilan
pihalle. Kulakkien po^taskut olivat
pullollaan, sillä he olivat pitärieet
>salassa neuvoa keskenään, tarkoituk­sella
ostaa papillinen kama skä
jälleen salassa hänelle se takasin
luovuttaa, Do.. sliiä pyhä yksinker­taisuus!
.:. Neuypstpbällltixs ei suip-kaa-
n, hinioinmit' paplh sukupuölittm-telden
kilholttajaa, alastonta nais­kuvaa,
vaan yksinkertaisesti sen ye-roerän,
jpka sllfö laillisesti kuului.
Kulalclt siis saivat mlelinmäärin
ostella siivetöntä enkeliä. Pääaali
että maksoivat siltä rahan finanssi-inspektoorille.
Mutta samaan aikaan, kun hieman
cpänormaaliiieri neuvostovirkaillja
trokaill. iJ>appilan alastomia naisen­kuvia
Rääpyäliä Juoksi hikihatussa
pappi iLaurildcala Len^^ ul-koniaisine
kätyrelneen neuVöstbviras-tbjen
rappusia. Öillä nähkääs, hän
tarvitsi reklaamia, joka nostaisi hä­nen
jo vä,hän putoamaan päin ole­vaa
mainettaan, koska se Suomi-matkalla
saatu 'pyhimysseppelekln
jo aikoi hieman lakastumaan. Co
Sela! BblsheVikit ovat sittenkin yk­sinkertaisia!.
J a hän ajatteli edelleen
Paavalin sanoja: "^uita seurakun­tia
minä' riistän, bi^taessani meiltä
palkkajf palyellälcsenl. Nyt mitä mi­nulta
puuttuu, sen. täyttäkööt veljet,
jotka Makedoniasta (lue: Suomesta)
tulevat, ( i l :n kbrintt. TL luku S
värs). Sillä ilman lampaita en voi e-lää,
jps ne minulta riistetään.
Ja katsp. hänen aikeensa onnistui­vat
slln*ä; Kapitalistien kätyrien on­nistui
Vieiä • kerran kiertää Neuvosto­vallan
lait: .
Sille epänormaaliselle neuvostotol-nutsijalle
lähetettiiii Leningradista
sähkösanoma ÄääpyäUe, kehoituk-sella
nuuskia pappi LaUrlkkaJan ole­maton
kirjanpito tarkemmin. Seu­rakunta
iloitsi. Paimen p i i pelastettu.
Ja katso yksi .klrlfonvanhemmista
Pietari/TVTatinp. Kuronen Sat hengen
päälleen läiisuenNprbfeetallisesti: Nyt
sudetulvovat, kun paimen pelastet­tiin".
•
MQ*ta isä .liattrikkala löi hiirskav
na Mtensä yhteen j a kUttl herraan­sa
siitä, että hänen bU önnistumit
"unohtaa" raainätim opetus: "abta-käa
vero kenelle vero 'on tuleva."
Mutta -totisesti niinä sanon teiUe:
Tämäljöttu bn tdrkohi tutkittava ja
säate'ttayä prolet^risen oikeuden e-teen
ne. jotka ovat antaneet tilaisuu­den
pappi Laurikkalan ilvehtiä neu-vbstolaMfin
kanssa j ä harjoittaa yäs-tavallankunJbukselllsta
agitatsiönJa
peräkamarlssaam Virastojemme epa-taktillisen
mehiettelyn johdosta. ,
J a kansan pitää TtSkemä&n, btta
pappi LaiifÖEkalankln pn maksettava
veronsa viimeiseen ropoonsa SOT.
jotka neuvostohallitus =;i8neUe sää­tää.
^ijfllitetlnen-tasHse. Sillä kir­joitettu-(
m:: iibkakuim vallahknmons
hävitti maastanuneriist§jieii v^la?
ikiiisiksi ajoiksi ^ja antoi sen työö-tekevieri
k a Ä jotka ^tilevatlepi^' ]
mättömäna ranfcälESfeniÄah " j o k ^
ken sitä -taVaÖa: tiaftka toisella -
tiingpittaa taitaa, (iteningradin Va­paudessa'
-*?Äpcötic»U ''PröMÄitK^J^
mm
Tc
• • •
216 € /
f Ctf
4:;
Cai
Olg
Hl
571 Homcr
01
177 HAST»r
Siumia
Ä l f CarraU S
iiiiiiiiiiiiiiiiiii
Perastetta 18
I
317-321 eOLt
lufmifiiniiiniii
Box
ONNEl
KAI
Frasei