Vapaus, February 12, 1925

              1^2
liiton tonontav,!
Suomen Metallityöntekijäin Iii-;den jonkunverran lisääntyessä oli
ton luottamusmies Artturi Virta on;esillä yleinen palkankorotuskysy-haastattelussa
antanut liiton toi­minnasta
erinäisiä mielenkiintoisia
tetoja. Ensimäinen haastattelijan
kysymys oli: '
MinkiUlcet orat olleet työsnliteet
metallieeolUsnodesM viime nonnml
Haastatellun antamien tietojen
mukaan olivat vuonna 1924 työo­lot
maaaune metalliteollisuudessa
hiljaisempia edelliseen vuoteen ver­raten.
Tosin vuoden alkupuolella
ei työttömjvttä ollut suuremmassa
T u p ä r ä M ä havaittavissa, mutta odo­tettua
työolojen vilkastumista me-taUiteollisuusalalla
ei tapahtunut,
vaan päinvastoin töiden supistumis­ta
jatkui vuoden alusta alkaen, kun­nes
vuoden keskivaiheilla tapahtui
aivan odottamattoman nopea töi­den
vähentyminen konepajoista ja
metalliteollisuustehtaista. Useita
tehdasyhtiöitä siirtyi toisiin käsiin,
2 helsinkiläistä ja 1 Lahdessa si­jaitseva
suurempi metallitehdas lak­kautti
toimintansa ja joutui suori­tustilaan.
Toisia, kuten Hietalah­den
laivatelakka oy. jo elokuulla
oli pakoitettu' ylentämään työviikon
6 päiväiseTcsi sekä vähentämään huo­mattavasti
työväkeä. Ennen kaik­kea
ne teollisuuslaitokset, joiden
työalana on laivarakennus- ja kun­nossapitotyöt
ovat kärsineet huo­mattavammin
työnpuutetta, koska
laivojen korjoustolta tehtiin vähem­män
kuin edellisinä vuosina eikä
uusia laivarakennustöitä ollut, A i ­noa
suurempi työ, valtion jäänsär­kijä
tilattiii^ hollantilaiselta laivara-kennusyhtiöltä,
vaikka kotimaisen
tehtaan arvio ei ollut paljoakaan
korkeampi ulkolaista tarjousta. Liit­tomme
puolesta yritetthn kyllä vai­kuttaa
siten, että tämä jäänsärkijä
olisi rakennettu kotimaassa, mutta
tuloksetta. '
Samalla tavoin oli valtion viime
vuonna hankittavien rautatien ve;
turien työt suuremmalta osalta jou­tua
ulkomailta tilattavaksi, mutta
meidän sekä tamperelaisten liiton
jäsenten käynnit asianomaisten val­tion
virkailijoiden pubeilla selosta­massa
ennenkaikkea työttömyysti­lannetta,
alliakin osaksi vaikuttivat
sen, että tilattavista 25 veturista
tilattiin ainoastaan 7 ulkomaalta.
Tämä oli suuresta merkityksestä
Tampereen metallisnustydläisille,
joilla ilman tätä työtä piisi ollut
uhkaava työttömyys edessä.
Puuteollisuuden korjauspajoissa
oli työtä jonlnin verran vähenamän
edelliseen .vuoteen verraten; Pape­riteollisuuden
alalla jatkui työt en-ttBeen
tapaan. Parhaat työolot oli­vat
putki- ja sähköjohtotyöaloilla,
joilla aloilla on töitä riittänyt vuor
den loppuun^ mutta tällä hetkellä
on jo osittain työttömyyttä olemas­sa.
^ ^ \ -
Kuinka paljon ailsoD liiton jäseniä
oUut tyottominii ja i>a!jonko liitto
on makaanttt tyotlomyyMTaa*
1 Edellisen vuodet lopulla oli työt­tömiä
61 aviiistuäoikeutettua jäsen­tä,
mutta jo tammikuulla, oli työt­tömiä
jäseniä 105. Kaikkiaan oli
avustusoikeutetiuja työttömiä I:llä
neljänneäsellä 204, II :11a neljännek­seltä
130, m:Ua neljänneksellä 136
ja ^V:llä neljänneksellä ei voida
vielä tarkalleen sanoa, mutta työt­tömyys
on useilla paikkakunnilla
lisääntynyt niin huomattavasti, et­tä
noin 350 avustusoikeutettua jä­sentä
on ollut työttömänä. Työt­tömyyskassa,
jolle valtion avustusta
saadaan perheellisten avustuksesta
kakstkolma^ osaa ja perheett&mien
I H , on maksanut ensiraäiseltä vuo­sipuoliskolta
avustusta Smk. 56,738.
60. Toiselta vuosipuoliskolta hou-ysee
tämä ^umma Smk. 60,000. Tar-
^ kalleen ei sitä vielä tiedetä kun vii­meisen
neljänneksen tilitykset -ei­vät
ole saapunet. Suurin osa työt­tömistä,
on kuitenkin ollut tilaisuu­dessa
saamaan työtä kesäaikoina
rakennus- y.m. työaloijla. Metalli­teollisuudesta
on sitäpaitsi alhais-ten
palkkojen vuoksi siirtynyt am­mattitaitoistakin
työväkeä muille a-loiUe.
i
No entis työpalkat? — Onko ollut
haomattaTanipia palkka­taistelulta?
Työolojen huonontuessa yrittivät
työnantajat vuoden alkupuolella a-lentaa
entisestään alhaisia työpalk­koja.
Ensikädessä joutui urakka^
työpalkkojen ialennukset päiväjär­jestykseen,
joista oli seurauksena
m.m. Pietarsaaressa ja Karttulassa
sattuneet työrettelöt, joista ensi­mainitulla
konepajalla kesti saarto-tilannetta
1 kuukauden ja paättjri
kuten toisetkin samanluontoiset.
myi?. Eri paikkakuntien työläiset
tekivät työnantajilleen tuhkatiheään
palkankorotusesityksiä. Liitto lä­hetti
toukokuun lopulla niinikään
S. Metalliteollisuuden Työnantaja­liitolle
esityksen metallityöläisten
yleisestä 20 pros. palkankoroituk-sesta.
Tässä käytiin erittäin laa­jaa
kirjeenvaihtoa, jossa, todettiin
meidän puoleltamme esityksen ole­van
elintasoon nähden • liiankin, al­haisen.
Työnantajaliitto kaikesta
huolimatta kieltäjrtyi jyrkästi ylei­sestä
palkankorotuksesta ja kuten
edellä mainitsin työolojeni nopeasta
huonontumisesta ei yleinen palkka-juttu
tuottanut toivottavaa tulosta.
Sitävastoin useat paikalliset palkan-koroitusesitykset
johtivat 10—15
pros. koroituksiin.
Liiton puolesta tehtiin myös S,
Putki johtotyönantajain liitolle esi­tys
Helsingin putkityöläisten palk­kojen
koroittamisesta 20 pros. Kun
ilman työnseisausta työnantajat ko­rottivat
kaikille putkillikkeiden työ­läisten
palkkoja 10 pros., ei liitto
myöntänyt k.o. työläisille lakkolu­paa.
Palkat tämän koroituksen jäl­keen
tulivat anmattlmiehille 9—9.
50 tunti ja apumiehille 6.25—7.00.
Sähkö johto työn antajaliitolle teki
liittomme niinikään Helsingin säh-kötyöläisten
puolesta esityksen palk­kojen
koroittamisesta 25 pros. A-siasta
kehittyi taistelu-uhka, johon
olisi joutunut yli 500 työläistä,
mutta, saatiin liittojen välillä käyty­jen
nieuvottelujen kautta viime, het­kellä
sovinto. Palkat kohosivat 15
prosentilla niille työläisille, joiden
tuntipalkka oli 7 mk. tai siitä alle
ja 10 pros. niille, joiden tuntipalk­ka
oli yli 7 mk. Keskimääräinen
tuntipalkka Helsingin sähkotyöläi-sille
tuli tämän koroituksen jälkeen
8 mk. i ' I
Turussa sähkötyöläisten palkka-juttu
johti yli - kuukauden kestävään
lakkoon, joka päättyi työläisille mel­kein
täydelliseen voittoon. Lakos­sa
oli 45 liittomme jäsentä. Yh­teensä
menetettiin 1,350 työpäivää,
joka ennen lakkoa maksettujen
palkkojen mukaan teki. rahassa 78,-
300 mk. Kyseenalaisten työläisten
palkat lakon jälkeen ovat 5 mk.
8.25. Tämä lakko olikin ainoa huo­matuin
taistelu, lukuunottaihatta
muutamia pienempiä lakkoja. Kaik­kiaan
on liitto suorittanut työtais-teluavustusta
22,779 mk.
Nykyisinövat keskimääräiset tun­tipalkat
metalliteollisuudessa: se­pät
7.00, valajat 6.75, viilaajat 6.60,
sorvaajat 6.50, pannusepät 6.75,
malliveistäjät 7.00, putkityöläiset
7.76 ja aputyöläiset 4.76 mk. '
Kuinka paljon on : nietallilyoläisista
järjestyneitä prosenteissa ja mika
on. liiton nykyinen jäsenluku?
Arvioni mukaan on metalliteolli-suustyöläisiä
maassamme noin 19
tuhatta, joista järjestyneitä on
40^2 pros. Liiton jäsenluku oli v.
1923 lopulla 7,932 ollen nyt 7,846.
Uusia jäseniä vuoden kuluessa on
liittynyt 1,490, muista ammattijär­jestön
alaisista liitoista siirtynyt
52. Liitosta on eronnut, erotettu
tai muuttanut toisiin liittoihin ly628.
Hämmästyttävältä tuntuu, että pois­muuttaneita
on noin suuri määrä,
ja että liiton jäsenluku on vähän
alentunut, mutta on tämä ilmiö y-leinen
useammissa maissa. Jäsen­ten
vakiinnuttaminen järjestötoimin­taan
onkin nykyoloissa, sanoisinko,
tärkein tehtävämme, joka tarkoituk­senmukaisella
valistustyöllä voidaan
saada aikaan.
Onko liitolla ollut omia agitaatto*
reitm?
Liitolla on ollut yksi vakinainen
järjestäjä kokh vuoden ja oii edel­leenkin
liiton palveluksessa. V^is
tustyössä olemme päähuomion kiin­nittäneet
toimitsijavoimien kasvat­tamiseen.
Saadaksemme enemmän
mielenkiintoiseksi esitelmätilaisuu­det,
'olemme ottaneet käytäntöön
uuden menetelmän meidän maam­me
ammatillisessa valistustyössä.
Olemme nim. hankkineet järjestä­jälle
varjokuvakoneen jolla tarkoi­tuksenmukaisia
kuvia esittäen, voi­daan
havainnollistuttaa esitelmiä ja
siten herättää työläisissä suurem­paa
mielenkiintoa ja harrastusta
puhetilaisuuksia seuraamaan. So­pivien
kuvien hankkiminen on to-sinsin-
vaivaloista työtä, mutta jo
lyhytaikainen kokemus osoittaa, et­tä
tämä valistustyomuoto on onnis­tunut.
Mitä Toitte mainita liiton «Tustns-toiminnasta?
Kun tiedot neljänneltä neljännek­seltä
eivät vielä kaikki ole saapu-
Tiggfauiia, hdmifc 12 pr-HiBg., Fdbu IMi, lf25
psljoa eri avustuksia on liitto £no-rittanut
Jäsenilleen. Mutta «uun­eilleen
on maksettu sairausavostos-ta
56,000, hautausavustusta 15,000,
oikeusavuetusta 31,402.12, joka kä­sittää
pääasiassa jäsenten saamat­ta
jääneitä Työsopimuslain edellyt­tämiä
loma-ajan palkkoja. Tällai­sia
juttuja on liiton kustannuksella
vuoden kuluessa ollut 53 ja ovat
ne melkein poikkeuksetta alioilceu-dessa
voitetut, mutta työnantajat
aina vetoovat hovioikeuteen, joissa
ne viipyvät vuosikaupalla. — Vai-
VIRKANSA UHALLA i ^ ' * * " * ^ ^ * ^ stun tui» vii.
mein vandnaises eaaman vuoro, oli
Rikkaa»» Päivölän talossa valmlS'
taudottiin tänään komeasunin kuin
koskaan ennen ottamaan rastaan
joulua. Viikottain olivat palvelijat
työskeiinelleet aamuvarhaisesta
myöhäiseen iltaan, ankaran emän­nän
ollessa yhtenään kintereillä,
ettei vaan pienintäkään seikkaa jäi­si
huomioon ottamatta.
Niin, Päivölässä oli touhua ja
työtä, sillä kaikki oli päätetty lait-nottujen
avustusta on suoritettu jt^oi^^ein sunremmoisestL Ja oU-
37.646.40 niUle liiton jäsenten kaikkeen tähän syytäkin, kun
perheille, jotka poliittisista syistä
ovat vangittuina, ynnä s vangittuina kotiin viettämään joulua. Ensim-talon
nuorin poika oli tullut, nyt
oleville on lähetetty 4 kertaa ruo­kapaketit.
Osa avustuksesta on an­nettu
myös niille liiton jäsenille,
jotka työnantajan pojkoteerauksen
kautta ovat joutuneet vainon alai­siksi.
Miten tySnantajst suhtautuvat teol-lisuosUittojirjestSihinne.
Vastustusta on vieläkin olemas­sa,
vaikka on myönnettävä, että
paljon se on välientynyt. Edellise­nä
vuotena pitivät työnantajat vie­lä
yleensä työpalkkajärjestöä vain
poliittisia tarkoituksia varten perus­tettuina
eliminä. Mutta niiden
käytännöllinen toiminta on jo use­assa
tapauksessa saanut työnantajat
muuttamaan käsitystään. Asian ti­la
on tosin vielä siten, että työpai­kan
luottamusmies saa aina ensi-mäisenä
työläisiä vähennettäessä
lähteä. Kokousilmoituksia ei saa
tehtaiden alueille laittaa, vaikka
liittokin on tästä tehnyt anomuk­sia
työnantajille. Sorsakoski on ai­noa
paikka, jossa työnantaja on
kieltänyt kokouksien pidon tehtaan
huoneustossa, kun siellä ei ole työ­väentaloa.
Ja entä viranomaisten vaino?
Rajoittunut pääasiassa iltama ym.
huvien kieltoon. Vaikka liiton ala­järjestöistä
ei yksikään ole kuulu­nut
poliittisiin puolueisiin, ovat sii­tä
huolimatta useilla paikkakunnil­la
viranomaiset kieltäneet järjes­töiltämme
iltamien toimeenpanon.
Näidien johdosta on tehty valituk­sia
maaherroille ja sisäasianminis­terille,
kuitenkaan saamatta paikal­lisia
viranomaisia vastuuseen menet­telystään.
(Kajaanissa kiellettiin
teoUisuusneuvoston toiminta koko­naan,
mutta selvitettyämme asian
viranomaisille, sai järjestö jälleen
sille kuuluvat toimintaoikeudet.
Onko mitään muuta mainittavaa
liiton viime vuoden toimin­a-
nasta? . •
On. Parhaat kertomatta. Viime
kesäkuun «^^21. pnä tuli liitto toimi­neeksi
' 26 vuotta. Tämän, merkki­tapauksen
johdosta toimeenpani liit­to
muistojuhlan.
Juhlaan oli liiton alajärjestöjen
edustajien lisäksi kutsuttu vieraik­si
maamme, ammatillisen liikkeen
huomatnimmat toimihenkilöt,, sekä
Ruotsini Norjan ja Tanskan veljes-järjestöjen
edustajat. Juhla mie­lestäni
teki läsnäoleviin voimakkaan
vaikutuksen ammatillisen työväen­liikkeen
merkityksestä. Liittötoimi-kunnan
kehoituksesta toimeenpani­vat
myös iHiton teoUisuusneuvostot
paikallisia juhlia merkkipäivän joh­dosta,
joissa liiton toimitsijat oli­vat
puhujina ja onnistuivat. nämä
juhiat tyydyttävästi. •
iiii ton työttoimyys- ja matka-apu-kassan
arpajaiset pidettiin >iyös
viime kesänä. Arpoja oli 300,000
kpl., 2 mk. kpl.,, jotka. menivät o-dottamattoiäan
hyvin kaupaksi.
Vain 29,000 jäi myymättä. Rahalli­nen
tulos k a i l l e 220,000, joka oli
työttömyyskassalle suuri apu, sillä
viimeinen' edustajakokouksemme,
jossa kassa perustettiin, teki pie-mäistä
joulua kotonaan, tuona kau­an
odotettuna pappina.
Mutta vaiteliaana liikkui nuori
pappi kotonaan. Harvasanainen ja
kylmä oli hän vanhempiaan kohtaan,
«ivätkä nämä sanallakaan kysyneet
syytä hänen alakuloisuuteensa,
vaikka he sen kyllä huomasivat. Ei
edes äiti rohjennut sitä tehdä. Hän
lohdutteli itseään ajatellen, ^ttä
Arvo osasi kyllä käyttäytyä moit­teettomasti.
Hänen sydämessään
kyllä toinenkin aatos alinomaa a-susti;
mutta mahdottomana ajoi hän
jokaisen katee klimiitetty nuoreen
pappiin. Hartaammin kuin koskaan
ennen odotti jokainen. Ja voimak-kaana,
ylevänä astuikin hän saar­nastuoliin,
rohkeana ja varmana,
täysin tietoisena siitä, mitä hän nyt
aikoi tehdä. Hän tahtoi kerrankin
ruoskia noita tekopyhiä raukkoja,
jotka luulivat ansaitsevansa autuu­den
sillä, että istuivat kirkossa ja
seuroissa ja joskus antoivat rovon
lähetys- tai jonkun muun seuran
kanssaan sen sijaan, että olisivat
auttaneet köyhiä, avun tarpeessa
olevia eivätkä olisi kiristäneet vii­meista,
leipäpalaa työntekijöiltään
-ja heidän nälkäisiltä lapsiltaan. Nä­mä
pitivät. sitten vielä yllä ase-kaajrteja
ja kaikenlaisia verOiittoja.
Hän tahtoi purkaa siinä myöskin
oman sydämensä tuskaiset tunteet,
joita hän oli tuntenut aina siltä
hetkestä asti, jolloin hänet väkival­taisesti
erotettiin rakastamastaan
olennosta ja jolloin hänestä oli pää­tetty
tehdä se, mikä hän nyt olL
Silloin oli hänen sydämensä tehty
kapinalliseksi kaikkea vastaan. Sil­loin
oli se noussut vastaan isää ja
äitiä, vastaan neljättä käskyä, jon­sen
aina luotaan. ka hän oli oppinut ennen pitämään
Ei', ajatteli hän, '*sehän olisi pyhänä. Ja j"uuri tuon kapinallisen
mahdotonta. Arvo ei olisi var­maankaan
koskaan alentunut niin
paljoa, että olisi suostunut otta­maan
tuota köyhää tyttöä omak­seen
ja siten häpäissyt itsensä ja
sukunsa . kunnian. Ja kaikki tuo,
mitä hän silloin lausui vanhemmil­leen,
oli varmaankin vain hetkelli­sen,
pian ohimenevän poikamaisuu­den
houreita. Ei, Arvo ei voisi vi­hata
vanhempiaan, sillä hänen etu-ansahan
he olivat airia katsoneet."
Ja sydämessään kohotti hän hury
kaan kiitoksen kaikkivaltiaalle sii­tä,
että tämä oli näin hyvin vienyt
kaiken eteenpäin, Samalla häh
tunsi suloisen tjrydytyksen tunteen
sen tähden, että hänkin oli voinut
niin. paljon tehdä hyötyä Jumalan
ja hänen määräämänsä esivallan
hyväksi kasvattaessaan poikia, jot­ka
kykenivät uhraamaah voimansa
oikeuden palvelukseen, ja jotka ky­kenivät'
näyttämään, että mikään
uhri ei ole liian suuri, kun isän­maan
etu on kysymyksessä. Kuu­luihan
jokainen heistä suojeluskun­taan,
siten turvaten rauhaa ja oi­keutta.
Ja vieläpä hänen nuorin
poikansakin oli äidin ja isän toivo­musten
mukaan saanut antautua
Jumalan valtakunnan palvelukseen.
Senpä tähden olikin hänen sydä­mensä
tulvillaan kiitosta ja salais­ta
ylpejrttä. Hän kuvaili mieles­sään
taasen näkevänsä poikansa
saarnaamassa kirkossa. Hän näki
kylän hienoimpana itseään pitävien
neitien ihailevien katseiden seuraa­van
poikaansa, ja jokaisen heistä
pyrkivän hänen suosioonsa, tohtori
Lehtovaaran neiteihin ja apteekki-tyttöihin
asti.
Mutta sittenkin. Äitiä huolestut­ti
se, miksi Arvo oli noin ylpeä ja
luotaan työntävä kaikkia kohtaan.
Mielellään olisi hän nähnyt hänet
noiden herraskaisiksi kutsuttujen
parissa, j'oita hän ih^tili ja joiden
seuraan hän oli aina kiihkeästi toi­vonut
kerranvoivansa lukeutua.
Muutenkin oli Arvossa sentään
monta seikkaa, joita hän ei voinut
ymmärtää. Hänen mieleensä muis­tui
taas tuo poikansa lausumat sa­nat,
joita hän oli monasti mieles­sään
ihmetellyt:
"Äiti, pidättekö te oikeana ja
Jumalalle otollisena tekona sitä, et­tä
paikanne palvelevat aatetta, jo­ka
itsekkäitten tarkoitusperiensä
ajamiseksi on ottanut uskonnonkin
tukipylvääkseen ja joka kehottaa
Jumalan nimessä vielä ihmisiä mur­haamaan
ja tappamaan lähimäi-siään.
Minun mielestäni se ei ole
ollenkaan Jumalan mielen .mukais­ta,
sillä Jeesushan sanoi: "Rakas-tunteensa
kannustamana oli hän
alkanut tutkia elämässä esiintyviä
ristiriitoja ja tullut huomaamaan,
mistä kaikki johtui.
Nyt tahtoi hän antaa julki kai­ken
sen, mitä hän tunsi. Arkaile­matta
aikoi julistaa totuuden kuul­tavaksi
siellä, missä sitä harvoin
kuultiin. Voimakkaana kaikui hä­nen
äänensä yli kirkon. Hän näki
kansan kummastuneena, mykkänä,
täynnä ihmettelyä tuijottavan hä­neen.
Ja hän tunsi kummallista, sa­noin
kuvaamatonta riemua sydämes­sään.
Riemua, joka nostatti hänen
jonnekin pyörryttävään, jumalai­seen
ilmapiiriin. Hän ikäänkuin
huumautuneena kuunteli omien sa­nojensa
kaikua.
"Teille, te Jeesuksen murhaajat,
jotka nyt, ehkä hyvinlfin hartain
mielin, vietätte hänen syntymäpäi­väänsä,
teille, jotka nytkin vielä
joka päivä naulitsette hänet ristille,
teille minä tahdon sanoa: teitä var­ten
ei ole taivaat luotu. Sillä Her­ra
sanoo: "Autuaat ovat köyhät,
sillä heidän on taivasten valtakun­ta."
Luuletteko, että Jeesus opet­ti
teille sitä, mitä te nyt pidätte
pyhänä? Eikö hän opettanut kai­kille
sovinnon ja rauhan ihanaa op-
Työn Kalenteri on Suomei» tovereitten toimesta ilmestynyt
joulujulkaisu. Tässä Kalenterissa on tavallisen tekstMukemisen Ij.
säkd huomattava määrä erikoisen hyviä yleishyödyllisiä tietoja,
jcista jokainen lukija voi oppia sellaista mikä jokapäiväisessä elä­mässä
on tärkeää. M. m.on siinä tavallinen almanakka osasto
tärkeitä tapahtumatietoja jokaiselle vuoden päivälle y.m.
Toverit! Vaikka joulu onkin jo ohitse niin siitä huolimatta
ei tämä ani'okas Kalenteri ole vielä menettänyt merkitystänsä.
Tilatkaa siis se viipyrmättä Itsellenne. Hinta on ainoastaan 60c
huolimatta siitä että Kalenterissa on lähelle kaksisataa sivua. '
Työläisen Taslakaleoteri
Tässä on toinen arvokas vuotuinen tietoldrja. Tämän Ka­lenterin
arvo onkin jo yleensä niin tunnettu ettei siitä tarvitse
paljoa puhua, jota todistaa mm- se että Vapauden oma.osuus meni
kuin kuumille kiville kahden viikon ajalla. Nyt olemme myyneet
toisten osuutta jo useita satoja kappaleita ja saatuamme tietää
että sitä on vielä nytkin j o i t ^ n satoja kappaleita*Yhdysvaltain
puoluelehtiliikkeiUä jälellä olemme sitä tilanneet lisää ja tilaam­me
siä mukaa kuin tilauksia saapuu ja painosta riittää. Toistai­seksi
kyllä voimme kaikki tilaukset täyttää. Työläisen Taskuka-lenterin
hinta on 30c. Lähettäkää siis toistaiseksi sillekin sur­keilematta
tilauksia.
Toverillisesti tervehtien
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA.
Box 69, SUDBURY, ONT.
totuutta, joka saa paatuneimman-kin
sydämen hereille, ja köyhän,
sorretun luottamaan omiin voimiin­sa
ja uskomaan tulevaisuuteen ja
kerran tapahtuvaan oikeuden voit­toon."
Hanna Niemi.
metsästäjiä kuin mikään muu eläin.
Seisoen korkeassa ruohikossa, hyök­kää
haavoitettu eläin uhrinsa kimp.
Afrikan jättiläisten ja
kääpiöiden keskuu­dessa
Eräs T. N. French, joka tuon-nottain
teki kolmetuhatta mailia
pitkän matkan itäiseen Kongoon ja
Belgian Itä-Afrikaan, kertoo seu­raavaan
tapaan matkastaan:
Usumburusta lähdettyämme kii­pesimme
ensimäisenä päivänä kah­deksantuhatta
jalkaa . ja kaksi viik­koa
kuljimme lukuisien vuorijono­jen
ylitse. \
Alkuasukkaat näillä seuduilla ovat
hyvin ahkeria. Vuorenrinteillä ' on
hyvin hoidettuja farmeja. Pavut
ja herneet ovat pääasallisimpia
kauppaa varten kasvatettuja tuot­teita.
Lukeniattomista bananakas-veista
saavat asukkaat ruokansa;
he pitävät paljon paistetuista vih-p"
iV joka-keiran on "tuleva voimak- '"«^^ bananoista. Karjaa myöskin
työläisten voittoon. Keväällä toi- neet, ei tarkoin voi sanoa kuinka
nen laskuvirheen määrätessään vain .takaa vihoUisianne, siunatkaa nfitä, kaikki.
10 pros. jäsenverosta kansaan. Jä- j^tka teitä sadattelevat. Tehkää
kaaksi ja hajoittaya maan tasalle
kaiken sen, mitä olette rakentaneet
omien tarkoitusprienne tueksi.
. Senpä tähden Hera antaakin pro­feettansa
kautta teille tuomionsa
kuulua seuraavasti:
Itkekää ja valittakaa te rikkaat
sitä kurjuiitta, joka on teille tule­va,
sillä rikkautenne on mädänns^
ja, teidän vaatteenne ovat koin> syö­mät.
Kultanne ja hopeanne ovat
ruostuneet, ja niiden ruoste pn ole­va
todistuksena teitä vastaan. Kat­so!
Työraiestenne palkka, jonka o-
^ette heiltä, vainioidenne niittäjiltä,
pidättäneet, huutaa ja leikkuumies­ten
valitukset ovat tunkeutuneet
Herra Sebaotin korviin." '
Kuohuva, kiihtynyt tunnelma val­litsi
kirkossa, mutta jännittyneenä
kuunneltiin loppuun asti.
"Kapinaa, selvää kapinaahan hän
haastaa", kuului kuiskauksia ristiin
rastiin.
Kun p*appi sitten astui alas saka­ristoon,
oli siellä häntä vastassa
äitinsä, joka kyjmelsilmin vaikeroi:
"Miksi poikani teit tämän?"
"Miksi antauduit icapinoimean Ju­malaa
ja hänen käskyjään vastaan?
Ymmärräthän nyt itsekin, mitä olet
tehnyt ja että saat ehkä vastata
puheestasi. Ja silloin on kaikki j ga tappeluissa, samoin kun härmä-mennyt,
kunniamme, virkasi, läjneti käyttää puukkoaan, jota air
kasvatetaan suuressa määrässä, ja
hoidetaan sitä hyvin.
Watutsi-niminen kansa on hallit­sevana.
Tätä heimoa ovat kunin­kaat
ja päämiehet. He ovat ilman
epäilystä Afrikan pisintä kansaa,
vaihdellen kuudesta ja puolesta ja­lasta
seitsemään ja puoleen jal­kaan.
Saavuimme Nianza-nimiseen ky­lään
kahdeksan päivän matkan jäl­keen.
Ruandan kuningas, joka hal­litsee
kahta miljoonaa ihmistä, asuu
täällä. Saimme tilaisuuden puhu­tella
kuningasta. Talo, jossa hän
a3uti, on kaunein koko Afrikassa;
sen katossa olevia kaaria( peittävät
ihmeelliset'matot ja verhot. Kuiiiri-kaalla
on useampia vaimoja, jotka
eivät koskaan saa näyttäytyä vie­raille.
Belgian Itä-Afrikassa, elävien al­kuasukkaiden
uskonto on hyvin yk­sinkertaista.
Ruokaa tJurjotaan kuol­leiden
"hengille". Vainajien hau­taamisesta
ei ole Aiitään vaivaa,
sillä kuolleet heitetään hyeenoille.
Vaimoja voi ostaa 6—10 puutarha-haravasta.
Työpalkat ovat halvat,
elinkustannukset samoin.
Jokainen Ruandan alkuasukas
kantaa keihästä. ' Niitä käjrtetään
usein äsul^sten kesken tapahtuvis-puun
hirveällä nopeudella ja voi­malla.
On sattunut tapauksia, et­tä
se on upottanut sarvensa hevo­sen
rinnan lävitse satulaan saak­ka.
Pohjoiseen Kivu-järvestä kuljim­me
parhaan elefantti-alueen halki
Elefantit oleilevat suurissa joukois­sa
metsäisillä vuoren rinteillä. Kat-selinmie
heijtä kahden sadan jalan
pituisen matkan päästä. '
Näill|i seuduilla pohjoiseen Kivu-järvestä
näimme kääpiökansaa
(Batwa). Olimme heit^ nähneet
silloin tällöin tiellä, josta ne hyp­pivät
metsään kuin villit eläimet.
Eräänä päivänä lähetimme sanan
näille pikkuihmisille, että valkoinen
mies ei heille tee pahaa vaan että
antaisimme heille suolaa; joa he
suostuisivat tulemaan 'alas vuoril-taan.
Kuusi heistä tuli, ja meillä
oli . ensimäinen tilaisuus puhutella
näitä eriskummallisia ihmisiä.
Nämä kääpiöt asuvat viidakoissa,
pienissä, , kömpelötekoisissa majois­sa,
• ja ^isinaan nukkuvat ne puis­sa.
Ne hankkivat ruokansa met­sästäen
villisikoja. Keihäitä, jou-sia
ja nuolia käytetään. Ne usko­vat
vainajien henkien tuottavan on­nea
metsästyksessä; sen vuoksi uh­raavat
ne näille. kaunisväristen lin­tujen
höyheniä, kun sattuvat sel­laisen
saamaan kiinni. He ovat vä­hän
yli neljä jalkaa pitkiä.
Kulkiessamme kylästä toiseen
tarkastimme mielenkiinnolla alku­asukkaiden
"langratonta" sähkölai­tosta,
Belgian hallitus on järjes­tänyt
lukuisia taloja, aina noin päi­vän
matkan päähän, missä valkoi- ,
nen mies voi levätä jä virkistää it­seään.
Kun tällaisiin taloihin tul­tuamme
huomasimme, että niiden
hoitajat melkein^ aina ti§?ivät en­nakolta
tulostamme, ihmetytti se
meitä jonkun verran. Ei kuiten­kaan
viipynyt kauan, ennenkuin
huomasimme suuren puisen rum­mun,
jota lyömällä asukkaat lähet­tävät
tietoja jonkinlaisen merkki-,
kielen avulla. Tämä ääni kuulon
kauas, ja etäämpänä toiset rum­muttajat
lähettävät tiedon vieläldn
kauempana oleville asukkaille. Tä­mäntapaisella
'«langattomalla" kul­kee
tieto kylästä toiseen nopeudel­la,
jota valkoiset usein ihmettele­vät.
.
Virkavalta jalkapuussa
senvero on nykyisin A-luokassa 2,
ja B-luokassa 1.25 mk. viikolta.
Suuriko on Uiton omaisuus?
Toista miljoonaa, vastasi liiton
"napa". Puhdas rahallinen omai­suus
on nyt 813,311.44, siis yli
100,8 jäsentä kohden.
Mitä ajattelette tulevaisuudesta?
Kovat lienee ajat, edessä. Työ­olot
"metalliteollisuudessa eivät näy­tä
lähiaikoina parantuvan. Työläis­ten
palkat suhteettoman alhaisia ja
niitä olisi saatava korotetuksi. Si­täpaitsi
toverit Ruotsissa ovat ehkä
suurien taistelujen kynnyksellä.
Meillä on Olemassa keskinäinen a-vustussopimus
Ruotsin, Norjan ja
Tanskan liittojen kanssa. Sen mu­kaan
olemme velvolliset taistelujen
sattuessa avustamaan jokaiselta jä­seneltä
4 mk. viikossa. Mutta a-vustussopimus
on meille suurimer-kityksellinen
ja hyvin edullinen.
Terveeks vaan ja hyvää jatkoa.-
Terve, terve.
«Pohjan Voima."
hyvin niille, jotka teitä vainoavat
ja vahingoittavat" ja "joka miek­kaan
tarttuu, se miekkaan hukkuu".
Ja uskotteko äiti, että heti; siitä
"Isäsikin oli niin vihainen, ettei
enää tahtonut edes nähdä sinua,"
Mutta rauhallisesti laski poika
kätensä äidin olalle ja lausui:
"Elkää minusta huolehtiko enää!
hetkestä asti, kun näin kotimme Ja miksi nyt säälisitte minua, jos
seinällä noita veljien hankkimia j menetänkin virkani. Ettehän sää-
^urha-aseita, tunsin sydämessäni lineet kumpainenkaah minUa silloin.
inhoa niitä kohtaan ja inhoa vie­läpä
veljiäni ja omaa kotianikin koh­taan.
Eikä siitä asti koti minulle
ole tuntunut kodilta, vaan sotilas-kasarmilta."
Niin; hsrvin muisti hän vielä tuon
kaiken, jota kuunnellessa ei hän
itse ollut saanut sanaakaan suus­taan
lausutuksi puolestaan, sillä
hän oli tuntenut ettei hänellä ole
mitään sanottavaa.
Huokaisten irtautui hän viimein
aatostensa syleilystä ja / lähti taas
toimiinsa. — r
TuJLsitten, tuo odotettu joulu­aamu.
Päivölän kartanosta lähti kol­me
talon komeinta virkkua viemään
kirkkoväkeä. Komeasti soivat kul­kuset,
kun hevoset karauttivat ulos
pihasta yli järven, leveän selän ja
siitä sitten yli kummun kirkolle.
Kirkko oli ääriään myä>ten täyn­nä
kansaa, sillä jokainen tahtoi nyt
kun erotitte" - minut nuoruuden ra­kastetustani
ja saatoitte hänet hau­taan,
siten särkien sydämeni ja
saattaen minut tuntemaan kaikkea
muuta kuin rakkautta teitä koh­taan.
Pyyhkikää vain kyyneleenne,
ei tässä ole mitään surkuteltavaa.
En tunne tehneeni mitään väärin.
Olen ainoastaan, puhunut sen, min­kä
tunnen totuudeksi. Ja sitä tu­len
puhumaan edelleenkin, niin
kauan kuin se minulle sallitaan."
Kun Arvo ^ Päiviö sitten astui ulos
kirkosta, oli häntä sen edustalla o-dottamassa
vanha kumaharteineh
ukko, joka kiiruhtaen hänen luok­seen
tarttui hänen käteensä ja kii­tollisena
lausui:
"Puhuitte kuin itse Jumalan en­keli
olisi laskeunnt alas julistamaan
evankeliumin ihanaa^ oppia. Olen
niin onnellinen, . että sain kuulla
Kerrotaan, että eräässä 'Napin-nimisessä
kylässä, joka on Bolivias-
', sa, oli eräänä kansallisena juhla­na
kantaa vyöllään.
Senjälkeen kuljimme eräänlaisis­sa
koreissa, joita alkuasukkaat kan-.'. ^ , i i.
tava. t •taon^ku oo ij»e.n, ™v.a^.r„a.» ss. „.a . Kul.j:i,m m.e pj.u auivna. nap alkjo,k taknusta , a^"sou ks.tk aanaete,\ t s^ak aatuupanann-syvien
vuorenrotkojen reunoilla ja . „ „ „ . . . • i .
gin". y§lj£oista romimia, joka on
melkein puhdasta alkoholia, oli saa-jyrkilla
vuorien rinteillä.
Kulkiessamme Kongon Kivu-piiri-kunnassa
sivuutimme tunnetun Ka-rissimbivuoren
huipun, joka on 14,-
500 jalkaa korkea. Bamburuoko-metsissä
Karissimbi-vuoren rinteil­lä
on mahtavimpia goriUalajeja mi­tä
on olemassa. Vuoresta itään­päin
olevassa laaksossa pitivät suu­ret
' ihmissyöjä-leopardit ihmisiä
kauhun vallassa. Päivänkin aikana
hyökkäsi näitä verenhimoisia pe­toja
kaupunkeihin, ja metsästäessä
niitä oli vaikea" löytää, sillä ne pii­loutuivat
vuoren ympäristöllä ole­viin
laavalnoliin.
Tasangoilla eteläänpäin Edward-järvestä
ovat i>arhaat Afrikan met­sästysmaat.
Tuhansia antiloopeja
oleilee rauhallisena^ aavikolla. Puh-veleita
kolmeensataan nousevissa
laumoissa nähtiin siellä nsein. Myös­kin
on siellä elefantteja, vnrtahepo^
ja, leijonia, leop^eja, hyeenoja ja
lukuisia muita eläimiä.
Puhveli on vaarallisin kaikista'
saam^nne^ jonka Mtaiste en kos- ^ 1 ^ ^ Haavoittuneet
tavana kaikille sitä iialua\'iHe —
ja he sitä halusikin melkein jo-kainem'
Rommin aiheuttamana voi
pitää, äänekästä meteliä, jota lisäsi
pienien dynamiittipötkyjen räjäh­dykset,
joita asukkaat käyttivät ra-ketteinar
Yksi intiaaneista oli sy­tyttänyt
äellaisen pötkyyn johtavan-,
tulilangan, ja rommin h5yr>'t kn»
olivat päässä, , oli' kaatunut ia nn-:^
kahtanut dynamiittipötkyn pääUe-
Myöheinmin lensi hän monena kap­paleena
ympäri kenttää.
Riemua ei ollut estämässä kau­pungin
poliisivoima, josta väestö cB
etukäteen huolehtinut, pannen sen
— siihen kuului vain yksi mies, jo­ka
toimitti koko järjestysvallan vi^
kaa, päälliköstä alaspäiri — i^^y
puuhun, jossa he itse oHvst ose3
istuneet. Siinä täytyi hänen »Bs,
samalla kun "roskaväki" P»ti
aan. Tapahtuman jälkeen erosi "?>>•
liisivoima" toimestaan, loukkaanta-neena
siitä, että otaksuttu "paKO'
pi osa väestöstä"-oli sallinut hänö»
kuulla uuden papin ensimäistä jou- kaan InuUut saavani kuulla. Se oU p^^^gujj-^^ tappavat useampia io^t^a sellaiseen tilanteeseen.