Vapaus, February 12, 1925

              No-19 Torstaina, helmik. 12 p^Htmr^ Feb. 12th, 1925
pfdi=di=ii=Ji=li==di=df=Jir^
LT uutuus!
a il
innl ji
Q
n
Napoleon 411
nn
Kirj. KARL MARX
SiTnja 205—HinU 70 senttuL
^Tämä kirjanen antaa näytteen materialistisen historiankäsityksen metoodista,
sellaisena kuin Marx itse sitä käytteli. Tätä hänen esitelmäänsä pidetään yhtenä
hänen parhaimmista kirjoituksistaan mitä jälkimaailmalle on häneltä säilynyt. S i i ­nä
osotetaan se yhteiskunnallisten tapahtumain liikkeellepaneva voima, joka v i i ­mekädessä
määrää hstoriallisten tapahtumain kulun.
K i r j a n käsitteleriiät tapaukset käsittävät yhdeksännentoista vuosisadan vallan-kumouksellisinunan
aikakauden. Ranskan helmikuun vallankumoulcsesta, 1848, n.s.
Brumairen 18 p, (Marrask. 6 p.) 1851, Marx kuvaa näiden tapahtumien luokka-luonnetta
j a silloisen yhteiskunnan luokkasuhteita, osottaen aina sen taloudellisen
penistan, jolta kukin valtaa tavoitteleva ryhmä ponnisteli. Nykyajan vaDankumo-nstapahtumien
ymmärtäminen käy_tämän kirjan selityksien avulla paljon "helpom-maksu
'
Tästä kirjasta otettu painos on verrattain pieni, muihin samankbkoisiin kir­joihin
verrattuna. Ja sen vuoksi lähetetään tätä Idrjaa aäamiehile ainoastaan
tilauksesta. Siitä huolimatta on jokaisen Mrjallisuusasiamiehen tilattava niin mon­ta
kappaletta kun arvelee mahdolBsesti voivansa myydä. Eikä «le nutään vahin­koa
vaikka muutamia joutuisi palauttamaan myöhemmin, mutta pääasia on että
jokainne asiamies tilaa varastoonsa näitä nyt aivan heti, voidakseen tarjota tätä
uutuutta lukijoille tämän kirjalfisuuslorakauden aikana.
Pienemmätkän tilaukset täytämme mielihyvällä. Ja 5 k p l . tilauTcsesta myön­nämme
kenelle tahansa tilaajalle 2Ö pros. asiamies alennu"ksBn.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA,
Sudbnrjr, Ontario. ,
Lähettäkää minulle heti palaavassa postissa Tcpl. sitä uutta Marxin
kirjasta, NAPOLEOIJ H I V A L L A N K A A P P A U S , jonka hinta on 70c kpl. Voitte
veloittaa tiliini siksi kun olen lörjat myynyt.
Q nnnn
aan
iaaa ai=ii=ir=ii=ii=ii=iri=ii=ii=ir=ii=ii=ii=ii=iiil
Nimi
Osote
vakavaan ja omaperäiseen harkin­taan,
j a sen avulla asiain oikealla
tavalla ymmärtämiseen. Taiteelli­sia
päämääriä tavoteltaessa on koe­tettava
hankkia niitä kauneusarvo­ja,
jotka ihmishenkeä voivat jatku­vasti
jalostaa. Kevytmielisjrsrttä,
henkistä sairaatta ja siitä kaikesta
johtuvaa harldtsemattomuutta on jo
olemassa enemmän kuin kylliksi.
Palvelkoot dis meidän taidelat-toksemmekin
terveellä tavalla nii­tä
suuria kysymyksiä, jotka hyö­dyttävät
ennen kaikkea meidän
omaa luokkaamme ja oman luok­kamme
kautta koko ihmiskunnan
suurta tulevaisuutta. K. O. L
Cobaltin uutisia
tyMea DäyttMiniiita
Tulemme usein ajatelleeksi ja
harkiimeEksI "niitä eri toiminnan
haaroja, jotka työräenliaikeen yh­teyteen
ovat hyvää'""tarkoittavina
keskittyneet, ja jotka myös saavat
työväenjärjestöiltä verrattain huo­mattavaa
aineellista avustusta. Sel­laisia'^
toiminnan haaroja ovat näyt­tämöt,
soittokunnat, lauluseurat, u r ­heilu
y.m. sellaiset hyvää tarkoitta­vat
yhdistymät. Kaäilla niillä on
kieltämättä oma tärkeä paikkansa
työväenliikkeen yhteydessä, jos nii­den
toiminta on vain sopusoinnus­sa
luokkataistelijiliengen kanssa.
Ikävä kyllä, «ttä aäa ei ole aina
siten. E i aina välitetä tuosta mai­nitusta
sopusoinnusta paljoakaan ja
toisinaan siitä el välitetä ollenkaan.
Keskittykäämme tässä kirjoituk­sessa
^kuitenkin käsittelemään lyhy­esti
työväen näyttämötoimintaa. Se
onkin edeltämainituista yksi tär­keimpiä.
Ennen kaikkea olemme
tottuneet natomaan, että työväen
näyttämöt toimivat myös valistus­työn
tekijöinä, ja siksipä niiden
toiminta onkin tärkeäksi arvostelta­va.
Nykyisin tuntuu ältä, että valis-tnstyön
tekijöinä on ainakin, toisten
työväen näyttämöiden kurssi jossain
määrin laskemaan päin. Mistä tuo
ikävä ilmiö johtuu? Onko työ­väen
näyttämöiden johtoon alkanut
virrata sellaista ainesta, joille aat­teellinen
päämäärä on ioisarvoinen
kysymys? Ehkä myös entisistä joh­tajista
on muuttunut osa sellaisiksi,
joiden ihielestä taide on olemassa
vain itsensä taiteen vuoksi, j a niin
ollen ei näytelmäin aatteelliseen s i ­sältöön
tulla kiinnittäneeksi tar­peellista
huomiota.
Emme tahdo kuitenkaan kiinteäs­ti
väittää, että työväen näyttämöi­den
johtajaih on oltava niitä i n ­nokkaimpia
luokkataislelijoita. • Mut^
ta menestyäkseen siinä tehtävässä
täytyy ainakin olettaa, että suurta
myötätuntoa täytyy näyttämön joh­tajalla
työväenliikettä kohtaan olla.
Olisi vieläkin edullisempi, että joh­taja
olisi todeUinen j a rehti aat­teen
mies.
Eiippuuhan nimittäin ensitilassa
hyvin paljon johtajasta ohjelmiston
valinta näyttämölle. Monessa pai-
J^assa tosin päättänevät ohjelmistos­ta
lopullisesti näyttämöiden jöhto-fciJnnat
ja kenties toisin paikoin
järjestöjenkin johtokunnat. Mutta
män toiset vähemmän •— operettien
esittämisen kannalle. Tulemme niin
ollen Tcjinteämniin ajatelleeksi työ­väen
näyttämöiden velvolfisuuksia,
ennen 'kaikkea -niiden merkitystä
valistustyön tekijSinä. TCafkoituk-s
e ^ lienee siinäkin suufip osa jär­jestyneestä
työväestöstä selvillä.
Tarkoitus ^ekä velvollisuus on, va­kavasti
sanottuna, rikastuttaa ylei­sön
lienkistä maailmaa, vaikuttaa
näyttämöiden taholta valistavissa
meriässä suuriin joukkoihin j a ke-liittää
yleisön taiteellista makua.
Sekin on siis valistavaa työtä ja
kieltäniättä suurimerkityksellistä
työtä. . ; .
Emme kuitenkaan tahdo vedota
siihen, että ohjelmiston pitäisi olla
kauttaaltaan valkayaa j a viimeistä
vetoa myöten taiteellisesti täysipi-totsta.
' Kumpikaan « i ole mahddllis^
ta. Olisä ihniisluonteene vastffikais-ta
esittää aina jotain vakavaa ja
raskasta. Mitä tulee taiteelliseen
puoleen, niin suuret saavutukset
ovat harvemmin malidoHisia, ^oska
voimamme siinä ^ysynryisessä «vdt
vielä lieikoi^xxKiSe^ft «Qpersttäen
esittämiset puolestaan kysyvät voi­mia
entistä enemmän ja ennen
kaikkia lauluvoimia. Niiden hei­koilla
voimilla esattämhien pilaa
suuressa määrässä koko iysymylt-sen.
•
Mutta onko operettien esittämi­nen
— varsinkaan miden jatkuva
esittäminen — tarpeellistakaan työ­väen
näyttämöiden taholta?
Kieltämätön tosiasia on kyllä, et-tä
myöskin huvinäytelmien •pn kuu-jluttava
työv. näyttämöiden ohjebnis-toihin.
Mutta iso ero on näytelmillä j a
näytelmillä. Huvinäytelmiä on pal­jon
sellaisiakin, joissa kaiken haus­kuuden
rinnalla on jotain opetta­vaa;
usean sellaisen ytimessä on j o ­tain
arvokastakin. Emme tietysti
tahdo kieltää, etteikö opereteissakin
sellaista löytyisi. Mutta vähempi-merkitykseffistjä
niiden esittäminen
kuitenkin ori, jos valistustyötä sil­mällä
pitäen näyttämöiden toimin­taa
ajattelemme.
Jos taas puhumme operetissa
esiintyvästä musiikista j a operettien
näyttämölleiasettamisesta, puvuista
j a muista sellaisista,., jotka.- ovat
useinkin kieltämättä kauniita, j a jos
niillä kaikilla ajattelemme tehdä
suuren numeron itse kysyniyksen
taiteellisesta puolesta, niin taidam-ehkä
sattuu toisinaan siten, j a ken-jmepa joutua siinä tekemään jon-ties
useinkin, että johtokunnissa on kun verran laskuvirheitäT' Ne kau-vähän
sellaisten asiain tunta-
Jöita, j a niin ollen pääsee johtajan
auktoriteetti ohjehniston valinnassa
liian paljon määräävään asemaan.
Allekirjoittanut ei pidä sitä kuiten­kaan
virheenä siinä tapauksessa, jos
ohtaja on, kuten edellä tuli mai­nituksi,
todellinen j a rehti aatteen
ies.
Mutta menkäämme asiassa edel-
He huomaamme nykyisin, et-monet
fySvSen näyttämöt koefc-
V»t p y i « S TUfU — toiset enem-een-neusarvot
jäävät, sittenkin liian pal­j
on pinnallisiksi. Mitään syvempää
j a henkevämpää kauneutta, sellais­ta,
josta katsojalle jäisi pygyvämpia
arvoja, kykenevät operetit harvoin
aikaansaamaan. Tyhjä on usein
kat'(ojan sielu tultuaan operettia
katsomasta, itse operettituotanto-kln
näyttää kehittyvän siihen suun­taan,
joka ei ^ a k a a h moraalisesti
ole kovinkaan kasvattavaa.
sen j a samalla myös v^avaan ky­symykseen,
kysymykseen näyttä­möiden
tuloista. Väitetään kyllä
että operettien esittäminen tuottaa
paremmin. Hetken etuja ajatellen
lienee tuossa väitteessä perää. Mut­ta
meidänhän täytyy kaikissa k y -
symy^csissä ajatella pitemmälle. P i -
temmälle ajat^eltuna kykenee tuo
väite heikosti itseään puolustamaan.
Käsitelkäämme viimeksi mainittua
kysymystä hiukan enemmän.
Operettien näyttämölle asettami­nen,
puvut y.m. ovat useinkin ver­rattain
paljon kustannuksia kysy­viä,
j a useinkaan ei operettien esit­täminen
tuota aina sitä, mikä on
kustannuksiin mennyt. Tuo kysy.
mys on toisin suuremmissa kau­pungeissa,
joissa samaa kappaletta
voidaan esittää kymmenet kerrat.
Maaseutunäyttämöillä, jotka ope­retteja
alkavat myöskin esitellä, ja
pienissä kaupungeissa, joissa kat­somon
joutuvat täyttämään mel­keinpä
aina samat henkilöt, ei sel­laistakaan
kappaletta, joka on ylei­söön
hyvin menevää, voida kovin
monia kertoja perätysten esittää.
N i i n ollen ei myös kannata pienem­missä
, väkikeskuksifisa kovin • paljon
operettien kannattavaisuudesta pu­hua.
Mutta emmehän ole suin­kaan
oikeutettujakaan näyttämöi­tämme
lypsylehminä pitämään. H a
luamme mielihyvällä ymmärtää, et­tä
työv. näyttämöt tarvitsevat a i -
neellista tiikea, j a sitä niiltä älköön
kiellettäkö, missä sitä vain voi-
'daan antaa, mutta työväenjärjestöt
eivät voi näyttämöilleen sittenkään
ktrvin paljon uhrata, eivät voi vaik­k
a tahtoisivstkin, j a valtion avus-tuifiirta
työväen taidelaitokset ko­vin
vähän Ijyöbyvät. Siksi väkisten-kin
tulee ajatelleeksi, missä määrin
ne varat, jotka näyttämöiden hy­väksi
uTirataan, tulevat oikein ja
hyödyllisesti käytetyiksi. Järjesty­nyt
t y ö v a i joutuu lakkaamatta uh­raamaan
varoja valistustarkoituksiin
oman luokkatrea iyväksi. Siinä tar­koituksessa
«rrot työväen järjestöt
kiellä myöskään näyttämöiltään sitä
tukea, jonka Tie niille antaa voivat.
Mutta jos näyttämöiden toiminta
alkaa kovin paljon poiketa oikealta
terveeltä uraltaan,; silloin dn myös­kin
ryhdyttävä asiaa vakavasti har­kitsemaan.
TyöväenjäriestSt eivät
voi suinkaan kovin paljon kustan
taa eivätkä hyväksyä mitään sel­laista
valistustyön tekoa, jossa a l ­kaa
ilmetä markkinämainen tuntu.
Operetit j a farssit kasvattavat p i ­kemmin
markkinayleisöä kuin mi
tään syvällisemmin ajattelevaa
joukkoa. Sellaiseen käytetyt työ­väen
varat eivät tule aivan oikealla
tavalla käytetyiksL TSi ole siis niin
ollen sallittava sHä, että työväen
näyttämöiden johtajat ja näytteli,
jät alkavat pyrkiä ko\in suuressa
määrässä kaiken keveästi esitettä­vän
kannalle. Aaatteelliset ja yh­teiskunnallisia
oloja kuvaavat näy­telmät
ovat työväen näjrttämöillä
asetettavat etutilalle. Sen jälkeen
pääsköön ohjelmistoon vasta ope­retteja
j a muita sellaisia keveäm­min
vaikut|aTia näjrtelmiä.
; Nykyinen aika e i suinkaan ole sel­lainen,
että työläisten pitäisi kulkea
henkisessäkään elämässä kohti
Joka aikm sitten tuli tänne Co-baltiin
Johan Tuominen Canada
Bestel nimisestä paikasta, jossa hän
oli kerännyt varoja Suomessa il­mestyvän
vasemmistopuolueen leh­den
."Työväenjärjestöjen Tiedon­antajan"
hyväksi. Koska joillakin
henkilöillä oli ollut epäilystä tämän
keräyksen johdosta ja olivat sano­neet,
että se on luvatonta kerätä
sellaiselle lehdelle, niin tahtoo Co-baltin
osasto painostaa sitä, että
yllämainittu toveri Tuominen on
tehnyt hyvän palveluksen, koramu-nisteille
ei.ole mikään luvatonta jos
se tapahtuu yhteisen asian eteen­päin
viemiseksi.
Keräys tuotti 10 dollaria, jon­ka
hän tilitti Cobaltin osastolle, ja
Cobaltin osasto huolehtii siitä, että
tämä keräys tulee varmasti mainit­tuiin
paikkaan.
Cobaltin osasto luovutti Tiedon-antajan
hyväksi 15 dollaria seka
nuorisoliitto 10 dollaria. Yhteinen
summa 35 dollaria.
K. P. Cobaltin S, osasto.
Puolesta ' "Valittu".
Ft Williamm uutisia
K. P. osaston kokouksessa t.k. 1
pnä päätettiin mm. toimia iltamat
Suomen Työväenjärjestöjen Tiedon­antajan
hyväksi, koska "Vapaudes­sa"
olleesta lehden vetoomuksesta
ilmeni, että lehti on ahtaissa raha-asioissa,
porvareitten ilmotusboiko-tin
ym. takia. Myöskin velvotettiin
asiamies tekemään voitavansa sen
levittämiseesi.
Hyväksyttiin V . & U.-seura " T a r ­mon"
säännöt. Nyt ei siis muuta,
kun seura innolla toimimaan, kos­ka
jo kuuluu olevan johtajakin tie­dossa.
'
Kaikki alle 18 vuotiaat voivat
liittyä vapaasti seuraan jäseneksi a i ­na
12 :sta ikävuodesta aikain, niin
kuului olleen säännöissä. Joten
kaikki nuoi-et siis innolla mukaan.
Creighton Minelta tullut keräys­lista
otettiin huomioon ja valittiin
sille keräjiksi Lyydia Tuomi, E.
Kuusela j a K . A. Merikallio.
NäTtelmakomitean joku henkilö
pukkasi minua kylkeen j a sanoi,
että «e "Miehen fcylkHnu" nähdään
pirtin näyttämöltä t. k. 14 p:n i l ­tana
j a että se on mitä naurettavin
katsoa j a että minun pitäisi kyrätä
kaikki kaksoiskaupunkien. suomalai-pirtille
sitä katsomaan. Sanoi *en
olevan 4:s8ä hivelessa. En tiedä
onko se kummempi kun naisenkaan
kylkiluu, sielläpähän sitten n^^*
dään. Tervetuloa vaan.
Lenia-LieUntecht^Lnxembnrg-juh-laa
vietettiin myöskin pirtillä. Tam-mik.
18 p:n illan oli agitatsioniko-mitean
järjestänyt suomalaisten
kesken j a 25 p:n iltana pidettiin
kansainvälinen illatsu. Ohjelmaa
suoritettiin useilla eri kielillä. Pirt-timme
olikin aivan ääriään myöten
täynnä yleisöä. Suuren suosion sai
osakseen agitatsionikomitean järjes­tämä
kuvaelma, joka kuvasi soti­laita
j a työläisiä punalippuineen Le­ninin
haudalla, jossa lauloivat Ve­näjän,
vallankumouksellisten hau-taushymnin.
— Punainen kynä.
on tuossa Algomaa rautatiessä ja
millekä mailimäärälle eitä poike­taan.
Siellä muka voi,taistella 8-tunnin
työpäivän ja kaikki muut hyvät
edut, kun vaan ensinnä juo r ^ n -
sa koiratorpassa j a metsään poUdd-naisena
takaisin palaa^ Kun katse­lee
tätä kaikkea täytyy sanoa: Voi
ihmistä, jolla on kahleissa kädet,
järki j a suu. Eikö ole jo aika kaik­kien
Algomanlin Jankin metsätyö-
Iäisten yhtyä, koko maailman työ­läisten
kanssa taisteluun oikeuksi­ensa
puolesta, sekä ruveta ajatte­lemaan
asemaansa ja veriseen vää­ryyteen
poljettua ihmiselämäänsä
vakavalta kannalta! Työläistoverit,
ajatelkaamme, että me ollaan i h ­misiä
jaloimpia koska me jäntevil­lä
käsivarsillamme teemme työtä
ihmiskunnan pystyssäpitämiseksi.
Meille siis kuuluu ihmisoikeus, eikä
meidän sortajillemme. Ottakaam­me
se pois se oii meidän kallis
omaisuutemme. Lyökäämme alas
maailman kapitalistiluokka, järjes­tymällä
unioihin sellaisiin, jptka
ovat kansainvälisessä yhteydessä
toisten maiden työläistoverien
kanssa.
Velvollisuutemme on yhtyä joka
ainoan puuta\'aratyöalalla työsken­televän
työläisen teollisuusunioom-me
"Lumber Worker8 Industrial
Union of Canadaan". Myöskin yh­tä
tärkeätä on kuulua jäsenenä Ca-na4an
Kommunistipuolueeseen. Sil­loin
me olemme täyttäneet velvolli-suutemme
itseäihme j a koko maa­ilman
työtätekevää luokkaa koh­taan.
Koska me näin järjestynee­nä
tuemme luokkamme taistelua,
niin hallituksien kuin teollisuuskapi-talistienkin
sortoa vastaan. Työläis­toverit,
meidän on näytettävä voi­mamme
Ja vaadittava hallitukselta
kiinteä 8-tun7iin työpäivä, 10—16
tunnin tilalle, sekä paremmat työ­väen
suojeluslain säädännöt, kuin
mitä ne tähän '.saakka ovat olleet.
Silloin voimme lieventää hiukan
edes vallitsevaa työttömyyttäkin.
Myöskin voimme paremmin ottaa
osaa opiskeluun ja sivistysharras-tuksiimme.
Ajatelkaamme, millä
tasolla me olemme nyt, eikö meillä
ole paljon parantamisen varaa en-nenkun
tulemme täydellisesti tun­temaan
itsemme ja velvollisuutem­me,
koko maailman* työtätekevää
luokkaa kohtaan.
Meidän täytyy luoda oma prole­taarinen
sivistystasomme vallitseviB-ta
oloilta. Silloin me olemme
ikäänkuin nousseet suuresta laak'
sosta korkealle tasanteelle, missä
uuden ajan nousevan auringon sä­teet
antavat meille uusia voimia,
taistelumme ja päämitärämme voit­toon
viemiseksi. Työläisnaiset ja
veljet, käykäämme siis luokkatais.,
teluamme kunnes olemme, saayut^
taneet koko maailman Työläisten ja
Talonpoikain Neuvostotasavallan.
E. N. P .
IbmiMB Ham, kirj. Hall Caine, 2 osaa, (äd. yhteensä
JirJMtclmial, Maeller
KananhoMoa opaa, kirj. Musikka, nid.
HYVIÄ KIRJOJA SAATAVANA VAPAUDBNr
KIRJAKAUPASTA
Alaatcm Saaakirja
AmartkalaJMra TyonLealiikketa Vararikko
InpertaUsmi
KasMkeolan kartasto, toim. Jotuni, d d .
KommaBistiDea Maaifcsti
Kasvtskcittokirja .
KrisUniukoB Alkuaera
Kolmaanea latematioBalea T««sit Ja SEäaaet
Kioadjrkaa kaaiBsa», Jack London ....
Kadotnksea kaasa. Jack London
Lnraikeattiaa tytär, Jack London
LypsTkarjaa Hoito !
Laulu tuQpoaaisesU kakasta, k i r j . J . Linnankoski, d d . ...... ......... a.60
Miiaa WaIIia Kaittokiria S.00
Nuortevaa f Saaakirja 1.75
Merisusi, Jack London
Maailmaa rakeaae, E. Becher 1.78
Otavaa kaasakoalukartasto
CHuaaea EacUoniakielea Oooikirja 2.00
Pakkopaita, Jack London lo75
Perheen* Yfoityisomeiatiuden je Valtion Alku0er& • . • • • • • . . . » • • • » • . • t . > s » « . » M a 1«0D
PunaineKi Vaara «««•»«•••«•••••«•••«•••••••••••»•«•««••••»«•»•«••«•««•«•••••••*«*****«»*»«***»*«*******« ' «2^,
Sotialiftiften Pilotofian Juurel »•••.••••••••••«••••••••••••••••••••«»•••«•••«»•**>t*>****»*» «40
SoikkallujA TibotUsE. kirj. Swen Hedin. sid. 1.S0
lapsi, kirj. Ruotsalainen, aid, »..• 1.2S
Tarttnvista «ukupnolitattdeista, kirj. Pirilä, nid. .80
Teollisiiusubioaismi Amerikassa «18
Tiede ia Vallankumous «ou ,
Tjrovaea Laulukirja ••••••• .48
Voiniisleluohjelnila. l ..•,....,.••...»••.....••......•«•..•. »..«••.........• .l.vO
Voimisteluohjelnila II »•.....«••..»»..>.••••»>••• • . • . . • • • . . . . . . . i i . . . . . . 1.00
Voina Ja Aiae .........;...........••.•..>•»••••••••>.•••» .,...•.•••»«• 2.28
•«••a4«»«i«fss«*«*«*«**«««aa»*««a«*»as«*ts***«s«<«**sa«**S*e
•»•t**ss*»*>***«***< «»••»••••••••••»•»»•••••••••••••••••e
Kannattane Karjatalous, sid.
Kommunistinen Manifesti, sid.
Geologian Perusteet, sid
Juurikasvien Viljelys, sid. .....\
.\apinen, sid. ...
Kuun Laakso ....
Kolme Musketti Soturia ..
» „ » » • • . • » • • •.•••••••s*«st»»»»*»»s«»«»» ••••••••••••
••<•••«•••••••«vst*«sss«ss»««e«*t«t»s«eas•*•••*•••••««•••••••••
Edellisen yhteydessä joudumme markkinamaisnntta. On monin ver
tässä nyt kajoamaan erääseen toi- xom ^nUisempaa pyrkiä kaikessa
Kuulumisia Algoma-linjalta
• Tervehdys teille työläistoverit
täältä Algomanlin Jalta. Tämä talvi
on ollut täällä hyvin hiljaista. Met-sätyöläiset
ovat olleet äänetL Leh­tikirjoituksiakaan
ei ole ollut täältä
päin, vaikka kyllä olisi ollut aihetta
kirjoittaa näistä Algomanlinjan
kämppäoloista.
Maksot ovat olleet tänä talvena
?2.25 "koortitripille", mihinkä on
vielä tarvinnut tehdä tiekin. Siis
suoraan sanoen nälkäpalkkaa. Elin­kustannukset
ovat silti yhtä suuret
kuin viime talvenakin. Dollarin on
maksanut päivän ruokakin j a ^ n
se ollut ^^lä huonompi kuin viime
talvena, jotenka Algomanlinjan
metsätyöläiset ovat saaneet kokea
täydellisen kovan talven tehdessään
pienellä palkalla k u r j i a oloissa
työtä teoUisuuskapitalistieh hyväksi.
Eikö olisi jo aika meidänkin yh­teisvoimin
käydä taisteluun olojem­me
parantamiseksi. Kuitenkin näyt'
tää vielä siltä, että moni työläinen,
kuvittelee olevansa Amerikan man­tereen
vilja-aitassa Oanadassa. , E i ­kä
niin oUen katsota velvollisuu­deksi
ajatella sen pttemmälle. A i ­noastaan
sen kuinka monta mailia
Uusi esihistoriallinen
asutuskeskus löy­detty
Saksassa
Viime syyskesällä löydettiin Kes-ki-
Saksasta, Mainzin kaupungin luo­ta,
uusi esihistoriallinen asuinpaik­ka,
joka todennäköisesti on ollut
käytännössä jääkauden viimeisen
jakson aikana. Se sijaitsi 2 m. 70
sni. nykyisen maanpinnan alapuo­lella,
j a löysivät sen vesijohto- ja
likaviemäritunneleita kaivavat työ-
Iäiset. Paikalle rakennetaan näet
uutta katua.
Paitsi kivikauden ihmiset, ovat
paikalla asuneet myöhemmin mm.
roomalaiset rajavartiosotilaat, sillä
maasta löydettiin roomalaisten sota­varusteita
kivikirveitten joukosta.
Kaivauksia suoritettiin 90 neliömet­rin
laajuisella alalla.
Kun päälle kasaantunut lähes 3
metrin paksuinen tomumaakerros
saatiin luoduksi pois, paljastui en-simälseksl
näkyviin mataloita, epä­säännöllisistä
kalkkikivllohkarpista
laskettuja korokkeita. Ne ovat näh­tävästi
olleet jonkinlaisia pöytiä,
joiden päällä jääkauden metsästä­jät
' paloittelivat saalistansa tai v a l ­mistelivat
metsästyskojeitanaa. Sii­hen
viittaavat niiden ympärillä ol­leet
luut ja pllkivipalaset.
Näiden lisäksi löydettiin kaksi
kalkklkivistä rakennettua tulisijaa,
joissa oli puuhiillä^ tuhkaa j a pa-lanejta
luita. Eräs koroke muis­tuttaa
räätälinpöytää. Sen päälle
on luultavasti levitetty eläinten tal­joja,
joista on valmistettu vaatteita
j a muita sellaisia tarvetavaroita.
Noilla jääkauden aikuisilla ihmi­sillä
näyttöä jo olleen aika paljon
taiteellisia lahjoja. Siihen viittaa-,
vat. monet taitehikkaasti valmistetut
piikiviesineet, kuten miekat, nuo­lenkärjet
j a neulat, jotka kaikesta
päättäen on hakattu j a hiottu tällä
samalla paikalla piikivimöhkäleistä.
Näiden työkalujen verrattain hie­noa
aistia todistava muoto osoittaa,
että ne on valmistettu myöhäisem-mällä
aurignac-rodun aikakaudella.
Tällaisen otaksuman puolesta pu­huvat
ne naisrunmista esittävät,
pienikokoiset veistokuvat, joita sa­masta
paikasta löydettiin. Ne ovat
kokonaisuudessaan olleet vain noin
Vaimo Jonka miaulle aaaoit. Hall Caine, 2 osaa, sid. y h t 2.50
Valkoiaea profetia, kirj. H a l l Caihe, 2 osaa. sid. y h t 2.50
Ylos helvetista, kirj. Konrad Lehtimäki, aid. 1.7'(
1.00
1.00
2.26
.76
.66
2.00
1.00
Kuningatar Hanhenjalan ravintola 1*28
1.16
1,00
.66
.78
. 1.86
iio,
2.40
.76
.86
.40
.78
2.00
.60
.80
l-Op
1.00
.86
1.60
.60
^ 2tB0
•*••••••*•••••>•••••••«••••••••••••**•••••«•*•••••*••••'•««*
••»••••t»»«»SaS>S»**SVS«S«*»*»S*SS«s***S****t*******
tsssssassssctssevsssasessssssatssaesvstsssseseasassse»»
•s«*«f»s»saa»sss*»*ssessa*ssispssee********as«s*«fssae
•s*><ii«»«sa«e«»s»«***s»*»»**»st*»
ats«ass«#«*>s***f**»
«t«s«*sf»s»*sf«s***»
. « • • t « « S « B S « S 9 S S * S S » « 4 » » «
Kodin lääkärikirja
Lasten kirja. sid. .
Mansaaren Tyttö .....
Mailman Vallankumoukset, sid
Parisin Notre Dame
Peloponneesplaissota, nid.
Peninkatauti, - nid '.(•..•,..........«................. .*..•........
Ranskan Viimeinen Keisari, nid.
Rakentajan Opas, sid.
Ranskan Kansalaissota, nid f.
Sosialistisen filosofian juuret, nid
aetälän kielioppi
Sotamuistelmia, Liudendorff
Sosialidemokratia ja Soaiallsmi, nid. .....
Sosialistisen filosofian Juuret, nid.
Tuhlaajapoika, k i r j . ' Hai Calne .„,„..•> .>,.t.
Tahdon kasvattaminen, k i r j . Jule Payot ,
Tähtien Kohtalot, sid.
Tähtitiede,' sid.
Työmiehen talousoppia, nid.
Tiede ja työväenluokka, nid. . ^ . „^
Työväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja T. 1021-22-28
Työväenluokka maallmna uudelleen rakentamassa, nid. .36
Terrorismi j a komihunlBmi, nid. .>.,>.......'. .60
Uuden Ajan FilosofiaTi Historia, sid. ..'.....•.....<...................•....>.. 8.00
Uusi lääketiede, sid.
Mardin Eden 1.80
Valtio j a Vallankumous »•a«s«#«aaa>s«a»*ee«*a»*eaa*«aa*«at^s«aeat»tsa9ae*«s*saa .78
Vanhanajan Kaupunki Valtio, sid. .. »*seaaraa*«a««»stars*v»a««a«««a.»»a*a*t«Maf 8.00
Äidinkielen Oppikirja, sid. ............ • •aa(«eaaes«asasa»««aea«»«««««'a«a»a*ai*»«aa«««e»*«««»*i>»a* .76
Wat«rmaBaia fouataiakyaii» «rikolsea liyvS Vatlkoina. Kyalan Ma^
aat ovat S2.78, 14.80. 86.00 Ja $7.00. Kymmaaknataf «rl'mailla. Ubet»>
taaa postivapaastilcaikklali* Caaadaan.
Kaikkia rllilolavia birjoja aektf kyatS oa alia ruBsaastI «IlS el ota
pelkoa pikaisesta ioppnmlsesta» Jotea yoiti* Ulaikksla läb^ttSft stul(sil«<i
matta. /x'---.
••a**«Bssaatsasfltaaa**•••••••«•••aaa*«sa»s«e
•t««sa««asaaa*asaeat»Sea»taaftaa*«»«4sa'
•titBat»«as««tafea*»a<««««ats«saaaa«a>a«s«a*V«*«s«tat*
»s»tra»a»*vaati*a»a»e*»easa»a»*aattta»»aif
«t«**ft«tt«»a»«a»«'**s*«Ma«tsaat*ataaS4i>a*seae»asa
Tov. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA. Boa 69r Sudbary» OnC^.
tu samanlaisen, tavattoman tukevan
kivikauden Venuksen' mallin m u ­kaan
kuin' mutitkin aikaisemmin l öy
detyt esihistorialliset veistokset.
Taiteellisesta luomlskymy^tä todis-tavat
myöskin ne puuleikkaukset,
joita palkalla löytyi
Koristeina näyttää kysymykaessä
oleva kivikauden kansa käyttäneen
myöskin simpukan ja kotilon kuo
ria, Joita löydettiin' suuret joukot.
Niihin kalvetut reiät osoittavat, et­tä
niitä on käytetty nauhaan pujo.
tettuina kaula- y.m. koristeina.
Huomiota ansaitsee tässä se seikka,
että näiden koristekotlloiden jou
kossa oli Väliroerestä kotoisin ole­via
lajeja, mikä viittaisi siihen, et­tä
jo silloiset ihmiset 'harjoittivat
vaihtokauppaa eteläisemplen heimo­jen
kanssa.
Luuvalmlsteita on toistaiseksi löy­detty
tältä löytöpaikalta vähän:
vain muutamia luuveitsiä. Mutta
muuten on tavattu joukko eri eläin­ten
luita, jotka todistavat, että Kes-ki-
Saksassa silloin elivät mm. poro,
hevonen, sarvikuono ja mammutti.
Kehittynyttä harkintakykyä todis­taa
sekin, että tämä asuinpaikka on
erittäin taitavasti valittu. Se on
sijainnut korkealla ylätasangoUa,
jolta on ollut laaja näköala jmipä-ristön
riistarikkaisiin laaksoihin ja
suoseuduille.
Tapahtumain laki aSfit&ft mlnn»;
tullaan, milloin. Logiikka tarkoin^
määrää matkan Auunrian. Kansto*
tekijöistä riippua tnlos, vaafati.
Leipää! leipääll lelpäftll Anoo,
pyytää, vaatii köyhät. Nälkä syn­nin
heillä joskus teettää. Ne en-teeks*
täytyy saada, täytyy antaa,
(cun anteeks' ahnaimne me kaikki
muutkin synnit.
•Kiusausta Välittää ain' e i taida
kenkään. Pyyntö auttaiskö? — E l f
Paras koittaa 1, Pahasta päästä voi
— sen saattaa voittaa. Kaikki vih­doin
voittaa kuolon valta. I
Voima elämän saa kunnian kuo­leman
voitosta. Niin ^Jatkuu suuri
kaikkeuden taisto ääretön, määrää»
mätön. Tietomme siitä kaikesta ott
pieni hiukkanen, vain mitätön. —
Aroen."
Tuntuu niinkuin tämä alkuperäi­nen
Kalddischln rukous olisi'paljon
sisältörikkaampi, kuin siitä ^muo­vailtu
tunnettu jäljennös.
Mosulin rajankäynti-rettelöt
Geneve. — Turkin hallitus on
Kansainliitolle valittanut, että eng­lantilaiset
ovat sulkeneet vankilaan
kaksi Turkin poolelta lähetettyä
Kaikki löydetyt muinaisesineet on Mosulin rajasclkkoja tutkimaan ase-siirretty
Mainzin museoon, jossa ne
ovat kaikkien niiden käytettävissä,
jotka tahtovat saada selvyyttä i h -
miskunnan historiantakaisesta alku­kehityksestä.
^
Isämeidän rukouksen
alkuperä.
"Isämeidän" rukouksen muovaili
Kristus* aramealalsen: Kalddischin
rukouksesta. Alkuperäinen Kald­dischin
rukous kuuluu_ suomennet­tuna
seuraavasti:
Isä kaiken, maasta ulottuva, kor­kealle,
kauas.' . ° .
Y l i aikain, kansain,''^ nnnesi on
piiiä, vaik' laki valhtuvalsuuden a i n '
olet yhä-
Läbemmäksi tulkoon aina valta­kuntaa
I Kohti ihannettaan pyrkii
rientää, halajavat kaikki. Hartain
toiveensa on kunkin korkein antuns.
E i taivas kaikilla oo samanlainen,
mutt' omaan taivaaseensa kokin
7 sentin pituisia Ja on ne muovail- päästä pyytää.
tetnn Kansainliiton erikoiskomite-^
an asiantuntijaa. Englannin halli.»
tus on vastannut, että nuo eksper­tit
ovat vankilasta päässeitä pahan­tekijöitä
j a ovat kiihottaneet Mosu­lin
väestöä äänestämään Englan­nin
alaisuuteen liittymistä vastaan
j a Turkkiin yhdistymisen puolesta^
Josta syystä väestö muka oli heille
niin vihamielinen, että heidät täytyi
oman turvallisuutensa vnokd sulkea
tyrmään.
Nähtävästi oli tämä selitys kui­tenkin
liian "paksu" kenenkään us­kottavaksi,
koska rajakomisslooni
on ilmottanut järjestäneensä noille
eksperteille tarvittavan sotHassuoje-lijksen
— taikka jos siinä ilmenee
vaikeuksia, ehdottaa, että komissi­ooni
suorittaa työnsä ilman sekä
turkkilaisia että englantilaisia - a s i ­antuntijoita.
Sievä noläos Englan­nille.
Kansainliiton rajakomissioonin
tehtävänä ön ottaa selville, kum­manko
puolelle Mosulin väestön
enemmistön mieliala kalliston/Tar-^
kinko vai Englannin. ,
/MM