Vapaus, December 29, 1930

              m2 Maanantaina, jouluk. 29 p:nä — Mon., Dee. 29 No. 806 —19-30
JET A U O fcorr»*. Out.. kaikUaa. pvta mmtmauU j a a i i r i t t r i s i jaliUiXJnaa.
«ajy «tjaa « i Fumiali V o d » » in C u a d a . TabMAtd äaSif st Sadbsry. OoUxia.
VAPAUS . (I41>erty}
i l Pott Onu» Dttmimeat. O t t a a i . «• »etowJ eUm mttttr. •
t tfmtiiiac atm. 75e per c g l . tsck. I t i a ^ n n i d u i s * tot d a f U iaMCtiaii. ?S«. n«
#M b o t «d»«ituUf a B s d i o i «amac th« FiBnfafc pMpU i n (Ua*d*. •
lo^ttori, kitiaksspi» }a i n i s o osian* u l o n s E l a StreetUU.
Vapun. ^ 69. Sadlmry. Oiit.
Taistela oikeistovaaraa vastaan
s. J. BORDER CITEESIN OSASTON PÄÄTÖSLAUSELMA
Suomalaisen Järjestön Borter C i -
tien osasto on kirjelmän johdosta:
"Taistelu oikeistovaaraa vastaan Ca-jv,>-
. '"^''SHpoiAT: nadan Suomalaisessa järjestössä" p i ­i
t ^ * . MJSO. s Xk. tZSO, 3 k*. » . 1 » Ia 1 tt- f l J » . — yhirmboOda j« S s o m o i a a U « » » - ;
e: 1 »k. 6 kk. t^ZO Ja 1 kk. I I J O . • j
lLMOTUSfl«<NAT VAPAODESSAs I ««„1.,1, « „ . „ ö MöiecS
|f| K l i J ^ ^ ktrta. k.k»i kCTUa. — ATJoUiitooB •Kasalla OBBeBtolrotiikaet | JOUIUJC. b p.na. WaJSSa
fiV|:jal»UtBimia. — HimoBmaaitoilmotxiisa SOc ktrta. t l J » 3 keitäa. —. gyntymiihnnmfxit |1Ä> : k ä y d W l keSkUStelUD perusteella On
f 2 J » 3 kertaa. — A«mtoeToilmotnk«n «24» kerta. «3.00 kakal karta», — KUtoaltaetokaet
.--ftU kota^ — i:uoIeiiuibIaM>tukaet t2J)P kuta. SOc liuraakni katoalaaaeeha U i maiatoräzayBZ. —
C^ l h t a a a Uedot fr oW.teyiaotuk«i SOc k e m . UM kolae kerta». — rJapJiflaottaJia» }a Oaotsa-
" aarien on. Taadittaeua, Sbetetii» ilmotiuIiiDU etokitees.
tänyt kolme ylimääräistä kokousta.
Nimittäin marrask. 23 ja 29 p. ja
kokouksissa
t^^f^i Xoaiuäi 1(C8. — Toimitni 536V. — KSi^vnm ZSSm.
f^^:. Cfficc OoJ» "«"^k. ad»erti»eii>enM. ctc.) 103» — Editat 536W. — BtfokatoCT tonfw.
iöÖä J . W, Aitlijp-ul.
jMBacer: J . W . AbUjriM.
',-;,;'{>aiee. Bookstore aoJ Prinubop: Vapaa» BoildiBg. E l a Street.
- - ' B a a t » ba adilrataed: Vapana, P.O. B o i 69. SjuaBry, Oat.
paiklallinen valistuskomitea laatinut
seuraavan päätöslauselman:
.'•Taisteltt oikeistovaaraa vastaan
Canadan suomalaisessa Järjestössä"
dokumentin käsittelystä insastos-
•samme - tekee täkäläisen osaston va-
I llstuskomlteä seuraavan päätöslau-iselman:
j Osastomme antaa "taistelulle oi­keistovaaraa
vastaan" täyden kanna- H ro* «Ito milloin uh»n«a «aa nrtaurta en«imäl»ee» kjrj<«»ee»»e, klijottakaa ndellaaa liSkkaea. ; , • ^ _
, :^^£^^s^x^Lm^'L^m:'ai. i. tP. Abiqrirt. liikkaenhoittja. ~ |i K toumksmenu.nsaL,s tispeukoal ueteunn nustaSau omCaalnaaisdeann
^ . - • , , , - • - f f • . . f a järjestön poliittiseksi johtajaasi. Tun- motlanmn mainanen taistelun kansainvälinen nustetäan itsekritiikin välttämättö­myys,
sekä osastoomme, että osas­tomme
jäsenistöön nähden.
Todetaan, että osastomme on pal­jon
laiminlyönyt niitä tehtäviä, mi­tä
sille vallankumouksellisena luok-merkitys
Kuten lehtemme sähkösanoma-fieäöt
joitain viikkoja sitten ker-iinviat,
teki sataantuhanteen nou-l-
va Skotlannin mainarien jouk-fiö
ask^täin lakon työnantajain
fj^amaa työpäivän pitennystä ja
l^tÄtUcain alennusta vastaan. Tällä
lidrollä, joka pantiin toimeen Eng-
Ijumin työläisten vähemmistöliik-fieen
ija vallankumouksellisen Skot-
^Iftlftiirin hiilenkaivajain an»on joh-lllo^
Iii, on suuri merkitys ei ainoas-
|ft& kaikkien maiden mainareille,
•:-'§äan koko työväenluokalle. Tämä
pustelu näyttää päivänselvästi, et-t^
eivät työläiset enää isälli. että ka-
^italstisen talouspulan seuraukset
iyönnetään heidän hartioilleen.
pit*kä ovat sitten taistelun syyt
^^lännin kaivosteollisuudessa.
I Vrionnä 1926 riistettiin Englan-
.i|iin mainareilta seitsemän tunnin
: ll^i^^p^iVä. Samalla heille luvattiin,
t ^ l i a seitsemän tunnin työvuorot pa-
|iauletaan heti kun kaivosteollisuus
*^:öli ?ielviytynyt pulakaudesta. Sano-vo^
ten onmistajat onnistuivat myy-, katalstelujärjestönä kuuluu. Etenkin
mään maan «isällä. Näin kertynei- kansainväliselle luokkataistelutoimin-den
varojen avulla piti sitten hei-j nalle on annettu liian vähän arvoa.
, . » L--1 .i« « , : » „ t ; : j .Osanotto kansainvälisiin tilaisuuk-potettaman
hi.len ulosv.en la.! ^j^^ ^^^^ vastaisiin mieleno-
Mutta tämä taas merkitsi hiilen sotuksUn. on ollut heikkoa.
lun työpäivän pitentamisen ja sä­kiöihin
aikoihin tap£^tuneen palk-rpjen
alentamisen tailcoituksenä oli
ikea tuotantokuistännukset niin
* ^ s, että Englannin hiilikaivoska-ijtalistit
voisivat laajentaa hiilen
«sntiä ulkomaille, tobin sanoen
'piiiiisivat kilpäiiukykyisiksi Tarsin-
•:0äk\ Sf^an, Puolan ja Hollannin
||biitikat]ppiaiden kanssa.
^{•Saksan ja Puolan hiiliparoonit
ivalstasivat näihin Englannin kapi-italistien
toimenpiteisiin samallai*
ilellia hyökkäyksellä omien mai*
:|4iefisa kaivostyöläisiä vastaan, yar-
|s!hkin he tefhoslivat rationalisoin-j
a lisäsivät siten huomattavasti
|jmainarien riistoa. Myöskin he te-
I kivat tämän kaiken silla veruk-
|keeliä, että tuotantokustannukset
|on saatava halvemmiksi kilpailu-
I kyvyn kohottamiseksi ulkomaiden
:|inai^inoilIa.
Refonnistiset ammattiliittoj ohtat
ja% kjmniatti kaikissa maissa tä-
& hiilikapitalistien politiikkaa.
3%efornustiset johtajat ylistivät ai-
|i^iin samoin kuin kaivoskapitalistit-luA
tätiönalisointiä, sts. työläisten
tehostettua riistämistä, keinona pu­lan
voittamiseksi.
?| Kapifialistiäen tjlöuden lait te-
I ikivatrkuitenldn ^Englannin kaivos-laistajien
suunnitelmat turhiksi.
Hl^yojpäivän pitentäminen ja palk-riko|
en alenhukset eivät edistäneet­kään
markkinoiden laajenemista
^iilkomailla Englannin hiilelle.
Päinvastoin aiheutti kapitalistisen
talouden yleinen pula yhä anka-
I ramman pulan myöskin kaivosteol-
I lisuuden alalla. Englantilaiset re-
I ^JRÄÄiistit olivat luvaimöet maina-
I ireille, että kun työväenhallitus tu-f
lee voimaan, niin se kyllä palaut-
I taa 7 tunnin työvuoron kaivoksis-i|
sa. Kun MacDonaldin hallitus
il nousi valtaan olisi sen pitänyt
täyttää lupauksensa. Mutta se ei
II voindt eikä tahtonut pitää sitä
sea enempää kuin englantilaiset
[I kaivosparoonitkaan. Voidakseeri
kirilenkin jpettää mainareita yha
kauemmin lupasi MacDonaldin
hallitus heille kaivoslain. Kaivos­lain
olisi pitänyt edistää Englaa<k
nin hiilen ulosvientiä ja palauttaa
mainareille takaisin seitsemän tun­nin
tyiopäivän. Nämä olivat tämän
lain kaksi huomattavinta k»htaa.
Kaikkein huomattavin seikka
yhteydessä ei kuitenkaan oi-j;|
rit,ty:öpäivien lyhentäminen, vaan
Jonkui^Ialsen kaivoskapitalistien
yhlymäit, syndikaatin, perustami-
^«511. Erillään sijaitsevat kaivos­alueet
piti yhdislettamän syndi-
> Mkotl^ihm, joita taas oh jäisi j a
-johtaisi koko maata käsittävä joh­tokunta.
Tämän johtokunnan piti
palkkioita, pfe-
I xciiimeja/siitä hiilestä, minkä kai-hinnan
kohoamista sisämaan mark­kinoilla
ja siis viennin vaikeutta-1
Myöskin luokkakasvatustyö osas­tomme
sisällä on ollut riittämättö-,
. ;|, ii imuiätxni hliecxikiuksooaa;; ssiiimnaä oonnksmin ssuuuurrimn ooil-­mista
kone-, kutoma- ja nViHe _ ^j^to^^g,^ osastojamme, sillä i i -
teollisuusaloilla, sanalla sanoen man jatkuvaa kasvatustyötä joukot
pulan lisääntymistä näissä teolli'vieraantuvat luokkatalstelullnjalta.
« . . . A B U M * ! ^ myöskin liian vällnpitämättö-suuKsih^.
jjjggy toimittu järjestymättömien
Englannin kapitalistit nousivat työläisten vallankumouksellisiin
tietysti voimakkaasti vastustamaan > ^ " ^ ä i ^ e s t ö ^ n ^ttamlseksl.
7. • 1 • L I - . ' Nama virheensä tunnustaen osas-talläista
hanketta ]a halusivat pan- tojnjjje jjäättäää Että suomalaisen
nä nämä taakat mainarien kannet- järjestön tulee olla puhdas luokka-talstelujärjestö.
jossa oikeistolaisuu-della
el saa olla sijaa.
Luokkavalistustyötä osastossamme
on tehostettava. Osastomme näyttä­möltä
esitettävät kappaleet tulee ol­la
luokkahenkisiä: samoin muukin
ohjelma. On myös järjestettävä ke­hittäviä
ohjelmatilaisuuksia ja kes-kustelukokouksia,
niin usein kunj
mahdollista.
SuomalaLsen järjestön jäsenten
velvollisuus olisi ottaa osaa kerho­toimintaan,
.sekä koetettava saada
niihin järjestön ulkopuolella olevia­kin
työläisiä.
Osastossamme ^jytyvät tehtävUt
on tasapuolisesti jaettava, että laa­jemmat
joukot saataisiin toimimaan
vallankumouksellisen joukkoliikkeen
hyväksi, eikä jotkut yksilöt tulisi
tehtävillä liikaa kuormitetulcsi, sillä
siitä joutuu osastomme, sekä edusta­mamme
työväenliike kärsimään.
Osastomme johtavassa asemassa
olevien jäsenien velvollisuus on kul­kea
joukkojen edellä, sekä suhtautua
OsDDStomniita työväeidnkkeeiia
taviksi. ^ Jos tarvitaan rahastoja
Englannin hiilen ulosviennin edis­tämiseksi,
hiin otefltakoon se mai-nareilla.
Siihen pohjautui vaati­mus
työviikon pitenlämisestä ja
samalla myös uhkaus palkkojen
laskemisesta Näitä kaivosomista-jien,
vaatimuksia tuki toimeliaasti
MacDonaldin hallitus ja Englan­nin
reformistiset ammattiliittovir-kailijat.
Kaivoslain määräyksej
ovat tuloksena "työväenhallituk-sen
ja reformististen unioiden
viikailijain työstä, joka on mitä
parhainta kapitalistien auttamista
heidän tai^elussaan kaivosytöläi-siä
vastaan.
Työajan "tasoitusjäi^jestelmän'^
— joksi laki uutta työajan sään-nöstelyä
käiVök^isää nimittää —
käytäntöönotto ei merkitse mai­nareille
mitä&t muuta kuin työ­päivän
ja työvuorojen pitentämis-tä.
TämSn järjestelmän mukaan
jaetaan työaika kaivosomistajain
eduksi niin, että viitenä päivänä
viikossa tehdään työtä 8 ja puoli
tuntia päivässä niin kauan, kui)
ei työtuntien kdkonaislidcu 12
työpäivää käsittävänä kaksiviikko-kautena
nouse yli 90 tunnin. Ki»
rolla tavalla tekaistu työpäivän
pidennys siis.
Tällaista työväenpetturien poli­tiikkaa
vastaan nousivat Skotlan­nin
hiilenkai vajat taisteluun.
He ovat .lakollaan antaneet esi­merkin
siitä, miten on käytävä
taistelua kapitalistisen valtioko­neiston
ja reformististen- johtajain
yhteisrintamaa vastaan.
He. saivat lakollaan myöskin ai­kaan
sen, ^tä "tasotos-järjestel-män"
käuUa pitennettyä työaikaa
ei kaikessa laajuudessaan uskal­lettu
ruveta sovelluttamaan Skot­lannin
maineissa. Ja huolimatta
siitä, että reformistiset ammatti*
liittojohtajat työdcentelevät otsan­sa
hiessä MacDonaldin johdolla
saadakseen aikaan kompromissin,
jolla voivat parailen pettää työ­läisiä,
kertovat aivan viimeiset
sähkösanomatiedot Englannista, et­tä
mainarien mieleft koko maassa
ovat kuohuksissa jia ovat he aikeis­sa
käydä koko maata käsittävään
lakkoon. Satojentuhansien maina­rien
silmät avautuvat näkemään»
että he tekivät virheen, antaessaan
Skotlannin hiilityöntekijäin äsketr
täin taistella yksin. Juopa sosiali-fasistisen
johdon ja mainarien laa-jojen
pi»i£n välillä syvenee ja laa­jenee
nopein askelin.
Katsaus osuustoiniintaliikke%n
historiaan osoittaa meille että n.k-
"puolueettomutiden" nimellä rat^
sastava rochdalelainen osuustoi­mintakin
oli alunperin tarkoitettu
työväenlikikeeksi, eikä miksikään
.sellaiseksi liikkeeksi, joka palveli,
si koko "kansaa". Se kuitenkin
ra-kentui harhakäsitteille, jotka en­nenpitkää
kehittivät tästä liikkees­tä
työväenluokalle petolKstä aate-suuntaa
edustavan liikkeen. Roch­dalelainen
osuustoimintasuunta
opettaa työläisille, että työväen­luokka
ostosäästöjen perusteella,
osuustoiminnan kautta pääsee tuo­tantovälineiden
kontrolliin —
"osuu-stoiminnalliseen yhteiskun­taan".
Se on turmiollista oppia. Karl
heihin puoleensa vetävästi, eikä pois Marx aikoinaan tuomitsi sellaisen
työntävästi ja hajoittavasti. • opin ankarasti. Varsin kuvaava
Jokaisan suomalaisen järjestön • on Marxin seuraava lausunto, jo.
jäsenen velvollisuus on tehdä agitat-j ka löytyy 'kirjasta "Napoleon III:n
sioonia imperialistista sotaa vastaan , vallankaappaus":
kaikkialla sekä suomalaisten, että j «g^ (työväestö) heittäytyy kai-toiskielisten
keskuudessa, kykynsä ja ; kenlaisiin kokeiluihin puuhaile-kielitaitonsa
mukaan. I j-^aan pankkeja ja työläisten ösuus-
Myöskin on jokaisen järJestÖm;:ÄS jj^^t^jg^ ^oj^ij, sanoen antautuu liik-jäsenen
velvollisuus, ottaa osaa so- heisiin, joissa se hylkää päämää-dan
vastaisiin mielenosotuksiln. sekä
muihin kansainvälisiin tilaisuuksiin.
Yleensä on pyrittävä lähentymään
kansainvälistä luokkatalsteluliikettä
Suurempaa huomiota on kiinnitet­tävä
järjestymättömien työläisten
järjestämiseen. Tämän hetken tär­kein
kysymys olisi työttömien jär­jestäminen.
Vallankumouksellisia unioita ollii
avuststtava, samalla olisi suomalai­sen
järjestön jäsenten liityttävä a-lansa
unioihin, sekä tehtävä niissä
vallankumoukselhsta propagandaa.
Jäsenistön on opittava ymmärtä­mään
hjrväksyttyien oäätösten mer-ränsä;
jättää pyrkimättä vanhan
maailman kumoamiseen omilla
joukko^seillansa ja päinvastoin
koettaa saavuttaa vapautensa yh­teiskunnan
seläntakana, yksilöllisiä
keinoja käyttäen, omien luokka-suhteittensa'
ahtaiden rajojen sisä­puolella
ja luonnollisesti siinä epä­onnistuu."
Marx el tarkoita ylläolevilla lau­seilla
sitä, eviä. hän vastusti osuus­toimintaa.
Hän kannatti ja vie­läpä
varsin lämpimästi osuustoi­mintaa,
mutta hän halusi jyrkästi
torjua olettamuksen, että työ­väenluokka
saavuttaisi lopullisen
kitys. sekä on pyrittävä niitä käy- päämääränsä osuustoimintaliikkeen
ännössä toteuttamaan.
Nämä ponnet on hyväksytty suom.
järj. Border Citiesin osaston yleisessä
kokouksessa jouluk. 14 p. 1930.
E. Tuomi
(puheenj)
F. Laakso,
(sihteeri)
bnperialistien keihäänkärjen valmistaminen
avulla. Miksi sellainen ei voi ta­pahtua
sen todistaa Marx seuraa"
villa sanoilla: _____
"Miten hyvä yhteistyö (öoope-ratsioni)
onkaan periaatteessa ja
hyödyllinen käytännössä, niin ei
se sitenkään pysty pysäyttämään
monopolin kasvua. Osuustoiminta
jonka edifjhrs rajoittuu niihin kää»
piömaisiin muotoihin, minkä sille
voivat jossain määrin antaa palk­katyöläiset
mieskohtaisilla voimil
laan, ei kykene milloinkaan undfl-
!een muodostamaan kapitalistista
yhteiskuntaa. Jotta yhteiskunnal­lisesta
tuotannosta muodostuisi
suuri ja sopusuhtainen vapaan yh­teistyön
(ikooperatifvien) jäp^'es
telmä, tarvitaan yhteiskunnan
yleisten olojen muutosta, jokia ei
koskaan toteudu, ellei yhteiskun-^ _
nan järjestetty valta, toisin sa- silöllisellä raajalla ,teolla emme
noen valtiovalta, sntry kapitaUs voi voittaa mitään^Jjonka ehkä jo-
•tien ja kartanonherrojen käsistä ku yksilö. yöi pinna toimeen vi-työläisten
käsiin." (hattuja riistäjiä kohtaan. Ei ole
Eräässä toisessa lausunnossaan kysymys taistelusta yksilöä, vaan
sanoo Marx: "Mitä olemassaole- j kahden toiselleen vihamielisen luo.
viin osuustoiminnallisiin yhdistyk-; ka^ taistelu, ..tuotanto tapahtuma-siin
tulee, niin niillä on vain si-: ikulun vallitseraisiesta. Tämä on se
käli arvoa mtkäll ne pystyvät riip- j lähtökohta josta sosialismia voi.
pumattomina työväenluokan luo* daan alkaa rakentamaan eri teol-muksina,
jotka eivät ole velkaa I lisuusalojen järjestöjen kautta val-enempi
lialKttfkselle kuin porvaris. i taamalla ^ tojmet työläisten käsiin.
tamaan j a tukemaan omia ja Inok.
kansa oikeuksia, kuten meillä on­kin
alku valmiina. Metsä- ja maa­työläisten
järjestön osastossa. He
emme vieläkään pelasf» yksiloUi-'.
sen toiminnan k a u ^ , siksi on jo-
•kaisen työläisen velvollisuus juuri
nyt kun ei enää voi rahankaan
puutteessa tekeytyä syrjästäkatso­jaksi,
koska iiiiiö antaa jäsen,
oikeudet työttömille ilman jäsen-verojen
'maksuakin. Nyi alkaa tun­tua
sen asian selville tulo, ken qn
Iiibkkayhteistoimintaa puolustanut
j a ken yhä edelleenkin aikoo väis-tää
rehellisten « työläis taistelljaln
yhteisrintamatyöskentelyä tekaistu-
-jen ennalötoluulojen varjossa. Yk
Vonkaan antamalle suojelukselle.'
Lenin myöskin tuomitsi ankaras­ti
osuustoimintasuunnitelman, jo­ka
pyrkii uskottamaan .työläisille
että kapitalismi voidaan kukistaa
Taistelupaikka on siellä missä voi-ton
palkinto vilkuttaa valmiina;
tuontatolaitoksissa, joiden on ol­tava
työläisien oinat. Siellä on
taloudellisen elämän perustus, hu.
"ostamalla". Sos. kongressissa j näjakeko; siellä on t^önostajien
Kööpenhaminassa v. 1910 esitti herruuteen tartuttava sen voima-
Lenin tästä kysymyksestä päätös, j juuresta kiinni,
lauselman, jossa m.m./feanotaan: Taloudellinen ' asemamme käy
"Toiselta puolen kongressi ko- päiväpäivältä ahtaammaksi, joka
rostaa sitä,
1) että ikorjaukset, jotka voi
daan savauttaa kulutusj^hdistyksen
paik^oittaa näitä rivejä kyhäilemään
koska huhu jo tietää tuoda etu-käteen
tiedon meille leipäkanni.
kautta, voivat olla vain sangen vä- ' kon nousemisesta yhä korkeammat
häisiä nioikauan kun. tuotannon
välineet ovat sen luokan hallussa
le. Rautatiekonrppania on laske­nut
ratapölkkyjen hintaa ja kon-jota
pakkoluovuttamatta sosialismi i trahtien summaa, ollen hinnan pu-ei
ole toteutettavissa; tous 10—17.5c kpl. kohti viime
2) että kulutusyhdistykset eiyäl vuqden hinnasta jä kontrahdit 500
ole välittömiä taistelujärjestöjä eli neljäsosa viime vuodesta. Kai-pääomaa
vastaan ja toimivat rin-, kille on selvää, _ että edessämme
nan toisten luokkien samanlaisten , on mitä anlkarin l^lven lelpäkysy-järjestöjen
kanssa, jotka voival mys, varsinkin kim vielä olisi use-synnyttää
harhaluulon, ^että nämä amman maksettava viime vuoden
laitokset ovat välineitä, joiden
avulla sosiaalinen kysymys voi tul­la
rattkaistuksi ilman luokkatais­telua
ja pakkoluovuttamatta por
Varistoa."
Puola ja Rumanla, nopeasti kyp­syvissä
sotavalmisteluissaan Neuvos­toliittoa
vastaan, ovat valmistumas­sa
ja niitä valmistetaan palvele­maan
keihäänkärkenä imperialistien
hyökkäyksessä. Tämä osoittautuu
todeksi ei ainoastan niissä Mosko­vassa
tehdyissä tunnustuksissa, joi­ta
ovat tehneet kahdeksan vasta­vallankumouksellista
professoria Ja
Inshiööriä, jotka itse olivat impe­rialistien
palveluksessa, mutta myös­kin
viime viikkojen ja, erikoisemmin
muutamien viimeisten kuukausien
aikana tapahtimeiden tapahtumain
Ja kehitysvaiheiden kautta.
Aina siitä asti, jolloin työläisten
ja talonpoikain hallitus perustettiin
vanhan Venäjän tsaarUi hallituksen
tilalle, ovat imperialistit käyttäneet
rajamaita (Suomi, Latvia, Viro,
Liettua, Puola ja Rumania) jonkin­laisena
teräsrenkaaha ehkäisemässä
työväenvallan leviämistä sinne, mis­sä
se saattaisi vaaranalaiseksi hei­dän
volttoilussa ja valtansa. Ne ovat
rakentaneet' näiden valtioiden soti-läskonelstot
ja niiden hallitukset
ön pidetty pystyssä ainoastaan nii­den
omia työläisiä ja talonpoikia
vastaan kohdistetulla sortovoimalla
ja jatkuvasti Imperialisteilta virtaa­villa
lainoilla.
Imperialistit kuitenkin tekivät si­joituksiaan
tulevaisuutta varten; ns
tekivät sijoituksiaan täysin tietoi­sina
siltä, että nämät maat eiva'
milloinkaan maksa näitä lainoja ta­kaisin,
mutta samalla tietoisina sil­tä,
että niitä voldalm käyttää pus-kurivolmanä
sUnä sodassa, jota im­perialistit
suunnittelevat alettavaksi
otollisella hetkellä, tarkoituksella
hävittää työläisten Isänmaa — Neu-^
vostollltto.
Muutamat tosiseikat osoittavat
nämä selostukset oikeiksi ja paik­kansapitäviksi.
Maaliskuussa , 1925 luovutettiin
Puolalle 35,000,000 dollarin laina
New Yorkista. Lokakuussa vuoima
l?fiä7 hanklttUn Puolalle 72,000,000
"stabilisatslonr'-lalna sen hankin­taan
osallistuen Amerikan, Englan­nin,
Sveitsin, Hollannin, Ranskan
ja Ruotsin pankkiirit. Wall-kadun
pankkiirit yksin nielaslvat tästä
lainasta 47,000,000 dollaria.
' Senllsäksl American Federal Re-serve
pankki, Englarmln pankki ja
Ranskan pankki asettivat §20,000,-
000 lisätuoton "turvaamaan Puolan
pörssiä".
Maalls- ja kesäkuussa 1928 an­nettiin
kaksi lisälainaa, joiden yh­teissumma
oli 21,000,000 dollaria.
Senjälkeen ovat Ranskan, Amerikan
seuraten Wall-kadun määräyksiä, on
tähän asti toiminut rahastajana ja
sotatarvedepartementtinä näitä ra­jamaita,
valmistettaessa täyttämään
sen tehtävän, johon imperialistiset
vallat ovat ne määränneet.
Ranska ja Englanti toisessa kä­dessä,
ovat aktiivisesti johtaneet so­tavarusteluja.
Ne ovat kutsuneet
koolle Suomen, Liettuan, Latvian,
Viron, Puolan ja Rumanlan armel-jaln
yleisesikuntien konferensseja.
Ne ovat asettaneet yhden yhdiste­tyn
yleisesikunnan tarkoituksella
yhdistää nämä voimat Iskemään
yhtenäisen iskun / Neuvostoliittoa
vastaan, ja vakuutettuhia siitä, että
nämä armeijat itsestään ovat ky­kenemättömiä
tulemaan toimeen
Neuvostoliiton työläisten ja talon­poikain
Punaisen Armeijan kanssa,
niillä, tulisi olemaan apuna impe­rialistien
voimakkaat maa- ja lai-vastovoimat.
Näissä rajamaissa, erikoisemmin
Pieniä huomautuksia
näyttämöhenkilöille
Kun monessa tapauksessa käy niin
että näytelmäseurä el palauta kaik­kia
osia tai palauttaa ne rlkklre;vlt-tyinä^
tal muuten ttunneltunehia, niin
Järj^fö tulee maksattamaan asian­omaisella-
osastolla ,, turmeltuneet
tai puuttuvat osat.
Kun näytelmä on esitetty eikä s i ­tä
enää tarvita, on se heti palautet­tava
takaisin. »
Näjrtelmän henkilöluettelon yh­teyteen
ei saa kirjoitella minkään
paikallisen näytelmäseuran henkilö­kunnan
nimiä. Monet johtajat pitä­vät
oikeutenaan tuhria kirjamme,
kirjottamalla kuhimkin näytelmään
Puolassa ja Rumariiassa, on tehty j finniä tai viittauksia henkilöistä,
samansuuntaisia mielettömiä sota- jotka sen osiin on sovellettu tai alo-
9 B. C.
varusteluja.
Venäjän valkokaartilaisille — en­tisille
kapitalisteille, entisille ken­raaleille,
kokpnaisille armeijoille en­tisiä
ylimyksiä, ym. vanhan järjes­telmän
jätteille, — on annettu täy­det-
tilaisuudet käydä neuvostovas*
taista taistelua ja toimeenpanna
murhaavia hyökkäyksiä Neuvosto­liiton
kansalaisia vastaan, siihen
kuuluen Neuvostoliiton lähettiläti
kylmäverinen murha Varsovassa.
Työläisiä ja talonpoikia on mitä
julmemmin riistetty. Heidän olosuii-teensa
ovat muodostuneet sellaiseksi,
että niitä ei voi ollenkaan vertail­la
muutama kilometri rajalta asu.
vain Neuvostoliiton työläisten ja ta­lonpoikain
olosuhteisiin. K im
osoittavat myötätuntoa Neuvastoliit-toa
kohtaan, taikka kun ne kapi­noivat
sietämättömiä olosuhteita
vastaan, heitä kapuloidaan. piekse­tään
ja vangitaan ja heidät paino
taan rautakoron alle. Juuri tällä
hetkellä virun Puolassa Pilsud^kin
kaameissa vankiloissa yli 10,000 työ­läistä
ja talonpoikaa.
Imperialistit ja niiden rengit ra­jamaissa
tietävät, että he eivät voi
alkaa sotaa Neuvostoliittoa vastaan
ilman, etteivät murskaisi kaikkia
taistelevia aineksia oman maansa
työläisten ja talonpoikain keskuu­desta.
Yritykset murskata kommu­nistipuolueet
ja työläisten vallanku­moukselliset
järjestöt kuuluvat hei­dän
päätehtä-viinsä suunnitellessaan
Neuvostoliiton kukistamista ja sen­jälkeen
kaikkien maiden työläisten |
ja talonpoikain elintason alas pol>- i
kemista, että heille itsellensä jäisi j
taan sovelluttaa. Sellainen on J3rr-kästl
kielletty.
Näytelmiä ei saa rutistella. Rutls-teltu
osa merkitsee sen nopeata
turmeltumista. Tulee muistaa, että
Järjestö el ole näjrtelmää myynyt,
vaan ainoastaan vuokrannut, joten
sen suhteen täytyy noudattaa puh­tautta
sekä estää sen turmeltiunl-nen,
käsittelemällä sitä kuten lai­nattua
tavaraa ainakin.
Maksakaa veikanne. Kun näytel­mäseurä
on osaston toimikunta,'niin
antakoon se saamansa la^ktm rahas­tonhoitajalle
maksettavaksi. Miksi
pitää Järjestölle kuuluvia rahoja
hallussanne.
Osote tulee antaa selvä. Siten oi
lähetys joudu hukkaan. Oman nimen­sä
ja osotteeflsa ohella tulee tilaajan
mainita osaston tai järjestön nimi
jonka laskuun hän näsrtelmän tilaa.
C. S. Järjestön näytelmävarasto
G. Sundquist.
isissäkin jo
hiihdetty
sitä suuremmat voitot ja rikkauden,, T,i mmuasi.n Hon, jäsentenv-ä listen - —.
Taistelu "uskonsortoa , vastaan" sarjahiihtojen ensimämen era suo- ^^^^ oppivat miljoonaiset joukot
ja Englannin pankkiirit luovutta­neet
useita lainoja. Kokonaisuudes­saan
Puolan ulkomaavelka on nyt
5ao,00(),000 dollaria. Tämä on se
summa, jonka Imperialistit ovat
Puolalle jakaneet sitä tarkoitusta
varten, että se ajaisi lävitse heidän
suimnitelmiaan työläisten haHituk-sen
kukistamiseksi.
Rumanialle ovat imperialistit luo-| mitean puuhat — kaikki nämä. ja: T e t it;^ft«; T T a
vuttaneet samanlaisia summia. monet muut jatkoksi, ovat yrityk-• f f\
, . o i » , ) . f „ „ 'K-.. «alle 18 y.) 15.57; A. Salmmen, 16^2;
Jospa taasen täältä "sorron
yöstä" kajauttaisi äänensä tove­reiden
kuultavaksi toisilla taistelu­rintamilla.
Paljonkin, olisi sanot­tavaa
lupkkäsorron ja riiston eri
ilmiöistä, jotka vallanpitäjät yrit­tää
kasata työtätekevän luokan
kajinettavaksi, joilla se aikoo tais­tella
Neuvostovaltojen liiton ku­kistamiseksi.
Tänä aikana se jn-it-tää
hajoittaa työläisten yhtenäisen
toiminnan käyttäen aseina kaikkia
keinoja mitä keksitään alhaisten
äivosopukoiden avulla, jotka ovat
verenjanoisten sotakiihkoilijain pe­rinnäiset
ominaisuudet. Löytyykin
vielä sille turvaa työtätekevien so.
keiden lapau'.ksilla lahjottavien työ­läistenkin
rivistöissä. Osaa työläi­siä'
voidaan nukuttaa jatkuvasti,
heistä saadaan uskollista kanuunan-ruokaa
varmassa tilanteessa, kun
tai*vitaan. Luokkaristiriidat ulot.
tuukin syrjäisempiinkin seutuihin,
josta päätellen voi olettaa ratkai­supäivän
olevan lähellä laajemmal­la
luokkataistelukentällä. Niinpä
me uutisasukkäatkin kurkottelem-me
kuin hukkuva oljenkorren pe.
irään-snntpäaömän rautakoron alla,
jos tältä yhteiskunnan kukkulalta
löytyisi ioku uskon kivi vielä, jolle
se meidän runnimme voitaisiin'so­vittaa
tämän järjestelmän puitteis­sa.
Mutta kaikki toiveet näyttää
jiuperievan olemattoman vähäisek­si,
todeten sen tuotannollisen anar-kiän,
joka vallitsee, kun tavaran
ön haettava kuluttajansa ostaja-isäntää
jäle^tä, kun tavara on jo
tuotettu. Niinpä työvoimatavaraa-kin
ajelehtii kaikissa maiäsa ilman
markkinapaikkaa.- Sitä ei voida
käyttää. Ja kun työtätekevät eivät
yöi pysyä käyttökelpobina jos ei­vät
saa välttämättömiä elämän yl­läpitokustannuksia,
ovat ne paikoi-tettuja
vaatimaan ostajaluokan luo­vuttamaan
työtä eli toimeentuloa
työnostajalnokän kustannuksella,
jossa työnostajat panevat poliisit
ja oikeuslaitoksensa liikekannalle
työttömien kuristajiksi. Porvari
osoittaa täten, ettei hän omaa mi­tään
sielua. Hänen hallussaan on
sekä rahat että tavara, johon ei
ole osaa työläisellä, kun M n on
rahattomana. Työläisten siis täy­tyy
järjestyä luobka^istelun rivei-hrn
jos aikovat /olemassaoloaan
puolustaa. Muuta tietä ei ole.
Työläisten on otettava tuotannon-välineet
omaan huostaansa, muutr
tamaila tuotanto käyttöä eikä yli-arvoa
varten. Neuvostovaltojen lii­ton
puolesta taistelu pääoman val­taa
vastaan, siinä kone, jqiHa vain
on voiipa ratkaista tämä pula, kun
velkojakin, niin jä onkos se tässä
vielä kaikki •— mehän olemme vel-kakaupan
varassa, sen voi yksityi­set
kauppiaat "topata" milloin k a t
sovat parhaaksi.
S. Järjestön kuuikausikokouksia
on pidetty käynnissä ja yritetty
rakentaa haalia, sen kun on varat
myöten antaneet. Vaan yhä on
paljon uhrauksia kysyvä se ennen
kuin ion käyttökunnossa. Olemme
pieni joukko, kaikki on ollut luo­vutuksiin
nähden työn puolesta
tyydyttävä tähän mennessä, kun
vaan taistelun pyhä tuli voisi pa-laa
siihen asti että aloitettu työ
olisi" osapuille valmista.
Kirjailtaman pidimme eli tanssit
20 p, marrask.; oloihimme näl^den
onnistui tyydyttävästi rahan puo­lesta,
mutta henkinen kasvatustyö
on pahasit ristissä järjestön perus­tarkoituksen
kanssa, joka pitäisi
olla rinnastettu tanssien yhtey.
teen, se johtaa liehakoimiseen, por­varillisten
tapalakien etusjjalle
asettamiseen, joka ei suinkaan
luokkainvälistä ristiriitaa selvitä
kellekään y&silölle vaikka pitkän
ikänsä olisi ollut ensiluokan tanssi,
mestari.
Kai olemme saanut mekin kyl­liksemme
siitä tarun juhlasta, kos­ka
ei ole kuulunut kalkkunapaisti-juttua,
vai ovatko ne loppuneet eli
onko porvari tullut niin suursyö­märiksi.
Työläisten suuhun e'i nyt
kuulema saisi panna mitään ennen
i u i n saavat dollareja. Onkin Puna.
tähti tullut tällekin mantereelle
täyttämään himmenevän Betlehe­min
tähden tilaa. Haluan liittää
onnittelun, että se johtabi kaik­kien
maiden työläiset liittymään
yhteen. —- Teidän Jussi pahaneo.
s. J. 4:nnen alueen aluekomitea
katsoo välttämättömäksi tehdä seu­raavat
muutokset: .
Tammikuulla:
Long Lake u p.
Wanup - 11 p.
TiduniDsm m ^ a
Timminsin nuoriso-osasto on taa­sen
alkanut toimintansa. On saa­nut
jäsenyyteensä ukrainalaisia nuo­ria,
joten alamme yhdessä toimia;
Se tulee olemaan innokkaampaa.
Nyt ensiksi hommaamme tanssit —
uudenvuoden valvojaistänssit, nim.
uudenvuoden aattona 31 p. jouluk.
Hyvä orkesteri tulee soittamaan ja
tanssitaan 2:een asti. Vielä saa puu­roakin
maistaa. Ja vuoden vaihtee.s.
sa on kuvaelma, idälle päätteeksi
haah koristetaan, ^oten jokainen
.^inne silloin, siellä tulee varmasti
olemaan hauskempaa kuin jossain
juomapaarteissa. ^
Siellä tavataan! — E. K. T.
Työväen Yhteysliitto
Punaisen Ammatillisen Intema-tionalen
eli Profintemin viidennen
kongressin teeseissä, jotka joku ai­ka
sitten julkaistiin meidänkm leh­dessämme,
painostetaan m.m. eri­koisesti
sitä seikkaa, että vallanku­moukselliset
^imattiliitot tai niideji
keskukset eivSt missään tapaukse-s--
sa saa muuttua kommunistisen puo­lueen
toisinnoiksi. Vaikka kumpi­kin
näistä järjestöistä ajaa samaa
tarkoitusperää on niiden välillä kui­tenkin
tarkasti määritelty työnjako.
Vallankumoukselliset ammattiliit):
eivät jäsenilleen aseta niin suurii
tehtäviä kuin kommunistinen puo­lue.
Niillä on sen vuoksi mahdolli­suus
muodostua lukumäärältään
paljon laajemmiksi joukköjärjestöik-sl
kuin kommunistisella puoluesUa.
On myönnettävä Canadassakin
tässä suhteessa on asioissa paranta­misen
varaa. Käytännössä ei puo--
lucen ja vallankumouksellisen am-mattiliittokeskuksen,
Canadan Työ­väen
Yhteysliiton, välillä aina ole
pidetty silmällä sitä työnjakoa, mi-kil
tulisi olla ja mikä ehdottomasti
on saatava aikaan näiden järjestö­jen
kesken. On tullut tavaksi kai­kissa
puhtaasti ammattiliittokeskus-takin
koskevissa asioissa kääntyä
puolueen keskuksen puoleen. Osaksi
tässä on symijrttänyt sekanaisuutta
sekin, että näiden molempien jär­jestöjen
virastot ovat sijainneet sa­massa
huoneustossa.
Tgssä suhteessa on nwft kuitenkin
tapahtunut muutos. Kaikissa va­semmistolaisia
imioita, vasemmisto­laisia
oppositioryhmiä, työttömien
yhdistyksiä jne., koskevissa asioissa,
mikäli, ei paikallisia, piirikeskuksia
jne. ole, on tästä lähtien käännyt­tävä
Työväen Yhteysliiton pääviras-ton
puoleen. Ja kaikki asioita kos­keva
kirjeenvaihto on lähetettävä
seuraavalla osoitteella: Workers'
Unity League 70 Lombard St., Room
58, Toronto, Ont. Kirjoittaa sinne
voi millä kielellä tahansa. Pankaa
siis toverit tuo osoite muistiinne!
Neuvostoliitossa, huuto "Neuvosto­liiton
dumpingista" (esim. juuri ny­kyään
vireillä oleva mangansesikac
pitalistien yritJ^s estää manganee-käyttämään.
Ja ne oppivatkin
koska perustukset on suuri johta­jamme
osannut laskea niin, että
näemme sen kohoavan yhä kor-
Ja että he olisivat varmoja sii- siä valmistaa maaiierää sodalle.
tä, etteivät tule petetyiksi, imperia­listit
luovuttivat nämä lainat ai­noastaan
sillä ehdolla, että nämä
rahat todella käytetään sellaisiin
tarkoituksiin, jotka edistävät Neu-j
vostoUlttovastaisla sotasuunnitelmia.
Charles S. Dewey, Yhdysvaltain hal­lituksen
rahadepartementln apulais­sihteeri,
lähetettiin Puolaan impe­rialistien
arrenttina johtamaan näi-
, a a * k « . « k a & . « A A « A A A A A . . . . . . . . . . A > . suunnattomien rahasummien
iIliiMti>iliHii<liaiMii»Ail>**l.,tuMaamista. Xl.dysvaltain hallitus,
ritettiin torstauia jouluk. 25 päivä­nä,
ja saavutettiin niissä seuraavat
tulokset: ,
^ ^ Miehet 3 km:n m a t k a l l a : ! ) R
sin vknti Amerikan)" Fishto"ko- J?^?.'^!;.^! " ^ a ^ i ^ ! ? Hta,»^^ 'keammaller Mutte Tnnenkirn o p i^
. . „ , H o . _ vo,v^. 14.38; 3) L. Tanner (ikamies) 15.22. ^.^ oikein käyttämään konetta, pi-tää
tuntea sen toiminta, muuten eJ
se lähde »käyntiin oikealla tah.
dilla. Jos siitä puuttuu jotain, on
se hankittava, uusi kuluneen osan
tilaHe. Jos ei yhteiskunnallinen
[ kumous ole suoritettu loppuun.
^ niin jää ise pakosta proletariaatin
tehtäväksi kansainvälisessä taiste­lussa
ennenkuin voidaan päästä
sosialistiseen yhteiskuntaan.
Työläisen ensimätnen-^ velvolli­suus
tällä kertaa on liittyä alansa
unionistiseen toimintaan, kesi^uste.
lujen ja kokousten kautta, muodos-
Puola ja Rumania, yhdessä mui­den
rajamaiden kanssa, käytetään
puskurivaltioina — keihäänkärkenä
— hyökkäykseensä. Mutta niiden ta­kana
seisovat Englannin, Ranskan
ja Amerikan sotilasmahdit. Kaikki
ne. keskinäsistä riidoistaan huoli­matta,
seisovat yhdistyneinä Neu­vostoliittoa
vastaan, kaikki ne val­mistuvat
tukemaan sitä, mitä sih­teeri
Wilbur Hoov,erjn kabinetissa
nimitti "perusteelliseKsi ja jättiläjs-
7) V. Grönholm, 16.09.
Naiset 1 km:n matkalla: 1) Anni
Grönholm, 6 m. 43 sek.; 2) Selma
Järvinen, 7.20.
maiseksi taisteluksi", neuvostojär­jestelmää
vastaan.
Meldän on oltava tietoisia näis­tä
imperialistien sodänlletsontapun-hlsta
ja joka hetki valmistaudut­tava
lyömään ne.
Prince Rupert, B. t.
Mitäkö' tälle \Tannalie kuuluu?
Työttömyyttä, ja eiitä johtuvaa ra.
,hapulaa.# Kyllähän meistä useat
saa päivän viikossa työtäiiin tehdä
kohtumaksulla, neljä ja kuusikym.
möÄtä siitä päivästä sekä kaikki
työttömät ikäksi vartin ruokala,
tikettiä päivässä. Perheellisille on
varattu ^olme päivää viikossa työ­tä.
Muuten tämä- kolk&a Canadaa
on sitä sateen perukkaa, viikottain
vettä tulee yhtämittaa eikä hellitä.
Mutta kärsiihän tuon meikäläinen
joka on tottunut.
Kun on tullut nukuttua, niin ei
järkipaha luista, vaibka nyt olisi
aikaa oppia kasata niin kauan
kun "hyvää aikaa" piisaa. E i ole
täälläpäin ennen hankittua kirjal­lisuutta
ja nyt ei voi taskurahojen
puutteen vuoksi sitä tehdä, pitää
Vapauskin porukalla tilata, joka
onkin ensimäinen välttämättömyyr
meidän luotokaan kuuluvalle. Pe.
lastusarmeija Aikoo järjestää juh­la-
aterian meille työttömille. En
tiedä onko heiliä kiitolltsuusvelkaa
vai muuta, mutta omasta puolesta­ni
haluan ityömiesten tulevan tie­toisiksi
ketkä ne ovat armoilla elä­jiä
nykyisessä yhteiskunnassa. Yk­sinäisinä
oliemme heikot, siksi ke.
räämme kaikki saman lipun alle ja
ja'amme oikeutta kenelle se kuu­luu.
Toverit, joko näette miljoo­nien
kipinöiden yhdistyvän suurdc.
si roihuksi, joka kaiken kuonon
hävittää ikumksi ajoiksi j a tuhosta
nousee työn tasavaltaa — Jerä.
Jos tunnette
etta lehtemie on lukemisen ar*
voinen, niin koettakaa avustaa
sen levenemiäi.
Yhdysvaltain "Young
Wörkerin" posti-oikeuksien
kielto
"Young Workerilta", Yhdysvaltain
kommunistisen nuorisoliiton äänen-kaimattajalta
on kielletty toisen
luokan postioikeudet. Postihallituk-sen
kiellossa selitetään 'Young
Workerin" vappunumeron — ja pa­rin
muunkin numeron — sisältäneen
kirjoituksia, joiden perusteella tämä
kielto pannaan voimaan.
Mutta todellinen syys on yleinen
kommunistivaino. Kommunistinen
nuorisoliitto on osoittanut suurta ak­tiivisuutta
ja on sen jäsenmäärä
säännöllisesti kasvanut. Hyvänä apu­na
sUnä on ollut "Young Worker",
jota on levitetty suurina painoksina
Se On paljastanut kapitalistisen jär­jestelmän
nurlnkurisuudet ja osoit­tanut
nuorille työläisille tietä heidän
oikeuksiensa^ voittoon viemiseksi. E n ­nen
kaikkea "Young Worker" on
paljastanut sodan vaaran j a ohjan­nut
nuoria työläisiä taisteluun siti
vastaan. Se on osoittanut kapitalis­tisen
patriotismin turmiollisuuden
ja ohjannut nuoria työläisiä jär­jestymään
luokkaperustalta rotuun,
kansallsuuteen ja muihin sellaisiin
seikkoihin katsomatta.
Tämä se on ollut pääsyraä siihen,
miksi "Young Workerilta" riistettiin
toisen luokan postioikeudet.
Mutta me vpimme olla vakuutet­tuja
siltä, ettei Yhdysvaltain ' kom­munistinen
nuorisoliitto tämän toi­menpiteen
kautta jää pitkäksi aikaa
vaille omaa äänenkannattajaa. Nuor­ten
työläisten on vain varustaudut­tava
kaikkialla rakentamaan itsel­leen
uuden äänenkannattajan. —
teenp.
LEIIfKn DIKTAATTORIA
MONTE CARLO, jouluk. 27.
l ^ l ä maailman rahamiesten peli­helvetissäkin
on alettu leikkimään
diktatuuria. Monakon kääpiövaltion
prinssi Louis^ nimittäin julisti eilen
itsensä diktaattoriksi.