Vapaus, February 26, 1948

              aaitmai
Idieese
Työ^ae:.
t esitiä::-- ra
c s t i i u n . c . : : - - .
puhua i ! ar
o:ans3 t u e c - : TV
a. i n ; k a - o ; ; 5
ara "-
vastat.:. , a.ior
iiajat ja vaa-jr
ien Maa:LTCa
ais'i.n :o:.T.enp;:ä
[jjjii (iniariossa 146
. , J t - ' y - i a Oilta-
- ; r i a t s : p a n aa
vhi^TiHO^niiniaarj
: -Lsbonn OJitar.
i ^ i i '-rariiisa 0 6 U U S -
.LA
iistieri;; ja kon
dokkaa: ovy.-.r;^;
naa. .v,o;-:ae--5,
icis;a aa.iii ä p;
kunnal!ir,-aalei!
1J5- j a -£-c!lUT£5
aa seura"^. .".a:;*
ika kuva-t:-,a:
huhtikuun 3
aleja odotc-l-.ae
nmunisneiVääi:
proöentilla- huh.:4
hm v a a l e i l K ii
V;. • •...••> !y--a t G i m i n t a k e r -
, "^x hittoon kuii-
- . d s r . :•»€ osuuskun-
. . - .. - j - , ilyneiihoidollisia
- lisosuutkunlia,
. - . ".'-r. .la 12 muita
^. .. • lalJtiun W. G.
P -• L _.,-.";:u ja varapresir
fc.. *C x:--.-p2:-'i<^'i' Tfmminsistä.
MlKtlKOULU
W t u < t a i i a n n o n i k i n , viulun;
r d o l i i n in A.ni. s f . i t l i m i e n alaUa.
H ^ V KINGELIN
P u h o i i n \V.A. 0511
v d e n h a m St. Toronto, Ont. *7
(19-21-24-26)
[RADIO feor/aasfa
L<>i TJZV.-IU? . . Pukäaikainen
ii^-i:-^' \ - Ta a rasti huolellinen
"Mv(j>. A l T O K A D I O I T A kor­eaan.
' K o h t u h 1 n -n a t-' .
B E I N O OKKONEN
Puht;lin\VA 5862 >/• ^
ramcron St. Toronto 2-B. Ont.
i.sen haiäUlar
gita tuhansia JjJ
j a sahkotyölä
ihon. .Kaivosna
jläLsei ovat nji
epävirallisia'
at syy:ta-.d:, e'J
luavat •• •lakkoji
t . 71-. prosenj
Dittaon.- että hi
:en samalla
on laskenut-delliseen
tas&d
:ois-Aa.=ian r.u:-j
konferenssi i>l
:raatii.sen Nui
j a ;Kan.sainvä!:
ton alomee
n maan nuo!
luseista muu
. Ta?sa korfi
oäaasias.sai;.c^
tomaa-asu
.IITTO
ostoliitoh unij
L S k o m i i e a n
2tzov-ilmoir
erheen kuuki
3 a . -vuoden
1 ($40o:ooi
s r h e e s e e n ra.
nkea, m i ka
ikei^taine.n
thtals.=>a on l
iii voiVa:
5 t o h i t o n j a "
palkkojen sa
. etta Nem
li:savai- ainoa
loistaäii Mi!^
. läakerieteea'
. jne.-iirnsisei:
[OitäKaa mukaanne tai lähettä-liotimaahannp
ineidän jotakin
kiKOlsi:VATriSTA, volmakas-fckuiaa
VIMRKATA KAHVIAM-Hirita
.''Of pauna,, pakattuna
1 lialuaitf. Ajhreä kahvi ci
fcrictä tunrfiittaan. vaan säilyt-hjcnon
makuasa • paahtamisen
Ikeen. Valikoima kahvia 38 scn-itäiiS
senttiin pauna. \'ah'koima
}ta 70 sentistä SI.OO pauna. Ul-nuolisct
tilauk.set täytetään jäl-faatimuksella
(COD) nopeasti.
Ironton tilaukset tuodaan kotiin.
;OPLE'S Tea & Cöffee Co.
l'uh<Iiri EL. 7832
fc Quien.Sr.. V/. Toronto, .Ont.
rr"irrff:5'irTwimrö'"ö~ö~ö"ö"ö"ö 's'
! . V O A . < ; i A. K U K l l. l A-'
ICTORY FLORISn
; 1 .1 II - I t ic ' i 1 • Ä i .fl m m c : Jt
H.^VUTAUSSEPPELEITÄ
KA.AKUKKA V I H K O JA
KUKKAKORISTEITA J A
•KUKANTAIMIA .
A. MERKER
i P u h e l i m e t : AD. 1618
|.i.unt: ja juhlapäivinä AD; 1618 o
I Queen St. W., Toronto; Ont.- "=
/iDfacliä-flalHrir-it-Sl,)-y ..
iSLS.M:SiS o o Q Q Q Q 0 0 0 Oj^J^J
Kantele ja kansan­tanhut
suosittuja
Karjalai5-suoma!aiseäsa tasavallas­sa,
joka ennen oi:. taloudelliEesti ja
kultturelllsesti lakapajuinen maa,
on japahtunu: voimakas. henkiseSTä
taloudelhsen flaaiän nousu neuvos­tovallan
aisana. . K u n tsaarin halli-otuksen
aikana, v. 1910 olivat opetus-menot
Aunuksen läänissä 1 rupla 43
kopeekkaa henkeä kohden, olivat ne
VV 1927: 13 ruplaa, :v. 1937 ne bliva
164 ruplaa j a monna 1947-— 300 rup^
laa henkeä kohden vuodessa.
Rinnan taman uudenaikaisen klilt-luurikehityksen
kanssa on .r>-hdytty
vaalimaan ja tutkimaan vanhaa kanr
sankulttuuna. Kansanrunouden ja
-tietouden tutkimustyössä on tasaval­lassa
suoritettu: jattiläistyö. Neuvos­tovallan
aikoma, on Karjalan kansa
saanut • itselleen . sellaiset lältokseit,
jotka ovat kyenneet nakensaän kan­san
sisäiset ehtymättömät kulttuuri­aarteet
ja toimimaan niiden taltcen-
Qttajina. Taman ohella on ryhdytty
edelleen kehittämään vanhaa k a n -
.sanraidctta, kanteleen .soittoa, laulua
j a kansantansseja. Kansan keskuu-des.
sa elavan. laulurakkauden pohjalla
on syntynyt u.?eita mainioita kuoroja,;
jotka ovat saavuttaneet suurta suosi­ota
ja tunnustusta tasavallan rajojen
ulkopuolellakin; T u n n e tuimpana
naista on mainittava Petrov.skin p i i -
rm kolhoosinaisten kuoro, jota johr
taa karjalainen talonpoika Ivan Ljov-kin.
^ •. -
Nuoremman polven kantelcensoit-tajien
keskuudessa , muodostettiin jo
yh kymmenen vuotta sitten säveltäjä
j a runoilija^Viktor Gudkovin johdolla
"Kantele"-orkestcri, joka jo heti a l ­kuun
herätti suurta huomiota; Myö­hemmin
orkesteria on laajennettu ja
sen yhteyteen perustettiin kuoro' ja
kansantanhuryhma. Nykyään yhtye
käsittää satakunta soittajaa-, .lau'51aa
j a tan.ssijaai tQimien nyt Valtion F i l ­harmonian
yhteydessä vakituisena
valtion palkkaamana yhtyeenä. ;
Ohjelmiston valtavimman osan
muodostavat karjalaisten ja suoma­laisten
säveltäjien kansalliset sovi-tuk.
set ja.. karjalaiset ja. suomalaiset
kansanlaulutpa tanssit. Yhteyttä'o-vat
auttaneet ohjelmiston . laatimi-
.scssa KarjalaLs-suomalaisen tasaval­lan
an?ioi:uj)ui Uiteen työnufkijä
Kalle Rauno, sävelUijät Lauri Jou-;
sjnen. Helmer Smiialo. Buvim Perga-mem.
Leomd VisJikarjev j a Natalia
Levi.
Nama sävellä jät ovat suurella huo.^
lella keränneet talteen kansan mu-snkkia.
kehittäneet sitä ja ottaneet
sen monien parhaitten savellyksiensä
pohjasavyksi. Nain Kantele-yhtye on
saanut, oman. kansalleen läheisen
laulu- ja musiikkiohjelmiston. Täl­tä
pohjalta säveltäjät ovat luoneet
myöskin muita huomattavia sävellyk­siä.
Ruvim Pergament o » säveltänyt
Kalevala-aiheisen '• Ainö"-smfonian;
Helmer Sinisalo Karjala-alheisen
kantaatin valtion Filharmonian jou­siorkesterille.
Kalle Rautio Karja-lais-
suomalaisen tasavallan kansal­lishymnin.
-
Myaskinkansantanhuryhman' esi­tykset
ovat aitoja, koska ne ovat läh­teneet
kehittymään puhtaasti omape­räisista
suomalaisiS'ta ja karjalaisista
tanhuista, katrilleista, ristukontrista,
ristu-parei.stä. Saariston polkista ja
muista lukemattomista kansantan­huista,
joiden ensimmäisena ansiok­kaana
esittäjänä yhtyeen alkutaipa­leella
esiintyi karjalainen neitsyt Na-tasha
Kondratjeva.
Kantele-yhtye on olemassaolonsa
aikana varttunut ja kehittynyt ja
vasta sen ansiosta on tultu, huomaa­maan,
kuinka suuret soitannolliset
. mahdollisutfdet on esi-isJemme luo­malla
kanteleella. Niinpä yhtye on
jo viime vuosina voinut ottaa ohjel­mistoonsa
sen •. monipuolistamiseksi
vaikeata klassillistakin musiikkia —
Tshaikovskin, Musorgskln, G l i n k a n ja
muiden kuuluisuuksien .sävellyksiä se­kä
Ncuvostohiton eri kansojen paras­ta
musiikkia. Näin Väinämöisen i k i -
ihana helkkyvä kantele on pääs.sy.t
täysiin oikeuksiiiyia ja tunnetaan nyt
kautta koko . laajan neuvostomaan,
.yhtye on esiintynyt Moskovassa. Uk­rainassa
Ja muualla Neuvostoliitossa
saavuttaen kaikkialla suurta .suosiota.
TARUSTA
Suuteen kansan kan.salii^{)ok-
2$en, Kalevalan, keskeisin runoelma
un Sampo-taru. Sen olemuksesta on
monenlaisia tulkintoja. Mutta sisäK
lön, aatteellisen olemuksen löytämi­nen
ja selvittäSiSihen fulisi onaTTai-ken
taiteellisen tutkimuksen kohtee­na.
SamiK)- runoelmien kuvat eiväi
ole niin paljon historiallisia kuin
aatteellis-symbolisia. Väinämöinen
henkisen ja Ilmarinen aineellisen
kulttuurin edustajina.
Väinämöinen kehoittaa Ilmarista,
ko.simaan pohjolan .neitiä, jonka
seppo saisi omakseen takomalla
Sammon:
' Torstaina, helmik. 26 p. — Thursday/Feb.
Kilpailukutsu
The Two Little Jewellers
(A. NISENBAUM, omistaja) PUHELIN EL 0047
• Meillä on täydellinen varasto T A S K U - j a R A N ­N
E K E L L O J A , TIIMTANTTEJA, K O R U T A V A R A A,
s e k a P Ö Y T X . ja S E I N Ä K E L L O J A.
• Teemme ensiluokan kellojen, jalokivien j a koru­e
s i n e i d e n - korjaustyötä käteisellä tai vilkkomaksu-
G h d o i l l a . • • • .
558 Queen St., W., Toronto, Ont. East of Bathurst
R. E. C. A H O - Hammaslääkäri
, . H U O N E , G4p PHYSICIANS' & S U R G E O N S . B U I L D I N G " ^ "^
Bloor Street \Vcst Toronto, Ontario
Puliclin KIngsdale 8237
munisnen 30-
•noin 168 m:
ksi-,'kc)ln:än^
Tämä :ario.'.
D E . S T A K A C S I A L A I V A - J A L E N T O M A T K O J A
SUOMEEN - TANSKAAN — NORJAAN — RUOTSIIN Y. M.
l:.T-,r,tas r'a,iVan!auk»':nne nyt mjröhäirtHvkiyS . ] » » . • 1948 T«rten. — MTTmme etuU-
:° ^^'^'v;''''^ ''['('"11, i(» .faalaatte t a o t t u •okuluunns CancduD.. Bankimme -pauil Ji
'^"•k^nln,,, V A K U U T U K S I A Tarkat tiedot pryitttUtU.
^- J Q H N s Q N & C O. Vakuutus- Jä matkailutoimisto
Gcrrard St W. fBay'n lähellä. WA. 1403 Toronto 2, Ont.
nChiangXs I R I K O J S H O I D O T .selkävikojen
iyökka:.:<£eE2f|^JiiUL
nhden.
Tiiljoonalia.
poistamiseksi. Selkävioista myös
nitä:-Vias5on:
salaisten r^r
taV.se':;'C)sal^
neesti" Ods-euraa
vä-;
eilistä tV'^-
a. Sen ensJ
is ti, Viass.D^
alaiseng.
Iäisen VO-"»"
/ipeläiti.I^'
•ltä/.Pe!a5:f>
ii':.Pun3i5e!
ng-.t;:
listur.ee: ^•
iät
ev.a :r
Liai:r-.;^M<r*
a t kirjoir,-^
'unair.er. -
on seuia^
iv '.värigii^j
D n a :3Ö.?i
t häneriS'
, ole ToiE^
koska se
rikialaii
ipä valUs*
kirjonut
aliän
ERIC W. S J Ö M AN
;;:AVKNUK n O A D;
MTK 10, TORONTO
PUHELIN
RANDOLPH 6766
lualtöko -os­ta
i r n y y dä
Antakaa meidän
TALON? a u t t a a T e i tä
HÄH8ERS & MEREDITH LIMITED
loronto Real Estate Boariin jäsen.
E L 0216
M O 0377
Täten kutsumme kaikkia Suoma-lais-
Canadalaisen Amatööriurheilu-liiton
alaisia seuroja osallistumaan
viestinhiihtoon Kuluttajat-pokaalista.
Kilpailut pidetään asianomaisen l u ­van
mukaisesti Timminsissä sunnunr
taina maalisk.. 7 pnä, alkaen klo I I
ap.
Viestijoukkueet käsittävät : kolme
hiihtäjää, yhden y i l 35-v. ikämiehen,
yhden alle 18-v. ja yhden yleisen sar­jan
hiihtäjän. Hiihdettävä matka
on kaikille 5 km.
Samassa yhteydessä .suoritetaan
myöskin naisten yhden kilometrin
hiihto.
K i l p a i l u t mieskohtaisina on samal­la
-avdkilpailut ja palkintoja tullaan
jakamaan kaksi kussakin sarjassa.
V . - ja u.-seura COMETS
A. Vuori T. Niemi
Puheen j . Sihteeri
/ "Sinä seppo'Ihnarhicn,
Takoja: igu-ikuincM,
Liihe ttcillä noutamahan^
Päätä kassa katSQinahan,
Kun saatat takoa Sammon, -
Kirjokannen kir.jaclla, ••• •
Niin saat neton palkastasi,
Työstäsi tytön ihanan."
Väinämöinen toimittaa seppo II-mari.-^
n tictäjäkeinoillansa väkisin
Pohjolaan:
Lausui tvolla lausehella:
••Ola tuuli purtchesi,
Ahava vcnoschesi,
Vielä vicrctclläkscsi'
pimeähän Pohjolaan.":
Ilmarinen tulee Polijolaan; h;i-net
otetaan hyvästi vastaan ja lair
telaan takomaan Sampoa:
'"Saattanen takoa Sammon,
Kirjokannen kalkutella,
Joutsenen kynän nenästä,
Maholehmän viaitoscsta,
Ohran pienen jyväsestä •,
Kesäuuhen untuvasta,
Kun olen taivoa takonut,
Jlman kantta kalkutellut,
Ilman alkusen alulta,
Riporihman tchtyiscttä."
Ilmarinen lakoa Sammon ja Lou­hi
.saattaa sen Kivimäkeen:
Kirj. Sten Kruse
Torontossa vietetään
Kansainvälistä naisten
päivää
Toronto, — C S J : n Toronton osas­ton
naisten kerho viettää Kansain­välistä
naistenpäivää maali.sk. 7 p:na
klo .4 i.p. Don-haalilla.
Kansainvälisen naistenpäivän ovat
tähaiv asti tunnastanect. omakseen
vain .työläisnaiset. , Canadan n^aiset
kaikista pireistä ovat oma.sta alottees-täan
"äloittaneeX 'taistelun korkeita
hintoja vastaan j a on muitakin ky-,
.symyksiä, joita kaikki naiset tuntevat
omikseen, joten Kansainvälinen nais­tenpäivän,
vietto kuuluu kaikille n a i -
.sille ja .sitä Voimakkaammaksi se kas­vaa
kun .sen perinteet tulevat tunne­tuksi
kaikkien naisten keskuudessa.
Toronton naisten kerho on koetta­nut
parastaan saadakseen arvokas­ta
ohjelmaavtämän; päivän kunniaksi.
Lopuksi: on l-näytök-^inenhupailUi
jenka ohjaus: on .Aino Oksasen var-moLs-
sa käsLssä. • Siis sali täyteen juh­lavieraita:
Tiistaina, -maalisk. 2 p:nä
näette 'täydellisen ohjelmailmoituksen
tästä tilaisuudesta. Kaikki tervetul­leita.
— E l i n.
TUL:n 12 suurta
Nyt, kun T U L : n ' seurat ovat taas
vvcrolle pantu", julkaisemme tilas­ton
niistä .seuroista, joissa VJ 1947
alussa oli y l i tuhannen jäsentä.' Nä­mä
"•lonni"-seurat ovat seuraavat:
Heisinkin Jyry.>...;v..^......2025
Tamp. Kilpa-Veljet 1830
Tamp. Yritys 1655
Turun Jyry 1447
Porin Pyrintö 1429
Kymm Veikot 1282
Kotkan K i r i 1243
Tamp. Kisa-Toverit 1186
Nokian Pyry 1145
'Salon Vilpas 1027
Oulun Tarmo 1019
Helsingin Kotkat 1010
Siis täysi lasina. Lisäksi oU 38 seu­rassa-
500-1,000 jäsentä Ilmeistä on,
-että vuoden aikana on tullut lisää
useita seuroja tähän tuhattilastoon;
Helsingin Jyry säilyttänee kärkipaik­kansa,
sillä sen Jäsenmäärä lienee
noussut samaan määrään. Jossa se oli
lakkauttäaiisensa- aikana; eli n . 4U>00
paikkeille.
"Niin ihastui Pohjan-akka,
•Saattoi sitten Sammon suuren,
Pohjolan kivimäkchcn,
Vaaran vaskisen sisähän,: .
Yhdeksän lukon taiaksi; ,:
Siihen juuret' juurutteli,
Yhcksän sylen syvähän, r
Juuren maa-emähän, •
Toisen vesivieriehesen.
Kolmannen kotimäkchen."
Ilmarinen pyytää neitiä työnsä
palkaksi; neiti keksii esteitä ja kiel­täytyy:
"Enkä joua ilmankana.
Pääse en neitipäiviltäni,
Noilta töiltä tehtävillä
Kesäisiltä kiirchiltä:
Marjat oninaallapomimatla,':
Astumattani ahosct, :
Lehot leikin lyömättäni.":
Ilmarinen palaa kotiin ja kertoo
Väinämöiselle kuinka Sampo jo jau­haa
Pohjolalle rikkautta:
Sanoi seppo Ilmarinen
Itse laatija pakisi:
- "Jopa jauhoi uusi Sampo, ^
Kirjokansi kilkutteli.
Jauhoi purnun puhtrJtrssa,
Yhden purnun syötäviä,
Toisen jauhoi ntyötäviä,
Kolmannen picltäviä."
"Kun yhdessä taistel­tiin
niin yhdessä
juhlitaankin"
Helsinki. — Siitä huolimatta, että
.so-sdem-piiölueen Johto; oH kieltänyt
alaisiaan järjestöjä ottamasta osaa
kansalaissodan 30-vuotismuiston viet­toon,
osallistuivat sasdem typlai.<>ct
eri puolilla maata järjestettyihin
muistöjuhUiri Ja lukuisat yhdifilyk.sct
osallistuivat,kielloista huolimatta n i i ­den
järjestämiseenkin yhde!5Sä S K D -
L : n paikallisosastojen yjn. järjestö­jen
kanssa. Hämärin spsdcm typläl -
*et peru,stelivat kantaaasa sillä, että
"kun yhdessä •taisteltiin,-niin yhdes­s
ä juhlitaankin".
"Luokkaso^dan muisto"
teoksella kysyntää ,
Helsinki. — Luokkasodan 30-vuo-lispäiväksl
ilmestynyt muistelmateos
''Luokkasodan muisto" on saanut t a -
vattoma nhyvän menekin, kertoi tääl>
lä Kansankulttuuri Oy:n. toimitusjoh­taja
Y. Salminen;helmikuun 6 pnä
ahtemahsa haastattelun yhteydessä.
Ensimmäinen painos oli siihen men­nessä'Jö
miltei loppuunmyyty;
Vilkkainta on teoksen kysyntä o l ­lut
Helsingissa, Jossa tähän meinnes-
Kä on myyty toistatuhatta kappaletr
U. Tampereella oli siUoin. Jo.myyty
lähe.s 500 k p l.
Koska ;on ilmeistä, että ensimmäi­nen
painos 'loppuu kesken, on , r y h ­dytty
.harkitsemaan uuden painoksen
ottamista.
Monet ovat antaneet tästä kfr-jasU
fayvin kiittäviä toosuntoja
etenkin sen johdosta, että siinä on
ynodtn 1918 tapahttunU tarkastel­tu
oikeasta näkökulmasta. Sel­laista
teosta: .on todella kaivattu,
sillä aik^seounin ci Suomessa ole
ilmestynrt yhtään taajempaa to-
; toadcnmnkafsta selostosta itiokkar
sodan vaiheista.
Seuraava on tunnetun ruotsalaisen
talousmiehen Sten Kru5icn kirjoitus-jossa:
hän osoittaa kuinka korkca-kapitalistisessa
yhteiskunnassa vapaiä
kilpailu tappaa kilpailun:
Vapaa ,-elinkeint>clama i)n merkilli­nen
ilniio. Jo vanhat kreikkalaiset.
Jotka clivat suunnilleen 3r.0 vuotta en­nen
Kristusta, keksivät s: 11c tunnus-merkilli.<;
cn nimityksen, ja t a m a nimi-
Xy& ph monopoli <monos-- yksin: po^
l e i n . ^ myyda. Tama I l m a i s u on t u l ­lut
yha kayttokelpoiseniinaksi j a sitä
on käMettV; sna enemmän mitä kau­emmin
vapaa elinkeinoelämä on ke-hittyn.
vt. J o n i i n aikai.sin kuin 1622
kirjoitti englantilainen Edward Mls-selden
monopolitutkimukscnsa alku­lauseessa;
" J a kcska monopoli nimellään ja
luonteeltaan on sellainen, ctla monet
puhuvat siltä enemmän kuin ymmär­tävät
sita . : . olen nähnyt aiheellisek­si
kysymyksen tarkan käsittelemisen."
Ne yhteiskuntajärjestelmät, joita
I Aristoteles ja. Mi.s.selden ovat kuvail­leet,
ovat jo kauan .sitten kadonneet.
Kreikkalaista orjayhtciskuntaa kllpai-.
lu» rajoittavinc kfiupunkcincch ja
fOödaaljTJKl' EiiRlantia aminattikunia-ja
kauppamonojxileincen ovat seuran­neet
iiidustnaMsmin o r g a n i s o i d ut
suurtcolllsuu.syhtymät ja yhtcistpl-minta.
PulUaa.sti tcknillKscsti on tuo­tanto
huomattavasti halvempaa suur.
yrityksiasa — tydta.säästäviä koiicita
voidasui hyväksikäyttää tehokkaiim-min
Jne.—mult,'i sen. li.sak.sl mainilta-koon
keskitystendenssin .syinä raha­taloudelliset;
markkinntaloudclliset ja
poliittiset .seikat. Kun keskitys on k e i
hlttynyt kyllin pitkälle, kun jonkin'
tuotanto- tai jakeluhaaraii yril-yksicn
lukumaaraoM vähentynyt niin vöir
makkaa-sli,' etta kilpailu jäljclJcjää-neillc
yrRyksillc • muodostuu vaaralli.-
seksi, .silloin o n ajankohta kyp.sä jär-
Jcstclyllo. kili^ailua rajoittavalle yh­teistyölle
yrityksien ke.skon. ,
Yhteistoiiniiita : voi saada erilaisia
muotoja rupfnien kcskity.sastee.sta se­kä.
siitä, odottavatko yhtcistoimlnna.s.
sa olevat yritykset vastatoimenpiteitä
valtiomahdin tai mahdollisten kilpai-lijoitten.
sa taholta. Loy.sln yhteistoi­minnan
muoto on kilpailljoldeh kes­keinen
kirjallisesti vahvistamaton vä­lipuhe
yhteisestä myyntipolltilkastav
Jossakin maarin kiinteämpi sopimus
on, rciigjis, mutta kun tämäkin paäa.si-a5.
sa rakentuu ja.senicn.sa vapaaehtoi.
sclle yhtcistDiminnalle, ei se ole sanot­tavan
stabiili, vaan slta on pideltävä
siirtymisilmiönä. "Seuraaava vaihe oh
kartelli, joka ldysemmis.sä muodoissa
muistuttaa rcn(,'a.sla j a jolla on myös
viimek.simainitun heikkouksia.: K i i n -
tcamniissa kartelli m uodoi.ssa oh val­vonta
jäseniin nähden ankarampi jä
kartelli.sopimuk.secn . sLsaltyy uselh
raiigaistu-smaarayksia niiden tapauk­sien
varalta, jolloin jokin ja.sen rikkoo
.sopimusta.
Tyypillisenä k a . r t e 11 ie simerkkinä
mainittakoon ruolsalalsen Traflber-forcningen
.sopimus. Yhdistyksen tar­koituksena
on "tyydyttävän järjestyk­sen
aikaan.saaminen Ruotsin koti­markkinoilla
puukuitulaattojen myyn­nissä".
Tehtailijat eivat saa soveltaa
alhai-sempia hintDjakuin yhteisesti on
päätetty. -Tietyille suuremmille k u -
lutlHjillc myylae.s.sa,myönnötkään alen.:
nus, Jonka suuruus maarataan yh-tei.
sc.sti;.. Myyntejä valvoo tarkastaja
j a j o s joku jascn on rikkonut .sopimu.s-ta.
tuomitaan. .hänet .sakkoon, :joka
noii.voc vähintään ,0,000 kruunuun.
• VirJfi ylUenai.sompi. orKanlsotiomuf»^
to fin trusti, Jo.s,sa yksUyLsten yhtioi-dcii
; osJikc-cnomniiKtoJrvn omistajat
jattavat asakcsalkkun.^^a trustin hai-;
HnnoUo j a muuttuvat trustin saama-micliiksi.
Trustilla on sitten äänloi-keu.")
yhtcisloimmna.ssa, olcvj.s.sa- yh-tioLVifi
j a trustien .saamamichlllc jae­taan
osinkoja. Ne'yritykset, jotka o-vat
.solmineet trusti.sopimukscn, säi­lyttävät
kuitenkin i. muodollisen itse­näisyyden
samoih kuin kaTtcllteoplr
mukvjnkin tehneet
Viimeinen vaihe kehity.stapahtu-ma<;
aa, on täydellinen yhtyminen, fu-fiio,
jonka puittci.ssa yhteistoiminnasfia
olevat yhtiöt ovat: täydelleen menet­täneet,
riippumattomuutensa. ,.
FJn yhtymkmuotojen ero on tavalr
)i.'>c.s.ia kiclenkäylOÄsä. mcrkltykBcton
—:.kun näet monopolistisen markkma-a.
seman omaavia suuryrityksiä ja jär­jestöjä,
aikaisemmin rnmitettiin trus-teikii,
tunnutaan niita- nyt yleisesti^
sanottavan, kartelleiksi, v Tätä kle-.-
Icn cpajvclvyyttä vastaa kuitenkin jos­sakin
määrin käytännöllinen -määrit-telemlsvaikeus,,
mlsta yhtymamuodos-ta
kussakin tapauksessa on itseasiassa
ky,symys. Tärkeitä eivät ole nama ter­minologiset
erot, vaan markkinoilla
esiintyvän kilpailuastccn tutkiminen,
joka :a,ste voi vaihdella täydellisesti
monorwlista duopoliin Ja oligopoliin:
<duo — kaksi, oligo — harva.)
: Kuten organisoidun yhteistoimin­nan
muodot voivat olla; erilaisia, voi­vat:
myös hinnanmuodostustyypilmo-j-väivonuviranpmaisilla on oikeus p y y -
nopoieilla j a monopolisessa kilpailussa
olisivat shnciscsti
kahtuuttoniia, muuttuvat nämä ob­jektiiviset
lait polkastaan enkoista-paukslcn
kokoelmaksi erilaisine pre^^
mi&sciiiecn.
Vksityisellc yritykselle . merkitsee
siirtyminen kilpailusta monopoliase­maan
sitä, että sen voitto lisääntyy,
mutta kun tuotetun käyttöarvon suu­ruus
ei tällaisen, siirtymisen- yhtey­dessä
lisääiuiy, saa monopohsti y l l -
maaraiseu voittonsa muiden ynttäjl-t
n , t.volaisten ja erilaisten kuluttaja-r}'!
imicn kustannuksella. Toisten tuo­tantoalojen
tai -vaiheiden yrittäjät
pyrkivät vyöryttämään alkuperäisen
hlmianllsäykscn muiden kannettavak­s
i pyrkimälla~kilpailun~rajoittamisecn
omien tuotteittensa alalla. Tällä t a ­voin
saattaa lyhtymisliike levitä. Tj-ö-laisten
palkat vaihtelevat kylläkin
sen tason molemmin puolin. Jota .sosi­aalisesti
tunnustettu elintaso vaatii,
mutta kun ammattiyhdistysliikkeellä
i t s c l l H a i i tietyssä määrässä on ratkal-
,seva vaikutus tämän tason muodostu­miselle,
on .lelvaa. että useiden kaplta.
lististen maiden nykyisessä taloudcllir
Ees.sa tilanteessa monopolit esittävät
suurta osaa. koska niiden ammatilli­sen
liikkeen Johdot ovat suurin piir­tein
katsoen asettuneet passiiviselle
palkkallnjalle.
Elinkeinoelämän: alalla tapahluvnn
järjestelyn yhteistoiminnan toinen a -
Jsnkohtaincn seurausilmiö on Jakelu­kustannusten
nousu. Ne yllmäärnisct
voitot, jotka monopoliasema markki­noilla
antaa yrittäjälle, eivät yleensä
Johda tuotannon laajentumiseen Ja
.sita tleta hihnan alenemiseen, mikä
kylliikin olisi normanlia vapaassa k i l -
pailusjsa. Hlnnanalcnnuk.scn syynä
on Joko se, että yritys pyrkii valtaa­maan
alnn yritykseltä tai että se hou-;
kuttclee kuluttajia toisilta elinkeino­aloilta.
Tämä johtaa taloudellisesti
katsoen tuottamattomien myynti- Ja
niainostchtävlen .suunnattomaan pai­sumiseen,
mikä seikka on havnittavis-
.sa myös Ruot-sissa.
Tama paisuminen vähentää maan
varsinaisen tuotannon muäräa samaj.
Ia kun se lisää "uutta keskiluokkaa",
joka suurcs.sa määrin vetää yhtii
koytta hallitsevan luokan kanssa. Mo­nopolin
mainostarve johtaa edelleen
sen suureen vaikutusvaltaan tärkeim­piin
mainosvälineisiin, sanomalehdisl
töön, filmiin Oa erikoisesti USA:8tä
puheenollen, radioon) nähden, mikä
vielä Iisaa monopolististen järjestöjen
yleistä mielipidettä ohjaavaa ja po­liittista
mahtiasemaa. : .
Koska kilpailua rajoittavan yniyk-
.sen tuotanto voitto-osuuden tähden
tavallisesti on pienempi kuin mikä
va.staisl puhtaasti edullisinta tuotan­tomäärää-
Ja koska sellainen yritys
pyrkii korvaamaan .parannetut tuo­ta
ntome.todinsa ta varan arvoa välien,
tdmällä eikä nettosäiLstolIä,. vähentyy
uuden kapitaalin kysyntä kyseessä o-levalla
tuotantoalalla.
Kilpailurajoitukset ovat useissa ta-pauksis.
sa .kan.salnvälisiä, mitä tulee
erikoisesti OSA:n. Englannin (Ja a i -
kai.semmln Saksan) monopolistcihin.
Sopimus. Joka> monopoliscsti saannös-telec
hinnoittelua, tuotantoa Ja jake­lua,
saa siten kantavuuden, Joka • voi
käsittää koko maailman. Amerikkar
laiselta: taholta voi Joskus kuulla ' k u ­vauksia,
"eurooppalaisesta" taudista,
kilpailun rajoituksesta:
"Jos mc \^amcrlkkalal.sct> volmak-:
kaasti pidämme kiinni trusteja vas­taan
tahdäty.stä lainsäädännöstä,
voimme tehdä tyhjäksi lukuisten
kansainvälisten . kartellien vehkeilyt.
J a amerikkalaiset yritykset kykchc-vat
.läydolllficstl kilpailemaan vanho­jen
monopoliaseman vangitsemien,
eurooppajalstcn yritysten kanssa. N i i l ­lä
amerlkkalai.son tuotantoelämän a -
lollla. Joilla kilpailua kotimaisilla
markkinoilla pidetään ylla, kuten
csini. autoteolll.suudcs.sa ..;":<Wende11
Bcrge: Kartellit — maailmanuhka>)
Tämä on ai\'an liian naiivia, jotta
kcf,äan voitaisiin petkuttaa, mutta
mielenkiintoista on. että mainittua
amerikkalaista autoteollisuutta käyic-^
tään yliopistoissamme,(Ruotsin):kou­luesimerkkinä
markkinoista. J o l l i a on
suhteellisen vähän tuot».ajla samassa
hintaluokassa.
Kilpailurajoituksia vastaan on jois­sakin
tapauksi."i6a ryhdytty voimak-kalhin
toimenpiteisiin kulutusosuus-kunnallLscn
liikkeen taholta. Fred­rik
Ncumcycrin kirja "Patentti kartel­l
i t " ; jonka ruotsalainen kuluttajien
liiito (KF) on Julkaissut, valafivce k i l .
pailurajoitusLcn erästä tarkcaa puol­ta*
nimitlain sitä järjestettyä yhtcis-toimintaa,
Jota palcnttinomlsUijat
harjoittavat hallitukseen yhdessä
markkinoita patcnttioikcuksiaah hy­väkseen
käyttämällä.
Tällaiset julkaisut, perustuvat laa­j
a l t i nlihm -tutkimuksiin. Jotka ame­rikkalaiset
llittovalvontaviranomaisct
(The Federal Tradc Commlssioni r i ­vat
suorittaneet. /Mahdollisuus,saada
ruotsalaLsta aineistoa kilpailun häviä­misen
valaisemiseksi on kasvanut
vuoden 1946 lain. Johdosta, Joka kos­kee
kilpailurajoitusten valvonua elin­keinoelämän
alalla;. Laki säätää, että:
P^JoJs^Ontnion
kutla-atiieelfa
HistorUllista surujuhlaa vietrUiin
South Porcupinesu Hunkin hautaus­toimiston
kappelissa helmik. 18 p:nä.
Jolloin huoneiston täyteinen sukulais­ten
Ja montaa kansallisuutta edusta­vien
ystiivien joukko oli kokoontunut
toimittamaan viimeistä rakkauden­palvelustaan
Elias K o r r i l l c . Joka kuoli
sydänhalvaukseen South Porcuplnes-sa
helmik. 15 p:nä. Hautausjuma-lanpalvclusta
johti pastori A. I. Hei­nonen.
Joka oh tuntenut K o r r l n -VTIO-dcsta
1913 lähtien.
Lyhye5.sa saarnassaan viittasi - past.
Heinonen niihin "ylivolmaLsiin tais­teluihin,
kärsimyksiin, kiusauksiin,
viettelyksiin ja armottoman karkcl-
.siin -kokemuksiin. Joissa nllri monet
meidänkin heimolaisemme ovat .sor­tuneet
raivatcs.saan parempaa, valol-
.sampaa Ja turvallisempaa tulevai­suutta
lapsilleen Ja tuleville sukupol­ville
Canadassa. Siksipä meitä —
valoisamman aikakauden lapsia —
velvoittavat esiraivaajlen meidän
puolestamme maksamat raskaat lun-.
naat. Rakentakaamme siis y l i kaiken
tärkeätä Kristuksen rakkaudenvalta-kuntaa
j a eläkäämme iJäLsyyttä var­ten.".
Elias Korri oli Matti Korrlirjft h.v.
Annalllsan, OJJ. övermark. poika. Hän
syntyi Lappajärvellä 1874; — Siirto­laisena
hän muutti CalumetUn 1905.
Trustlnvastalsen lainsäädännön, c-sitöideh
tärkeimpänä ajatuksena
oh ollut, että näiden truMlsoplmukr
slcn tekeminen Julkisiksi antalfil mah.
dollisillc .kilpailijoille 111n Isuuden
päästä markkinoille. Tämän perus­telun
pätevyys voidaan kuitenkin, a -
sfcttaa voimakkaasti kysymyksen alai­seksi.
Kilpailua rajoittavat .yrityk­sethän
hallitsevat, kuten Jo malnltr.
tiln, mielipidettä luovia välikappalei­ta
^lehdistöä; radiota Ja elokuvaa^
minkä Johdosta kilpailua rajoittavien
sopimusten Julkaiseminen cl nähtä-västl
kykenisi lierhttämftän laajempi­en
kansankerroksien huomiota, erit­täinkin
k9.ska nämä sopimukset uscis.
sa tapauk.sls.sa ko.skevnt pääoma, ja
kulutuspaäomatavarolta, joihin yksi­tyinen
kuluttaja tötiennäköUcstI: c l
tuntisi mainittavaa mielenkiintoa.
Mita toiseen perusteluun tulee ,on a i ­nakin
nykyisenä tavaranpuutteen aU:
kana. tuskin ajateltavissa, että mah­dolliset
kilpailijat saattaisivat päästi
markkinoille.
Ne yrittäjät. Jotka: ovat »ilden 88
kilpailua rajoittavan sopimuksen t a ­kana',
jotka on rekisteröity tämän
vuoden kuuden ensimmäisen kuukau­den
aikana, voivat siis rauhalliscnti
hoitaa tuottavia liiketoimiaan lähi­vuosina.
Yleisö ja mahdolllöct k l l p a i.
IiJat civat voi saada aikaan mitään
suorunaisla muutosta asiantilaani,
mutta näiden ryhmien yhteisen osiin-tymiscn
avulla voivat hintoja ja tuo­tantoa
säännöstelevät viranomaiset
.saada aikaan .sen, ettei niitä hinta-,
tuotanto-, liikevaihto- j a kuljctuseh-toja.
Jotka kilpailua rajoittava sopi­mus
määrää, noudateta.
Canadaan han siinjri im/iaetttKte
ensiksi asumaan nlkfcrtialuetillf, Csp-perCliHiinjaCreanSIilliio.
lUijoisL
Ontarion "hopea. Ja kultakoui»Beft~
aikana vuonna 1908. hän mtmtttlio»
pea-alucelle. Cobaltlin. josfa läksi ^
kullanetsintään njrkyiscUe Porcupinen
kulta-alueelle, pysähtyen aluksi Night"
Hawk Lakelle. Pohjols-Ontarion kul­lanetsijäin
eslraivaajat, Viktor M a t t ­son
ja Henry Pennala, Joysivät v.
.1906 ..Gold Islandissa (Kultasaaressa) ;
ensimmäisen kultasuonen, rekisteröi- -
den valtauksensa Cobaltissa seuraa­vana
vuonna. ' '
Porcuplnen kulta-aluccn enslmmäl^'
nen suuri.metsäpalo ajoi vuonna 1008
kalkki kullanetsijät, vieläpä Mattso-1
ntn Ja Pennalankin, pakosalle en- '
simmäisestä k u 1 t a kaivoksestaan.
Mutta Elias Korri palasi heti palon
Jälkeen Night Hawk-Järvellc ja — ,
eräänmtiaanni kanssa — harjoitti
ruokatavaran y.m. rahdin kuljetusta i
toisillekin kullanetsijöille yjn. Night
Hawk-Järvcltä Porcupine Creek-pu-roa
myöten Porcupincen. Samalla
hän Jatkoi kullanetslntäänsä. Vuon­na
1909 hän rakensi talon Jä asettui
lopullisesti asumaan Pottsvllleen, Por-cupincssa.
.Toisessa Porcuplnen kul­ta-
alueen suuressa metsäpalossa ,v,
1911. paloi Korrlnkln talo, mutta suo­malainen
sisu el pettänyt.
Hän teki usclU valtauksia Ja sai
kootuksi melkoisen omaisuuden. Jon­ka
menetti sitten kalvantokelnottc-lus.
sa kansainvälisille huijareille.- .
Ensimmäiseen avioliittoonsa vDilt-'
tlin KorrI Liisa Oravan kanssa Suor
mc.s.sa V. 1896. Tästä avioliitosta syni
tyl Jalmari Korrl. Liisa kuoli v. 1900.
Samana vuonna meni Elias, Korrr
avioliittoon Anni Oravan kanssa.
Night Hawk Järven rannalta hank­kimansa
matllan hoitamisen lisäksi
toimi Elias St Mary's Lumber Co:n
metsäurakoltsljana.. Toisesta avio­liitosta
syntyivät: Amalia (mrs. Mlk­ko'
Ypyä) Timminsissä; Elj^, Porcu-
.pincssa: Eino ja Antti, South Porcu--
pinca.sa; Aili (mrs. Ilmari Schröder).
Tlmminsls.sä. Mrs. Anni Korri kuoli
V. 1916, TlmmlasLs.sä. Yllämainittu­jen
lisäksi Jäi Korrla kaipaamaan
kahdeksan lastenlasta Ja yksi lapsen-lapscn-
lapiäl. Kalkki ncTja SQkupol-vea
olivat edustettuna hautajaisissa.
Monta kaunista seppelettä y.m.
kukkalaitteita oli saapunut surujuh­laan
omaisilta Ja ystäviltä. Kanta­jina
palvelivat: vainajan pojat Jal­mari.
Eino, Ely, Ja Antti. Ja Mlkko
Ypyä Ja Jalmari Alanko. TalvaallU
nen isämme siunatkoon Ja lohdutta­koon
omaisia heidän raskaassa su-ru.
s.saan. TCevyct mullat paljon ko-kijnccn
cslralvaajan hautakummulle.
A. 1. H.
Inarissa pidetään
.saamelaiskisat
Helsinki. — Tulevana marlanpäl-.
V ä l i ä - pidetään Inarin kirkonkylässä
i i j i . saamelals (lappalais-) kisat, joi­den
ohJelma.s.sa on myöskin poroilla
ajaminen Ja .suopunginhelttokllpallu.
Inarin: osuuskauppa on lahjoittanut
kilpailuja varten palkinnoksi komean
maljakon.
vaihdella. Oikeaoppiset talousmiehet
ovat viime: vuosina ..yrittäneet laatia
objektiivisia; hmtaiakeja monopolien
tai monopoli:'.isen kilpailun vallitse­mille
markkinoille. Mutta:kun Joku
monopohsti ei yksinomaan pyri -saa­maan
mahdollisimman suurta voittoa
lyhyellä tähtäimellä, vaan ottaa huo-;
mloon myös kilpailun j a valtion se­kaantumisen
mahdollisuudet,: mikäli.
taa kartellisopimuksen : t a f . Jonkin
muun vastaavan kilpailua : rajoitta»
van ; välipuheen. rekisteröimistä. ; Jos
on syytä pelätä, että tällaisella-»opi»
muksella on /vahingollisia .valkutukr
siaz-^/oivai; valvontaviranomiiiset ryh­tyä
erikoisiin tutkimuksiin;: Sitävas­toin
ei laissa ole mitään määräyksiä,
Joiden perusteella suoranaisesti voi t a i .:
s i i h : käydä käsiksi - kilpailua rajoitta­viin
ilmiöihin.
1,500,000 työpaikkaa täytettiin Kansallisen Työn^
välity.spal vei uksen kautta 22 k u u k a u d en
aikana tammikuusta 1946 m a r r a s k u u h u n
mi.
42Jj] 46 näistä työmaista järjesteltiin Sotavete­raaneille.
^).7h'A työmaata lisäksi h a n k i t t i i n korkeammas­sa
ansioluoka.ssa oleville tämän Palve­luksen
l i i k e a l an osaston kautta.
2f).TyÄ\ työmaata lisäksi h a n k i U i i n Erikoisjäos-ton
kautta fyysillisesti vajavaisille hen­kilöille.
'204 työmaata täydellisesti sokeille, 025:11c
täydellisesti kuurolle j a 53 henkilölle,
-joilta oli-leik^ttu-molemmat raajat.
Käyttäkää täydellisesti: hyväksenne Kansallisen^^^^^^:
ryönvälityspalveluksen paikallista konttorianne.
DEPARTMENT OF LÄBpUR
HU:^IPHREY M I T C H E L L , Työministeri ' \
k. MacNAMARA, Apulaisministeri m