1929-07-15-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 165 — 1929 Maanantailta, faeinäk» 15 p;nä—Mon., July 15 Sivu 3
AA
S U O M E E N
Kurssi Saoien Markkaa
KansainväUsiä meraita Suomen ensimäisessä
punaorpo-koiissa
Oanadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60e lähetyksistä
$20.00—$49.99, 80c lä-hetyksistä
$50.00—$79.99 j a $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
50c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SShkosanomalälietykusta evat lähetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen r a h u ostetaan. Enrssi
$2<45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetylmet osotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. Ont.
LedvapUettejä myydään,
TieduUakaä pUettiasioita.
Vapaudelle ot^avat raha välityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
POkT ARTHUR BRANCH
816 Bay ,Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCa
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Qne.
JOHN' WIRTA,
^ 7 Bi>oadview Ave... Toronto, Ont.
DAVID HELIN, *
paikkakunnilla Pphj.-Ontariossa
Tosin riihen tarkoitukseen olisi ollut
päivA sopivampi, mutta mehän olimme
työssä päivällä.
J a jnuistatko, miten kerran nacH
zisoUittokokouksessa autoit minua,
jLun olin joutunut pinteeseen os-
Iconnonvastaisessa kysymyksessä.
— Täti, täti, katsokaa miten laineet
tuolla ulapalla heittelevät kolmea
kanoottia!
— Oi, nyt ei niitä näy ollenkaan!
Uppoavatko ne nyt, täti?
Taas veneet päkyivät.
— Täti, ne tulevat tänne!
Hetkisen vallitsi kodissa hirveä
hälinä. Paristakymmenestä kurkusta
tuli ääntä aivan suorana huutona.
Innostuksesta tietystL Senhän
huomasi heti, ejttä tulossa oli
jotain erikoista.
Isoimmat pojista kiirehtivät tulijoita
vastaanottamaan.
'•— Täti, katsokaa, heillä on kum-mannäköiset
kanootit ja vaatteet!
Katsokaa niiden lakkeja!/
— Oi, kuinka nuo tulijat ovat
tummia, tati. Eihän ne vain ole
neekerejä tai intiaaneja?
Oli siinä joukollamme aprikoimista.
Tulijat, 6 tummaa nuorukaista,
olivat Silläaikaa saapuneet rantaan.
He • vetivät kanoottinsa maihin ja
alkoivat purkaa niistä matkatavaroita.
Arvioin tapahtumaa kodin ikkunasta.
Kaikilla tulijoilla oli mat-kapuvut
polvihousuineen ja lyhyine
kumitakkeineen. Kanootit kumisia
. . . Työläisiä he eivät varmaankaan
ole tuumin. Ei ainakaan
suomalaisia. — Parasta on, että
menen ja selitän keitä olemme e-rehdyksen
välttämiseksi.
Rannalle saapuessani huomasin,
että tulijat jo arvasivat tulleensa
lastenkotiin. He tarkastelivat lastemme
pukuja j a niissä olevia merkkejä.
Tervehdimme. Vieraat viittasivat
myllertävään Vesi^ärveen j a alkoivat
puhua — saksaa.
Siinäpä pulma. ]ifillä nyt saa
selvän siitä, keitä tulijat olivat ja
miten selittää keitä me olimme!
Äh, esperanto, välähti äkkiä mie;
lessäni, j a surkeasti kadutti se, ettei
aikoinaan tullut esperaaitokurssia
loppuun asti käytyä.
Mutta yrittää piti. TTaittasin punaiseen
lipptmmme j a sitten jouk-kelemaan
ahtaissa huoneissa, joissa
ei juuri käynyt leikkiminen, o-piskelu
eikä mikään työskentely,
ne olivat, meille nämä vieraat tuoneet.
He olivat saksalaisia nuorisoliittolaisia,
jotka olivat lähteneet
retkeilemään, päämääränään Moskovan
partakiadit.
"Lapsillemme, olivat he oikeita
nähtävyyksiä. Kaikkein mieluimmin
olivat lapset viettäneet koko
iltansa seisomalla vieraiden vieressä
heitä tarkastellen. Kaikki kun
tuntui olevan niin ihmeellistä. — r
Eipä oikein tahtonut kukaan malttaa
lähteä vuorollaan saunaankaan,
vaikka siitä muulloin oli kiihkeä
kilvoittelu.
Tämä samainen päivä oli myöskin
saunapäivämme. . Viisi tenavaa,
kerrallaan pääsi aikanaan maa-laissaunaan.
Töinen kodin ohjaajista
toimi saunassa kylvettäjänä.
Sauna oli saaremme vastakkaisella
rannalla.
Saunpittaminen oli vielä täydessä
käynnilssä kun saunan ovelta
kuului naputusta. Mitään pahaa,
aavistamaton ohjaajatoverini kurkistaa,
aivan sauna-asussa ollen,'
pvesta ulds. Ja mitä hän näkikään!
Kuusi tummaa miestä saaressa
vahtina toimivan Otto-pojan
seurassa.
"Vieraat haluavat tutustua suomalaiseen
saunaan", selittää Otto.
Ohjaaja on hänunästynyt j a vielä
enemmän ovat hämmästyneet vieraat.
He' kumartelevat, puhdistavat
päitään, osoittavat Ottoa ja ^ pyytelevät
anteeksL —^Saunan ovi sulkeutuu.
No, pääsiväthän vieraatkin illemmalla
saunaan, senjälkeen kun suuri
perheemme ensin oli saatu puhtaaksi.
Tosin vieraat eivät silloija
enää voineet saada todellista suomalaista
vihtasauhaa, jossa on kuuma
löyly, sillä saunassa ei oIlTit
löylystä enää paljoa jälellä...
Iltapäivä kului ahtaista: oloista
huolimatta hupaisesti.' Lapset i n -
nostalvat näyttämään laulutaitoaan
Co-Optas haluaa saada palvelukseensa maidon ajurin. Kelpoisuus
ehdot ovat: nuori, reipas ja raitis. Kyettävä käyttämään englannin- ja
suomenkieltä. Toimeen on ryhdvttävä heinäk. 25 p. Valinta tehdään
heinäk. 22 p. 1929. ' ' '
Voitte tehdä tarjouksenne kirjeellisesti isännöitsijälle tai kirjotta-malla
allaolevalia osotteella.
Co-Operative Trading Äss'n of Sudbury Ltd.
Box 1639. — Sudbury, Ont.
koomme esitellen: — Olemme kaik- punaisen laulukirjan kan-
Olin silloin hyvin kiitollinen sinulle,
mutta sinä sanoit, että s« tuli
ai.van vahingossa, ettet sinä aikonutkaan
auttaa minua. Silloin me
tutustuimme. Olimme silloin ainoastaan
tuttuja.
Ja sitten, kun oli j o ' käsän alku
j a ensimäiset arastelevat sateet
huuhtelivat katuja, tulit kerran taas
luo^£seni, kun olin yksin j a toivoin
r sinun tulevan. - Tulit kuten nytkin,
kevään tyttärenä, loistavin silmin
ja toit kevään tuulahduksen 'mukanasi.
Iloitsin, sillä olit tullut juuri kun
odotin ' sinua ja sinä arvelit, että
jotkut säteet ovat vaikuttaneet s i nuun
ja sinä tulit.
— Ne ovat kai jotain aivosäteitä,
arvelit.
— - Eivätkö ne ole sydänsäteitä?
utelin.
— E i , e i ! Kuka tomppeli semmoista
saattaisi ajatellakaan!
. Täytyi uskoa. Siis aivosäteitä,
luonnontieteessä vielä tuntematto-inia.
* * *
Niitä semmoisia iltoja sitten oli
niin aiseita ja kaikki ne olivat kevättä,
vaikka aikaa oli jo kulunut,
ulkona oli pakkanen ja ensisäteen
asemasta kaduilla tupruili talven
lumL
Miani talvi j a taas tuli ketät. S i nä
aina iltasin tullessasi pakkashnu-r
i i t i asemasta toit kuultavien huhti-kuuniltojen
tunnon ja sähkövalon
asemasta huoneessa ripsehti kevät-iltojen
keveä hämärä.
ki proletaax^^.
"Proletaroj?" hnndaliti yksi joukosta
«speräntoksi j a samassa nostivat
Täeraat kuin komennuksesta
nyrkkiin puristetut kätensä ilmaan.
"Pioiiiroj?" ky^yi taas kansainvälistä
kieltä taitava vieras osoittaen
lapsiamme.
Pudistin päätäni. "Nej" selitin,
"infana iejmiö de Mopr" keksin
ponnistaen kaiken kansainvälisen
tietovarastoni. X
Ja taas tervehdittiin. Kukin vieraista
esittele itsensä jäsenkirjallaan.
Puhuttiin yhteen menoon
.saksaa, ruotsia, venättä, esperantoa
ja mikä tärkeintä, myöskin kna-romykkäin
kieltä. Mitään kieltä ei
osattu, mutta Jotain selvää siitä'
sentään tuli.
Tuuli j a kova myrsky, jotka tavallisesti
olivat meidän vihollisemme,
ne kun pakoittivat meidät' oles-;
oh j o täynnä kevättä, miten silloin
eräänä yönä, kun aamurusko jo
idästä kohotti kuultavaa otsaansa,
kuljimme kotiin iltamista. Olimme
tanssineetkin, mutta me tanssimme
niin liuonostL Olin monta kertaa
astunut -sinuii varpaillesi j a olimme
^rkänneet kumoon monta paria.
Silloin, sinä aamuna hyvästellessä
suutelin anua «tsalle, siihen, mistä
tuuhea tukkasi komeasti kaartuen
taipuu, siiostu^n käden ja kamman
tahtoon. Silloin hehkuivat poskesi
nesta lanteen. Toisiin lauluihin
vastasivat vieraamme omalla, Melel-lään.
. Ikeästä ilmasta hnolxnmtta
leikittiin ulkonakin uikeita. saksalaisia
palloleikkejä. Ja: niinpä saapuikin
ilta. Yhdessä suoritimme l i pun
laskun j a iloisin mielin viensi
Jankkomme makuuhuoneispn, tie-»
taen seuraavana aamuna tapaavansa
vielä vieraamme.
Seuraava aamu valkeni ihmeen
ihanaa. Lipun nostossa «alivat vieraat
toverimme mukana. Ruokailujen
ja tavanmukaisten aamuvoimistelujen
jälkeen kuljettivat vieraamme
kutakin lasta vuoronsa jälkeen
kanootillaan järvellä. — I»Iiin, eikä
yksin lapsia, vaan kaikkia talossa
olevia aikuisiakin. Ja sen voi arvata,
että kaikilla oli hanskaa.
Puolenpäivän aikaan tekivät vie-laait
lähtöä.
Olimme kokoontuneet puoliympyrään.
Lauloimme kansainvälisen
yhdessä ja teimme reippaan terveh-dykseinme.
Lausuimme toivomuksemme,
että he veisivät tervehdyk-semme
työläisvaltioon j a kotimaahansa
Saksaan, että me punaorvot
olemme oman sukumme velvoittanii-na
työväenasian puolesta ""aina val-miif".
Neuvostoliitosta
Yhteiskunnalliset ruokalat
Neuvostoliitossa
komeammin kuin aamurusko j a sinä
käsistäni pidellen, hiukan taapäin
taipuen tunnustit, että kyllä, ne säteet
sittenkin orat olleet sydänsäteitä,
niitä jo'ammoisina aikoina
J a sinä muistat kai, miten ker-j tunnettuja, joilta ei voi suojella
ran, kun vielä järven jäät ratisten i edes nuorisoliiton jäsenkirja ja i n -
tnnkeilivat rannoille, mutta ilma' nokas työ.
Vielä kajahti ilmoille saksankielisenä
taistelulaulu, jonka jälkeen
veneet lähtivät liikkeielle pienten käsien
heiluttaessa hyvästiä s i l a i kunnes
viimeinenkin pilkku oli kadonnut
näkyvistä.
Aino Kavenius.
Kärpänen on vaarallisempi
kuin tiikeri, sitä voidaan
todellisella syyllä pitää_ yhtenä
maailman vaarallisempana
eläimenä. — Eräs tiedemies.
Tarttuvien iautien tuottamat tuhot
ovat suurempia kun ensi alussa
luulla voidaan. Tulivuorten purkaukset,
maanjäristykset, suuremmatkin
sodat ovat hävittäneet satoja
j a tuhansia ketroja vähemmän ihmisiä
kuin tarttuvat taudit.
Musta rutto on kaatanut kansaa
miljoonittain.
Pilkkukuumeen, koleran, vatsala-vantaudin
/.y.m. tuottama ihmishenkien
hukka on arvaamaton. Keuhkotautiin
kuolee vuosittain satojatuhansia.
Mutta mifö yhteyttä on pienellä
huonekärpäsellämme . l u i n julmien
asioiden kanssa, kysyy lukija?
Kärpänen on yksi tarttuvien tautien
levittäjistä^
Ne saastuttavat ruoka-aineemme
sekä juomavedet monenlaisella tart-tunta-
aineella. • Näiden jonkossa on
kolera, vatsalavantauti, punatauti,
tnberknlioosi, kurkkumätä j.n.e.
Tieteen tutkimusten tuloksena on
saatu selville, että kärpäsen ruumiissa
yoi löytyä yhdellä haavaa y l i
kan^niljoonaa bakteria j a basil-
Vaikkei näistä kaikki olekaan tauteja
aikaan saavia, mutta siitä huolimatta
on. laskettu, että esim. v.
1898 sodassa kuoli Amerikan sotilaita
espanjalaisten kuulien lävistämänä
265 miestä, mutta tyfoidi-kuumeeseen,
jota levittivät etupäässä
kärpäset, kuoli 2,198 soturia,
eli melkein 8 kertaa; enemmän.
Tauteja levittää tämä hyönteinen
siirtämällä nokkansa avulla tartunnan
yhdestä aineesta toiseen.
Myöskin ulostuksiensa avulla ja
välityksellä levittää se tarttintaa.
Elinkykyisenä säilyy tartunta kärpäsen
ruuansulatuskanavassa viikko-määriä,
jopa kokonaisen kuukaudenkin.
Pistokärpänen, joka lentelee syyskesällä
j a levittää tätä tietä pernaruttoa,
aivokuumetta y.m. Muutamat
kärpäslajin muunnokset munivat
munansa suoperäisten maiden lä.^
takkoihin, levittäen erästä etelä-maissa
ilmenevää keltatautia.
Unitauti, jota tavataan- Afrikassa,
siirtyy m.m. kärpästen välityksellä.
Edellämainittujen tautien lisäksi
levittää kärpänen hnrkkumätää, jopa
kauheata spitalitautiakin, johon
ihminen mätänee elävältä.
Myöskin eräiden lapamatolajien
miuia levittää kärpänen.
Näitä kärpäsen 'Tconnan töitä'
miAKAÄ
voidmme luetella vielä suuren jou I
kon tämän lisäksi, mutta . luulen
edelläolevain riittävän. Kiinnittäkäämme
nyt hiukan huomiota näiden
eläinten lisääntymiseen ja elintapoihin.
Kärpäsen lisääntyminen käy näin:
Naaras laskee munansa —- 100—
120 kappaletta kerrallaan — johonkin
aineeseen, mieluimmin mätäne-vääm
hevosen y.m. lantaan, roskakasaan
j.n.e. 12 tunnin kuluttua
tulee niistä päättömiä j a jalattomia
toukkia.
Toukat kaivautuvat ruokaansa ja
syövät hyvin ahnaastL — Parin
viikon kuluttua ne koteloituvat, jättäen
nahkansa kotelon pinnalle suojaksi.
Kotelosta lentää ulos täysin
kehittjrnyt hyönteinen. Elinkautenansa
se munii nelisen.^ kertaa.
Yhden naaraskärpäsen vuoden
pitkään jälkeen jättämä joukko sille
edullisissa oloissa voi olla viisi ja
puoli tuhatta miljardia uutta kärpästä
(5,500,000,000,000).
Tässä kauhistuttavassa lisäänty-miskyvyssä
piileekin se vaara, jota
vastaan kulttuuri-ihmisen on kaikin
keinoin taisteltava.^ ;
Miten on taistelu kärpäsiä vastaan
järjestettävä?
Tähän kuuluu ennen muuta kaikki
, ne toimenpiteet, joiden avulla
rajoitetaan kärpästen lisääntyminen.
Tämä tehtävä velvoittaa meitä
noudattamaan mitä suurinta puhtautta
elinhnoneittemme ja karja-suo
jiemme ympäristöllä kozjaamalla
talteen täällä e s i i n ^ ^ ^lannan ja
mätänevät jätteet..
Ehkä nuoret lukijoistamme eivät
Kysymys yhteiskunnallisista ruokaloista
on^ yksi tämän hetken tärkeimpiä
kysymyksiä. Vasta näiden
käytäntööntuldn jälkeen voidaan
puhua naisten vapauttamisesta. „
Yhteiskunnallisten ruokalain l u -
,ku Neuvostoliitossa nousee tällä
kertaa noin 1,000, joka tietenkin
on vielä sangen pieni määrä. Nämä
ruokalat tarjoavat päivittäin
600,000 päivällisannosta, tämäkin
vain pisara meressä kun otamme
huomioon sekä olevan että alati
kasvavan tarpeen. Sellaistenkin
suurten teollisuuskeskusten kuin
Leningradin j a Moskovan osuustoiminnallinen
ruofcalaverkko ei voi
tyydyttyä kuin 20 pros,, lopun ollessa
pakotettu tyytymään suureksi
osaksi kuivaan ravintoon. Yhteiskunnalliset
ruokalat eivät vielä pysty
ensinkään tyydyttämään sellais
ten työväen joukkojen tarvetta,
kuin ovat rakennustyöläiset, seson-kityöläiset,
rautatieläiset ja koululapset
sekä kotikommuunat.
Selvää kuitenkin on, että ennen
muita on joudutettava yhteiskunnallisen
; ruokalaverkon laajentamista
teollisuusalueilla, joihin ovat
keskittyneinä suurimmat työväen-joukot.
Yhteiskunnalliset ruokalat ovat
tähän asti yleensä tuottaneet' tappiota.
Ja j u u r i tässä, niiden kannatta
vaisuuden ' j a yhteiskunnallisen
tarkoituksen järjestämisessä j a toisiinsa
soveltamisessa ovat -^edessä
suurimmat vaikeudet. Halvimmat
päivälliset mitä ön tarjoiltu, ovat
olleet 25—-30 kop. Mutta jos työläisellä
on ätiuri p^fhe,- ori' tämäkin
hinta io liian suuri. Suuria
organisatoorisia toimenpiteitä tarvitsemme
j a juuri tässä, ruokalain
niin jäfjestämisessä, että niitä voivat
käyttää ei ainoastaan perheettömät,
vaan myöskin perheelliset, ja
jolloin niistä vasta tulee se helpotus
naisten työhön, johon pyrimme.
Tällaisina toimenpiteinä ovat tehdasmaisten
.keittiöiden rakentaminen.
Tähän mennessä on kokeiltu kahdella
tällaisella tehdasjceittiöllä. Toisella
suuressa kutomateollisuuskes-kuksessa
Ivanovo-Vosnesenskissa ja
toisella Nishni-Novgorpdissa. Kummankin
laitoksen kokeilussa onnisr
tuttu . erinomaisen hyvin. Huolimatta
kohoavista elintarpeiden hinnoista
on kumpikin laitos pystynyt
huomattavasti "alentamaan hintoja,
ruoka-annosten sekä määrällisesti
että laadullisesti paratessa. Laitokset
ovat olleet täysin itsensä kannattavia,
jopa loppuaikana tuoneet
hijäman voittoa. Nämä pari esimerkkiä
ovat meille osoittaneOt, että
lähenee aika, jolloin hyvällä syyllä
voidaan kotiravinnosta siirtyä
yhteiskunnalliseei; ja siten vapauttaa
suuri joukko naisia kodin työstä
yhteiskunnalliseen toimintaan.
K I P U R I N N AN
A L L A
la Vatsassa. Paänpakotus, KiUierfiä vett&
suussa. Sycamen poltto, pakotus selässä Ja
Hrlkllulden alla. .Sappitauti, Keltatauti.
Kova-vatsa ja yleensä heikko ruuansulatus
ovat katkkl V a t M k e t a r r l n tuntomenuceja.
Tiima tirati on hrrln yMnpn tmnsammc ke»
knodesaa ia sen oireet orat niin monet Ja ralhte-leTOt.
e t « monikin luulee ttsea&n yalvaavan «y>
d&n-, keotko, t. m. taudin, iralkka ise Jobtira ainoastaan
heikosta rnuansttlatukBcsta. — Lukekat
mltS tima mlea «anoo UUtkkc^tK: .
.V.. • . .• • .' l a v i c r . Mlnn.
Mr. P. A . Usnell.
iTeUta tilaamani Hakkeen: No. 250 piin kaJ•^
Vbsjt obJeMen mukaan Ja olet» C:as terve miea.
Kiitoa tdlle brrJUta läEkkeesta. ; •
Kunöioit.. . Daniel KalUomilkl.
rtardelUseen hoitoon kuulun'«unrl pullo lUlket
ta, pulTcrla Ja plUeriS sUMllseati nnuUttnna.
tayrt kuun hoito. Tilatkaa lÄllke No. 250. »he-tetUn
ii9stlssä iMstUnOut aiiorltettuna
—Lioneliin Apteekki Ott miurin—
—Suom. Apteekki ThdjaraUolaaB— g . A. ^ IQHELL CO.. 'euperior. Mff»
OSUUSRUOKALA
*EirkIand Laken jSzjestyneiden
työläisten omistamassa' ruokalassa.
27 Kirkland St., tarjoillaan raokaa
aterioittain ja viikkomaksuUa. Huoneita
myösldn saatavana,-. Jfirjesty-oeet
työläiset, Uittykää jäseniksi
KIRKLAND L A K E FINNISH
ASSOCIATION.
B O T 297 Ja 657. Kirkland Lake. Ont
Maanjaon viisivuotissuunnitelma
Nykyään ' on Neuvosto-Venäjän
alueella maatalouden alla maata
kaikkiaan 257 milj. hehtaaria, mutta
maanjako on suoritettu vasta
Halutaan tiet^
Mr. ja Mrs. Alex Koskela, olen
useamman kerran kirjottanut- teille
Timminsiin, -Ont, saamatta vastausta.
Siksi pyydän teitä kirjottamaan
minulle,' että -saan varman
osotteen. Asia olisi tärkeS. (166
VICTOR LEHTI,
254 Albert St.» Osh«w«^ Ont.
Halloo Tytöt! Hei!
Onko teitä Vai ei?
Täällä lännen kultalassa olisi yksi
joka odottaa kaiholla kirjeitä. Teidän
kirjeet vastaan kirjeellä j a valokuvat
valokuvilla. Nuorilta les-kiltä
myös kirjeet tervetuUeiCa^
Ikäni on kaksikymmentäseitsemän.
Kolmoset ja neloset älköön vaivautuko.
Nimimerk.:
MR. J.' J . J . N.t
Shand Creek. S u k .
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Canadaa varten suorittaa
kia maan viralliselle edastoiatai»
kuuluvia tehtäviä, ahtaa paasejm
matkustusta varten kodmaahaa m
munalle, vahvistaa asiakirjoja, kiiB>
nöksiä selvittää permtS. J»
muita Suomen kansalaisiin YuMSoL
tuvia asioita.
Osoite:
Consalate General of FinlaarfL
Room 918 ,
1410 Stanley Street, MontreaL
(Comer S t Cathärine and Staiflqr>
AKSELI RAUANHEIM<K
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella edast^jiBa
Canadassa: Konsuli Erick J . KJaarti^
Port Arthur, Ont — Adiel SMXI»
mäki,, 319 Bay S t , Toronto, Ont. —
H. P. Albert Hermanson, 479
St. Winnipeg, Man. - — T l
Franssi, Box L . , Cop^ier C l i f i,
Charles E . Magnusson 64 Doek
Saint John, N . B.
Liha- ja Rupkatavara-
KAUPPA
NIEMI & VALKEAPÄÄ
Pahelln 844 — Boi 624
71 Cedar St. Sitdbnry, Oat.
^öväepjärjestojen osotteita
CANADAN KOUMUmSTIPUOLUCEN 8IHTEEBIN
OSOTE
KommaniMiBuolaMUe metatUrl Uijmtbto oa
OMtetUfa allaoleralla oMUetlUi Mr. J . MeDonaU,
Room IS, 163^ Cbnrcii S u Toronto 3. Ool.
85 milj. heht. Jos edessä olevien
viiden vuoden aikana onnistutaan
suorittamaan maanjako 112 milj.
heht. alueella, niin viisivuotissuunnitelman
jälkeen jäisi maanjako
suoritettavaksi noin 60 milj. heh-' » ^ ^ ^ LAKEN . . » - « o n k o k o a k . » lok. k.«i
taarin alueella.
L. W. I. U. of CANADAN, Pob]oli.ODtuion iloa-komitM,
Porenplae, Oat.
Maanjako-suuiinitelman suorituksessa
tullaan epäilemättä kohtaamaan
paljon vaikeuksia. Epäilemättä
tulee vastustusta .ja jarrutusta
esiintymään maaseudun kulakki-ainesten
taholta. Siksi on ennen
maanjaon suoritusta järjestettävä
laaja . yhteiskunnallinen kamppailu
mobilisoitava yhteiskunnallinen huomio
kysymyksen ympärille. Köyhien
j a keskivarakkaitten on esiinnyttävä
järjestyneesti yhteisrintamassa.
Että maanjako tulisi pikejn ja
keskeytymättä suoritettua maaseudun
köyhien ja i vähävaraistenkin
keskuudessa, on suunniteltu puolet
maanjakoon osallistuvista talouksista
vapautettavaksi maksuista.
Luokkalinjan täydellinen ja tarkka
toteuttaniinen, taistelu pienimpiäkin
luokkalinjan vääristelyjä
vastaan — siinä maanjaon viisivuotissuunnitelman
tärkein tehtävä.
Kollektiivisille talouksille on
suunniteltu lohkaistavaksi, niillä nykyään
olevan maan lisäksi, noin 20
milj. heht. Neuvostoviljatalouksille
lisätään maata 5 milj. heht. Näin
siis yhteiskunnalliselle suurtuotannolle
maataloudessa siirretään lisää
maata noin 25 milj. heht. \ ^
Traktorikblonnoifisa työskenteli
viime vuonna 315 traktoria. 68^000
heht alalla, V. 1929 nousee traktorien
lukumäärä enemmällä kuin
puolella, sillä tänä vuonna saavat
traktorikolonnat vähintäin; 450 uutta
traktoria.
Nykyään työskentelee meillä 7,-
900 maanmittaria. Mutta tämä määrä
el läheskään riitä viisivuotissuunnitelman
toteuttamiseksi. Siksipä
onkin nykyisten korkeakoulujen j
ja tcknikumien lisäksi avattu 20
maanmittarien kaksivuotisia kursseja.
Suunnitelman mukaan tulee
meillä v. 1930 olemaan 10,000 ja
V, 1933 — 11,400 maanmittaria.
Tämä armeija maaelimen ja koko
yhteiskunnallisuuden tukemana suorittaa
edessään olevat tärkeät tehtävät
ole aavistaneetkaan, että nuo lukemattomat
joukot pikku matosia, jotka
kihisevät käymälöiden j a lanta-kasojen
ympärillä j a sisässä, ovat
kärpäsen munista muodostuneita ja
puhjenneita toukkia.
Tappaa eli hävittää voidaan näitä
toukkia.
Klorikalkkiliuoksella, jota saadaan
kun sekoitetaan vesiämpäriin puoli-kiloa
tätä ainetta. Kalkkimaito (äm
pariin vettä 3 kg. sammuttamatonta
kalkkia) tappaa ne myöskin, samoin
paloöljy, nafta, raaka karboli-happoliuos
j.n.e.
Asuinhuoneet voidaan varjella
kärpästen sisäänpääsyltä verkkokan-kaan
avulla. Kärpäset lentelevät
• D l l •noDaalal kello 1 PIITIUI oMutoa takila.
OustoD «lolai Boa 87, Verthla(toB. . Oal.—
Volmiitaliuaars lebaa oaota oa sama.
CANADAN SUOMALAISEN lABJESTON, lalUlM*.
tao. tthtcerin oiolt oai A . T. BiU. V57 Broad.
Tieir AT«„ Toronto, Oot.
CANADAN SUOMALAISTEN TYÖLÄISTEN UR.
HEILULIITTO. LUlloloimlkaanaa koUpalkka oa
Sudburr. Ont. Liitoa albleeri oa P. BsahoBMi,
o«. Box 69,' Sadbnrjr, Ont.
COBALTIN •. OHMOD otols ont Boa aiO Co-b
»lt, Ont.
S. J . CREIGHTON HINEN OSASTON kokoakfet
ovat Joka kuuVauden toinen aunnuntal, klo 2 lp.
Klrjevaibto.oaiite ont S. S. Ouito, Box M .
Crelghlon Hlne, Ont.
S. J. COLEMANIN oasMoa kokookart' pldsaia
Joka toinen Ja viimelDaa aannantal Ue 1 Lp.
Kirjeearaibto-Biolat S. J . Oaaato. Boa 81^ Co*
leman. Alta.
S. i. FINLANDU4 oaaatoa kakoakaM pIdatUa
Joka endmainen aunannlal kaaaaa, kallo U pU«
•aiii. Oacitai Fiataod, >Ia Barwick. Ont.
S. J. FORT WILLIAHIN oaaatoa tjrSkakonkaat
ovat Jokaiaen knun cnainitlnea Jto koltr** «BB'
ounul kello 8 illalla. lobloknaaaD kokooksat
edelliaenU tiiatalDa. oinalbi baoaaaftoUa >11 Bo.
bertaon St., Fort Wtlliain, Ont.
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN NimMOLAN
paaston Crdkokottkaat . pidetiitn kerran kunaaat^
riimeineo anonuntai. kello 1 l-P-P* . Oaolta
Boa 39, SbannaToo, Saak,, Canada.
S. J . NIPICON oaattn irBkokoukaat pUMUn
ka knun 3 » ja 4 » aimmintal. JClrJsvalbt«Moi<>tir
oni S. j . OMito, 1. Narala, Boa Sl,,Nipifon,
•Ont.; • , ^'
S. i . LAKECOTEAU'ouaton No. «I kokeakiM
pIdetSiin. oaaaton baalJUa Joka kuun leinan san
nanui kcllo I pälrSIU. Poatloaotsi Boz 87,
Dnnbboe. Saak.
LADVSMITHIN oaaaion kokookast pIdatUn
Joka kuun nelJIa annnDotai. aikaan klo. 7 illalla.
KirJeenTaibto-oaotoi Box ISS, Lsdraatltb, B. G.
a. J. LONG LAKEN otaaton kirJeoaraIkte.o«ot«
Victor Hinninen. Rbeanit, «ia Sa^bvr, Oat.
Kokoulcaet on Jokaineo l^an aaanaatal kaaaaa
kello 1 lp.
lOMBER WORKERS INDUSTUAL UNION Of
CANADAN Iilioeo pllrl. klrJeTanito.oaot« ••>
Alf. HaniaiDlkl, 223 Sceord St.. Foft Astiiar.
Oot. BabaUhct.vkMt tabtfri yOMsmOs
otoltealls.
S. 1. NOLALUN oaaatoa kokoakaM aa
kankaadca Smca iDnnnnial kallo 8 Lp.
*alhto-oaot«i Frank Nara^, Nelsla. P.AJX, flMk
S. J . MONTREALIN OSASTON irökokoakaal
detäln oaatlon buoneuatolla 1445 " Notn Btpia»
St. MTeit, Jokaiaea knun enaimliiDen aaaoaaaai
kello 3 ilupiitTällii. joblokunnan kokoakaal
mana pSlviinii kello 2 ibapiiirällii. KirJeoanOM».
oaotei -S. J . Montrealin Ouito, IMS
Dame St. Wett. Montreal, Quebec.
S. J . PORT ARTHURIN OSASTON Eokoolaat
kuukauden eotlrallnen auanantal. Joi
kokoukaet Joka kuukauden loinen )a
maanantai, nSrtelmiiaenran kokonkact faka
ketkiviUcko, naiajapito kokoontna foka •ariafiS*
«en <a kalmaa Miiital kuukandeaaa. 'KalHrl—Jfc».
kouate|t>' dika on kello .8 illaDa.
oaoite 316 Bay St., Port Artkae, Oatk.
8.; J . P0TT3VILLEN oaaal» No. Mv
Ontario. •
TYÖLXISNAISTEN LlfTON POTTSVILLElf-
TON kokoukaet pidrtBtn kakat
enaimtinen Ja kolraaa ketUviikko.
aet ollen enalmiinen keakirilUco keHo t .
)a objelraakokoukiel feka koltnu kmkmUh»
%8 ilUlU. Oaoite C. Tn. Liiton Sa '
Oaatto, Poreupine, Ont., Can.
S. i . ROSE CROVEN oaaatoa kokoaksM
Joka kuukauden toinen aunnantal klo S
Klrjeenvalbto-oaotei T. Kahkoneat Boa*
P.O. Onurio.
S. j . SAULT STE. M ^ I E N OSASTO NO. S
kokoukaet pidetiiiia Joka toinen masnantair
kello a J.p.p.'- omalla baalilla. Oaoitaa
Tbompaon St., Sault Ste. Jtfarle. Ont.
S.I.SOUTH PORCUPINEN oaaatoa t
pidaaia Joka kunkaadeo kolnantana.. mmmmtr
talna. k«Ue 3 Lp. Oaoiar Boa SSet. y ^
SOINTULAN OSASTO (Canadaa Saemablsaa nii'
JeatSo Oaaato >S)S) kokoontna omalla
Joka kuukaoden eoalmllaenS
I p8i»aiia. Oaotst SöininU, B. C
SUOBURYN OSASTON NQ, 16 '-'-[—nrTnnaartj
on: S. Oaaato. Box 26. Sttdbuqr, OnU
S. J . TIMMIVS^N oaaatoa kakoukast |i#dfatJBhk > lM
toinen aunnuoul. Oaaata* UitfaTaUit«.«aei»t A i
Oaaato, Box 1890, Tinualas. Omi. r i l U i l — 11
la on odlatrmiiaii jirJeatii7t]taite«Bi ImiraMs» J ^
: »eiaiiirälglatea jarJeatOdn. ^ '
S. J . TORONTON oaaaion tySkokogksM
Torontoa SnomaJalaen Seuraa bnonaaabUDa.
Broadrletr A»».. Jokalaso , kankaadto»
|s kolmaa sunnuntaMlu, alkaea kallo
Objelma. Ja keakuatelakokoukaet pliatlBa
san kuukaoden toinen Ja naljia
alksod kello 8.80. Oaota» K. S,
Brosdiriew ATS.
. WEBSTER'S CORNERIN oaaatoa
pideiaiin eaaimllnen anonanial kanaaa.
vaibto-oaolei O. Salmi, W«bit«r's Cotoat. B . C
S. J . WANUPIN oaSitoD kuukauaikokooksai
taan Joka kaukaoden 3» sunnuntai klo a
Poatioa«>tsi Qoartx, Ont.
S. 1. VANCOUVERIN OSAäTON No. 55
on Jokalaen kuukauden tolaeifii k r i M i l i l i t i—
kello 7JO iUalJa CUoton Haalilbi. 260S
Street Eaat.
S. J. KIRKLAND LAKt^i oaaatoa ««>t« «o
Box 240, Kirklabd Uke. Oöt,
vain päivällä j a nukkuvat öillä, jolloin
akkuna^ voivat olla -avoinna.
Ruuanjätteet y.m. kärpästen ruuaksi
kelpaavat aineet, on myöskin
aina niiltä piilotettava.
•"Itse kärpäsen hävittäminen' on
myöskin tehoisa keino taistelussa
tätä kuokkaviierasta vastaan.
Karpäsloukkoja, jotka valmiste-taan
läpikuultavasta lasista on monenlaisia.
Niihin kaadetaan sellaista
ainetta, joka hajullansa vetää
puoleensa näitä hyönteisiä.
Sellaisiin aineisiin kuuluu olut,
haisevat siirapit y.m.
Kärpäspyydysastiat ovat niin laitettuja,
että hyönteinen viekotellaan
sen sisään, mutta se ei löydä täältä
ulo^ääsyä.
Jokaisessa kodissa voidaan laittaa
seuraavanlainen kärpäspyydys
ilman ostamatta:
Lasipurkkiin eli teelasiin kaadetaan
%—2/3 osaa saippuavettä. Astia
peitetään paperilla jonka kes
kelle tehdään sormenpään kokoinen
reikä.
Paperin alapuoli voidellaan hunajalla,
sokerihillolla tai sokeri
liuoksella. Samalla liuokseilla voidaan
pääsyaukkokin.
Erilaiset myrkkypaperit tappavai
kärpäsiä verrattain hyvin. Mutta
myrkkyyn kuolleet kärpäset voivat
joutua ruoka-aineisiin, joka ei ole
suotava. Käytännöllisempiä j a t a r
koitustaan vastaavampia ovat sellaiset
tahmeait paperit, joihin niiden
jalat kiintyvät j a liimaantuvat Sellainen
paperi voidaan valmistaa kotoisin
keinoin. Paperi ensin, voidellaan
tavallisella puuliimallä ja
kuivatetaan.
.^») •. -.
Tämän lisäksi sulatetaan kaksi
osaa valkoista, hartsia ja sekoitetaan
siihen yksi osa sesamiöljyä.
Tällä seoksella peitetään liima-vedellä
voideltu paperi jättämällä
reunat vapaaksi.
Förmaluiiliuos tappaa hyvin nopeasti
j a varmasti kärpäset
Kaupasta saatava 15 pros. forma-linia
otetaan kuusi osaa (lusikallista).
Siihen sekoitetaan 1% osaa
martoa j a kolme osaa, vettä. Seos
höystetään pienellä sbkerimaärällä,
kaadetaan lautaselle eli teevadille
ohuena kerroksena kärpästen saata-viksL
•
Ruoka-aineet on peitettävä sellaisilla
verkoilla, Joka ehkäisee kärpästen
pääsyn niiden pinnalle.
b. J . LEVACKIN oaaiton N*. 83 kokoaksst pid»
' U l i i Joka kuukauden toinen snimaatal. Bllitui
- rlo eaotet Box 41, Loraek, Ont.
.. Ja U..SEURA "JYMYN" oaotes
Kirkbind Lake, Onl.
Boa
AMERIKAN WORKERSPUOLUEEN Sboaaal
Toimlaton, SuomaUIatea XyMeaibHajMm
kokaen Ja NirttlmiStlilnD oaotteM ora* r*
Federation, 35 Eatt IZSlfa St., Ne« Totft^ K K .
Kaikki kirjeeoraibto ja rakaUfaetrkaat am «ib»
liira irUbBalaitnlla oaottaalla.
Paljastakaa edeltäkiUm suannitellut murhacyytteet Gaatonian, N .
Carolinan, Kotomolakkolaisia vastaan
National Textile Union Jäsentä
SYYTETTYNÄ MURHASTA
Odottaa Sähkötuoli
58 muuta lakkolaista odottaa pitkäaikainen vankila.
Pelastakaa Fred Beal j a Vera Bush j a 11 muuta lakon johtajaa
sähkötuolista.
Pelastakaa 71 lakkolaista vankilasta.
Tämä on Amerikan imperialistisen hallituksen uusi hyökkäys
työväenluokkaa vastaan.
Sacco-Vanzettin kaltaiset "frame-up" jutut uusiutuvat Gas-toniassa,
N . C.
Etelän lakkotaisteln on koko Amerikan työväenluokan taisteloa.
Bientäkää joukolla avustamaan tätä taistelua. Pelastakaa
syyttömät työläiset oletetuista murhista. .
Kerätkää rahallista apua tähän tarkoitykseen. Uhratkaa oma
roponne, pyytäkää lisäapda naapuriltanne.
Tuhansia dollareita; tarvitaan lakkolaisten puolustukseen.
Toimikaa pian. Lähett^fäa rahanne osotteella: ^
Canadian Labor Defence League,
iÖSBlpor Sf. W.a Toronto, Oat.
Käyttäkää seuraavaa kaavaketta:
I hereby enclose %.... ...for the Gastonia Defense.
Name ••••••••••«•••••••••a.
Address
City and Flrovinee
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 15, 1929 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1929-07-15 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus290715 |
Description
| Title | 1929-07-15-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
No. 165 — 1929 Maanantailta, faeinäk» 15 p;nä—Mon., July 15 Sivu 3
AA
S U O M E E N
Kurssi Saoien Markkaa
KansainväUsiä meraita Suomen ensimäisessä
punaorpo-koiissa
Oanadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60e lähetyksistä
$20.00—$49.99, 80c lä-hetyksistä
$50.00—$79.99 j a $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
50c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SShkosanomalälietykusta evat lähetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen r a h u ostetaan. Enrssi
$2<45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetylmet osotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. Ont.
LedvapUettejä myydään,
TieduUakaä pUettiasioita.
Vapaudelle ot^avat raha välityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
POkT ARTHUR BRANCH
816 Bay ,Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCa
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Qne.
JOHN' WIRTA,
^ 7 Bi>oadview Ave... Toronto, Ont.
DAVID HELIN, *
paikkakunnilla Pphj.-Ontariossa
Tosin riihen tarkoitukseen olisi ollut
päivA sopivampi, mutta mehän olimme
työssä päivällä.
J a jnuistatko, miten kerran nacH
zisoUittokokouksessa autoit minua,
jLun olin joutunut pinteeseen os-
Iconnonvastaisessa kysymyksessä.
— Täti, täti, katsokaa miten laineet
tuolla ulapalla heittelevät kolmea
kanoottia!
— Oi, nyt ei niitä näy ollenkaan!
Uppoavatko ne nyt, täti?
Taas veneet päkyivät.
— Täti, ne tulevat tänne!
Hetkisen vallitsi kodissa hirveä
hälinä. Paristakymmenestä kurkusta
tuli ääntä aivan suorana huutona.
Innostuksesta tietystL Senhän
huomasi heti, ejttä tulossa oli
jotain erikoista.
Isoimmat pojista kiirehtivät tulijoita
vastaanottamaan.
'•— Täti, katsokaa, heillä on kum-mannäköiset
kanootit ja vaatteet!
Katsokaa niiden lakkeja!/
— Oi, kuinka nuo tulijat ovat
tummia, tati. Eihän ne vain ole
neekerejä tai intiaaneja?
Oli siinä joukollamme aprikoimista.
Tulijat, 6 tummaa nuorukaista,
olivat Silläaikaa saapuneet rantaan.
He • vetivät kanoottinsa maihin ja
alkoivat purkaa niistä matkatavaroita.
Arvioin tapahtumaa kodin ikkunasta.
Kaikilla tulijoilla oli mat-kapuvut
polvihousuineen ja lyhyine
kumitakkeineen. Kanootit kumisia
. . . Työläisiä he eivät varmaankaan
ole tuumin. Ei ainakaan
suomalaisia. — Parasta on, että
menen ja selitän keitä olemme e-rehdyksen
välttämiseksi.
Rannalle saapuessani huomasin,
että tulijat jo arvasivat tulleensa
lastenkotiin. He tarkastelivat lastemme
pukuja j a niissä olevia merkkejä.
Tervehdimme. Vieraat viittasivat
myllertävään Vesi^ärveen j a alkoivat
puhua — saksaa.
Siinäpä pulma. ]ifillä nyt saa
selvän siitä, keitä tulijat olivat ja
miten selittää keitä me olimme!
Äh, esperanto, välähti äkkiä mie;
lessäni, j a surkeasti kadutti se, ettei
aikoinaan tullut esperaaitokurssia
loppuun asti käytyä.
Mutta yrittää piti. TTaittasin punaiseen
lipptmmme j a sitten jouk-kelemaan
ahtaissa huoneissa, joissa
ei juuri käynyt leikkiminen, o-piskelu
eikä mikään työskentely,
ne olivat, meille nämä vieraat tuoneet.
He olivat saksalaisia nuorisoliittolaisia,
jotka olivat lähteneet
retkeilemään, päämääränään Moskovan
partakiadit.
"Lapsillemme, olivat he oikeita
nähtävyyksiä. Kaikkein mieluimmin
olivat lapset viettäneet koko
iltansa seisomalla vieraiden vieressä
heitä tarkastellen. Kaikki kun
tuntui olevan niin ihmeellistä. — r
Eipä oikein tahtonut kukaan malttaa
lähteä vuorollaan saunaankaan,
vaikka siitä muulloin oli kiihkeä
kilvoittelu.
Tämä samainen päivä oli myöskin
saunapäivämme. . Viisi tenavaa,
kerrallaan pääsi aikanaan maa-laissaunaan.
Töinen kodin ohjaajista
toimi saunassa kylvettäjänä.
Sauna oli saaremme vastakkaisella
rannalla.
Saunpittaminen oli vielä täydessä
käynnilssä kun saunan ovelta
kuului naputusta. Mitään pahaa,
aavistamaton ohjaajatoverini kurkistaa,
aivan sauna-asussa ollen,'
pvesta ulds. Ja mitä hän näkikään!
Kuusi tummaa miestä saaressa
vahtina toimivan Otto-pojan
seurassa.
"Vieraat haluavat tutustua suomalaiseen
saunaan", selittää Otto.
Ohjaaja on hänunästynyt j a vielä
enemmän ovat hämmästyneet vieraat.
He' kumartelevat, puhdistavat
päitään, osoittavat Ottoa ja ^ pyytelevät
anteeksL —^Saunan ovi sulkeutuu.
No, pääsiväthän vieraatkin illemmalla
saunaan, senjälkeen kun suuri
perheemme ensin oli saatu puhtaaksi.
Tosin vieraat eivät silloija
enää voineet saada todellista suomalaista
vihtasauhaa, jossa on kuuma
löyly, sillä saunassa ei oIlTit
löylystä enää paljoa jälellä...
Iltapäivä kului ahtaista: oloista
huolimatta hupaisesti.' Lapset i n -
nostalvat näyttämään laulutaitoaan
Co-Optas haluaa saada palvelukseensa maidon ajurin. Kelpoisuus
ehdot ovat: nuori, reipas ja raitis. Kyettävä käyttämään englannin- ja
suomenkieltä. Toimeen on ryhdvttävä heinäk. 25 p. Valinta tehdään
heinäk. 22 p. 1929. ' ' '
Voitte tehdä tarjouksenne kirjeellisesti isännöitsijälle tai kirjotta-malla
allaolevalia osotteella.
Co-Operative Trading Äss'n of Sudbury Ltd.
Box 1639. — Sudbury, Ont.
koomme esitellen: — Olemme kaik- punaisen laulukirjan kan-
Olin silloin hyvin kiitollinen sinulle,
mutta sinä sanoit, että s« tuli
ai.van vahingossa, ettet sinä aikonutkaan
auttaa minua. Silloin me
tutustuimme. Olimme silloin ainoastaan
tuttuja.
Ja sitten, kun oli j o ' käsän alku
j a ensimäiset arastelevat sateet
huuhtelivat katuja, tulit kerran taas
luo^£seni, kun olin yksin j a toivoin
r sinun tulevan. - Tulit kuten nytkin,
kevään tyttärenä, loistavin silmin
ja toit kevään tuulahduksen 'mukanasi.
Iloitsin, sillä olit tullut juuri kun
odotin ' sinua ja sinä arvelit, että
jotkut säteet ovat vaikuttaneet s i nuun
ja sinä tulit.
— Ne ovat kai jotain aivosäteitä,
arvelit.
— - Eivätkö ne ole sydänsäteitä?
utelin.
— E i , e i ! Kuka tomppeli semmoista
saattaisi ajatellakaan!
. Täytyi uskoa. Siis aivosäteitä,
luonnontieteessä vielä tuntematto-inia.
* * *
Niitä semmoisia iltoja sitten oli
niin aiseita ja kaikki ne olivat kevättä,
vaikka aikaa oli jo kulunut,
ulkona oli pakkanen ja ensisäteen
asemasta kaduilla tupruili talven
lumL
Miani talvi j a taas tuli ketät. S i nä
aina iltasin tullessasi pakkashnu-r
i i t i asemasta toit kuultavien huhti-kuuniltojen
tunnon ja sähkövalon
asemasta huoneessa ripsehti kevät-iltojen
keveä hämärä.
ki proletaax^^.
"Proletaroj?" hnndaliti yksi joukosta
«speräntoksi j a samassa nostivat
Täeraat kuin komennuksesta
nyrkkiin puristetut kätensä ilmaan.
"Pioiiiroj?" ky^yi taas kansainvälistä
kieltä taitava vieras osoittaen
lapsiamme.
Pudistin päätäni. "Nej" selitin,
"infana iejmiö de Mopr" keksin
ponnistaen kaiken kansainvälisen
tietovarastoni. X
Ja taas tervehdittiin. Kukin vieraista
esittele itsensä jäsenkirjallaan.
Puhuttiin yhteen menoon
.saksaa, ruotsia, venättä, esperantoa
ja mikä tärkeintä, myöskin kna-romykkäin
kieltä. Mitään kieltä ei
osattu, mutta Jotain selvää siitä'
sentään tuli.
Tuuli j a kova myrsky, jotka tavallisesti
olivat meidän vihollisemme,
ne kun pakoittivat meidät' oles-;
oh j o täynnä kevättä, miten silloin
eräänä yönä, kun aamurusko jo
idästä kohotti kuultavaa otsaansa,
kuljimme kotiin iltamista. Olimme
tanssineetkin, mutta me tanssimme
niin liuonostL Olin monta kertaa
astunut -sinuii varpaillesi j a olimme
^rkänneet kumoon monta paria.
Silloin, sinä aamuna hyvästellessä
suutelin anua «tsalle, siihen, mistä
tuuhea tukkasi komeasti kaartuen
taipuu, siiostu^n käden ja kamman
tahtoon. Silloin hehkuivat poskesi
nesta lanteen. Toisiin lauluihin
vastasivat vieraamme omalla, Melel-lään.
. Ikeästä ilmasta hnolxnmtta
leikittiin ulkonakin uikeita. saksalaisia
palloleikkejä. Ja: niinpä saapuikin
ilta. Yhdessä suoritimme l i pun
laskun j a iloisin mielin viensi
Jankkomme makuuhuoneispn, tie-»
taen seuraavana aamuna tapaavansa
vielä vieraamme.
Seuraava aamu valkeni ihmeen
ihanaa. Lipun nostossa «alivat vieraat
toverimme mukana. Ruokailujen
ja tavanmukaisten aamuvoimistelujen
jälkeen kuljettivat vieraamme
kutakin lasta vuoronsa jälkeen
kanootillaan järvellä. — I»Iiin, eikä
yksin lapsia, vaan kaikkia talossa
olevia aikuisiakin. Ja sen voi arvata,
että kaikilla oli hanskaa.
Puolenpäivän aikaan tekivät vie-laait
lähtöä.
Olimme kokoontuneet puoliympyrään.
Lauloimme kansainvälisen
yhdessä ja teimme reippaan terveh-dykseinme.
Lausuimme toivomuksemme,
että he veisivät tervehdyk-semme
työläisvaltioon j a kotimaahansa
Saksaan, että me punaorvot
olemme oman sukumme velvoittanii-na
työväenasian puolesta ""aina val-miif".
Neuvostoliitosta
Yhteiskunnalliset ruokalat
Neuvostoliitossa
komeammin kuin aamurusko j a sinä
käsistäni pidellen, hiukan taapäin
taipuen tunnustit, että kyllä, ne säteet
sittenkin orat olleet sydänsäteitä,
niitä jo'ammoisina aikoina
J a sinä muistat kai, miten ker-j tunnettuja, joilta ei voi suojella
ran, kun vielä järven jäät ratisten i edes nuorisoliiton jäsenkirja ja i n -
tnnkeilivat rannoille, mutta ilma' nokas työ.
Vielä kajahti ilmoille saksankielisenä
taistelulaulu, jonka jälkeen
veneet lähtivät liikkeielle pienten käsien
heiluttaessa hyvästiä s i l a i kunnes
viimeinenkin pilkku oli kadonnut
näkyvistä.
Aino Kavenius.
Kärpänen on vaarallisempi
kuin tiikeri, sitä voidaan
todellisella syyllä pitää_ yhtenä
maailman vaarallisempana
eläimenä. — Eräs tiedemies.
Tarttuvien iautien tuottamat tuhot
ovat suurempia kun ensi alussa
luulla voidaan. Tulivuorten purkaukset,
maanjäristykset, suuremmatkin
sodat ovat hävittäneet satoja
j a tuhansia ketroja vähemmän ihmisiä
kuin tarttuvat taudit.
Musta rutto on kaatanut kansaa
miljoonittain.
Pilkkukuumeen, koleran, vatsala-vantaudin
/.y.m. tuottama ihmishenkien
hukka on arvaamaton. Keuhkotautiin
kuolee vuosittain satojatuhansia.
Mutta mifö yhteyttä on pienellä
huonekärpäsellämme . l u i n julmien
asioiden kanssa, kysyy lukija?
Kärpänen on yksi tarttuvien tautien
levittäjistä^
Ne saastuttavat ruoka-aineemme
sekä juomavedet monenlaisella tart-tunta-
aineella. • Näiden jonkossa on
kolera, vatsalavantauti, punatauti,
tnberknlioosi, kurkkumätä j.n.e.
Tieteen tutkimusten tuloksena on
saatu selville, että kärpäsen ruumiissa
yoi löytyä yhdellä haavaa y l i
kan^niljoonaa bakteria j a basil-
Vaikkei näistä kaikki olekaan tauteja
aikaan saavia, mutta siitä huolimatta
on. laskettu, että esim. v.
1898 sodassa kuoli Amerikan sotilaita
espanjalaisten kuulien lävistämänä
265 miestä, mutta tyfoidi-kuumeeseen,
jota levittivät etupäässä
kärpäset, kuoli 2,198 soturia,
eli melkein 8 kertaa; enemmän.
Tauteja levittää tämä hyönteinen
siirtämällä nokkansa avulla tartunnan
yhdestä aineesta toiseen.
Myöskin ulostuksiensa avulla ja
välityksellä levittää se tarttintaa.
Elinkykyisenä säilyy tartunta kärpäsen
ruuansulatuskanavassa viikko-määriä,
jopa kokonaisen kuukaudenkin.
Pistokärpänen, joka lentelee syyskesällä
j a levittää tätä tietä pernaruttoa,
aivokuumetta y.m. Muutamat
kärpäslajin muunnokset munivat
munansa suoperäisten maiden lä.^
takkoihin, levittäen erästä etelä-maissa
ilmenevää keltatautia.
Unitauti, jota tavataan- Afrikassa,
siirtyy m.m. kärpästen välityksellä.
Edellämainittujen tautien lisäksi
levittää kärpänen hnrkkumätää, jopa
kauheata spitalitautiakin, johon
ihminen mätänee elävältä.
Myöskin eräiden lapamatolajien
miuia levittää kärpänen.
Näitä kärpäsen 'Tconnan töitä'
miAKAÄ
voidmme luetella vielä suuren jou I
kon tämän lisäksi, mutta . luulen
edelläolevain riittävän. Kiinnittäkäämme
nyt hiukan huomiota näiden
eläinten lisääntymiseen ja elintapoihin.
Kärpäsen lisääntyminen käy näin:
Naaras laskee munansa —- 100—
120 kappaletta kerrallaan — johonkin
aineeseen, mieluimmin mätäne-vääm
hevosen y.m. lantaan, roskakasaan
j.n.e. 12 tunnin kuluttua
tulee niistä päättömiä j a jalattomia
toukkia.
Toukat kaivautuvat ruokaansa ja
syövät hyvin ahnaastL — Parin
viikon kuluttua ne koteloituvat, jättäen
nahkansa kotelon pinnalle suojaksi.
Kotelosta lentää ulos täysin
kehittjrnyt hyönteinen. Elinkautenansa
se munii nelisen.^ kertaa.
Yhden naaraskärpäsen vuoden
pitkään jälkeen jättämä joukko sille
edullisissa oloissa voi olla viisi ja
puoli tuhatta miljardia uutta kärpästä
(5,500,000,000,000).
Tässä kauhistuttavassa lisäänty-miskyvyssä
piileekin se vaara, jota
vastaan kulttuuri-ihmisen on kaikin
keinoin taisteltava.^ ;
Miten on taistelu kärpäsiä vastaan
järjestettävä?
Tähän kuuluu ennen muuta kaikki
, ne toimenpiteet, joiden avulla
rajoitetaan kärpästen lisääntyminen.
Tämä tehtävä velvoittaa meitä
noudattamaan mitä suurinta puhtautta
elinhnoneittemme ja karja-suo
jiemme ympäristöllä kozjaamalla
talteen täällä e s i i n ^ ^ ^lannan ja
mätänevät jätteet..
Ehkä nuoret lukijoistamme eivät
Kysymys yhteiskunnallisista ruokaloista
on^ yksi tämän hetken tärkeimpiä
kysymyksiä. Vasta näiden
käytäntööntuldn jälkeen voidaan
puhua naisten vapauttamisesta. „
Yhteiskunnallisten ruokalain l u -
,ku Neuvostoliitossa nousee tällä
kertaa noin 1,000, joka tietenkin
on vielä sangen pieni määrä. Nämä
ruokalat tarjoavat päivittäin
600,000 päivällisannosta, tämäkin
vain pisara meressä kun otamme
huomioon sekä olevan että alati
kasvavan tarpeen. Sellaistenkin
suurten teollisuuskeskusten kuin
Leningradin j a Moskovan osuustoiminnallinen
ruofcalaverkko ei voi
tyydyttyä kuin 20 pros,, lopun ollessa
pakotettu tyytymään suureksi
osaksi kuivaan ravintoon. Yhteiskunnalliset
ruokalat eivät vielä pysty
ensinkään tyydyttämään sellais
ten työväen joukkojen tarvetta,
kuin ovat rakennustyöläiset, seson-kityöläiset,
rautatieläiset ja koululapset
sekä kotikommuunat.
Selvää kuitenkin on, että ennen
muita on joudutettava yhteiskunnallisen
; ruokalaverkon laajentamista
teollisuusalueilla, joihin ovat
keskittyneinä suurimmat työväen-joukot.
Yhteiskunnalliset ruokalat ovat
tähän asti yleensä tuottaneet' tappiota.
Ja j u u r i tässä, niiden kannatta
vaisuuden ' j a yhteiskunnallisen
tarkoituksen järjestämisessä j a toisiinsa
soveltamisessa ovat -^edessä
suurimmat vaikeudet. Halvimmat
päivälliset mitä ön tarjoiltu, ovat
olleet 25—-30 kop. Mutta jos työläisellä
on ätiuri p^fhe,- ori' tämäkin
hinta io liian suuri. Suuria
organisatoorisia toimenpiteitä tarvitsemme
j a juuri tässä, ruokalain
niin jäfjestämisessä, että niitä voivat
käyttää ei ainoastaan perheettömät,
vaan myöskin perheelliset, ja
jolloin niistä vasta tulee se helpotus
naisten työhön, johon pyrimme.
Tällaisina toimenpiteinä ovat tehdasmaisten
.keittiöiden rakentaminen.
Tähän mennessä on kokeiltu kahdella
tällaisella tehdasjceittiöllä. Toisella
suuressa kutomateollisuuskes-kuksessa
Ivanovo-Vosnesenskissa ja
toisella Nishni-Novgorpdissa. Kummankin
laitoksen kokeilussa onnisr
tuttu . erinomaisen hyvin. Huolimatta
kohoavista elintarpeiden hinnoista
on kumpikin laitos pystynyt
huomattavasti "alentamaan hintoja,
ruoka-annosten sekä määrällisesti
että laadullisesti paratessa. Laitokset
ovat olleet täysin itsensä kannattavia,
jopa loppuaikana tuoneet
hijäman voittoa. Nämä pari esimerkkiä
ovat meille osoittaneOt, että
lähenee aika, jolloin hyvällä syyllä
voidaan kotiravinnosta siirtyä
yhteiskunnalliseei; ja siten vapauttaa
suuri joukko naisia kodin työstä
yhteiskunnalliseen toimintaan.
K I P U R I N N AN
A L L A
la Vatsassa. Paänpakotus, KiUierfiä vett&
suussa. Sycamen poltto, pakotus selässä Ja
Hrlkllulden alla. .Sappitauti, Keltatauti.
Kova-vatsa ja yleensä heikko ruuansulatus
ovat katkkl V a t M k e t a r r l n tuntomenuceja.
Tiima tirati on hrrln yMnpn tmnsammc ke»
knodesaa ia sen oireet orat niin monet Ja ralhte-leTOt.
e t « monikin luulee ttsea&n yalvaavan «y>
d&n-, keotko, t. m. taudin, iralkka ise Jobtira ainoastaan
heikosta rnuansttlatukBcsta. — Lukekat
mltS tima mlea «anoo UUtkkc^tK: .
.V.. • . .• • .' l a v i c r . Mlnn.
Mr. P. A . Usnell.
iTeUta tilaamani Hakkeen: No. 250 piin kaJ•^
Vbsjt obJeMen mukaan Ja olet» C:as terve miea.
Kiitoa tdlle brrJUta läEkkeesta. ; •
Kunöioit.. . Daniel KalUomilkl.
rtardelUseen hoitoon kuulun'«unrl pullo lUlket
ta, pulTcrla Ja plUeriS sUMllseati nnuUttnna.
tayrt kuun hoito. Tilatkaa lÄllke No. 250. »he-tetUn
ii9stlssä iMstUnOut aiiorltettuna
—Lioneliin Apteekki Ott miurin—
—Suom. Apteekki ThdjaraUolaaB— g . A. ^ IQHELL CO.. 'euperior. Mff»
OSUUSRUOKALA
*EirkIand Laken jSzjestyneiden
työläisten omistamassa' ruokalassa.
27 Kirkland St., tarjoillaan raokaa
aterioittain ja viikkomaksuUa. Huoneita
myösldn saatavana,-. Jfirjesty-oeet
työläiset, Uittykää jäseniksi
KIRKLAND L A K E FINNISH
ASSOCIATION.
B O T 297 Ja 657. Kirkland Lake. Ont
Maanjaon viisivuotissuunnitelma
Nykyään ' on Neuvosto-Venäjän
alueella maatalouden alla maata
kaikkiaan 257 milj. hehtaaria, mutta
maanjako on suoritettu vasta
Halutaan tiet^
Mr. ja Mrs. Alex Koskela, olen
useamman kerran kirjottanut- teille
Timminsiin, -Ont, saamatta vastausta.
Siksi pyydän teitä kirjottamaan
minulle,' että -saan varman
osotteen. Asia olisi tärkeS. (166
VICTOR LEHTI,
254 Albert St.» Osh«w«^ Ont.
Halloo Tytöt! Hei!
Onko teitä Vai ei?
Täällä lännen kultalassa olisi yksi
joka odottaa kaiholla kirjeitä. Teidän
kirjeet vastaan kirjeellä j a valokuvat
valokuvilla. Nuorilta les-kiltä
myös kirjeet tervetuUeiCa^
Ikäni on kaksikymmentäseitsemän.
Kolmoset ja neloset älköön vaivautuko.
Nimimerk.:
MR. J.' J . J . N.t
Shand Creek. S u k .
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Canadaa varten suorittaa
kia maan viralliselle edastoiatai»
kuuluvia tehtäviä, ahtaa paasejm
matkustusta varten kodmaahaa m
munalle, vahvistaa asiakirjoja, kiiB>
nöksiä selvittää permtS. J»
muita Suomen kansalaisiin YuMSoL
tuvia asioita.
Osoite:
Consalate General of FinlaarfL
Room 918 ,
1410 Stanley Street, MontreaL
(Comer S t Cathärine and Staiflqr>
AKSELI RAUANHEIM |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-07-15-03
