Vapaus, February 5, 1929

              - '•r.^.•i'•~r.•,,•^^':•y'•Z'^:-^':•c•^•^•J!••^•f•^^f:'^•x'.'^
M-ir 1:
mm
i f lM
ii-:-}.::.
tl
Tiistaina, helmik. 5 pinä — Tues., Feb. 5 No. 30 — 1929
iiii
l i i
i in
m w
I M
mm.
VAPAUS
T O I M I T T A J A T :
A . VAAK-I. B. A . TENHUNEN. K. PEHKONEN. J ! . POajANSALO.
Eei^slered «t t i e Port Orfice Depmicat, 0:tj«», u »eccoJ C U M tatticr.
V A P A U S (Vtertr)
The cnly ojK«n of K c n i J i ^ t e r * io C«u<U. PobVfbed Axilr »t Sudiorr. OatarZo.
ILMOTUSHINNAT V.iPAUDESSA: . t M.
tem.. - A««-.tocro;te«nkMrt KXO k « u . k»k« k*«ai. - _ K . . t o ^ l = < « o ^ SI J» kerta,
M« o . e i n o < a k « » SOc $1X0 k.,In.c kcrU». - TiUpii.:imo.Uji« ja ,li»otu«««tti.Br. c a on, raad.t-tses
«a, C b e t r t t i i ä ilootojiini» e l o k 5 l « a . ^
TILIUSHINNAT: , _ „
1 Tt. ttSO. 6 kk. 82.59. 3 kk. $1.73 j» 1 kk. »»;«»- - , Y W y . r J . , ä : n j , Suomera «rla oooalk
.aoMiUe: 1 »k. $SJ)0. 6 kk. J 3 i 0 . 3 kV. fSJO J . 1 kk. $1.00- •
V«p.uden toimitiu: Iloocenrto 207, SUtker Buildioy. < Doiham St. Pahelln
V . p » d « fcponori: Llbrrtr Build^BS. 37 Lorae St. Pobelln J038. Po..ioK^e: Box W, Sudbary
V . p . o d « paino ja U t c c o : IJberty BUIUJBC. 37 Lome St. Puhelin 2387^^.
Ammatillinen liike
Lakkotilanne Onion Laken kämpillä
Ohranan metodit Yh­dysvalloissa
Lynnissa, Mass., estettiin työläUet
poliisivoiman avulla viettämästä Le­nin-
juhlää muutama ^ v ä sitten.
tulosta, ja sakotettiin häntä 50 dol-1 si llä tuo reipas merimieselämää ku-laria
j a kulut, sekä määrättiin häne: ivaava näytelmä jo itsestään missä
säilytettäväksi piirivankilassa siks; sitä vaan on näytelty, on vetänyt
kunn^ siirtolaisuusministeri päättäi katsomon puoleensa- Näytelmässä
hänen kohtalostaan.. Mainittu Har* ©n musiikkia joksikitt yhtä paljon
kanen kerrotaan karkcitetun täältn t n i n tavallisessa operetissa j a ne o-
^ _ Suomeen knif^ vuotta sitten j a sitä vat Emil Kaupin säveltämät, Eeip.
Mutta poliisi ei tyytynyt siihen, että ennen on hänet karkoitettu Yhdys- paat merimiestanssit j a komeat kuo-e
«^ti vyo^kers (kommunisti) puolueen' vaUoista jonne h ä n oU mennyt luvat- rolaulut pitävät katsojan hilpeällä
Kun tienaamismahdolliscudct P i - tain "rikokseJlista" ja lakivastaista j ^ j i e t kokoontumasta vuokraamaansa tomasti täältä Canadasta. Siirtolaiö- tuulella. Näytelmä on joskus aikci-geon
Timber-yhtiön kämpiUä supis-; toimintaa.' Ne n ä j t t i v ä t luulevan Lester haaliin. vaan vartioi kaupun- virkailijat kuuluvat sehttava^ ette
tuivat niin vähäisiksi, että miehet,: e t t ä on suorastaan rikos, että työ- gm talkkia haaleja, etteivät vain H a n k i n ei ole sita tojia a u t o ^ i a on näytelmä nudeleen harjoiteltu,
jotka olivat työskennelleet kämpii-jläLset pyrkivät yhteistoiminnan puit- J ^ u n i s t i t niihin pääse viettämään ^kSS^ ^^-^'"'^If ^^^^ on kunmtetty enem-lä
viikkomääriä, olivat edelleen sa-[ teissä määräilemään, millä ehdoilla'«eiiettvä juhlaansa. , dennakoisesti tultanee karkoittamaan huomiota, samoin tansseihin,
maila asteella kuin kämpälle tulles. he suostuvat työnantajilleen rata-, p ^ y ^ oi^gtui estämään Lenin-juh- kuin myös näyttämöasetus on ko-,
saan, vieläpä useat olivat edelleen pölkkyjä tekemään. Useiden ilmeis-', vieton mutta £illä ei se suinkaan' YLHÄISISTÄ VIEEAISTA ^o^^^f, nusittu. Siis jokainen joka
velassa yhtiölle piUuista j a muista t ä kävi selviUe, että he olisivat oi- ^.I^ li^^S^^T^^ ' kynneUe kykenee, katsomaan lauan-i
. « , s o : • ^ « l ö i a j . e s i^^4. „..:T.I , . , - i , : , . . , i * „ ; „ : . , estänyt työläisten ajatteiemasia, e i u t näillä palstoilla tullut joskus en- taina t ä t ä reipasta laulunäytelmää.
Cenrral .drerti.me r . . « TSc. per eol. inch. Minimaa rharge for « n j l e ln*ertio» 73c. The
>« the hert adrertUint meiiua anong the rinnirfi People m Canada.
"ki^jottakaa aadeiieen liikkeenhoitajan'soen, koska siihen kaikki työläisct mielipiteitään
innolla suostuivat. nähden. Siellä oli
I j . etJe m:Uo;n tahaaaa »aa rartatiiU en»imiiM;en kirjeeMenae
, ^ ; ! ; ^ l U . e l l a nimellä.- J . V . K A V N A S T O . » i i k k e e n h « . . « i ..
Sotaan varustatttaminenCanadassa
ImperialisUset maat varustautu­noja
varten on myönnetty kaksimil-vat
kuumeisella kiireellä uuteen ih-misleurastukseen,
mikä saattaa puh­jeta
joko imperialistien yhteisenä
hyökkäyksenä Neuvostoliiton kimp­puun
tai sitten kahden suurimman
imperialistisen maan, Englannin ja
Yhdysvaltain väliseksi kamppailuk­si,
.maailman herruudesta. Canada
myös lukeutuu imperialistbiin mai­hin.
Se on sij ottanut pääomaa ul­komaille
yhteensä 362 milj. dolla­ria
V. 1923—1—1. Se myös val­mistautuu
imperialistiseen sotaan
vointinsa mukaan. Canadan kunin­kaallista
laivastoa varten rakenne­taan
parhaillaan kahta uusiaikaista
lykkivcnettä, jotka tulevat maksa­maan
noin neljämilJoonaa dollaria.
Meriväen liitto-niminen järjestö pi­tää
yllä voimakasta militaristista
propagandaa. Määrärahoja soti­laallisia
tarkotuksia varten korotet-
Palkkatakiat alhaiset
palkankorotukseen ^ ^^^ät hyväksy luu olevan ensimmäinen "kuninkaal- ssnä tulee tunnettu unkarilainen
i joitain järjesty, minkäänlaisia työläisten järjestöjä, | linen" vieras t ä äM järvien päässä tä-1 laulunäytehnä "Hevospaimen'\ —
neitäkin työläisiä. He eivät sano-'mutta kaikista eniten he vihaavat e-: n ä vuonna. J. Leon Lazarowitz, kuten siitä tuonnempana.
. neet sanaakaan puoleen eikä toi-' distysmielisiä unionisteja ja kommu-j hänen nimensä kuuluu, ^ ^ t - l .
Ensimäisenä kokouksessa otett,iiiin„ 'seen. Tuntui siltä, että tuolla käm-' nisteja, koska ne selostavat työläisU- kustaneensa pommaamalla 3ol,750 V A P A U D E N P A I K ^
esille palkkataksat. Yhtiö m a k s a a pällä ei kukaan saanut eikä uskal- le koko totuuden, Lynnin virkakxmta
vain 1214 senttiä ratapölkyn teos- ^»n^t sanoa sanaakaan työläisten e-. toimii vain kenkätehtailijain lakei-
Mutta tällä keinolla ei suinkaan a i ­naisesti
voida pitää työläisiä Lynnis-
- . , . ^jcakään pimeydessä. He ottavat yksis-mestv-
vässä julkaisussa) kiinnite- Maksuehdot huomattiin mitättömän f"""?."" poika huomasi,^ « " ^ t ä än leninismistäkin vielä selvän ja
tään erikoicta huomiota Canadan alhaisiksi. Varsinkin kun ottaa vie- Jakkolahettien tuomat tosiasiat o h - 1 ^ ^ ^ ^ ^j^^^^^^
laan eriKouia nuoiuiind ^a«au .j^ Huomioon, että metsä, josta rata-'vat sita laatua, ettei niita voineet
slrateesisten asemain tutkimiseen jpg|jj]jyj|^ tehdään, on lyhyttä, tyve-;|">mota, hyökkäsi hän esiin j a vaati
kuin myös Canadan mineraali- ja
polttoainevarastojen merkitykseen
sodan syttymisen varalta. Miliisin
käytettäväl^i myönnetään lisävaro­ja,
Canadan keraikaalisten teoUi-kästä,
oksaista j a yleensä huonoa, isänsä määryksestä poistumaan, " ja
poistumaan heti, taikka muuten r ä -
Päatettiin vaatia Iisaa palkkaa
Yksimielisesti päätettiin esittää
j ä h t ä ä " , kuten hän sanoi.
Lähetit, jotka eivät L . Mäen
täjiään vastaan.
Se aika el ole kaukana.
yhtiölle palkanylennys-vaatimus seu-; kämpän isännistön tavoin halunneet
raavanlaieena: 15 senttiä ratapöl- keskustella käsin, laittautuivat läh-suuksicn
sotilasarvoa tutkitaan ja kyii teosta, 3 senttiä kitauksestä j a tökuntoon, yhä edelleenkin vedoten
niiden kehittämiseksi on myönnel- alimmaksi kuukausipalkaksi 50 dol- työläisten yhteisetuun kysymyksessä
ty noin 11 tai 12 miljoonaa dolla­ria.
Canadan sotilaalliseen tilanteeseen
laria ylöspitoinccn. ' 1 olevassa asiassa. Samalla huomaut.
Kaksi työläistä valitsi kokous sa. [taen, e t t ä luokkatietoisin aines tulee
notun esityksen viemään yhtiön seisomaan palkankorotustaistelun ta-konttoriin,
tarkotuksella, että se kana
Port Arthurin uutisia
mailia viimeisen yhdeksän vuoden a i ­kana
ja käyneensä kalkissa maail­man
maissa, paitsi Alaskassa ja Ve­näjällä.
Nyt on h ä n matkalla Alas­kaan,
j a Venäjällä hän el aio käydä-
TÄVÄN TYÖN TULOKSIA
Juuri päättynyt Vapauden leyi-tyskilpailu
ilmaisi parhaat tulokset
kunkin paikkakunnan saavutuksista,
^Zs^u^^^U^ oleT^nl^ ollen nilsUi Toronton a^tatsioniko-paljon
iävk^ pist£iäkseen neTiä3Ji^.^'}^\'^^^^ Tä-sinne.
Parasta muuten lieneekin, että."»^ yksinomaan johtui siita etta sa-el
hän sinne mene. Mahdollisesti ei f^^^» paikkakunnalla toimi
siellä vetele seUainen vouhottelu. Sat- yapauden asiamiehenä Sjöman,
tuu niin panisivat vielä hänen "ylhäi-'jo^^a talla kilpailuajalla hankki 75
syytensä" työhön.
••METSÄJÄTKÄT JA HEIDÄN
MORSIAMENSA"
Metsäjätkät eivät ole mitään har-
HAKEKAA KIRJEENNE
Vapauden täkäläisessä konttorissa
on kirjeitä seuraaville henkilöille. E i ­no
Ala, Frans Aho, Olya Anttila, Toi­vo
Aitonen 3, Lauri Ahola, P. Alatin.
uutta Vapauden tilaajaa paikkakun­nalle,.
sekä uudistuksia samalla a-jalla
27, tehden summa yhteensä
dollareissa $500.00. Summa olisi
aikalailla muuttanut Toronton pai­kallisien
Vapauden kilpailussa ole­vien
asiamiesten asemaa^ milteipä
olisi paikkakunnan nostattanut en-
S"^^2"».^>,^*^'^°; S!"" «palkinnolle. Tämä nyt vaan pää-siksi,
ettei toverit muilla
S^,.^!™'J^„>?"?L°r;..^^^^ saisi käsitettä, että
nähden on otettava huomioon kaksi | sieltä edelleen lähetetään yhtiön ovat
perusseikkaa: 1) Kingin hallitus on
yksi Britannian imperialismin liit­tolaisista
vastaisessa blokissa; 2)
Englannin ja Yhdysvaltain välisen
sodan puhjetessa joutuu Canadan
tiin viime budgetissa kaikkiaan 20'porvaristo pulmalliseen asemaan. Se
prosentilla edelliseen verraten. Il-mailuvoimien
kehittämiseen on
niyonnefly 3,195,037 dollaria. Ca­nadan
kuninkaallisia ilmailuvoimia
varten rakennetaan 36 uutta soti­laslentokonetta.
Bescon intressien
turvaamiseksi sodan aikana raken-neraan
Ilalifa.xiin puolen miljoonan
dollarin lavarahuone. Merivoimien
ylläpitoa varten pn myönnetty er;.
koinen kolmenmiljoohan dollarin e-rä.
Hudson Bay rautatierakennuk­selle
ja merenkultillc annetaan eri­koista
huomiota, joilla kummallakin
oh määrätynlainen sotilaallinen
merkityksensä*. St. Hubertin lento­kone-
ja ilmalaiva-asemaa, y.m. me- huomiota.
tehostettu Britannian imperialismin
propaganda, ipitä täällä nyt parhail­laan
käydään, on erääiiä vaikuttime­na
kansalaissotaan Canadassa sil-loinf
kun brittiläisen ja amerikalai-sen
imperialismin vastakohdat jou­tuvat
kriisitilanteeseeni Kansalab'
sotaan tullaan Canadassa joutumaan
siis eri imperialististen valtain vä­listen
etujen ristiriitaisuuksien ta­kia;
• •.
Puhe sodan vaarasta Canadassa ei
suinkaan ole mikään abstraktinen,
aateperäinen toimenpide, vaan pe­rin
konkreettinen seikka,. jolle työ­väen
on lainattava mitä suurinta
Port Arthurissa sijaitsevaan kont- Kokousta ei kämpällä pidetty, sillä
teriin. Vastausta kokous sitoutui eihän siihen "uskallettu" ryhtyä,
odottamaan kolme vuorokautta, eli kun e i ^'itse" Mäki ollut saapuvilla.
Säälittävää, että ihmisiä palkkaor-juuden
lisäksi voidaan pitää vielä
koska usean kämpän työläiset vinaisia oUolta näillä mailla. Heitä f ^ E ^ ^ ' ^ ' ^ ' ^ - ^ ei juuri mitään kilpai-yksimielisesti
niin päättäneet, tapaamme melkein kaikklaUa, varsin- t ^ ^ ^ ^ r * ^ ^ r / ^ V n S T «J»"» saatu aikaan. Nämä
_ M t = »<i,„o« <«ii«iT, Johnson, Edward Jarvi. Evert Karik- . e.-x i. i . . M _ _ - - - . .
tammik 24 p : s t ä 27:teeh päivään.
Yhtiön vasUns kielteinen
NihkelUrttstm osakkeet, sata^^ pasifistit
Muutama viikko sitten sanoi eräs
amerikalainen osakkeiden välittäjä,
että "amerikalaisel rahojen sijotta-jat
ovet nikkelimalmin vallassa.
Mutta saatetaanko heitä siitä syyt­tää?
Vajca viisi vuotia ^itlen oli
International Nickel Companyn ar­vopapereilla
30 miljoonan dollarin
markkina-arvo. Tällä haavaa on
niiden niarkkina-ar>o yli 1,000 mil­joonan
dollarin. Kahdensadan mil-jcoaan
dollarin vuotuinen lisäys
cn"opapicreiden hintaan on sentään
semmoinen seikka, mitä ci saateta
Ylenkatsoa edes osakemarkkinoilla.
Ontariossa ci ole nykyään yhtään
enempää nikkeliä kilin mitä sitä
oli viisi vuotta sitten; eikä sita ole
esiin kaivetliinakaan paljoa enem­pää
kuin viisi vuotia takaperin.
Mistä sib johtuu, että nikkelitrus-tln
osakkeiden hinnat ovat kohon­neet
siinä määrin, että nikkelikor-poratsioni
kuuluu biljoonakorpo-ratsionien
luoUcaan, joitai on Ame­rikassa
kaikkiaan kahdeksan ja jois­ta
itsekunkih osakkeiden Jiinnat vas­taavat
Canadian Pacific rautatieyh­tiön
kaikkien arvopapereiden hinto-j
a ? ' , - . : '
Viime maailmansodan aikana vie­tiin
nikkeliä Canadasta kiertoteitse
Saksaan. Ja Saksan sotilaat am­puivat
Canadan nikkelistä valmiste­tuilla
kuulilla niitä sotilaita, joita
Ontariosta oli lähetetty rintamalle,
muun muassa puolustamaan nikke-likorporatsioneja.
Tämän seikan
en myöntänyt todeksi semmoinen­kin
lehti kuin The Finxmcial Post,
liikemiesten äänenkannattaja.
Moinen, menetelmä kävi laatuun
silloin, kun Englanti ja Yhdysval­lat
yhdessä tappelivat Saksaa vas-tacn.
Mut!a railen olisi Englan­nille
käynyt, jos se clisi tapellut
Yhdysvaltoja vastaan?
Viima maailmansodan päätlynii-scn
jälkeen on loordi Melchelt yh­dessä
Canadan kapitalistien kanssa
ijhlynyl valtaamaan nikkelileolli-sjuden
kontrollia an:crikalaistcn ka-
Mainittuun palkanylennysvaati-mukseen
sai työläisten lähetystö
kämpän yli-isännistöltä heti vastauk­sen,
että palkkoja ei tulla ylentä­mään.
Tammik. 27 p. kutsuttiin ko­koon
toinen yleinen työläisten ko­kous
harkitsemaan tilannetta. K o ­kouksessa
käytettiin runsaasti pu­heenvuoroja.
Lopuksi tuli päätök­seksi,
että äänestämme, lipuilla, jos­ko
julistetaan työmaa lakkotilaan.
henkisiessäkin orjuudessa.
Y l i 100 laldcolaista saapunut
kaniiunkiin
; Tätä kirjoittaessa tammik. 31 p.
on jo y l i sata lakkolaista,saapunut
kaupunkiin Onion Laken kämpiltä.
Eilen illalla pidettiin lakkolaisten
kokous Työn temppelissä Port A r ­thurissa.
Ylä-sali oli aivan tnngok-
Suuren suuri enemraistö^työläisistä «ecn asti täynnä, lakkolaisia. Ensin
oli lakon kannalla j a niin alkoi pui- otettiin keskusteiira alaiseksi, josko
deii mittaus seuraavana : puivänl» kaikki saapuvilla olevat ovat yksi-
Kämppä tyhjeni parin päivän perää- "»»f^^^^sti lakon, jatkamisen kannalla,
tä. Kämppä n:o 41 iden miehistön il^H",'!'^ . puhe.^nvuoroja r käytettyiin,
seurates^ ^esimerkkiä. - sÄin'?^*^i, ^^^*^vta'^*«^"" jatkamisen
Lingvistin kämpän miehet' oli^^t*an"aMa voittoisaan loppuun saakka.
myötätuntoisia asiallemme ja s a - ' ^ * ' » ^ ^ * » ^ ^^
maila omalle asialleen j a lupautui- If^^f^Y^- , N i i n yksimielisesti äänes-vat,
ilman kokousta pitämättä, läh.'J»vat kaikki lakon jatkamisen puo-t
e ä taisteluun.
Mutta kun lähettimme saapuivat
Lennard Mäen kämpälle, kohtasi
a varsin omituinen vastaanotto;
lesta, ettei yhtään ääntä tullut sitä
vastaan. - r.
Tähän mennessä PigeonTimber-yhtio
on lupautunut ratapölkyn te­kin
näin talviseen aikaan. Jolloin
suurin osa paikkakunnan miespuoli­sista
asukkaista ovat metsäjätkiä. K u ­kapa
el heitä siis tuntlsL Mutta
oletteko koskaan nähneet häntä mor-
'siamensa^ seiirassa? Uskallan otaksua;
että suurin osa teistä el ole. Ette ole
koskaan tullut ajatelleeksi, että met-säjätkäUä
morsianta koskaan onkaaii.
Olette tottuneet pitämään häntä j u ­rona,
alati vakavana, maailman mur-
Jomana oliona. Jonakin sellaisena
välttämättömänä pahana jota liinan ei
yhteiskunta tule toimeen, mutta Jolla
ei ole'eikä tulisikaan olla, minkään­laisia
elämännautmtoja, koska, h än
ei niitä kuitenkaan osaisi hyväkseen
käyttää.
Mutta jos nyt kullienkin haluatte
tulla vakuutetuksi siitä, että metsä-
Jätkälläkin on kalkki inhimillisen
luonteen ominaisuudet, sen vaiol^fat
ka. Aukusti Blallio. Frans Kallio. K a l ­le
Kangas 2. Oskar Kautljainen. A,
Koivu 2, Joon Kankos. S, Kokkö,
Martha' Kuusinen. Lydia KoskiQ^,
Kate Korhonen. Albin Kokko, Yrjöi
tov. Sjömanin hankkimat tilaajat ei­vät
ollenkaan tulleet kilpailutilaston
yhteyteen, Samoin kiertävän työ
ei yksinomaan ole rajoittunut leh­tien
levitykseen, samalla ajalla on
Luode, Jussi Lehtoneii. Nlllja Lehto- J!" «"STTiyt kli-j^lisuiitta noin
nen. Wäinö Mattila, Hjalmar Mantere,
Eino Mikkonen 2. Etvart Metsäpeite
2, Air. Myllymäki, Kustaa MyllyahO:
M. Mäki. Hanna Mäki 2. Johan Mäki,
Paavo Mäki. Lauri Mäki. Emil Mär
kelä, Jalmar Manner. Santeri Ojala,
Toivo Niemi. Aino Palonen^ Evert P a -
salalnen. George Päivinen, E. Pazala
Kusti Raita, J. Rislen, Antero Sal­minen,
Samii Santanen, Johan Salo­nen
3,. Lauri Salmela, Mikki Seppälä
Tauno Syvänmetsä 2, Oscar Suhell 3
E. Salo, Warja Stulande, Impi Syrjä,
Anselmi Toivonen, J . Toivonen, AUT
kusti Tilioneh, Aino Uusitalo. 1, Uiisf-ja
varjo puolet; jh Jos''sen lisäksi v l f e - ^ ^ ^ a n e n . Kno Viljamaa. Wm.
lä kaluatte viettää liupalseii illan/
Illan sellaisen jolta on ainoastaan hor^.
vöin tarjolla. ~ N l l i i saapukaa' sitten
osaston haalUle helmik. 9 p:n Iltana,
smoln siellä esitetään "Metsäjätkät
morslamlneen."
JÄÄ LUJEMPI KUIN SILTA
Kun International hlghwayta puh-
5!Wnkkq,; Paavo Väinölä, :^onstantln
öström'5,. .':•„••.•'•••.',.•..••'•;
.Näissä kirjeissä .on-huomattava mää­r
ä sellaisia Jotka ovat jo keiran. Jotkut
useammankin, käännetty. Jonnekin
mutta' ovat palautetut takaisin tänne.
Asianomaisia pyydetään nyi viivytte­lemättä
ilmoittamaan olkea osotteensa
Jotta • kirjeet voidaan l^iettää. heille.
Muussa tapauksessa tullaan ne Ca-
$850.00 arvosta, sekä ottanut ilmo.
tuksia $80.00 ollen hänien liikevaih­tonsa
kuluneen kolmen kuukatiden
ajalla yleensä 1.400 dollaria, joka
paikallisiin oloihin nähden tähän
vuoden aikaan on tyydyttävä saavu­tus
ja todentaa seii, että suuret
joukot täälläkin ovat yhteydessä
Vapauden liikkeen kanssa.
• V A P A A OHJELMATILAISUUS
järjestetään" Törorilon osaston huo-neustolle
sunnuntai-illalla, helmi­kuun
10 päivä, alkaen kello 7.30.
Tilaisuuteen bn j ä r j e s t e t t y monipuo­linen
arvokas ohjelma. Saapukaa
siis läsnäolijaksi nuoret j a vanhat. ,
. . . . —J. .
Kämpän runnarin poika selitti isän- kohintaa kohottamaan sentillä kap­sa
määräyksen olevan, ettei ketään paleelta j a kitaushintaa yhdellä nel-ulkopuoHsia
saa päästää kämpälle, jäsosalla sentillä. Tuota korotusta S t s ^ v ^ M^lHto^^^^^ ^1^^'%'^.^"°^^?^''—^t^^^ pitalistien käsistä.. Nikkelitrustin Lähetit kuitenkin selittivät, etteivät eivät lakkolaiset hyväksyneet, vaan Mosquitojoen, yU ^ johta- • toon.. ä d t e .«deUe^Q alkuperäiselle
osakkeiden hinnan kohoaminen on nähneet mitään ilmoituksia tien var-j päätettiin pysyä alkuperäisissä vaa-ylitenä
osotuksena tästä nikkeli- kämpälle saapumista, timuksissa.
omaisuuksien omistajain yaihtunii-dlstava
lumiaura tammik. 30 p. ajoi nadan postlsäädösten mukaisesti l a ­noin
mailin päässä Fort Wimamista hettämään kuoUeltten kirjeitten viras-sesta.
Läheneväin tapahtumain var­jot
alkavat olla näkyvissämme —
tarkotamme lähenevää, Suurbritai-nian
ja Ylidysvaltain välistä solaa
(ellei hyökkäystä Neuvostoliiton
kimppuun katsota sopivaksi ennen
niin eivät he olleet tietoisia siitä.
Samalla selostivat, e t t ä työläiset toi-
Paikalliseen hallituksen työväen-virastooii
on tiedotettu, mitkä käm-silla
kämpillä ovat pitäneet kokouk- pät ovat lakkotilassa. Ja sieltä,
sia, joissa ovat keskustelleet tällä; vaikka onkin vientiä lakonalaisille
alueella maksettavista palkkataksois-i kämpille, niin ensin kaikille ilmoite­ta
Huomanneet maksut Inan alhai-,taan. että työmaa ori lakonalainen.
siksi j a kun yhtio ei ole suostunut; giten saa jokainen oman harkintan-i
palkkoja korottamaan työläisten. mukaan lähteä rikkuriksi, tai py-
; vaatimuksia vastaavalle tasolle, nimjsymään poissa sieltä ja säilyttä-sitä).
Eräänä toisena merkkinä lähene-vaUe
sillalle, niin murtui sUta Ja aura lähettäjälle palautettavaksL Koska
vajosi Jäälle_sUlan mukana. Jää kui- näissä, kirjeissä harvoja pplkkeuksla
tenkln osottautul lujenunaksi kun s l l - lukuunottamatta el ole palauttamis­ta
kestäen auran j a sillan yhdlstsmeen osoitetta. — S.
painon. Ja koska oli ainoastaan jol­takin
Jalkoja alenpana siltaa, niin el
sen murtuminen aiheuttanut mitään'
suurempaa vauriota.
TLXTANEE KARKOITTAMAAN
EPÄMIELUISENA
Joitakin pälylä slttsn vangitsivat
poliisit siirtolälsvlrkallljaln avustama-uutisia
^
TORONTON SUOMALAISEN
ovat p ä ä t t ä n e e t lakon avulla ryhtyä: rehellisten j a luokkatietoisten ...xcu,.u.v.r.amjam a. SEURAN
, , , Ä y ^ ^ m l S f t S m l n t - ^ ^ ^ ^ ^^^^ ^ ^ ^ ^ I - Siimes Hankanen-nimlsen suoma- näyttämöllä menee ensi lauantaina
vasta kamppailusta (missa Canada kämpän miehistö suhtautuu tähän
tulee olemaan tappelutantersena, 1 kysymykseen. Ovatko tyytyväisiä
elleivät työläisct näytä hampaitaan nykyisiin taksoihin, vai haluavatko
siihen mennessä) on pidettävä niitä 'fy^^^ä J^'*!*^,!?^^^" yhdessä toisten
• T- . • • .1 1 — ;kamppien työläisten kanssa korotta,
ukuism pasifisteja, jotka nykyään „,aan elinehtojaan.
kureen kaupfalla antavat painotuot- Keskustelu oli varsin vaikeaa, sil-teidcn
avulla rauhan selostuksiaan, lä kämpän miehistössä näytti o l ^
kuten he tekivät vähää ennen viime '^«'^ ainesta. ^_ jotka eivät ymmärrä
•naaitoansoaan alkamista. ÄL^ÄÄS
IMusla on hyvana esimerkkina vi- useihin oli isäntänsä kyennyt istut-rastaan
eronnut' tuomari Russel.
Maailmansodan edellä oli hän kan­sainvälisten
rauhan ja sovittelulau-takuntaih
jäsenenä, osallistui kan­sainvälisiin
neuvottelukokouksiin ja
piti puheita isänmaallisissa klubeis­sa
Canadassa. Nykyään on hän jäl­leen
samanlaatuisissa hommissa
suuna ja päänä, vaatien-Yhdysval­tain
ja~Suurbritannian välille tois­tensa
"ymmärtämistä" ja vastuksien
selvittämistä.
Mita enemmän pasifistit surkut­televat,
kammovat ja kieltävät sil­kan
sodasta ajattelemisenkin, niin
juuri näistä seikoista me saatamme
tietää, että kettu _on nuolemassa
kanan höyheniä. Yksikään pasifis­ti
ei tahdo tutustua niihin taloudel­lisiin
perussyihin, jotka tekevät so­dat
yhtä väistämättömiksi kapitalis­min
A^allitessa kuin mitä työttömyys­kin
on.
Suurten sotakenraalien suorasu­kaisuus
on sitävastoin paljoa sie-detlävämpää
kuin pasifistien rau­hanlaulut.
Ranskalainen kenraali
Foch. esim. peittelemättä myöntää,
että nykyinen kauppakilpailu aihe­uttaa
uuden sodan. Ja virastaan
tamaan ajatuksen, että työläisten
palkankorotusvaatimukset ovat jo-eronnut
yhdysvaltalainen vara-ami-
Lakkokokoukscn valitsemat.
Ui|si kaasu K e l l i ^
"rauhan" aikaiia
New Yorkissa on tunnettu keniisti
t : r i Hilton Jones keksinyt uuden
myrkkykaasun. Jonka arvellaan olevan
niin voimakasta, että S3 voi tuhota
koko maailman. "Uusi kaasu on val-kutukseltawi
nim hirvittävä," sanoo
Jones, "että epäilen tokko mikään val-lalsen
miehen eräästä täkäläisestä Pasi Jääskeläisen kirjoittama j a E -
majatalosta jossa hän asusti. Tammi, mii Kaupin säveltämä laulunäytel-kuun
31 p. h ä n esiintyi polUsioikeu- ma "Laivan kannella". Kukaan ei
dessa syytettynä luvattomasta maahan silloin malttane olla poissa haalilta.
Maxim Gorkij:
raali Plunkett myöntää saman sei- j uo uskaltaa ottaa sitä käytettäväk-kan
sekä lisää: "Mitä kansakuntaa; seen. Muutaman sekunnin kuluessa
vastaan Suurbritannia rakentaa (so-talaivojaan)
? Se rakentaa jotakin
toista .valtakuntaa vastaan. Mikä
se valtakunta pn?"
Sodan puhjettua tulee nikkeli,
mikä on ehdottomasti välttämätön
ammukkeiden valmistamisaine, tuot­tamaan
niin suuria liikevoittoja,
että se täysin oikeuttaa nykyisten
keinottelijain toivomukset. Sola on
erottamattomana osana heidän suun­nitelmistaan.
Yhteiskunnassa on olemassa vain
voidaan sen avulla tuhota kokonaisia
armellakuntia yhtä helposti kuin mies
voi puhaltaa kynttilän sammuksiin."
T:ri Jones näyttää pientä metalli-kappaletta
j a sanoo: "Tässä ön eras
toinen pikkukekslntö. Se on metallia,
Jota kutsutaan beryllumiksl. Se on
kaksi kertaa niin koviaa kuin teräs Ja
painaa puolta vähemmän kuin alu-
Neljäntolsta vuotiaana ensin opit­tuani
lukemisen taidon aloin käsittää
lukemaani. Kuitenkin se oli minusta
hyvin vaikeaa ja työlästä. Minun
Isäntäväkeni olivat tyypillisiä plkku-mlnl.
400 hevosvoimainen lentokone-moottori
tästä metallista tehtynä tu­lee
olemaan niin kev3rt, että inies voi
kuljettaa sen kainalossaan. Kuvitel­kaa,
että Joku maa lähettää melkein
näkymättömästä liakelitlmetallista
. tehtyjä ja beryUumista valmistetuilla
yksi mahti, mika saattaa kääntää 1 moottoreilla varustettujen lentoko-ylösalasin
heidän suunnitelmansa, neiden legion vihollismaahan Ja kai-
Ja se mahti oh proletariaatti, mikä lentokoneissa on uudella kuolet-r
. -Il V •• . tavalla kaasulla täytettyjä pommeja,
kaivaa nikkelin esim maan uumenis- _ jäiki tulee olemaan kauheata!"
ta, valmistaa kaikki muut tavarat'
j a mikä on vielä palkkaorjan .Zff^L^T"^^^ r . , M • . . listit valmistelevat samaan aikaan
porvareita, joiden mielestä kiinnosta­vin
asla elämässä oli ruoka j a ainoa
huvitus — kirkko. Minä palvelin
Juoksupoikana puodissa, piikana hei­dän
asunnossaan Ja apulaispoikana
keittiössä. Talon, jossa asulnuhe, o-misti
eräs tieurakoitsija, raaka Ja kar­kea
mies. mnellä oli työssään kol­misenkymmentä
työmiestä, kaikki ne
olivat "musikoita" (pikkutialonpoikla
j a torppareita) Vladimirin kuveme-mentistä,
N|lfflä oUvat majoitetut
maapermantolseen Myljalka-kellariln.
Huonon Ja suorastaan kelvotttnnan
aterian jälkeen hiipivät he huoneesta
ulos pihamaalle, mihin vain voivat,
sillä kellariin ei heinä ollut halua
Kun he olivat aina pölyn ja saven
tjahraainia, näytUvät he minusta ylös-nousseUta
kubUellta. Jotka on herätet­ty
vastoin omaa tahtoaan vielä ker­ran
kiusaantumaan kurjaan elämään
"Hieno väki". Joka talossa asui, oU
enimmäkseen laiskoja ja rehttuilevla
upseereita. HeUlä kaikilla oU sota-mles-
palyelljat, jolta he humalassa o l -
mennä, sillä sinne tuli aivan sietä-mätön^
löyhkä Ja häkää kellariin ase­tetusta
kamiinasta. Mutta nähdes­sään
heidät pihamaalla, huusi tieura­koitsija
heille:
— Vai niin, te laiskat koirat,
täällä te olette ilmaa saastuttamassa.
Minun talossani asuu hienoa väkeä
sanon minä, luuletteko te, että hei<mti
I • 1 -1 • • ' • . . .-..-vv_.v..<iv oauiiiöÄii i».ut.aaii on huvittavaa T i S b r j ^ frptHänlniirignTip
leissa kaikissa muissa maissa paitsi kun puhuvat setien laittomiksi julista-! sikoja. «amaisianne
Venäjällä, missä se on murskannut niisistä, aseittenriisumisista ja myrk-i Hiljaisina Ja korvat humullaan
kalileensa ja laskeneet siellä todel- ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ käytön kieltämisistä mah-1 kömpivät he kellariin. Kaikki nämä
lisen pohjan tulevalle maailman f ° ^ . ^ a . sodissa. Uusien hirviöiden|^läUet oHvat raskasmielisiä Ja vä-r
n i l i o U . *iliJ^J^si joutuvat yhta hyvm 5iviiU-lh- hapuheisia, nauroivat h a ^
raunaiie. jmiset kuin sotilaatkin. • lavan en heidän kuullut minoinkaan.
lessaan Ja muulloinkin pieksivät a i ­van
veriin saakka: Heidän rakasta­jattarensa,
siroiksi koristellut j a sa­vukkeita
polttelevat naikkoset, hakka­sivat
näitä palveUJoIta myöskin; myös­kin
näriiä Joivat — useat heistä joi­vat
itsensä kuoliaaksL
Sunntmtaisin tuli tleui^oltsija
kuistille ja. äyskl:
— Siinä on sulle j a Jos mukiset,
saat leuoillesi.
Myöskin työmiehet öUvat raakoja,
väärämielisiä toisilleen Ja erikoisem­min
he vihasivat upseerien palveli­joita.
Joka sunnuntai sattui verisiä
yhteenottoja heidän välillään. SI-South
River, Ont.
MIELENHÄIRIÖKÖ?
"Täällä asuva suomalainen farmari
A. Ojala on sairastanut useita viik­koja
f luuta kotonaan, mikä on nyt
saanut niin vakavan luonteen, mitä
voi ..pitää todennäköisesti mielenhäi­riönä.
Hän v.k. 27 p n ä oli karan­nut
eli lähtenyt pois farmilta ko­toaan.
Sittemmin oleillut ympäris­töllä,
ja kaupungilla olivat neljä
miestä vaivoin saaneet sairaan mie­hen
putkaan 29 pnä. Missä hän ei
ollut pysynyt kauan, vaan murti
kalterit ja lähti. Sitten 30 pnä
hän on y r i t t ä n y t , leikata kurkkun­sa
ja on nyt heikossa tilassa haa-vain
j a pitlcällisen sairauden joh­dosta.
On muuten ikävää ja moi­tittavaa
se^ ettei sairaalle hankita
hoitoa. ya.an pistetään putkaan^
maan^sääliväiatä sanaa heille. E n mis­sään
tapai&sessavitftänyt heistä, kaik­ki
oli oikein'heille Ja minä puhuin
"muslkoista" samalla halveksumisella
kuin muutkin, toisin sanoen, niinkuin
i^ntäväkenl ja upseerien palvelijat
tekivät. Oli terpeetcnta osoittaa Jsää-liä
moista joukkoa kohtaan, olisihan
pitänyt raastaa heitä j a iloita heidän
kanssaan, mutta ei minulla ollut sel­laiseen
alkaa. Ja idtäpaitsi minä ra­kastin
enemmän kirjoja. Löytyi iiiin
äärettömän paljon likaa, saastaa ja
vääryyttä, joka ympäröi minuai mut­ta
miksi puhua tästä helvetistä, jonka
te kumminkin tuntenette. Tässä - k l -
rouksenalalsessa ymi^Lristössä aloin
tutkimaan syvämletteiää ulkomaalai­sia
khrjallijolta; On vaikeata kuvailla,
miten ihmeellisiä asioita minä kuu-lln
maailmasta. En tuntenut, en-tie­tänyt
mitään ihmiskohtaloista, minul­l
a ei ollut aavistiistakaan mistään sel­laisesta.
Minä aloih tuntemaan, ettei
se elämä, jonka kurjiius minua kaik­kialla
ympäröitsi, ollut oikeaa, ei elä­mä
voinut olla vain sellaista, vaan ol­kea,
täydelllhen e l ^ ä o l i sellaista
kuin miksi sen kirjat kuvasivat. Var­saan
painunut silmä, turvonnut nenä
osoittivat, etteivät näriiä toverit mil­loinkaan
tappelussa toisiaan säästä­neet,
mutta rikkirevitty paita tai pu­sero
Joutui äänekkään itkennän ja va­littelun
kohteeksL l ^ m ä näyt tervat jntnpäröitsil Sunnuntaisin, kun isäri-miniiun
raskaan ja inhoittavan vai-'täväkeni oU ixiissa, ryömin ikkima^
kutuksen. Pidin säälittävinä näitä katolle. Pihamaa kihisi kuin muura-ihmisiä,
mutta mieleeni e i tullut mii- haispesä tä3mnä työmiehiä ja palve-mastl
löysin myöskin pahoja ja hy­viä
Ihmisiä, mutta toiseUa puolella oli
olemassa varmaan hyviä, suurisielui-siar
j a jaloja ihmisiä. Jotka uhrau­tuivat
totuuden ja ? oikeuden lopulli­seen
voittoon vieanlseksi. Hurmioitu­neena
aloin lukea vieläkitt tarkkaa­vaisemmin
ja opin havaitsemaan mil­lainen
läpinäkymätön sumuminua
loinkaan, että esimerkiksi olisin tuo^ lusvä;keä. Piiat j ä pesi^t^ret nau-nuf
vettä tai auttanut heitä pese-; roivat j a tärskuivat juopimöden mies­maan
likaisia haavojaan tai edes suo-^; ten raacille hellyydsnosoituksille.-Mut-
Lehtipaja
kilntoinen tee
katsacs ei aiai
työvacnliikkee
raikiiän kirja,
luetaan. Leht!
asultaan öikej
pilla j a kaivoi
opettstya erän
Hinta ainoasti
Tämä kir
on jo myyty
taan jokaisen
kaan teoksen,
ville tosiasiat
kantamaan ni
hinta on ainoa
kirj. George
osuustoiminta]
dysvalloissa sc
tärkeä myoskii
senttiä. Kirjja
ton kesknudesi
jakaa paikkak
Vaikkei 'Tass
mistä ole kuli
kahtakymmiehtJ
lä olemassa ylli
ne ovat sanast
vat ne nykyai
miltä, että olei
sl maintta .ots]
etenkin kun 1
keinen .henkilö
Rlmestarit ylee
hoista puhum
eikä vähiten ny
telöineet ja rei
töjen kimpussi
multa ovat " v i
leet kaplhapeis:
missäkin puuhi
vinä-än vaaraa
.»suudelle. Näin (
k a valta ryssän
tpsavalian. Ja
liisin tai sen m
takin Jostain
sesta! Mitä sil
kainen ,.tietää
Ori mukavaa
teUa.
X : n rannikk<
tari. (silloin) a
ta minä katsel
tuollaista irstas
taja, Leschin i
ja rääsyisin kai
limatta älykkäii
osoitti määrätt]
kohtaan. Erääi
pihamaalta tifa
tuli minun luot
oUnpalkkanL 1
ukko hengästs
Niin, niin, laus
oUri hänelle' va:
pien Jalkaansa,
oppinut herra,
äänellä. Hänen
joka luki palJOB
oli lukenut -toi!
tulivat santarm
net. • .' .-..-•^ ^
^ Minkätähdi
— Juiiri senti
teet sitä,, iddä
tiedät Sinä Jol
sinä, jatkoi häx
ja sitten kapusi
Siitä pitäen 1
minun luokseni
vänä kerroin hi
tavan tapauksei
hjrvät voittavat
set •
~ Niin, sellai
käytteU hän-
— Niin, s e 01
pahtuu elämäss
riemastuneena.
— Kaikkea ta]
nyt todellisessak
Ja oikeutta 1 ^
suus j a kateus c
ihmiset eksjmeet
tä- hyvään ja ^
mielisjTs on sul
IRmä sanat 1
herättivät EQhtol