Vapaus, March 23, 1929

              8ivii2 Lauantaina, maalkk. 23 t>;nä—Sat, March 23 No. 70 —i(H>Q
VAPAUS
T O I U I T T A J A T :
S. C. NEIL, A. VAAKA (tasUU u > , B. A - TENKU-VEX. F, YtHKO-ts, IL l-OirjASSAfj,
BcsuUTcd »t t i « Port O H U e D r j a r t t t e c l , Osu v t , »» » e e a s j ia»::«.
V A P A U S t U V e r t rJ
•Hl» tmlj ortta cX F i c s u J i «-crler» i a €Ua*i«. PaJ-VtteJ iiHr »1 S s i i i ^ f . O=t«-:o.
I L J I O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A : , ^
rj|'i4r»ma.Ift-I»«at*rt tJÄ) t r r S J . %2M Uiju t<^rtwi- ~ ATit-IiSto^^o cyrsr^n!.- carrato»ratatiet
r t l j U U , o c t » . — .Vi«iiMu35v, i ! o i«?okM^t Sfe l e r t » , 1 1 / 0 3 k»rfxJ>. — Syatft^::a'AdiKX tJJft ttra.
9tM S kcnx*. — Am^nttmimut^i-txi %2Xa L r r t * . f3yjO k a k . i I f r x u . — •KiiUHda'Aalut* $IM hma.
• * » t « : W B l » r t S>c k t i u . I I J » k k«U». — T i U > i j . ; a . i - l u i ; « n j i o r , i t t « j « t < o ; ^ ^ «a,
ttetu, UbMelliit* V-tnoixuhit.'^ rfaiiitto. •
r i L A L S H I N . N A T :
1 . k . I l i J . 6 k k . 3 k k . H . T 3 J . 1 I k . 11.60. — Yh-JrtTjJtol.B j» Sa^.ateo « k * E==inc
• a o e a l l l e : J »k. O k k . 3 k k . tZ//J J * 1 k k . 11.00. ^ ^
Taistelu soomalaiseD fyö?äen järje^^^ hajot­tajia
vastaan Yhdysvalloissa
tckunta oU laatinut esityksen voUto-varoihin
nähden, että sijoitetaan
valistusrahastcon, 2% jäsenten avus-tuslainarahastoon,
j05ta jäseiulle voi­taisiin
tehdä pienempiä korottomia;
lainan antoja ja loppu ylijäämää jae-|
Kirkland Laken suom.
poikatalo menestyy
hyvin
Ikan ulos7i;^i^ra'Äeis^a. So. P c ^ - ! j . ^ ^ ^ ^ . ^ ^ ^ ^ ^ J ^ ' ^^
Kuultuaan Worcesterin, Mass., suo-»sen työläisten taloyhdistyksen (Fiinnnn--i!ccuupplinne n ukrainalaisilia jäsenillä oli; ellen Usayrla edemsen_-ra^^
malaisen työväenyhdistyksen entisten ish Progressive Society) kaappausi-Ti-; vastr.rihdGtus. etui
keraihtoon S13,""'^3.
vc?toy:|;ä3mä j
jäsftnten Aro HjTikeen ja Aarne Halo J tyksessä^^ja Brooil>-nin osuusleipomon! jastf^^^ jäsenille ja jonka jä^enstj — . ,
edustaiakokoukselle lähettämän 1 valtauksessa, joLssa tapauksisia E1L=' sijoittaisivat C5u'.:siiikkeen saastoti- j Hiljattain pidetyssä Kirkland Laken
— ' - uosikokouksessa paate^-
seuraavista asioista:
laajasanaLsen %'etocmukssn
rcttamiseitsa johdosta ja
heldäq e-{Sulkasen johdolla maahan taUattiin j Iille, j a että tämän kautta siuryttäi-1 poijjatalon v
huomattu- kaikki työläisten oikeudentuntoa ja jär; --nin käteiskauppapohjalle. ; Sijoitettu j ^j^n seu
V i ^ a u d r a tölttilai: Hu»nfs.<o 2>7, M . c k e y huM^rx. * D^ffc.0 S l . P u h r l ; n 5 % W .
V.p»udM k M i J o f i : IJLrrty E u i M . n s , 37 ^ - f i . « St. Pub«:;o 1013. P ^ t J o ^ ' . ! * : E>x W . SaÄoxr. Oot
V«(,a3<!ea l a . s s j . U c c o : L i i - r r t y E t t i l a . n j , 27 t z - r c e S t . Piifceiia 2327W. ^
Tte Vipio»
JM tite ta.U'-M U & u u »Mt»-«!» » ^ . i o ä i ^ m . k i r j ^ ^ t n o * , k>»;</tuk».« oucielUeo t i k k i e n <-.it»5«n
o o i K i K l J i ofefirä : J . V . K A V V / ^ . S T O . l . i k k » r . U ? u i » . '
iellä päätöksellään vahvistaa' yllämai- ne' etupääs-=ä kohdistuivat siihen työ-, huomattuja velkoja kijnteimistonan-: ^ vuosi _
n i u m Wnrre.^*t^rir, tvhväPnvhrfi^fvVcAn! vii««rfAn n a t a a n lov^a Vaiiricita r a s k a i m - ! ^intcjen takia. Voitto-yjijääman jaon gjyg^ olleet ehtineet
Eri paikkakomita 1
•« • I » 1 1 - r -r 1 r 1 I I » I 1 I , , , ^ ^ ^
Eckville,_Alta.
• ' " •
Jos tässä jätkäkin kirjoittaiii
kun rivin täältä länneltä VätDj^^r
palstoille. Tuli käytyä pitkäs:/
Eck\'men kauppalassa ja satui.i Ib^"^
juuri parahiksi, kun juna -aapui
silleen ja sieltä tuli miestä v.\i.;r,
minkä näköistä. Haapasin p k : ! - : ; ^ : "?
koetin muistella missä olei ^^JJl:
. ,.., nähnyt samanlaisen näyn. .-.-\a~-=
toimenpide ols viela.j^^ ^_ Siirilä, J. Niemistö. K. P e n t t i l ä | v a n h a s s a maassa kyn-n^-,',-.-.'^:"
e tcimii liian yienel- p_ Tähtinen. Tilintarkastajiksi va-j nuotta takaparin. kun Karjala- n i ' - " "^
ja kuknii nctnei moisletömhaasns-a• j^^^j^ ^ Kuusisto, P. Laine, M . T u o - ' i - . - ™ « . o
nitun Worcesterin työväenyhdistyksen j väestön osaan, joka kaikista raskaim-1 ^ i J ^ ^ ^ J ^ J ^ takia. Voitto. . - , _
tekemän Aaro Hyrskettä ja Aarne raan taakan oli kantanut ja kaikista; suhteen tultiin lopullisesti yksunieU-, ^g^jj^ jj^jjen hj-väksyminen jätettiin
Halosta koskevan erottamispäätöksen.
Cook vaatii järjettömyyden lopettamista
.Suurl>ritannian ammaUiärjfrlön ylei.sneuvo.sto kokoontuu k e s k i v i i k k f > -
n:i, maalisk. 27 pniä ja ou mahdolli:->ta, eitä läkfiä kokouk.'!e.s.^a tulee
r;.sille .MoiuJ-Turncr-CÄityksieM hylkääminen Brittiläisten teollisuuksien
l i i t o n ja Työnantajain yli«.lis?yk.iien liiton taholta. A. J . Cook, ylei.sheu-
•;o.'-ton ainut jäsen, j6ka on jatkuvasti vastu-slänut montlismia, ci tule
o l e n i a a n täs^ä kokouksensa, >illä hänen täytyy »illoin olla hiiliky-symyslä
tutkivan kanÄainväli.«en komitean i.stunnoBsa Geneves.«ä. Mutta hän on
iimotlannt M'i.sovansa peräänantamattomana mondismia vastu-^tavalla kan­nallaan
ja vaatinut "melclietlir^»-iiä" "teollisuu«rauha"-neuvotteluja ja
»iiis.'<ä tehtyjä esityksiä ko.skcvien tosiasiain saattamista jäsenjoukkojen
ti'?loon, ih.m. lausuen:
".Minä väitän, että kaikki asiakirjat —- Mondin kirjeet myös:—
ja kaikki käytyjä neuvotteluja koskev«tt to.siasial tulisi saattaa am-inattijärjcstööh
kuuluville järje.stiJille, jotta ammattiyhdistysten ko-kouk.
set voivat asia.sta päättää.
"Minä vaadin tämän järjettömyyden lopettamLsla ja voimien
kcskittänii.stä todella sataprosenttisen taistelevan ammatliyhdistys-itikkccn
raketitamiseksi." —
' Järjettöniyyttä"— aivan oikein! Sitä juuri on "melchettiläisyys".
eikä vain Suurbritanniassa vaan Canadassakin. Järjestymättömien jär
jestämiaellä voidaan rakentaa todella solaprosenttista taistelevaa ammat­ti-
ja tcollLsuusIiittoliikclUi.
Työhön, toimeen — itsensä lordi Melcheltinkin valtakunnassa!
Työväenluokan valmistelut sodan varalta
III
Osana työstä työväenluokan valmentamiseksi sodan varalta kommu­nistien
täytyy suorittaa järjestettyä työtä armeijassa, lentovoimissa ja so
talaivastossa, sellaisessakin kuin se on Canadassa. Mitään ei vielä ole
yritelty tällä alalla. Mutta jos kommunistit mielivät muuttaa tunnus­sanat
^'öman hallituksen saattamisesta tappioon ensin" ja "imperialis­tisen
sodan muuttamisesta luokkasodaksi" totta tarkettaviksi, jos he mie­livät
pukea tuollaiset tunnussanat todellisuuden lihalla ja verellä, niin
heidän täytyj vakavasti ryhtyä työhön nuorison voittamiseksi asiullecri.
Tällaisen ohjelman pilkkaajat hautaavat päänsä santaan. He sa­novat,
että sitä ci voida käytännössä toteuttaa. Mutta se voidaan. Wins­ton
Churchill, kirjassaan "Maailman pula — jälkiseurauksel", osottaa
niin tehdyn. Ja se voidaan tehdä Äudelitch. Jopa ennen maailman­sodan
päättymistä sotilaat kapinoivat heitä ympäröiviä olosuhteita vas­taan.
Ranskan armeijan )*ksi osa oli niin avoimesti kapinallinen, että
joka kynunencs mies ammuttiin. Canadalaisct sotilaat mellakoivat useis­sa
tapauksissa. Mutta nämä tapaukset eivät olleet mistään erikoisesta
merkityksestä, .sillä ne olivav vain mellakoita. Churchill kirjottaa:
"Sotilaskapina puhkesi Calaisissa. Tammikuun 27 ja 31 päi­vän
välillä armeijan tykislöosastot ja koneellinen kuljetusosasto,
jotka olivat armeijan kuicjltomin osa, olivat nähneet vähimmän
taistelua ja olivat mitä läheisemmässä yhteydessä poliitilliseen am-mattiyhdistysläisyyteen,
kieltäytyivät tottelemasta komennuksia. Ne
menivät vastaanottamaan lomullaolleita tuovia laivoja ja suostut­tivat
paljo palaavia sotilaita liittymään heihin.
"Kahdenkymmenenncljän tunnin sisällä olivat kapinoivien joh-
' . tajat noin 3,000 tai 4,000 aseistetun mielien johdossa ja kaupunki
oli heidän vallassaan. Kaikki taisteluosastot olivat siirtyneet Sak­saan
tai sitä kohti, "fa käsillä ei ollut mitään voimaa, joka olisi
voinut pitää puoliaan kapinoitsijoita vastaan. Sen takia ylikönion-taja
kutsui takaisin kaksi tlivij^ionaa etenevistä joukoista ja aset­taen
ne kaikkein luotetniinman ja kunnioiletuiinman komentajan.
' kenraali Bynjrin, henkilökohtaisen johdon alaisiksi, määräsi ne epä­järjestysten
tapahtumapaikalle.''
. Tärkeätä on huomata, että Churchill myöntää kapinallisten sotilait­ten
**oIlccu mitä läheisemmässä yhteydessä poliitilliseen ammaltjyhdis-tysläisyytecn".
Tuollaisien yhteyksien aikaansaaminen on vksi tämän
Samalla katroo Suomalaisen Työ.
väen Järjestön edustajakokous vel­vollisuudekseen
järjestöämme kohtaan
sovelluttaa käytäntöön järjestömme
sääntöjen 10: ssa luvussa säädettyjä ku
rinpitotolmenpiteitä eräisiin järjestö­ämme
vastaan, järje-tömme perusta-mLsesta
saakka vehkeillelslin järjes­tömme
jäseniin nähden. Tämän veh­keilyn
varsinaisina johtajina ovat o l ­leet,
kuten yleisesti tunnetaan, Wilhc
Boman ja Elis Sulkanen, jotka erikoi:
sestl sen jälkeen, kim viimemainittu
eroitettiin Workers (kommunisti) Puo-luee:
ta puoluetta Ja Kommunistista
' ](nterr<A*idn£!'J a vastaan [taisteluun
ryhtyneenä trotskilaisena, ovat ryhty­neet
yhdessä • Henry Askelin, Aaro
Hyrskeen. Aarne Halosen, John Hillin,
KalJe Salon, Chas. Morsönin Victor
Bergin. Walter Nurmisen. O. E . T o i ­vosen
Ja Vrjö Laitisen kanssa joh­tamaan
mitä halpamalslnta vehkeilyä
Ja hajoltustyötä Järjestömme keskuu­dessa,
liittoutuen yhieen taantumuk-sellislmpain
sosialidemckraattien, vas­tavallankumouksellisten
Industrialis.
tllaisten ja valkokaartilaiskätyrien
kanssa. Tässä haJotustyössiS ei ole
enimmän uhrannut näitä laitoksia j s>Tteen ja hj-väksyttiin johtokunnan jj^^jjQ^.yQsjjjoijoukselle.
rraakkeennnneAttttaaePs=s.aa.. . tekemä esitys. Jäsenten avustuslama- Tämän kuun 8 nrnä
Tämän äärimäisen pitkälle menneen! rahaston kääntöjen laatimmen jatet
hajotustyön takia katkoo Suomalaisen ^"^ johtokunnalle.
Työväen Järjestön kokous järjestön Keskusteltiin käteiskauppaan siir-
prnä pidetyssä koko­uksessa
hyväk;3*ttiin yksimielisesti t i -
likertomus ja samoin johtokunnan e-
Eittämä tcimintakertomus. Toiminta-jäsenistön
oikeudentuntoa ja luokka- Timminsm ja S. PorcuP^nsn; JJJ,J.^QQ^^5 päätettiin julkaista "Vapau-katsomuksia
vastaavaksi eroittaa a- kaupoissa. < Kirkland Laken kaupas-'
lussa mainitun säämöjemme kurin- alettim Uike heti alus.=a kateispoh-pltopykälän
perusteella Suomalaisen
Työväen Järjestön jäsenj^j^destä mai­nitut
hajotustyön johtavat henkilöt:
nimittäin: Elis Sulkasen New Yorkista,
jalla> ja päätettim, että velvoitetaan
jäsenet alkamaan ostamisensa kätei­sellä
ja sikäU kun johtokunta näkee
käteisostcsuunnitelman toteutuvan
N. Y., Vilho Boman-in Brooklynista. sanoen suurelta csalta. niin ol-
KNT. Vy ., tHre»n ry AAs<k.ie,„lKin^ BT»r ooklynista. keon heillä oikeus muuttaa kaikki i
N. Y., John Hillin Maynardista, Mass.,
Kalle Salon New Yorkista. N. Y . ,
Chas. Morsonin New Yorkista, N. Y -
Victor Bergin New Yorkista, N . Y . , O.
E. Toivosen Chicagosta, 111., ja Yrjö
Laitisen Chicagosta, 111., Axel öhmln ^„ . ^ . , , ., „
GUbertlstä Minn. julistaa järjestömme !.tf^^"L^if!"*,..?it' ^^^^^^
myyminen ainoastaan käteisellä. Tä­män
tärkeän muutoksen aikaan saa­miseksi
annettiin johtokunnalle 2—3
kuukauden aika.
Tämän jälkeen seurasi päivällislo-ma
klo. 12.15—l:teen. Ettei kenenkään
hälkäUty käyttää mitä keinoja tahan­sa,
parjauksia, valheita, vääristelyjä
Ja epäluulojen kylvämistä Jäsenistön
keskuudessa, ollen tuon hajotuspro-pagandan
levittämlsTällneinä juorut
yksityiskirjeet Ja nimettömät lento­lehtiset
Kaiken tuon hajotustyön
tarkotuksena on ollut luoda pohjaa
sellaiMlIe "itsenäiselle" suomalaiselle
JärJestöUe, Joka olisi täydellisesti eros­sa
kaikesta yhteydestä luokkataistelua
tässä maassa edustavan työväenliik­keen
kanssa. Ja jonka ainoana tarkoi­tuksena
olisi turvata suomalaisille joh­tajilleen
hyvätuloiset ja vähätölset
lelpäpalkat työläisten kustannuksella.
Erikoisen räikeänä esiintyi tämä h a .
jotuspolitilkka New Yorkin suomalai-riviensä
ulkopuolelle.
Suomalaisen Työväen Järjestön toi­nen
edustajakokous vetoaa kaikkiin
siihen kuuluviin yhdistyksiin kautta
maan ja kehoittaa kaikkia yhdistyk.
£iä ryhtymään toimenpiteisiin hajotus
työn tekijäin tounlnnan vaikutuk­sen
lopettamiseksi. Yhdistyksemme ei­vät
ole tarkoitetut koplakuntapoUtUk-kaa
harjoittavien ja kommunistista
liikettä vastaan taistelevien luopurlen
temmellyspaikoiksi, vaan ovat ne r a ­kennetut,
palvelemaan luokkatletoisen
työväestön yhteistoimintaa luokkava-llstusta
edistävän seuraelämän kult­tuuriharrastusten
ja luokkataistelu-toiminnan
kautta. Järjestömme tarkoi­tuksena
kaikissa toiminnoissaan on ol­lut
seurata Workers (Kommunisti) Puo­lueen
ja Kommunistisen Intematio-naleh
aatteeUlsta Johtoa. Joten kom­munistista
liikettä vastaan taistelevil­la
pienillä tai suurilla poUtlkoItsIJoU-l
a el ole tilaa sen toimintapiirissä. A -
las hajottajat! Eläköön Kommunlstls.
ta Intemationalea aatteellisena Johta­janaan
pitävä Suomalainen Työväen­järjestö!
Timminsin osuuskaupan vuosikokous-raportti
Wci).er's Co-operatlve of New Onta- ©Itu yhteistoiminnassa noin 100 riiai-oll
johtokunta järjestänyt voileipä-ja
kahvitarjoilun kokouspaikalle.
•Lunssi" oUkiu o.k. sillä olihan ne
laitettu osuuskaupan kunnollisista tar­peista,
joten niitä purastiin hyvällä
halulla ja tyyds^tyksellä.
Kello. 1 kutsui puheenjohtaja koko­uksen
uudelleen järjestykseen. Koko­uksen
kh-Juri piti noin 15 minuuttia
dessa" ja cn se seuraavanlainen:
Kun kulimut vuosi aljettiin, niin oli
huomattaessa vielä paljon nousua
paikkakunnallamme, mikä tulisi e-distämään
osuuskuntamme totnJintaa.
Suomalaistakin työläisainesta tuli lak­kaamatta
• paikkakiumalle, missä oli
aina sellaistakin^ ainesta miikana. et-tä
voi päästä osuuskuntamme jäse­neksi.
Niinpä kulimut vuosi voitiinkin
ottaa vastaan toivorikkain mielin.
KesäntuUen kumminkin alkoi paikka­kunnallamme
vilkas rakennustoimin­ta,
niin että tilaston mukaan rakennet­tiin
noin 200 uutta asuinrakennusta.
Tämä tekikin sen, että se suuii asun­tojen
kysyntä, mikä oli vuoden vaih­teessa,
pieneni ja myöskin se että
työnsaanti kaivoksiin näytti monesta­kin
kokonaan mahdottomalta. Se pa­kotti
useaa varsinaista osuuskuntam­me
jäsentäkin lähtemään pois, etsi­mään
itselleen työtä muualta. Nämä
kestävän agitatsionipuheen. jossa hän' seikat eivät sentään kovinkaan p a l -
selostl ketjukauppakysymystä. joita vaikuttaneet osuuskuntamme ta-rio
Ltd. kolmas vuosikokous pidettiin
helmlk. 24 päivä. ,1929, Tlmminslssä,
Suom. Järj. osaston talolla.
Kokouksen avasi liikkeen president­ti
Nestor Riihinen klo 10.15 a.p., ensin
tiedustellen joskö kokouksen alkamista
vastaan on muistuttamista. Koska sitä
vastaan el ilmennyt mitään, kehotti
ehdottamaan puheenjohtajaehdokkai­ta.
Puheenjohtajaehdokkaiksi asetet­tiin
John Peli ja Kostenick. Sen jäl­keen
valittiin edellhien varsinaiseksi
puheenjohtajaksi ja jälkimäinen vara-lln
etäisyydessä olevan Kirkland L a ­ken
käivoskylän osuustoimintaväen
kanssa, Ja josta vaikeuksista läpi
päästyä on ollut tulos, että mainittuun
palkkaan on rakennettu oma ajanmu­kainen
lilkehuoneusto, johon osuusliik­keen
kauppa h : o 3 on sijoitettu, avau­tuen
liikenteelle tammikuun 12 päivä.
Tärkeämpänä kohtana johtokunnan
raportissa edelleen ilmeni, että oli
järjestetty osuusliikkeen kaksivuotis-juhlat
marraskuulla osuustoiminnan
edistämis- Ja tunnetuksitekemlstar-puheenjohtajaksi.
Kokouksen kh-jurina; koituksessa. JulilatilaLsuus oli järjes-tolmt
johtokunnan kirjuri N. That-huck
j a kutsui hän kokoukselle pika-kirjuriksl
Lilllan Kallion.
Valittiin 4-henklnen äänestyskomi-tea
ja tuli siihen'3 ukrainalaista ja 1
suomalainen. Sen jälkeen valittiin leh-ti-
raportterit englannin, suomen ja uk-rainankielisille
sanomalehdille.
Seuraavana luettiin johtokunnan
toimintakertomus tammikuun I päi­västä
1928 jouluk. 31 päivään 1928,
Toimint'^kertomuksesta ilmeni, että
kuluneena toimintakautena on liik-tetty
kansanväliseksi ja oli johtokim-ta
hankkinut juhlapuhlijaksi tunnetun
csuustoimintaohjaajan Yrjö Halosen.
Juhlatilaisuus oli muodostunut suu­renmoiseksi
agitatslonitilaisuudeksi.
Seuraavana kokousjärjesfyksessä
seurasi liikkeenhoitaja C. M . Haapa­sen
antama laaja yleiskertomus liike­vaihdosta
koko laajuudessaan. Kerto­mus
toi esille seuraavia numeroita:
Myynnit vuotena 1928
Käteisellä
huoneusto hj'vällä liikepaikalla T i m -
minsissä ja siirrettiin kauppa siihen
heti oston jälkeen toukokuulla. Kaup­pahinta
$25,000.00.'Tämän oston kaut­ta
siirtyi osuusliikkeemme haltuun
yksi paikkakunnan vanhempia ja suu­rempia
ruokatavaraliikkeitä. Edelleen
ilmeni .että johtokunta on toiminut
liikkeen laajentamiseksi siten, että on
Kokonaismyynnit
Myj-nnit vuotena 1927 .
j Lisäys vuotena 1928 . . . . .
Prutto ylijäämää 1928 .
Nettoylijäämää 1928
Bruttovöitto prosenteissa
Menot prosenteissa
Voitoksi prosenteissa ..-,
ajan kaikille vallankumpuksellisillc kuuluvista telilävistä osana työväen- keelle ostettu suurenmoinen oma mke-1 ^'^^^^^'^^"PP^*
luokan sotavalmisteluista. 'Nämä yhteydet täytyy järjestiui. Ja työväen-luokan
sotavalmisteluissa on tunnuksella "järjcstymättönu*en järjestämi­nen"
erikoinen merkit y^. Työläiset täytyy vetää työväen luokkajärj«'s-täytymiscn
piiriin. Ki vain olosuhteitten parantamiseksi kapitalismin
alaisuudessa. On totta, että tämä on pyrkimys, jonka täytyy olla kom-nmniötien
työn etiirinnassa, yhdessä työläisjoukkojen politisoimisen kans­sa.
Mutta tietoisella ja läheisellä taustalla täytyy olla sellainen päättä­väisyys
ja bolshevistinen järjestö, joka ohjaa ja johtaa työläisiä, niin
että kun imperialistinen sota syttyy, niin kommunisteilla on elimensä
juurrutettuina kaikkialla, harjolettuina ja tietoisina, päättäväisinä ja vih-kiyl\'
neinä työväenluokan historiallisen tehtävän suorittamiseen — kapi­talistisen
järjestelmän kukistamiseen. — W. M*
. . 1 . .
Sotilasvallankumouksellinen päiväkäsky
Sosialistisen neuvostotasavaltojen liiton työläis-talonpoikaisen pu­naisen
armeijan perustamisen yhdentenätoista vuosipäivänä on Neuvosto­liiton
solilasvallankuniouksellinen neuvosto antanut, tov. Voroshilovin al-lekirjottamana
seuraavansisältöisen päiväkäskyn:
'"Lähtiessään kahdennelletoista ikävuodelleen on puna-armeija-laislen
ja päällystön poliittinen tietoisuus on kas^•anul. Puna-armei­jamme
taislelukuntoisuHs ja sen yhteydessä Neuvostoliiton puolustus-kykyisyys
on saavutettu puna-armeijan ja proletariaatin sekä työtä­tekevien
talonpoikaisjoukkojen läheisellä yhteistoimiunalla. Tehtä­vänämme
on edelleen lujittaa tätä yhteistoimintaa. Työläisten kun-niapäällikkyyllä
on voimistutettava armeijassa, sillä sc? on yksi lie
joukkojen vetäniiseein itsenäiseen sotilaalliseen työhön- Proleta­riaatin
vaikulusla armeijassa on lujitettava. Puna-armeijamme,
joka suojelee työläisten ja talonpoikain rauhallista työtä, tulee ai­na
olemaan yhtenä suurimpana tekijänä sosialistisessa rakennus­työssä.
Kasvatettuina leniniläisen vallankumouksellisen opin hen­gessä
tulee puna-armeijalaisista sosialistisen rakennustyön aktiivi-
Jäsenmäärä jouluk. 31 päivä 1926 lB2.Liikepääomaa
Jäsenmäärä jouluk. 31 päivä 1927 259.Liikepääomaa
Jäsenmäärä Jouluk. 31 päivä 1928 382. Liikepääomaa
Kirkland Laken jäsenrnäärä ei sisäl­ly
ylläoleviin lukuihin, vaan on ne
viety osakeregisteriin 1929 vuoden a-lussa.
Kirkland Lakella pn myyty ja
muuten hankittu osake-pääomaa vuö^
den 1928 loppuun mennessä $1.511.96.
Heidän jäsenmäärä ollen vTioden l o ­pussa
88. K h k l a n d Laken haarakaup-
Pa avattiin tamik. 12 päivä j a oli tam­mikuun
liikevaihto 5,421.30, hehnikutm
liikevaihto 9,736.45.
Osuusliikkeen kokonaisliikevaihto
$ 51,438.93
. 385,804.48
. 437,243.41
. 267.378.05
. 169;865.36
. 68.440.41
. 15,740.89
. . . 15.65rc
. . . 11.937o
. . . 3.72^0
$ 4,500.00
5,750.00
11,430.00
31 päivään 1928 on oUut $728,894.15.
Liikkeenhoitajan raportin yhteydes­sä
ilmeni Canadan hallituksen l u j a -
kirjalla toimivien tilintarkastajien lau­sunto
kirjanpidon ehdottoman hyväs­tä
hoidosta j a he valallisina toimitsi­joina
\'akmittavat sen olevan oikeaii
ja kunnollisen tarkasti hoidetun. Liik­keenhoitajan
raportin kuxiltua se l y ­hyen
keskustelun jälkeen täydellises­ti
hyväksyttiin.
Tämän jälkeen seurasi keskustelu
marraskuun 3 päivästä 1926 joulukuun! voittoy li jäämän sijoittamisesta, Joh-sia
tekijöitä kaupungissa ja maaseudulla. Puna-armeijan vuosi­juhla
ci ole ainoastaan Neuvostoliiton työtätekevien vuosijuhla.
Timminslin on useita perustettu vii­meaikoina.
Asiallisesti selostaen m i ­ten
ketjukaupat perustuvat mahdolli­semman
korkean liikevoiton hankki-mispsrustalle,
in.m. maksaen kauppo­jen
tyiHälsille aivan kurila nälkäpalk-koja
j a vaatien nopeaa työn suoritus­ta.
.Todentaen, etä työläisten tulisi s i ­vuuttaa
nämä ketjulilkkeet, sillä ne
eivät ole työläisille mitään hyvänteke­väisyyslaitoksia,
vaan "more profif-i
a " varten.
Keskusteltiin oman leipomoliikkeen
perustamisesta, sillä osuusliikkeellä on
oma huoneusto, johon sen voisi sijoit­taa.
E l kuitenkaan katsottu vielä sen
perustamiseen voitavan ryhtyä, sillä
siihen tulisi sijoittaa rahaa noin 6.000
—7.000 dollaria. Myöhemmällä koko­uksesta
tarjottiin huoneustossa toimi­van
yksityisen leipuriliikkeen taholla
liikettä ostettavaksi osuusliikkeelle.'
Tarjousta ei kuitenkaan katsottu voi­tavan
ottaa huomioon.
Tuotiin esille So. Porcupinen kau­pan
omatalokys3rmys, mutta jätettiin
tulevalle puolivuosikokoukselle.' Sillä
viiokrasopimus taloon, missä kauppa
sijaitsee, kestää vuoden 1930 marras­kuuhun
asti.
Johtokunnan ehdottamasta sääntö-muutosehdotuksesta,
koskien pää- ja
haarakauppojen jäsenistön tasapuolista
edustusta osuusliikkeen vuosi- ja puo-
Uvuoslkckcukslssa, keskusteltiin. Joh­tokunnan
ehdotus oli, että muutetaan
säännöt siten, että jokainen paikka­kunta
valitsee jäsenistön vahvuuden,
edellyttämän edustajiston ja joka e-dustajisto
kokoontuu yUosi- ja puoli-vuosikokouksiin.
Hyväksyttiin Johto­kunnan
ehdotus. J a jätettiin johtokun-
,nalle sääntömuutoksen laatiminen ja
tulee ne esittää tulevalle puolivuosiko­koukselle
lopullista hyväksymistä var­ten.
Erovuorossa olevien johtokunnan
jäsenten tilalle valittiin: John Fell
englantilainen, Isak Laitinen suoma­lainen,
j a C. Markovicg ukrainalainen.
Liikkeenhoitaja C. M . Haapanen se­losti
Port Arthurin neiivottelukoko-uksen
menoa, että siellä muun muas­sa
tultiin näkemään kuinka hajanaista
osuustciminnallinen liike täällä O n ­tariossakin
vielä on. J a että "kokous
loi pohjaa keskeiselle yhtenäisyydelle,
josta tulee olemaan paljon hyötyä i r ­rallisille
osuustoimintayrityksille. R a ­portti
hyväksyttiin.
. Keskusteltiin kauppojen tavaroiden
hinnoista. Liikkeenhoitajan taholta se­lostettiin,
että hinnat ovat olleen 2'AI
halvemmat edellisen vuoden hintoja,
johtuen se siitä, että ostoja on voitu
tehdä edullisemmin kim liikevaihtc
bn ollut niin suurta.
Kauppojen palveluskimnan toimin­taan
oltiin yleensä tjo^tyväisiä.
Valittiin kauppojen registerinume-roiden
tarkastajat: Timmins N. S i ­vula
j a C. Markovicg, So. Porcupine
John Fell j a N . Boichuck j a Kirkland
Lakella valitsee ne kaupan huoltoko-
'mitea.
Kokouksessa läsnäolleiden jäsenten
lukumäärä oli noin 100 : n seudulla
Kirkland Laken haaräkauppaa edus­ti
kaisi edustajaa, K . VaUi ja J . Ok­sanen.
Kokous loppui klo 5.10 illEilIa.
Tov. J . Oksanen.
P. S. — -ramän kirjoittaja ei ole
kokouksen valitsema alkuperäinen r a -
portteri. vaan on "jobbi" tullut avsta
jälestäpäin j a siksi ei tämä ehkä ole
ehdottoman tarkka.
loudelliseen asemaan. Vaan katsottiin
siitä huolimatta, että jos liikkeemme
voi • menestyksellisesti- toimia, niin on
vielä tehtävä huomattavasti laajennuk.
sia ruokailuhuoneeseen nähden. Niin­pä
päätettUnkin elokuun 12 päivänä
pidetyssä kokouksessa tehdä laajennus
osuuskuntamme päärakennuksen takai-puolelseen
päähän 24 jalkaa pitkältä,
minkä verran oli vielä tonttia. Laa­jennuksessa
tuli 5 huonetta lisää Ja
samalla tuli keittiö Ja ruokailuhuone
huomattavasti suuremmaksi Niin et­tä
ne nyt nykyisellään ovat hyvin
tyydyttävät. Rakennustyötä varten
valittiin toimikuntaan J. Näsi. M.
Olkkala. V . Thurlin. F. Nousiainen ja
P, Vaahtera. Rakeimustyö annettiin
M. Lahdelle ollen urakkasumma $1.-
300. Koko laajennus tuli maksamaan
$4,909.80.
Johfckunta
Johtokuntaan on alkuvuosipuolis-kcUa
kuulunut: L . Laakso (puheenjoh­tajana)
V. Thurlin (sihteerinä) sekä
M. Olkkala, O. Koski, E . Mäkinen,
N. Puro ja P. Tähtinen. Loppuvuodel­la
M. Olkkala (puheenj.) E. Erkkilä
tuun paikkaan j a nämä Canaci. n no'.
värien lypsettävät menivät eri ryh.
missä, yksi ryhmä meni kiu;aia.s;e!,
ravintolaan, toinen hotelliin i:o'.
mas sekä sumin sakki meni '-Hii Q
vesta sisään, missä tarjotaan i. -a pa'
halle haisevaa juotavaa, j o k a kuulem!
riia menee päähänkin kun v a an j a i .
saa kyllin paljon juoda. Kc-klliaä
työläiset niin paljon sivistyvä-., eiä
rupeavat karttamaan noita yhttisUun.
nalle turmiollisisa pesiä.?
Aikani toljailtua lähdin kävelemään
j a mitä ihmettä, minä kuulei\ näin
arkipäivänä niin turkasen kaunista
soittoa! Nipistin itseäni käsivarresta,
että tulin varmuuteen jos olen liereil-lä
ja totta totisesti olhikin. K y s y i n yh­deltä
vastaantulijalta, että kuka tuol­la
rakennuksessa soittaa ja vastauk-sen
sain, että siellä on tov. Blom
harjottamassa kappaletta ' L a u l u vaa.
leanpunaisesta silkkipaidasta". Kyllä
minä .sanon, että se mies saapi eloa
tämän paikkakunnan nuoriin niinkuin
vanhoihinkin, j a on saanutkin jo, sil­lä
"Erämaan ritarit" näyteltiin run­saalle
yleisölle täällä nUnkum Els-pethissäkln.
vaikka keli oli huono.
Koettakaahan pitää huolen täinän
paikkakuntalaiset, että kimnioitatte
läsnäolollanne kun näytetään 'Laulu
vaaleanpunaisesta silkkipaidasta", oi­kein
nauruhermoja kutkuttava kap­pale,
joka saapi vakavammankm Ih­misen
nauramaan. Koettakaahan siis
saiapua oikein joukolla, sillä kappa­leitten
loputtua pietetään vielä lapl-kasta
lattiaan Joku tunti hyvällä soi.
toUa.
Ilmoistakin hiuktm. Ilmat ovat ol­leet
harvinaisen katmllt, lumi on su­lanut
mUtei kaikki pois j a "pentsiini-hevoset"
alkavat liikkua aika hurinal­la.
Kesälintuja ei ole vielä näkynyt,
lukuunottamatta kauppalassa näkemi­äni
joitain lyhythameista ja paksu-
§,äärisiä sekä matalakenkäisiä mamp-seleita.
— Batu.
Canmore, Alta.
Kyllä pikanvarsi käy paremmin m i -
nun käteeni, mutta kun kerran vuoro
on tullut, niin kyllä se^'^n melkein
hiin kuin pakko Jotakin pistää.
Viime Suom. JärJ. osaston kokouk.
sessa päätimme seiu-aavista asioista:
kiertokh-je puolustusliitolta, koskeva
rahankeräystä, päätettiin jättää jon­kun
verran tuonnemmaksi, koska täältä
(siht.) ja J . Näsi, E . Ilomäki, V . T h u r - on nyt parhi viikon sisällä lähetet-lin,
F. Nousiainen ja J . KakkurL V a ­ralla
Y . Kamppi ja P. Honkanen mit­kä
syksyllä kutsuttiin vakinaisesti joh­tokuntaan
poismuuttaneiden tilalle.
Tilientarkastajina on toiminut F. E n -
ges. V. Fräntti ja T . Mäki.
Jäsenmäärä
Jäseniä oli vuoden loputtua osuus-ruokalassamme
35 ollen vähennystä
vuoden kuluessa 27. Jäsenyydestä on
kurinpidollisestl erotettu 9, ollen erot­tamisen
syynä juopuneena räyhäämi­nen
osuuskuntamme huoneissa. Sen s i ­jaan,
että varsinainen jäsenmäärä
on ' vähentynyt vuoden kuluessa, on
viikkomaksuUa ruokailijoiden Juku
huomattavasti kohonnut, niin että ne
nyt hyvin kaksinkerroin vastaa son
määrän mikä jäsenmäärästä on vä-hentsmyt.
• Palveluskuntaa o n vuoden kuluessa
täytynyt lisätä kolmella ja on nyt v a ­kinaista
palvelusväkeä 12 henkilö?,,
Kalle Valli isännöitsijänä. Palvelus-kunta
on vakuutettu Ontarion tatja-turmavakuutusyhtiössä.
Kokoukset
Kokouksia on vuoden kuluessa p i ­detty
78 niistä johtokunnan kokouk­sia
62 ja on niistä merkitty pöytäkir­jaan
520 päätöspykälää;
Liikevaihto
Liikevaihto on ollut vuoden kuluessa
$60.225.51. ollen edellisenä -vuonna
$44.447.58. Siis $15.777.93 enemmän
kun edellisenä vuotena. Puhtaan o-maisuuden
arvo $9.528.20. tehden l i ­säystä
tämän vuoden ajalla $3.697.52.
Edustettuna on osuuskuntamme ollut
Timminsin osuuskaupan kevät- ja
syyskokouksissa. iEdustajana on olhit
Kalle Valli.
VaHstnstyö
laan. Mutta
EDLTLLISTA K U K K A K A U P P AA
maalisk. 22. — EUen van-lan
kukkakaupan har­on
tunnustanut, että
on n. viiden vuo-imperialistisia
ryöväreitä vastaan tulevat tvötätekevät' ^"'^ myynyt moneen kertaan
lujittamaan punaista armeijaa.' jotta se vaaran hetkellä suojelisi so­sialismia
rakentavaa maata."
hautajaiskukkalaitteita siten, että hau­tausmailta
koottiin kukkaseppeleitä
jotka -myytiin uudestaan.
Osuuskuntamme taholta on järjes­tetty
yhdet osuustoiminnalliset Juh­lat
syksyllä j a myöskin on tilattu o.
suuskuntamme varoilla erinäisiä "työ-vaenlehtiä
ns. istumaruumaan työ-
Iäisten luettavaksL
OsuuskunnaUemme on hyväksytty
uudet säännöt ja toimii Ontarion
maakuntahallituksen lupakirjalla O-suuskuntaamme
jäseneksi pääset a i -
noastaan jäije^tj-neflt työläiset ja
minpa osuuskuntamme kulkeekin kä­sikädessä
muiden vallankumouksellis­ten
työväenjärjestöjen kanssa. J a on
osuuskuntamme sen käjrtännössä voin-tonsa
mukaan ihnaissutkin. n u n . a n ­tamalla
.avustusta pohj.-Qatarion met.
ty kolmekymmentäviisi dollaria. Kyllä
asia tuntuu olevan jokaisen sydämel­lä
j a luulenkin, etä pistetään toimeen
kekkerit asian hyväksi. Keskustelun
aiheutti myöskin järjestön sihteerin
huomautus tilastokaavakkeista ja vir­kailijoille
olthn kovana, kun eivät nii­tä
lähettäneet. VirkaiUjät sanoivat
kuitenkin ne aikoja sitten lähettä­neensä,
joten niiden on täytynyt jou­tua
hukkaan. PäätettUn lähettää uudet.
Myöskin oU keskusteltavana Blairmo.
ren toverien lähettämä kirje, koskeva
puoluekokousedusiustamine, mutta .sii­hen
saatiin .selvitys Hillin lähettämäs­tä
ku-jeestä. Päätettiin ottaa opiksi
vastaisen varalle.
Maaliskuun 9 pnä näyteltiin tääl­lä
kappale "Junula j a Tanula" ja
kaikesta päättäen se meni näin pieni­en
pyttyjen esitykseksi hyvin, huonii.
con ottaen senkin, että m.m. k u i s k a a ­jan
täytyy tilanpuutteen takia olla
toisella puolella seinän.
Suomalaisia on tullut van!:a-:a
maasta. Nytkin on viisi äsken tul­lutta
paikkakunnalla, mutta h"-o:.-a
se näyttää olevan työhön pää;y
hänkin kuoppaan, etenkin niille, jc:!-
la ei ole kokemusta. Töitä täällä cn
tehty neljää j a viittä päivää viikassa.
Muuten näin lopuksi yhdyn neljän­nen
piirin konventsionin toivomuk­seen,
että yksi lehtemme toimittajista
alkaisi opastamaan lehdelle kirjeen­vaihtajia,
matkustaen eri paikkakun­nilla.
Kyllä täällä löytyy kykyjä ja
fcyniä, kunhan ensin saavat vähän
"päästä kiinni" miten sitä oikgin teh­dään.
Olin paikalla, kun emäntäväki
evästeU edustajaansa piiri konventsi-oniin
j a kai sitten näette jälkeenpäii>
mitä he vaatii. — A. L .
Eätyöläisille j a Pennsylvanian lakko-taistelujen
voittamiseksi. .
Kuten toimintakertomuksesta ilme­nee,
on toimintamme ollut vuoden k u ­luessa
kokolailla satoisaa. Mikä on sen
työn tulos, että kaikista riitaisuuksis­ta,
kun ne on saanut enemmistön
päätöksen, on ne senjälkeen taas u -
nohdettu j a toimittu yksimielisesti o-suuskuntamme
hyväksi Niinpä «Laas
kuluvalle vuodelle toivommekin, että
yksimielisyys edelleenkin säilyisi jäse­nistön,
johtokunnan ja palveluskun-nan
välillä. Niin voimmekin taas vuo­den
kuluttua nähdä osuuskuntamme
entistä vauraampana avaamassa latUa
Canadan puutteenalaiselle työväeUe.
sen kulkiessa vapauteensa kapitalismin
kirouksesta, mihinkä se c n tycväkensä
pamanut. — j . K — rL