Vapaus, May 8, 1930

              Sivu4r Torstaina, toukok". 8 p:nä — THur,, May 8
•f'
•f •
Seuraavia Columlria levy­uutuuksia
Kalkki 10 tuuman, hinta 75c
HANNES SAARI, TENORI
3144F T I E N R A I V A A JA
K A I V O S M I E S
JAHRLIN UUSI KVINTETTI
314r>F J O L L ' E T U S K A L L A SINÄ, N I I N E N
U S K A L L A M I N Ä . . . (Schottis<;hfc).
" U U D E N M A A N M A S U R K KA
JALLU HONKONEN, BARITONI
314GF Y K S IN
T U R L I T A T U O H I T O R V E EN
TOM VEHKAOJA, BARITONI
3V3CF N I I N K A U A N MINÄ T R A M P P A AN
MINÄ O L E N HÄRMÄN KANKANPÄÄSTÄ
HISKI SALOMAAN LAULAMA
3137F V A P A U D E N K A I H O , marssi, orkesterin
säestämänä
E l i s a n Valssi
HÄNNINEN ja WILLIAMS SOITTO
3138F HÄNNISEN P O L K K A - M O N I O , polkka,
harmonikka j a v i u lu
HÄNNIS M A S U R K KA
LEO KAUPPI
3135F V I L L I R U U SU
E M M A
3141P Kalle Parka
" E i Tule S u v i . . . "
KUUNO SEVANDER
3134F Lempi Sun Säveleesi Soi
Elon Tiellä
3134F T U L P : T K 0 TYTTÖ T A N S S I IN
RÖMPERIN T A N S S IT
MATTI SÖDERLUND
(harmonikka ja kitara)
3133F P A R A A T I M A R S SI
A A M U R U S K O , sotiiai
SUOMALAINEN TAITEILIJAYHTYMÄ
3132F H A R M I A V E D E N RANNALL»^
MENNÄÄSTÄ P O J AT
WILLIE LARSEN TRIO
3 I 3 9 F Seurasaaren Polkkia
Muistoja Karpaateilla, valssi
NULLO ROMANI (vlulunuti)
143C8P SEI T U T T A B E L L A (Ali Beautiful)
I DIECI C O M M A N D A M E N T I ( T en
Commandments)
12005F N E A P O L I T A N N I G H T S (Neapolitan yö)
M I D N I G H T V A L S E (Puoliyön valssi)
RUSSIAN NOVELTY ORKESTERI
12058F V O L G A , valssi
. M U S T A L A I S V A L S SI
12079F SONJA, v^lBsi
M A N C H U R i A N ^ ; J C U K K U L O I L L A i valssi
' EMIL viLAZCG^ A k u j e n
1 2 1 1 5 F E S T R E L L I T A (Pieni tähti)
LA COLONDRINA .Pääskynen)
THE FOUR SICILIANS
1 2 0 1 3 P G O O D F O R T U N E , valssi (Buona Fortuna)
. CELITO L I N D O , valssi
•iri^ilaHari psoilteelln:. ' j ; ^ j | J ' ' •
VAPAUS, Box 69iSttJhttry; Ont.
lyksen kokonaan- Jos otetaan ver­tauskohdaksi
tuotantovuosi 1927—
28, huomataan, että maaiLman juu­rikassokerin
tuotanto oli tällöin
12,8 pros. j a ruokosokerin tuotanto
69,3 pros. suurempi kuin ennen so­laa.
Ruokosokerin osuus maail­man
koko sokerintuotannosta oli­kin
tuotantovuotena 1928—29 jc
63,8 pros. Tämän alan asiantunti­j
a t , kuten esim. Willfarand!tt, väittä­vät,
ettei enää voi t u l l a kysymyk­seenkään,
että juurikassokeri saa­vuttaisi
maailmanmarkkinoilla en­tistä
asemaansa ruokosokeriin näh­den.
Siksi halvat ovat ruokoso­kerin
tuotantokustannukset j a tie­teellinen,
suuressa mittakaavassa
suoritettu koetoiminta ruokosoke­rin
viljelyksen alalla tekee tuotan­tokustannusten
alentamisen vuosi
vuodelta entistä suuremmassa mää­rässä
mahdolliseksi. Esim. Jaavan
saarella, jossa ruokosokerin vilje-
' lysala on noin 500,000 eekkeriä, on
{vuosina 1912—1928 suoritettu
, keskuskoelaitoksen johdolla 22,000
kenttäkoetta, joista 44 pros. o l i
lannoitus-, 37 pros. laatu- j a 19
pros. muita kokeita.
Toisena, syynä ruokosokerin tuo­tantokustannusten
alenemiseen on
myöskin se suoranainen orjuus,
jossa esim. Jaavalla olevat ruoko­sokerin
viljelijät elävät. Heidän
asemansa on suorastaan hirvittä­vä.
Ei ole pitkiiä aikaa siitä kun
viimeksi oli siellä kapinoita plan-
'taasien omistajia vastaan, mutta
nämä tukahdutettiin v e r i i n , murhaa­malla
j a kiduttamalla tuhansia i h ­misiä.
Sillä tavalla kapitalismi
alentaa tuotantokustannuksia!
Siinä perusteellisessa kirjallises­sa
lausunnossa, joka Rooman kan­sainvälisen
maatalousinstituutin t a ­holta
viime tammikuussa annettiin
kansainliiton talouskomitealle, huo­mautettiin
siitä, että " i l m e i s e s t i ' ' o l i
viimeksi kuluneina vuosina maail­man
viljamarkkinoilla ollut y l i t a r ­jontaa.
Tämän ylitarjonnan oli
toiselta puolen aiheuttanut melkein
yksinomaan vehnän viljelyksen voi­makas
laajentuminen valtameren­takaisissa
maissa. Jos vertauskoh­daksi
otetaan keskimääräinen veh-nänviljelysala
vv. 1909—13, niin
havaitaan, että vehnän viljelysala
oli allaniainituissa maissa seuraa­va:
sina kasvanut- Viime vuonna t u l:
tärkeimmistä voinvientiä harjoitta­vista
maista maailmanmarkkinoille
voita 503,8 m i l j . kiloa, mikä o l i
62,2 pros. suurempi kuin vastaava­na
aikana v. 1923. Tästä 503,8
m i l j . kilosta ' t u l i Tanskan o=a!!e
31 pros-. Uuden Seelannin 16, Hol­lannin
9, A r g e n t i n a n 9 j n e . Näiden
suurtuotantoa harjoittavien mai­den
ohella harjoitti voin tuotan­toa
10 muuta maata.
Talonpoikaistön ya-semmistolaistuminen
Puhuja mainitsi m.m- seuraavaa:
Fascismi ei ole yksinomaan italia­lainen
ilmiö, vaikkakin se Italiassa
Maa Keskim. Keskim, Vuonna
1909—13 1925 28 1929
Europa 100 97,3 98,3
Canada 100 227,5 245,0
Yhdysv. 100 119,4 122.5
Argent. 100 125,0 135,0
A u s t r . 100 158,1 183,9
N i i n k u i n edellisistä numeroista
käy s e l v i l l e , ' o l i vehnän viljjelysalän
laajentuminen 'sodanjälkeen ollut
suurin Canadassa j a Australiassa,
Kun maailman v i l j a a ostavat maat
eivät kyenneefc, alati - liäääntyvig
viljamääriä kuluttamaan, p i i tästä
seurauksena, että varastot viljan-tuotan
tomaissa VUOSI vuodelta, kas­voivat.
Rooman maatalousinsti­t
u u t i n antamien tietojen mukaan
olivat vanhat viljavarastot tärkeim­missä
vehnänvientiä harjoittavissa
maissa uuteen satoon päästessä
seuraavat:
Maailmanmarkkinoille tulevasta
voista sijoitettiin v- 1929 Enjrlan-t
i i n 64 pros. j a Saksaan 26 pros.
Tämän y l i jäävä voimäärä, mikä
oli vain 10 pros., jakautui 10—12
pienessä määrässä voitaostavien
maiden osalle. Suurin piirtein
katsoen esiintyy siis voinostajaniai-na
maailmanpiarkkinoilla ainuas-taan
Englanti j a Saksa.
Vointuotanto nykyhetkellä tar­kemmissa
ma! totalousmaissa on voi­makkaasti
kasvamassa. Tanskan
voinvienti oli v . 1927 yhteensä
10,7 m i l j . suurempi kuin edellisenä
vuotena j a v. 1929 niinikään 11,3
m i l j . kiloa suiirempi kuin v. Iö28.
Nyt kuluneen vuoden ensimmäisel­lä
neljänneksellä o l i Tanskan voin-vienti
edelleen 8 pros. korkt-ampi
kuin vastaavana-- aikana viime
vuonna. Miten voimakkaita edis­tysaskeleita
Uusi Seelanti on teh­nyt
vointuotannon alalla, osoittaa
se. että Uudesta Seelannista tuli
viime vuonna maailmanmarkkinoil­le
22.1 m i l j . kiloa enemmän voita
kuin keskimäärin vv. 1925—26.
Viime vuonna lisäsivät myös voin-vientiään
kaikki Itämeren ympäril­lä
olevat maat. Ruotsin voinvien-nin
Ijsäys o l i v . 1929 edelliseen
vuotfeen verraten 7,4 m i l j . kg...
Puolan 4.1 m i l j . kg.. V i r o n , Lat­vian
j a L i e t t u a n yhteensä 4,Z m i l j.
kg, jne. Sama kehityssuunta on
myöskin tämän vuoden ensimmäisi­nä
kuukausina jatkunut. Englan­nin
voin kulutuskyky on sodanjäl­keisinä
vuosina kyllä vuosi vuodel­ta
kasvanut. Sen ostama voimää­rä
oli viime vuonna 21.2 pros. suu­rempi
kuin v. 1924. jJiinikään on
Saksan markkinoille voitu vuosi
vuodelta sijoittaa yhä kasvavia voi-määriä.
Viimeaikoina on porvarillisessa
maailmassa käsitelty tilannetta
maailman maataloustuotannossa
erikoisen vilkkaasti. Kysymyksen
on nostanut pinnalle se, että maa­taloustuotteiden
hintataso on jat­kuvasti
laskenut, eikä noususuun­nasta
ole minkäänlaista toivoa. .
A s i a ei n i i n suuresti liikuttaisi
porvaristoa, sillä heille on aivan
saman tekevää minkälaisissa olo­suhteissa
maaseudun väestö elää,
mutta kun kysymyksessä on syvälle
yhteiskunnan sydämeen pohjautu­va
k r i i s i , h i i n se panee porvarinkin
hiukan ajattelemaan. Nykyisessc
yli maailman vallitsevassa mnäta-louskriisissä
p n vaara koko kapita
listiselle järjestelmälle siinä, että
maaseudun suuret joukot k u r j u u ­den
keskellä vasemmistuvat nope­a
s t i . J a tämä tietää lähestyvää k a ­pitalistisen
järjestelmän tuhoa:
Siksi ovat maailman porvarilehdet
kiinnittäneet viimeaikoina erikoi­sen
suurta huomiota tilanteeseen
maatalouden alalla.
Seuraavassa hieman selontekoa
maailman maatalouden nykyiseen
tilaan. Vaikka allaoleva ni^alidolli-s
e s t i - ^ n k i n hieman "kuivakiskois­ta*'
lukemista, niin kehoitamme
kuitenkin erikoisesti maaseudun
väestöä siihen tutustumaan, näh­däkseen
mihin tilaan kapitalistinen
järjestelmä on maatalouden nyky-piiivinä
ajanut.
Kun seuraa hintojen kehitystä
maailman maataloustuotemarkki-n
o i l l a viimeksi kuluneina vuosina,
n i i n tekee ehdottomasti sen huo­mion,
että maataloustuotteiden
hinnoissa on ollut laskeva suunta
v a l l a l l a . Sokerin hinnat alkoivat
huomattavasti alentua vuoden 1924
toisella puoliskolla. Samanlainen
laskusuunta .oli havaittavissa so­k
e r i n hinnoissa vastaavana aikana
V. 1925 j a 1928, j a j a t k u i tämä
laskukausi viime vuoden aikana.
Esimerkiksi Lontoon markkinoilla
oli sokerin hinta viime kesäkuun
alussa 70,7 pros. ifeiitä, mitä se oli
o l l u t vastaavana aikana 1927 ja
ainoastaan 34,5 pros. siitä, mitä se
oli maaliskuun alussa v. 1924; V i i ­den
vuoden kuluessa oli siis soke­rin
hinta laskenut noin 1/3 siitä,
mitä se o l i o l l u t aikaisemmin.
Vehnän j a r u k i i n hinnat laskeu­tuivat
voimakkaiasti maailmanmark­k
i n o i l l a sodanjälkeisinä lähimpinu
vuosina. Mutta vakiintui sittem­min
näiden maataloustuotteiden
hintataso eikä siinä esiintynyt niin
suuria muutoksia vuosina 1924—-
28 kuin esim. sokerin hinnoissa.
Voimakkaampi vehnän hintojen
lasku tapahtui kesän lopulla 1928
Yhdysvaltojen vehnämarkkinoilla.
Vehniin hinta diiicagossa oli elo­kuun
toisella viikolla mainittuna
vuonna 21 pros. alempi kuin vuo­den
1927 keskihinta..Myös v. 1929
pysyi vehnän hinta maailmanmark­k
i n o i l l a suhteellisen alhaalla, las­keutuen
toukokuulla Chicagon v i l -
japörssissä melkein samalle ta­solle,
missä se o l i ennen sotaa.
N i i n k u i n tunnetaan, on* sama ale­neva
suunta jatkunut maailman­markkinoilla
aivan viimeaikoihin
sr,0';ka, vaikka jonkinlaisia tila­päisiä
parantumisen oireita onkin
havaittavissa.
Samanaikaisesti kuin vehnän
hinnoissa esiintyi myös ruismark-k
i n o i l l a laskeva suunta, j a on mai­n
i t tu suunta jatkunut verraten
selväpiirteisenä myöskin tämän
vuoden ensimäisellä neljänneksellä
Viime maaliskuun puolivälissä oi:
amerikalaisen rukiin hinta ainoas­taan
55,9 pros. j a saksalaisen r u ­k
i i n hinta 56,9 pros. siitä, mitä se
oli vastaavana aikana v. 1928.
Laskusuunta • maitotaloustuotteille
on seurannut edellä mainittuja. Se
alkoi varsinaisesti vasta viime jou­lukuussa
j a on jatkunut nopeassa
tempossa koko tiiman kuluvan vuo­den
ajan. Viime joulukuun kes­kihinta
voista Englannin markki­noilla
oli jp 7,8 pros, alempi kuin
vastaava hinta marraskuulla j a i l ­moittavat
tanskalaiset, että tämän
vuoden ensimmäisenä neljännekse­nä
on keskihinta tanskalaisesta
voisia ollut 10 pros." alempi kuir
vastaavana aikana viime vuonna.
Porvarilliset ti!astoraiehet on
pantu kiukkuiseen työhön saadak­seen
selville, mistä tiillainen suun­naton
hintojen aleneminen johtuu
j a he ovat tutkimuksissaan pääs­seet
selville, että se johtuu etu­päässä
eri maiden välisestä anka­rasta
kilpailusta. Varsinkin Eu-ropaan
nähden ovat hintojen alen­nukset
johtuneet valtamerentakais­ten
maiden nousemisesta kilpailu­kykyisiksi.
Esim. sokerintuotan
non alalla on troopillisissa maissa
kasvavan sokeriruo'on viljelysalr
laajentunut j a tuotanto siinä mää­rin
voimaperäistynyt, että *e uh­kaa
tukahduttaa eriiillä alueilla
Europassa sokerijuurikkaan vilje-
Vuonna:
1926
1927
1928
1929
M i l j . tonnia:
3,6
5,4
7,9
11,5
Tilanteen kehityttyä tällaiseksi
maailman viljamarkkinoilla, a i ­heutti
se suuria vaikeuksia vehnän-viljelysmaille
tuotteidensa sijoit­tamisessa
j a v i l j a n hintoja o l i pak­ko
laskea huomattavassa määrin.
Talvivehnän keskimääräinen hin­ta
esim. Chicagon viljapörsslssä
oli myyntivuonna 1928—29 vain
71,9 pros. siitä mitä se o l i ollut
vastaavana aikana 1925—:26.
Onko nyt tämä v i l j a n hintojen
voimakas aleneminen katsottava t i ­lapäiseksi
ilmiöksi vai tullaanko
edelleenkin lähivuosina jäämään a l ­haiselle
hintatasolle? Kaikki mer­kit
viittaavat siihen, että hinnat
tulevat edelleenkin pysymään a l ­haisina,
vaikka nyt näyttääkin sil­tä,
että ne olisivat noususuunnas­sa.
Tämä noususuunta on keino­tekoista
johtuen siitä, että Cana­dan
j a Yhdysvaltojen viljantuotta-j
a i n järjestöt ovat laskeneet v a -
rastojaan markkinoille hyvin v a ­rovaisesti
ja harkiten j a siten saa­neet
hintajen alaspäinumisen es­tetyksi
toistaiseksi. Canadassa las­ketaan
nykyään kansalliseen myyn-tijärjestöön,
Canadian Co-Operati-ve
Wheat Producers Ltd.,- yhtynei.-..
den vehnänviljelijäin *luku 127..
OOOiksi. Tämän järjestön kautta
myyty vilja kohoaa noin 2 / 3 Ca­nadan
koko iilkomaille viemästä
määrästä. Yhtymällä on j o er:
maissa 368 omaa myyntitoimistoa.
A u s t r a l i a n vehnäsadosta saatiin
myös VV. 1922—23 noin 70 pros.
osuustoiminnallisten myyntijärjes-töjen
kautta. Näillä osuustoimin­n
a l l i s i l l a myyntijärjestöillä koetta­vat
suurimmat viljantuottajamaat,
kuten Canada j a Yhdysvallat, tur­vata
vehnänviljelijäin asemaa, mut­ta,
kuten tunnettua, sangen huo­n
o l l a menestyksellä. K i l p a i l u maa­ilmanmarkkinoilla
vaikuttaa sen,
että ne eivät missään suhteessa k y ­kene
viljelijäin asemaa turvaa­maan;
ainoa hyöty mikä niistä on,
on se, että niiden johdossa olevat
kapitalistit saavat kääriä kukka­roonsa
yhä suuremmassa määrin
maanviljelijäin hiellä koottuja v a ­r
o j a .
Edellä j o mainittiin lyhyesti, et­tä
maailman maitotalousmarkki-noilla
on nykyisin v a l l a l l a voima­kas
laskusuunta. Esim. maailman­markkinoille
tuleva voimäärä on
säännöllisesti sodanjälkeisinä vuo-
K a i k k i e n maataloustuotteiden
menekin kasvamisen mahdollisuuk­sia
on kuitenkin häirinnyt sangen
suuressa määrin Englannin j a Sak­san
markkinoilla talouselämän alal­la
vallitsevat huonot konjunktuurit,
kuten porvarit tapaavat sanoa,
Saksalaisen tutkimustoimiston, niin
porvarillinen k u i n se o n k i n , on täy-tjrnyt,,
myöntää lausunnossaan t a ­loudellisesta
asemasta seuraavaa:
"Taloudelliselle tilanteelle, on omi­naista
työttömyyden esiihtyminen
harvinaisen suuressa, määrin. Huo­limatta
tämän talven leiidosta i l ­masta
p u tyött,5rä3ry.sayiJ9,t.qst.3 saa­neiden
luku viime kuukausina kas­vanut
paljoa voimiakkaammin: k i i in
mitä p n o l l u t , t a v a l l i s t a tähän vuo­den
aikaan. Teollisessa tuotannos­sa
on havaittavissa taantumista,
rajtennustoimihtaa on huomattayas-
.^ajimäarassä rajoitettu. Maatalou­den
vaikea %sehia on entisestääja-kin
k i r i s t y n y t , " j
Tällä' tavalla täytyy poirvarien-kin
tunniistäa ^hä kasvava kriisi
maailman taloudessa. Kilpailu
maailmanmarkkinoilla on aiheutta­nut,
ei ainoastaan pulan maatalou­teen,
mutta myöskin yleisen k r i i ­sin
kaikille taloudellisen elämän
aloille. Vakavaa tilannetta koete­taan
kapitalistien toimesta paik­k
a i l l a j o i l l a k i n keinotekoisilla tem­puilla,
mutta sekin käy heille e n ­nenpitkää
ylivoimaiseksi. Siksi
maailman kaikki kapitalistivaltiot
varustautuvat uutta maailmansotaa
varten. E r i maiden kapitalistien
edut ovat ta^telussa maailman­markkinoista
ajautuneet siksi p a ­haan
j a sovittamattomaan r i s t i r i i ­taan,
että he eivät näe siitä muu­ta
ulospääsyn tietä kuin uuden
maailmansodan. Toiselta puolen
heidän sormensa syhyvät maailman
ainoan työläisvaltion, Neuvostolii­ton
kimppuun, joka maailmassa
vallitsevasta taloudellisesta pulasta
on säästynyt kokonaan sehvuoksi,
että siellä vallitsee kokonaan toi­senlainen
yhteiskuntajärjestelmä
kuin kapitalistimaissa. Siellä val­litsee
riiston asemasta kaikkien
yhteinen toiminta kaikkien yhtei­seksi
hyödyksi. Siksi ovatkin kapi­talistit
kiukuissaan Neuvostoliitol­le.
Jos heidän onnistuisi kukistaa
työläisvaltio, löisivät he kaksi kär­pästä
samalla i s k u l l a : murskaisivat
ainoan työläisvaltion maailmassa
j a saisivat, siten uusia, lihavia
markkina-alueita tuotteilleen, sa­malla
kuin pääsisivät kahmimaan
haltuunsa Venäjän suunnattomat
luonnonrikkaudet.
Maailman työläisten j a tälenpoi*
kien täytyykin tehdä ^elväksi itse­k
u k i n ' o m a l t a kohdaltaan suhtautu­misensa
näihin^kansainvälisen k a ­pitalismin
l i k a i s i i n puuhiin nähden.
Maailman työtätekevä luokka ei
saa sallia, että imperialistiset ros-
»•ot saisivat tilaisuuden hyökätä
murskaamaan työläisvaltion, vaan
tulee heidän k a i k i n käytettävissään
olevin keinoin sen olemassaoloa
puolustaa.
Neuvostoliiton työläisten j a ta­lonpoikien
esimerkki maansa talo­uselämän
järjestelyssä antakoor-myöskin
opetuksen kapitalistimai­den
työläisille j a talonpojille mil­lä
tavalla n i i n työttömjrydestä kuin
myöskin maataloudessa vallitsevas­ta
kriisistä selviydjrtään: siitä sel­viydytään
yhteiskunnallisen v a l -
lankuäiouksen kautta. Kaikki val­ta
työläisille j a talonpojille! — se
olkoon jokaisen työtätekevän far­marin
samoin kuin kaikkien työ­läisten
taistelutunnus. — R. P .
ensimmäiseksi t n i i esiin luokkatais­telun
kärjistymisen kantta. Fascis­mi
merkitsee yleistä taantumusta.
Maailmansodan jälkeiset vuodet
olivat talonpoikaisliikkeen vuosia.
Talonpoikaisto siellä täällä jMjnnis-teli
orjuudesta vapautuakseen.
Etelä-Italiassa oli si[jhen aikaan
voimakas maatalousproletariaatti.
Talonpojat siellä olivat pääasiassa
vuokraviljelijöitä. Maatyöläiset
37 pros. sikäläisestä maaseudun
asukasmäärästä.
Tämä maaseudun" proletariaatti
oli yhteistoiminnassa kaupunkilais-väestön
kanssa. Porvaristo pelkä­si
^ätä yhdistynyttä maaseudun ja
kaupunkien proletaari joukkoa.
Maaseudun proletariaatti valtasi
siihen aikaan maatiloja m.m. L o m ­bardiassa,
luovuttaen ne osuusliik­keiden
haltuun. — A l u s t a j a kertoi
olleensa siihen aikaan itse t u t k i ­massa
tätä liikettä. — Silloinen
Italian hallitus e i kyennyt vastusta­maan
kysymyksessä olevaa proleta­r
i a a t in joukkotoimintaa. V. 1921
annettiinkin m.m. l a k i , jossa määri­t
e l t i in edelläolevaan nähden, että
maatyöläisten maaotot viljelystar-koituksiin
eivät olleet katsottavat
rikolliseksi toiminnaksi. Etelä-Ita­liassa
kehittyi samanaikaisesti voi­makas
talonpoikaisliike. Paitsi
maatilojen valtaamista, ottivat
työläiset haltuunsa myöskin tehtai­ta.
Siihen aikaan salli Italian porva­risto
käyttää jyrkkiä puheenparsia
keskuudessaan, sillä työväki o l i h i n ­nalla
millä hyvänsä lyötävä takai­sin,
— j a verisesti, kuten sittem­min
aikaan tullut fascistihallitus
suorittikin, tehden työnsä mitä r a a -
imman t e r r o r i n merkeissä. Puhuja
mainitsi, että tämä fascisti-terrori
on yleisesti tunnettu kautta maail­man,
joten hän e i siihen seikkape­räisemmin-
kajoa.
Paitsi terroria, koetettiin maa­seudun
proletariaatin taisteluar-meijan
rippeetkin tuhota erinäisten
silmänkääntötemppujen. s. o. maa­reformien
kautta; annettiin näet
velaksi 200 t u h a t t a hehtaaria maa­ta
pientalonpoikaistoti, s. ö. pien-viljelyksen
\ aikaansaamiseksi. —
Puolassa — toisessa fascismih raa-kalaismaassa,
— t o t e u t e t t i i n Italian
esimerkki j a loppujen lopuksi py­r
i t t i i n sielläkin muodostamaan
" h i l j a i s t a " , pientalonpoikaistoa. Sa­mat
ilmiöt tavataan lisäksi Liettu­assa
j a Latviassa. Tshekko-Sloya-kiassa
ovat sosialidemokraatit suo­rittaneet
ainutlaatuisen yhteistyön
muun porvaristcHj kanssa. Maat^ö-läisarmeijan
estämiseksi on siis k a i ­kissa
maissa sodan jälkeen annet­tu
reformeja. / iJäin qi^. siis sös-demien.
myötävaikutukselia lujitet­tu
pikkuporvaristoa' j a j ä t e t t y s i -
,tä, tarpeen mukaan kasyattea, lisää.
k a i k e s t a tästä huolimattärporva-risto
j a sosdemit ovat pahoin pet­tyneet
laskuissaan. Se nfaa näet,
joka soilän jälkeen maanfelkäisille
j a e t t i i n , ei ole pystynytkään elättä­mään
viljelijöitään. tJnkariss^' pn
tämä reformi-homina P^rin lajpsel-lista,
siellä näet ph muodostettu
1'/^ hehtarin suuruisia' viljelmiä.
Rumaniiassa samoin, tehden jiäettu
maa-äla yhteensä 6 miljoonaa heh­taaria.
^
Tätä " r a t a a " on fascismi sodan
jälkeen kulkenut 8 vuotta j a t u ­loksena
on maaseudun nälkäänä­kevä
pientalonpoikaisto, jonka tyy­tymättömyys
kasvaa päivä päiväl­tä.
Pikkuporvaristoa ei o le näistä
pienviljelijöistä saatu ssmtymään.
Puhuja viittasi lisäksi erikoisesti
siihen, että ennen fascistivaltaa
olivat .myöskin sosdemit estämässä
maatilojen osuustoiminnallistutta-mista
Italiassa. .
Nyt voidaiankin tällä hetkellä
sanoa, että maareformiaika on lop­punut,
maatalouspulan seuraukset
on pantu työläisten j a työtäteke-vien
kannettaviksi. • . -
Sädfe ja höyry
Kuusitoista miljoonaa tonnia vet­tä
Ja l u n t a syöksyy maapallollemme
ilmasta sateena 'jokaista sekuntia
kohti ympäri vuosien.
Siitä huolimatta, vaikka näin'
suunnaton veden paljous vähenee
ilmasta, se ei tule sen kuivemmaksi
pysysväisesti, eikä myöskään meret,
joihin se jokien j a virtojen kautta
lopullisesti valuu, tulee sen täyte.
läisemmiksL "ramä ilmiö on r i i p p u ­vainen
luonnossa vallitsevasta t a ­loudellisesta
laista. Jokainen tippa
vettä, mikä putoaa sateen toisten
pisaroltten mukana maahan, on ko­honnut
ilmaan vesihöjTrsnfen muo­dossa.
Täten veden höyryjen i l ­maan
haihtuminen j a sateena alas
tuleminen lopullisesti oh saman
M u t t a . n y t on asian- painoinen.
Meret, järvet j a Joet luovuttavat
enempi haihttivia vesih^jnryjä i l ­maan
pinta-alaansa kohden kuin
maaseudut, paitsi - troopillinen inaa-seutu
sen runsaan kasvullisuutensa
kautta j a avulla vetää vertoja ve-sistöillej
nmatieteiUjÖltten, meteflSologistlen,
tärkein tehtävä o n a i n a ollut säteit-ten
tairkka mittaaminen j a rekort-taamtnen.
Tämä on n i i n äärettö­män
tärkeää ihmiselämän taloudel-
Kapitalistista maailmaa ohjaavat
kärkimiehet ovat nykyhetkellä,
suuren kansainvälisen maatalous-k
r i i s i n aikana useamman kerran
pohtineet kysymystä, miten voisi
kapitalismin merkeissä säilyttää t a -
lonpoikaistossa vahvat, kapitalis­mille
otolliset katsantokannat. R a ­havalta
on tässä suhteessa ihmetel­tävän
kauan jaksanut pitää talon-pöikaistoa
isänmaan, yksityisomis-tusoikeuden,
vapaan ammatin, i t ­senäisen
yrittäjän, y. m. varjolla-tietämättömyyden
tilassa asian to­delliseen
kulkuun nähden. Lisäksi
on kapitalismi jatkuvasti ylläpitä-n3rt
mitä mustinta valhepropagan-daa
mahdollista työväen j a talon-poikaiston
yhteistä valtaa vastaan.
Vastapainona kaikelle tälle ovat
jakfsottain toistuneet maataloudel­liset
pulakaudet lohkaisseet talon-poikaiston
suuresta armeijasta pa­la
palalta aineksia, jotka ovat
omaksuneet täyden luokkataistelu-kannan
työväestön viitoittamalla
tiellä. Mitä syvempi on pulakausi
sitä selvemmin osottautuu kapita­listinen
riistojärjestelmä p o l i i t t i s e l ­ta
katsantokannaltaan heräävälle
talonpojalle.
M e r k i l l e pantava ilmiö toistuvis­sa
pulakausissa on se, että ne muut­tuvat
jatkuvasti terävämmiksi.
Täm£( ilmiö on täysin sopusoinnus­sa
kapitalismin riistonvenettelytavan
kanssa. Toiselta puolen kapitalis­min
valiojoukko on tietoiqen siitä,
että pulakaudet lisäävät paremmin
k u i n mikään muu p o l i i t t i s t a selvä-näköisyyttä
talonpoikaiston keskuu­dessa
kapitalismille vahingoksi. K a ­pitalistinen
kehityksen 'pyörä on
joutunut pyörimään itseään k u l u t ­t
a v a l l a tavalla. Se tosin voittaa
edelleen pyöriessään pääomia, k a ­saten
ne y k s i i n käsiin, mutta sen
valta-akseli ohenee myöskin jatku­v
a s t i . ^
Talonpoikaisväestön ' vasemmisto-laistuminen
on tällä kertaa kysy­mys,
jota osaltaan kansainvälisessä
luokkataisteluliikkeessä on pidettä­vä
yhtenä suurimerkityksellisim-mistä
tekijöistä, sillä n i i n pian
kun työtätekevä talonpoikaisto
kaikissa maissa on omaksunut joh­donmukaisen
kannan entisen kan-nattomuuden
s. o. kapitalistisen
järjestelmän lamoissa kulkemisen
sijaan, on myöskin ratkaisun hetki
t u l l u t .
K a i k i s t a tähän asti koetuista
maataloudellisista pulakausista on
tällä hetkellä vjallitseva kaikkein suu
rin. Työtätekevän talonpoikaiston
asema eri maissa on s i i r t y n y t täy­sin
rinnastettavaksi palkkatyöläisen
aseman kanssa. Se, että talonpoi­kaisto
ei vielä tämän johdosta i l ­man
muuta ' yleisesti ole s i i r t y n yt
teollisuustyöväestön luokkatietoi-simman
osan kanssa yhteisen tais­telulipun
alle, johtuu, siitä, että k a ­pitalismin
pahin riistoleikkaus on
tapahtunut niin nopeasti, että h i ­das
talonpoikaismieli ei o l e , k y e n ­nyt
analysoimaan ulkonaisen toi­mintansa
kautta-vielä sitä, mikä s i ­simmässä,
on t u l l u t esille. Kansain­välisen
työtätekevän talpnpoikais-ton
suuri luokkataisteluUinen pro­sessi
on parasfaikaa käymässä ja
onpa siitä j o näkjrvissä p o s i ^ v i s ia
tuloksiakin kansainvälisellä l i n j a l ­la.
Propagandaa talonpoikaiston v a ­semmalle
päin ohjaamiseksi teh­dään
tällä kertaa kahdella tavalla.
Ne ovat: 1) kapitalismin häikäile­mätön
riisto, siis talonpoikaiston
kurjistuminen j a 2) teollisuustyö-väestön
esimerkillisesti vaikuttava
luokkataistelutyö työn j a pääoman
kärkipisteissä.
Talonpoikaiston vasemmistolais-tuminen
on siis selviö. Kysymyk­sen
tärkein puoli on vain se, mi­ten
pian se tapahtuu, jotta voima­tekijät
lopullisesti saisivat sellaisen
suhteen, että riistettävien, n i i n t a ­lonpoikaiston
kuin teoUisuustyövä-estönkin
alakynnessä oleva asema
muuttuisi päivastaiseksi.
Tätä ennen vallitsevia maatalou­dellisia
pulakausia on aina seuran­nut
väliaikoja, jolloin kapitalismi
on ikäänkuin helpoituksen antanut
talonpoikaistolle taloudellisissa
merkeissä perään, mutta tosiasial­lisesti
onkin vain ' .valmistautunut
seuraavaa j a edellistä ankarampaa
pulakautta varten; Tämäntapainen
"helpoitus" on ilmennyt uusiutu­van
luoton muodossa. Sen a v u l la
talonpoikaisto on näft kyennyt u u ­delleen
yrittämään, luullen voivan­sa
vielä kerran nousta taloudelli­sesta
, ahdinkotilastaan j a koettaen
k a i k i n käytettävissä olevin keinoin
lisätä tuotantoaan maasta.
Tätä samaa keinoa yrittää kapi­talismi
käyttää tämänkin pula-ajan
johdosta. Merkkejä siitä o n jo
näkynytkin.
t i l a jo sellainen, että tavallisilla
kapitalistisilla luottokeinoilla ei
ei enää voida pitkittää kansainvä­listä
talonpoikaisunta. Leikkaus
on mennyt j o l i i a n syvälle. Maata-viljelevä
talonpoikaisväestö on nyt
jo ylivelkaantunut. Kapitalismin
antama lisäluotto tulee tällä ker­taa
pitkityksen sijasta lyhentämään
paljon kärsivän työtätekevän talon­poikainen
taloudellista kiclutusai-kaa,
herättämällä sitä taisteluun.
A. T—L
Nykyään on olemassa y l i 35,000
ihnatieteilijäasemaa ' maapallöllam-zne,
sen e r i aassa. missä vähintäin
kerran päivässä tarkastetaan yeäsa
tai lumen satamismäärä. (Ltmji m i ­tataan
siten, että se ensin sulate­taan
vedeksi j a sitten mitataan sen
korkeus tai vahvuus). Toisissa, mais­sa
on näitä asemia paljon tiheäm­min
kuin toisissa- Esim- Englannis­sa
niitä on yksi jokaista 19 neUö-m
a i l l a kohden — yhteensä 5,0CO ase­maa.
Yhdysvalloissa on myöskin n .
5,000 asemaa, mutta tulee vain yksi
jokaista 595 nellömailla kohden.
Joskus olemme lukeneet lehdistä,
että siellä t a i siellä on ollut anka­ra
vesisade — on yhtenä päivänä
satanut niin j a niin, imonta osa-tuumaa
tai y l i tuuman. N3rt jos
eataa yhden fijaiman k(H'peiselta
määrättyä pinta-alaa kohden, se t e ­kee
jo 113 tonnia vettä jokaista ne-liSeekkeriä
kohden tai 72,320 tonnia
jokaista nellomailia kohden. Siis
se oli jo aika sade.
K u i n k a suunnaton määrä voi t u l ­la
vettä alas yhdessä sateessa, saA-tamme
käsittää kun Norfolk kaun-tissa
Englannissa satoi kerran y h ­dessä'
päivässä 670,730,000 tonnia vet­tä.
Siis enempi kuin kahdesti niin
paljon vettä kuin on vettä Englan­nin
suurimmassa sisäjärvessä, W i n -
dermere. Myöskin muutama vuosi
sitten oli l i n t i a s s a erinomainen ve­den
sadepiErkaus, missä noin 10.000
neliömailin alalle tipahti tarkkojen
laskelmien mukaan, 7,000.003.000 ton­nia
vettä.
koken^
(Jatkoa)
J"n kysymään asiaa. m7
tä ei sillä lapulla S "
j a että konttorissa
Puurolalla on niin p c ^ ^
etta ei anneta rai^ ^
puut on jokirannassa. (TS21
sen puhe osottautui
töikeäksi valheeksi) KKT^
tä mihmkäs se.
sanoi että ne ottivat latBri,
rahaa annettu. ArvasiP^
nyt on paha merrassa, xml
maissut tunteitani, vaaa
täytyy itseni mennä
symään mikä vaivaa,
ukko Johnson sanoi, ettT
Sateitten jakautuminen maapat­omme
eri osissa on sangen vaihte-levaa.
Esim. Yhdysvalloissa, Death
Valleyssä, Califomiassa, sataa vuo­sittain
vain puolitoista tuumaa kun
sitävastoin Tillamook kauntissa Ore­gonissa
sataa y l i 130 tuumaa vuodes­sa.
Keskimääräinen sataminen tä­män
mantereen lämpöisellä vyöhyk.
keellä on noin 30 tuumaa vuodessa
kuin sitävastoin Europassa se pn 34
tuumaa samalla aikaa. Myöskin,
Amerikassa mantereen troopillisella
vyöhykkeellä on vuotuinen sade 115
tuumaa, kuin sitävastoin samalla
asteikolla itäisellä mantereella se on
vain 77 tuumaa. Vuotuiset sateet
*ovat runsaimmat troopillisella pal­lomme
vyöhykkeellä, sitten seuraa
lämpöisen vyökykkeen ilmanalat ja
napapiirit ollen vähimmän sateiset.
Tämä johtuu siitä, että lämpölsem-mässä
. ilmanalassa .myöskin veden
haihtuminen ' ön suhteellisesti suu­rempi.
Myöskin sateet ovat run­saampia
merien j a suurten järvien
rannikkoalueilla ... k u i n sisämaissa,
seurauksena .suuremmasta vesihöy­ryjen,
haihtumisesta järvien vesis­töissä
kuin maaseuduilla.
•ii' < -.' . . .. .. -- .-
SUURIA TEENVIUELYSTILOJA
Taka-Kaukaaslassa on " alkanut
feuiitfen' • •' teon vii jelys-neuVostotilöjen
•jä- 'kollektilvistieh- talouksien raken-
'tttestyöt}. Tätoän kylvilkamippailun
alkatia tulevat uudet teeviljelykset
käsittämään ,7,000 hehtaaria; tullaan
istlittätnaan, IGO nlilj. teepensasta.
vaan ja ota puhuva mia „
konttoriin. Tein myös änsA
Arthuriin ja pyysin erästä <
joka puheesta pärjäsi, ja uä.
tiin Thos Falls'in koattoSj
maan eitä mikä on syy etal
pulla rahaa saa.
Thompsonin konttorin _
sanoi että täältä on annetta!
laselle $50.00, että mis.
ottanut shekin ulos tällä'
samalla näyttäen lappua ^
että onko siinä minun ]
allekirjoitus. Sanoin että
tenkin", mutta ei etiiko
tultuaan minulle mitään,
saaneensa täältä rahojij
Thompson näytti shekin
sa oli päivä määrä 26-il|
Johnsonin nimi alla. Asia
seh^ä kuin päivä. Ei muuta I
kasin Sunshineen joss&
misis on rahat ottanut
jat sen osottaa. Sutäkös
suuttuvinaan ja rupesi
että. hän ei mainettaan
rahalla. Selitin raul
minä en aijo sillä rahalla i
hänen "mahiebtaan", vaan
tarkotus ostaa perheelle
peitä, joita el öle yhtääal
kämpällä jä että se on
mitä tällä kertaa omistan.
Siitä huolimatta ei akan i
tanut periksi, vaan hän
nua uudestaan kaupunköa,]
•sitä kunniaansa pesemään.;
ei muuten suostunut
niin olin pakotettu lähti
delleen kaupunkiin.
Mentiin taas Thos Pallslnj
rlhi - r - el rahaa:
akan kunniaa pesemään.'
tiin sitä siihen malliin,
Thompson sanoi antama
JohnsonnlUe kyseessä ^•oi?'
man ja kehoitti, iuqrit)
allekii-joittaneelle. „
Siinä n.vt ei^talanut
sen puhtaammaksi'sell
sä, mutta, olipahan jpiäa
remman puutteessa, .ulos'."!
Iitti akka että: jöo. I ^ I Q ' . ^
nut ne rahat, vaan siinSJn
misteekl" kun hän e i ^ "
taa oikein että mlta hM]
kein olivat • —. JotJiäf.i
mVÄMEi VÄLITTÄÄ.
VAPAUDEN KONTTORI
Asiami^stemme ei tarvitse olla asiamiehiä kaikille
työväen lehdille, vaan voivat meidän asiamiesvaltunksilufflj
taa tilapksia kaikille allaolerille työväen lehdille ja lähetaj
toriimme maksun seuratessa mukan».
Valliamme tilaaksia •auraaville tyovaenleMille:
THE WORKER, viikkolehti, Toronto, Ont, vk. $2.00,
THE YOUNG WOKKEB, Toronto, Ont, vuosikerta, '
THE YOUNG COMBADE, Toronto, Ont., vk ""--rrsl
DAILY WORKER, Työväenpuolueen päivälehti. Tilansigl
vuosikerta $6.00, vuosik. $3.50, 3JM
YOUNG WOEKEB, Nuorten TyöL Liiton 2 kertaa knna»'
gossa ilmestyvä julkaisu, vuosikerta v"i:i:"*7Sl
THE caYgOoUssNa.G TCilOauMisRhiAntDaE ,v uToysöikveärernapltuao lueen lasvte;n";le,h'"t"i,— WS|I
THE CANADIAN LABOR MONTHLY. kuukausijulkaisu, ^1
ronto, Ont., 25 M-i » r |
LABOR DEPENDER, kuukausijulkaisu "rVT^I
INTERN. PRESS CORRESPONDENCE. 1 vk. tS.0O,Y>2i
POHJAN VOIMA, Oulu, päivälehti; vuosik. .«O.CO, y« »^1
TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3 kertaa viikossa; vuosik. « S . » . " ' * '
SAVON TYÖ, Kuopio, 3 kert. viikossa; vuosik. $6.00,
TIEDONANTAJA. " " ' ' — — " —
Fascismi talonpoikais­ton
tuhoojana
Europan työtätekeväin talonpoi­k
a i n kongressissa Berlinissä joutui
kysymys fascismista j a talonpoi-kaistosta
erikoisen ^ perusteellisen
käsittel)^ alaiseksi. Italialainen
tohtori Miglioli esitti kongressille
asiasta alustuksen.
lisessa toiminnassa. Jo muinaisajal-la,
useita vuoasatoija e.a.a., stmks-rittien
rekorttikirjat osoittivat hei­dän
tarkasti mei^inneen sateitten
nmsauden eri osissa maata.
Sateitten mittatuninen suoritetaan
äi& vaxten lakezmetuilla ilmatie-deäsemilla.
Sen runsaus mitataaah
Amerikassa tuumissa ja Europan
maissia sehttimetrels^ Siis kuinka
monta tuaina& täi osatuumaa kbr-kealti
vettä kartti^ määrätylle pln-ta-
alalle määrätyn sateen aikana.
LTBtngT,
TYÖVÄEN JbJCHTi, T a m p e r e , 3 K . vnKossa»,^.'»:,*":";;! '*eirl
UUS ILM, virolainen työväenpuolueen lehti, i l m e s t y y ^l
Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta •••::":"";;n^|
NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy «^l
»agossa. Tilaushinta vuosikerralta r;"-':rm(^\
TYÖVÄEN URHEILUIiEHTI, Helsinki. Tilaushinnat VBW-J
$2.00, puoli vuotta - rri-" •V;iä«''l£S3
NORRSKENSFLAMMAN, ruotsalainen lehti, ^^^^'^^i
vk. $12.00, puoli vuotta •::Zs"imv^l
ITÄ J A LÄNSI, 2 kertaa kuukaudessa ^^f^J^^L^i
HelsinkL Tilaushinta ••; •;•ry^ i T J I ^ l e »!
TUISKU, Suomen vasenmiistolaisten pilalehti, ^^^trd
kuussa Ifi-Bivuisena. Tilaushinta vuosik. $ 2 ^ . ^^^J
KOMMUNISTI, Leningrad ^..".•=5v;y;i-•T?*?'^^'*^^
TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI, H e l 8 i n f a ^ a « ^|
8Ä. Vuosikerran hinta $1.75, T>nohynios±eig»^^
NOUSEVA-VOIMA, TyÖv. nrhennpoikain lehti, Beicmo,
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖTAIDE, Tampere, ^.'^'^'•r^
PUNANEN KARJALA, Petrozovodsh, Kuskia; t>
kos^; vuosikerran hmta $9.00. P^o^^^^f afl oT^
VAPAUS, Leningrad. 6 kertaa vukossa Ivk. •
REVONTULET. Oulu vuosik.
PUNALIPPU, Helsinki, vuosik.
TYölHES, päivälehti, Superior, Wis.. ^ - " ^ ^ ^ ^ ^
TOVERI, päivälehti, A8tör»a, Ore. 1 ttj
ETEENPÄIN, päivälehti, Worcester, Mass.,
puoli vuosikertaa .... Z""X""it7S, V»
PUNIKKI, piialehti, Superior, Wi8., ^ Tf: "
VIESTI, teoreettistieteeUinen kuukausilehti, J-METSÄTYöLÄINEN,
knukansijuIkBisu. i'on; ^
yksityimnmerot IS senttiä, :^4.7k-_75o,i
«COMBIUNIST .INTERNATIONAL". K o r m n ^ ^
nen virallinen JehU, ilmestyy kunkaosittam^
T Y ö E ^ ^ ^ M J o N F O f f i Ä ^^
konIcBttilesBa, 1 Vuosik. — .
Ylilolövista lehdisö mySnnetiän ssiMmfJ^^
Caksaii mnlauuL.
FAPAUS, Bos S% Hflc
mii