1925-02-19-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
%
»- t
nUDHJl rnVMEBlNUI
i ^VHJTTll
VAPAUDEN KONTTORI
Asasuestemme ei tarvStie OHS sdaniehiä kalkille mkieUnBe
tySväen lehdille, vaan voivst jneldin anamlesvaltaaksillamme ottaa
tilaoksia kalkille aSaöIeville tySväen lehdille j a liiiettää >koiit>
toriinune inakstm georateana mpkäpa. ^
VilitiBn— tliMdccia «esTMirnU tyovmealcbaaie:
DAILY WOJUCER. Ty&väeiipaolaeen päivSIehti. Tilaushinta
- vuosikerta . . . — % Tuosik. $3.50, 3 knnJc. $2J00
FARBIIER.LABOR VOICE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä. Tilaushinta.
Vuosikerta $1 J S , 6 kunk. .65
THE YOUNG WORKER, Nuorten Työläisten Liiton kuukausi
jnllcaisu, Chicagossa. Tilaushinta vnosikerr8lta....$14M-THE
YOUNG COMiLA£>£^ Tydväenpuolueen lastenlehti, Chicagossa.
THaoshinta vuosikerrah» ...;„,.. ; ./..• JJO'
WORKERS MONTHLY, Chicago; vuosikerta |2.|K), % vuosit $1.25
POHJAN VOIMA, OtUu, päivälehti; vnosik. $10, puoli vuotta $6.00 '
TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3 kertaa viikossa; vnosik. $6.00, % v. $3.50 ^
SAVON TYÖ, Kuopio, 3 kert viikossa; vnosik. $6.00, % ,v. $3JS0
TIEDONANTAJA, Helsinki, päivälehti, vnosik. $10; ^ v. $6.00
LIEKKI, Hebinki, viikkolehti; vuosik. .......$3.00; % vk. 41-75
TYÖMIEHEN VIIKKOLEHTI, Helsinki, vuo^k. $ 2 ^ ; % .v $1.50
UUS ILM, virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestyy New
Yorkissa. Tilaushanta vuosikerralta .............„„...„.l.,.-,.„ $6.00
NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Chicagossa.
Tilaushinta vuosikerralta , „.„.. $2.^0
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, Helsinki, Tilaushinnat vuosik.
$3.00, puoli vuotta $1.75
NORRSKENSFLAMMAN, ruotsaläinenMehti, Lulea, Ruotsi,
vk. $12.00, pooli vuotta ;, .; $6.00
ITÄ JA LÄNSI. 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti,
Helsinki. Tilaushinta vk. $4.00, % vk. $2.00
TUISKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta
kauesa 16-8ivuisena. Tilaushinta vuosik. ^ . 5 0 , % vk. $1.50
KOMMUNISTI, Leningrad, vk. $4.00, % vk. $2.00
Kaikkien ylläolevien lehtien tilauksistA asiamies voi pidättää
palkkioksi 10 pros. lehden hinnasta.
V A P A U S ,
Bo« 69, SUDBURY, ONT.
Maailmafl tilanne vuoden vaihfa lessa
Karl Radeldn nnkuo.
Kirjottamassaan kuluneen vuoden
katsauksessa osottaa Radek, miten
amenkalaisen kapitalismin toiveet
paranivat syksyn vieriessä ja miten
se tuntee itsensä varmaksi.' On
vaikeata ennakolta sanoa, kuinka
kauan tämä tilapäinen parantuminen
todellisuudessa kestää. Ame-rikalainen
kapitalismi, joka l^er-naasti
uskoo mitä toivook näk^e^tu-levaisuuden:
valoisana ja elää voimakasta
voittotunnelmaa. Suurine
tkansaantuneine kapitaalineen etsii
Amerika ei ainoastaan uusia ame-rikalaisen
teollisuuden menekki-markkinoita,
vaan , myös markkinoita
Ntälf^ömällekapitaalivienhille.
Kapitaalliitentimarkkinoita etsiessään
on (!)/merika Jo mennyt Eng-
' lännin teelle. Tärkeätä on että
tätä ma/Btita vietyä kapitaala on
el ainodjfttaan joidenkin pankkien ja
suar-rÄhamiest^n, ,.yaan V myös ^ pikkuporvariston
' käsissä. Itävallan
lainalla, joka teki noin 26 miljoonaa
dollaria, on &,000 lainanantajaa,
japanilaisella 160 miljoonan
laixtalla taas 44,000 lainanantajaa.
Monet Yhdysvaltain viime vuonna
uySntfimät lainat (Argentlna, Japani,
Sveitsi, Hollanti, Tshekkoslovakia,
Unkari, Norja, Belgia, Canada,
Saksa ja Ranska) osottavat et-tel
Yhdysvallat enää elä Wilsonin
saarnaamassa ««ristyneisjrydessä
vaan että sen kapitaali jo tunken-tuQ
kaikkiin maailman maihin niin
suuressa laajuudessa, että se tällä
haavaa on maailmanpolitiikan tärkein
joustin. AmerikalaiBissa sanomalehdissä
vilisee artikkeleja A-nerikan
kaupasta koko maailman
kanssa, kapitaaliviennistä ja koko
maailman ristiriitakysymyksistä.
Sen jälkeen kun Yhdysvallat suojeli
teollisuutensa suunnattoman korkeilla
tulleilla; kilpailee se nyt yhä
kasvavassa laajuudessa kaikkien
muiden maailman maiden kanssa
ja käyttää tähän kasaantunutta ka
pitiaaliaan' Jonka vienti merkitsee
myöntäjälle pitkän luoton voimallista
asetta.
Xapitaaliviennin ollessa etualan
kysymyksenä Amerikassa, on« tällaisena
Englannissa tavaravienti.
Englannin kansallisomaisuus on sodan
alusta lähtien vähentynyt noin
12 biljoonasta dollarissa noin 10
biljoonaan dollariin (kun otetaap
lukuun raha-arvon huonontunut ostokyky).
Kansallistulot vastaavat
suunnilleen v. 1907 tuloja. 'Tätä
vähentynyttä kansallistuloa rasittaa
huomattavasti lisääntynyt valtiovelka,
mistä johtuu, että budjetti
on lisääntynyt nelinkertaiseksi.
Sen vuoksi voi Englanti nyt vain
käyttää 10 pros. kansallistuloistaan
kapitaalivaikutuksensa laajentami-sekd
24 pros, vastaan v. 1907.
Käytettävänä olevasta' biljoonan
dollarin määrästä menee omaan
maahan 38 pros., siitormaihin 41
pros., ulkomaaviennin «sstlle langetessa
vain 21 pros.
Englannissa, joka ei voi myöntää
niin pitkää luottoa, eikä painaa
alas tuotantokustannuksia ja
Joka lisäksi kärsii omain siirtomai-densa
teollisoitumisesta, on kapi--
talismilla paljon * vakavammat, vaikeudet
kuin Amerikassa. Normaalikaupan
luomisedelly^kset pakottivat
Englannin ottamaan osaa va-hingonkorvauskysymyksen
ratkaise-misyritykseen.
Se on niinikään
Englannin pyrkimyksen ^onstimena
lujan hallitusvallan ennalleen vakauttamiseksi
siirtomaissa mihin
hintaan hyvänsä, Kiman rauhoittamiseksi
ja venäläisten markki-nain
avaamiseksi Ja koska kapitalistisen
järjestyksen ' lujittaminen
koko mailmaSsa on yhtl välttämä'
tön kapitaali kuin tavaraviennillekin,
niin'vieri V. 1924 englantilais-amerikalaisen
yhteistoiminnan mer^
keissä.
Englannin suhteellinen heikkous
kapitaaliviennin alalla, sen läheiset
suhteet europalaisiin markkinoi
hin jS' sen* suurempi kilpailuriippu-vaisuus
herättivät suurta levottomuutta
englantilaiatfln kapitalistien
keskuudessa nfiden vaikeuksien takia,
Jotka saattoivat kehittyä Saksan
teollisuuden lujittuessa. Set^
vuoksi on Englanti toisessa suhteessa
kuin. Amerik» kapitalismin
jälleenrakentamisen -suuriin kysy»
myksiin, minlcä saattaa panna merkille
teirästirusti-kysymyksesä , ja
kansainvälisten velkain järjestelykysymyksessä.*
Eron saattaa havaita
siirtomaakysymyksissäkin. Kai
kista ikohteliaista diplomaattikoru-lauseista
huolimatta eivät syvät vastakohtaisuudet
Englannin ja Ameri
kan "välillä ole kadonneet
Toistaiseksi on kuitenkin otettava
lukuun, että amerikalaisen kapitaalin
voimaylimäärästä ja Enk-lännin
kapitaalin vaikeasta kriisistä
syntynyt pyrkimys suotuisten tavara-
ja kapitaaliviennin ehtojen
luomiseksi hyvästi horjutetussa Eu-
Topassa^ siirtomaissa ja pnoliaiirto-maissa
tulee, ei ainoastaan pysyttämään
yhdessä näitä maita-Neuvostor
Venäjää, siirtomaa, ja poliisisiirto-maakansoja
vastaan, vaan myös yh
distämään nämä pyrkiessään mitä
nopeimmin luomaan suotuisat edel
lytykset amerikalaisen ja englantilaisen
ikapitaalin tunkemiseksi näihin
maihin.
Amerikalainen imperialismi pyrkii
vallottamaan maailman, englantilainen
pysyttämään vallotuksensa. Yh
teentörmäys näiden kahden välillä
on kerran kiertämätön. Mutta tätä
nykyä on kummankin mihin hintaan
hyvänsä laajennettava maailmanmarkkinoita.
Tämä näiden molempain,
suurten imperialistivaltojen
pyrkimys on tärkein kansainvälisen
aseman luonteenpiirre vv. 1924—^25
vaihteessa.
Näytelmäkiriallisuus
ja Idrjailijat
Jo ammoisista ajoista asti on
näyttämöllinen esitys tunnettu. Sanotaan
senkin, kuten tunnetumman
ja mahtavamman musiikinkin, olevan
lähtöisin kirkosta. Kirkkojen
alkuvaiheilla oli niissä esitetty erittäin
valaisevia uskonnollisia kuvaelmia,
jotka vaikuttivat suuresti' ja
kiinnittivät yhä enemmän seurakuntaa
ikirkon ympärille. Jo i l loin
huomattiin, että kuvannoUisel-la
esityksellä on aina tehokkaampi
vaikutus kuin pelkällä puheella, eli
saarn^allk voi olla.
Meillä työläuillä on tänäpäivänä
selvänä esimerkkinä samanlaatuinen
asia. Ympäri Yhdysvaltain, Work-[sena^' tavarana,
ers Partyn osastoissa — eitetään
niiden näyttämöiltä vuosittain
tojs UppaieitM j a , n e keräävät
keddnkertaisestikm «stettyinä e-nenunän
jleisdä, kuin mitä voi sas'
da kokoon keskinkertainen puhuja.
Tietysti hyvät j a tunnetuka tulleet
puhujat saavat myös aina kuulijoita,
mutta niitä on harvassa. Sitä-piäitsi
jokaisessa osastossa ei ole
puhujia, mutta kaikissa osastoisa on
näyttelijöitä, joka ehkä johtuu monestakin
eri syystä, joidetw perustelu
jääköön tällä kertaa j a keskustelemme
siitä joskus toiste.
Ue siis huomaamme, että -näyttämötyöllä
on laajat ja kauaksi kantavat
hedelmät, koska se hio heijastavan
kuvan itsekunkin aikakauden
pyrkimyksistä ja elämästä —
ja koska sitä itsekukin luokka käyt-jtää
palveluksekseen.
Muistakaamme viime maailman
sodan aikana, kuinka silloin eaimer-
Idksi elävät kuvat j a yleensä koko
porvarillinen teatteri ~ pantiin
palvelemaan sodan puolesta J a sen
IdihoittamiseksL. Monta .kertaa
suuttuen katselimme kaikkea tuota
ja ihmettelimme, että kuinka iluni-set
saattavat innostua — meistä
noin julmaan '^hyveeseen" kuin sotaan.
— Kuitenkin selvisi meille,
että sen sai teatteri ja sen esitys
aikaan, sillä se oli pantu palvelemaan
sodanjumalan ja porvariston
valtaetuja; Eipä siis ihme, että
valtaluokat ovat aina käyttäneet
teatteria palveluksekseen, sillä he
ovat ymmärtäneet sen vaikuttavan
voiman. v
Kuten jo edellä mainitsin, niin
osastoissamme. esittää näsrttämötyö
huomattavaa osaa ja me voimme
sen, avulla saada paljon aikaan, jois
me vaan haluamme käyttää sitä
hyväksemme. Kuitenkin Amerikan
suomalaisten (ja näkyypä niitä t i pahtelevan
muualtakin) näytelmäkirjallisuus
on -t- perin sekavalla
kannalla. Näytelmien ajatus ja toiminta
lyö armottomasti korvalle
niitä ajatuksia, joiden asialla me
todellisuudessa olemme. Siis mitä
suurella työllä j a vaivalla saadaan
kokoon—^ niin nykyinen näjrtelöiä-kirjallisuus
(ei tietysti kaikki),
mutta huomattavalta osalta särkee
sitä. —- Eikö siis tällaisessa e-päkohdassa
olisi korjaamisen varaa
ja eikö siihen uskalleta käydä/ käsiksi
empilhättä? Meidän tulee
muistaa, että, asia on otettava laajakantoisempana,
eikä minään si-vumenevänä
pikku häiriönä, joka
ei merkitseisi mitään. Kirjallisuus
ja etenkin näytelmäkirjallisuus leviää
sen esityksien kautta yhtä laajoihin
työläisjoukkoihin, kuin parhaimmat
sanomalehdet ja kuukausijulkaisut
.voivat levitä.
Kun me joudumme tekemisiin
alkavaiii kirjailijain näytelmien*
kanssa, niin me huomaamme, että
niin paljoii niistä puuttuu. , Monta
kertaa tulee ajatelleeksi,'<^ttä olisipa
ollut parempi ja suuremman
palveluksen sekä itseään eitä toisia
kohtaan olisi tuokin kirjailijanero
tehnyt, jos olisi antanut teoksensa
pysyä omassa arkistossaan, eikä laskenut
sitä maailmalle ihmisten, kiusaukseksi.
Tietysti meidän pitöä ymmärtää;
ettei kirjailijoita synny sillä ta-^
valla, että he teoksensa hautaisivat
omaan arkistoonsa. ja olisihan se
tavallaan rikoskin, ettei siitä muut
tietäisi kuin häh itse. Mutta vii-meaikoinakin,
kun tarkastelemme
tätä BUoi^alaistakin «näytelmäkirjallisuutta,
niin tekeepä mieli joskus
huudahtaa: "Herra armahda meitä
ettemme hukkuisi." Näytelmiä i l mestyy
kuin sieniä sateen jälkeen
ja niiden VenM-iltoihln" tahtoo u-seat
näyttämöt aivan tukehtua. Niitä
kehutaan maasta taivaaseen e-deltäpäin
ja niille annetioan pyhä
voitelu ja siunaus jälkeenpäin, ollenkaan
sanomatta halaistua sanaakaan
niiden räikeistä virheistä. Ja
niin meidäii "munivat" kirjailijamme
saalvat uutta virikettä nerokkaaseen
kynäänsä ja taas tulee "uusi"
näytelmä, jossa ei ole mitään vaivaa
eikä ponnistuksia. Monet suuret
maailman Idrjailijat eivät Ole
pystyneet luomaan niin pdjon näy-toskapiialeita,
kuin nykyään on sadellut
meidän" amerikan-suomalais-ten
näytelmäl^jailijöiden kynästä.
Todistaako timä tilainen työ
sitten kirjalHsen ja henkisen työn
eteenpäin menoa? lEil ^ Se ei todista
edistymistä, vaan > se todistaa
rappeutumista ja kirjallista vararikkoa,
mitä tulee näytehnakirjalli-suuden
alaan. Niin kauan, kun a-loittelevat
kirjailijat, ilman mitään
vastuunalaisuutta, saavat syytää
mmrkkinoille kaikenlait lidnatttm
tavaraa, joka on atten niuokattu
kuvi iuono taildna, että se edes
jotenldn syotä:^si kelpaisa, on
meillä edessämme kriitillinen pulma
ratitaSstavana, jonka selvittely saattaa
jolitaa ikävänilaisiin seuraukrain.
He^ä ön KäyttamBIiitto, joka on
hyvä olemassa, mutta näyttää siltä,
että se joutuu näiden '<näytelmä-lorjailijoiden^'
roskakoriksi ja b-sastojen
näj^mlseurat tyhjentävät-
tämän roskakorin "täydpainoi-
£ipä o l i s i ' a i s B i -
an aikaista, etta kaytäsun n&vakas^
ti Idinni asiaäii. /Näytelmien lor-.
joittajine «D asetettava ehdot ja
heStä <m vaadittava tletoisantt»-
kin, eikä vain "rohkeutta" kisjoit-taa
Däytdmiä. Myöskoi oliä sno-mennoksies
ja lainattujen näytelmien
suhteen aina tarkasti mainittava
alkupää. Ei se ,riitä, että
sanotaan: "lainatun ' aiheen mukaan",
tai "suomentanut". Mutta
mistä suomentanut. Sepä nyt on
kummallista «ttei voi sanoa kenen
teosta on käyttänyt apunaan, tahi
mistä j a kenen kirjasta se on näyttämölle
sovitettu. Myöskin on sanottava
alkuperäisen kirjailijui nimi
selvästi, kun suomentaa näjrtel-män
ja vieläpä siihen ON HAETTAVA
LUPA. Älköön kukaan suomentaja
lähtekö sitä tekemään omin
päinsä, s21ä toisen ' omaisuuden
käyttöön on aina lupa kysyttävä.
Tässä on tahdottu tuoda julki
sitä, ettei summassa Idrjotettaisi
näytelmiä, joiden esityksien johdosta
_ jo osastojen näytelmäsetnrat
heittävät ' '^taiteellista kuperkeikkaa".
Suurten kirjailijoiden teokset
jäävät tomuuntumaan Idrjaili-jahjdlyille.
Niitä ei oteta enään
esitettäväksi, siQä ne ovat muka
liian vanhoja nyt, kun on saatava
na "uusia" niin paljon kuin vain
nä}rttelijäi»rka ehtii kalloonsa ahtaa.
Eikähän ne niitä hiekkaan
kovin paljoa, sillä usein on niistä
mahdoton saada mitään tolkkua.
Ensiksikin, ne ovat huonosti kirjoitettu
ja sekavalla suomenkielellä
ja, toiseksi: ajatus niin sekavaa, ettei
näjrttelijä tiedä, mitä hänen o-sansa
edustaa, vai edustaako se mitään.
Ja sitten kun se esitetään,
niin sitä kelpaa nieleskellä.
"Toverissa" P. Hyrkäs.
TYOV^ liRHmU
Avoiii kysymys
Kecld-OatariOn Työväen Urbeiloo
Yhteictyojärjcttolk
Sauh Ste. Marien, O n t . C T . K.-
yhdlstyksen V - j a U.-seura keskäs-teli
kokouksessaan 10 pnä helmikuuta
1926 työväen urheiluseurojen
välisen yhteistoiminnan tärkeydestä
ja välttämättömyydestä sekä niistä
mahdollisuuksista ' mitä sellainen
toimenpide edellyttäisi. Mitään ylipääsemättömiä
esteitä emme huomanneet,
ei urheiluharrastusten eikä
luokkakysyinystenkaän suhteen.
Työväen urheilun pyrkimys on joukkourheiluun,
kehittämään ja: kasvattamaan
työväenluokan fyysillis-tä
kulttuuria sekä urheilemaan ja
voimistelemaan terveyden ja kuntoisuuden
kehittämiseksi;: :
Meidän käsityjcsemme .ön, ettei
pyrittäisi riniiaäitamaan työyäestöh
keskuudessa ilmei^eviä eri taktiiidca-kysymyksiä
urheilun yhteyteen.
Tällä perusteella seuramme velvoitti
allekirjoittaneet tekemään tämän
avoimen kysymyksen edellämainitul-le
yhteistyöjäjestölle, että onko sillä
olemassa mitään sellaisia sitovia
keskinäisiä päätöksiä tai sääntöjä,
jotka estävät yhteistoiminnan eri
työväenjärjestöjen urheiluseurojen
välillä, tai kieltävät osanoton jär-jestämiimme
mestaruus- y. m. kilpailuihin?
Pyydämme pikaista vastausta sanomalehtien
palstÖillau
Soo, Önt., C T . K.-yhdistyksen
V.- ja U.-seuran puolesta
; ToverilUsiesti
felv. Kauppi. Hjalmar Saliin.
Puheenjohtaja. Kirjuri.
Osoite: 27 Albert St, E., Sault
Stfe Marie, Ont,
Vastaus edelläolevaan
Canadan Kommunistipuolueen
Suomalaisen Järjestön Ontarion o-sastbjen
V.- ja ,U.-seurain Yhteistyöjärjestön
sääntöjen 2:sen luvun
esimäinen kohta kuuluu:
"Tähän järjestöön voivat yhtyä
jäseniksi kaikki Canadan
Kommunistipuolueen suomalaisten
osastojen V.- j a U,-seurat maksamalla
^6.00 sisäänkirjoitusmak-
• :sua."'
6:nnen luvun ensimäisessä kohdassa
sanotaan:
Järjestön toimeenpanemiin kilpailuihin
voivat ottaa osaa Canada
» Kommunistipuolueen osastojen
V.- ja' U.-seurtdn jäsenet,
^iden jäsenmaksat eivät ole rästissä
en«npää kolmea ' kuukaut-ta."
KALEVA SDOHALAINEN
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeenune oviat yalnustettu Sne-men
yliol>istössa käytännössä olevain oppikirjain i n u l ^ seka
K G. K Nyman'in erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme^
noastaan parhaita rohtoja valmistukseemme.
KUMMITAVAROITA
Kuumavedpussia, hinta $1.25
$2.00, $3.00, $4.00 ja $5,00
Kunmavesipnssin letkuja,
hinta .....$1.00
Ruiskuja naisille, hinta $3.60
Ruiskuja miehiUe, hinta $1.00
Ruiskuja lapsille, hinta .35
Korvaruisknja, hinta .... .35
Nenäruiskuja, hinU .... .35
Varmuusesineitä naisille,
hinta : $3.50
Varmuusesineitä miehille;
hinta $3.00 tnsL
y.m-, y.m
Kääreitä, Plaastaria,
Haavapumpulia 25c, 40c, 75c,
$1.50.
Haavakääreitä 1' 20c, 2' 25c
Exemasalvaa, hinta ............76c
Hofftoanin tippoja, sydän-alttskipuun
..50c j a $1.00
Selkäplaastaria ............ .35
Rintaplaastaria ............ .60
Mnnuaisplaastaria ......... .50
Eetteritärpättiä, yskään
ja hengenahdistukseen .60
- Halvausvettä, lunta .... ^60
Hiusöljyä, hinta „ . i . . . . . . . . .60
Hammastippoja, hinta.... .25
Hammaskittiä, hinta .... .10
Hammasharjoja, hinta 25c,
40c, 50c ja 75c.
Hemoroidesalvaa, hinta 76e
Hajnpihkaa, hinta 26e unssi
Intinlinjamenttiä, hinta .50
Snellmanin koliikkitippoja .60
Kamferttiviinaa, hinta .... .60
Kamferttiöljyä, hinta .... .60
Emätippoja, koliikkiin ja sy-dänaluskipuun,
hinta .50
Hammaspulvaria, 25e ja st*
Hiosalvaa. hinta ^
Kamferttia, kuivaa 25c nnS
Kamferttilinjamenttia ....
Knmmiplaasteria
Kolmenlaisia tippoja
Luulinjamenttia "
Nervin tippoja
.26
M
.50
.6»
.51
.5«
.68
Parranajosaippuoita
Päänldvistyspulveria .....
PUsoljya
Puunöljyä
Puhdasta .Norjan kalan
nmksaSljyä,
hinta ..—..........56c ja ? 100
Prinssintippoja , .gj
Preserveeraavia tippoja .6fi
Riigapalsamia
Silmävettä
Silmäsalvaa
Suu- ja hammasvettä
.50
.69
.50
.50
TILATKAA meiltä liakelaettelo. Metlli oh aaatavana' kaikkia Snomeo, Canadan ja Amerikao
iMldceita, Iramiiiitavairoita, m»*k^raii«inuleja' y. m. Me maktamme postiraban kaikista $5.00 tai
•ita iaemmitta tilaoksuita. —> Erikoitliäkelnettalot aaiamieliille. •
K. a K. NYBllAN, Omiataja.
Suomessa ja Canadassa tutkinnon suorittanut apteekkari. PORT ARTHUR, Ont
Täten kutsutaan Sault Ste. Ma
nen Suomalaisen Osuuskaupan o-sakkeenomistajia
saapumaan sääntömääräiseen
vuosikokoukseen mikä
lidetään liikkeen omassa huoneus-
»ssa.359 WeUington S t , West, ensi
mäalisk.'3 p. iltana, alkaen kello
I). Kokouksessa tullaan lukemaan
iikkeen tiliote ja johtokunnan toimintakertomus
ja keskustellaan kai-dsta
esiUe tuoduista asioista.: Toivotaan
runsaslukuista osanottoa ko-coukseen.
Johtokunta.
J. A. Maclnnes, B.A. W.H.C. Bnec
j MaelNNES & BRIEN
Lakimiehet, Asianajajat, Notoriot
363;Qaa«B Sti^;- .-v-••.•>•;^'
Saolt Sla. Maria, Ontatia
Konttori Vastapäätä Sault Stirebttiä
ttnhaa lainataan halvimmalla korolla
Tulemme lähettämään Yhteistyö-
: ärjestön Sääntöjä kaikille T.- ja
' J.-seuroille lähitulevainsuudessa.
Urheilutervehdyksin Ontarion V.-
ja U.-seurain Yhteistyöjärjestön
keskuskomitean puolesta -
- ' Jack Seppälä,
Puheenjohtaja..
OmitiiJsta noitumista
larjoittava^t andamaanit, muuan vil-ikansa,
joka: asuu äamannimisillä
saarii^hmillä Intian Valtameressä.
Kämppävaljaita ja niiden osia.
Uittokenldä, anUda, overaleja, 51 jyvaattcita, telttoja, vedenpitaTti
: , p e i i e k a n l u u t a ja kaormatar^ita.'
Telttoja, vedenpitäviä peitekanluuta ja köormatarpeita.
Pidämme arvossa koetilaustanne. Pikainen - lähetys.
Kirjoittakaa pyytäen hintojamme.
HINSPERGER HARNESS CO., LTD.
Puhelin 92208, Saolt Ste. Marie, Ont.—-Labellä kaapungintaloa.
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
ANGILAN IJEIPURILIIKKEESTA
27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230—J.
rUaukset toimitekaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAKERT
a
CuoUeiden omaistensa luiden kanssa
pelaaminen kuuluu heidän tärkeimpiin
harrastuksiinsa. K^n suruaika
on päättynyt, otetaan vainajan
luut haudasta, pestään, ne
luolellisesti purossa tai meren rannassa.
Sitten kuljetaan ne ky-ään
takaisin. Kallo ja leukaluu
maalataan koreaksi punamaalilla ja
valkoisella savella ja kiinnitetään
niihin koristeltu naru, niin että
niitä voi kanniskella kaulassaan, roi-cottaen
joko selän tai, rinnan puo-ella.
Pikkutytön kaulassa voi kiikkua
hänen sispvainajansa pääkallo
ja vaarin harteilla voi irvistellä hänen
edesmenneen eukkonsa koreaksi
koristeltu tyhjä älykpppa. Kalloja
voidaan lainata ja vaihtaa niitä
toisiin kalloihin ja monasti voi
sattua niin, että kallon kuljettaja
ei tiedä, kehen entistä: älykoppaa
hän koristeenaan kanniskelee. Sää-
"riluut myöskin maalataan koreaksi
ja leivoksia tarjoamme summissa ja
vähittäin kOvaa leipää ja korppuja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKERY
Puhelin 789 J.
Matti l^tola.
304 WeIUngtoa St. W. Soo, Ont.
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-TAAN
SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
Selbarankatohtori
Tarkastetaan X-sähkösädekoneella.
217 Glouceater St. Soo, Oat
— - Phone 1806 —
Kymmenen' vuoden kokemus suomalaisten
keskuudessa.
— — • 7 • ' ' '
Näin oHen ei ole oikeuttaa ottaa
osaa ti||3pSn järjestSn kilpailuihin
muilla kuin Canadan Kommunistipuolueen
osastojen V.- j a TJ.-seuMin
jäsenillä, -niin kauan, kun nämä-^y-kälät
ovat olemassa. Vaan sääntöjä
t^tenkan voidaan;^ mutittaa jos
nähdiän se asiaHemme edulfisekd,
siliä 9 nmen luvun 1 men kohta
kuuluut
^ ^Näitä Eaäntöjä voidaan muuttaa
seurojen ednsiajakokoiiksessa
yksinkertaisella Sänten enemmistöllä.*
ja heitetään sitten katolle. Kylkiluut
ja selkäranka palotellaan ja
palat pujotellaan. rihmaan. Päälle
vedetään punamaalia. Tämän luu-rimpsun
avulla parannetaan tauteja
ja uskotaan sen myös suojaavan
taudeilta. Jos päätä alkaa pakottaa,
^kiedotaan luurimpsu pään ympärille.
Ja jos se ei autp, niin
eatten ei maräaa.
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuuskauppa
välittää kaikenlaista ensiluokan ruokatavaraa
sekä ka&enlaista eläinten
rebua. Linjalla olijat tehkää ostoksenne
osuusAcaupasta.
369 WelUnghtOB St., Weat. Ont.
Cait. — Telefooni 1810 P.
Hyvää kengän korjaaaU varten
koettakaa
HAPID SHOE SHOP
Käsin valmistettuja kenkiä.
E. E. NELSON.
108 Gore St. Saalt Ste. Marie, Oat.
BARNES DRUG CO.
Suomalainea Ulkolihetya apteeUi
Caniadan Soossa
Ainoa Sooaaä oleva apteekki, io>
ka iimottaa Vapaudeaaa.
Asianajajat, lakimiehet, noUriot
f. m.
Konttori:
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriafa McFadden. K. C
E. V. McMillan.
Ulaitkaa Vapaus, Toveri,
toveritar Ete^Qj-pain.
Työmies ja Punikki!
Tilatkaa ainoaltaan
selviä luokkatais-tdun
kaimalla dtem
sanomalehtiä.)
HAUTAPATSAITA
Kun haluatte hauta- eli muistopatsasta^
neuvotellcaa siitä kanssamme.
Meillä; on parhain varasto koko kaupungissa.
Lake Snperior Graaite & Marble Wks
W. J . McPheraoa Mgr.
Soo, Ont. Phone 624.
Täydellisen kurssin
suorittanut
Hieroja ja Sairasvoimistelija
K. A. LEINO.
ä36 Albert St.^ Soo, Oat.. Can.
Huom.1 10 vuoden kokemus sai-raida-
ja ykdtyisbiarojana.
Charlie Häyrinen
AUTÖNAJURILIIKE
Phone 1157
354 Albert St. Vf, Soo, Oat
SUOMI CAFE 332 Albert St. We«k, Soo, Oafc
Ruokaa ja kahvia saatavana ate*
rioittain ja päivittäin.
AaU keUo 6 aam.—11 ilUU*-
RICHARD WALDEN.
Gore St Apteekld
Laikkelti^ lofleltitsvpMlm aikaania
' ja dtaratteja.
taakäri palveluksessa.
Me valmistamme je kehitämme fS*
merjä 24 tunnin sisällä.
Suomalainen iatqipa-apnlsineo*
H. S. Boehmer
Ksabtt Sm AptmMuL
SAtlZ/r STB MABIB, ONTASIO
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, February 19, 1925 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1925-02-19 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus250219 |
Description
| Title | 1925-02-19-06 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
%
»- t
nUDHJl rnVMEBlNUI
i ^VHJTTll
VAPAUDEN KONTTORI
Asasuestemme ei tarvStie OHS sdaniehiä kalkille mkieUnBe
tySväen lehdille, vaan voivst jneldin anamlesvaltaaksillamme ottaa
tilaoksia kalkille aSaöIeville tySväen lehdille j a liiiettää >koiit>
toriinune inakstm georateana mpkäpa. ^
VilitiBn— tliMdccia «esTMirnU tyovmealcbaaie:
DAILY WOJUCER. Ty&väeiipaolaeen päivSIehti. Tilaushinta
- vuosikerta . . . — % Tuosik. $3.50, 3 knnJc. $2J00
FARBIIER.LABOR VOICE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä. Tilaushinta.
Vuosikerta $1 J S , 6 kunk. .65
THE YOUNG WORKER, Nuorten Työläisten Liiton kuukausi
jnllcaisu, Chicagossa. Tilaushinta vnosikerr8lta....$14M-THE
YOUNG COMiLA£>£^ Tydväenpuolueen lastenlehti, Chicagossa.
THaoshinta vuosikerrah» ...;„,.. ; ./..• JJO'
WORKERS MONTHLY, Chicago; vuosikerta |2.|K), % vuosit $1.25
POHJAN VOIMA, OtUu, päivälehti; vnosik. $10, puoli vuotta $6.00 '
TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3 kertaa viikossa; vnosik. $6.00, % v. $3.50 ^
SAVON TYÖ, Kuopio, 3 kert viikossa; vnosik. $6.00, % ,v. $3JS0
TIEDONANTAJA, Helsinki, päivälehti, vnosik. $10; ^ v. $6.00
LIEKKI, Hebinki, viikkolehti; vuosik. .......$3.00; % vk. 41-75
TYÖMIEHEN VIIKKOLEHTI, Helsinki, vuo^k. $ 2 ^ ; % .v $1.50
UUS ILM, virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestyy New
Yorkissa. Tilaushanta vuosikerralta .............„„...„.l.,.-,.„ $6.00
NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Chicagossa.
Tilaushinta vuosikerralta , „.„.. $2.^0
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, Helsinki, Tilaushinnat vuosik.
$3.00, puoli vuotta $1.75
NORRSKENSFLAMMAN, ruotsaläinenMehti, Lulea, Ruotsi,
vk. $12.00, pooli vuotta ;, .; $6.00
ITÄ JA LÄNSI. 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti,
Helsinki. Tilaushinta vk. $4.00, % vk. $2.00
TUISKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta
kauesa 16-8ivuisena. Tilaushinta vuosik. ^ . 5 0 , % vk. $1.50
KOMMUNISTI, Leningrad, vk. $4.00, % vk. $2.00
Kaikkien ylläolevien lehtien tilauksistA asiamies voi pidättää
palkkioksi 10 pros. lehden hinnasta.
V A P A U S ,
Bo« 69, SUDBURY, ONT.
Maailmafl tilanne vuoden vaihfa lessa
Karl Radeldn nnkuo.
Kirjottamassaan kuluneen vuoden
katsauksessa osottaa Radek, miten
amenkalaisen kapitalismin toiveet
paranivat syksyn vieriessä ja miten
se tuntee itsensä varmaksi.' On
vaikeata ennakolta sanoa, kuinka
kauan tämä tilapäinen parantuminen
todellisuudessa kestää. Ame-rikalainen
kapitalismi, joka l^er-naasti
uskoo mitä toivook näk^e^tu-levaisuuden:
valoisana ja elää voimakasta
voittotunnelmaa. Suurine
tkansaantuneine kapitaalineen etsii
Amerika ei ainoastaan uusia ame-rikalaisen
teollisuuden menekki-markkinoita,
vaan , myös markkinoita
Ntälf^ömällekapitaalivienhille.
Kapitaalliitentimarkkinoita etsiessään
on (!)/merika Jo mennyt Eng-
' lännin teelle. Tärkeätä on että
tätä ma/Btita vietyä kapitaala on
el ainodjfttaan joidenkin pankkien ja
suar-rÄhamiest^n, ,.yaan V myös ^ pikkuporvariston
' käsissä. Itävallan
lainalla, joka teki noin 26 miljoonaa
dollaria, on &,000 lainanantajaa,
japanilaisella 160 miljoonan
laixtalla taas 44,000 lainanantajaa.
Monet Yhdysvaltain viime vuonna
uySntfimät lainat (Argentlna, Japani,
Sveitsi, Hollanti, Tshekkoslovakia,
Unkari, Norja, Belgia, Canada,
Saksa ja Ranska) osottavat et-tel
Yhdysvallat enää elä Wilsonin
saarnaamassa ««ristyneisjrydessä
vaan että sen kapitaali jo tunken-tuQ
kaikkiin maailman maihin niin
suuressa laajuudessa, että se tällä
haavaa on maailmanpolitiikan tärkein
joustin. AmerikalaiBissa sanomalehdissä
vilisee artikkeleja A-nerikan
kaupasta koko maailman
kanssa, kapitaaliviennistä ja koko
maailman ristiriitakysymyksistä.
Sen jälkeen kun Yhdysvallat suojeli
teollisuutensa suunnattoman korkeilla
tulleilla; kilpailee se nyt yhä
kasvavassa laajuudessa kaikkien
muiden maailman maiden kanssa
ja käyttää tähän kasaantunutta ka
pitiaaliaan' Jonka vienti merkitsee
myöntäjälle pitkän luoton voimallista
asetta.
Xapitaaliviennin ollessa etualan
kysymyksenä Amerikassa, on« tällaisena
Englannissa tavaravienti.
Englannin kansallisomaisuus on sodan
alusta lähtien vähentynyt noin
12 biljoonasta dollarissa noin 10
biljoonaan dollariin (kun otetaap
lukuun raha-arvon huonontunut ostokyky).
Kansallistulot vastaavat
suunnilleen v. 1907 tuloja. 'Tätä
vähentynyttä kansallistuloa rasittaa
huomattavasti lisääntynyt valtiovelka,
mistä johtuu, että budjetti
on lisääntynyt nelinkertaiseksi.
Sen vuoksi voi Englanti nyt vain
käyttää 10 pros. kansallistuloistaan
kapitaalivaikutuksensa laajentami-sekd
24 pros, vastaan v. 1907.
Käytettävänä olevasta' biljoonan
dollarin määrästä menee omaan
maahan 38 pros., siitormaihin 41
pros., ulkomaaviennin «sstlle langetessa
vain 21 pros.
Englannissa, joka ei voi myöntää
niin pitkää luottoa, eikä painaa
alas tuotantokustannuksia ja
Joka lisäksi kärsii omain siirtomai-densa
teollisoitumisesta, on kapi--
talismilla paljon * vakavammat, vaikeudet
kuin Amerikassa. Normaalikaupan
luomisedelly^kset pakottivat
Englannin ottamaan osaa va-hingonkorvauskysymyksen
ratkaise-misyritykseen.
Se on niinikään
Englannin pyrkimyksen ^onstimena
lujan hallitusvallan ennalleen vakauttamiseksi
siirtomaissa mihin
hintaan hyvänsä, Kiman rauhoittamiseksi
ja venäläisten markki-nain
avaamiseksi Ja koska kapitalistisen
järjestyksen ' lujittaminen
koko mailmaSsa on yhtl välttämä'
tön kapitaali kuin tavaraviennillekin,
niin'vieri V. 1924 englantilais-amerikalaisen
yhteistoiminnan mer^
keissä.
Englannin suhteellinen heikkous
kapitaaliviennin alalla, sen läheiset
suhteet europalaisiin markkinoi
hin jS' sen* suurempi kilpailuriippu-vaisuus
herättivät suurta levottomuutta
englantilaiatfln kapitalistien
keskuudessa nfiden vaikeuksien takia,
Jotka saattoivat kehittyä Saksan
teollisuuden lujittuessa. Set^
vuoksi on Englanti toisessa suhteessa
kuin. Amerik» kapitalismin
jälleenrakentamisen -suuriin kysy»
myksiin, minlcä saattaa panna merkille
teirästirusti-kysymyksesä , ja
kansainvälisten velkain järjestelykysymyksessä.*
Eron saattaa havaita
siirtomaakysymyksissäkin. Kai
kista ikohteliaista diplomaattikoru-lauseista
huolimatta eivät syvät vastakohtaisuudet
Englannin ja Ameri
kan "välillä ole kadonneet
Toistaiseksi on kuitenkin otettava
lukuun, että amerikalaisen kapitaalin
voimaylimäärästä ja Enk-lännin
kapitaalin vaikeasta kriisistä
syntynyt pyrkimys suotuisten tavara-
ja kapitaaliviennin ehtojen
luomiseksi hyvästi horjutetussa Eu-
Topassa^ siirtomaissa ja pnoliaiirto-maissa
tulee, ei ainoastaan pysyttämään
yhdessä näitä maita-Neuvostor
Venäjää, siirtomaa, ja poliisisiirto-maakansoja
vastaan, vaan myös yh
distämään nämä pyrkiessään mitä
nopeimmin luomaan suotuisat edel
lytykset amerikalaisen ja englantilaisen
ikapitaalin tunkemiseksi näihin
maihin.
Amerikalainen imperialismi pyrkii
vallottamaan maailman, englantilainen
pysyttämään vallotuksensa. Yh
teentörmäys näiden kahden välillä
on kerran kiertämätön. Mutta tätä
nykyä on kummankin mihin hintaan
hyvänsä laajennettava maailmanmarkkinoita.
Tämä näiden molempain,
suurten imperialistivaltojen
pyrkimys on tärkein kansainvälisen
aseman luonteenpiirre vv. 1924—^25
vaihteessa.
Näytelmäkiriallisuus
ja Idrjailijat
Jo ammoisista ajoista asti on
näyttämöllinen esitys tunnettu. Sanotaan
senkin, kuten tunnetumman
ja mahtavamman musiikinkin, olevan
lähtöisin kirkosta. Kirkkojen
alkuvaiheilla oli niissä esitetty erittäin
valaisevia uskonnollisia kuvaelmia,
jotka vaikuttivat suuresti' ja
kiinnittivät yhä enemmän seurakuntaa
ikirkon ympärille. Jo i l loin
huomattiin, että kuvannoUisel-la
esityksellä on aina tehokkaampi
vaikutus kuin pelkällä puheella, eli
saarn^allk voi olla.
Meillä työläuillä on tänäpäivänä
selvänä esimerkkinä samanlaatuinen
asia. Ympäri Yhdysvaltain, Work-[sena^' tavarana,
ers Partyn osastoissa — eitetään
niiden näyttämöiltä vuosittain
tojs UppaieitM j a , n e keräävät
keddnkertaisestikm «stettyinä e-nenunän
jleisdä, kuin mitä voi sas'
da kokoon keskinkertainen puhuja.
Tietysti hyvät j a tunnetuka tulleet
puhujat saavat myös aina kuulijoita,
mutta niitä on harvassa. Sitä-piäitsi
jokaisessa osastossa ei ole
puhujia, mutta kaikissa osastoisa on
näyttelijöitä, joka ehkä johtuu monestakin
eri syystä, joidetw perustelu
jääköön tällä kertaa j a keskustelemme
siitä joskus toiste.
Ue siis huomaamme, että -näyttämötyöllä
on laajat ja kauaksi kantavat
hedelmät, koska se hio heijastavan
kuvan itsekunkin aikakauden
pyrkimyksistä ja elämästä —
ja koska sitä itsekukin luokka käyt-jtää
palveluksekseen.
Muistakaamme viime maailman
sodan aikana, kuinka silloin eaimer-
Idksi elävät kuvat j a yleensä koko
porvarillinen teatteri ~ pantiin
palvelemaan sodan puolesta J a sen
IdihoittamiseksL. Monta .kertaa
suuttuen katselimme kaikkea tuota
ja ihmettelimme, että kuinka iluni-set
saattavat innostua — meistä
noin julmaan '^hyveeseen" kuin sotaan.
— Kuitenkin selvisi meille,
että sen sai teatteri ja sen esitys
aikaan, sillä se oli pantu palvelemaan
sodanjumalan ja porvariston
valtaetuja; Eipä siis ihme, että
valtaluokat ovat aina käyttäneet
teatteria palveluksekseen, sillä he
ovat ymmärtäneet sen vaikuttavan
voiman. v
Kuten jo edellä mainitsin, niin
osastoissamme. esittää näsrttämötyö
huomattavaa osaa ja me voimme
sen, avulla saada paljon aikaan, jois
me vaan haluamme käyttää sitä
hyväksemme. Kuitenkin Amerikan
suomalaisten (ja näkyypä niitä t i pahtelevan
muualtakin) näytelmäkirjallisuus
on -t- perin sekavalla
kannalla. Näytelmien ajatus ja toiminta
lyö armottomasti korvalle
niitä ajatuksia, joiden asialla me
todellisuudessa olemme. Siis mitä
suurella työllä j a vaivalla saadaan
kokoon—^ niin nykyinen näjrtelöiä-kirjallisuus
(ei tietysti kaikki),
mutta huomattavalta osalta särkee
sitä. —- Eikö siis tällaisessa e-päkohdassa
olisi korjaamisen varaa
ja eikö siihen uskalleta käydä/ käsiksi
empilhättä? Meidän tulee
muistaa, että, asia on otettava laajakantoisempana,
eikä minään si-vumenevänä
pikku häiriönä, joka
ei merkitseisi mitään. Kirjallisuus
ja etenkin näytelmäkirjallisuus leviää
sen esityksien kautta yhtä laajoihin
työläisjoukkoihin, kuin parhaimmat
sanomalehdet ja kuukausijulkaisut
.voivat levitä.
Kun me joudumme tekemisiin
alkavaiii kirjailijain näytelmien*
kanssa, niin me huomaamme, että
niin paljoii niistä puuttuu. , Monta
kertaa tulee ajatelleeksi,'<^ttä olisipa
ollut parempi ja suuremman
palveluksen sekä itseään eitä toisia
kohtaan olisi tuokin kirjailijanero
tehnyt, jos olisi antanut teoksensa
pysyä omassa arkistossaan, eikä laskenut
sitä maailmalle ihmisten, kiusaukseksi.
Tietysti meidän pitöä ymmärtää;
ettei kirjailijoita synny sillä ta-^
valla, että he teoksensa hautaisivat
omaan arkistoonsa. ja olisihan se
tavallaan rikoskin, ettei siitä muut
tietäisi kuin häh itse. Mutta vii-meaikoinakin,
kun tarkastelemme
tätä BUoi^alaistakin «näytelmäkirjallisuutta,
niin tekeepä mieli joskus
huudahtaa: "Herra armahda meitä
ettemme hukkuisi." Näytelmiä i l mestyy
kuin sieniä sateen jälkeen
ja niiden VenM-iltoihln" tahtoo u-seat
näyttämöt aivan tukehtua. Niitä
kehutaan maasta taivaaseen e-deltäpäin
ja niille annetioan pyhä
voitelu ja siunaus jälkeenpäin, ollenkaan
sanomatta halaistua sanaakaan
niiden räikeistä virheistä. Ja
niin meidäii "munivat" kirjailijamme
saalvat uutta virikettä nerokkaaseen
kynäänsä ja taas tulee "uusi"
näytelmä, jossa ei ole mitään vaivaa
eikä ponnistuksia. Monet suuret
maailman Idrjailijat eivät Ole
pystyneet luomaan niin pdjon näy-toskapiialeita,
kuin nykyään on sadellut
meidän" amerikan-suomalais-ten
näytelmäl^jailijöiden kynästä.
Todistaako timä tilainen työ
sitten kirjalHsen ja henkisen työn
eteenpäin menoa? lEil ^ Se ei todista
edistymistä, vaan > se todistaa
rappeutumista ja kirjallista vararikkoa,
mitä tulee näytehnakirjalli-suuden
alaan. Niin kauan, kun a-loittelevat
kirjailijat, ilman mitään
vastuunalaisuutta, saavat syytää
mmrkkinoille kaikenlait lidnatttm
tavaraa, joka on atten niuokattu
kuvi iuono taildna, että se edes
jotenldn syotä:^si kelpaisa, on
meillä edessämme kriitillinen pulma
ratitaSstavana, jonka selvittely saattaa
jolitaa ikävänilaisiin seuraukrain.
He^ä ön KäyttamBIiitto, joka on
hyvä olemassa, mutta näyttää siltä,
että se joutuu näiden ' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-02-19-06
