Vapaus, December 26, 1930

              t^itrA'!» A TT Q C>a»äMm m^m^Ui^ tjSfUaöu »inc, tXmeakm^ kuukaiilla rnnen kuin ^t- to- V }%Jt%:- JT^-fX- U P bw7f»^ Oitt-. fa*kiw. I Ä U M Kuu>.^uua ennen ^ i i a K u i n lu
It. . v - > » ) r ^ espa «r F u A i ^ w«4ftf i o €««31 / - i « i d i | S * e t f d « i i r •» Sa<a«jy, O s t u i o . «JelUsuudessa p u h k e s i.
fe-fW.*-''---'L--- VAPAUS ( U b e r t r ) . '
t ^»riM Offica D e p t i t a e n t . O i u , . . « . mxomd cUm mtt». _j "NeuvOStO-inteniatioJli!ie".
,g-y?<fiwui l • J i f a e t t i ä i » ' m e i . 75e p t r eoL i a r f u U i B i m a e h a r g » for isMitioa, 7S«. Tlie I h u u d a h t a a V a v i s t c n . k o h t a u k s en ^itttfmritJ^ b c ä t « a r e r t U i a c mediasa mmoBi; the F i a s u h p c o p l * u C u u d a . >
• v a l l a s s a , w a l . - h , ' ' n e u v o s l o i n t e r n a -
. ; ^ ^ ^ t e i t « a ^ k o n t t o r i , k i t j a l u o p i » Ja paino offlatu u l o n a E l m S t r e e t i l l ä.
- ifitmiotou: VatuBs. Boa 69. Sudbory, Ont.
— ^ • • • — : — —•
TOAUSHmNATt
' ; tionale kertoi yksityiskohtiaan
; mvötcn mitä tulee tapahtumaan
a » k . UM, 6 k k . « 2 3 0 , 3 kk. $.175 i« 1 kk. tiM. — •jrhdya.aitoiki» ]a Saomeea ««u m n o - , Yhdysvalloissa ja s^nvuoKsi l i l -
j h . O k ^ : l «k. 6 k k . i. I k k . » 1 ^ . . ; taloudellinen
puia e i
»rfmatMtootakaei «.«> k ^ . ^ i z ! » ' k ^ mitään muuta kuin n e u v o : . t o -
f l M a t a a m a . — Nijneniauatloiln»otuk»ct 50c I c r U . »1.00 3 kertaa. — S y o t f n u i l i n o t n k f f t «IJOCI • tr^:m,.r.n,,innrntn < - i l - i l i i l o n l l l .
taTiCJDO 3 kertaa. - A.ui.t«Toiln.otuk«rt S2.00 kerta. 13.00 k a k i l kertaa. - Kutot«i»oink.€t J t - ' > tOimeen| ) a n C i n J H - a L l l H l O n tU
%U,9 k u t a . — Kao!esuii:imotnk>et S3.00 kcrt*. SOc liurnjkra kiitodaOMelta tai m m s t o T ä r t r U S , — ;
P a l n c a a n tiedot Ja oK>lciIiaotnk*et 50c kerta. SI.0O k o l o e kertaa. — T U a p i i u l a o t U j i a » Ja Ustotaa- ' ^ - ^ • ^
^Vesttaorien on. vaadittaCMa. l i h e l e t t ä v ä i U o o t m k i o U e t a k ä t e e a . ->•,-. , • ^
Ja ~e voi kaikki! Se voi kes­keyttää
mahtavan kapitalistisen
valtion kehityksen! *
Ja ainoana pelastuksen keinona
on polttaa tuo kauhea kirja.
ja, ei mikään sosialidemokraattisen
"Raivaajan" tapainen "työväenleh
ti", jonka tarkoituksena on 'kor­keintaan
lausua "edes joka oikai-
-seva sana" por\'arilehdiUe. Vapau­den
tehtäviin ei kuulu porvarileh.
hävittää tuo ilkeän noituuden läh-i tien oikominen, vaan taistelu niitä
de! samoinkuin koko porvarillista yh-
{ • o i - l i M t : K»Dli( fH 1033. — T o i m i l u a S 3 6 V . — K i r j a k a v p p a 23S7V.
rk<'<>>-: Office (job «ork. a d t e r t i K m e n t t , etc.) 1038 — E d i t o r S36W. Bookatora 2S87W.
Ujuuinilaljk I. V . AbIqiriM.
IftailCer: i. V. AblqrJtt.
O f f i c e . B o o k i t o r a asd P r i o t i b o p : Vapana B o i l d i o t , E l m S u e e i.
Pappi raukkaI Hänen onia ju­malansa
ei voinut edes ennur^faa
! kriisin tuloa, puhumattakaan sii­tä,
että se olisi voinut sitä e-lää.
' huolimatta lukemattomista pokku
~ in » a a to bo addraaaed: Vapaa*. P . O . Boa 69. Sadbnry. Ont. folmisista lukemattomissa t e m p p C -
- *t<*-ctt« BiiUoia t a b a n u taa Tsitaaita enaimSiaeea kirjecaeenne, k i r j o t u k a a andelleea liSkkeca» IclSsä. EdmUIld Walshin jumala
StfUim » « t t p o a a i n a c I U n i m e l l i . J, W . A b l q T i t f . liJkkeealio>t«J«. ! . . . , . r •• Ii
. • • • - • - i päinvastoin proleelta Hoovcrin
Lsuun Ikaulta ennusti kirkkaan ja
i pilvettömän *'kukoi>tusajan" iha-i
naa sarastusta.
Taikauskon vallassa elävän,
,. ,. . • 1 - i I - ! leiskuntaa vastaan. Mutta se pyr-
Kuitenk.n. teidän korkea-arvoi-1 j^,-. .^jkonaaan" sellaisia työväen-suutenne,
te kalpean amerikalai- j liikkeen henkilöitä ja laitoksia, jot-sen
heimon viisas poppamies, mc i ka toiminnallaan johtavat työväen-ilinoitamnie
teille vi^lä kaikessa liikettä pois luokkataistelun tieltä
I sal ai- suud1e ssa, elit,a " on„ p^ra,^l•,j^o„ n mr«aorUij s. iltä tieltä, jonka kaikkien -nm aiden
. , .. ' ja kaikkien aikojen työläisille ovat
tav.Tmpia, jotka ovat tavunaan mi­tä
ilkeimpiä ennustuksia ja juo­nia.
' Leninin kirjoissa ei kapitalis-
Imperialismi /a tyäläisaristQkratia ,
Kapitalismin imperialistinen I varisto, joka saa ylivoittoa «ekä JelHsen villi-ihmisen lailla pitää .. ....
. - , ., . I. 1, I . .1 _ 11 • ; . . ' .' kicrtainato
viitoittaneet Marx ja-Lenin ja jota
tietä kulkien Kommunistinen Inter,
nationale nykyään johtaa miljoo­nia
ja jälleen miljoonia taisteluun
mätänevää, kapitalistista yhteis-min
auringon pimennystä ole en- j kuntaa vastaan. Ja sitä tehtävää
nu;tettu vain 11 kuukautta ennen | on Vapaus täyttänyt ja tulee vas-vaan
jo 11 vuolla ennen tämän pi-1 taisuudessa Canadan suomalaisten
, 1, • • „ • 1 " proletaarien ja köyhien farmarien
menemisen tapanlumisla ja v i e l a - , , ^^.Z ^.
. . 1- avulla täyttämään entista parem-pä
paljoa aikaisemminkin. min.
Ja kauhean velhon, ja vielä oi-; Ja turhaa on Co-Optassin liik.
kealla velhon parralla varustetun.' keenhoitajan yrittää uskotella, että
Karl Marxin kirjoissa on Ameri-i tässä taistelussa on porvarit: jätet-
, , . ,. . i. - 1 • ! ty rauhaan. Kyllä kai sita nyt
kan kapitalistisen yhteiskunnan „,yutkin Vapauden lukijat kiiin yk-muoto,
joka ilmaisee pyrkimyksen
hallitsevan luokan eri ryhmien tii-vistynJiseen,
asettaa proletariaatin
suuret jouicol vastakkain, ei yksi-t)
isen iapitalislin kanssa, vaan
yllä lisääntyvässä määrin koko ka-pij^
lisliluokan Ja sen valtiovallan
kalissa. Toiselta puolen murtaa
tämä Qcapitalismin muoto ahtaiksi
käyneet kansallisen valtion raja-aid£(
l ja avartaa hallitsevan suur-val^|
cansan kapitalistisen valtio
vallan puitteita, asettaen tämän
vallan kansallissorron alaisien
kj^nsojen miljoonaisia joukkoja
vastaj^n sejvä niin sanottujen piHH"
if^nsojen keskuudessa että myös
siirtomaissa. Viimein tämä kapi­talismin
muoto asettaa imperialis-tj^
et valtiot jyrkimmin vastakkain
toistensa kanssa.
Kapitalismin kehitys, ja erllo-tcp
taniän kehityksen imperialisti-rien
vaihe uusintaa siis kapitalis-fliin
perusristiriidat yhä valtavam­massa
mitassa. Kilpailu pikku ka­pitalistien
välillä lakkaa vain vaih-taakseen
kilpailuksi suurKapUaHs
tien välillä; siellä missä kilpailu
suurjkapitalistien välillä hetkeksi
lientyyi siellä leimahtaa se pää­oman
mäiitimiestcn jättiläisliillo-jen
ja heidän valtioiden välisenä!
pulat muuttuvat paikallisista ja
kansallisista pulista useita maita
käsittäviksi, ja siten maailman­puliksi;
paikallisluontoiset sodal
• louutttivdj^' valtioHittojen spdliJ^i ja
maailmansodiksi; luokkataistelu
muuttuu yksilyisten työ|äisryhmien
criä|[etyi8tä esiintymisistä kansalli-sek^
ij ja sitten maailman proleta­riaatin
'kansainväliseksi taisteluksi
maailman porvaristoa vastaan. Vih­doin,
finanssipääoman voimakkaas­ti
Järjestyneitä voimia vaslaan jär­jestyy
kaksi vallankumoi&scllista
})uävoimaa; toisaalla fcqpitqlististefi
vaitioiJden. työväki, toisaalla ulko­maisen
pääoman ikeen, sortamat
siirtomaiden kansanjoukot, jotka
käyvät kansainvälisen vallankumo­uksellisen
proletaarisen liildceen
' johdon ja hegemonian alla.
Tä^ä vallankumouksellista perus-tendenssiä
herpaisce kuitenkin ti­lapäisesti
Europan, Pohjois-Ameri­kan
^a Japanin proletariaatin eräi-
4py pS(ien lahjominen imperialisti­sen
porvariston puolelta ja jouk­kojen
kumouksellisen liikkeen pe­lästyttämän
kansallisen porvaris­ton
pelos siirto- ja puolsiittomais-aa.
Imperialististen valtojen por-asemansa
vuoksi maailmanmarkki-1 ]alijoluaa tuo jesuiittapappi n y i
noilla ylefcnsä (kehittyneempi tek-: kommunistisen Internationalen
nilkka, pääoman vienti maihin, ^ Xojn,eenpanevalle Komitealle, j ö la
joissa voiton normi on korfteampi i,y„ kutsuu iieövoslo-internalionä
j.n.e.) ejtä'siirto- ja puolsiirtomai- jeksi "kaikkitietävän, kaikkialla
4en ryöstämisestä, on näiden yli- olevan ja kaikkivoivan" jumaluu
näkevät, ja jos asiat työväen etu­jen
kannalta todella olisivat niin
pirunfkanlalla Vapaudessa, kuin
"liikkeenhoitaja" luulee, niin kyl­lä
kai, kuten jo yllä sanoimme.
Vapauden tuhannet, luokkataistelu-liikkeessä
paljon toimeliaammat lu­kijat
kuin toveri "liikkeenhoitaja"
sentään olisivat käyneet asioihin
käsiksi.
"LiJxkeenhoitaja" on ottanut
tehdäkseen ankaran syytöksen Ca­nadan
suomalaisia luokkataisteli-joita
vastaan, sillä, että hän väis­tää
heidän lehtensä tuhoavan
"kaikkea sellaista, mikä on rehel­lisesti
ja avonaisesti työväestön lii­kettä'*.
Tuollaisia haulipanoksia
syytämällä voi peloittaa jäniksiä,
mutta ,ei työläisiä, jotka kaikissa
ratkaisevissa 'käänteissä ovat empi­mättä
astuneet vallankumoukselli­sen
taistelun tielle. Uskomme, et­tä
he paremmin ymmärtävät Va­pauden
tehtävän ja sen veWollisuu-det
luokkataistelua kohtaan kuin
"liikkeenhoitaja", ja että he hä.
nen talioltaan heitä ja heidän leh-'
teään vastaan syydettyjen louk
kauksien johdosta vetävät asian­mukaisen
johtopäätöksen.
"Vapauden" toimitus.
en
. apauden lukijat kuin yk-rtäniätön
tuho ennustettu jo^si osuusliikkeen johtaja jotakin _
puoli vuosisataa ennen jesuiitta-1' : ~ - ~ : ~ ~
'"^^ "='1 Mietteitä Työväen Puolustusliiton tehtävistä
• Pyytäkää jumala paratkoon, le j
^ Ääni on taas noussut pimeydestä.
Säikähtynsiden huuhkainten hätä­huuto.
Tällä kertaa LoiJesfcinen "seu­raajan
piskuisesta . Jeiristä. joka
pienestä asukasmäärästään huoli­matta
heti alimperin osoittautiui
sangen ahtaaksi ja epämukavaksi
paikaksi luokkataistelun meren myrs­kyjä
säikähtäneille, rauhaisan sata-,
man poukamaari purjehtineille äls-kille.
Sielläkään'ei tunneta elämää
turvalliseksi; oljenkorsi; ' jonka va­rassa
on yritetty''elää kituutella, uh­kaa
postata ja jättää luokkataiste­lua
pjiköpiilähteneei oman onnerL5a
nojaan.' Äiiklnunineh on lähellä jä
siksi • •säikähtyheidöri Inmhkainteh
hiljainen hätähuuto nousee pimey­destä.
_
Mekin olemme kuulleet sen hätä-
Iiyudon. Se tulee maailmalle Love-stonen*
ryhmän erään "äökumehtin
muodossa. Dokumentin on kjjhännyt
ja julkisuuteen laskenut Lottonen
ryhmän 14 jäsentä, Bert Miller ja D.
Benjamin niiden johdossa. Nämä
Lovestonen plutoonan 14 Muntteria
ovat närkästyneet itse luutnantille.
Ne syyttä^^t Lovesfonea diktäatto-riudestä
3ä"puoltifepäskan käiyttäini-sestä,
josta on' sei^raus," että sakki
ei s«;iu-^e; y u s i a ' v o i d a
perustaa, ja Mlilerih ja Benjamin
Nev. \orkin pörssin villi-ihmiset j Puolustusliiton työ, samoin kuin hyvin vähän propagannan tekoon, {ynnä hiuiden äH'öylennystä kärk^
.VlacDonaldilta, että hän Amerikan . monen muidenkin joukkojärjestöjen Jos me rajoittuisimme a\noastaan ' vien täytyy edellöen^oi^^^^^^
hitläiniseen ja siirtomaiden ryös- pörssitkin!
töön sekä uskolliseksi imperialis
tiseile valtiolle. Tätä järjestelmäl­listä
lahjomista on harjoitettu ja
harjoitetaan crjkoiscn yleisesti voi-makkainimissa
imperialistisissa
niaissa, ja on se saanut räikeim-män
ilmauksensa työväen ylimys­tön
ja työväenluokan byrokraat­tisten
kerrosten ideologiassa ja
käytännössä: sosialidemokratian ja
ammattiliittojen johtavissa ryhmis­sä,
jojsla on tullut suoranaisia
porvarillisen vaikutuksen johdatti-mia
proletariaatin keskuuteen ja
kapitalistisen järjestelmän parhain
tuki.
IVjlutta aiheutettuaan työväenluo­kan
lahjpltayan yliHerroksen kas­vun
hävittää imperialismi lopulta
tämän kerroksen vaikutuksen työ­väenluokkaan,
mikäli imperialis­min
ristiriitojen syveneraineni laa­jojen
työläisjoukkojen aseman huo­noneminen
ja proletariaatin jouk­kotyöttömyys,
sptaseljtkauksien val­tavat
kustannukset ja rasituksc^.
eräiden valtojen mohppooliasemi-ensa
meneliäminen maailman-i^
arkkinoiUa, siirtomaiden ei^kane-minen
jne. huuhtovat pois pohjaa
sosiaH-imperialistnin alta joukko­jen
keskuudessa. Samoin porvairis-ton
erinäisten kerrosten järjeetel-mällinen
lahjominen siirto- ja
puolsiirtomaissa, porvariston petos
kansailis-vallaitkumöuksellista lii­kettä
Ocohtaan ja sen lähentyminen
imperialistisiin valtoihin herpaisee
vain til^päi.i^csji kumou}(sellisen pu­lan
kehitystä. Lbppukädessä vah­vistaa
imperialistista sortoa,
vähentää kansallisieh porvariston
vaikutusta kansanjoukkoihin, kär­jistää
kumouksellista pulaa» pääs­tää
valloilleen talönpoikaiston laa­jojen
joukkojen agraariyallanku*
mouksen ja luo edellytykset siirto­ja
puolsiirlomaiden sekä epäitse­näisten
maiden prolelarraatin he­gemonialle
kansanjoukkojen taiste
lussa riipp^m9f^omuuden ja täy
dellisen kansallisen vapautumisen
puolesta. (K. I:n ohjelmasta.)
Se tietää kaikki! Ja eniMi>la.« tin»i kirjat — eiköhän se todella-pulien
tulon ja kapitalistisen >h-i kin j)elasla teitä siitä turmiosta,
leiskunnan luhistumisen! | mikä teille <in ennustettu.
l u i i K - ^ s i j j i i , sallisi polttaa kaikki meitä siihen harhauskoon, että e- Vallankumouksellisia. työläisiä vas- i.usfcavat seitsemännentoista ai-mei-
LUOKKARAJAT SELVILLE
lämme erikoisissa taloudellisissa olo- t^an käytävien oikeustaisteluiden, jakunnan armeijaansa. Kun armeija-suhteissa
kuin europalaiset. Tällai- vangitsemisien siis yleensä kapita- kunnassa oh 46,ffao miestä, merkitsee
nen katsantokanta on oikeistolainen oikeus ja poliisilaitoksen seitseitiähnentoista ärmeijakiinnän
harhakästys jota Yhdysvalloissa e- hyökkäyksen aikana on harj-Sitetta- pgrustaminen Kiinan kommunistien
dustaa Lovestonen, Halosen y.m. ryh- mitfä laajinta ja tehokkahita pro- ^ armeijaan sen mieshiäärän kohoa-pagandaa.
- , mistä 600,000. Saksan kommunisti-
Vapauden toimituspalstalla jul- niics" olisi saanut sen kunnian,
kaistiin tiistaina t.k. 2'.i p:nä yl!ä-olevallä
otsikolla varustettu kirjoi­tus.
Tämän kirjoituksen johdosta
on toimitukselle lähetetty seuraa­va
vastine: • >
'Provokatsionia.
Kominfern — '-ImiklfUietä^^
kaikkivaltias*'
.äskettäin on Yhdysvalloissa eräs
pappi nimeltään Edmund Wals(h,
y saatuaan käsiinsä Kommunistisen
Internationalen toin\eenpanevan
komitean toimintakertomuksen vuo­delta
1927, nostanut suuren hä­lyn
ja kehoitlanut Amerikan vi­ranomaisia
polttamaan tuon vaa-ralliseit
kirjan. Tämän koomilli­sen
tapauksen johdosta kirjoittaa
Moskovan Pravda seuraavaa:
Ihmiskunnan liisloria tuntee
us;L^ita surullisia tapauksia, jolloin
villi-ihmiset ovat__tappaneet tähti^
tieleilijöhä, jotka ovat tarkkail
lwt .auringon pimennystä. Villi-ihniiset
olivat vakuutettuja siitä.
• ellä lählitieleJlijät eivät vain osaa
ennakolta nähdä ja ennakolta sa-npii
aiilingon [^)iuiennyiBiä, vaan
. inyö|skin sa.ada no aikaafi- JHe tap­poivat
läl^litieteiiijöila ja lanl:*»?»-
yiil polvilleen teleskoopin edessä
Ja ne rukoijivat tätä ilkeätä ju-majuuUa,
joksi he kaukoputkea
• ikasittiyät, palauttamaan heille au-
. rlngon takaisin. jCaukoputki muut-
• tui teidän silmissään TAIKAKA-iaUKSL
Oppiakseen tuntemaan nykyisten
villi-ihmisten tapoja ei ole tarvis
matkustaa Afrikan sydänmaille.
Kaikkein kcliittyneimmän kapita­listisen
ipaan, Pohjois-Ainerikaij
yhdysvaltain keskipisteessä, New
Yorkissa, istuu —- kasvoillaan va­kavuuden
ja traagillisuuden leima
— joukko ihmisiä, joilla alkupe­räisen
tietäniältömyyden peitteenä,
ovat mustat iltapuvut ja hännys­takit.
Heille paljastaa papinkaa-puun
puettu luihun näköinen hen­kilö
kapitalismin auringon täydeJ-lisen
pimenemisen syitä. Mies on
nimeltään Edmund Walsh. Hän
on kristillisen uskon poppamies ja
jesuiitlien veljeskunnan edustaja.
Vavisten ja salaperäisen kauhun,
vallaaiuana pitelee hän käsissään
kauheata noitakirjaa, jonka nimi
on:
Sudburyn porvarilehli ja Vapaus
näkyvät olevan '.<aikessa sovus.sa
samallrt linjalla.' Muuta käsitystä
ei voi saada Vapauden 23 p. nu.
merossa julkaistusta töimituskir-jbituksesta,
jonka otsikkona on:
"Luokkarajat selville". Tuossa ha-jotustekeleessä
ikoetetaan vatkata
cttii Sudburyn osuuskauppa olisi
lähjottanut laatikollisen papuja ja
laskjä jöhnelkin Sudburyn porva-reitten
soppakeittiöön. Tuon teke­leen
oikasemiseksi olkoon lyhyesti
sanottuna seuraavaa:
Co-Optassin liike ei ole milloin,
kaan löhjottanut läskilaatikkoa ei­kä
mitään muutakaan tavaraa sa-nottiiun
soppakeittiöön, eikä sellais­ta
ole edes pyydettykään. Tar.sas.
lainalla niyyntikirjöjamme olemriie
huomanneet ja' se muutenkin muis­tetaan,
että liikkeestämme pn os­tettu
yksi laafikkö Pork and Beans
sanottuun öpppäkeittiöön. Oston
on suorittanut Heintz yhtiön mat­kustava
asiaitiies, maksaen kyseel­lisestä
'tavarasta täyden ulosniyyn
tihipnan. Että. asia on näin, voi­daan
täysin jiätevästi todistaa. Jos
Siidburyn ' porvarilohti on asiasta
toisin kertonut ja jos Vapauden
toimitusta on huvittanut toistaa
heidän valheensa niin sille emme
mitään voi. Jos Vapauden toiini-tiiksclla
olisi halua pysyä totuu­dessa,
olisi se kiiynyt Co-Optassin
liikkeessä kysymässä miten asia on,
sitäkin suuremmalla syyllä siksi^
että kummatkin liikkeet ovat sa.
inassa talossa. Mutta tuota toimi-thsta
näkyy vaivaavan vaan sokea
halu huitoa kaikkea sellaista mikä
on rehellisesti ja avonaisesti työ
väestön liikettä ja tässä halussaan
se nyt taas valheellisesti hotasi
Co-Optassin liikettä Vapautta on
opittu pitämään työväenlehtenä ja
jos se sitä edelleen on niin olis"
sen velvollisuus ollut sanoa ede.»:-
jpku oikaseva sana sitä Sudburyn
porvarilehteä vastaan, joka tuollai­sen
jutun pn keittänyt ja jättää
työläisten osuuskauppa rauhaan
Mutta tätäpii ei tehty vaan umpi.
mähkään lyötiin, kuten tavallista
työläisten liikettä ia jätettiin por­varit
rauhaan. 'On sekin luokka-rajain
selvillä oloa. Lopuksi vaan
pyydämme kafkille liikkeemme kan­nattajille
sanoa, että Co-Optassin
liike EI O L E M I H I N K Ä Ä N POK
VAREITTEN SOPPAKITSIIN
L Ä H J O T T A N U T MITÄÄN vaar
on sellainen väite Sudburyn por-varilehden
ja Vapauden keittämä
silkka valhe.
Liikkeenhoitaja."
yiläolevassa va.sitinccssaan liik­keenhoitaja
väi'|ää, ettei "Co-Op-tas"
ole ky.symyksessu olevaa läski.
laatfkkoa lahjoittanut soppakeit­tiöön.
Hän sanoo, että ''oston on
suorittanut Heintz yhtiön matkus-i
tava asiamies", jonka siis samalla
pitäisi olla myös lahjoituksen te­kijän.
Laatikko olisi Co-Optassin
toimesta siis vain saatettu soppa­keittiöön.
Se olisi selvää ja oi.
keäta "bisnestä". Mutta tuon por­variston
soppakeittiön hoitajat
näyttävät kuitenkin saaneen sellai­sen
käsityksen, että lahjoitus on
tullut Co-Optassilta, eikä "Heint?
yhtiön matkustavalta asiamieheltä"
ja tämän käsityksen pohjalla ovat
j he lahjoittajien luetteloa porvari-
KOMMUiNTSTJSEN I^TERNA- lahdelle antaessaan, maininneet
lahjoittajien joukossa myöskin Co.
mikä hänelle porvariston, silmissä
kuuluu almujen antajana. Co-
Optassin johdon velvollisuutena
olisi ollut tuollaisen, työväen lii­kelaitoksen
kunniaa häpäisevän
erehdyksen korjaaminen, mikä kai
ei vieläkään ole myöhäistä. Se
asian teiknillisestä puolesta.
Mutta tuossa "liikkeenhoitajan"
kirjoituksessa on toinen puoli, jo^
hon "Vapauden" lukijoilla ja Co-
Optassin jäsenillä on erikoinen syy
kiinnittää varsin vakavasti huo­miotaan.
"Liikkeenhoitajan" kir­joitus
alkaa mahtavalla syytöksel­lä
"Vapautta" vastaan', lausumalla
että "Sudburyn porvarilehti ja Va-paus
näkyvät olevan kaikessa so­vussa
samalla linjalla". Se on ras­kas
syytös Vapauden toimitusta ja
lukijakuntaa vastaan. Ja sen te­kijänä
Sudburyn Co-Optassin liik-kesnhoitaja!
Vapauden toimitus
uskaltaa olla proletaarisen lukija­kuntansa
arvostelukyvystä ja luok­katason
kehityksestä toista mieltä.
Uskomme näet, etteivät luokkatie-n
i a .
! Me elämme kansainvälisen kapi­talismin
ankaraa kriisikautta, jonka
tuloksena meillä on joukkotyöttö­myys,
taistelit palkkojen alennusta,
ja työpäivän pidennystä, työn kiih­dytystä
y.m. vastaan.
Lakkotaistelut, työttömien järjes-tänimen
ja esiih^minen, taistelu
sodanvaaraa vastaan ja NeuvostpUi-tori
puolustaminen osoittavat meille
selvästi työväen yleisen radikaalisoi-tum.
isen ja tpimintahalyn kasvami­sen.
Kapitalistinen hallituskoneisto el
ole suinkaan jäänyt • välinpitämättö­mäksi,
vaan on pannut kalkki voi­mansa
liikkeelle ja yrittänyt tukah­duttaa
vereen heräävän työväenluo­kan.
Se on suunnitellut jä suiiTinit-telee
aseellista hyökkäystä Neuyps-toliittoa
vastaan. Se läjiiaa sisällään
kasvavan, hävittävän voiman ja sik­si
taistelee epätoivoisesti mitä raa-immilla
keinoilla olemas^plohsa
puolesta.
Tässä kapitalistiluokan ja työväen
luokan välisessä kamppailussa näyt­telee
työväen puolustiis^rjestöt huo-niattavaa
osaa. Tä,llä alalta olemme
vielä verrattain heikkoja, joten mei­dän
tulee selvittää suurilla työyäeii-joiikoille
sen tärkeyttä.
Minkälaiseen asemaan jälsi Kom-
Sodanvaaran fthatessa, joka on i l - I P"Olue, joka myös hävitettiin ole-meinen
ja. joka on ilmeisempi kapi- , ."iättömiin, saa vaaleissa neljä ja
taiistien valmistautuessa murskaa- l^uoh miljoonaa aänta.
maan työläisten ja talonpoikien vai- Huuhkaintenvvumeinen hätähuuto
taa. täytyy puoIustrsUiton järjes- ^ijs p-soittaa, että heidän Äartaät
taa mielenosotuksia, \evittaa lento- i toivomuMsensa ja unelmansa ovat
lehtiä ja kaikilla mahdollisilla kei-j täyttyn^2t, mutta pahaksi onneksi
noilla paljastaa kapitalististen vai - i^j^gjije^ .-jieidän • o^
lanpitäjien vehkeilyt.
toiset suomalaiset työläiset ja 'köy-i . ^ . ,
hät farmarit kärsi sellaista lehteä munistipuolue, tai joku muu yal-puhetorvenaan,
joka olisi jonkun
porvarilehden kanssa "kaikessa so­vussa
samalla linjalla". Kyllä to­veri
"liikkeenhoitaja" saa olla val­lan
huoletta siitä, että proletaarit
silloin suhtautuisivat lehteensä ai­van
toisella tavalla kuin nyt. Tur.
ha on "liikkeenhoitajan" itselleen
luulotella, että tämän maan suoma­lainen
työviiki on niin pimeätä, et­tä
sille voi vastaansanomatta syöt­tää
asioita, jotka" ovat porvarileh­den
kanssa "kaikessa sovussa sa.
maila linjalla". Ei, hyvä lii''.<ikeen-hoitaja,
jos asianlaita olisi niin,
niin kyllä työläiset silloin olisivat
jo aikoja sitten kovin kourin käy­neet
käsiksi tähän lehteen ja muut­taneet
sen kurssin. -Aisia on päin­vastoin
niin, että tässäkin suhtees­sa
luokkatietoiset työläiset ovat oi­keassa
ja "liikkeenhoitaja" pa­hasti
väärässä.
Samaa voidaan sanoa "liikkeen­hoitajan"
väitteestä, jonka mukaar
Vapauden "toilnitusta näkyy vai­vaavan
sokea halu huitoa kaikkea
sellaista, mikä on -rehellisesti ja
avonaisesti työväen liikettä". Siinä
te, Canadan kapitalismin jaloissa
raatavat, suomalaiset työläiset
kuulette Sudburyn Co-Optassin
johtajan arvostelun lehtenne toi­mittamisesta.
Missä olette ja mi­tä
ajattelette, te, työläiset, jos
lankumouksellineri' järjestö jos se,
jokapäiväisissä yhteentörmäyksissään
Roliisimielivällan tai porvarilliseii" oi-keuslaitpksen
kanssa, el saisi tukea
puolustusriltoltä^ Ne ikäSnkuin on­tuisivat.
Luokkataistelu on ollut se
koulu, joka on pakottanut vallan­kumoukselliset
järjestöt ja puolueen
luomaaii itselleen ja koko työväen­luokalle
puolustus järjestöt^
Puolustusliiton toiniinta on meil­lä
räjöttunut oikeusavustukseri hank­kimiseen
vangituille työläisille, ja
Puolustusliiton kaikkein tärkein
työ on kehittää itselleen rautainen
ja peloton etujoukko,- joka ottaa
johdon • mielenospituksissa, joka sei­soo
' öturintäihassa luokka taisteluissa
ja käy aina ja kaikkialla säälimä­töntä
taistelua vallassaolevaa luok­kaa
vastaan. '
Tämänpäivän tärkein työ puolus­tusliiton
hyviksi on tehdä propagan­daa'
sellaisten työläisten keskuudes­sa;
jötkiä eivät ble mukana. On tun-keuduttJava
jpkaiseen paikkaan Ja
selvitBtävä työläisten tämän päi­vän
kipeimmät elinkysymykset^ työt­tömyys,
yleisen elintason laskemi­nen
j.n.e. sekä mikä pn syynä sii­hen.
On selvitettävä luokkataiste­lun
merkitys ja sen ilmenemismuo­dot,
kapitalismin sisäiset ja ulko­naiset
ristiriitaisuudet ja sen tuhou­tumisen
• kiertämättömyys. Meidän
tehtävämme on yhdessä kommunis-tipjiplueen
ja muiden vallaftkumouk-selllsten
järjestöjen kanssa voittaa
työväenluokan enemmistö* puolellein-i
me. Meillä ja ainoastaan meillä on
siihen mahdollisuus. Meillä on sii­hen
mahdollisuus ainoastaan siksi,
että me edustamme työväenluokan
leppymätöntä luokkataistelua riistä-jäluokkaa
vastaan. — Työiräen pno-
Instaja.
keinolla millä tahansa uudistaa
lehtenne tilaus.
mitä On toivottu tapahtuvan Sak­san
ja Kiinan kommunistipuolueissa
sekonkin tapahtunut omassa leirissä,
— leirin pienen asukasmäärän vuok­si
tosin paljon pienempänä Saksaan
ja Kiinaan nähden asetettuja toi­vomuksia,
mutta sitä marskaavam-pana
luutnantti Lovestonen vaivai­sen
ja sairaan plutoonan voimasuh­teisiin
katsottuna.
Levostonen plutonan kapinaan
nousseet muntterit valittavat lO.obo
.sanaa käsittävässä dokumentissaan,
että puhumattakaan siitä, että uu­sia
plutoohejä ei ole voitu perus­taa,
on ainoankin plutoonan munt-teriluku
vähentynyt arveluttavasti.
Sen takia on pari korpraaliakin jou­duttu
alentamaan tavallisiksi munt-terisotilaiksi.
J& juuri näinä arvo-alennuksen
kärsineet' esiintyvät kii­vaimpina
kapinaUpun kantajina.
Kapinaan nousseet laativat pitkän
luettelon niistä ' epäonnistumisista,
jotka ovat tullöet heidän osakseen
yrittäessään väi*vätä uusia mtmtte-r^
ita Amerikan kapitalistien armei­jan
vasemmalla 'siivellä. miesten
puutteessa kuihtuvan Lovestonen
Plutonaan. Seinä oh" noussut etlesn
neulatyöläisteh keskudessa. Kenkä-työläiset
ovat antaneet värväreille
omatekoisen kengäiikuvan "rier ent-iin".
"Kaivostyöläisten "keskuudessa",
valittavat reiiegaätii, ' "huolimatta
yhteistoiminnasta Howattin ryhmän
kanssa, emme öle päässeet edes al­kuunkaan'*,
l^utdmdteömsiiusörjat ei­vät
ole äntauttme^t Lovestonen vär-värieli
häväistäväksi. Juutalaiset työ­läiset,
joiden värväämiseksi on
paljon työtä, ovat kylmäkisi
kääntäneet selkänsä. NuorLsok
ole langennut renegaauien r
hiin.
Kirjelmänsä loppupuolella a:
levät kapinaai nousseet sitä i
jota On tunnettu avoimeen i
toimintaan Loreen, Musten
v/attm, IWW ja muiden kar.53
tyrnistä vastaan.
Ihan viimeksi laukaistaan j:
nan komentajalle ankarin t
Siitä vakavasta tilanteesta
ryhmä nyt on ei anneta ed?^ Niitä jotka siitä puhuvat, hävä
ja uhataan erottamiselle.
Sellaista on elämä Lbvei:one
rissa. Todistetuksi on tullut
lä kerran, se mitä kirjoitettu c
lä kirjoitettu on, että sikamaL^i
le ja aatteettomuudelle ei n
rakenneta. Tähystäjä "Etce
sä".
TYÖVÄEN URHS
utsu
Ainoastaan täten ku\<
kaikkia C. T. U. L:n alai.<ia
roja jäseniensä kautta osa
maan jä^-jestämiimme kan.?a
hiihtokilpailuihin, jotka a.^ian
seila luvalla järjestämme
land La'kella tammik. 11 |>nii
Toivoen runsasta osanottoa v
na vastavierailuun vointimmc
kaan, merkitsemme työläisur
tervehdyksin
Kirkland Laken v.- ja u.-sc
Jymy.
K. Rantala, F. .^
puheenjoht.
Määräyksiä: Voinias.<ao!cvia
töja noudattaen, kilpailtavat
kat: yleinen 5 km. Nuoret
18 V.) 5 km. Ikämiehet (yli 3
5 km. Naisille 2 km. Pojille
15) 2 km. Kilpailut alkaa kc
ip. Lähtö ranskalaisen koulun
ta. Kolme palkintoa kus.=akin
jassa. Osanottoilmoituksct te!
tammik. 8 päivään mennessä
teel!a: K. Rantala, Box 2!)7,
Lind Lake, Ont. Vieraspaikk;
talaisille vapaa asunto.
Kirkland Laken Jyn
toiminnasta
V.- ja u.-seura Jymy kokoi;
saan t.k. 21 päivä iiäätti toir
paiina jäsentenvälisten sarjah
jen ensimäisen osan jouluk. '2
yleisen sarjan 2 km. (alle II
2 km. pikkupojille myö.> h
lähtö ranskalaisen koulun 1
Kilpailut alkaa klo 2 päivällä
hoitetaan saapumaan paljon
täjiä sekä yleisöä. Sitten 1 p
ketaan kilpailuja. Matkat:
nen 5 km., alle 18 v. 5 km..
miehille (yli 3.5 v.) 5 km.
naisten sarjan 2 km.
Tammik. 11 "päivä on kan
set hiihtokilpailut, joista jän
ei tule puuttumaan. Siellä
dään miten pojat katkasee
tösen", samoin ikämiehet sekä
ret (alle 18 v.).
Niskanvääntäjillä on myös
suus koettaa taitoaan, jäscnlcr
set painikilpailut pidetään ' A
viikkona tammik.-28 pnä.
Tvöväen urheilupäivän viftl
(Jatkoa edelliseen numeroon)
y. 1905 vallankumouksen neuvos-j nias opetus: kun sotataktiikka riip-toisla
kirjoittaÄ Lenin: - puu sptatekniikan tasosta, on en-
"Taistelun tulessa muodostuivat o-malaatuiset
joukkbjärjestöt, maine­hikkaat
Työläisten edustajain neu­vostot,
kaikkien tehtaiden edus.tajain
kokoukset. Nämä Työläisten edusta­jain
neuvostot alkoivat useissa VQ.-
näjän kaupungeissa näytellä yhä e-nsmmän
ja enemrnän väliiilkaissn
tuollaista"""' "inittapuuta""" kä7t^tää"n I vallankumoushallitUl^en ^aa, kp.--
T I O N A L E N TOIMEENPANEVAN
KOMITEAN TOIMINTAKERTO­MUS
VUODELTA 1927.
.— Tässä kirjassa, veljet ja si­saret,
voi liauheata! tässä kirjassa
on ennustettu Amerikan kriisi 14
Optassin. Jos Co-Optassin tahol­ta
olisi huomattu selvittää, että
lahjoitus tulee "Heinz yhtiön mat
kustavalta as"aniieheltä". olisi tuo.
nyt Co^Optcssille tapahtunut ilmei­nen
viiäryys jäänyt tapahtumatta
ja "Heintz yhtiön matkustava asia-pinan
elinten ja johtajan osaa. OU
myös yrityksiä järjestää sotilaiden
neuvostoja ja merimiesten neuvosto­ja
ja yhdistää ne Työläisten edusta­jain
neuvostoihin".
Nämä Venäjän vallankumouksen
• 1 J - -j .omalaatuiset piirteet painoivat, sy-nkkeidon
ja laitoksien - nnden j j ^ . ^ ^ ^ ^ vallankumouksen kui-mukana
Co-Optassin'-..in — todelli-1 Helmikuun vallankumouksessa,
set isannat vaiko Sudburyn Co-1 ^3 vuotta myöhemmin, kohosivat
Optassm liikkeenhoitaja? ! neuvostot uudelleen esnn paljon täy-teidän
lehtenne toimittamisesta ja
siis teidän omaa taisteluanne ar.
vosteltaessa? Kuka tässä on oi­keassa?
Ne sadat ja tuhannet suo­malaiset
työläiset. Vapauden ja
muiden suomalaisten tvöväestön
"LiikkeeV.hoitaja;' jatkaa: _ "Va.}-^;j,igg^pänä ja kirkkaampana.
pautta on opittu pitämään työväen V. 1905 tapahtumain huippukoh-lehtena
ja jos se sita edelleen on, j-a on Moskovan joulukuuö> kapina,
nnn olisi sen velvollisuus ollut sa- ! gen antamat opetukset ovat proleta-noa
edes joku oikaiseva sana sitä r^jaatille suurarvoiset. Siksi on tar-
Sudburyn porvarilehteä vastaan" i -^^i^ tutkittava sen opetukset.
Sudburyn Co-Optassin johtaja pa-^ Ensiihäinen opetus on se, että rau-nee
siis kyseenalaiseksi onko Va-. haUinen poliittinen joukkolakko on
paus enää tyoväenlehti. Se ei ole ; riittämätön. Tulee harjoittaa laajo-vain
työväenlehti, vaan taistelevan j jen joukkojen keskuudessa agitatio-työväen,
taisteleva ja työväenluo-j ta. aseellisen kapinan puolesta. Toi­kan
luokkataistelua ohjaava ja ke. 1 nen opetus, että on "muokattava"
hittävä lehti. Sen tajuavat työläi-; aatteellisesti sotaväkL Kapinail het-set.
jotka Vapautta lukevat, ra-j kellä ei saa kuitenkaan odottaa koko
.kastavat ja kannattavat. Sen ta-| sotaväen siirtymistä kansan puolelle,
iuavat Suomen lapualaislahtaritkin, i Horjuva sotaväki on'fsTsillisesti voi-jotka
tekevät Vapauden päälle i l - tettava ja päälliköt on tuhottava,
miantoja tämän maan viranomai- TuJee muistaa Marxin määritelmä,
sille saadakseen Vapauden suun tu. eitä kapina on taitoa ja että tämän
kituksi. Mutta se ei ole mikään taidon pääsääntö on — epätoivoisen
yhteiskunnallisen rauhan -i-akenta- rohkea ja päättävä hyökkäys. Kol-slksi
omaksuttava Moskovan taisfcs-lun
esiintuoma sissisodan taktiik­ka
ja toiseksi, käytettävä hyväksi
tdcniikan kehitystä ja opetettava
työläisiä * valmistamaan pommeja ja
käyttämään aseita.
Mainitsimme jo, että Venäjän v.
1905 vallankumous oli taistelukei-noiltaan
proletaarinen. Hegemonia,
johtava osa kuului proletariaatille.
Pofvaristo taisteli hegemonian säi­lyttämiseksi
itsellä4n. Mensheviikit-kui
dUvät sitä mieltä, että proleta-riaatiii
on jätettävä vallankumouk­sen
johtava osa porvaristolle ja kul­jettava
sen johdolla. Proletariaatti
ei alistunut tähän. Se halusi säilyt­tää
hegemonian itsellään, vetääk­seen
mukanaan talönpoikaiston vai-lankurnoukselliset
ainekset ja suo­rittaakseen
vallankumouksen lop­puun
asti. Se ei halunnut jäädä por­variston
tavoin puolitiehen. Se huo­masi
aikanaan irtaantua - porvaris-tostarSillä
se, porvaristo^ jota v. 1905
aikana elähytti poliittisen "kevään"
toiveet, järjesteli suhteitaan tsaarin
kanssa ja sopeutuikin heti sen myön­tämiin
vapauksiin, kun sai omat
pyyteensä toteutetuksi. Sen vallan­kumouksellisuus
päättyi n.s.' Loka­kuun
manifestiin. Sen jälkeen
luopui vallankumouksesta ja proleta­riaatti
jäi yksin, omine taistelukei-noineen
kulkemaan eteenpäin.
Venäjän vaUankuinouksen prole­taarisesta
luonteesta lausuu Lenin
vielä seuraavasti:
"Venäjän vaUankmnous oli sitä­paitsi
proletaarinen ei vain siinä
mielessä, että proletariaatti oli joh­tavana,
voimana, liikkeen etujoukko­na,
vaan siinäkin mielessä, että eri­koinen
proletaarin eri'' taist slukeino.
kaikkein luonteeorriaisiinpänä ilmt-önä
ratkaisevain tapahtumain aalto­maisessa
kasvamisessa".
Menshcvikit, ja bolshevikit v. 190ö
' vallankutiioukscsäa
V. 1905 Vallankiunoustapahtumia
käsitellessä on vältt;ämätöritä luoda
katsaus puolueen "sisäiseen tilaan.
Jo edellä huomautimme, että puo­lue
eli sisäisten ristiriitojen kautta.
Toisessa puoluekokouksessa v. 1903
tapahtunut hajaannus jakoi puolu­een
kahteen osaan, menshevikkeihln
ja bolshevikkeihin. Kumpikin ryh­mä
esiintyi omalla- taktiikallaan.
Leninin mäiniö kirja "Sosialidemo­kratian
kaksi taktiikkaa dempkraat-tisessa
vallankumouksessa" selostaa
taktillisia prgani&atsio- y.m. kysy­myksiä
kummankin ryhmän häkö-kannalta.
Se sis|Lltää kolmannen
Lontoossa pidet3^ puoluekokouksen,
johon ottivat osaa vain bolshevikit
ja menshevikkien pitämän Geneven
konferenssin, päätösten , kritiikkiä.
Jokaisen "tiilee tirtustuä tähän' klf^
jääh. voidakseen perinpohjin syven­tyä
niihin erimieiisyyBw.n. joita
menshevikkien ja bolshevikkien vä­lillä
oli olemassa.
Tammikuun' 9 päivän tapahtu­main,
venäläis-japäniläisen sodan
ja yleisen tilannearvioh p^ohjälla
valmistautuivat' bolshevikit vallan­kumoukseen.
Kolmannen puoluekoko­uksen
päätösten "tarkkailu ilinaisea
sen täydfeHisesti. Meioshevikit' päin­vastoin
vasta tapahtumain pyörtees­sä
olivat pakotettuja tunnustamaan
VallankiunonksÄh ^tokiasiaksL V a l l ^ -
kumouks^liiheh j'oukköliik3 työnsi
heidät välmistumat^inina v. 1905
tapahtumain eteen.
Menshevikkien järjestöllinen pp-portuhLsmi
ph ennen Inuita virheitä
maiiiittava. 'He' halasivat muoäos^t^
laäj'an julkiseh työv&npuolueei^^^ jon­ka
ovet olisivat olleet avoimina
kille, ennen k?.ikkea libsiaali
porvaristolle, jolle- hc luovut
vallankumouksen johtoaseman,
edessä oli porvarillinen vailanki
us. kiteytyi'Väittely porvarillisen
lankumouksen määrittelyn pui
sitn. Bolshevikit sanoivat: porv
Unen vallankumous merkit.see
lankumousta, mikä luo poiva
selle, kapitalistiselle jär.ic.styk
sanoivat: porvarillinen vallanKUi
merkitsee vallankumqusta. jota
Varisto johtaa. Tässä hoidan ta>
kansa perusvirhe. .
Kirjassaan "Kaksi taktii;-:-<au
nin kirjoittaa:
"Marxilaiset ovat clidoUoma.su
kuutettuja Venäjän va]la:i>:um
sen porvarillisesti luonteesta,
tämä merkitsee? Se markitsce.
ne demokraattiset nudistu>.set
liittisessa järjestein:ä.~sä ja- n?
teiskunnallistalouterii-?t ni-d-^
set, jotka ovat tullee: Venäiaile •
tämättömsTdek*. eiv.;.i a;^!'^^^
sinänsä ole merkitsema.-.a -^api-min
tuhoutumista. porv.ir:V.:;n
ruuden tuhoamista, vaan — ^sm
toin — ne ensiksi puhdistavat n
perää oikealla tavalla t^-ajaa
nopeata europalaista. eikä aa5ia
ta kapitalismin kehitystä vai
he ensiksi tekevät mahdoJi:.<;e.v.=!
varisten herruuden" luokkana ^.
"Mutta kokonaan järj?:ön
on. että porvarillinen valianiun
ei ilmaise ollenkaan '.jroletana
etuja. Tämä järjestö Johtaa .ioi<
si-isien aikaiseen narodn:;c.<'"a-teoriaan
siitä, että ponar.Hinen
lankumous on proletaria-^-in^ ^
ristiriitainen ja että me c:r.rne
vuoksi tarvitse pon-arillist.' po;n
ta vapautta, tai sitten "^'^J
johtaa anarkismiin, j^ka "r.ieita^
letariaatin kaikenlaisen
porvarilliseen politiikltaa:-;. ^
liseen parlamentarismiin. -^Isr-v
opettaa proletariaattia ei ki-^rraiin
porvariUista vallankumousra. ^
tämään sitä. eikä jättämään
ristolle sen johtoa, vaan —
toin — mitä tarmokliaapaar. 052_
foon, mitä päättävämpääu
•'mä äj:
ä 1
-5,11"*":
am BESÖr