Vapaus, December 13, 1930

              Sivu 4 Lauantaina, jouluk. 13 p:nä — Sat., Dee. 13 No. 294 —
VAPAUDELLE OLEVAT TILIVELAT
MAKSEHAVAT!
Asiamiehiilemme. osastoille sekä muille liike­tuttavillemme
on lähetetty tiliote heidän Va­paudelle
olevasta tilivelastaan. Vapaus on tällä
hetkeUä hyvin ahtaalla käteisestä rahasta, jo­ten
olisimme hyvin kiitolliset, jos asiamiehet ja
liiketuttavamme voisivat suorittaa tilivelkansa
ennen joulukuun loppua, jolloin tehdään vuo­tuinen
tilinpäätös. T^mä ei ole tavalönen muo­dollinen
huomiautus, vaan raha-ahdingrosta joh­tunut
pyyntö.
Jäämme odottamaan suorituksia, e n n en
j o u l u k . l o p p u a.
LIIKKEENHOITAJA.
JUMALIEN KEHITYS
Kirj. John P. Suomela
hoitavat hedelmäpuita. He omaavat
kotitalouden — kyläasunnon ja kar­janhoidon
alkeet. Heillä on voima­kas
kylän päällikkö. He omaavat
salaseuroja, minkä jäseneksi pääse­vät
vain miehet, varsinkin sota- Ja
metsastysmiehet. Naiset ovat heik­koja,
heitä ei päästetä salaisiin
' kokousmajoihin. Näissä majoissa
seurat säilyttävät- myöskin puusta
tehtyjä kuvioita ja muita symboo-leja
— mitkä he pitävät pyhinä.
Kas tässä on alku temppeleille.
Heidän uskontonsa on, että jokai­nen
omaa jotakin voimaa jota ei
ta/aULsilla silmUlä näe. He kutsu­vat
sitä "mana". He uskovat, että
Ihminen kuoltuansa omaa enemmän
tuota manaa kuin eläissään ja saa­dakseen
tuosta voimasta itselleen
he alkoivat syödä kuolleita. Var­sinkin
kaatimeen sotaurhon voimat
täytyy saada käytettäväkseen. Ja
niin syntyi ihmissyöjiä, siis iiskon-nollLBista
syistä. He uskovat, että
"varjo" (spirit) on jättänyt ihmisen,
tulematta takaisin kyllin aikaisin, ja
niin ihminen on kuollut. He viet­tävät
kahdesti vuodessa juhlaa,
"kaikkien sielujen päivää", missä
tilaisuudessa asetetaan ruokaa eril-
Pola, iiderventsioiu, Yastavallaidci l i i I IK^
Ihmiskunnan kehityshistoriaa tut­kiessamme,
me havaitsemme, että
Jumala-käsite on kehittynyt vasta-kehittyneempien
heimokuntien kes­kuudessa,
ympäristössä vallitsevien
timtemattomain luonnon ilmiöitten
vaikutuksesta tai ymmärtämättömyy­destä.
Varhalsimmllla ihmlsilfe ei
ollut minkäänlaista jumalakäsltfettä.
Tänäpäivänä kirkot ja uskonlahkqt,
opettavat, että kalkki, alhaisimmllla-kln
kehltysasteUla olevat "pakanat",
omaavat Jonkunlaisen Jumala-käslt-teen.
He siis uskottavat, että jumala-käsite
on kuin perinnäinen kaikilla
ihmisillä. Ja tällä koettavat vahvls.
taa tai vetää "sinetin" opettamalleen
käsitteelle.
Nämä ihmiset käyttävät; vartalon
liikkeitä, naaman mutkisteluja ja
käsien heilumisia kielensä apuna.
Laskea he eivät osaa yhtä edcmmä.
Heillä ei ole maanviljelystä, ei hei-mopäälUkköä,
eikä minkäänlaista
helmoyhtelskuntamuotoa, eikä. koti­eläimiä.
He käyttävät sangan alku-asteisia
kivikauden aseita.
. Mutta nämä Ihmiset uskovat ih­misellä
olevan seuraajan, mitä he
kutsuvat "varjoksi", siUä se seuraa
kaikkialle mukana. Katsoessaan ve­silammikkoon,
he havaitsevat aina
tuon seuraajansa mukanaan Ja
myöskin päivän ja kuun valossa se
myöskin sjoinytti tuon "varjon".
•Mutta heillä ei ole sen enempää kä-
•Moskovan "Pravda" kirjottaa:
Maailman taloudellinen pula kär­jistyy
yhä enemmän. Sota-Poinca-restä
aikain Bruningiin saakka,
Detertingistä Hooveriin saakka kaik­ki
myöntävät, ettei ole nähtävissä
liikesuhteitten paranemista. Pula al­kaa
horjuttaa kansainvälisten sopi­musten
verkkoa, jonka pohjalle on
perustunut sodanjälkeinen maail­manjako
imperialististen rosvojen
kesken. Liittovaltojen välisten sota-velkojen
sopimukset asetetaan ky.
seenalaiseksi, sillä pulan kynsissä
vääntelehtivä Europa ei tahdo mak­saa
sotavelkojaan Amerikalle. Joukot
alkavat nousta sitä imperialistisen
sorron järjestelmää vastaan, joka
määriteltiin Versaillesin. Trianonin,
Sant-Germainin ja Noylen rauhan­sopimuksissa.
Saksan vaalit osot-tavat,
että hyökkäykseen Youngin
suunnitelmaa vastaan ovat esiinty­neet
miljoonat työtätekevät.
Paitsi hyökkäämistä työväenluo­kan
työpalkan kimppuun käyttää
tilaisuudessa asetetaan ruoKaa eri^ porvaristo pulasta ulospääsykeinona
leen näitä varjoja varten. Myöskin .^^igj^ markkinapaikkojen etsimistä,
itsekukin tarjoaa ensimäiset hedol-j «puj^ poistettu, puhui libc-mät
vilkelyksestään ja saaliistaan, ^ j-aali Samuel Englannin alahuonees-jne.,
sukuhengilleen (varjoilleen r i — jos ne 900 miljoonaa ihmis-
Hän asettaa ruokaa isänsä pääkal- tä,' jotka nyt joistakin poluttisista
syistä jättävät meidän tavaramme
ostamatta, alkaisivat niitä ostaa.
Tässä kirjoituksessa me tulemme sltettä siitä. Heillä ei ole minkään.
tutkimaan kysymystä tieteelliseltä
perustalta ja tulemme käyttämään
"antropologia" (ihinisoppi) tiedettä
siinä. Me tulemme tekemään havain­toja
eri kehitystasoilla olevien ihmls-heimojen
keskuudessa/heidän ym-päristökäsittelstään
ja elämäntavois­taan
asti. Nämä heimot, Joita tulem­me
tutkimaan, ovat jäännöksiä eli
rippeitä vanhemman kivikauden a-
Joilta saakka, joten ne tulevat edus­tamaan
eri aikakausina ollutta ke.
hitystä.
Ihmisen kehltyskehdon alueelta
levisi Itsekunnakin aikana ihmisryh­miä
eri ""puolille maapalloamme, e-dustaen
aikakautensa kehitystasoa.
• Jokainen uusi levencmlsaälto edusta-i
en korkeampaa kehitystasoa "kuiti e-delllnen,
pakoltti aina edelliset pa­kenemaan
edessään kauemmaksi Ja
kauemmaksi synkkUn metsiin ja
kauaksi merille ulottuviin maanle-mi^
eitten kaukalslmpUn pohjukol.
hln.
Sitten, geologisten muunnosten a i ­kana,
osat näistä kauaksi merille n>-
lottuvlsta maanlemekkelstä muodos­tivat
merien saaristoja. Nyt ne ih­miset,
jotka asuivat tuona aikana
noilla alueilla, joutuivat eristetyiksi
kaikesta siitä, kehityksestä, mikä
marssi eteenpäin mannermaalla. Ja
täten eri aikakausina eristetyt i h -
mlshelmot- ovat säilyttäneet erlyty-misajan
kehityksen keskuudessaan
tämänäpäivän "antropologla"-tieteel-le.
Varhaisimmat ihmishelmot ens!-
mäiseltä stratumilta eli kehitystasol­ta
me löydämme: 1) Veddah ihmi­set.
Ceylon saaristosta, mikä sijait­see
kaakkoon käsin Intian etelä nie­mekkeestä,
Intian meressä. 2) Yah-ganilalset,
Ticrra del Fuego saaresta,
Etelä^Amerifcan eteläosan saarltstos-ta,
Ja 3> Aeta-helmolalset Fillppii.
nlen saristosta.
Nämä ihmiset edustavat alhaisinta
kehitystasoa nykyään elävistä Ih-
' misheimoista.
Näillä ihmislUä el ole minkään­laista
helmoyhtelskuntamuotoa, ei
heimopäällikköä, ei poppamiestä, el
minkäänlaista käsitystä maanvil­jelykseltä,
el moraalia (meidän kä»-
sittelstS), ei vaatetusta, el kotia
ei luolaa eikä minkäänlaisia kojua.
IVöaseet ovat kömpelöitä kivi. ja
puuaseita. Heillä ei myöskään ol.e
minkäänlaista uskontoa, eikä aavis­tustakaan
mitä se on, eikä ole myös­kään
legendoja. Heidän kielensä on
niin vajavainen, että pimeän aikana
eivät ymmärrä toisiansa, kuin ei­vät
näe liikkeitä. He eivät voi l9B'
kea edemmä yhtä.
Nämä ihmishelmot ovat jätteitä
toisen Ja kolmannen jääkauden vä-liaJoUta.
noin 700,000—800,000 vuot­ta
sitten, päätellen heidän elämän­tavoistaan
ja työaseistaan.
Nyt siirrjTnme seuraavalle kehitys,
tasolle ja me löydämme: 1) Bolo-cudo-
heimon keski-BraziUasta ja 9^
Tasmania-saarelaiset, (Tasmaniaii
•'«äalrt on Australian eteläpuolella).
Nämä heimot edustavat jo korkeam-
^ lÄa henkistä kehitystä kuin edelli­set.
He kuljettavat kolmannen jää­kauden
alkupuolella omattua kehi-lalsta
uskontoa.
Botocoudonit pitävät auringon
hyvän ja kuun pahan tuojana. Myrs­kyjen
he sanovat olevan täynnä pa­hoja
henkiä ja he ampuvat nuolla
myrskyä vastaan.
Näillä heimoilla on jo jonkinlahien
poppa-mies, "medicine man", joka
alkaa puoskaroida pahojen henkien
karkoittamiseksi.
Kolmannella kehityskerrostumalla
me löydämme: 1) Brazilian metsä-heimolaiset,
2) Andaman saarelaiset,
Bengalin lahdessa, Intian meressä,
olevilta saarilta 3) Semangheimolai-set
Malayn niemimaalta, ja 4) Bush-men,
Etelä-Afriikasta.
Näillä, heimolaisilla on jo jonkin,
lainen helmoyhtelskuntamuoto. Heil­lä
on heimopäällikkö. He asivat ko-jlssa
tai luolissa. Työaseet ovat van­han
kivikauden jälkiosalta. Kalkin
puolin he omaaat jo korkeamman
kulttuurin kuin edelliset. Myöskin
nämä ihmiset uskovat kiinteästi, että
"varjo" minkä he näkevät vesilam­mikosta,
j.n.e.. On heidän "tohien-puolensa".
He ajattelevat, että ihm?-
nen on kaksinainen; fyysillinen ja
sen varjo. Tätä varjoa korkeammal­le
kehittyneet heimot kutsuvat "sie­luksi".
Ja kuin ihminen näkee unta,
niin on hän silloin tekemisissä noit­ten
varjojen kanssa. Myöskin, he a»
jattelevat, että kun ihminen kuo­lee,
niin tuo varjo on mennyt liian
pitkälle matkalle, palaama^tta aika­naan
takaisin. Nämä heimolaiset jo
uskovat, että heidän esi-lsänsä olivat
mahtavia oliolta ja toiset uskovat
niiden luoneen tulen ja veden. Mut­ta
mitään jumala käsitettä emme
vielä löydä.
Nämä Ihmiset edustavat neljän­nen
jääkauden edellistä ja sen kes­kiosalle
ylettyvää aikaa, s.o., 150,000
—300,000 vuotta sitten
Tähänastiset ihmiset ovat olleet
sangen alhaisella kehitystasolla. Nyt
siirtyessämme neljännelle tasanteel­le
tutkimustyössämme, me tapaam­me
paljon kokeamman tehitystason.
Nyt olen^me Austalian mustaihoisten
keskuudessa. He edustavat vanhan
ja uuden kivikauden välikautla, mikä
oli noin 50,000—80,000 vuotta sitten.
Heillä ci vielä ole vakinaisia asuin­paikkoja,
eikä vaietusta, ei ajatus­takaan
koota ravintoa huomisen va­ralta.
Ei myöskään heillä ole vielä
minkäänlaista käsitettä jumalasta.
Nämä ihmiset lisäävät edellisten hei­mojen
työaseisiin flintveitsen, keU
hään, keihään heittäjän, kilven ja
boomcrangin. Heillä on myöskin jo
heimopäällikkö.
Nämä ilmiiset uskovat, että ihmi.
sen varjo oltuansa kyllin kauan —
liitelemässä näkymättömässä maa­ilmassa,
tulee takaisin — ruumiil­listuu
jälleen äidin kohdussa ja si­ten
tulee takaisin heimokunnan jä­seneksi.
Myöskin "totemin" palvelus
on kehittynyt korkealle. (Totem mer­kitsee
erään Intianiheimon kielessä
eläintä, jota lieimo pitää pyhänä).
Siinä on siis jo alkuitumskonnolle.
Viideimellä kerrostumalla me ta­paamme
melaneesialaiset, jotka asu­vat
Australian mantereen pohjois­ia
koillispuolella olevilla saariryh­millä.
He jo omaavat korkeamman
lon vierelle ja sanoo, että "siinä on
osasi".
Nyt me jo löydämme uskonnon j NeuvostoUitossa, Kiinassa ja Intias-alun
voimakkaasti vallalla. Jokai-j^^a on tuotantopulan ratkaisun
nen heimon jäsen omaa henkilökoh- ' avain",
täisen esi-isän palvelemisen ja sit­ten
voimakkaan koko heimon yh­teisen
"hengen" — heimonpäällikön
peloittavan spiritin — jota jokai­sen
täytyy kunnioittaa. Myqskin
he palvelevat erityisiä eläimiä. Ja
he uskovat, että kaikki: purot, läh­teet,
sateet, ukonilmat ja salaman­iskut
omaavat henkiä.
Ja ecielleen me siirrymme aske­leen
ylemmä tutkimusmatkallamme.
Nyt olemme Polyneesien saaristossa,
oseaanian itä- ja koillisosassa asu­van
rodun keskuudessa. He ovat
paljon korkeammalla, kuin ne joita
olemme tähän asti tutkineet. Nämä
Mutta Neuvostoliitto, joka laajen­taa
sosialistista hyökkäystä koko
rintamalla toteuttaen viisivuotis­suunnitelman
neljässä vuodessa
riistää kansainväliseltä porvaristol­ta
pois toiveen päästä vapaasti isän­nöimään
kuudennella osalla maapaL
loa. Neuvostoliiton ulkomaankau­pan
monopooli on raja-aitana, joka
estää kansainvälisen pääoman ros-vomaisen
etenemisen neuvostomark-kinoille.
Tästä aiheutuu imperia­listisen
porvariston interventsioni-miehalojen
(maahanhyökkäyshalun>
kasvu. Tästä johtuu avoia sota In-
,. . . , . tian kansaa vastaan. Tästä johtuu °Sf,^^L^Vi!!!!!" r!!!;" Tshankaism sotajoukkojen, joiU im-periahstien
laivasto tukee, siirtä­minen
Kiinan neuvostoja vastaan.
Mutta Ihyöldcäys työväenluokkaa
vastaan, hyökkäys vallankumouksel-
Ustuvia siirtomaita vastaan on rat­kaisevassa
mitassa mahdollinen ai­noastaan
siinä tapauksessa, jos saa­vat
hävitettyä maailman vallanku­mousliikkeen
tukipylvään Neuvosto­liiton.
Ne ryhmät, jotka ovat tah­toneet
laajentaa taloudellisia suh­teita
Neuvostoliiton kanssa, nostaak­seen
talouttaan ja toivoen neuvos­tovallan
muuksimuuttumista, joutu­vat
nopeassa vauhdissa .syrjäytetyik.
si. Interventsloohi, sotahyökkäys
Neuvostoliittoa vastaan on jälleen
tullut taistelutunnukseksi ja ohjel­maksi
eräissä maissa, — sodanha­luisten
f)orvai'iplirien toimintaohjel­maksi.
Ja tätä ohjelmaa toteute­taan
varsin johdonmukaisesti. Kan­sainvälisen,
varsinkin "ranskalaisen
porvariston strateginen suunnitel­ma
sisältää seuraavat kohdat:
1) Turvata omassa maassaan sel­käpuoli
uuden sodan syttyessä ja
interventsionia järjestettäessä. Mo-bisisoidaan
fascismi porvariston ja
sosj^lifascismin taisteluvoimain or­ganisoimiseksi
proletariaatin lyömi­seksi,
hajoittamiseksi ja a.seistarii-sumiseksi.
Pidetään yhä useammin
kansainvälisiä kamppailuja Neuvos­toliittoa
vastaan: "ristiretki", "neu-vostopolkumyynti"-
kamppailu, uusi
kamppailu "bolshevistista propagan­daa
vastaan". Näillä kamppailuilla
on tarkotuksena mobilisoida varsin­kin
kaupunkien pikkui>orvaristo ja
eritoten kulakit.
2) Taloudellinen, diplomaattinen
ja sotilaallinen sodan valmistelu
Neuvostoliittoa vastaan. Ranska
järjestää jo avoimesti taloudellista
lystä mukanaan, s.o. noin 500,000—kehityksen kun australialaiset alku-
600,000 vuotta sitten. asukkaat. He viljelevät maata ja
TYÖIÄISEN TASKUKALENTERI 1931
^ TnmS. alallaan arvokas julkaisu, on joka vuosi löytänyt tiensä tuhan­sien
työläisten taskuihin. Tänäkin vuonna olemme sitä lähettäneet
•»»«'et määrät Icaikkialie Canadassa. Kalenteria on vielä jokunen
määri jäljellä, joten kaikkien niiden jotka haluavat saada sen on pidet­tävä
kiirettä sen hankinnassa. Hinta 35c. Siihen nähden että jotkut
toverit pitävät 10c hinnan eroa, Yhdysvaltain puolella vallitsevan hin­nan
kanssa, liian korkeana, pyydämme mainita että tänä vuonna jou­duimme
nuLksamaan, 35 % tallia, joka vaikutti sen että oli mahdotonta
myydä kirjaa tällä 'puolen 30c hinnalla. Toivomme että tämä seikka
ei aenlään taottane, niille jotka halaavat kirjan saada, suurempaa vai-kenit
».
BOX C9
VAPAUDEN KIRFAKAUPPA
S^pBVRY ONT.
jumalia. Heillä on temppeli ja pap­pi
sitä hoitamassa. Pappi pitää a l ­ina
puhdistussaamoja ja pirskuttaa
coconut-vettä kuulijakuntansa pääl­le.
Tämä pappi on jo meidän ai­kaamme
vastaavalla tasolla, siinä
että hälle täytyy antaa ainoa ka-noottinsakin.
Jumalan palvelukses­sa
pappi ulisee kuin suonenyetoinen,
vaahdoten jotakin suustaan ja teh­den
kaikenlaisia ruumiinsa mutkis­teluja
— samalla kertaa hänen apu­laisensa
peiton takaa puhuu jota­kin,
mikä on sitten jumalan ääni.
Siis aivan kuten' tänäpäivänäkin.
Nyt siis tapaanmie pappien "graf-tin"
alussaan.
Varjo käsite on olemassa. Kun
ihminen kuolee tapaturmaisesti, niin
he asettavat valkoisen vaatteen hä­nen
vierelleen Ja ensimäinen muu­rahainen,
joka kulkee sen yUtse,
on kuolleen varjo, mhikä he sitten
hautaavat kuolleen kanssa.
Nyt vielä pistäydymme Af nikas­sa
Sudaneesien eli mustaihoisten
luona. Heillä on jo yleisesti ju­malia,
joita he palvelevat. Mutta
missoneeri, D. MacDonald sanoo,
että, "Kuolleitten henget ovat elä­vien
jumalia." Siis he palvelevat
esi-isiensä henkiä (varjoja).
. Nyt on pap^i jo ottamassa juma­lien
palveluksen monopolikseen. He
vakuuttavat, että he yksin ovat ky­keneviä
toimimaan kuolleitten ja
elävien välillä. Tästä työstään he
saavat runsaat palkkiot.
Nämä heimot ajattelevat, että on
olemassa yksi suuri jumala, "Bo-bowissa",
joka on taivaan, sateen,
ja kaiken hyvän herra ja silloin
kun hän suuttuu ukonilma, sala-manlelmaukset
ja myrskyt ovat
seurauksia.
Vielä yksi esimerkki lisää. Sir
J. G. Frazer kirjoittaa että Mar-quesas-
saarella, rnikä sijaitsee Tyy­nellämerellä,
olevat asukkaat omaa­vat
täydellisen pappismonopoli kun­nioituksen.
Hän sanoo, että "Van­ha
mies pidettiin vakituisesti sul­jettuna
pyhään majaan, jossa ei
häntä kukaan muut kuin hänen
palvelijansa voineet puhutella tai
memiä pyhättöön; ja hän vaati
koska hyvänsä ihmisuhria."
Ja Codrington kirjoittaa Plorf-dassa
asuvien heimojen jumalan
palveluksesta seuraavaa: "Ainoas­taan
heimon päällikkö on oikeutettu
suorittamaan uliraamisen entisten
päälliköjen hengille ja olemaan hei­dän
kanssaan henkisessä keskuste­lussa,
sillä aikaa kuin uhraajat
odotttavat kojan ulkopuolella." E i ­kös
se ole jo täydellinen uskonlah­kon
alku.
Tässä kirjoituksessa me olemm^-
käyttäneet vain sen tiedon mai­nituista
heimoista, minkä tiedfc-miehet
ja ensimäiset lähetyssaar­naajat
ovat raporteeranneet. Siis
kaikki tieto on senaikaista kuin
ensimäinen tiedemies tai lähetys­saarnaaja
ensikertaa tunkeutui hei­dän
joukkoMJsa. Joten me olem­me
saaneet jotenkin täydellisen ku­van
tutkimiemme eri heimojen ke­hitystasoista.
Yleiseksi johtopäätökseksi siis tu­lee,
^että jumala käsite on kehitty­nyt
vasta kehittyneempien heuno-
I kmitien keskuudessa. Ensimäisellä
tasanteella emme tavanneet pienin­täkään
käsitettä mistään, ei var­jostakaan.
Toisella tasanteella ta­pasimme
varjon. Kolmannella ryh­mällä
tapaamme jo korkeamman
käsityksen varjosta ja he uskovat
esi-isiensä henkien luoneen tulen Ja
veden. Neljännellä asteella jo ta­paamme
jälleen-syntymisen uskon­non
s. o. varjo tulee takaisin —
syntyy uudestaan. Viidennellä ta­solla
tapaamine jo salaseuroja, py­hättöjä.
Kuudennella kehitystasolla
on vakituinen pjippl hoitamassa jM-nitelma
tähtää siihen, että teolli­suus
saataisiin halvaannutettua,
varsirJiin sotateollisuus, että liiken­ne
saataisiin seisautettua ja varus-r
telu hävitettyä interventsionin ta­pahtuessa
ja jos mahdollista saatai­si
aikaan kapina ja petos Pimaisen
Armeijan keskuudessa tai saataisi
aikaan edes näennäisiä Uikkeitä ja
vaikkapa edes vakoilua vihollisen
hyväksL Tätä tarkoitusta varten ke­räsivät
he kokoon kaiken yllaikan-saeläneen,
mädänneen,. eristäytyneen
neuvostojen maassa: porvariston ja
sen kätyrien jätteet ("teollisuuspuo-lue"),
kulakkien edustajat ("kon-dratjevilaiset")
ja menshevismin
jätteet ("suhanovilaiset").
Suotta ei olekaan ranskalaisen
imperialismin verisin villihärkä So-ta-
Paincare neuvostovastaisissa kir-jotuksissaan
avoimesti osotta^ut, et­tä
Ranskan imijerialismi karmattaa
"kaukonäköisiä henkilöitä" so. kaik­kia
niitä vÄstavallankiunouksellisla
tuholaisia, joitten sen osoituksen
mukaan piti puhdistaa tietä neu­vostovastaiselle
sotainterventsionllle.
Kaikki tämä yhteensä on kuiten­kin
vain osa yleisestä strategisesta
suunnitelmasta. Tämä yleinen inter-ventsionistien
strateginen suunnitel­ma
on sellainen, että imperialistit
turvaavat selkäpuolensa ja saatta­vat
epäjärjestykseen meidän selkä­puolemme,
saattavat sekasortoon
meidän taloutemme ja taloudellises­ti,
poliittisesti ja sotilaallisessa suh­teessa
valmistavat sotaa. Kansain­liitto
ja sosiahfascistien 2:nen in-ternationaale
ovat nykyisin saaneet
erikoistehtäväkseen salata nämä
suunnitelmat rauhanystävällisillä ju­tuillaan
"aseistariisumisesta".
Samaan on suunnattu myös rans­kalaisen
pääoman yhteydessä ole­vain
reimavaltloltten koko toiminta.
Selvä esimerkki tämän suunnitel­man
toteuttajista on Suomi. Suomen
yleiesikunnan päällikkö Wallenius
vangittiin ainoastaan sen takia, että
hän tahtoi hätiköimisellään esiintyä
liian aikaisin. Faseismin hyökkäys
Virossa ja Latviassa kuuluu samaan
suunnitelmaan, PiL>udskln patukka-vaalit
Publassa ^merkitsevät tär­keätä
askelta tämän suunnitelman
valmistamiseksi ja toteuttamiseksi.
Vallankaappaus Rumaniassa saa
tärkeän merkityksen, jos tarkastam­me
sitä tämän ranskalaisen impe­rialismin
strategisen suimnitelman
valossa. Meidän Itäisillä rajoillam­me
tapahtuu myös tapauksia, jotka
vaativat varovaisuutta ja valppaut­ta.
Onko se sattumaa, että Neu­vostoliiton
ja Kiinan konferenssi
menee myttyyn Kiinan toimesta im­perialistien
painostuksen takia? On­ko
se sattumaa, että Afganistanis­sa,
Persiassa. Turkissa ulkomaalai­set
urkkijat ja diplomaatit työs­kentelevät
kymmenkertaisella tar­molla?
Onko se sattumaa, että
Turkin hallitusta vastaan järjestet­tiin
kurdien kapina? Ei, se kaikki
ei ole sattumaa.
Eikä ole sattumaa sekään, että
ranskalaiset interventsionistit mo­bilisoivat
valkokaartilaisen jroLsto-sakin
Shanghaista, Varsovan kautta
Parisiin asti, eikä ole sekään sattu­maa,
että ranskalaiset interventsio­nistit
saksalaisen teollisuusmiehen
Rechbergin kutta esittivät ' Saksan
fascismille taisteluliittoa neuvosto­valtaa
vastaan. Eikä ole sattumaa,
että Englannissa taantumuksellisten
puolueessa kapinoidaan Baldwinia
vastaan, ja että Baldwin ei ainoas­taan
kovakalloisten painostuksesta
mutta myös omastakin alotteestaan
kehitti alahuoneessa valtaistvinpu-hetta
käsiteltäessä laajan taistelu-ohjelman
Neuvostoliittoa vastaan.
KansainväUsen porvariston tarko-tusperät
ovat selvät. Sen strategi­nen
suunnitelma paljastuu nyt työ­tätekevien
Joukkojen edessä täydel-
•Muistakoot herrat interventionis-tit
että kansainvälisen bolshevismin
joukko-osastot Lännessä ja Idässä
ovat verrattomasti kasvaneet, että
niiden ympärille keskittyvät ei sa­dattuhannet
vaan miljoonat työläi­set
ja talonpojat. Muistakoot, että
Idässä on taisteluun liittynyt jo
kymmeniämiljoonia, mutta huomen­na
voi liittyä satoja miljoonia. T a -
kokoot imperialistit lujasti nenänsä
päähän sen tosiasian, että "yhtään
kortteUa vierasta maata me emme
tahdo, mutta omastakaan maastam-me
me emme anna pois yhtään
tuumaa" (Stalin).
Tenreisel ProfintermD koi^essista j
Neuvostoliitosta
Canadan Puutavara- ja Maan vii jelystyölä
Teollisuusliiton edustaja toveri Kalle Sa
kiertää puhumassa
Fascisti-Suoinesta
Lukko-fascistit olleet
koolla
Helsinki, 24 marrask. Äsket­täin
ollut fascistien edustajakokous
kulki raivoisain hyökkäilyjen mer­keissä
Neuvostoliittoa vastaan.
Edustaja Pihkala piti räikeän pu-
Canadan Puutavara- ja Maan-viljelystyöläisten
Teollisuusliiton
(Lumber and Agricultural Wor-kers'
Industrial Union of Canada)
edustajana Punaisen Taloudellisen
Kansainvälisen (Profinternin) kon­gressissa
ollut toveri Kalle Salo
tulee kiertämään eri seuduilla Ca-nadaa
selostamassa Profinternin
kongressin työtä ja päätöksiä "se­kä
kokemuksiaan ja havaintojaan
Neuvostoliitosta, tuoden terveiset
Neuvostoliiton työläisiltä ja talon­pojilta.
Toveri Salo tulee matkallaan
myöskin toimimaan Canadan suo­heen
neuvostokauppaa vastaan ja menkieltä ^p uhuvien vallankumouk-kehoitti
verottamaan erikoisverol- sellisten työläisten äänenkannatta-sotaa,
sotaa sosialistista rakennus- öisellä selvyydellä. Mutta samaan
' aikaan paljastuu myös taman suun­työtä
vastaan, neljässä vuodessa to­nitelman
heikkous, seikkaluluonne.
teutettavaa v i i s i vuotissuunitelmaa
vastaan. Ja kamppailu luuloteltua
neuvostopolkumyyntiä vastaan, Var- . . , ^i^ + j J i v fo
sovan ja Bukarestin agraarikonfe- «"^^ssa maissaan, ja fascistidikta-
Sillä imperialistien ei kuitenkaan
onnistu tukahuttaa työväenliikettä
renssit, Neuvostoliittoa vastaan täh­dätyt
ranskalaiset ja englantilaiset
lait, — kaikessa näissä ei olisi mi­tään
taloudellista järkeä, elleivät no
olisi vlssinlaatuisia pääharjoituksia
taloudellista ja finanssisaartoa var-tuuri
Itä-Etu-opassa ei kuvasta
ppi-variston vahvuutta vaan sen
heikkoutta. Sillä kansallisvallanku-moukseUista
liikettä Idässä ei ku­kisteta,
valkomen terrori Kimassa.
Intiassa, Indo-Kiinassa on aiheut­tanut
vain joukkoesiintymisten laa-ten
sodan syttyessä Neuostoliittoa . . . ^^t^^„ »r,-+s tn
vaataan. Eri m ^ U ^ edusta, i!»™^ ' L ^^^^^S^
jaln matkat, sotateollisuuden- kuu-meenomainen
työskentely, uusien
sotatarvehtaitten r a k e n t a muien
Puolaan ja Romaniaan, lisääntynyt
ampumatarpeittcn, taisteluvälineit-ten
y.m. tuonti Ranskasta Neuvos­toliiton
reunamailiin, kokonaisen
sotasopimusten sarjan solmiaminen
ja uusien sellau^ten valmistelu, —
kalkki se on oleellisena osana yleis­suunnitelmassa.
3) Samaan aikaan koettavat por­varilliset
hallitukset ja pääesikun­nat
saada aikaan sekasortoa meidän
selkäpuolellamme, saada hajaannus-tilaan
meidän tuotantomme, organi­soida
neuvostovallalle vihamielisiä
lee Neuvostoliittoon, niin muista
koot herrat maahanhyökkääjät in­terventsionistit,
että 10—12 vuotta
sitten ei neuvostovalta kukistanut­kaan
Kondratjevien, "teollisuuspuo-lueitten"
ja Suhanovien kurjia ryh­miä,
vaan se jo sillom kukisti Kolt-shakien,
Denikmien ja. Vrangellen
miljoona-armeijoita, joita tukivat
englantilaiset, amerikalaiset, japa­nilaiset,
ranskalaiset, puolalaiset,
tshekkoslovakialaiset sota joukot.
Muistakoot he, että silloin tsarismin
ja maailman sodan kurjuuteen ja
hajaannustilaan syöksemä maa kesti
saarron ja musersi sen. Mutta nyt
ovat voimamme ja mahdollisuutem­me
'jättiläismäisesti kasvaneet, nyt
la suojeluskunnan ja maanviljeli­jäin
liiton hyväksi ne laitokset,
jotka :käyvät 'kauppaa Neuvostolii­ton
kanssa, rangaistukseksi heidän
"epäsiveellisestä käytöksestään".
Tämä kysymys on jätetty jatku­van
käsittelyn alaiseksi.
Edustajakokous julisti maan ti­lanteen
vaaralliseksi ja päätti lu­jittaa
puolustuskuntoisuutta, kat­somatta
minkäänlaisiin uhrauksiin.
On päätetty perustaa_yakituinen
järjestö Lapuan liikkeen suojissa,
johon tullaan liittämään kaikk?
Suomen lukon järjestöt ja kaikki
rintamamiesten liiton osastot. Tä.
män yleisen järjestön tarkoituk­seksi
on julistettu säälimätön tais­telu
kommunismia vastaan.
Edustajakokous päätti, että on
saatava muutokset vaalilakiin ja
äänioikeus annettava vain tulove­ron
maksajille sekä puolusti siir­tymistä
asteettaiseen enemmistön
vaalijärjestelmään. Erittäin luon.
teenomaista on edustajakokouksen
päätöksissä se, että pyritään va­pauttamaan
ent. presidentti Stohl-bergin
ryöstäjät (tärkotetaan yleis­esikunnan
päällikkö Walleniusta
ym. yleisesikunnan miehiä).
Edustajakoikous päa||ti asettaa
nykyisen pääministeri Svinhufvu­din
tasavallan presidenttiehdok­kaaksi.
Edustajakokouksen aikana tapah.
tui mielenkiintoinen selkkaus leh­distön
edustajien kanssa. Ennen­kaikkea
järjestettiin tarkastus
ovatko läsnäolevat sanomalehtimies
het luotettavia. Senjälkeen eräs
puhujista, kääntyen sanomalehti­miesten
puoleen, sanoi: "Lehdistö
— on kulkukoira, joka haukkuu
maantiellä ja sanomalehtimiehel
ovat sen pentuja". Maalaisliitto­laisten
äänenkannattajan "Ilkan"
"Kotimaan" ja "Aamulehden"
edustajat poistuivat mielenosoituk.
sellisesti salista. "Uuden Suomen'"
ynnä eräiden muiden lehtien edus­tajat
jäivät. Eräässä päätöslausel­m
a h a n lapualaiset vaativat la
pualaisliikkeen tukemista koko leh­distön
taholta ja julistivat aktiivir
seksi vihollisekseen jokaisen sano
malehden, joka esiintyy heitä vas­taan.
Fascistien ulvontaa
HELSINKI, 22 marrask. —
Kämpi)ailu neuvostovientiä vastaan
jatkuu entisellä vimmalla niin hel­sinkiläisessä
kuin maaseutulehdis-tössäkih.
Ulvontaa johtaa edelleen
"Uusi Suomi".
Maalaisliittolaisten äänenkannat­taja
"Maakaftsa" kutsuu sovellut
tamaan neuvostotavaroiden osta­jiin
kommunistivastaisia lakeja ja
riistämään heiltä äänioikeuden, ku­ten
"petoksellista toimintaa har
joittavilta ja isänmaan vahingoit­tajilta
sekä maailman vallankumo­uksen
rahastajilta". Samassa he)
gessä .kirjoittavat muutkin lehdet
Huolimatta ulkoasiain ministeri
Procopen ilmoituksesta, että viran
omaiset ovat ryhtyneet toimenpitei­siin
neuvostokauppaan tohdistefctj-jen
hulikaanitekojen estämiseksi
ovat fascistihulikaanit viime yönf
uudelleen tervanneet Neuvostolii­ton
kumitrustin tuotteilla kauppaa
käyvän liikkeen talon.' Kuten vii­me
kerrallakin, töhrittiin kauppa, j
huoneen akkunaan sanat: "Ala?
Moskovan ryssät, alas moskovalais­ten
tavarat".
jan Vapauden edustajana ja toimii
puutavara- ja maanviljelystyöläis-ten
järjestämiseksi sekä edusta­mansa
liiton osastojen perustami­seksi
mahdollisimman lukuisiin seu­ruihin.
Kaikkia Canadan Suomalaisen
Järjestön osastoja kehotetaan S.
J:n toimeenpanevan komitean suos­tumuksen
mukaisesti järjestämään
toveri Salolle puhetilaisuudet niiiia
paikkakunnilla, missä toveri Salo
vierailee. XiiHä paikkak
missa on mainitun union os
tämä tehtävä yhteisin voimi
kah mahdollista on niyöskin
tettävä iltamatilaisuus tover
vierailun yhteyteen, jotta
voitaisiin korvata matkak
mahdollinen jäännös h
union järjestämisraliastoon'
Toveri Salon matkaohjeb
kaistaan osittain kutakin
varten kerrallaan ja on se ]
Ont. alueella seuraavanlait
Jouluk.:
18—19 p. Cochrane
20—21 p. Sisula
22 p. Kapuskasing
23—25 p. Hearst
Edellämainituille osastoill
tetään asian johdosta vielä
nen kiertokirje, mutta vain
hin pitää^ ryhtyä jo tämän
perusteella. Matkaohjelman
tamiseen pidätetään kaikesi
limatta oikeus, vaikka toivo
siihen ei tarvitse turvaantu;
Canadan Puutavai
Maanviijeiystyöläistei
lisuusliiton aluek
Teollisuustilanne
tukala
Suomen "Kauppalehti" kertoo vii­me
kuun 13 p:n numerossaan: "Te­ollisuustilanne
hyvin tukala. Tuotan­to
alentunut suuresti kaikilla muil­la
aloilla paitsi kulutustavaroiden
tuotannon alalla. Varsinkin metalli­teollisuuden
ahdinkotila erittäin
vakava."
"Nykyisen vaikean " pulakauden
johdosta Suomen Teollisuusliitto on
kääntynyt kiertokirjeellä kaikkien
liittoon kuuluvien teollisuuslaitosten
puoleen pyytäen heiltä vastausta ky­symyksiin,
joista kävisi ilmi teolli­suutemme
nykyinen tilanne. . Kysy­myksissä
on pyydetty vastausta m.irJ
tuotannon vähennyksestä viime vuo­desta,
varoista, hintakehityksestä
raakä-ainaille ja valmiille tuotteil-r
le, viennin kehityksestä ja palkka­järjestelyistä.
Vastausten oli määrä
saapua eiUseen (s. o.> marraskuun
12 p.) mennessä.
Sikäli kuin olemme saaneet tie­tää,
aivan kaikilta teoUisuusaloilta
ei vielä tähän mennessä ole saa-olhsuuden
nykyisestä tila
Kysymyksessä oleva katsaus
tunee ensi viikolla".
Asianajaja Bran
Turun tuomios
Sähkösanomatietojen sa
Turun kommunistijutussa an
tuomioista Ruotsin Social-D
ien kääntyi asianajaja Geon
tingin puoleen, jonka tehtäv
annettu puolustaa syytettyje
Iässä kuuluisassa jutussa, m
ka. fascistien uhkausten tals
tehtävänsä kesken ja matkusi
sin Ruotsiin.
Asianajaja Branting ilmoi
delle, että hän kotiin palaai
kin jälkeen on seurannut
suurella mielenkiinnolla. Niii
turkulaisen asianajaja Leint
tyksellä oli keskiviikkona
oikeudelle puolustuskirjelmä:
käsitti 20 sivua.
— On hyvin hämmästyttä
noi asianajaja, ,tetä päätös
päivä sen jälkeen, kun min
lustuskirjelmäni jätettiin.
sovellettu tässä jutussa, miki
tain sellaista, joka sotii ka:
Iistä oikeuskäyttöä vastaan,
da millään tavoin selittää
tuja tuomioita vanhojen lal
rusteella.
„ j „ i . i . . . . . . . . . „ , ) siltä kuin äskettäin hyvä fr„Li?> T;',^"^ olisi taka
ta amehistoa jarjestelUään parhail­laan.
MikäU siitä nyt jo voidaan i l ­moittaa,
on tilanne teollisuuden a.
lalla maassa hyvin tukala. Tuotanto
on alentunut suuresti kaikilla muil­la
aloilla, paitsi kulutustavaroiden,
kuten ruokatavarain, sokerin y.m.
tuotannon alalla. Varsmkin metalli­teollisuuden
ahdinkotila on hyvin
vakava.
Sen jälkeen kun vielä puuttuvat
vastaukset ovat saapuneet ja koko
aineisto eri alojen mukaan järjes­tetty,
laatii Suomen Teollisuushitto
näiden pohjalla yleiskatsauksen te-
Tampereella on vangittu
toimesta työläiset Kustaa
Pauli Ilmari Tuomiranta.
Siiman ja E=ro Armas 1
Vangitsemiset johtuvat siii
ohrana väittää heidän osall
kommunistiseen toimintaan.
Erinäisten tyÖTäenjärjestöjen osotteit
C A N A D A N K O M M U N I S T I P U O L U E E N SmXEB
R I N OSOTE
K o m m u n i s l i i i u o l n c e l l e lähcteltärä k i r j e r i i h to
on osotettava allaolevalla öiolteeira: M r . T i m
B u c k , Room 15, 1 6 3% C h u r c h S t . , Toronto 2,
Ont.
S. J . 4 : i i n r i i A L U E E N A L U E K O M I T E A N osofe
o i i : 3,5 L(irnc S l . , S i i i l b u r y , Ont.
C . T N . L H T O N S U D B U R Y N O S A S T O N K O K O ­U
K S E T picTelään kaksi kertaa kunasa. Joka
toinen k e s k i v i i k k o i l t a 7.30. Toinen työkokoni,
toinen nfajclinakokoiis. Kirjeenvaibto-osott;
Box 26. Sudbury. O n t .
S . J . N O L A L U N osaj.nn k.iVi.ukwl •
kunkauilen 2:ncn «unnutilai kfllo 2
v a i b l o - o s o t r : Frank Nurmi, Nolil
Oat.
S. J . SIONTREAI.rN OSA.?T0X_ t
niilctään osaston huonru-tolb lt43 1
? l . Weit, jok.iiirrn kuun fnsimiiinei
kello 3 iltapHivlilLI. Johtoluriiian
Bomnna päivänä
»Sihlo- o s o t s : S. 7. Minirealin O
Notre Dame St. We«t, Montreal Qi
B E A V E R L A K E K m. OSC.M kokookset joka l u nn
ensi muiDuntai k e l l o 1 päivälU osacfon. t a l o l l a.
Osaston osote: Box 87, Worthin|:ton, Ont. —
Voimisteluseura J c h a a osote on tama.
C A N A D A N S U O . M A L A I S E N JÄRJESTÖN, l a i l l i s.
tetun, sihteerin osote o n : John V i r t a , 957
B r o a d r i e v A v e . , T o r o n t o , O n t .
C A N A D A N S U O M A L A I S T E N TYÖLÄISTEN U R .
' H E t L U L U T T O . Liittotoimikannan k o t i o a i Ua
on Sudbary. Ont Liiton sihteeri on U . R o n n i ,
o5. 425 Ontario" S t .
C O B A L T I N a. •. osaston osote o a : Box 810.
C o b a l t , Ont
S. J . C R E I C I I T O N M I N E N O S A S T O N kokonksef
ovat )oka koukaudcn toinen stinnant;*i, kello 2
ip. Kirjevaihln-ojote n n : S. S. Osasto Box
92, CreiähtoD M i n e . O n t .
Oikeus suojelee fascis­tien
konnantöitä
j 5. J . FORT W I L L I A M I N OMston trökokonkset
I orat jokaisen kuun ensimäinen ja kolmas * a n -
n n n t i i l e l l o 8 i l l a l l a . Johtokunnan kokoukset
edellisenä tiistaina, omalla boonetiitolla 211
R o b e z j o n S t . , F o r t W i l l i a m , O n t .
'. J . NtriCON osaston trökokonkset pidetään
joka kuun 2:n Ja 4 a sunnuntai. K i r j e v a i h t o -
osote n n : S. J . Oaastb, J. N e r a l a . B o x 51,
N i p i s o n . O n t .
voimia Neuvostoliitossa, saada se.kH- joukkojen Innostus mahta-sortoon
meidän rakennustyömme.
Jos tarkastamme rinnakkain elintar-vevarustelun
tuholaisten sekä Kond-ratjevin
kulakkiryhmän ja Groma-nin
— Suhanovin ryhmän vastaval­lankumouksellisten
s a l a liittolaisen
että "teollisuuspuolueen" salaliitto­laisten
tunnuksia, niin käy ilmi, et­tä
ranskalaisten imperialistien ja
NeuTOstoliitossa olevien venäläisten
valkokaartilaisten strateginen suun-malan
tehtäviä, henkien sovittelua
ja niille uhrausta, varten. Sitten
seuraavilla me löydämme vielä l u ­kuisampana
näitten henkien (varjo-jen)
pafveluksen. Siis jumala on
syntynyt^ Temppeli on syntynyt.
Pappisvalta on syntynyt Ja väit­teemme
on todistettu.
vaan sosialistiseen teollisuuteen, kol-
Ifektiivisiin talouksiui ja neuvostoti-loiliin,
köyhien ja keskivarakkaitten
talonpoikain lujittuneeseen talou­teen.
Muistakoot herrat ranskalai­set
imperialistit, että koko Ententen
ei onnistunut kukistaa meidän val­lankumoustamme,
mutta että nyt
ei enää ole Ententeä ja Mussolinin
Italia käyttäisi mitä suurimmalla
mielihyvällä hjrväkseen Ranskaa
seikkailua, ja muistakoot he, että
Versaillea vastaan on jo äänestä­nyt
puolet Saksan kansasta. Muis­takoot,
että silloin porvarit ja suur­tilalliset,
joita ei vielä oltu tuhottu.
voivat nojata intelhgehssin sabotaa­siin.
Meidän lookkamme järjestynei­syys
, ja voimat ovat verraitomasti
kasvaneet-.
HELSINKI, 23 marrask. — Tä­nään
ipäättyi 13 fascistin oikeus­juttu,
joita syytettiin eduskunnan
vasemmistoedustajien Pekkalan ja s-. J i i E A R S X i n OSA.STO.V Tjökokous <m
, _ . . . . . , Jtika kuun 1 sunnuntai klo 2 i . p . K i r j e -
Rotkon ryöstämisestä perustusla­kia
käsittelevän komissian istun­nosta.
Puolustusasianajajat luon
nehtivat näiden fascistien toimin­nan
"isänmaallisiksi teoiksi, jotka
ovat jatkona ikuiseen taisteluur
Lännen kulttuurin puolesta ja Ve­näjää
vastaan". Puolustajat vaa­tivat,
että heidän puolustettava­naan
olevat on palkittava eikä
rangaistava.
Oikeuden tekemä päätös on tosi­asiassa
yllytyksenä jatkuviin rie­huntoihin.
Ryöstön pääjärjestäjä
ja johtaja ylioppilas Castren on
tuomittu muutamiksi kuukausiks
ehdonalaiseen, muut kolme -—
vankilaan 2r—3 .vuoteen ja. lopni
tuomittu muutamiksi 'kuukausiksi
ehdonalaiseen vankeuteen. Samalla
kuitenkin oikeus 'sovellutti heihin
.iTmahdn.^släin" ja kaikki .pyytetyi
vapautettiin. rangaistuksesta. >
Taihto-osoteS Box 42, Hean,!, O u t .
L U M B F R ANIJ, A G R I C U L T U R A L W O R K E R S I N ­D
U S T R I A L l . \ £ 0 \ O F C A . N A D A N I T A - O N T A - |
R I O N A L U E K O . M I T E A N osoite on: H . S u l a.
Roora If, 7 D a f f c r i n Street, Sudbunr. Ont.
Rahalahetykset tefatärä samalla osotteella.
S. J . L A K E C O T E A U osaston No. 41 kokookset
pidetään osaston hxalilla joka knon toinen
sunnuntai kello 1 päivällä. Postiosote: H .
L a u k k a n e n , Box 29, Dunblane, Sask.
S. J . L A 0 Y S M I T H I N osaston kokookset pidetäia
j o k a k s u i neljäs a u n n n n u l , alkaen kello 7
i l l f l l a . K i i j e T a i i i t o - o s o I e : Box 153. L a d r s m i t h,
B . C . •
i. J. LO.NG L A K E . N - o s a s t o n ktrjeenTaiIil»-o»»t«:
V i c t o r Hänninen. R h e a o l l . Svdbarj, Ont.
Kokoukset on j o k a i n e n I m e a connimlaj kooaaa
k e l l o 1 i p .
L U M B E R A.M) A C R I C L X T U R A L t f O R K E R S I N -
D U S T R L A L U N I O N O F CA-NAD.AN keskusko­mitean
kJrjeenvaihjoKJSoite o n : A l f . Hautamäki.
316 B a r Street, Port A t t h n r . Oat. Bdulähe-t
j k s e t tänärä «amalla osotteella.
S . J. K I B I X A N D : L A K E N omtan motm
B o x 240, K i i k I x n d L a k e . O n t .
S. S. mrrrxnJTH tma*io Nn. It, farmtän»
r O I I J O l S-ONTARION NAIS.^^IHTF-ERI
^ 10 on: Hilniii r i e t i l . i , B o i 817, Kiri
1 Ont.
S. J . r O R T A R T H U R I N OSASTON
joka kuukauden eD.iinäinta «V'"''''
knnnan kokoukset joka kuulauden
t i i m e i n c n maanamai, närtelmä>enraii
joka toinen keskiviikko, ni-lio^o
joka ensimäinen ja kolmif tiiftji »
*• K a i k k i e n kokouflcn a i k a on k e l l o S i
iecnvaliito-osole 316 B a r S l . , Port t
S. J. ROSE CROVEM o-.a.ir.D kokoi
tään joka kuukauden toinen saBnna
j . p . p . — Kirjcenvaililoosote: »•
Rose Grovr, P . O . Ontario
S. J . S A U I . T S T E . M A R I F .N OSASI
trokokoukset pidctäSn j A i toinfB
alkaen k e l l o 8 j.p.p. nmajia
126 Thompson St., Sauit Ste. H""
S. T. S O U T H PORCUPL\E.V o.«:o»
s e t pidetääi. joka kuukaudro kojBi
nuntaina, k e l l o 2 ip Osute: B « •
S O I N T U L A N OSASTO ( C a n a i " '
Järjestön Osasto 56) k o k o o n i s i « »
laan joka kuukauden enäimaimc»
keUo 1 pälvälli- Osote: Som-Mit,
S t J D R U R Y N OSASTON N^»- J5 ^
osote oo: S. Osasto. B o i 26, Srt
S. J TIM.MIN5IN osa..toa tokr^akK
j o k a toinen s u n n u r u i . Costco
o>s"te: O- J s t o . I!"» - ' ^ ] - .rr
P a i k k a k u n n a l l a va e-lMvn2iii_
kaivanto- ja metMtvGläiElcn jaOe^-"
S. J . T O R O N T O N orasion i T Ö k o k r eb
Toronton Soomala'i-»en
feroadvir» A i c . jokaise-i i u c l u s o ci
ja kolmas s u n n n n » - . ; i l t a . ,
Ohjelma- ja kesku<t'l-jkoko=ks«« P
ka«en kuukauden toinen ja i>^^'"
i l t a , alkaen kello 8.00. O.^te:
967 B r o a d r i e i r A v e .
S. I . T T E B S T E R S CORNERIN o « »w
pidetään ensimäinen
jeenvaihto-o«.te: O. Suuiu
B . C.
S. J - W A N U P I N o«st..n k i u k a s s i k^
tään joka kuukauden 3:.-
j . p . p . FostJosole: 0--a-tx. ttat-
S. J . V A - N C O U V E R I N O S A S m .V
on jokaisen kuakandrn f . ! » - » ,
tiaiiilfc
on jokaisen
k e l l o 7 3 0 illaUa Clinton
Street East
V . . Ja V.-SEVRA JTSnrS os=«:
K i r k l a n d t i k e . Ont.
A M E E I K A . N ' T T O R K E R S P C O L l^
F m t r i A F e d e r a t i o n . ^ ^Lj^
^ ^ ^ r ^ «. ni.ese«iv. T - . ^