Vapaus, February 18, 1927

              SisQ 2 Peijantaina, helmik. 18 p;nä—^Friday, Feb. 18 No. 20-
VAPAUS
Canadan suomalaisen tydväeston ainoa äanenlcannattaja.
Ilmestyy -Sadburyssa, Ont., maanantaina, keskiTiikkona
lm perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL: ARVO VAARA.
Registered at the Post Office Department, Ott3wa,
as gecond elass roatter. " .
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Puh-
Uehed in Sudbury, Ont, every Monday, Wednesday
mnd Priday. .
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta. $2.00 kaksi kertaa.
Aviöliittoonmeno ilmotokset 50c -palstatuuma.
Nimenmnutosilmotukset 50CL kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Knolemanilmotukset $2.oro kerta, $50c Usämaksu
kiitoslauseelta tai maistovarsyltä.
Halutaantiedot ja. osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilroottajien ja ilmotusakenttuunen on, vaa-dittaeasa.
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen. _
•••I
General advertising rates 75c per col. incb. M
nimnm charge for single insertion 75c. The Vapaus
ta the bcst advertising medium among the Finnish
People in Canada. >
TILAUSHINNAT--
Cgnadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
$1.60 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen, yksi vk. $6.50, puoli vk
$3.00 ja kolme kk- $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
ydtsi _a8iamie8ten joilla on takaukset.
Maanantain lehteen aiottujto ilmotusteh pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
«oonallisella nimellä. • .
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Autuaita ovat ne» joilla ei ole mitään
«Olen tehnyt vain yhdeksän päivää työtä sitten jou
lukuun puolivälin ja minulla on vaimo ja kuusi lasta
huollettavanani. Minulla ei ollut mitään, miltä olisin
pitänyt kotini lämpimänä.^» 5ilämä sanat lausui X
Wilson York-kauntin poliisioikeudessa, kun häntä syy
telliin pienen hiiiimäärän varastamisesta eräältä' pai-kaJUseita
hiilikauppiaalta:. *
Pohisin, joka oli käynyt Wilsonin kodissa, täyty
poliisioikeudessa myöntää, että perhe todella oli puut­teessa.
IVKnkälainen oli poliisituomiarin päätös?
«Minä annan an'oa sille seikalle, että hän oli tus
, k^ meidän täytyy tehdä loppu
tästä:», sanoi poliisituomari Brunton. «Me emme haltia
ihinistien saavan sellaista käsitystä, että heille annetaan
anteeksi rikoksensa pelkästään-isiksi, että heillä ei ole
mitään.;» >. .
WiisomUe annettiin varotus, hänet määrättiin hake-
' maan avustusta asianmukaisia teitä pitkin ja vapautet-
: j i i n ehdotialaisella tuomiolla. ,
Hyvä mies, tämä poliisituomari, eikö olekin? Hän
arvo$taap«tuska^^
. . ^ l . . : ^ i i ^ <intaa jänteeksi^ yksihomaan: sen. takia, että
työläisillä «ei, ole' mitään»; kirjpttjia kommunistipuolu
cen v-pää-äänenkannattajan iukijoiUe hyvin tunnettua
nimimerkkiä, «Mv L . j.^y käyttävä •))7oi:kerissa.
^ >P on», jatkaa kirjottaja;
«^'k?! silta lupkastay inilcä oli niin irstäileyan lötsteliaas-
- ti^ edustettuna Ontarion kansanvaltaisen^ laiiilaatijäkun
na)» istunltokauden^^^ %
• TäniM maan wils^^ Kuinka kauan tulette te
.tyytymään siiheni; että bruntonit ja brownleet pöyhkei-
'levät ja luennoivat teille? He sanovat teille, että tä
titä on «känsahvallainen» maa He pyytävät teitä tais-
' telemaan sodissaan Europässa ja Kiinassa. - He antavat
teille mitalleja, jotka teidän myöhemmin täytyy pan
tata. Ja jos te, nähdessänne nälkää ansiotyön puut­teessa,
iiskallatte/toimia pitä^^ vaimonne ja lap­senne
länjpimässä ja leivässä, niin he lähettävät teidät
pörchesterih kuritushuonevankilaan, kuten:^ ne Cape
Bretonin kd^ jotka murtautuivat Bescou
käuppapubteihin, tai he käskevät teidän hakea avus­tusta
«asianmukaisia teitä pitkiin». X ,
; Se on teidän voimanne, hikenne ja verenne, joka
pyöriä maailman teille ei anneta an-teekai
rikoksianne pelkästään siksi, että teillä ei ole
' mitään. ^
Mutta mikä on Wilspnin rikos? Se, että häneltä puut­tuu
valta, että bäner tee lakeja, että hän ei nimitä po-liiskuomaria,
että hän ei ole työpaikan isäntä, että
hänen täytyy>hakea isäntää^ että hän on palldcaorja.
Wilsbninsuurih rikos on se, että hän ei järjesty po-
Hittisesti ja teollisesti tämän niirinkurisenribton ja
tuötannönvälineitten yksityisen omistuksen Ja -hallin­nan
Järjestelmän kukistamisdcsi; ja että niin nionet tä­män
maan wiIsoneista vielä uskovat, että Canada on
hieidän maänsa^i^tä he ovat yapäi miehiä, että he ke­huvat
bleVansa.valkoisia, miehiä, että pitävät itseään
«ulkomaalaisia» parempina — se on heidän suurin r i -
köksebsa itseään kohtaan.
Maailma voivat tehdä
lojuin noyryyitänusestäänjä^^ astumalla val­taan
johtayaUe tielle, td^mä lopun tästä luokka­jaolle
perustuvasta yht^kuntajärjeslelmasta. Tuleeko
perusti hän Pietariin «Venäjän tehdastyöläisten seu­ran
». Sosialidemokraatit menestyivät huonosti taiste-j
Itj^aan''tuata Caponin johtamaa liikettä vastaan.
Ankara poliittinen vaino ja tukala taloudellinen tila, I
mitä Japania ,vastaan kä>1y sota yhä kurjisti, synnytti OliSlHline SCU Sanomat-kuitenkin
kaikista hämäämisyrityksistä huolimatta yhäl ^ ^aJoji "^^täneet
kasvavaa tyytymättömyyttä työläisten keskuudessa. Tar­vittiin
vain sysäys jännittyneen tilanteen laukaisemisek-1 Täytyy siitä kirjottaa, vaikka oli­si
ja työläisten saattamiseksi liikehtimään. 1 simmehan sen muutenkin tietäneet.
T - i i • " ' ' T-^, , , . i Ilman erikoista sanomista nimit-
Tallamen kiihdyttävä tapaus saUui joulukuun alus- -^^^^ ^j^^t j^^j.
sa. Putilovin tehtaalta erotettiin neljä työläistä. Vaik-j tenkaan tiedä, niin täytyy ätä tie-ka
Gaponkin työläisten pakotuksesta: vaati erotettujen jtoa levittää mahdollisimman laa-ottamista
takaisin työhön,, eivät herrat siihen suostuneet, j mitä se sellainen asia
Lopuksi asia johti siihen, että tammikuun 16 p m ä H " ^ " ^ Kansain-
1905 Putilovin työläiset julisUvat yleislakon: Ja put.- tuikutta-lovilaisten
vaikutuksesta olivat Pietarm kaikkien suur- U e e t kaikeUe kansaUe sen heidän
ten tehtaiden työläiset taminäcuun 20 päivänä lakossa, 1 Kansainliittonsa koko- ihmiskunnan
Caponin yhdistykseen kuuluvieii työläisten taholta | "idät ja epäkohdat poistavana ja
esitettiin, että esitettäisiin työläbten puolesta anomus- P^^"**^^"» laitoksena. Ystäväm-kirja
«tsaaH^lle», sillä hän muka^^^^^^ <>^ ^ I X o J : ^
mioonsa työläisten vaatimukset. Laaditussa anomus- y,ee„sä porvarien asialla työväestöä
kirjassa vaadittiin amnestiaa poliittisille vangeille, kah-1 vKstaan. I-Jiinpä ovat noskelaiset
deksantunnin työpäivää,'normaalipalkkaa, oikeutta jä 1 huutaneet äänepsä "käheäksi Kan-tun'aa
j.n.e. Jsaiiiliiton ja sen kansainvälisen työ-
Su^^nuina. .a»»,ikuu„ 22 -päivänä. . i i k e h . i v ä J ^ Ä e Ä ^^
laajat työläisjoukot en kaupunginosista Talvipalatsilla Taikka huonompiahan nuo työväes-esittääcseen
laaditun anomuskirjan tsaarille. Ei noilla j tön etujen kannalta katsoen ovat.
Talvipalatsille pyrkivillä joukoilla ollut mitään vallan- Noskelaiset ovat porvarin kera yrit-kumouksellisen
mielenosotusjoukon leimaa. Jumalan-1 uskottaa, että kun tässä
rillisia lauluja ne lauloivat ja kärsineissä, poliittisen Lnuuttuu paratiisiksi. Ja suuri esa
sorron ja eläimellisen työriiston kiihdyttämissä mieUs- köyhästä kansasta on uskonut,
sä eli vielä usko porvarien mairittelemaan oikeuteen^ ^^^^^ sitä oUut pakko uskoa,
ja hyvyyteen ja luottamus kaikkivoipaan ja auttavaan j^un ^yöväcnjohtajat" ovat niin
tsaari-isään,.. ' -vakuuttaneet. Kun Branting vai-
Mutta tuo työläisjoukkojen Usko * tsaariin sai pian 1 «ai» oli Kansainliiton huomatuim-knolettavan
iskun. Hallitus oli työläisten liikehtimisen miehiä ja kun Thomas on vie-varalla
laittanut kaikki piiskurinsa taistelukuntoon, l^ljl". Kansainliiton työtoimiston
" f •i_r-"ii • I • ' . . .. johtajana- Mita muuta sita olisi
Kaikkialla eri kaupunginosissa ammuttun armotta ypi„ut
aseettomia työläisjoukkoja ja estettiin niiden pääsy Mutta nyt olemme tavan"neet avo-
Talvipalatsille. Kaikkialla Pi^^tarin kaduilla virtasi 1 suisen porvarillisen- sanoinälehti-kulkueisiin
osaaottaneiden työläisten, heidä|i vaimo-j™iehen, joka on ollut varomaton ja
jensa ja lastensa veri. Ja kun osaGaponm johdolla r ® " * * ^ " ^ * ' ^ * ^ petostahan se kokc
VaiL^t^ U.,^i;^^t* 1' . ' T l - 1 - M l {Kansainliiton puuha on. Komiriu-kajeesta
huolimatta oli päässyt Talvipalatsille, muo-1 fe^j^ ^^^^ yrittäneet sitä sanoa j"^»
dostui teurastus'siellä sitäkin verisemmäksi. Tsaarin L g n perustamisesta alkaen. Hinan-santarmien
j a ohranain kuulat lävistivät monen tsaa- Kkos kommunistien johtama valtio
riin luottaneen työläissydämen, kädestä kirvoniiul ju-j ei ole nähnyt hyväksi liittyy Kan-malankuva
tahraantui hangelle hyytyvään työläisve-1
^ n . . . ; j dottu mukaan.
T - ' i i • I . ... , TT. . 1 Niin, A. E. Johnson-niminen sa-
Tallaiseksi vensunnuntaifai muodostui Pietarin nomalehtimies on lähettänyt-«The
työläisten armonanomuspäivä v. 1905. Tsaarin hurtat Montreal Starille" Genevestä—^
riehuivat kaduilla ja porttikäytävissä koko päivän] Kansainliiton pääkallonpaikalta
Noin puolitoistatuhatta, työläistä sai surmansa j a vii- missä käsitellääh
tisentuhatta haavottui. Mutta tuo työläisten teurastus Kiinkn; kysymystä. Sanoo sunä seu-
1. » • 1. i f * ^ T » — . . I raavaan tapaan: "Takaperoiset
ei auttanut tsaann hallHusta. Pamvastom verisunnun- L^^33„i3„^d,[' ^^^^ oppineÄ pelaa-tia
muodostui käänteentekeväksi tapaukseksi Venäjän I maan 'diplomatiaa edistyneimpien
yöväenliHdceen histpriassa. Se mursi uskon tsaariin 1 valtojen itapaaii, ja vaikka ne käsit-a
porvarillisiin «hyvän» «lupaajiin. TyÖlläisjoukot al-j *ävät Kansainliiton; ty^kyttämät
koivat entistä selvemmin ja laajemmin joukoin kasit- P^?"**®"'^^^^ opit täytenä totena,'
tää, ;,. e,t ta. luokkavihplli„s il,t a,a. ii työläiset eivät saa teitäänI vfe"l.l in ^ ^vägit^öZk^senn , ""eIttttaT ^^v-olinm^a^ To^n^ Z
oikeuksia armona eika lahja;na, vaan ne täytyy ottaa oikeassa". ^
vallankuniouksellisen taistelun kautta, kukistamalla Tämä , säiiomalehtimies' siis to-uokkai-
ihoUisten valta.* . teaa, että väitetyt Kansauiliiton
' ' ' • • ' ' •• ' ' _ ' " {"ihanteelliset opit" ovat silkkaa pö-
Tpv.JMurpln^MacI)^^
Kiinan kySyniyfrseSSä Arvelemme kultepkin, että vamo-
- . [miehet eivät missään maassa tiin-
Tuniiettu__ englantUäinen kommunifti, tov. J. T. nusta Kansainliiton, "ihanteita" tö^
ffurphy. antoi äskettäin seuraavan l^^isunnon haastat- { dellisuudessa mahdollisiksi _ toteut»
tehm johdosta, riiinkä Ramsay MacD<ynald o l i ' antanut Kansainliiton toimesta. Tämä-
KTinan kysymyksestäV . kin sanomalehtimies sanoo, että
-••Jtr »* r» ij .i" . i " voima on oikeassa" ja mm sano-
«Kun MacDonald sanoo, etta meidän on pidettävä ylla ^at rehelliset porvaVin diplomaatit-ar^^
ovaltamme Kiinassa sekä teollisista että poliittisis-kin.^ Samoin, sanovat kommunistit,
ta syistä, ei hän ilmaise koko työväenluokan kantaa, 1 kansainliitossakin siis vaikuttavat
vaan ainoastaan oikeistojohtajain kännien. Kun hän vain voima- ja tietysti etusuhteet,
sanoo *meVtarkottaa hän brittiläisiä kanitäl^^^ °" « « ^ Puh«a pienten
»*" i , • • 1 ; i l • • ' n 1 kansallisuuksien suojelemisesta ,ja
^^tamalla, etta kyay^^^^^^^^^ itsemääräämisoikeuden
r ~ " f " " f *a°?"?an brittiläistä hallitusta pakottamaan puolustamisesta. Samoin on pelk-imperialistisia
päämääriään Kiinan kansalle. MacDo- kää ulkokultaisuutta puhua työväen
nald myös sanooi etta kantonilaisten edustajan Tshenin aseman parantamisesta -kaikenlaa-pltäisi
Imisiia b i ^ ^ pikkurbforinien kautta. Ver-eiksr
väi->^ii^'»5"«Vl'°5 ofi-:.iif» .«ti»:i..kli;.:.„» | saUlesin rauhansopimus loL ja tun-neenä
niitä, jotka uslrovat Kansain­liiton
'-'ihanteilla"-. tJaikotettavän
täyttä totta- V- .
Uutta tästä' kaikesta huolimatta ,
tulevat sosialidemokraatit totisella'
naamalla puolustamaan tätä lempi­lastaan.
, On eit asia uskooko sitä
kukaan. Tokko he itsekään siihen
uskovat? Ei ainakaan johtomiesten
luulisi sitä tekevän. Niin tyhmiksi
ei heitä saata epäiiläkään.
* Kalle Kbltiainen.
Pikku juttuja
Kokoillut FUius NulUus
Torjunnan _ voirat tehdä kaivostyö­läiset,
liittymällä: jäsenek^ Canadan
kaivostyöläisten liiton osastoihmV 2a
perustamalla osaston sinne, missi
sitä ei entuudestaan ole. - :j ''
* - *
Äskettäin kertoi " Elämppäjätkä
tässä lehdessä siitä holtittomuudes­ta,
millä L W. Wm Port Arthurin
^branchin" johtajisto suhtautuu lak-korikkureihin.
Vertailun vuoksi tul­koon
..mainituksi millä- -tavalla ta­valliset
järjestyneet ihmiset rikkn-reihin
suhtaUcuvat. Otamme veir-tausesinierkin
aina Norjasta saakka
Pietarin verisunnuntai
Kahdennettkynuneneimen v u^
tunot Venäjän tyoToiyoukkojen tietpbuitden laajene-jminen
j a siitä johttmeet miellät liikehtimiset saivat
tsaarin hallituksen valtaan, kirjottJaa «Punainen
;a».r ja kun pelkkä n)rrkki- javnagaxkkai>olitiik-
4^ yipsiti (enää j i ä y t ^ «alamaisten kuu-
Jliaisuuden» ylläpitämisdksi, syntyi jporvarlston ja oh-liaaäum^^^^^^^
nis. poliisisosialisxni, joka' koetti vie­roittaa
työläiset pois vuosi \'uodelta kasvavasta vallan-
Rouva Housra Hononaum, 32-
vuotias turkkilainen nainen on täl­lä
.erää johtavia . laldasioitsijoita
Konstantinopolissa. Vanhan halli­tuksen
aikana, jolloin ankaran mu­hamettilaisen
lain mukaan nainen
eristettiin kaikkien yleisten asiain
hoidoeta, mainitunlaisen toimen o-maaminen
ei tietenkään tullut ky­symykseenkään
naiselle. Mutta idän
maiden nouseva kansallinen liike
hävittää tukuttain vanhoja taikaus­koon
perustuvia tapoja. Ja Kemal
Pashan hallitus arvelee parhaiten
voivansa vastustaa Europan impe­rialisteja
Turkin nykyaikaistuttami-s^
Ua. Siksipä nykyiset^turkkilaiset
ryyppäävät viiniä, valmistavat muo­tokuvia,
käyttävät hattuja ja. ra­kentavat
tehtaita; ja naiset heittä­vät
hiiteen hUntnnsa. — Turkin
kansallismieliset etsivät liittolaista
ja löjrtävät sen Neuvostotasavaltain
liitosta. '
Ranskan frangin arvo, joka taan­noin
kulki- huimaa vauhtia kohti
olemattomuutta, on nyttemfnin teh-njrt
äkillisen heilahduksen vastak­kaiseen
suuntaan. ' Taannoin piti
näet Englannin, punnasta maksaa
ettei esimerkkiimme -vaan missään
tapauksessa vaikuta henkilökphtai-eet
suhteet. Norjan ammat!tijärjes-tön'=
sihteeri5t5 ön' vjlme kuussa teh­nyt
päätöksen, -joka on lähetetty
kaikille liitoille ja joka kuulun:
"Liitolle esitetään, että nämä Umot­ta
vat jokaisen työkiistan jälkeen
sihteeristölle, biUko ilmennyt rikku-rointia,
ja jos niin on ollut laita,
kutka'^ovat foimineet rikkureina.
Täteu saapuneet tiedot ilmotetaaii
taatulla tavalla liitoille." Niin Nor­jassa.
Samaa latua on' liiokkatais-telijoiden
_ kuljettava myös tässä
maassa.
Poi4 Artiiiirm ODlKKi
<^tianut: jnonäärilapsille
lua kahdesti jvnkosä. NäaS
esittivät--jo-Tterratt voiaiste,
keitä,-joita oli hauska näbdä,
siksi hyvin si?^ sujuL
"Miattovaii" on kappaieea
joka naisjaoston hommasta
tään t. k. 19 päivä. Kappale
kuulemma joskus vanhaan j
esitet^ : Willianiin näyt
mutta jos on hyvä kapp^f^
sitä haluaa katsoa useam^
kerran. Tämän sanoivat olevaa
masti katsomisen arve-^sen.
kaikki haalille^t. k. 19 pSvä.
Sairaatta on paljoa kanpns-
Toveritar JElli Lampi on ollaj
raalassa, jossa hänessä t*htiiB
kaus. 'Samoin toveritar Olga
Port Arthurin sairaalassa,
sä on myöskin tehty leikkaas. j
vomme pikaista tervehtymistä.
. Kuolhit. Walter Korpi knoli
tonaan t. k.' 2 päivSn aamulla
vuoden ikäisenä. -rHän sairasti
temmän ajan veren vähyyttä.^
teriä jäi kaipaamaan isä. äiti, -
siskoa ja kaksi veljeä. — A ,O
Kommamatipuolaeen täkäläisen
järjestön katusolu n:o 10 on pitä­nyt
säännöllisesti kokouksia joka
toinen keskiviikko, osanotto ollen
sataprosenttinen. Juoksevien asi­oiden-
jälkeen, on aina toisessa ko­kouksessa
luettu Kommunismin aa­pista
ja toisessa kokouksessa lue­taan
ryhmän äänjnkannattaja "Sa­rastus".
Nyt meillä on vireillä iltamien
140 frangia, mutta nyt vain 120 pitopaikallken agitatsionityön ra­ja
kohdakkoin myytänee punta vie­läkin
vähemmällä fran^määrällä.
Frangin arvon moinen nousu uhkaa
synnyttää kriisin, mikä koskee teol-isuuspohatoita
palj'oa kipeänimin
cuin frangin laskeminen, josta he
itse ,asiassa hyötyivät. Valuutan
nousun aiheuttaman kriisin kipuja
eivät Ranskan Icapitalistit aio kui­tenkaan
itse~ sairastaa. Kriisi on
näet vältettävissä — työläisten lei­päkannikan
pienentämisellä^ ' Käsi­tellessään",
valuuttakriisiä läUsiiukin
,Louis jLoucheUr, joka on' Ranskan
yksi rikkaimpia teoUisuuspohatoita,
muun muassa: "Kriisiä voidaan tor­jua
kahdella, tavalla; alentamalla
palkkoja,joiista aiheutuu .korkeat
tuotantokustannukset, ja Vakiinnut­tamisena;
Palkkain alentaminen tu­lee
olemaan vaikea ja hellätuntoi-nen
seikka, mutta ei silti mahdoton
toteuttaa.'-'^ Niinpä niin. Valuutan
laskiessa ei ollut puhetta palkkain
korottamisesta.
' Moskovan <^iiananpaiaiIikon;Subal^'in jälkeen oli
^ t i f f f « « M « i a l i s m i n » imuietiiin johtaja
'^^gii^^^ Ohranan palkoissa ollen
, ^. i . le. i„n oik..s i, ,e tteivät «t ai. sfeluhäluiset' Väestö-1 nusti maai.,l mansodjan— j„alk. iseurauik. -
oiikot^voisihanta pakottaa. Britt» monia pikkuvaltioita, ei nuden
ueen johtajan täiiiäii^ lausunnon tulisi koko liikkeen itsemääräämisoikeuden puolustami-tuomitä.
Muutcrj( asettuisi brittiläinen tyoväenptiolucij sen tarkotuksessa, vaan sentähden
konservatiivisen hallituksen kanssa samalle kannalle j d ] ^ " » voineet sopia
osallistuisi nykyajan suurimpaan poliittiseen ulkokul- Täytyi siis me-
• . - D - . A - - ^ . . ^ , - . netella Siten, että niita •*! saanut
aisuuteen Brittiläisen työväenluokan on tuomittava k ^ j ^ ^ ^ , ^itä Kansainliitto t^kee
MacDonaldin kanta, koska hän ei edusta sen etuja eikä hj-t Kiinan . itsemääräämisoikeuden
milloinkaan ole" niitä edustanut. Brittiläisen työväen- puolustamiseksi? Ei mitään: Kan-uokan
edut ovat samat.kuin Kiinan vaUankumouksehsainliiton johtavat jäsenet yrittä-edutkin.
Brittiläisten työläisten on pakotettava Bri- ^^-^^l!^ tamiian hUallfli*t us vetämään po.i s asej.o uTkklo nsa , VKriim. asta,J! muj^k^a»a n^ .^^K^^u^n^a n ^^a^si^o^id^e nh alsuealviistitväa-^t
tunnustamaan Kantonm halhtus ja vapauttamaan ko-l pitää sormensa peUssä, .hyötyäkseen
rahaan Kiinan kansa ii^p^rialisj^n, rosvoamisen ja [siitä.
riiston alaisuudesta.» } Mitä tekee Kansainliitto Jlleksi-
Täma konimunbtin lausunto valaisee ^erinomaisesti ja Cuban tasaval-sen
eron. mikä on olemassa imperialisteja hännj^tele- h**^ ^^^^^
. , , .. , , , . > . „ - - J doUaridiplonmtmn sonrolta? Meso-van
ja sUle lakeijapalveluksm teke>'an oiko»6tojohta-L^^ :Egypti ovat jaa-ain
kannan ja työyäeikluokan etuja ajavan kommunis-jneet vaille Kansainliiton suojelusta,
tisen .kannan valAla, huomauttaa eräs toverilehti lai-jkun Englanti niitä ahdisti ja Idristi.
nottuaän tov. Mu^hyn lausiiimon. Entäs se Kansainliiton työtoimia
to, johon osa järjestynyttä tySväes*
« 1 • »r^» 1 i töä toivoen silmäilee? Onkos «en daiQSan Kommunistipuolueen itärkein^~l^ kahdeksan tunnin ICOIU^eirenSSi j työpäivä, tojlut edes osittain toteu-
; - --r \ I tetuksi. SJEdcsassa'on yleinen tyo.:
: S a k : ^ kommunistisen puolueen viime kuulla koolla jpäivä pidentynyt lähes 20 prosen-_
olleestsa konferenssissa ön kuultu ulostus kansainväli-1*^"» sitten KansäinUiton perustami-sestä
tilailleesta Kominternin^. k : n laajennetun g^. s^"- Ja iuuri Kans^nmton^loimes--
j • k- --^ 1. -» - • v ^ t . r t : ta. Englannissa yntettun taannom
kejsen ta>-sistuimon_ hyviAsymien paatosten pohjalla. I py^^^ää hiilenkaivaimn tyopäivÄ,
Selostaja m.m. lausui, että Saksan kommunistisen pub-j jossa osittain onbistuttiinldn. Sa-mluienetner-
jnaitnk uhvjrav älsuyjmittimenq inohenje idoenn mj aa hpdaoalltionsteenn vpaoihn jaKlloa-. ] maalaisia tietoja vtolee muualta.
Konferenssi> täysin hyväsyi teh^n selostuksen j a antoi
tunnustuksen Kominternin toimeenpanevan komitean
laajennetun kokouksen työlle. - -
Onko siis enSSn ketään^ Joka us­koo
mitaan hyvää Kansainliitosta?
Vielä tamin 'porvarillisen
lehtimiehen paSjastnksen jälkeen.
Rän kunpttSä tavallaan pilkan «si-
Suurbritannia on aikoinaan ollut
kuuluisa' puhe-, paino- ja kokoon­tumisvapaudesta.
Mutta ne ajat
ovat olleet ja menneet. Vaip niin
kauan kuin puhevapaudesta ^ei ollut
Suurbritannialle vahinkoa, se sieti
sitä, tullen samalla kautta\'maailman
kuuluisaksi- kansanvaltaisuudestaan.
Puhuttiinpa' puhevapaudesta vielä
silloinkin kun brittiläiset murhasi­vat
hinduja, egyptiläisiä ja irlanA-laisia.
Mutta nyt uhkaa vaara val­takuntaa
ja puhevapaus kuuluu
muinaismuistojen joukkoon. Britti-
-läiset vankila^ ovat täynnä henkilöi­tä,
jotka ovat ryhtyneet vastusta­maan
kapitalistista järjestelmää;
Britannian kommunistipuolueen, ää­nenkannattaja
L on lakkautettu -kun-:
nianloukkausjuttujen kautta. Bri­tannian
kommunistipuolue on kui­tenkin
perustanut lakkautetun ää­nenkannattajansa,
" The Workers
Weeklyn tilalle uuden lehden, jon­ka
nimi od Workers Life. Britan­nian
kommunistit siis" ilman siekai-lua
varasivat työläisille tiedotusvä­lineen,:
joka —-nimeä lukuunotta­m
a t t a — o n " yhta • hyvä kuin lak­kautettu
lehtikin.
• • •
Canadan työväenliikkeen oikeis-tolaisaines^
on^arottanut hyökkäyk»
sen Canadan kaivos^öläiisten liittoa
vastaan^ joka on- oUni ^taistehiken-tällä
vasta' puolentoista' vuoden a-jan.
H^kkaä|ien suuna on sosiali-dWokräati^
en'Alberta Labor News
lehtL ?: . Sen toimituspalstoilla ylis­tetään
; Amerikan kaivostyöläisten
Uittoai Jonkajäskettäm pidetyssä'y-konventsionissa
tehtiin
muutamia törkeitä päätöksiä. Nfis-tä-
tulkoon kaksi • tässä kerratuksi
l»residenttä-; - Lewtsm vuosipalkkaa
korotettiin 8,000 dollarista 12,000
dollariin;: liiton esipuheen luokka-henkisen
kohdan "työläisille työnsä
täysi V. yhteiskunnallinen arvo" t i -
tilalle sysätdin sanat 'työläisille
tasapuolinen osuus työnsä hedelmis-tä^
V YlistäesäaäQ Ameribm kai­vostyöläisten
liiton läpeensä mätää
järjestöä ja^ #rkyttäessään sitä Ca­nadan
' kaivostyöläisille, tähtäävät
noskemme iskunsa itse asiassa' Car
nadan ammntillisten järjestöjen
heyttämiseen. jota Canadan kaivos­työläisten
Uitto myös tukee. Mot^
ta noskien iskut voidaani toi^jual
hastamiseksr Harjottelemme kap­paletta
"Naapurukset" eli Lassi
Antti ja Janne Antti eika mikään
Tanu Antti kuten Aii;hurin uutis­ten
kirjottaj'a näkyy hoksauttaneen.
Kappale esitetään 12 p. maaliskuu­ta
ja silloin ei pirusta kukaan tiedä
mitään, sen^^akaa L a ^ i AntH tyt-tärineen,
renkineeh ja emäntineen,
kuin myöskin, Janne Antti Kaliensa
ja Karoliinansa Icanssa. - .
Taalta • järvien paista viela tänä
kevannär Iraulua ' Icummia. Sunnun­taina
6 p. helmik. tuossa 3 ajoissa
iltapäivällä oli kokoontunut, Cana­dan
Uutisten sanantavan mukaan,
Stiomiheimpn punaisia ukohturiloita
osastomme talon eräs huone pakä-tMi
täyteen; Ovet ^Ke luk­koon
jä' siellä lukittujen ovien ta-:
kana he tekivät kauheita päätöksiä,
ei sentään- mitään valtioita mullis­tavia
päätöksiä, ne romahtelevat it­sestäänkin.
Mutta ne ukot päätti­vät
heittää taisteluhansikkaan päin
naamaa osaston akoille, tytöille, po­jille
ja sekuleille, haastaen täten
kunnialliseen kamppailuun siitä, ku­ka
parempi on. Tämä ukkojen
homma päättyy tuossa pääsiäisen
tienoissa, sillä ennen-ei mitenkään
saada pommia ^äsrttökuntoon.-
Alku aina hankala sanotaan, niin
pä ukoillakin. . Ukot' nähkääs j>äät-tivät
tulla niinkuin tulevatkin, toi­meen
ihan omin apuinensa. Tuota
päätöstä noudattaen he alkuvalmis­teluissa
kääntyivät suoraan kirjeel­lä
Vapauden pääisännän puoleen
joka on ainakin ollut laillinen uk-komies.
. Mutta hän- rupesi -neuvo
maan että kääntyisimme-asiassa Va­pauden""
Port AriJiurissa olevan apu-laisisännän
puoleen. Mutta'kas sitä­pä
eivät ukot tahdo; Ikänsä puo­lesta
apulaisisäntäkittt: void kyllä lä-keutua
ukkojeAu joukkoon, : mutta
hänellä ei ole laillista titteliä lu­keutua
joukkoon. Jos . olisi pakko
kääntyä' hänen puoleensa,- niin jopa
siitä syntyisi/ aika metakka. 'Jokai-
-selleHan hän oUsi valmis hoilaa­maan,
etteivät ukot tulleetkaan toi^
meen ilman poikamiesten' apual r Se
olisi mitä suurin loukkaus Arthurin
kunniallisia ukkoja kohtaan.
BOROER CITIES. ONT.
F t FiBiaiiiiB
-Vad«nwo4lea aikaan meillä oli
puhumassa tov. Cartson,. vfiikka hjr-,
vin pieni j^onldko öK -ttfjiieii^mBHBq
puhujaa. On hyvin ikävää kun ei
anneta enempi huomiota puhetilai-
^ u l ^ e .
Tammikuun 23 päivää vietettiin
Leniniä muistojuhlaa^ joka oli kan-^
sainväKnen ja BäQsiB oli aivan täyn­nä
yleisöä.
W£lliamissa on myös vasta' pe­rustettu
lauluseura,, jokft jo: kajaut­ti
ensimäiset ^ ^aafat :^lienin-jnlil«Baa
Esitys' onnistui mdko hyviSi -vpik-ka
ei oltu ehdttty vielä paljon, har?
joteDa. Johtajana on Jack: Koski
Arthuzista; Uskon «ttä bäp toivoo
paljon keSän m<?Jne«a tält^ jou­koltaan.
Vieläpä «n August-Saarena
tama poikain otke8teri'aiv|m äsken
alkanut kmnttaaaansäveliiän.^
rissa atamatflaisttnfleaaaö^
attäneef s<»ttoa.
Samom': <QB E . Bcino t^q^aäSt^
' K a u p u n k i - ilman po:-tito>E
on Ford City. Harvinaista:
niinkin suuressa teoili^jus
sessa, missä on 15,000 .asiÄa^
ole postitoimisto^ Postiojakein
pahtuu kuinka sattuu, millcJn-W-sorin,
inilolin taas Walk€
pbstinkantajain välity kseDjk.
postin saajat päivittelevät
kauan kirjeet ja lehdet viip
matkalla, jos he ylimalkaan o"
kaan tulevat perille asti. Va
den tilaajat esim. ihmettelevät
postinkulun hitautta, kun he
saavat lehtetisä kolmekin vuoro
ta vanhana, vaikka junamatkj^n
burysta , "VVindsoriin voi tehdä 1
tunnissa.
Useita vuosia sitten Ford
oli postitoimisto, mutta se
vuokrahuoneissa. Tapahtui
että kaupuiiki kasvoi ja kaii]
viranomaiset , huomasivat
vansa itse postitoimistolle
mänsa huoneet. Silloin posti
misto sai ottaa j a lähteä. Ja
jälkeen ei ole Ford Cityn
mistoa nähty. ,
Nyt on- kaupunginhallinnolla
liikaa huoneita. Se on' kanpa
postihallinnolle"^ koko: nykyisen -
pungihl^on.^ i-.; Jios postihallitiis
väksyy tarjouksen silloin saa
pungin valtuusto vuorostaan
etsimään ^ u t t a kortteeria, m
sifnä lykyssä saadaan Ford Cit,
postitoimisto.
Kielikysymy* - on - nykyään W*
sorin kaupungrin herroilla riidan"'
heena. Jotkut': tahtovat että
sekoulujen s^emmillä luokilla
si oppilaille opetettaman rans
kieltä, mutta kaupun^n srvis
valiokunta on sitä vastaan,
ta on tiedusteltu pääininisterin
lipidettä, joka on antanut siitä "
scenkin samansuuntaisen lausun
kuin allekirjottanutkin olisi
nut, jos - nimittäin meidän Mie
dettämme olisi tiedusteltu. Ja
lausunto oli ranskankielen ope
puolustava. Sivistysvaliokunnan K
teistä kantaa ei voi ymmärtää vr
ten kun e t ^ he -näkevät- uskonn
x>petuksen jäävän vähemmälle,
ranskankielen opetukselle
myöskin varata aikaa. — KuIlaK»
on omat harrastuksensa.
i Fordin tehtaat > käyvät ny«^-
täydellä voimalla jä' melkein
aikaa. Uusia miehiä on otettu
ka p^vä ja- toisia kuittaa tai
taan pois, kun eivät jaksa tarped-si
nopeaan hypriä. Tämä ei
kaa^ merkitse sitä, että sinne
paljonkaan toiveita työhonpääsysÄ
sillä joka- aamu on portin taian»
useihin satoihin nouseva mies}
ko odottamassa. Jos sei
joukosta muutama -mies otetoan/ os
siinä melkein yhtä pieni inaM#;
suus päästä .yrittämään, kuin ^
ottaisi arpoj^miljoona-arpajaiasti.
MieheUe Fordin tehtaissa ei an­neta
.niinkään paljon arvoa
halvemmille j koneille. / Koneet' ^
mittain pidcltään puhtaina j » ? ^
kastr vävotaan^^että ne eivät P&;
se. kuumenemaan^^ kun sitävastoo
työläisistä -ei perusteta kuinka ii:
kisiksi ja kuumiksi- he tulevat
täpaitsi on ^ useilla' osastoilla
pölyinen ihna, että väkistenkJn
too-veri -'purskahtaa ' sierainBS^
Multa tniehiä löytyy sett " ^
oloissa - raatamaan enemmän ^
tarpeeloL- lVopSivä~on B %
tia ja^ palkka. 75 .senttiä tpnm»-
Ainoastaan tyokaluosastolla ja
sakin vmuissa" enemmän ammattitsr
toBr-vaativissa töissä maksetaaa "«f
hä eneminän-, Nykjään »»eoee
din täkäläisissä! tehtaissa noin ifi^
«mesta j a tuotanto on 400 varca*
päivässä.
TySttSmy^ ön nykyään rajatej
m n l r f i P f f V j ^ i t r i m p f t t i i t . -vitE
Viimeksi j p i d f t S^ suonaJaiseir^e?
i^B^ kokottfegj'^ mainittnn, että «**