1948-04-27-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m': iii 5' mm Tiistama huhtik 27 p - Tuesday. Aprii 27t^g allekirjoitammc Kuu ei ole vastuussa... jokaisen sanan Kirj. prof. J . B. S. Haldanc M u u a n kirjeenvaihtaja on eraan äskettäin oikcudes.;a kasitcHyn r i k ov : tapauksen johdosta k i r j o i t u n u i m i nulle iiedu.<;lcnakscen voiko uede m i l - l a a n t a v a l l a sehttaa, miksi e r a a : . i h miset käyttäytyvät erikoisen epänorm a a l i l l a t a v a l l a täyden k u u n ja eräissä tapauksLssa: myös uuden kuun a i - ••• • k a n a . . . . • Tämä. t c o n a on h y v i n vanha. E n ^ - l a n i i l a i n e n .sana l u n a t i e < l a n n a n l u - ; na — kuu, l u n a t i c — mielipuoli» on eras aströ!o:{i.=.en tietouden jaan-nök. sisla. Astrologian k u k o i s l u s a i k o i - na Ihmisten ole; : ; t : nn olevan yhden t a i toisen k i c r t o u h d e n vaikutuksen ."' alaisina, j a hoidan luonteitaan kUr v a l i t u n lunaatti-siksl, merkuri.-!<ihsik-sli. veneen-siksi, m a r t i a a l B i k s i , -jovi-a a l i s l k s l tai saturnulaiäiksi.- Kuten huomataan, luonteiden nimdtykKei on Johdettu kiertotahtlen • n i m i s i a . Itse .sana'"influ.ence.:'... (vaikutus) ja sen l u l i a l a l n e n vastine "influenza" on johdettu astrologisesif tietoudc.-;- t a samoin kuin monet muut yleiset . englantilaiset .sanat, kuten esimerk i k s i "consider". (miettiä, h a r k i t aj M u t t a eivät ainoastaan ihmi.sct o l - • • leet a l t t i i t a ' ' t a i v a a l l i s i l l e v a i k u t u k s i l l e " kuten Shakespeare laasuu: K u u l la oli erikoinen vaikutus hopeaan; a u - , r i n g o l l a kultaan. M e r k u r i u k s e l l a elo- —^hopeaan, Venuk.sclla k u p a r i i n , M a r - . s i l l a r a u t a a n , J u p c r i t e r i l l a t i n a a n ja 1 S a t u r n u k s e l l a lyijyyn, kolme myöhemmin keksittyä alkuainetta — , uraani, n c p t u n i u m i - J a plutoniumi — n i m i t e t t i i n aurinkokuntamme ulko-jlaneettojcn mukaan, j o t k a k e k s i t t i in ^asta sen jälkeen, k u n sivistyneet i h - 'mijset eivät enää suhtautuneet vakavasti astrologiaan. : Kiinalaisessa astrologia.ssa asiat ovat a i v a n toLsclla tavalla. Siten esimerkiksi J u p i t e r hallltiiec. metsiä ja M e r k u r i u s vesiä. •Kukaan alkemisti ei olisi kcskaan a j a t e l l u t k a a n minkään kemiallisen prosessin suorittamista ottamatta e n - . fi|n selville, olivatko kiertotahtlen asemat suotuisat. Eras suurimmista edistysaskeleista, mita kemian alalla on tehty; oli epäilemättä sen seikan . k e k s i m i n e n , ettei klertotähdlUä ole mitään m a i n i t t a v a a vaikutusta k e* m i a l l i s l l n . prose.?selhin. Kemisti el enää t a r k k a i l e k i e r t o t a h t l e n : asemia. vaan hän seuraa lämpömittaria, p a i - ' n e m l t t a r l a ja multa kojeita, jotka paljastavat hänelle kemiallisen rea k t i o n yhteydessä syntyneet olosuhteet. M i e l i s a i r a a n a j a t e l t i i n olevan p a h i m m i l l a a n täyden kuun aikan?i, olet e t t i i n , että kuunvalo valkutf n a ha- • n e cn Jne. V i e l a nykyäänkin on i h m i sia,; j o t k a uskovat, ettii on v a a i a l - . l i s t a nukkua kuulamo-SsSu. Seuraavat tosia.siat i i a y l t i i v a t a n t a v a n tukea " k u u s t a ' c s i l c t y i l lc teorioille. Naisilla on kuukauti.scl suunnilleen kerran kuukaudessa, eräät.naiset (eivat k u i t e n k a a n kaik-k l i ovat kuukautistcnsa aikana epän o r m a a l i n k i i h o i t r u v a i s i u . ..: , S a a t t a a o U a . c t t a eräiden miesten . kaytoksc.s.sa on .havaittavis.sa .saman-t i i p a i s ia piirteitä. : Varmaa, j o k a tapauksessa on, ctt.a jos j o k i n tällainen kausi .sattuu l a v - . d en kuun aikana, sattuu .se todennäköisesti myös seuraavan täyden kuun a i k a n a ja .samalla tavalla u.sci- : ta kuukausia cteenkinpaln. • M u t t a Ruotsi.ssa suoritetuLs.sa .erittäin laajoissa tutkimuksLssa on todettu kaksi seikkaa: Ensinnäkin, etta kaikkien naisten kuukautuset eivat s u i n k a a n satu täyden kuun a i k a n a , vaan ne j a k a u t u vat tasaisesti koko kuukauden osalle. ToLseksi, etta kuukautisten vahncn a i k a ei keskimäärin vastaa tarkalleen tähtitieteellistä kuukautta. "*Monet maanviljelijät j a p u u t a r h u r i t uskovat; etta istuttaminen, oksastaminen j a monet muut. v i l j e l y s - ja p u u t a r h a t e h t a v a i on suoritettava u u den kuun tai j o n a k i n : muuna aikana, sillä uskomukset tassa suhteessa vaihtelevat. Kokeet eivat ole vahvistaneet n a i t a uskomuksia.. Eras naispuolinen biokemisti S e m - mens uskoo todistaneensa, etta kuun valo v a i k u t t a a suotuisasti fotosyntees i i n , SO. l e h t i en t o i m i m a a n lehtisoke-n n valmistamisessa. Semmensm m u k a a n tämä j o h t u u silta, etta kuun valo samoin k u i n k a i k k i m u u k i n heij a s t u n u t valo. on polarisoitua. Mutta h a n e* o l e saanut montaakaan k o l - leegaansa vakuuttuneeksi teorioistaan. E l myöskään saa osoita . e r i k o i s ta t a i p u m u k s i a muuttumiseen kuun v a i h e i d e n mukaan. LuonnollLsestikin j o k i n , l a m a n l u o n t o i n c n uskoimis saattaa joskus. satunnaise.'^ti osoit-, tautuä; oikeaksi. Täytyisi kuitenkin . s u o r i t t a a : t i l a s t o l l i s i a . t u t k i m u k s i a, j o t t a v o i t a i s i i n 'todeta, tapahtuvatko . tällaiset säänmuutokset- useammin •ja: säännöllisemmin k u i n pelkästään sattumalta K u i t e i n k i n : o n olemassa eräitä luonnonilmiöitä, jotka varmasti : r i i p - puvat kuun vaiheista. • N a i h m kuuluu •vuoksi-ilmiö, j o k a onv l a a j i m m i l l a an heti s e n jälkeen k u n a u r i n k o j a kuu ovat maahan nähden samassa suunnassa,, so.: uuden j a täyden kuun a i kana. : Eräät merieläimet ilmeisesti -reagoivat k u u n valollCi H u o m a t t a v i n täll a i n e n : tapaus on Pplolo-mato. joka chui Samoa- i j a Pidshi-saarLitojen 1 k o r a l l i r i u t o i l l a . Täyden kuun aikana Joka—marraskuu.v.a ,Tiama madot en'.tavat erjtteita. j o t k a ovat täynnä . s n t i i o i ta ja. muna.soluja j a j o t k a ajel e h t i v a ' , r a n t o i h i n kudukäi. v . " Saansiolai-set ker2.\vat näita k u t u j a ja .syovat nnta ..suurena, hcrk-, • k u n a . L u u l t a vasu- Palolo-madot. l a s kevat kulunsa- l a h a n aikaan käyt-, taakseen hyvak.sj k o r k e i t a vuoksivesiä. M u u a kuun valon arvellaan olevan kiihokkeena . m a t o j e n kiima-aikaani; S r a a t .men.siilii--kutevat myös täyden' k u u n a i k a n a. . Luo::no3£a o n run.saasii s c l i l t a m a t - t o m i a jaksoUi-suuk.sia, j a on perin luonnolh.iiia, etta k u n -jokin kaaSi .^uunnilleenkin lankeaa, yhteen kuur kauden, pitui.sen ajanjak.son kan.ssä,- selitetään sen-johtuvan kuun v a i k u tuksesta. - • Eraiiä -pieniä elaimia. kuten e s i - merkik-si peltomyyriä, ilmestyy t a v a t t o m i n maarin suunnilleen . j o ka kolmas - vuosi, y T a ta ilmiota ei ole luettu johtuvaksi J o n k i n kiertotähden loim-lnnasta, koska, el ole kolmivuot i s k a u s i n ; esiintyviä k i e r t o t a h t i a . • ;•• Suurempia elaimia, kuten eslmer-- kik.si kaniineja j a • kettuja, e.siintyy s u u r i n lukumääriin - j o k a U. vuosi. T a m a n on epäämättä o.soittanut t i - . lasto. j o t a Canadässa on p i d e l t y pyydystettyjen- turkiseläinten lukumaav r a s t a . ":• T a m a kausi on- .suunnilleen y h ia •pitkä : k u i n . a u r i n g o n p i l k k u j e n eslln-tymlsjaksot, J o i l l a on vähäinen v a i k u tus saahan. Lusaksl tama 11-vuotis-kausi on sangen lähellä Jupiterin k i e r t o a i k a a . K u i t e n k a a n en muLsta kenenkään astrologin maininneeni e t t a Jupiter vaikutta turki.smarkki-n o l h i n . , . A i n a vuoteen 1941 s a a k k a , kai^pal-l i s t en kausien pituus oli suunnilleen kymmenen tai y k s i t o i s t a vuotta. T o i s i n sanoen — s u u n n i l l e e n j o ka yhdestoista vuosi palkat j a h i n nat menivät pahasti sekasortoon niin ettei ollut riittävästi rahaa tuotettuj e n tavaroiden ostamiseen j a ; k a p l - t a l i s i s s a maissa e s i i n t y i erikoisen l a a j a a työttömyyttä. Vuodesta 1914 l a h t i e n sodat ovat sekoittaneet taman melkoisen; säännöllisen Jaksollisuuden m a a i l m a n k a . : pitalistise.ssa osasssa, j a sosialismi on poistanut sen-Neuvostoliitosta. Jos J u p i t e r on va.stuussa tasta jaksollisuudesta, m i t a a i n a k a a n mlna en usko, asoittaa .se vain, etta paljon-mahtavammat v a l l a t . o v a t tallanneet j a l k o i h i n s a sen v a i k u t u k s e n . M i e l i s a i r a a l o i s s a . tehdyt havainnot; e i v a f osoita, että m i e l i s a i r a a t o 1 i . s i - vat hankalampia j o h o n k i n maarätr" tyyn kuukauden aikaan. •: M u t t a on l u o n n o l l i s i a , e t t a m i c s . l ai nai:^cn. j o n k a it.schallinta on vahaista ja iokd uskoo, etta h a n on kuun vaikutuksen alainen, .saattaa, käyttäytyä huonommin tietaes.saanr :elta juuri n y t . o n t a y s l kuii. • Jos joku u.skoo n a i h i n saata, ka.s-; v i c n kasvamista j a inhimillistä käyttäytymisiä ko.skevnn jaksolli-suuk- -sun.- hänen velvolliHUUlcnaan on- h a vaintojen tekeminen useampien vuosien ajan ja teorioittensa kokeileminen talla tavalla.:-. M e l k e i n varmasti: teona jjitaa paikkansa kuukauden: t a i p a r i n ajan. J a melkein yhta varmasti .se. tulee osoittautumaan vaaraksi pitemmän a j a n kuluessa. . , • M i n a puolestani luon alituisesti u u s i a k a u n i i t a teorioita, j o t k a j o n k i n a u kaa;näyttävät, pitavan hyvin, paikkansa ja sitten; o.soittautuvat vaar r i k s i . . M u t t a tieteellisten menetelmien-oleellisena kohtanahan on teorioitten k o k e i l e m i n e n . ; . Jos useammat, ihmiset menettelLsi-vat n a u : ; saisimme kuulla paljon vähemmän. -^Jaksollisuudesta. Mutta muutamat -ihmiset saattavat kek.siä j a k s o l l i s u u k s i a , j o i l l a :Voi o l l a . t o d e l. l i s t a arvoa ennusteluille. Merimiehet jättäneet kreikkalaisen laivan • R o o m a . — (ALN) — K r e i k k a l a i s en M a i h a e l nimisen l a i v a n miehistö jätti l a i v a n Savonnassa. Italiassa j a s a noivat, etta he eivat halua tehdä enempää tyota niiden, k u r j i e n olosuhteiden takia, j o n k a K r e i k a n tyovaen-vastamen. h a l l i t u s o n saattanut :voi-, maan laivoissa; M i e h i a oli k a i k k i a an I I . : I t a l i a n satamatyontekijain unio. j o k a vastusti pohiseja. Jotka K r e i k an lähetystön kehoituksesta yrittivät p a - k o i t t a a merimiehiä t a k a i s i n ^ l a i v a a n ; on saanut k i i t a s k i r j e c n k r e i k k a l a i s i l ta merimiehilta. Saimme kasiimme eraan dokumeri-vn j o l t a k i n ".Saiäten k o m i t e a rauhan puolesta'- ja.^jc-stolta, josta- .•scuraavas-s a muutamia o t ' . e i : a; •'Olemme naisia j a m e oiemme .suuttuneita..- Olemme vaimoja j a äitejä. Olemrnc kipeitä j a väsyneitä se-ka. sotktiun mi.ssa mainlma o n , j a t u n nemme h a l u a ; t a i s t e l l a taman. s o . k un •.syita. vastaan.:. ''Olemme kipejksi: a-sti kylla.s:yneet; .työttömiin k e n r a a l e i hm -jotka p y r k i vät: u u s i i n .sotun. •Olemme kyllästyneet h a l p a m a i s i i n , • k i e r i i n , i t s e k k a i - s : i n p o l i t i i k k c i h i n k a i k i s s a ; puoiueijsa j a kaiki5.sa: mais.sa, jotka'-pettävät kansaa. Olemme kyHa-s.-.yneet-ahnai-' sun nkkauk.sien, v a l l a n j a a-sem^n t a v o i t t e l i j o i h i n . Saalimme heita myös,: m u t t a JOS - tunnemme .saalia hei-ta k o h t a a n l i i a n p a l j o n , merkit-see se a n - : t a a heidän tuhota meiciat, itsensä j a k o k o m a a i l m a n . • " E i k o t a m a m a a :Ole a n n e t t u meille elaak.semme s i i n a vapaina?.; Kuiten-. : k i n me, j o t k a .säilyimme viime sodalta,. olemme k u i n n a p p u l o i t a j o i t a s i i r rellään; s h a k k i l a u d a l l a . ' Y k s i ryhmä ajetaan yhteen, annetaan pys-syt k a teen j a mars-sitetaan- edestakaisin. Nama ovat nuoria kahdeksantoistav u o t i a i t a poikia.- Toinen ryhmä p a n naan maanalai-siin t e h t a i s u n j a labo-r a t o r e i h i n kek.simaan uu.sia keinoja, tappaakseen enemmän i h m i s i a . ..Yksi ryhmä l a a h a t a a n v a n k i l o i h i n j a j o - kaisen kansalai.sen elama sovitetaan s u u n n i t e l m a a n — sodan j a h a v i t y k - .sen s u u n n i t e l m a a n . - "Tällaista me näemme nyt. E n s in me- pelästyimme. .Nyt se suututtaa meita. ; -: " M e naiset haluamme saada taman m a a i l m a n eheäksi Jälleen, - r a k e n t aa rauhan, t u r v a l l i s u u d e n j a o n n e l l i s u u den kaikille. Me tahdomme rakent a a s a i r a a l o i t a , kouluja, k i r k k o j a . Me •tahdomme rakentaa taloja j a k a l u s t a a n e , k a s v a t t a a kukkia ja.keittää, neuloa, soittaa j a laulaa j a nauraa aviomiestemme, lastemme j a naapu-r i e m m c kanssa. .."Me emme hyväksy enää kyyneleltä, verta, j u l m u u t t a j a k a u h u j a . Me emme hyväksy maailman järjetöntä •tuhoamista. Me e m m e ^ t u rauhassa kuolemaa^ odottaen. .: . " K a i k k i :nai.set haluavat rauhaa, mutta monet luulevat;, etta meidän . n y k y i n e n m i l i t a r i s t i n e n ohjelmamme on tarpeen suojellakseen; meita. V e näjältä. Tama on naurettavaa, koska m e olemme m a a i l m a n voimakkain v a l t a j a olemme ylinnä raholnemme, teollisuuskykymemme j a l u o n n c n r i k - kauk-sinemme. - : - " K o k o maailma haluaa rauhaa,, mutta ensimmäinen- askel rauhaa k o h l i täytyy - t u l l a Y h d y s v a l t a i n t a - ; holta, koska me olemme voimakkain!-: mat. Mc olemme järjestyneet rauhantekijöiksi vaatimaan -maailman ascislarnsumiskonferenssia,--- rauhall i s t a u l k o p o l i t i i k k a a , lujempaa Y K ; n j a r j c s t o a j a v a l t i o m i e h i a , j o t k a työskentelevät r a u h a n hyväksi ; j a ajattelevat r a u h a n , e i k a sodan •termeissä." : : N i i n a l l e k i r j o i t a m m e jokai.scn s a nan. Mutta lama naisten rauhan-, j a r j c s t o : k c h o i t t a a nausia. liittymään s i i h e n j a järjestymään e i - p o l i i t t i s e l la p o h j a l l a . ; M c sanomme:: järjestykää -rauhan- puolesta juuri poliittisella p o h j a l l a , .silla-ky-symyksessa o n sotap o l i t i i k a n • t i l a l l e - - r a u l ^ a n p o l i t i i k an asettaminen; J a voimat r a u h a n p o l i - •tiikan puolesta- järjestyvät p a r h a i l l a a n Wallacon kolmannen puolueen muodossa. — Nai.^ten' V i i r i . ; • • Farmarien Päivätalsta Miten onnistua kasvimaalla Sodan a i k a n a k i i n n i t e t t im k o t i p u u t a r h o j en hoitajiin : tavallisuudesta poikkeavaa huomiota. Suta* l a h t i en suuri csa s i i t a innostuksesta;; jota k a u p u n k i l a i s a s u k k a a t k i n osoit t i v a t k a s v i m a i h i n , o n l a i m e n t u n u t . Muttai k u n ajattelemme koko maailmaa: j a .soda.ssa k a r s i m a a n Joutuneita kansoj a ; voimme helposti huomata.: että mitään sy;-ta tuohon Innostuksen las-kemiseen ei s a i s i o l l a . K o k o maailma tarvit.see ruokaa j a kotikasvimaat l i - .saavat noita-ruokavarastoja; K a u p u n k i l a i s e n - kasvimaanhoitajan Ja farmarin probleemien, välillä _on j o n k u n verran eroa. K a u p u n k i l a i - ;sen käytettävissä oleva maa t a v a l l i sesti on-.sangen rajoitettua. Työ-täyt y y - . s u o r i t t a a -käsivoimalla j a p y r k i myksenä on .saada . m a h d o l l i s i m m an . s u u r r & a t o s n t a alasta, m i k a on. käytettävissä.- F a r m a r i l l a taas- o n maat a riittämiin saakka. Hänen probleeminsa on siinä, ettei tahdo löytyä riittävästi aikaa ka.svimaan hoitamiseen; . ;.• IinTTÄVÄSTI R U O K A M U L T AA .. K u m m a s s a k i n tapauksessa runsas r u o k a m u l l a n - v a r a a m i n e n ; auttaa probleemin ratkaisemista. P a l j o n l a n - ; t a a j a l a n n o k k e i t a maahan — se t a kaa riittävästi kasviravintoa. Farm i l l a , jossa on runsaasti elainlantaa, el k a n n a t a - k i t s a i l l a s i l l o i n k u n k a s v i m a a n lannoittaminen on kysymyk- .sessä. P a r h a i n keino on levittää kasv i m a a l l e lantaa kaksi kertaa niin p a l j o n k u i n - l u u l e t t e sen tarvitsevan j a vielä senkin jälkeen lisätkää a n nosta huomattavasti. ; M u t t a vielä s e n k i n jälkeen k u n tä^ ma on suoritettu, käyttäkää hsanä kaupasta saatavaa lannoketta. Hyvä Sääntö on käyttää 5-10-5 l a n n o i t u s - a i n e t t a noin 5 paunaa jokaista 100 neliöjalkaa kohti. . K a u p u n k i l a i s k a s - v i m a a n hoitaja -havaitsee useinkin vaikeaksi löytää: e l a i n l a n t a a , mutta jos han h a l u a a kunnollisen kasvi-m a a n , ' h a n k k i i hän sitä ' • v a i k k a k i v en a l t a " . ' R u n s a a n kasviravintomäärän v a r a a m i n e n merkitsee useita asioita. S e n ohella, etta sato li.saantyy neliöj a l k a a k o h t i , se a n t a a kasveille heti alussa sysäyksen, n i m e t t a ne varj o s t a v a t p i a n koko maan j a tekevät r i k k a r u o h o i l l e :vaikeak.si k i l p a i l l a niir den kanssa; Samalla, kertaa r u n - saa.sti ruokamultaa sisältävä- maa k a ^ a a ' m a u k k a i m p i a kasvik.sia. s i l la m i t a nopeimmin kasvit kasvavat sitä m a u k k a i m p i a ne ovat. '. . M i e s , joka keksisi keinon, jonka a v u l l a r i k k a r u o h o t v o i t a i s i i n hävittää i l m a n ankaria selkäkipuja,-ansaitsisi i h m i s k u n n a n . hyväntekijän arvon. T o t t a kylläkin, paljon edistystä on. s a a v u t e t t u tällä a l a l l a j a j o t k u t mahdollisesti haluavat - ; k o k e i l l a eräiden, r i k k a r u o h o n t a p p a j i e n kanssa. M u t ta k a i k e s t a h u o l i m a t t a emme ole: v i e la päässeet s i i h e n , että k a s v i m a a voitai-, s i i n r u i s k u t t a a t a i liekittää v a i n ker-- r a n Ja s i t en .suoriutua koko vuodeksi, k a i k i s t a k i u s a l l i s i s t a rikkaruohoista. K u l l i v a a t t o r i , kuokka j a v i e l a p a käsip e l i k i n ovat vielä välttämättömiä, r i k k a r u o h o j e n ' kurissapitämiseksi. K U L T I V O I M I N E N ; Y k s i k a i k k e i n t e h o k k a i n menetelmä r i k k a r u o h o k o n t r o l l i s s a melkein aina u n h o i t e t a a n t a v . a i n a k a a n ei käytetä k a i k k i a sen;-tarjoamia etuisuuksia; Kalkkunanpoikien keinohaudonta K a l k k u n a p o i k i e n keinohaudonta.aih e u t t a a u.seita probleemeja mita ei •tavallisesti ole k a n a n p o i k i e n h a u d o n - na-ssa,: m u t t a yleispiirteessä pulmat ovat samat. . ; M i k a : hyvän.sa k a n a n p o i k i e n h a u - , tomahuone voidaan käyttää kalkfcu-n a n p o i k i a haudottaessa. Seinät ja Välikatto pitäisi msuloida.. L i i a n pienissä hautomahuoneissa on k a l k k u - n a n p o j i l l a v a i k e u t t a paasta pois l u an lämpimästä paikasta. Kayt-annollir sen kokoinen huone on 10 k e r t a a 12 j a l k a a . Tämän kokoisen ; h a u t o m a - huoneen piirustuksia saa maksuva- -paasii: k i r j o i t t a m a l l a osoitteella D o m i n i o n D e p a r t m e n t - o f Agriculture, Ottawa;. Hautomahuoneen nurkat olisi pyöristettävä : leveällä :laudalla tai pahvila. J o k a i s t a : k a l k k u n a n p o i -. k a a varten: on v a r a t t a v a , vähintäin kolmas:osa.neliöjalkaa l a t t i a n p m t a - alaa. • • , Välineet o l i s i ' varustettava etukä-. teen. Niihin- k u u l u u "brooder stove" katoksineen, " K e y e s i n ; m u n a t a r j o t t i - mia, pienet r u o k a k a u k a l o t , luotettava lämpömittari; p i e n e t juomayesiastiat, pahvlsuojat " b r o o d e r i n " ymparille,- p i e n i maara k a n a n p o i k a i s t e n rouhet-^ Lebdistii iiurrasi lii pian koD Tenän kiiliis .«'ailliÄM- Kirj. Joseph Starobin . j o k o syksyllä t a i m a h d o l l i s i m m a n a i k a i s i n keväällä, n i i n e t t a sita voidaan äestää -tai muuten muokata - useita k e r t o j a ennenkuin siemen kylvetään. J o k a . k e r t a äestetään t a i muokataan maa vähän matalammasta; Vaikea on tämä tehtävä s u o r i t t a a esimerkiksi siinä osassa maata, johon kylvetään hernettä, sillä h e r n e täytyy k y l vää m a h d o l l i s i m m a n a i k a i s i n keväällä. K u n maa:äestetään j o k a kerta aina vähän, matalammasta, on t a r k o i t u k sena tappaa itäneet-rikkaruohot i l m a n ettäuusia siemeniä nostettaisi p i n n a l l e . K u n nuo siemenet jaavat: syvälle maahan merkitsee se niiden kuolemista. K a k s i viimeistä muokkaamista void a a n suorittaa, r a u t a h a r a v a l l a. 35,422 veteraania saanut liallituksen apua maan ostossa Varokaa kananpoikien kylmettymistä P i e n t e n k a n a n p o i k i e n k u o l e m a n a i h e u t t a a usein k y l m e t t y m i n e n . Monot menetelmät kylmettymisen valttämi-s e k s r . o v a t , n i i n m u o d o i n •tarpeellisia; Y k s i kylmä yo i l m a n riittävää lämpöä voi a i h e u t t a a -koko poikueen -me-netyksen. Kylmettymisen • vaikutus näkyy a k k i a . Kananpoikien: t y l s i s t y minen ja ruokahalun häviäminen ovat yleisimpiä merkkejä. J o t t a kananpojat olisivat alusta p i täen hyvässä hoidossa olisi huonetta lämmitettävä: k o l m i s e n paivaä ennenk u i n kananpojat viedaan sinne. T a ma l a m m i t t a ahuoneen j a ajaa pois kosteuden; . S a m a l l a tulee lämmitysl a i t e k o k e i l l u k s i . - . . Työväenvastaiiien taistehi kiihtyy Malajassa S i n g a p o r e . : ^ i A L N ) — Singaporen Y l e i n e n tym-aenliitto on julistanut y l e i s l a k on vastauksena s i l l e - k un p o l i i sit; ovat puolustaneet lakonrikkureja, kun satamatyöläiset menivät asket-. t a in lakkoon. 47 satamatyöläistä v a n g i t t i i n huhtikuun 10 päivänä. K a i k k i Brunei saaren t i n a s u l a t t i m o l la lakkoutuneet' työläiset.: o n häädetty y h t i o n o m i s t a m i s t - a asunnoista.. BriL-- t i l a i s e i : p o h i s i t : a u t t o i v a t häätämisessä. — The B r i t i s h Medical Journal. B r i t a n n i a n lääketieteellisen järjestön itänenkannattHjaf perustettiin. V,: 1840. Ottawa. Veteraanien asioiden m i n i s t e r i M . F . G r e g g - i l m o i t t i viikon l o p u l l a t a a l l a . e t t a veteraanien maan-o s t o l a in perusteella ; on hyväksytty k a i k k i a a n -35,422 entisen sotilaan maanostokaupat,. j o i h i n on h a l l i t u k sen puolesta: k i i n n i t e t t y varoja- kaik-. k i a a n S171.066.756. ::Noin puolet naista maanostokau-poista k a s i t t a a farmeja.- j o i d e n yhteinen, p m t s r a l a - o n k a i k k i a a n 3.104.000 :eekkeriä, j o i h m - h a l l i t u s on kiinnittän y t ; $61.687.000 eh. keskimäärin noin. $20 eekkeriä kohden. Näiden varojen .Iisaksi ovat veteraanit kiinnittäneet n a i h i n f a r m e i h i n omia varojaan; y l i $3.300i000 sellaisissa tapauksissa k un h i n t a on ylittänyt $6,000. joka : on korkein, maara minka h a l l i t u s n u h in s i j o i t t a a mainitun l a i n perusteella; N o i n $18.000,000: on s i j o i t e t tu kaluston jn k a r j a n .ostamiseen. - N o i n .14,000. entistä sotilasta ;• on avustettu p i e n t i l a n hankinnassa. N i i den yhteinen p i n t a - a l a o n 77,608 eekkeriä e l i .keskimäärin 5.19 eekkeriä k u t a k i n veteraania kohden. Näist-a ; p i e n t i l o i s t a .on y l i . t-uhat-eekkenn. k o k o i s i a tai pienempiä, noin 2,000 kä-s i t t a a y h d e n tai k a k s i eekkeriä -ja l o^ put .5.000: vaihtelee kahdesta .50 eekk e r i i n . . Naiden, p i e n t i l o j en h a n k i n n an rahoittamiseen on h a l l i t u s sijoittanut V3roja.yhteensä $74.530.000. j o s t a S70,- 000.000-lankesi maan j a rakennusten o s a l l e j a loppu oli k a l u s t o n j a k a r j an ostamista varten. .-..—: K u n ; ' m u h a m e u t l a i s e t valtxasivat E g y p t i n 7, vuosisadalla a l e t t i i n ; siellä puhua arabian kieltä enemm.in. k u in c g y p t i n kiclUi. K a n a n p o i k i e n huoneen p i t a i s i olla siksi avaran, etta r u t t a a ; n e l i j o j a l ka l a t t i a n p m t a - a l a a kahta tai kolmea k a n a n p o i k a i s t a k o h t i . : T a m a voi t u n - . t u a paljolta: p i e n i a kananpoikia- v a r ten, mutta se e i ole enaa y h t a a n h i - a n ISO a l a k u n kananpojat tulevat 6 v i i k o n vanhoiksi. Jos.on riittävän Iso l a t t i a n . p i n t a - a l a , ; n i i n s i l t a on se etu, etta kananpojat -voivat, mennä kauemmaksi - s i i l o n i - k u n lämmitys-uuni tulee l u a n kuumaksi j a t u l l a taas lähemmäksi u u m a . k u n sitä haluavat. T a m a " k o v e t u t t a a " kananpojat kestämään kylmempääkin i l m a a j a s a m a l l a - a u t t a a höyhenien :kas\-ua;;: P a h v i s t a tai muusta samanlaisesta aineesta tehty pyorea suoja, noin- j a l kaa korkea j a ; n o i n kahden j a l an paassa " b r o o d e r i s t a " on suosittava muutaman ensimmaisentpaivän ajaks i . -Tama ehkäisee kananpojat menemästä l i i a n kauaksi j a kylmetty-• masta j a . s a m a l l a se ehkäisee nuden -kasaantumiseen , nurkkiin..;:.- K a s a a n - •r-uminen nurkissa. tai - • l a m m i t y s l a i l - . teen lähettyvillä aiheuttaa tukehtu-: mistapauksia. Tata suojaa olisi j o ka p a i v a s u r r e t t a v a ; v a h a n - kauemmaksi j a viikon k u l u t t u a ; se voidaan kokon a a n poistaa. ; M u t t a ennen -tämän suojan poistamista olisi hyvä pyöristää huoneen nurkat siten välttääkseen mahdollinen- kasaantuminen ; j a tukehtuminen. . . K a n a n p o i k i e n oma t o u n m t a on h y vä ohje l a m m o n l t o n t r o l l i s s a . Jos^ne l a a h a t t a v a t . ; levittelevät siipiään ja hajaantuvat mahdollisimman: kauak-: s i . lämmityslaitteesta, s i l l o i n o n l i i an kuuma. Kylmissään ne kasaantuvat m a h d o l l i s i m m a n lähelle toisiaan ja piipittävat*|erä-vast-iv'- J o s ne ovat. t a saisesti hajaantuneena oleskelupaikassaan, s i l l o i n on oikea läntpötila. A l u k s i ; : suositelaan muutaman päi-vän. ajaksi'98 astetta E. j a s i t t e n lämr pömaäraä .voidaan asteettain; vähentää. T a r k o i t a m m e kasvimaan kyntämistä j riittävä maara hyvälaatuista ' k a l k k u n a n p o i k i e n alqitemaskiä. M u u tama ' pauna kokpha,äri jauhettuja k a u r o j a j a j o i t a k i n ; h y v i n . . värikkäitä imarmoripällöja (marbles) •;kalkkunanp o i k i e n huomion puoleensa yetäniis- ;.tä .varten,, täydentävät;-väline . • : ' ' B r o o d e r ; s t o v e ' ' . w ^ olla j o k o . k i y ir ;hiilellä: t a ; öljyllä lämpeäyä.' Lämpömäärän . pitäisi olla: 95-100 astetta F. j u u r i katpksen (caftopy) rcunaih kohi- 'da,liä. ; Pähyisuoja.' p a h n a a n noin; 2 •jalan päähän katpkses^ta s i k s i , . etteivät kalkkurianpojat mene-W 'aksi lämmityslaitteesta ensimmäisen muutaman . päiväp'. aikana.'. K e y s in .malliset kahteen osaan halkaiktut munalautaset täyttävät ruoka-ästi.ain p a i k a n muutainän ensimmäisen päi- .vän;ajäh.V'';-,'^ v"-!/:''--;' O n tarpeellista .huolehtia siitä, että j p k a i n e n k a l k k u n a r i p o i k ^ JU.O" mistä- j a ; s u u l l i s e h ' r u o k a a :bröp alle Z pantaessa. Monet - kalkkuriän;- pöjat kuolevat ehsitnmiäisten v i i k k o jen a.ikäria- Eik.s^, etteivät -he: opi syömään j a j u o m a a n . : Muutaman, e n simmäisen päivän a i k a n a '.6n;-käytäyä u s e i i i kat.somassä niitä Ja s a m a l l a on - tehtävä / k a l k k i . m a h d o l l i h e i i -'^nU huomion kiinnittämiseksi rUökään j a .juoniaan. Iltasihyön. h u o l e h d i t t a va sii^iä;;. etteivät:':;kalkkunsinpp^ sa'annu:: j o t k u t poikueet 'laisen, tavan • j a - niitä oh;: yaike^ da: siita.; liioiDuhi.aän;;' H e i k k o a - v a l oa yoidaan^pitää päällä koko ;yön. :.• .: H u o l e h t i k a a - 'siitä, että . i ^ ja jupmä-astiat o.vät;:puhtaat.-, -- ori päästy n i i r i h y v i i n ' t u l o k s i i n keino- . Ylläolevia • s e i k k o j a ySilriiälläpitäen oh päästiy• n i i n h y y l i n t i i l p k s i i n keino-. haudonnassa, ettei ;> ole' ;• menetetty enempää; k i i i h . 3-5 prosen;ltia, yiiden v i i k o n ; . ikään . päässeistä, kalkkunaiiT; poikasista;;'; ^Z---^^ •••-^'vc:' Käyttäkää hyviä siemenperunoita . ; : F a r m a r i t tekevät n y t : : s u u n n i t c l m ia perunan istutuksen suhteen j a . tosi^, a s i a s s a : istutu s on j o a l k a n u t Cana-^ dan lampimimmissa osissa. Ensim- . maiset: j a k a i k k e i n tarkeinimat tarvikkeet tässä yhteydessä ovat siemenet. . - . ; V a i n ostamalla tarkastettuja (certified); siemeniä voivat kasvattaj a t o l l a osapuilleen v a k u u t t u n e i t a s i i -; ta, etta heidän perunansa on k o h t u u l - lises-sa määrässä vapaa vaarallisista taudeista. - N a m a siemenperunat on 'larkastet-t u kasvun a i k a n a j a viela kaivuun jälkeen. Niiden pitaa täyttää vtssit s t a n d a r t i t ennenkuin perunaa-hyväksytään siemenpermiaksi. Jokaisessa sakissa täytyy o l l a v i r a l l i n e n t a r k a s - t u s m e r k k i , t a i jos s i t a ei. ole, m m s i l l o i n ' n e eivat l i i o i n ole t a r k a s t e t t u ja siemenperunoita. Perunassa voi o l l a monenlaisia: t a u teja; On V a a r i i v olettääT e"ttä mikä tahansa hyvännäköinen peruna kelpaa siemeneksi; Perunan; hyva. u l k o nako ei ole m i k a a n tae t a u t e j a vas-: taan, sillä' s i m a voi.olla. taudinsieme-niä,- m u k a vahingoittavat: perunasatoa. . C a n a d a n tarkastetut perunansie-: menet tunnetaan kautta- maailman.. T a h a n mennessä o n - t a n a vuonna lähetetty jo -3,500,000 • b u s h e l i a tarkasr t e t t u j a siemenperunoita ulkomaille. - Luettelon myytävänä olevista t a r - New York. — : N o i n vuosi sitten C h i a n g Kai-shekin armeijat v a l t a s i vat Yenanin. tarunomaisen kaupun-g i n i mikä 10 vuotta o l i Kunan komm u n i s t i e n pääkaupunkina -luoteis^ Kiinassa: Se oli s u u r i päivä Kuo-m i n t a n g i n k e n r a a l i H u Chung- n l n i l l e ; j o k a koko- j a p a n i l a i s v a s t a i s e n sodan s a a r t o i kommunisteja. Sitä j u h l i t t i in meidän amerikkalaisten lehtiemme p a l s t o i l l a . Eikä k u k a a n kiinnittänyt p a l j o a k a a n huomiota lausuntoon, j o ka Silloin näytti k u u l u v a n v a l l a n toiseen m a a i l m a a n , m i n k a k o m m u n i s t i j o h t a j a . C h o u : E n - l a i s i l l o i n a n t o i : " T ä s tä a l k a a G h i a n gm asevoimien häviö," M e emme ole. l i i o i n kiinnittäneet paljoak a a n h u o m i o t a s i i h e n sensatiomaiseen tosiasiaan, mistä jotkut " v a n h a t K i i n a n t u n t i j a t " ovat m i n u l l e huomauttaneet, etta kommunistit saivat hel-mJk. 29 ja maallsk. 1 pn välisenä a i kana voiton Yichuenissa.^missä Gen Hu menetti 18,000. miestä vankeina, 5,000 kaatuneita ja 7,000 pakoon juos-seina. • Y i c h u e n sijaitsee 60 m a i l ia Y e n a n i n kaakkoispuolella j a o n nyt iBristettyna K u o m i n t a n g i n muusta alueesta. K i i n a n k o m m u n i s t i s e n puolueen puheenjohtaja Mao Tse-tung pitää p u h e i t a t a l o n p o j i l l e vajaan 20 m a i l i n paassa itse Y e n a n i s t a. C h i a n g m suorittama hävitys Y e n a n i n piirissä oli hillitön: V i l j a - a i t a t, p u u t a r h a t : j a pellot hävitettiin niin, että vapautettujen alueiden avustus-h a l l i n n o n puheenjohtaja Tung:Pi--wu Joutui radioitse vetoamaan, että m a a i l m a a u t t a i s i n i i n p a l j o n , j o t t a tämän alueen 1,500,000 ihmistä v o i t a i s i i n pe-fastaa n ä l k i i n t y m i s e l t ä . Jos: m e i dän h a l l i t u s t a m m e todella k i i n n o s t a i s i K n n a n avustaminen, n i i n meidän rahamme ji ruokatavaramme pitäisi mennä sinne. Apua l a k a t t a i s i i n a n t a m a s t a hallitukselle j o k a aiheuttaa tällaista, kärsimystä-Kiinalle,. ; Tosiasiassa C h i a n g o n s u u r i s s a v a i keuksissa kaikkialla. Szechuanin maakunnassa, mikä o n v u o s i k a u s i a o l l u t miesvoiman j a r u o k a t a v a r a n re-s e r v i p a i k k a , Chiang joutui j u l i s t a maan 13 piirissä sotalain voimaan m a a l i s k u u n 12 päivänä. Tässä m a a kunnassa; on ollut t a l o n p o i k a i s k a p i n o i t a j a t k u v a s t i J a p a n i n k u k i s t u m i sen Jälkeen; V a i n ne lyödyt armeijat, j o t k a pakenivat .Yenanin alueelta, ovat siellä enää t a l o n p o i k i e n j a voitr: t o i s a n K a n s a n a r m e i j a n välillä; • K e s k i - K i i n a s s a K u o m i n t a n g pelkää, että «Kansanarmeija ylittää pian Y a n g t s e - j o e n . K o m m u n i s t i t l u j i t t a vat n y t a s e m i a a n Y a n g t s e n pohjoisr a n n a l l a H u n a n i s s a a i n a H u n v a a r a n alaiseen karni§oonlin asti Yenanissa; K u n kommunistien hyökkäys keljit-tyy Yichuen '.outo tarko.tu. Chiang Kai-.shek .oi i^^' etta voidaan hjokatä fco^ taustaa tai sr.astaa vasS" hyväkseen- ^ Kaikki tama on tapahtua^., kana jolloin Kuomintang C sesti.miltei kokonaan häädett,' shuriasta, mika johti ChiaagL] kin julistamaan maalist i8j«^ ei tehdä tays^oimalsta yritniiJ kehityssuunnan käähtämi«kj j Kiinassa, niin Kuomintantin ^ ten rescrvilahteiden edessä on^ linen romahdus." Ja-:mita-Kuomintang voi'L v i e l a p a sillä $463 milj: minii- SI pn n y t lapioinut ulos? j a Washingtonin toimiiusfcij k e h o i t t a vat Chia.ngia maareformeja saadakseen jii: otteen , n i i l l e ' .vuunnattöaaa' maareformeille, mitä kon vat suorittaneet viime 'j en. M u t t a Lawrence K too ''.Foreign; Policy Associaticsi t l n i n " huhtik. 9' p : n num'e:a t a p a h t u u Kuommungin a!ae t a l o n p o j a t yriitä.väl suorittani meja, jotka Kuomintang oa j kaisemmm; luvannut- 'Täinäi mus:-on l a i n a t t u Shanghai.T Paosta helmik... 27 pn- nu S i i n a kerrotaan vuokraviljeiijiij •tajasta lyangissa. Hunanin i nassa. Hänen nimensä on' K u e i . ;Ja kertomuksessa e t t a hänet murhattiin Ijylm M i k s i ? "Han sai paikallisiej; l u p u k a r i e n ja ylhäisön " k u n han järjesti paikalkut viljelijöitä vaatimaan 25 vuokranalennusta, minkä V. .1945 julkaisema laki säätäi' . Aseistetut miehet menivi»] ; asuntoonsa 'helmikuun 2 pnijil puivat hänet kuoliaaksi: I .talonpoik|LsyhdLstyksen ja k e n i v a t vuoristoon. Vuoki p a l a u t t i v a t ; kartanonherAi minkä-he olivat vähentäneeti .1945 vuokrasta. I^ain tapahtss^ m i n t a n g i n reformeille. K o m m u n i s t i e n alueella, rakennettava Chiangin lyö:5]a| mojen-tuhoamat laitokset,! v a l l a n , toisenlaiset. Maarelor teutetaan Kansanarmeljan.i J a käynnLssa on suun a-fl Mao ^Tse-tungiii nay.itaessai kiä syömällä vain kaksi vässä "milletia"' ja papuja. I hänelle tarjottiin -kananmuiia| v a s t a s i : VMina cn voi s.vöda i k a n a j o l l o in ihmiset orat m} kärsincct^. Se ei painu alas." Lahtaa inänsikoUl*^ .; -:-Mansikät eivät-kas v^ k a r h a a l l a . e l l e i s i i h e n pänriä runsaasti .havettalahtaa,; y a r s i r i k i n ' j os :maasta on syöpymällä t a i . r n u u t e n . h i e n o p?n-t a m i i l t a k e i T o s hävinnyt. •-:•:•'/••;•;..; •; . - , Jo.tkä-< o i k e in m a n s i k o i t a ; kasvateta-; vat käyttayät, yiidestätbista; kolmeeni.. :kymmeiieien ;toriniin;:^,^^m .eekkerille . v a l m i s t a e s s a an rhansikpita yal;'ten;;^HVva^^^ p n yhtenä kesänä -kasvattaa'" j o t a k i n, kastetuista p e r u n a s i e m e n t e n l a a d u i s - . i k u l t i v o i t a v a a kasvia* - k u t e n perunaa Bornin "maliipoliisi" Anthoni osa Jtuuden miljoonan juutalaisen murli ta: s a a , l i i t t o h a l l i t u k s e n maatalousde-p a r t m e m i n paikalliselta perunansie-menten- tarkastajalta.. ;-. Koilektiivitiloille Hsää karjaa Moskova. — U k r a i n a n - h a l l i t u s ja U k r a i n e n . kommunistisen: puolueen keskuskomitea; esittivät v i i m e t o r s t a i n a syytöksen.: että j o t k u t yksilöt: köl-l e k t u v i t i l o i l l a . panevat ; y k s i l o e t u n sa v a l t i o n etujen, yläpuolelle k a r j a n kasvatuksessa. " Y k s i t y i s o m i s t u k s e n m o t i i v i e n " :sa-n o t t i i n aiheuttavan h i t a u t t a ; k a r j a^ -kannan-lisääntymisessä seka l i h a - ja m a i t o l a h e t y k s i e n täjttamisessä;. K o l l e k t i v i s teille j a puoluetyöläisille osoitetussa "avoimessa ::kirjeessä ; s a n o t t i i n vavoimesti; &':X± j o i l l a k i n : kolr l e k t u v i t i l o i l l a o n , n a u t a k a r j a n j a , h e vosten lukiunaarä vähentynyt. : ^Samassa yhteydessä selitetään, että p a i k a l l i s t e n , puoluejohtajien selitykset r e h u n vähj-ydesta eivat kestä a r vostelua, sillä v a i k k a j o i l l a k i n kollek-t i i v i l o i l l a : o n ' k a r j a vähentynyt; n i in yksilöjen omistama k a r j a k a n t a c n l i sääntynyt. Tällaista - t i l a n n e t t a ei voida •kauemmin sietää j a ; ensimmäisenä t o i menpiteenä korjauksen a i k a a n s a a m i seksi ehdotetaan.: että-kollektiivitilat ryhtyvät ostamaan karjaa-yksityisiltä; t a i maissia, ; l a n n o i t t a m i s e n jälkeen m a a l l a johon navettalantaa -on: käytetty. Tama o n tarpeen.Rikkaruohoj en hävittämiseksi, v a i k k a se ei ole välttämätön:;menetelaia. ;. « v Jos navettalantaa ei ole-riittävästi panna, n i i n j o t a k i n kemolantaa.-sel-lausta joka -sisaltaa runsaasti typpeä ' (nitrogent j a f o s f a a t t i a voidaan käyttää n a v e t t a l a n n a n Iisaksi; M u t t a k e i - n o l a n t a ei t a y t a n a v e t t a l a n n a n paikk a a , sillä, navettalannassa on o l k ia j a . hemäa j o k a v a r a a ; orgaanista . a i netta, j o t a h i e k k a m a a tarvitsee. N a - v e t t a l a n t a a n tulee - lisätä n o i n kaksi ämpärillistä superfosfaattia -jokaista l a n l a k u o r m a a kohden. -. M a n s i k k a ei näytä hyötyvän-ollenk a a n potaskan lisäämisestä; . Lammaskanta vähenee C a n a d a n s .lammaskarjan viimeai-i k a i n e n vähentyminen o n vaarallisessa pisteessä. . J o u l u k u u n 1 pnä 1947 C a n a d a n f a r - ,meilla oli 1,587.000 lammasta j a k a r i t s a a , eli ,195,000 vähemmän : k u in vastaavana aikana :%'uonna; 1946 j a 667,000 vähemmän- k u i n : Joulukuun '1 pnä 1941. : O n t a r i o n maakimnassa on enimmän l a m p a i t a , k a i k k i a a n 385,000 päätä; Alöertassa 372.000 Quebecissa 342;- 200 j a Saskatchewanissa 177^00, : H e l s i n k V ^ M a a l i s k u u n 23 p:nä ka-: s i t e l t i i n T u r u n hovioikeudessa jälleen entistä V a l p o n päällikköä; Anthonyä v a s t a a n nostettua syytejuttua. Oikeuden, puheenjohtajana oh hovioikeudenneuvos Wickström j a syyttäjänä k a n n e v i s k a a l i R a u t a k o r p i . . A n t h o n i oli henkilökohtaisesti läsnä m u k a naan avustajansa varatuomari T u l e n heimo. Asianomistajia edustivat va-^ ratuomari Livson, K a s p i j a Maslovat.; . K a n n e v i s k a a l i j a t t i oikeudelle eräi-- tä sanomalehtileikkeleitä, j o i t a Valpossa oh kerätty JO ennen: sotaa j a j o t ka koskivat S a k s a n natsien toimeenpane^ mia juutalaisvainoja, seka jaljennökr sen R u o t s i n pakolaiskomitean m i e t i n nöistä, jossa oli l u e t e l tu k a i k k i n a t s i - S a k s a n j u u t a l a i s i i n kohdistamat toimenpiteet. Naitä' r a a k u u k s i a o l i k in k e r t y n y t hämmästyttävä- maarä. ; S e n j a l k e e n kanneviskaali antoi öi^ keudelle eräitä a s i a k i r j o j a , - j o i s t a kävi i l m i ; että A n t h o n i oli järjestelmällisesti Ilmoittanut k a i k k i Suomeen saks a l a i s t a h i r m u v a l t a a V i r o s t a paenneet henkilöt,: j o i d e n omaisiin s i t t e n saksalaiset ohvat kohdistaneet ankaria r a n g a i s t u k s i a . V i e l a k a n n e v i s k a a l i e s i t t i useita valr pon v i r k a i h j a n Heliaran'; s o t i en välisenä a i k a n a tekemiä matkakertomuksia matkoistaan Norjassa olevan G e s - . t a p o n päällikön : luokse. Ne p a l j a s t i vat sen e r i n o m a i s e n t i i v i i n y h t e i s t o i m i n n a n , j o k a o h r a n a l l a j a Gestapolla oh pohjoisessakin ollut. • Nimpä s u u n n i t e l t i i n N o r j a n Helsingissa olevan lähetystön perusteellista tarkastusta seka Rovaniemellä olleen N o r j a n h a l - : l i t u k s e n ; edustajan .vangitsemista sillä syyllä että* a s i a n o m a i n e n Gest a p o n päällikkö oli l e i m a n n u t heidät muka v a k o i l i j o i k s i . Samainen Gestapon päalhkkd oli k i i n n o s t u n u t myös Valpon h a l t u u n j o u t u n e i s t a ulkomaa-: l a i s i s t a , : j o t k a han pyysi luovuttamaan Norjaan. Gestapon päällikkö i l m o i t t i , ettei pidätettyjen k a n s a l a i suudesta ole. väliä,, v a a n pidettäköön h e i t a kansalaisuutta: v a i l l a o l e v i n a .; Tämän /jälkeen; v a r a t u o m a r i Maslor vat esitti T> M . Kivimäen: M r j a l h s en t o d i s t u k s e n , : j o n k a mukaan Kivimäk i o l i k e s k u s t e l l u t erään S a k s a n u l k o ministeriön virkamiehen-kanssa,; j o ka oli pitänyt J u u t a l a i s v a i n o j a kerrassaan kauheina. Myös oU .Kivimäki Berlilnissätta-vanhut siellä käymässä i t h o n i n . Kivimäki oli että B e r l i i n i i n tulleet huiJll että ohrana oli luovutUutil l a i s i a Gestapolle, olivat neet tyrn?ist>sU Bcrlimii! maalaisten keskuudessa; Edelleen- esitettiin Kivimatf? t i , j o n k a mukaan k a i k K i jujitai t a r k o i t u s hävittää Saksasta menViessa. Saksa oli pnt^^^l men "suojelevan .käden" erään .Hollannissa asuneea • p a l v e l u k s i a ; tehneen; juuialas?J '.ajotta Hollanti voitaisiin viimeisestä -juutalaisesta'". Tämän jälkeen: kuultiin:-, työmies Vilkman.a ja toimitt Julius Wilderiä.: • Vilkman i neehsä Ahthonm puheilla-, kaan kun Anthoni oli ollm' maan laanin poliisitarka5t£ja»J 'tämässä ,:täka'isia;ppliisi kävarikoimaa - omaisuutta, oli V i l k m a n l n kertoman ma j a i s s y t : "Perkelettäkö sinä E^I tasi soitat. Paljon paheffipaj vielä tapahtumaan, Todiss?! juutÄl^l der, joka oli \uonr.a 1938 t:>aiut Itävallasta Suomeen. ^ 1941^käyn3^'-Anthonia 'mässä • muuttoa • maaUa. ^ A n t h o n i o l i ' . : a ! l o . n - 5 3 t e 3 k £| todistajalle- ' Me-Ha on i^r Jo tarpeeksi li.-:a:Sia, |1J singissä. Jollette pjsy n h n me lähetämme teioat- , Saksaan, siellä tciile =:>l;f " TJ mat o l t a v a t " Anthoni fc^J. mat todistukset eikä "m d i s t a j i a ennen nahneens^; Varatuomari Liv.on l u ^ ^ kirjelmän Elias K o p e l o v s S^ Siinä hän k o h t . -lohdalta c ^ i t h o n i n väitteet P^^""*; m a i n i t s i muunm'-'assa, « : k a i k k i a a n oli tapsf-u su«s j u u t a l a i s t a . Han katsoi: l i s t y n e en törkeään riko ^ t a m a l l a juutalaiset, ja - " peittäneen nkoksensa laii nut ollessaan S a k - ^v "kulttuurihenkilöiden ... pvöveUcn Hejdriclun^^ sekä Saksan ylimn»»' murhien organisaatton» nin »aona vieraaa»- ^ 1 ( J a t k u u seuraavaUa - . . il
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 27, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-04-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480427 |
Description
Title | 1948-04-27-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
m':
iii
5'
mm
Tiistama huhtik 27 p - Tuesday. Aprii 27t^g allekirjoitammc
Kuu ei ole vastuussa... jokaisen sanan
Kirj. prof. J . B. S. Haldanc
M u u a n kirjeenvaihtaja on eraan
äskettäin oikcudes.;a kasitcHyn r i k ov
: tapauksen johdosta k i r j o i t u n u i m i nulle
iiedu.<;lcnakscen voiko uede m i l -
l a a n t a v a l l a sehttaa, miksi e r a a : . i h miset
käyttäytyvät erikoisen epänorm
a a l i l l a t a v a l l a täyden k u u n ja eräissä
tapauksLssa: myös uuden kuun a i -
••• • k a n a . . . . •
Tämä. t c o n a on h y v i n vanha. E n ^ -
l a n i i l a i n e n .sana l u n a t i e < l a n n a n l u - ;
na — kuu, l u n a t i c — mielipuoli»
on eras aströ!o:{i.=.en tietouden jaan-nök.
sisla. Astrologian k u k o i s l u s a i k o i -
na Ihmisten ole; : ; t : nn olevan yhden
t a i toisen k i c r t o u h d e n vaikutuksen
."' alaisina, j a hoidan luonteitaan kUr
v a l i t u n lunaatti-siksl, merkuri.-! |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-04-27-04