Vapaus, March 18, 1926

              VAPAUS
ff^^mm ff^^mT|t«fct»ti tygyggatan-ltoenlMnimttaia. flmea-m
SaAbnrjtvt, Ont. joka tiiatai. toistai ja laaaotaL
T o i m i t t a j a t : >
& G. NEIL. . ' tt, A. E O U V I N E N .
VAPAUS (Uberty)
V f The orfy organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-
Bahed in Sodbnry. Ont, every Tnesday, ThBraday and
- Be^sUre^ at the.Post Office Departmei^t, Ottawa,
aa aecond class nmtter.
TILAUSHINNAT:
^ Oanadaan yksi vk. 14.00, pnoli vk. |2.25. kolme kk.
,n.80 ja yksi kk. 76c . , ^ . . . .
Yhdysvaltoihin ja Saomeeo, yksi - k . »6.60, pooli vk.
fftOO ja kolme kk. n.76; . „ „ ^ ^_ .
^^^^ joita ei i>eari3''r<dia,: ei tbHa lähettämään
|altai asiamiesten joilla on takabkset
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA :
Naimailmotukaet $;.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittobnmenoilmotukset 60c palstatuuma.
Nimennaatosilmötakset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
«yntymiilmotuksct $1.00 kerta, $2.00 8 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $8.00 kaksi kertaa.
•K.' Knolemanilmotnkset $2.00 kerta. $60c lisämaksu
aUtoslanseelta tai muistovärssyltä.
. Halutaanäedot ja osoteilmptokset 60e kerta, $1.00
kofaneker£aa. ^ ' y.»
Tilapäisilmottajien ja flmotas^enttnnrien on, vaa-aittaessa,
lähetettävä ilmotnsbinta etnkäteen.
Tiistain lehteen aijotut ilmoitakset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen, tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
General advertisinsr rates 76e per eoL inch. H i
almnm ehargre for single insertion 76e. ' The Vapaus
la the best advertising medium among thcr Finnish
geople in Canada. ' . .
Vaisaaden konttori j a toimitns: Liberty Bldg Lome
at Pnheljn 1038. Poatiospte: Box 68/ Sq.dbnry, Ont.
. J o s ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen
fclrj«eaeenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.-!
pnrsoonallisella niMellS.
J . V. KANf:\STO. Liikkeenhoitaja.
Kommuni^tipuolueeii ^Sisäinen
^ demokratia
Neuvostovallan ja sen konimunistipuolueen edessä
olevista tehtävbtä sosialistisessa rakninustyossä teki
Neuvostoliiton Kommunistipuolueen X I V edustajako­kous
periaatteellisia päätöksiä. Näitä päätöksiä 6n'Vdin
Vealisoitava^ toteutettava niitä käytännössä. Nii()en to­teuttaminen
edellyttää ennenkaildcea 'laajojen j oukkojen
aktiivisuuden kehittämistä ädcä sen johtamisen lujitta*
mistä puolueen taholta. ^ ^ ' v lo
; Puolue ei kuitenkaan voi tyydyttävästi tatajoul(kojen
aktiivisuutta johtaa, ellei sillä ole kaikkialla lujiia, toi­mintakykyisiä
järjestöjä- ^Yhtenäisyyden lujittamiseksi
j a puolueen lujuuden vahvistamiseksi oh elvytettävä
puolueen sisäistä elämää, syvennettävä puoluetyön kaik
kia muotoja puolueen sisäisen demokratian laajeDttoti
sen pohjalla. .
Neuvostoliiton Kommunistipuolueen XIII edustajako­kous
j o alleviivasi puolueen sisäisen demokratian ylei
een merkityks^. ja,xoainitun edustajakokouksen jälkeen
• öh' puol«e :käy||mnolli toiininnassaan asettunut t a -
inän' sisäisen demokratia^^ pohjalle; 'Tuloksiakin tästä
on ollut. Puolueenr vahvistaminen, uusilitllproletariaa
tin parhaimmista riveistä tulleilla jäsenillä J.n.e.i mer­kitsee
sisäisen demokratian lujittumista. Sitä edelleen
lujittavat X i y edustajakf^odcsehpäätök^
Edustajakokouksen; päätöksissä puhutaan puolueen
laajojen jouldcojen aktiivisuuden kohottamisesta puolu­een
pplitiikan j a toiminnan käsittelyyn nähden. Myös
piihutJaan puoluekonebtojen uudistamisesta johdonmu­kaisesti'
uusia voimia esiinvetämälla, puolueaktiivin
laajentamisesta j a uusien rivien muodostamisesta vanho­jen
avuksi.
: Sisäisen demokratian toteuttamista samoin* oeottaa
päätös puolueaktiivin työtaitoisuuden kohottamisesta,
teoreettisten tietojen lisäämisestä, leniniläisten ^oppien
levittämisestä puolueen laajimpainkin joukkojen kes­kuuteen-"''
( ' •
Ennen X I V edustajakokousta -eivät kaitdci paikalliset
puoluejärjestöt oikein ja täydellisesti ymmärtäneet, mi­ten
on toteutettava puolueen sisäistä demokratiaa ja
tästä johtui er^dyksiä, jotka pitää huomioida, sanova^
venäläiset toverimme. Ensivuoroisesti on huolehdittava
siitä, että alemmat puoluejärjestöt pääsevät täysin sel­ville
siitä, mitä merkitsee sisäinen demokratia, kuinka
sitä on toteutettava jjn.e. Jdcaiselle puoluejärjestöUe
on osotettava sisäisen demokratian paikka ja rajat puo­luetyön
kokonaisjärjestelmässä.
Aktiivisuuden kohottaminen jäsenjoukkojen keskuu­dessa
on solujen pohjimainen tehtävä. Työ on käjytän-nossa
siten asetettava, että jäsenjoukkojen, rivijäsent^,
mielipiteet tulisivat kuuluville ja huomioiduiksi. Tässä
tarvitaan aatteellista yhteensulaneisuuta jäsenten kes­kuudessa,
mielipiteiden laajaa vaihtamista kipeissä ky­symyksissä;
tar\-itaan sitäi että jokaiiien jäsen tuntisi
västiiuvelvollisuutta järjestöstä, eikä lykkäisi vastuuta
puoluekomiteain yksin kannettavaksi»
Seuraava rengas tässä ketjussa on se, että puoluejoh­don
taholta myös järjestetään kiinteä yhteys jäsenjouk­kojen
kanssa. Jäsenten järjestöissä on puolue^elimien
johtavien toverien kanssa saatava aikaan kiinteä yh-
*teys ja vuorovaikutus.
' Näissä merkeissä o n puolueen sisäistä demokratiaa
käytännössä toteutettava ja laajennettava. Vääristelyjä
j a poildkeamisia tässä suhteessa on huolellisesti vältet­tävä
ja ne voidaan välttää, jos sisäisen demokratian to­teuttaminen
kiinteästi liitetään—käytännöllisen puolue-työn
yhteyteen.
'Tarvitsemmeko Punaista
Armeiiaa?"
Tuohon k}'symykseen vastataan seuraavaa Nieuvosto-liiton
Punaisen Armeijan 8-vuotisen olemassaolon joh­dosta
«Punaisessa Karjalassa» julkastussa . kirjotuk-scssa:
Tällä kertaa on koko maamme väestö kiintynyt Neu­vostoliiton
taloudelliseen ja sivistys-poliittiseen raken­nustyöhön.
Tämän ohessa- eivät liiHomnie puolustusta
ja asevoimien järjestämistä koskevat kysymykset ole
jääneet syrjään. Juuri nopean nousumme j a kiihkoisen
rakennustyön yhteydessä, jota suoritetaan kaikilla seu­duilla,
laajan Liittovähamme kaukaisimmassalun so^
pessa. On Liittomme puolustuskykyyn ja taistelukun­toon
kiinnitettävä sekä maamme aktiivisen ainekson
että laajojen työläis-talönpoikaisjoukkojen huomio. Ja.
tämä ei ainoastaan sen takia, että armeijamme järjesr
täminen vaatii neuvosto- j a puoluevoimien '-yht&istyötä
sekä koko väestön mukanaoloa, vaan myös, sen takia,
että taloudellinen rakennustyömme on mahdollinen ai­noastaan
silloin, loin rajojamme ön vartioimassa hyvin
järjestetty ja voimakas asestettu armeija,
Pon'arillisen Europan keskeytymättömät vehkeilyt
Neuvostoliittoa vastaan, englantilaisten ja ranskalaisten
pankkien Puolan ja Romanian asestamiseksi myöntä­mät
lainat ja lukemattomat muut tosisiat riittävän
Eelvästi osottavat, että meidän on kiinnitettävä entistään
suurempaa iiuomiota puolustuskysymyksiin. Työtäte
kevät joukot ovat useamman kerran tulleet kokemaan
ja näkemään porvarillisen Europan raufaänraldcaideo
julistusten ja vakuuttelujen arvon. Tämä rauhanrak-kaus
on olemassa ainoastaan sanoissa- Tosi^iassa :sillä
pyritään ainoastaan peittämään asestukseh-iisäämtsm
ja militarismia. Me hy\in tiedämme, etta asestuksen
lisääminen etenkin srlloint kun kysymys on Puolasta,
Rumaniasta, Suomesta j a muista Neuvostoliiton raja­maista,
on tähdätty Neuvostoliittoa vastaan.
Tämän takia onkin ainoa keino rauhallisen taloudelli­sen
ifakennustyön turvaamiseksi aseellisten voimiemme
parantaminen j a lujittaminen. Meidän on oltava aina
valniiina vastaanottamaan hyökkäys- toisen tai toisen
porvarillisen maan taholta tai useammalta taholta yhtä
aikaa;
Vanha sääntö — «jos tahdot rauhaa, niin ole aina
valmis 80taanj>, oikein ja tarkasti määrittelee myös
meidän tehtävämme Neuvostoliiton puolustiiskuntoisuu-teen
n^den.
Demokratian kriisi
I.
KidminaalirikölHset iMiram py­himyksinä
j
Porvarillisen cSVenska Dagbladetin:» budapestiläinen
kirjeenvaihtaja on selostellut fascTstien j a muiden r i -
koUisten vallassaolijain valkoista Unkaria. On ku­vaillut
vääränrahantekijöitä jä eritotenkin tähän ' s i i -
vottoiäaan juttuun sdcaahtunutta Julius Göm$ösiä. Tä
mä ön kirjeenvaihtajan mielestä Unkarin ^pel^yin mies,
oka -tuUenec joskus suorittamaan ratkaisevaa osaa Kes-u-
Europan politiik{»sa- Hän oh tietysti lahjakas ja lä­peensä
kunniallinen — hänen pahimmat vastusta|anuw-Jj«
:ih myöntävät tämän. Tämä kuiiniaIUsuust^|tlil^Elit'i^
siinä, että hän piti piilossa Erzbergin murhaajia ja
kuii asia tuli tuiihetuksi, auttoi heUä pakeneifcfc Kun-niallisiiudeh
lisäksi on hän myö^ uskönnc^in^l^ hä­nellä
on Martti Lutherin kuva seinällään. . Gombos e i
kieltänytkään, että hän o l i suojannut Erzbergerinmur
laajia.
- Kirjeenvaihtaja kys>i 4ältä4yypHl»selta l i ^
riltay oliko oikeutta muihkapoIiittisessa]täiiotukse^
— Kun kysytte sitä, vastaan miiiä ei, huomautti Göm-bös.
Kun tutkin asiaa itseltäni j a tarkkaan asiaa histo-iallis-
filosofiselta kannalta, on vastaus c^kä toisenlai­nen.
Saattaa ihn^ä tapauksia» jotka tekevät yälttämät-töroäksi
poliittisen hiurhan. Mutta minä en saarnaa
tätä oppia seuroissa, sillä varain harvat kykenevät, yiur
märtämään sitä'^ (Gömbös on yhtä itiserakas kuin jul­kea
väheksyessään seurapiiriensä l^äsityskykyä! > Jos
kaikki käy hyvin j a teko suoritetaan valtion hyväksi,
niin . . . Onhan asioita, joita suoritetaan,, Jurtta-j^l
ei; puhuta. Jos te tulette litpkseni jJa kysytte, oiäcö' l u ­vallista
tehdä vääriä tuhannen frangin setelejä, niin en
Vastaa tähänkään kysymykseen^^ .
;:Tähän tapaan jatkui haastattelu. Suurkpnnain haas­tattelu
on, näet, meidän päiviemme porvarillisten leh­tien
himoruokaa. Ja heitä kutsutaan tietysti kunnialli­siksi.
Vieläpä oletetaan heidän joskus suorittavan joh­tavaa
osaa^ Porvarillinen yleisö nauttii jännittyneenä
heidän lurjustoimistaan. Ja mitä tulee Gömbösiin ja
länen hengenheimolaisiinsa, ovatkin he antaneet por­varillisille
nautinnon ^^aihetta jo vuosikausia enneh vää-ränrahantekojuttua.
Hehän o\'at vuosikausia raiskan­neet
Unkarin työväenluokkaa, metsästäneet, murhan­neet,
hukuttaneet ja kiduttaneet proletariaattia. Kuinka
le eivät olisi kunniallisia, jumalisia ja porvareille esi­merkiksi
kelpaavia, kun he vielä kaiken lisäksi suojaa­vat
muidienkin maiden murhaajia ja tekevät väärää ra-haa.
Onhan siinä kerrakseen meriittiä!
Asema Engrlannissa
Maan työläisille osbttamassaan julistuksessa korostaa
Englannin Kommunistipuolue, kumka taantumus varus­tautuu
hirvittävään hyökkäykseen työläisiä vastaan.
aitsi 12 kqmmunistituomiota, on Walesissa tuomittu
60 kaivostyöläistä vankeuteen. Kaivostyöläisiä ja rau­tatieläisiä
uhataan palkanalennulöella ja työajan p i ­dennyksellä.
Hallitus on työttömyysavusttdcsen. IjuOf
nontamishankkeissa- Vastakohtaisuu^t ovat kehitty­mässä
avoimeksi taistelidcsi. Sen vuoksi on työläisten
ryhdyttävä yleishyökkäykseen. Koko työväenluokan on
vaadittava tuomittujen vapauttamista, avustuksen säi-yttämistä
työttömille, kunniallista alinta palkkaa ja
työväenpuolustusta hyökkäävää fascismia vastaan.
Neljän mustankaartin palkatun murhaajan saatua äs-cettäin
kuolemantuomion — mutta varsinaisten murlia-suunnittclijain,
ylhäisten lurjusten jäätyä rankaisemat-
— on Saksassa jälleen alettu tutkia samanlaistavita-
>austa, missä muuan luutnantti on uhrina.
On vielä epätietoista, kuinka monta omaa jäsentään
>orvarien murh^aarti oh surmannut. Toistaiseksi on
saatu selville 12 tapausta, mutta lienee tämä vasta a l ­ena.
Murhaajista on 15 tuomittu, 7 istuu tutkintovan-ceudessa.
8 on paennut.
Järjestön työläisuhreista ei tietysti ole yritettykään
tehdä mitään tilastoa^
Levottomuutia j * •fcritukldE
porTantleirUsK ^
O i v ^ I i n e n porvarillinen yhteis­kunta
on kivun luokassa kaikista
demokraattisista kaunopuheista huo­limatta.
Ilma on n.k. parlamentti-ikävystymisen
kyllästyttämä, eletään
melkein ratkaisemattomain hallitus­pulien,
tehostetun luokkakamppai­l
u n , f acisti- j a proletaarisen dikta­t
u u r i n kaudessa. Vallitsee kaikkea
muuta kuin demokratia. Taikka" sit­ten
tarkoitetaan demokratialla jo­takin
erittäin hämärää. /
On jouduttu niin pitkälle, että
yksinpä johtavat demokraatitkin o-vat
alkaneet käydä jossakin määrin
levottomiksi. Ja nyt uuden vuo­den
jälkeen on suuri demokraatti­nen
lehti,' Prager Presse, saanut
sellaisen ,kelpo päähänpiston, .että
ön'- imhnÄ?toiiii^eii' 'Tiahsamvälisen
kiertokyselyn demokratian huippu­j
en parissa^ ^'demokratiasta j a par-lamenttarismista,
niiden vaikeuksis­ta
j a näiden-t^tkaisusta." c
Lehdelle voidaan olla kiitollisia.
Se on' saamallaan 42 lausunnolla
tarjonnut oivan näytekartan kan­sainvälisen
demokratian eri pääma­joissa
vallitsevasta sieluntilasta.
Vastaajat ovat yleiseen^ varsin e-dustavia
demokraattisia persoonalli­suuksia:,
kautta maiden tunnettu^
professoreja, nykyisiä j a e n t mi­nistereitä,
liberaaleja yhtä hyvin
kuin sosialidemokraattejrii Viimek­simainittujen
joukossa esiintyvät m.
m. saksalaiset Scheidemann j a Loe-be,
englantilaiset Henderson, Snow-den,
Webb, ranskalainen Blum, y h -
d y ^ a l t a l a i n e n Hillquit, tanskalainen
Stauning. Muista suuruuksista mai­nittakoon
; pariisilaisprofessori A u -
lard, ent. pääministeri Painleve, so­siologi
JR. Miehels, Miljukoy, Tshek-koslovakian^
ntinisteripresidentti B e -
nesh jne. ,.-
VastJBiUsten lähettäjät ovat kiel­tämättä
edustavia. Ja mitä he sit­ten
sanovat?, 65 leveää palstaa kä­sittävät
/vastaukset sisältävät paljon,
jä paljon riatiriiteiBta./fliayk^inme^
^S^t^iliumäan k ^ i i i ^ i m ^ , n i i ­tä
huo 42 herrasmiestä ovat esit­täneet,
virheisiin ja vajavaisuuk­siin,
joita he toteavat nykyisessä
demoktatiassa j a parlamenttarismis-sa.-;
Kritiikki oh' varsin vuolasta. Sii­nä
viitataan-' alitnisiin ministeripu-l
i i n , pärlahienttien suunsoittoon
miitta;.kyvyi^iSmyyixen'^'saada käy^;
tännössä . aikaan j o t a i n laatuunkäy­pää
» osoitetaan kuinka porvarilli­nen
parkuneatti on kyvytön ratkai­semaan
asuntopulaa,' järjestämään
tyydyttävästi terveydenhoitoa ja
sosialivakuutust^ kuinka sen ole­mus'
ei oW tekoa vaan raportteja
j a lörp&tystä;.'ja ttihnustetaaln, et­tei
kukaan ole vallitsevaan systee­miin
tyj^yväinen. Demokratia on
päätöksistään'vailla selvyyttä j a no.
Suht«|llinen v a a l i t p a L
i m ^ t a T f U t * ^ a ! i » l i ^ ; ^ ^ 1 ^
Sänny^ toinjettomuutta -monien pik­kupuolueiden'Jcantta,
liiin että on
inahdotbnta litbda enemmistöpuolu-,,
eita, ja On' turvauduttava sieta-m'
3?ttomään kokoomuspolitiikkaata.
Jotkut näistä herroista ovat ylen
suorasukaisia. Niinpä puhuu ' z y -
richiläinen, prof. F r . W. Foester
demokratian nykyaikaisista "neljän
vukon valtidmiehistä" ja "eräistä
; oi^glöreistä, j o t k a ovat hetken o i ­kusta
taikka massan suosiosta pääs­seet
pinnalle." Hän lainaa edel-een
ilmaisua: '*'Tyhmä kuin koko­nainen
komiasioni". Ja, muudan
puolalainen ^demokraatti, Swieto-ohovski,
väittää, että usein "ne,
öiden pitäisi istua linnassa taikka
alimmalla koulupenkillä, istu-vat l a ­kiasäätävässä
kansalliskokouksessa."
Parlamenttaarinen rappio joh­taa
fascismiin, j a prof. Aulard o-soittaa
vaaran, mikä ilinenee siinä,
ett^ ent. presidentti Millerand leik-cii
ranskalaiseksi liitussoliniksi tulo-ajatuksella.
Englantilainen Cole
näkee niinikään fascismissa vaaran
Englannin osalta.
Erittäin mielenkiintoista on, että
monet näistä tunnetuista .demokraat­tisista
suoruuliista' tui)iiiluStavat- e-nemmän
tai vähemmän suolikaan,
ettei ole Uinkaaa olemuMt initain
demokratiaa.
" V a l l i t s e v a hallitussysteemi on de­mokratian
heneren - vastainen."
(Prof. Eleutheropulos, Zyrich).
Prof. Miehelä puhuu demokratian
kulisseista, prof. Coppenheimer
mainitsee Englantia "feodäali'valtio-na,
jolla on demokraattinen j u l k i ­sivu."'
Prof. Macek myöntää, että
kansa ei v t ^ e l l i s u u d e s s a ''hallitse
itseään vaan valitsee' vain hallitsi­j
a t . " Varsin arvokas «n geneve-laisprof.
Ehipratin tunnustus, et­tä
kaksikamarijärjestelmä on vanhan
monlirkkivallan jätteitä. Vieläkin
ar\'okkaampi: on prof. Aulardin o-soitus,
että Ranskan senaatti veto-oikeutensa
kautta, estää jokaisen
haluamansa kansan valitseman edus-tajakamarin
päätöksen. Niin, tä­mä
senaatti on, k i r j o i t t a a Aulard,
taantumuksellisen kansalliskokouk­sen
V . 187Ö snoranaisesti tässä tar-j
koituksessa luoma, syntynyt suora­naisesti
demokratiaa vastaJan. -Kai­k
i l l a ylähuoneilla on luonnollisesti
samalla tavoin tehtävänään. taUtella
kansaa vutaait.
Prof. Foerster tekee seuraavan
yliteenvedon: "Demokratiasta .on
tullut yleinen sekamelskainen val­lan
harjoittamisen kilpailu, missä
pahin k l i k k i v a l t a vaihtelee kulkutau-dinomäisten
joukkomielenalain dik­t
a t u u r i n " k e r a . " ' Prof. latisuii:
"Parlamentti on pääasiassa jarru-tuslaitos:
siltä älköön odotettako
liikettä eteenpäin. " Ja lausunton­sa
' l o p i i s s a selittää tämä auktori­t
e e t t i : "Parlamentti käolee perih-tätsHPaisessa'-
-muodossaan soveltu-mispuutteessaan
uusiin poliittisiin
vaatimuksiin ja omien virheelli-syyksiensa
jatkuvan kasvun kautta,
joista ensi kädessä voitaisiin mai­n
i t a kyvyttömyys opportunistisiin
j a hedelmällisiin alptteihin. Sen
rappeutumista jouduttaa sen vas-tustusvbiman
puute tunneluluecn
nähden rahavallan taholta, turme.
lukseeh, joka lehdistön Jcautta vai­kuttaa
yleiseen mielipiteeseen ja
kaikissa vaaleissa, kaikissa parla-menttiäänestyksissä
aaioUta, jotka
koskevat suarteolliauiMien harjoitta-jain
ja rahamiesteti etuja. Parla-menttarismi
näyttää yhä enemmän
^a enemmän vastaavan harvainval­taista
porvaristoa mutta ei demo­k
r a t i a a . " '
R e v i e w ' o f Revievrsin toimittaja
Steed on tehnyt yhtä syvällekäypiä
ha'vaintöja Akuin Dupratkin. Steed
sanoo: ^'Toinen jatkuva parlament-
-tarismin h " o " o " maineen syy o l i
tärkeiden parlamenttaaristen ryh­mien
palvelevaiauudessa. voimallisia
taloudellisia tai luokkaetuja koh­taan."
Näin pitkälle suuressa kiertokj'-
sclyssä esiintuoduista katsantokan­noista
demola-atian . sairaudesta.
Seuraavassa ^. mrtij^kelissa ; koskette
ieimhev. . täilaäili ISSkärinfuvottelun
käsityskantoja deihokrätian taudin
parantamismahdollisuuksista.
T^äeniniliisi Bel-
^ s s a
Keskustelu» siiia RuoUissa
Ruotsin sosdemien pää^änenkan-nattaja
tiedottaa suurilla otsikoilla
työväenmiliisin muodostamisesta B e l .
giassa fascistiliigoja vastaan, «samal­l
a kun lehti ilmottaa, että Belgiassa
o n 600,000 miestä valmiina astu­maan
työväen puolustuskaartiin.
Syi-hä iniliisin muodostamiseen m a i ­nitaan
se, että 'viime aikoina on " i l ­mestynyt
joukko fascistisia yhteen­liittymiä.
Vaara ei kuitenkaan u h ­kaa
näiden toistaiseksi varsin vähä-
, L ^ t ^ Yh-dii#
tirlu»n V n e s i l ^ pidettiin
Labor Temppelissä lauantaina, maa­liskuun
is päivänä. KonventsionX
alkoi kello- 2.45 iltapäivällä j a päät­t
y i 7.30 i l l a l l a . Saapuvilla o l i v i i -
sikymmentäkohne edustajaa, edus­taen
Toronton tähän liittoon yhty­neitä
e r i u n i o i t a j a m u i t a työväen
järjestöjä^ Kommunistit, unionistit
j a kaikkiin eri poliittisiin katso­muksiin
nojautuvat e d u s t a j a t . istui­vat
sekaian, jokainen ; , o t t a ea pai-,
kafc; .minkä'.ha^^ ja" mikä ' s a t t ui
olemaan tyhjänä.
Tämän liittoutuman tarkotuksena
Torontossa on ollut nraodostaa y h -
teisrintonia käytännöllisessä työvä­enluokan
' p o l i i t t i s e s s a taistelussa
porvaristoa vastaan, erilaisista kat­somuksista
huolimatta periaatteissa.
Vuosikertomus j a toimitsijoiden
raportit ei'vät synnyttäneet suurem­paa
keskustelua. Tuloja on ollut
vuoden kuluessa 5.45 j a menoja
$896.80, j o t k a menot' pääasiallisesti
muodostuu liiton johtamista vaali­taisteluista,
kunnallisvaaleista ja, 'vii­me
syksynä Dominion vaaleista.
Näissä vaaleissa nykyhetkellä To­rontossa
on päätarkotuksena ollut
agitatsionityön tekeminen, jouäco-j
e n herättäminen työväenluokan i t ­senäiseen
poliittiseen toimintaan.
TTulevalle toiminta'vuodeIIe puheen­johtajaksi
•valittiin Muldowney, 'va­rapuheenjohtajaksi
Moriarty, k i r j u ­riksi
edellee^ Robinson, sanioin^edel-leen
rahastonhoitajaksi irardneT, ja
johtokuntaan Beard, Loan, Larkin,
L a i n g j a Young.
Edusti^jiksi Canadan Työväenpuo­lueen
Ontarion jaoston konventsio-niin,
joka alkaa pitkänä perjan­taina
Londonissa, v a l i d i n toverit
Robinson, Mpriajs^y j a Custance. •
Suurimman keskustelun synnytti
L R. P . A . nimen muutto, j o l l a tä­mä
liitto tunnetaan. Keskustelu o l i
väliin kuumakin, vaikka nimen muu.
tosehdotus e i sisältänyt yhdenkään
pykälän muuttamista sääntöihin.
Neljän -vuoden ajan Toronton kau­pungissa
ovat L . R . P . A . nimen a l la
erilaiset työväen järjestöt johtaneet
yhtenäistä poliittista taistelua. Tä­mä
nimi on kuin kevään ensikukka
Toronton erilaisiin kateomukäin n o ­jautuviin
työläisryhniiin nähden, j o ­ka
on pysyvästi toiminutJ koettanut
saada innostusta yhteisen toimin­taan,
mutta uusi nimi voitti tässä
pätöisten järjestöjen taholta, joihin
tähän mennessä on liittynyt vain
nuorta ^äärimäisyysainesta. Mutta
konser\'atiivit tuntevat tosissaa-n me­nettäneensä
herravallan maassa, ja
monet merkit osottavat, että he a i -
kovat käyttää fascistista liikettä ää-rimäisenä
keinona murskj^takseen
työväenluokan vallan, tuen j a mie­huuden."
Lisäksi on Belgiassa p i ­detty
fascistisia mielenosotuksia var­sinkin
joku aika sitten, jolloin eräi­den
hajotettujen rykmenttien liput
piti luovutettaman sotamuseolle.
"Virtaukset ovat niinmuodoin i l ­meiset.
SuuVkapitaali j a rahavalt^-
aat ylipäänsä varustautuvat 'väki­valtaisin
keinoin nujertaakaeen de.
mokraattisen järjestelmän, minkä
kimppuun he eivät ole päässeet l a i l ­lisin
taikka parlamentaarisin kei­n
o i n . " Ja manifestissai minkä Bel­gian
sos.-dem. puolue on antanut,
lausutaan: "Fascbtien on tiedettä­vä,
että väkivaltaan tullaan vastaa­maan
väkivallalla j a että hiokkajär-jestöissään
yhtyneet työläiset ovat
tästä lähtien valmiit tehdäkseen
>kaikken»^i;aaoJBtakseeni;*amt^
mokratiää j a suojatakseen tekoaan
taantuihuksen hyökkäyksiltä. Maas.
sa on 600,000 työläistä, e r i ammat­tien
palkkalaisia, käden j a aivojen
työläistä, jotka ovat vahniina f a s -
cistien ensijjrityksestä, nousemaan
hirvittäväksi liikkeeksi-- salvatakscen
kapinanliehtojäin tien. K a i k k i i n ttir-peellisiin
toimenpiteisiin on j o r y h ­d
y t t y . "
Edelläolevan johÖösta e i " P o l i t i -
k e n i l l e " t i e t e n k i n ole ollut vaikea­t
a todeta, että yksi so«ialidemo3crati-an
kaikkein siuurimmista puolueista
siis oh omaksunut ' käsityskannan,
minkä puolesta luökkatietoiset työ­läiset
ovat kmMoi esiintyneet. Niin,
vieläpä ryhtyy tuo sos-dem. puolue
suurella pauhinalle "työväenliikkeeo
asestamiseep" porvarien organisoi­t
u j a pahantekijäkoplia vastaan. Sen
•vuoksi on:.lehdestä merkillistä, että
Huotsin sosialidemokratia ei ole
suunnilleen vastaavissa olosuhteissa
tehnyt muuta kuin päättänyt -'mo-oUisoida
yleisen mielipiteen", mikä
on ollut yhtä kuin kommunistien
pilkkaamin^if sen johdosta, että; nä­mä
ovat vaatineet "yleisen mielipi­teen"
mobilisoimisen sijasta työvä­enluokan
voimien mobilisoimista tai;-
kotukseen. Eikä täsisä k y l l i k s i . Y k ­sinpä
Göteborgin eheyskongressin
päätöstä vastaan mahdollisen työ.
vaenpuolustuksen_ muodostamiseksi
on sosialidemokraattiselta taholta
hyökätty mitä raivokkaimmin!
J a nyt tulevat kiltit'l)elg^alaiset
sosialidemokraajtit — kuulun hra
Vandervelden puolue •— j a toteut­tavat
juuri tällaisen l i n j a n työv^^r
luokan suojaksi. Olkoonpa vain,
että Belgian työväenkaartin tehtä­vänäi
o n "puolnsfaa uhkaavaa d.^
k r a t i a a " _ t a i k k a mitä ^ W ^
sa, millä on ilmaisunsa sosd*^
korulausesarihstossar. Kyg^n»^-
täten j o k a tapauksessa - • ^
t a t y o ^ ^ n asestamisesta iaaö^
p o r v a r i d u o k k a a . vastaan ^ ^ A '
kun t a e n ainakin ' o d n ' tnSl
taan ."yleisen mielipiteen" vcwi
tomuus, kun taas tosin vahvi£Z'
sen katsantokannan o i k e o i i ^^
mitä luoldcatietoiset työläiset i
propagecranneet'- sosialidemflin^
eh pilkasta j ä vastarinnasta fi^H
matta.;;,
J a " P o U t i k e n " kääntyy niaama.
sialidemokraattisten päämieaten j j . 1
leen belgialaisten sösdejajea' jnjisi.
tun/ päätöksen johdosta setjiaajjlii
kysymyksillä: |
Onko . Ruotsissa edelleenkin o),,
massa sosialidemokraattien myftis.
mää fascismia?» Ja mitä täkattl
sosdemit tehdä siinä tapauksessa i I
t ä vastaan? Aikovatko
omaan' luottad "yleiseen »ieKintet
seen? Aikovatko he turvantna 4. j
mokraattiseen asevel *"
jaan, minkä päälliköt Ittkctrtom
fäscistisiin järjestöihin? Vd aih.1
vatko he seurata belgialaiaten J
luetoveriensa -— ihaillon lua Vai-f
dervelden -— esimerkkiä? Aikovst. 1
ko sosialidemokraatit Inopoa tast^l
l u s t a työläisten yhä voimaiiamaiäj
valveutuvaa vaistoa vastaan tyfi*|
enpuolustuksen tarpeelKsmderta!!
K a i k k i nämä kysymykset ovat Tffil
tauksen veroisia, huomauttaa '%|
litBcen". if
konventsionissa, joka kuuluu The
Toronto Central Council of the
Canadian' Labor Party. Siis voi­daan
suomentaa: . Canadan Työ?
väenpuolueen Toronton ^ keskusneu-vosto.
Uusi nimi e i aseta mitään
työväen osaa erilaiseen asemaanj
vajkka se ensin saattoi siltä näytl
tää. Keskustelussa selveni miten
on johdonmukaisempi kaikkien y m -
inärtää C . L : P . k u i n L R. P . A .
j a kun kuitenkin yhtenäinen toimin­t
a maata käsittävänä tunnetaan k i r ­jaimista
C. L . P .
Tässä konventsionissa ei oikeas­taan
mitään päätöstä tehty, jolla
olisi suurempaa vaikutusta yhtenäi­seen
poliittiseen itoimintaan, pikem­min
tämä on valmistelua Työväen­puolueen
Ontarion jaoston konvent-sioniin
Londoniin, Ont., jonne To­rontosta
menee lähemmä yksi rau­tatien
vaunuji täysi edustajia.
Kirjeenvaihtaja.
Työläisnaisten Yhdistys pitää taas
kokouksensa Princess-kah'vila8sa,
Queen kadulla. Oli aikomus pitää
kokoukset yksityisasunnoissa, mutta
huomattiin, että tytöt eivät mielel-
Neljätpista kuitaigta
terveyssääntöä
. . , M u t u ^ l ^ ^ y a k y ^ t H § y l ^ ks^
ilfiiMtefjinkBisussa oli seuraarät
terveyssääntöä: Paljon raitista l
maa m^ssä oleskelet tai teet 4}St^
käytä !k€'veitä, kookkaita 'ahmir
teitä; kulut» osa ajastasi nllcosaä»-
miseen;^ pialjon raitista ilmaa H»
kuuhuoneeseesi; hengitä sjMi
älä syö l i i k a a ; älä syö paljon lihi
j a kananmunia; syö useita eri h^
r u o k i a ; seiso, i s t u r j a käi^e n-i»
s a ; 1^ vältä myrkyllisiä. apteeUdHJ-keiöi;..
syö hitaasti; pidä itseä pti-t
a a n a ' j a . vältä tautien tartsita^
tee kovasti työtä, mutta mfiii
huvittele j a lepää'; ole äoisen
totuta itsesi olemaan huolista
p a a . " -
.. Siinä niitä alkoi olla säSstfiji
uskonpa ehdottomasti niiden jSt-
'vj^rteenkin, «ikäli kuin ihmisen tff
veys j a sen säilyttäminen on
myksessa. H u t t a ..katsotaanpa lii&>
k a ne ovat mahdolliset toteulli
niiden, joiden elämän kohtalon sfi
raävat tästä n^yisestä voittojSiiSj
telmästä hyötyvät nylkyrit,
listit. Mitähän mahtavat sanoa i *
t i i n ilman saannista työmaiBeisi
sadattuhannet kaivos- j a tehdsdl
Iäiset, joiden täytyy elämäniliii
raataa kosteissa kaivannoissa,
j en j a tuhansien jalkojen syvyyk*
sä, t a i tukahduttavan kuunrisss, U
sevissa, tomuisissa tehtaissa?
"Hengitä syvään", on ykä TM
" k u l t a i s i s t a säännöistä". Jofai»
kovantyöntekijä tietää, koinla ö
raadannassa on tilaisuus "liengi*'
syvään". Simä ei tahdo olla i i
k y l l i n hengittää lyhyeenkään, sfl
t i k k a sitten "syvään".
"Älä syö l i i k a a " , varotetaan Dfä
On se hiton hyvä saiioa sen, j *
jaksaa rekensä vetää väiälia»
syönniUä, mutta kovanty6nteb?5
j o i t a o n miljoonia, on mahdoton ö
t a ohjetta noudattaa, , J
" S y ö vaSlitelevia ruokia." » " '1
pa e i tykkäisi mahdoUisininiaa « c i
muutella ruokalajejansa, m*^*
tenkaän sekään oikein "voAö»
kukkaron kanssa sopusoinnussa,?
kukas määritjtelee suurissa
hausseissa j a metsäkämpillä roo^
listan? , .j
«Seiso, istu j a kävele «lon^
« u t t a mitenkäs pirunlailla
nenkin tekee niitä suorassa, JJJ^
vartalo on työnraadannassa
nyt kumaraan j a jonka jalat,
reumatismin^syömiä kuhmuja »
nä? Olisin Hoinen, jos jota *
täisen säännön" laatijoista^"*
taa ohjeita suorassa o^*"*****.
' " S y ö hitaasti", hihkastaan «
k i n . Mutta yleisenä sä2ntoi»»Jj
yhdea i a n n i n ruokaloina er*'»^
lään mene kauaksi, joten siis edel­Iin
riittävä hitaasti syönniD*. ^
leenkin pidetÄän' kokoukset paikas- \ ^ y s ^ ^ ^ ^ a a m i a i ^ ^y^*'^^.^
sa. joka on kaupungm keskustassa, ^ j j ^ «ärehtimiseen s i l l e ,^
Oma koti vuokrataan ensi sunnun-.' täytyy >'kello seitsemän oH*
taina, joten jokaisen naisen olisi kädessä. u«
välttämättä saavuttava kokoukseen. 1 "Tee* köyas^ työtä, m o t t a^
Ja ' nej karnevaalit, joista on paI-\' kin huvittele ja lepää." *J
j on puhuttu, ovat k^skiviikkoiltena,; " k u l t a i s e n säännön" laatija'
" Ovilippbjen hinta on vain^itiBtäa omt«ta'kokemaksC£t^
on kova työnteko,
raskaan työn raatoj*""
^rit*äa'r*Ifilö5naa iän. Jos *w
17 p.
25c.; vaikka tilaisuus on kymmen­kertaisesti
sen arvoinen. Siis ter-vetuloa!