Vapaus, March 18, 1926

              Torstaina, maalisk, 18 p.—Tanir^ March 18,192C mm
Kuvia iflonnetaah j a raamite--
taan. Myödrin ffltoejä valmis­tetaan.
'
A N T A K A A M E I L L E K O E T US
Toinkinsoii StodSo-
Sintkli Ppreapine
Sky kaupan yläkerrassa
S SIX)TNICB:
\ laha. ja RtBcJcatavarakanppa (
! JAUHOJA JA REHUilA I
I Box 104, S. Porcupine, Ont. 1
SQUTH END
A P T E jEK^^K
filefltä: voitte> saada lääkkeen- <
ne, makeisenne ja^ k a i k k i v i i -
mei^iimmät magasiinit.
Antakaa meille koetas
• Seuraava
Gold Bange Hotell&ta
— Puhelin 119 —
J T. SÄÖTH
Parasta •
Uba- ja RoQkatayaraa
Box 335
S O U T H P O R G U P I N E , ONT.
\ Atvoisaf toverit
I Porcnpiaesca ja ymparittolla!
I Pa^tfaaat puvut halvimmalla
t saatte räätäli J . A . Pirnekaeltit
I South Porcupinessa, Ont.
» Liikkeeni sijaitsee Majestic
I Teatterin takana, A . Grentsin
talossa, r- .•
I T O U H M tyo olette knaile^ ettS |
I^^nniiseii Saunassa |
* OB kiviläjä lämminnä per jän- <
; taina, lauantaina^ j a vieläpä |
* sunnuntainakin. ,
M. KInaianeB, South Porcupine j
KAYKAA
apteekissa saadaksenne tasa­puolisen
kohtelun. Meillä on
suuri varasto lääkkeitä ynnä
sekätavaraa. ^
Graxaefooneja ja levyjä
Suurin varasto kaupungissa.
E«t«te of B. S. PILSWORTH
South Porcupine, Ont.
Vancouverin Ja ympä­ristön
suomalaiset
tilatkaa pavut ja palttoot J . H,
Sweder & Co. ensiluokan räätäli-liikkeestä
427 Seymor St, '
Phone Sey. 8628
Liikkeen puolesta
J. Gröhn.
Rieamabottom & Edwards
Ensiluokan
Liha- j« Ruokatavaraa
Tyytyväisyys taataan
South Porcupine, Ontario.
a n i * n * n * n n * n n i f n*
Pehmeitä juomia
ja
TUPAKKAA
saatavana
A Lindrtk^sin PalloruumMsa.
Teen kaikkea parturin työ­alaan
kuuluvaa työtä sainassa
paikassa.
Frank Alanen
1Wdnfbn i i i i t i^
YS |a pSiva, näytelmä yhdessä
näytöksessä, esitetään ensi lauan­taina
Toironton suomalaisen seuran.
haaiiUa ,967.-Broadview Ave, Oh­jelmaa
on runsaasti, kuten laulua,
soittoa, runoja- y.m. Lopuksi tie­tysti
j ^ n ^ i ^ . . ' O r k e s t e r i 'o"ri saanut
uusia tanssikappaleita j o t e n ' iltan­ne
kuluu mainiosti. Pääsymaksu
tällä kertaa on vain 35 senttiä.
Seuraavana laifantaina on sitten
taas harvinainen tilaisuus, jolloin
esitetään se kauan odotetu. "Räätä-
K Wibhel". Se tulee taas maistu­maan.
. Pitäkää varanne, että ei
ole muualle menoa silloin. Lähem­min
toiste. Katso ilmotusta tästä
numerosta.
Toronton «uomalainen työläia- ja
koulunnoruo. Teitä kutsuu yhteis­toimintaan
kanssaan se osa suoma-laishta
nuorisoa, joka on jo nuo­r
i s on yhteistoiminnan saanut hy­väile
alulle, muodostamalla C. K.
Nubrisolnton suomalaisen osaston.
Kahdessa kokouksessa, jotka pe­rustettu
osasto on tähän mennes­sä
pitänyt, on osastoon liittynyt
jo y l i kolmekymmentä nuorta tyt­töä
j a poikaa. Mutta tämä yhty­neiden;
l u k u on vasta joitakin pro­senttia
siitä määrästä, mitä paik­kakunnalla
on nuorisoa.
Osastoon otetaan jäseneksi 14
ikävuodesta alkaen 23 ikävuoteen
asti, joten työläis- j a koulunuorisoa
on paikkakunnalla tämän ikärajan
sisällä' huomattava määrä. Perus­tettu
osasto ei toimi minkään yh­distyksen
eli ' osaston' alaosastona,
vaajx omalla -itsenäisellä hallinnol­laan,
jonka määrää vaan C. K.
Nuorisoliiton Hittohailinto.
Paikkakunnalla on nuoriaoyhty-miä,
allekirjottaneen tietojen mu­kaan
ainakin kaksi, suomalaisten
keskuudessa, toinen ollen sosialide-mokiattien
hallinnon alainei^ ja
toifiöi yht/mä kulkien Nuori Ca-nada-
nlmisenä yhdistyksenä. Mut­ta
varmia o n kuitenkin se, että näis­sä
molemmissa on oainoastaan kou­l
u - j a työläisnuorisoa, j a kaikki ol­len
tyäläi^nhempien lapsia, joten
pitemmittä selostuksitta olisi suo­malaisten'
työläisnuorison velvolli­suus
yhdistää voimat yhdeksi koko-naisuddeksi;
yhteisvoimin alkaa sel-ventäniään
niitä harhakäsitteitä,
joiden alaiseksi lapsuus j a nuoruus
j o kouluvuosinaan useasti joutuu,
j a monesaa tapauksessa tekee heis­tä
täysi-ikäiseksi vartuttuaan hir­veän
>ic3ipuolisia. Taas kotimaasta
tänne saapunut työläisnuoriso pää-
6e« tässä yhteistoiminnassa ymmär-t
a m ä i a ' n i i t ä monia vaikeuksia ja
v a a r o l a . j o i d e n alaiseksi joutuvat,
myydessään työvoimaansa.
Siis vaan. nuorison oman itsensä
hyväksi muodostettakoon ni^n voi­makas
nuoriso-osasto paikkakun­nalle
kun suinkin on mahdollista ja
mitä useammat kymmenet ovat yh­dessä,
sitä innostavammaksi j a ' mo­nipuolisemmaksi
muodostuu toimin­t
a , ja vain voimakkaan yhteistoi­minnan
kautta voidaan poistea ne
ennakkoluulot," "että tässä m a a ^
kasvanut nuoriso halveksien katse­l
i s i kotimaasta saapunutta nuorisoa",
j a taasen samat ennakkoluulot ovat
vallalla tässä maassa kasvaneella
nuorisolla, "että Suomeste saapu­nut
nuoriso ei heitä tahdo oikein
ymmärtää." Nuoriso kun pääsee
yhteistoimintaan, silloin hälventyy
nämä tällaiset oletetut luulot ja
nuoriso voi käydä koko. innollaan
j a voimallaan työhön nuorison it­sekasvatuksen
hyväksi.
C. K. Nuorisoliiton suomalainen
osasto pitää jokaisen viikon tors-tai-
iltana' niin sanotun ohjelma- ja
vasteanottokokouksen monipuolisel­l
a ohjelmalla, sisältyen ohjelmaan
puhe, laulua, runo, soittoa, keskus­telukysymys:
"Miten parhaiden
voidaan saada nuoriso -mukaan C.
K. osastoon" j a nurkkasihteerin e-dellisen
kokouksen pöytäkirja, n.k.
" k r o n i k k a " . Kaiken ohjelman esit­tää
nuoriso itse. Kokouksen lo­puttua
oh nuorison leikkiä j a tans­sia.
Saapukaa nuoriso nauttimaan i l ­lan
ohjelmasta. Vaikka ette vielä
olisi ensi kokouksessa valmiit l i i t t y ­määnkään
mukaan, tulkaa siitä huo­limatta
tutustumaan ja arvostele­maan,
vastaako toiminta sitä tar­vetta
mitä nuoriso yhteistoiminnas­ta
toivoo. Tilaisuuteen ovat kaikki
tervetulleita.
" Kokoukset alkavat jokaisen vii­kon
torstai-ilta kello 8.30 Suoma­laisen
seuran huoneustolla, 957
Broadview Ave. Muistakaa siis ensi
kokousilta, se on maaliskuun 18
päivä; nuorison itsekasvatuksen, to­veruuden
ja yhteenliittymisen ilta.
— J .
sa, ja että~ sitten vasta . saavutaan,
kuin tanssi alkaa. Luulisi siellä
kaupungilla olevan tarpeeksi iaikaa
olla.' • •: - ^;
Tov. Bruce selosti meille-mistä m e r -
kitykisestä on vallankumoukselliselle
työväestölle oma äänenkannattaja.
Hän ^selosti yksityisscikkoja myöten
millä* l a i l l a useat lehdet nykyaika­na
pialvelevat vallankumouksellista
työväestöä, jk., v a i k k a ovatkin pe-^voimeksi
rustettu ajamaan työ^^nliikkeen
asiaa niin esiintyvät vallankumbnk-sellisen
työväestön ilmiantajina ja
mitä kavalimpina työväen asian pet-täjinäi.
Hän selosti niitä monen
monia keinoja, joita kapitalistilu6k>
ka näiden lisäksi käyttää, pysyäk­seen
yhä siinä yhteiskunnallisessa
mahtiasemassa mikä sillä vielä ny­kyaikana
on. VailänKumoukselli-nen
työväestö, kyetäkseen paljasta­maan
työväenliikkeen kavaltajat ja
kapitalistisen järjestelmän petoksen
sekä sen luokkaluonteen, tarvitsee
kommunistisen äänenkannattajan
joka armotta paljastaa työväen a-sian
pettäjät, j a myöskin sen täy­tyy
ymmärtää koko maailman val­lankumouksellisen
työväestön tais­telun.
Naiajaostomme pani toimeen nais­tenpäivän
illanvieton 7 päivä maa­lisk.,
pitämällä iltamat, joiste tul­koon
sanottua muutama sana. Kap­pale
" L a i n ja oikeuden nimessä"
kuvasi todellisesti köyhän torppari-väen
asemaa jä minkälaisen kohta­lon
omaksi työläisperlie joutuu y h ­teiskunnassa,'
jossa se on mitä täy­dellisemmän
mielivaltaisuuden alai­sena.
Esitys o l i jokseenkin eheää,
j o t a todistaa sekin, että kyynel vie­rähti
usean katsojan poskelle kat­sellessa
työläisvanhuksen j a hänen
lapsensa kohtaloa. Tilaisuudessa
ilmestyi myös nyrkkilehti, joka oli
uutuus paikkakunnallamme, sisältö
ollen etupäässä velvollisuuden täyt­tämisen
kehotus työläisnaisille.
Kun ottaa huomioon naistenpäi­vän
merkityksen kansainvälisenä
juhlapäivänä^ niin voisi melkein toi­voa
tiaisiltamme enemmän sen val­mistelussa.
Mutta ehkä johtuukin
siitä, mitä vähän minä kaipaan s i l ­tä
päivältä,' että eivät kaikki tove-ritteret
voi olla mukana välttämät­tömien
syiden perusteella.
Kuolema kävi j a -katkaisi elämän,
toverien H i l j a j a Kalle Ojasen kuu­dentoista
kuukauden ikäiseltä po-jalte,
Yrjö Johannes Ojaselte, jon­ka
saattoi haudan poveen äiti ja
isä j a kaksi siskoa muiden toverei­den
kanssa. — Logger.
SOUTH PORCUPINE, ONT.
Maaliaknun € p. oli tov. Bruce
puhumassa "Worker"-lehden hy­väksi
toimeenpannuissa iltamissam­me,
joihin osanotto oli kokolailla
hyvä. Ainoa mistä täytyy mainita,
että useat meidän rivimiehistämme
olivat jääneet pois tilaisuudesta,
ja osa saapui tilaisuuteen niin
myöhään, että puhe oli joksikin lo­pussa.
Ei suinkaan nyt kaikki o l ­leet
osastomme jäseniä jotka sillä
tavalla kunnioittavat puhetilaisuuk­sia,
mutta pitäisi meidän Jo nyky­aikana
kyetä näyttämään esimerk­kiä
tällaisissa tapauksissa, että ei
se tanssi sentään ole kaikki kaikes-
South Porcnpinen kaivajat, otta­kaa
huomioon. Mine Workers Union
deliketteinä on nyt kolme hyvin
tunnettua toveria tällä paikkakun­nalla.
Voitte siis kaikella luotta­muksella
kääntyä heidän puoleen­sa.
Järjestystyö onkin hyvällä a l u l ­la:
Mine Workers' Unio on yleinen
canadalainen kaivosmiesten unio,
johon tämäkin entinen Porcupine
Miners' Unio yhtyi. Unio-osastom-me
ei siis ole mikään pikku r y h -
mäunio, ^vaan koko maata käsittä­vään
kaivantomiesten nnioon - k u u ­luva
osasto. Koko maata käsittä­vään
kaivantomiesten unioon- kuulu­vana
onkin tällä osastolla elämä
varmaa ja taattua. ' Kaiyantomie-het
järjestyvätkin kautta maan kai­k
i l l a kaivantoaloilla. ' Njjkyään o.
vatkin. j o kivihiileen kaivajat, järjes­tyneet
koko tiiviisti Mine WorkerS*
Unioon, ja tämän kevään aikana
pitäisi kaikkialla kaivantotyöläisten
järjestäytyä unioonsa.
Mitä hyötyä on kuulua unioon?
Monikin ajattelee, että eihän siitä
minulle ole mitään hyötyä, eihän
unio voi koskaan niitä rahoja te­kaisin
maksaa mitä siihen jäsenenä
ollessa joutuu uhraamaan, j a j o s s i i ­hen
kaikki kuuluisi niin eihän se
saisi muuta kun lakkoja ja rette­löltä
aikaan, jossa menettaisi mon­ta
työpäiväänsä j a jopa voisi jou­tua
kokonaan pois komppaniasta.
Kun tässä oikein on nuukana, niin
kyllä tässä vielä säästaä niin pal­jo,
että voi muuttaa paikkakuntaa,
jos sattuisi komppania palkkoja las­kemaan.
Menee sinne missä saa
parempaa paikkaa. Vielä yleisempi
ajatus tälläkin paikkakunnalla on,
että kun olen oikein nuukasti, niin
säästän jonkun kymmenen tuhatta
Suomen markkaa, j a sitten takasin
Suomeen nauttimaan tuhatjärvien
sulosta lopun elämääni. Hitto vie­köön
heidän unionsa, siihen en a i ­nakaan
lanttiani lykkää!
Katselemme tämän viimeisen aja­tuksen
todellisuutta ensin. Kuin­ka
harhaan johtavia ne vanhat t u ­hatjärvien
maaita rakennetut tuu­lentuvat
ovat.
On te.sif että monikin itseää^ k i u ­saamalla
saa säästöön jonkun tu-hatmarkkaa.
Sitten i l on kaiho r i n ­nassa
lähtee tuhatjärvien maata
kohden. Oaihan sieUä armas, isä,
äiti, kaikki ystiivät j a kaikki tot­tua.
Vaan kuinkas on käynj^
kun onnentupa smne on rakennet­tu.
Saanut jonkun pienen maati­lan.
'Siinä . e i olekaan pärjännyt,
aS& siinä p i l k i n paljon enempi r a ­han
menoa kun osasi ajatellakaan.
Rahat lopjpuL Elämä käy kiusal­liseksi
j a tulee r i i t a ystävien kes­ken
velkataakan puristaessa, jota
j o sattunut saamaan. N2?t tie
uudestaan Amerikaan;
onhan siellä tuttava joka laittaa
p i l e t i n . : • .
Täällä on palkat laskenut sillä
aikaa, siksi, kun miehet eirät ole
kuuluneet unioon, jotta olisivat voi­neet
tabtella palkkojen laskemista
yastaan.i On saapunut tänne. Ei
saa työtä, ja jos sattuukin saa­maan,
on pfdkka niin pieni, että
ei voi tulla toimeen. Säästämi­sestä
ei ole puhettakaan, vaikka
kuinka yrittäisi. Joutuu kiertele­mään
paikasta toiseen, etsimään
parempipalkkaista työtä, vaan - t u ­loksetta.
Niin on tullut michesta
kaikille tuttu "hoopo."
Ketä hyödytti ne 'rahat, jotka
tienasi ensi ^reisulla ollessaan? Ne
rahat joutui kaikenlaisten verojen,
suojeluskuntien, kirkon ja monen
muun nilviäisen saaliiksi, tahi oi­keammin
niille, jotka saavat naut-
'tia todellisesta tuhatjärvien sulos­ta;
ryöstämällä työläisten työn t u ­lokset.
Suomen porvaristo hyötyi
ainoastaan siitä, että itseäsi kiu­saamalla
j a .henkesi alttiiksi pan­nen
säästit joitain tuhansia.
M i t a taas tulee unio(^n kuulumi­seen
j a lakkoihin, niin ne ovatkin
tärkeimmät aseet työläisille taistel­lessaan
oikeuksiensa puolesta. Il­man
taistelua ja uhrautuvaisuutta
ei myöskään mitään voiteta. Kun
otamme huomioon missä työläiset
kuuluvat kaikki unioonsa; esimer­k
i k s i New Yorkin puutyöntekijät,
rapparit, muurarit, kivenhakkaajat
j a monen muun työntekijät, jotka
kuuluvat unioonsa. Mitä he saa­vat
palkkaa? ''Kymmenestä j a puo­lesta
dollarista neljääntoista dolla­r
i i n asti kahdeksantuntisesta päiväs­tä.
Täällä kaivantomies saa kes-kimiiärin
vaivaisen $4.50 päivässä,
epäterveellisessä ilmassa työsken­nellen
ja aina ollen tapaturmalle
a l t t i i n a .
Vertailemalla naita palkkoja, on­han
liki kymmenen dollarin ero päi­vää
kohden. Ei suinkaan heidän
työnsä ole tuottavampaa laadultaan
kun on kuUiui kaivaminen, josta
jää miljoonia -puhdasta voittoa k a i -
vantokäpitolisteille. E i , vaan päin­vastoin,
nämä työalat ovat maail­man
tuottavammat. Mutta New
Y o r k i n rakenhus- j a ;,monet muut
työläiset ovatf^ärjestynieitä. He kuu­luvat
unioonsa, he panevat palk­kavaatimuksensa
isännistölle lakon
uhalla. Nyt^ heillä on vaatimus,
kuten lehdistä on nähty, kuusitoista
dollaria päivälle. Eikä heidän palk­kansa
ole kohonnut vain sillä,' että
"varrotaan kevättä, kyllä palkat
nousevat". Heidän on taytypyt ai­na
.taistella saavuttaakseen parem­mat
elämisen mahdollisuudet.
Albertan kivihiflen kaivajat ovat
Mine Worker3' Union jäseniä, ovat
lakkoutuneet jo useamman kerran.
Viimeisen lakkonsa hävisivät, vaan
siltikin heidän varapresidenttinsä,
j o k a täällä nykyään on järjestä­mässä
kaivantomiehiä, - sanoi, että
' ^ i m e r k i k s i Drumhellerissa ansaitse­vat
kaivosmiehet enemmän kuin
täällä, ollen palkka ainakin kahta
dollaria parempi. Nova Scotian k i ­vihiilen
kaivajat kävivät ankaraa
lakkotaistelua monta kuukautta ja
jonkinlaisen välisopimuksen perus­teella
palasivat töihin j a nyt on
heidän päävaatimukseensa täytynyt
hiilikomppanian myöntyä. Bescon
on taytynyt antautua.
Tiiviisti unioonsa järjestäytymäl­lä
tulevat työläiset saamaan monin
kerroin uhrautuvaisuudestaan palk­kion.
Alkakaamme kevätryntayär
E i komppaniat iteestään kohota
palkkoja, vaan meidän on pantava
palkankorotusvaatimus isännistölle.
Jokainen mies joka työskentelee
kaivantoalalla, yhtyköön unioon jä­seneksi.
Silloin voimme tukea itee-ämme
ja tovereitamme riitaisuuk­sien
sattuessa.
Neljä veljestä
Eräässä lukemattomista vanhan
Venäjän nihilLrti-oikeusjutuista lau­suttiin
jyrkkä tuomio kertomukses.
ta, jota silloisten vapausliikkeiden
aikana taantumusta vastaan oli le­vitetty
kautta Venäjän, missä ta­lonpoika
huokasi j a valitti.
Oli kerran neljä veljestä — niin
alkaa tamä "kertomus kansalle" —
j o t k a elivät suuressa metsässä, mis­sä
olivat täysin tietämättömiä mui­den
ihmisten oleniassaolosta^ Mutta
eräänä päivänä joutuivat he kar­hunajossa
vuorenhuipulle, missä sai­vat
ensi kerran nähdäkseen ulko­maailman,
Tiäkivät Icyltä, seutuja ja
ihmisiä, jotka viljelivät maata. He
päättivät een vuoksi tutustua tähän
uuteen maahan j a ottaa selvän s l -
yistyneiden ihmisten elintt.Toista.
He päättivät sen vuoksi jokäldn
ajaksi erota j a matkata e r i suuntiin,
yhtyäkseen tämän jälkeen uudelleen
j a venatakseen toistensa keitomnk.
sia saadakseen selville, : missä i h ­minen
eli onnellisimmin.
Vanhin, • Ivan, lahti pohjoiista koh­ti.
Saavuttuaan erääseen kylään
alkoi hän ihmetellä nähdessään ta-lonpiojat
ankarassa työssä polttavan
auringon alla -^^ tilanherrain laiskana
seuratessa näiden uurastusta. Kua
hän rohkeni tehdä huomautaksia tä­män
johdosta, oli tästa ainoana seu­rauksena
saamansa selkäsauna, mis­tä
hän sai oppia, että " l a k i j a oi­keus"
oli yhtä kuin, että rikkaalla
oli oikeus kiduttaa köyhää, j a etta
köyhän oli ^ alistu|Aava kaikkeen ja
aina vaiettava, niin, jopa ryömit­tävä
'toisten jaloissa. Myöhemmin
kertoi hänelle muudan vanhus, min.
kä kanssa hän kallisti kulhoa, että
talonpojat olivat olleet henkiorjia
aina siihen asti, kunnes tsaari va­pautti
heid^it, j a että ylhäisistä va­littiin
erotuomareja," jotka * antoivat
köyhille vain huonoa maata j a kut­suivat
sotilaita ampumaan niitä, jot­ka
ottivat välittääkseen.
Kaikkea tätä pohtien vaelsi Ivan
edelleen. Hän vieraili monissa kau­pungeissa
ja kylissä; kaikkialla oli
elämä talonpojalle katkeraa. Lo­puksi
joutui hän näkemään sellais­ta
pitäjänpampun harjoittamaa sor­toa,
että talonpojat tekivät kapi.
nan. • Poliiät saapuivat palldcakun-nalle
ja vangitsivat Ivanin kapinan
alkuunpanijana, j a hänet karkoitet-tiin
Siperiaan.
Samaan aikaan oli toinen veli,
Stefan, lähtenyt etelää kohti. Tääl­lä
tapasi hän muudanna päivänä hal­lituksen
erotuomarin, joka koetti
pakottaa talonpoikia ottamaan vas­taan
arvotonta maata, -minkä hän
halusi luovuttaa näiden osalle. Kun
talonpojat kieltäytyivät suostumasta
tähän, kutsui erotuomari paikalle
sotilaita, jotka hyokk^vät 'kansan
kimppuun. Tätä seuranneessa tais­telussa
surmasi muudan nuori soti­las
isänsä. Kauhistuneena isänsä
veren näkemisestä kääntyi, sotilas ja
iski kuoliaaksi erotuomarin, jonka
käskystä isänmurha oli i johtunut.
Talonpojat löivät tämän jälkeen
muut sotilaat pakoon, j a Stefan .piti
talonpojille puheen, missä lausui, et­tä
talonpoikain oli yhdyttävä muu.
hun kanshan Ja että koko VenäjBn
väestön olisi noustava ' vastarintaan
eikä enää panna luottamusta tsaa­r
i i n . "Minusta tuntuu häpeällisel­tä,
etteivät näin monet miljoonat
ihmiset voi tehd? 'mitään itsensä hy­väksi,
vaan aina luottavat toiseen."
Mutta talonpojat vastasivat vain:
"Meidän pitäisi antaa sinulle .mää­räämisvalta
puheesi takia." Ja lo­puksi
tekivätkin he niin. Stefan
lähetettiin Siperiaan organisoimaan
kapinaa.
Kolmas veli, Demian, oli vieraillut
Ita-Venäjän kaupungeissa j a uuras­tanut
niissä ankarasti. Mutta mi­ten
hän raatoikin, saattoi hän töin-tuskin
pitää yllä henkeään. Hän
ei voinut millään tavoin hankkia
rahoja, sillä työnostajat piti ne hy­vänään.
Eräänä päivänä oli hän
paikalla, kun eräät talonpojat kiel-taytyivät
maksamasta verojaan, mai­niten
menettelynsä syyksi, etta o l i.
vat liian köyhiä tähän. Tällöin
lähetettiin viesti papille, joka ke-hoitti
heitä tottelemaan esivaltaa,
minkä jälkeen Demian alkoi järkeil-lä
asiasta, minkä loppuna oli, että
hänetkin karkoitettlin Sioeriaan.
Tänne lähetettiin suunnilleen sa­moihin
aikoihin ilfeljäskin veli, Luka.
Hän oli niin ihastunut nähdessään
luostarin j a sen valkeat muurit, v i ­heriän
katon j a kullatut kupoolit,
jotka kohosivat puiden lomitse kal­liolla
virran partaalla, j a huumau­tunut
niin kirkon sisustasta, missä
pyhissä vaelt^ijat. polvistuivat, mun­kit
vebasivat, vahakynttilät paloivat
j a pyhäinsavut tuoksuivat, että hän
pyysi saada lupaa elää siellä palve­lijana,
kun ,hän piti luostaria py­hänä
paratiisina. Mutta hän huo­masi
sitten kauhistuksekseen, että
munkit olivat siivottomia ilvehtijöi-tä
ja päämunkki petturi, j o k a käytti
mekaanisia k^/inoja puristaaksecn
kyyneleet "ihmeitätekevän kuvan"
silmistä jä rahoja usliovaisten tas­kuista,
Yrittaessään tuoda julki
räitä petoksia, otettiin Luka kiinni
ja lähetettiin, kuten kolme veljeään,
Hiperiaan;
Tiellä, joka johti "rakkaalta äi­diltä".
Venäjältä, äitipuoleen, Si­periaan,
kohtasivat nuo neljä veljes­tä
toisensa. Vertaamalla havainto­jaan
tulivat he siihen loppupäätök-seen,
ettei ollut ainoatakaan paik­kaa,
missä köyhät olisivat olleet on­nellisia.
Mutta aika oli tuleva —
siitä olivat he yksimielisiä —, j o l ­loin
kansa nousisi kapinaan j a se
voittaisi sortajamta: köyhät saisivat
tamän jälkeen elää levossa ja rau­hassa.
Tämän jälkeen onnistuivat
he kaikki pakenemaan.
J a siitä lähtien ovat he vaeltaneet
Venäjää, koettaen herättää talon­poikia
taisteluun. He matkaavat
kohti pohjoista, etelää, itää j a länt­tä.
Kukaan e i tunne h e i a , kukaan
e i näe Tieita, mutta kaikki saatta-vat
kuulla heidän ääneen heläjävät
sanansa. — N i i n päättyy Icertoaras
neljästä veljeksestä.
Soo, Ont,y Ilmoituksia
HUOMATKAA!
Olen mnnttannt leipuriliikkeeni nateen ajanmukaisempaan paik- j
kean 201 John St. Toivon edelleenldn suomalaisten Jcanttatosbuf '
Finaiah Bakery.
••nn«nniaiina«
A. A N C I L A
Saali Ste. Marie, Ont. —
m--'^^^-^-^-^-^—•n»ainin«nMW«»«*«>*
Phone 1872^.
TPORU^#^ uraMsijat
SÄHKöt/UilPEITA J A R A D I O J A ~ 134 Gore St.. SOO, ONTARIO
iliiÄ..
mmk
S A U L T S T E . MARIEN ja yin|>irutoB anoraal. viesto tehkää ntlolcMnae
COGHRANE-PUNLOP RAUTAKAUPASTA
Kaikkea rautakauppa-alaan kuuluvaa tavaraa saatte varmasti halvemmalla':
k u i n pienemmistä liikkeistä
COCHRANE-bUNLOP HARDWARE LIMITED
Sault Ste. Marie. Ontario.
HUONEKALU UUTISIA LEMATLTA
JOS tarvitsette toloustarpeita, käykää meillä. Aina varastossa uusia j a \
vanhoja tavarofV, Me olemme tilaisuudessa antamaan helpoimmilla h m - :
noilla. Aina hyvä varasto.
I ^ A Y FURNITURE
Cor. W«lllnBton & North St. — Puhelin 2098 Saul» Ste. Marie. Ont.
IHBE a IMED
Lautoja, ra*I>pi lätsojä, päreitä, dvi raameja, "Seaman K e n t V permun-totarpelta,
"Ruberold" kattotarpeita. Kaikenlaisia rakennuatfldrp^ta.
relephone 104. 479 Bay St., Sault Ste. Marie> Ont.
Puku tai PääUysiakld
GEORGE CURRY
— i>nhelin 104S J — ^
361 Queen St. - — — — ^ Soo, Ont.
t^n>lluokan raataii
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus-1
kauppa
vfiUttaa kaikenlaista enBllookan ra»
katavaraa spkä kailcenlaUt» «Ulb
ten r ^ n a . L i n j a l l a oiljat tehk&ä oi
teksenne osatudcaupasta.
S69 Wellinshton St.. Wett. Oat.
Cen. — Telefooni ISIO F ;
Shoe Skop
41US»
vastaanottaa kaikkea alaan •kUuto-
, vaa työtä.
Hyvä tyS Ja halvat hlnnal. . 1
375 Albert St, W.
/PUHDAS JA HYVÄ LÖYLYNEN
'x; SAUNA
A U G. L E H T O ,
340 Albert St.. Sault' Ste. fMarle,
Metsämiehet käykääpä mtiutta-massa
paitanne.
SUOMALAINEN
304, Albert St.. W.
SAULT STE. MARIE, .ONTARIO.
giistejä huoneita j a puhdasta ruo­koa
saatavana ateriolttein, päivit­täin
j a viikottain kohtuullisilla h l n
noilla. 1
KUSTAA AARNIO. omUtaja.
326 Bloor St Puhelin 1123 W.
V A L M I S T A A /
j a tarjoaa myytäväksi tervey­delle
sopivia juomia
VICTOR LÄHDE
omistaja ^
SAULT STE. MARIE, — ONT.
Meidän hintamme ovat oikeat Soo lire Surgery
GRAVEL BROS.. omUtajat
Vulkaniseerausta j a korjaustyöta
Tarkastakaa meidän
T^iYTTÄ VARASTOAMME
Kuttapcrkkapyöriä J a sisäkumeja
"Palvelus, joka tyydyttää"
147 QUEEN ST., E.
Phone 541
SAULT STE. MARIE. ONTARIO
BARNES DRUG CO.
SnouaUiaen UlketBbaty* apteaUd
Canadan Soossa
Aiaoia Sootaa oleva apteekki, jor
ka ilmatta* Vapaudeaia;
'Oi:'
McFadden&McMfllan
AeiaaaJaJBl. lakimiehet, aoUrlet
K o n t t o r i : '
SAULT STE. MARIE, ONT;
Uriafa MeFadden.: k. C.
E. V. MeMillan.
lifarness ConM
VALJAITA. TELTTOJA, MET-;
SXMIESTEN TARPEITA •
KÄYKÄÄ K K A T S O M A S S A 7
Puhelin 9
Kaupnagintalon •iere^aS*—
SUOMI CAFE
Avoinna joka piivS
RUOKAA JA KAHVIA
TARJOILLAAN
Omistaja
Otto Häkkinen
322 Albert St., W., Soo, Oat.
Liha- ja Ruokatavara­kauppa
71 Cedar St.
Tala^lHMM M4. ^ Box 824.
MIEMI * VALKEAPM
ERIKOINEN HUOMIO ANNB*'
. TAAN SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
Selbirankatohtori
Tarkastetaan X-sähkösädekoneella.
217 Glouceator St. Soo, OnL
— Phone 1306 —
Viidentoista Vuoden kokemus suo-malaisten
keskuudessa. v
Sam Mattsonin
SAUNA
avoinna joka arkipäivä
Coraer
Huron * Albert Street
SOO, ONT.
J . A . Maelnnes, B . A . W.H.C. Bneo
MaclNNES * BRIEN
- • ••••••• f
Lakimiehet, Asianajajat. Notoriot.
363 Queen Str.,
Sault Ste. Marie. Oatarlo,
Konttori vastapSStS Sault Streetttt,
Hahaa lateataan halvinmialU korolla. ;
Leipää
ja leivoksia tarjoamme sammUsa ja Ö
•fiblttain kovaa, lelpSft ja korppoja
IShetetUn pyyflettlessg.
STEELTON BAKERY'
P o k t l f n 2293 W.
309 WeUInctM St., W., Seo^ OnU
M a t t i K « t oU