Vapaus, July 7, 1921

              liintnni
r-atairia taman voodcn Vapun numeroita on niinikään, vielä s
,Sttl ' Vappu on erinomainen julkaisu ja moninkerroin tärkeä s
vte^ä nsikin vaikkakin Vappu onkin jo ohitse. Tilatkaa itiBel. g
! iippsle, että ette jäisi ilman tuota arvokasta kirjallisuuslisää g
^SSki^ä^niJoikäänVtäifi jotoisen aikansa tasolla olevan 5
ririrA TAUTI. kirj. N. Lenin •
\^X\' ÄuiNKj^ J A n i INTERNATIONATIO.
V K A N K A N S A L A I S S O T A , kirj. Karl Marx.
S Ä U S T Ö N D I K T A T U U R I , kiri. Karl Kautsky
rUENEN SOKEAA JOHTAJAA, kirj. Arthur M . Lewis....
THÄl^^ VALLANKUMOUS ja LUOPIO KAUTS-LT
j f j T j JiJ, X^nin ,•••••«••#••••••••••••••*•••••••••••••*•"»•••«•••>•••»••••••••••••••
MEV KIELIOPPI, kirj. N. E . Setälä
( N K J E L E N OPPIKIRJA, k i i j . E. N . Setälä
faikkia näit* kirjoja .vgidaan tilata osotteella:
•SO s
.50
.40
.65
.85
, 65
1.00
.75
s69.
V A P A U S
SUDBUEy, ONT. I
i i f i i i n i m i n i i n i i i i i i i i i i i i i i i i i i H i H i i n i i i i i a i i i i i^
{omnninniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiuiiiiiiiiiiiiiii^
\
Sesky^suuskuman toimeenpanemat
kolmannet
•«.
rat Superiorissa, Wis., ensi syyskuun 5 pmä. Kurssit kegtävät
[iaan 5 -viikkoa. Opetustunteja 210; niistä kirjanpidolle WÄ1>-
LO tuntia, osuustoiminnalle (eri muodoissaan) 70 tuntia» «Stt>tö>-
pojen liikkeenhoidolle 20 tuntia, kauppakirjeenvaihdoUe 10 tun^
)pettajina toimivat: Ä/V.NUSMI» JOHN
ERI ALANNE (johtaja). : .
[urssimaksut $20.00. PääsyyaatimXikset: ^ 18 vuoden M m ä
rättyjen opinnäytteiden, suorittaiiänten.
lotta jokäi^lle Mvisp lAahdölliseksi' suorittaa vaaditut ^»^^äjfeöt
ittavissa alkutiedoissa, on KeskusosuUsksnnan neuvoiitäoSsSto
^ n y t erikoisen VALMISTAVAN KURSSIN, jossa öhijSUSöi
;taan kirjevaihdon kautta.
.piistä 77 oppilaasta, jotka ovat ostaneet osaa jompaaiikun^an
lisistä kursseista, on noin 50 nykyään osuu^olnänteBtkkeen.paV
ksessa, niistä 29 toimien osouiikG^ppQJ^n lukkftetiliVita^ina.
Kursseille pääsyn avustamiseksi tölee KeskasbsUUSkönnan joh^
mta julistamaan haettavaksi/apurahoja eli Stipendeja, joista Umo-an
tuonnempana. • '
riedustelkaa lähemmin kursseista osottellav
).OPERATrVE CEOTMIa
tain mc toki fejndnjanestyneenä, tie­toisina
j a pell^mätt^inä voisimme
estämiselsL Sassalla me voisimme
tehdä hiukan yhtä j a toista kapita»
listifto riistokoneiston liitoksien r a -
vi^tuttamiseksi, valmistaa maaperää
koko kapitalistiseh järjestelmän maa
hanlyömiselle.
Varsinkin maaseudun ammatitto-roan
ja sekatyövSen järjestäytyminen
on meillä aivan rörkuteltlivan hei&>
kffa. TeoUisuusfyoväenkin järjestäy
tyminen suuremimlla teollieuusaloil-
Ia ei ole edes välttävää, jellei ammatti
työväkeä oteta huomioon, joka .kyl­läkin
kohtalaisesti on valvonut etu
jaan. Tästä asiantilasta d tieten''
kään voida ketään lyyttaä, dn vaan
todettava, että näin äurfcealla kannal
la asiat ovat. J a vastaisöuteen näfr
den pn jokaisen^joka tässä voi jo­tain-
tehdä, parhaansa y*itettaVä. Sil­lä
ennenkaikkea vsJ^atsten laajojen
pohjajoukkojen läktetoinfen liikehti­mään,
Toimainsa aseftssnunen vaaka
laudalle, piinaav gia^on lyjjyä^^^
kan voiton ' hyvaM. i^ttomätkin
toi^nenpiteet tähän s ^ ^ t ^ - ovat
siunausta tuoita\T& työväeiilookan a-sioille.
S. Amaattijäxjestössä.
. M, -V.
SOLSQUA, B. C.
•S
Educational I)e!>ai1iiieiit, 1
JPERIOR, VISCöNSm, 1
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiitHiiiiiimiiiiiiiniifmrmiiiiiimiiiiminiiiiifmiinR^
!vää. Eivät kestä kaualfi, vaan
rat hyvinkin piaA ahtautua
itajain aTmoflle. Heidän tälou
n tilansa ei ole edes sBnkään
turvttfa, kum vanhojen järjes
en, jotka saavat ainakni osit-avustu^
järjestöjeiisä :Tahasr
Heinä ei mjräskään "voi öll^
iinä määrin kuin.'järjestyneillä
istBuntanndla JaoBatoveiieiK
tjen puolesta, eikä työväenjär-in
menestyksestä tai niiden
DtanusKta taistelnn epä^BsiB-
, sillä he eivät ole - joukkotöi­ssä
siihenTcouluuntnneet. H e ei
is ole räin varmoja taistelijoita
vanhat jäipjestyneet, joten "hei-anssaaa
pnslnsnsäägtelinmKin
mahtavia kapitalisteja vastaan
ävarmaa. TSmä tekee^kih mäh-
EJbi sen tuBnottonian tjöläis-ehtojen
riiston, jota kapitalistiluokka
^ a s t a .'äiksa "liaTJmä^taa 'tFöväenteo-kan
elämän edelleen kurjistamiseksi.
^y^väenlBokan eftujen kannalta on
tä!^ainen saamattomuus, joka äibeu-
Htni "huonosta jäiSestäyfe nusest», e-mernpi
kuin valitettavaa. Tätä emme
'kuitenkaan tahdo sanoa'•väittäScsem-
••met, että .^jestyfreinä ja varustunei-ha
-voiainmie kokun^n l^lopet^ kapi-
•tafistisen TiistoB nykyisen järjestel­män
aikana/s. o. hiin l a u a n kuin
ynikki- ja nuurt •JeHpitälistiset raha-
:yi%mat.=saa\^ johtaa maailnian ta-ilouspäliSikkai^,
.'ja hiin 'kauac kuin
ipörssihmjaulseäta -.riippuu , ituotan-non
..ijäigesfcels, Ikuten nyt on ':asiain-äaita.
Työväeriluöldca vdipi \ ^ t a sit
^ n ^^tääii<eanai täysin «etujen­sa
-mukaEsesti» kun kapitaTistinen
mammonan mahti ^itä tukevine l a i - '
alkkojen alentamifflm ja äämis- ; t a k a ^ un "kukiäainut. Mutta jo-,
V«>tBUS Antti Holmille, VapeiV^en
No. 41 oUeeseen lqfftjB»yferte».
S Antti Holm vaatii peT«Steleiiiaan
§ ttiksi olen sanonut häntä luok^nsa
viholliseksi, sitten häh itee selostaa
tehneensä kaikkea sita,3ota vafin luok
_ kansa viholliset tekevät ja sitten sen
;S j8i|een vaatii tdffisÄMSta tai peruutus
Ä i W n jossa.«n jo.itsensä syyilisek
si tenuustanut iJtta Antti Holm ja
k a ^ i hänen kaltefesa^ lurjut^eläi
sivä.t mitä onlukkaufea vihioIBsous
nan selitän sen. "Ensiksi että ei V^yj
koskaan kuulemam luokkaop^pa sil!
i n kuin puhujia "»n ."liikk.» 'ei svos-iuokkaajptatsionia
yhdellä sentil­läkään,
ei -om rakentem-n jöu"k
kotoimiutacau olemalla jaenehä Itfök
kapuoluejärjesiofesä, lilaa -puote-lehtiä
eikä lue mitä, mtfötenlcuin s i i
nä tapaiäsessa, jos kuulee että"fcapi
talistSksi •pyrl'l*'ästä minä^ un jo­tain
Janottu ja silloinlan lukee -var­kain.
"Edellistfen Iisaksi luölä-ansa
viholliset on aina ollut, jossain toi­sessa
Rikassa kovia'tuökkätais5Lelijoi
ta, siellä toisessa pailffissa on-Bosialis
nii 'olbit -parempaa ja 'ihmiset- on ol-löi
ijarenipia, 'Eikös Autti Holm kir
jffitukaenue "ttsestaffiK^tVffätea^täydel
lisesti edelllmainitöa 'kOVBB 'luok-kbTisa-
vihöllisesta? Lukekaa oma kir
jytäksenne "Vapauden,No. 41. Seli­tykseksi
(Jos toimitus sallii) voin sa­noa
että olen olltft "Sicomoussa jai
SöIsquassA puhumteM vuosina 1913-
l * - " i g i 2 0 ^ , 1921. ;HäiritttEina vuo-siha
olen -vielä puhiunut •useamman
keran ja todellakaan en ute kertaa-leuan
häfeiyt Antt5'B6imia, joten hän
•pdhuutdtta siinä fcphdassatttä emme
die koskjan nähnyt toisiamme ( Te­kemisissä'oleminen
ei siten luonnoHi
yesfi tiile"kysymykseenkään), mainit
tujen kauppälaiii/ympärillä olevat
nen jäätösTanseflnaSta, iuten
>änä esoömiae), Vihfloän, Tcol-eksi
näistä sanoista seuraa, että
mosM porvaiilliäa demokraat-
«pemstusldlfisten toiajehsa»
vaDankamoaksen ja avoimen
daissodan aikana. Mitä nämä
: tarkoittavat, näkyy erittäin sei
cUuden Ediun Lehden» Krj©-
ista keäknnn 6 pmä T. 1848.
Jstevan kanadliskokonksen
itti Marx — on ennen kaikkea
a toimiva, vaQanknmonksdlifies-imiva
kokous. Mutta FrangfuV-iokous
pnuhailee parlamenttaa-a
kouluharjotuksissa. j a jättää
innan hallitu^eHe. Otaksu-ime,
että tämä oppinut kokous pn
isi tarkan harkinnan jälkeen saa
»valmiiksi kaikkein parhaimman
ijärjestyksen ja kaikkein par-man
perustuslain. Mikä merki-
5n kaikkein parhaimmalla päivä-istyksellä
ja kaikkein parhaim-a
perustuslailla, jos Saksan ;halli.
et tänä aikana jo asettaisivat pis
n päiväjärjestykseen».
^ tällainen on merkitys tun
analla diktatuuri ...»
suuret kj-fijfmykset kansojen elä-
5ä ratkaistaan vain .voimalla,
ntumuksellisimmat luokat tavaili
i ensimäfeinä turvautuvat väki-aan,
kansalaissotaan, asettavat
räjärjestykseen pistimetf, kuten
tehnyt Venäjän itsevalta järjes-
Jällisesti joka Rikassa tammi-o
9 päivästä alkaen. Mutta kun
•aa tilanne on tällaiseksi muodos-at,
kun kerran pistin on tullut po
isen pärväjärjes^ksen, johtooon,
kerran kumous on käynyt pikai-
^ ^älrtämättSmyydeksi, silloin
astuslaald-harhat ja parlamenttaa
it konlnharjoitukset jäävät vain
vanliiäiksi vallankumouksen pet-jarijto
vieraantuu vallanknmonk
1^- Toodella vallankumouksellinen
on niloin pakotettu vetämään
-e jaari tunnDsjanaasa diktatuuri
('{KaliBB <«Sa;32 "ael*, ss. 463—,364,^ v.
1919 paindksessa as. m—mi.)»-
Näln piÄuävat tglshevikit 'dikta­tuurista
ennen IdMkuun vanshkumo
lista T-lSjDS. —^;
Tämän vjälanknmouksen knkemusi
ten jakeen joudoin seikkaperäisesti
pohtraaan (ffiktatuBrikysjrmyaS len-topör^
Kefisa«Kadetfien v o i t t o ^ Työi
väenpuoilueen tehtäJät^.Pietari, 1906;
(lentokirjanerf päivätty 28 p : i B maa
KsL 1966^. Tästä totokirjasi^ o-tah
jiäiäpmVmrimat ajatukset, xamal
la huomauttaen ,et& korvaan tässä
joukon lienloQStten lamiä vain mai­nitsemalla
onko puhe kadeteista vai
menshevikeistä. Lyhyesti sanoen on
lentokirjanen sDunnsttu k a d e t ti
vastaan j a osaksi potSueettomia va-paamiefiEia
« noita imtiHksi ikadetteja,
puoliksi' menshevikeja, vastaan. Mut
ta pääsiassa l o i k i , /^n raanottu
Esomalai^et olen niisiä tilaisuuksissa
oppinut tuntemaan. Bos-ien, £ica>
moufen, SoIsQoan eQomalaisilts, olen
emant edellämainittojen vuosien a i ­kana,
y l i kolmecatsa taalaa, järjes­tön
ja puoluelebtien hyväksi, mutta
.^ntti Holmin dollareita ei ole siinä
summassa ensimäistä ' Senniäkään.
Kaikki mainittujen kyläin emännät
ovat kulkeneet kermakannut ja lei-vospuEsit
kainalossa, siten pienistä
varoistaan avustaakseen agitatsioni
varain keräystä,- sikäläiset työnras-kaan
raatajat on monta kertaa tasan
nut pennejään luokkataistelurahain
kartuttamiseksi, mutUi Antti pn kau
niisti pysynyt "P61B ja kuitenkin hän
kehtaa valhetella, suhtautuneensa
luokkataisteluun ^htä 6aoiSo)UseBti
kuin suuriosa SoliqQ&n iuomalaisista.
Lohdutukseksi Antti Holmille voin
sanoa että 8öWien ja Solsquen suoma
laist«b l&fehimisto toteaa tosiksi Aht-tt
Bolmin kirjoituksen seuraavat koh
dat: 1. Että Antti Holm ja Sanna
Kanniasto eivä itiinne toisiaan, eivät<i
kä ole olleet koskaan missään teke­misissä
totstenea kanssa, systa kuin
Antti Holm ei ole koskaan käyn^rt
Sanna Kannasten.puhetilaisuulffiiSBa,
eikä hiissä iltamissa' joita on toimeen
pantu järjestön j a puoluelehtien hy­väksi.
2. Että Antti Holm ei ole o l ­lut
työväen järjestöjen jäsen sillä
ympäristöllä ollessaiaini 8. Että Ant
ti Holm ei ole ottanut osaa luokka-tsustelun
rakentavaan työhön ~ mil­lään
tavalla viimeiseen kymmeneen
vabteen. 4. Etba Antti ön aina näyt
tänyt luihun pubten kaikille järjesty­neen
työväen pyrinnöille, ainakin sii
tä asti, kuin laina takista väänsi so-sialistipuolueen
napin rikki ,kuin ei
sitä muuten osannut irroittaa ja her
rain pahcifl% '4i ybimX mennä sosia-listipuoJueen
nappi hinnassa, biisi
{uan k u l t i i so&ialiiitiksi. Kukaan ei
\^oi todeltöcMn' todentaa etta Antti
Höäm on luokkansa viholliAen jos ei
hänen oma tunritistuksensa -jb 'edellä
mainitut todistliksctafe osoita, mun
iten 0bn jiiittu ^ i a e t ^ rpirat d
koskaaah.yoi kuin etsiä tilaisuukaa
päästä shtiren piran,t»lalle. Mitä
naapuri juttoun tulee liiih' öliä kai
Vapauden h i S d j Ä jyhta niielenloäni
toista äetäS, em>ihkä hävittomyy-l
'den 'öleö* tä&eet naapurillenne,
kuin oli sdcin 1fiöa>, fettä oleö» ®lhi!t
työväen hrolan taistelujen mukana
jossain muualla, "vaficka se •&. »le 'sil­lä
psdKkaloaKialte sopinut vTmreiseen
kj^möfceen iKuöteeti, -Maisiren
fiolJaiJi-^ilJ^^»'iietfä että laöfesi «on
j6fee«afcin,,'jii)ka -kylässä, joten seuran
puute ei ole tuntc/a, sitäion niin help
po oHa luokkatäistelija joSsain toisel
la iftikkäBnnalla, kun «i ."vaan tar-viltse
(blla lailla iKäikkakcMralla «fiissa
Scmalidaea eetlattstljarjsatSa Coi*
mse&^&BevaUo ksGaiteetIs
• . ' • ' •/
Sen tähden, että lehdissä on ollut
arvosteluja ja moitteitakin järjestön
puhuja toveritar Sanna Kannastosta
hänen viime lännellä käyntinsä ja
täällä pitämäinsä puheitten johdosta,
joissa arvosteluissa on ollut «en suun
täinen sävy, ettei hän, toveritar San­na
Kannasto, olisi kykenevä toimeen
sa, pidettiin täällä Webstera Corne­rissä
erityinen tilaisuus keskustella
ja arvostella Sannan täällä pitämiä
puheita.' Kokouksen lähes yksimie-
Hnen ajatus oli: että Sanna on toi­meensa
pystyvä, selvätajuinen ja sel­vä
puheinen puhuja ja että hän tar­kasti
pysyi tieteellisen sosialismin ja
kolmannen kansainvälisen puitteissa.
Mitään asiallista maitosta ei tuotu e-siin,
ja yleinen mielipide oli että hä­nen
puhujamatkansa ovat tärkeästä
arvosta ' ^ ä aikana Canadan suoma­laisille
"työläisille ja iettä toimeenpa-nevalla
komitealla on s ; ^ edelleen
lähettää häntä puhujamatkalle, jos
kerran • p\^ujia kusfannetaiari. • , -
Osastoi/puolesta akitationi komi­tean
jäsenet:
J . Myntti, J . Rajala, J . Ranta, ,
Theotor' Skytl, Arvo Skyitt.
i i # r f i i i i n » i i i W s B f e i a ^^
s Phooe 711
NORTk STAR, ONT.
kuiluinkin asuu. Olen msn^eellinen et
tä vastaustani on täyi^yiiythsÖJi/ICffU-imiaäJtÖKa.^
natte'V^jpauden.N^^ 41
sain jStetäpäin mShää ^ija iiU
ten on^llut .tavattonan ikiiife ;j6tat
3Q!t-.vasta-salttoi. Johdonmukaisella, pe
lusteella. — Sanna Kannasto,
. P u i ! t . » o x , ' ö i ä t .
Osastoomme viime kokouksessa
muiden asiain ohella otettiin j a luet­tiin
alue edustajakokouksen pöytä­kirja
pykälä kerrallaan ja hyvfifeyti
tiih: kokonaisttudessaah^ paitsi / sitä
johduttiin ihmettelemään» et& mikä-käh
Vaivaa sitä G. GTifjfin osastoa «ttä-se
rupeaa joultkopäätököä uhmaa­maan
kuten Sadburyn haalin .laitos­iakin."—
OMkbhan :6teeen osasto­jen
pitänyt iysyä Itfpa Cliffistä «1-
loin kun alettiin rakennushommiin*)
ja n t t a . ^ l e e tilaten ^ edustajakoko­uksen
pJiytäkirjan hyväksymiseen ja
poytiikitjan t a r k a ^ j i i n niin luinä-kiäin
cä olisi oUnt mitään jos vaan
olisi edustajakokouksessa meniKyt,
%&e£^ten nuietipide lävitse, niin
pöytäkirjakin <disi Varmaan hjnSk-sytty
ilman 'TettelöimättS, rasstte 'ei-bän
ilta 'Voi äultä parempaa vaätia-n
ijbiden'tiuminta käyttää kaiiken
iybtästoiniinnan hajoitukselta tätä
nykyä. 'MuiStellessani entisitä tSliffin
toimintaa ^ ^ ^ i n kun sinne perustet­tiin
8.8. tfstölfo toukok. 17 p. ll'9ll en
'd&si MlskomiSt silloin «ttä '.jiuvetaan-uhmaamaan
joukkopäätScsiä (päin-tvcastbin,
«i!&oin uhimattiis liemppalai-
«autta 'ntfistaan) anutta Bäyttää' että
Shemppalsreet onnykyäan Cliffin oh-
:j'iS6a'ja s2;rkeväS <enän tXkii 'Canadan
järjestön sitten 3:nen Internationa-len.
— -Kaiketi se ottfta isentään l u ­jalle.
— Entinen'cEfCTäinen.
[gan .-aikasa wöi -^voittava irälta, olipa
se mikä-öihanffl,*lla väin »diktatuuri
3Iutta 'kysymys on siitä -vallitseeko
Tähemmislön diktatuuri «enemmistön
huomautus kaikille niille henki
Joille,, jotka ovat titanneet kauttani
•seuraaria puoluelehtiä: Työmies,
liuvef i, Tavaaätar, " ^ j a B s 3a Buifflf-ki.
Jos ette ole saaneet flaamianne
lehtiä niin Idireesti ilmoittakaa säitä;
minulte. Toveritar HiJdaJ' Hjorth:
"VanTOUverisfi"jo ihnoitti ettäsi öle;
Baanttt tilaamaaraa Toventarta »aik;
"ka olen tilauksen lähettänyt suoman.
TovBÖttareh kontömin.
ty m % "iuMiknirtn. V i a olla Tai-,
„ , -jon samäHaista rhudlimattonuBKtta
F l , jrah^likmc^tattiun kansan y-fg^^T^ in Othtikortttoreissa.
fi, vai vallitseeko valtavan kansanj 3-^ Sanna Xamaffifcn,
enemmisfön diktöauri pientä väkival , ^ ^ 1 3 t a r t iothui;, mt.
T»n harjrättajäin, Työväficn ja kan-| ——^
san vallan anastagiien joiäkoa. AI-Iraisesti
Tväärentsaäilä cSictatuurin»
•SeteelliaEn merötj^ksen, -kirkumalla
diktatuurista pitää paikkansa nimen­omaan
mensheviildceihin nähden, jot­ka
joka askeleella kertgrhrät kadet^
tein ympärille tässä kysymyksessä. ,
«Samaan aikaan j(>II^ hiotukset
Moskovassa laantuivat (liiailukuus-sa
y. 1905), jolloin sotilas^ Ja poliisi-diktatuuri
riemuiten .vietti Ifflriia or­gioitaan,
jolloin tdotuksb j a jouk-kokidutuksia
toimeenpantiin Mutta
coko Venäjänmaan, samaan aikaan
iadettien lehdistö ulvoi vs«sanöaton
larjottamaa väkivaltaa vastaan, vai
lankumouksellisten puolueitten Tts^-
kokomiteoita vastaan. Kadettilais-professorit;
jotka möivät tiedetiä P u
»asovien (Tsaarin kenraali, joka to-kahntti
vallankumouksen jöulukiifls-
E3 1905) laskuun, menivät niin pit­källe*,
että käänsivät sanan «diktatuu­ri*
sanoilla «lisätty suoojelustila».
«Tiedemiehet» väärensivät kimnaasi-atinansakin
halventaakseen vallan­kumoustaistelua.
Diktatuuri merkit­see
.— painaikaa se kerta kaikkiaan
mieleenne, herwt kadetit — rajaton­ta
•oimaan nojautuvaa valtaa, eikä
akeihin nojautuvaa. KansaJaisso-vasemmiston
yäktvaltaa vastaan tuol­loin,
joThän oikeisto-riehui mitä lait^
tomänrann, imtä-fielttÄinta -väkival­taa
harjoiöaen, 'heBrairkaaägit selvää
selvemmin osottivat uökä TO /«sovitte
tijain» asema ItSrJBStyneen Tallanku
jBonsl^ästehm 4%a3)a. <%nritteiija>
arkaillen piOdlee idSoln kun 'taistelu
riehun. Ktm v^nlmmouksellinen
kansa on roiton «Bisnst (17 Iti-kauuta)
alfoin i(«ofntt€l}ja( Tähtee
kätköstSän, pSij^ntdeäkeee Iterskail-len,
suu makeassa.hymr^lcalleen hy.
väksyy ja kirkuu IrBÖa ttJhrans: se
oli «kunniallinen» poliittinen la2cko.
Kun vastavallaiikumoas voittaa, sil'
loin alkaa «sovittelija» ladella T<dtta
jifle teeskenne%jä opetukMaan ja
neuvojaan. IToittannt l Ä k o oli «kun
niallinen». Tappioon ]mättyneet.^
kot ovat olleet - r i k o H i ^ , Jär
jettömiä, anarldstisia. Tappioon päät
tynyt kumous oli mielettömyys, luon­nonvoimain
myllerrys, oli raakalai-sontta,
tolkuttomuutta. Lyhyesti sa
noen, «sovittelijan» poliittinen oma-tantj
» j a poliittinen viisaus on.siinä,
että hän matelee sen edessä joica'kul­loinkin
on -vöimikkaampi, että hän
sotkeutuu taistelevien jalkoihin, häi­lyy
milloin toiselle, milloin toiselle
puolelle, hcikontaa taistelua ja tyl-syttää
kansan vallankumouksellista
tietoisuutta silloin kun se käy epätoi­voisen
hurjaa taistelua vapauden puo
lesta (Katso «Kadettien , voitto ja
Työväenpuolueen tehtävät», Pietari
1906, £S. 18—19).»
(Jatketaan).
B D W l F i B . C
Sää&Bätöin turvrtaihosi kesäk. 22
jL ioam^.. MsiMifiBantm ja M k e n
kahisten keäöpäivaia. ^TmfimalBgn
ta ©B vaaassa *e, kun ei lähettyvillä
oDut mitään metBätuIia, joteu tden
niinollen on täytynyt syttyä aisäpaii-lelta,
jsänusn itsehsä olleffi» IgiSssä
lähim- sertionissa- BÄvää että tuos­sa
60 korvissa olava vanha mies j ou
tui vanhoilla päivillään menetfö-määh
kaiken omaisDntensa, njju tar­koin
ettei jäänyt kuin työvaatteet, yi
le. F. Rönn on ollut innokas toimi
henkilö joÄiomessa ollessaan ja vie­läkin
korkeasta :ijäatään jmolimatta,
lukuunottamatta jjaria viime vuotta,
kantanut kojrten«a järjestömme aitta
rille.
Jos mikään niin tälljfisen tapaak-sen
tulee velvoittaa meitä avusta-iasx
Jähiti^no-on osa^jaj joiden jä-
«enjatö tuntee tov. Rönnin kunnon
nuehenä, toimimaan niin että hänelle
«aadaan taas asunto vielä ennen syk­syä.
Olen kuullut useamman mie
ien taäJJä Boviriessa Jupantuneen va-
»aaseen työhön asunnon rakentami
sessa ja tiedän että lie pitävät sa­nansa,
mutta tarvitaan vielä ovet, ak­kunat
ja jnyöskin talouskalusto ja
iksi keboitan Sicamon, Salmon A r -
UJin ja White Laken tovereita toimi­maan
iltamat tai muuten keräämään
varoja vanhan toverimme avustami­seksi.
--/Virallinen.
Pois noskeläiset leh­det
työläisten kodeista!
VMM
Ryhtykää levittlmäSn Punikkia oikein etaofeells tansoHa. Se tulee ole­maan
helppo t e h t i v i , eillälokfiinentySMnea tilaa itselleen Punikin kunhsai»
vaan asiamies «itä Mnelie buomauttaa.'
Canadan toverit ovat olleet {mkotettu^ olemaan Hman proletaarista p i
Ia- ja kuvalehteä jonkun aikaa, mutta htnikki tslee «yt vsjmotamaan heitä
siitä tilanteesta saapumalla luoksenne 2 Iteitaa konkaudesaa. On tuomat,
tava v i ' . ^ , että Punikki ei edusta pilaa vaan pilaa vuoksi, vaan se purevalla
ivalla paljastaa tämän kapitalistisen järjestelmän nurinkutisuuden.
KUVAT M KISJOTlilCSET TARRAAVAT A l ^ l U m i l PÄIVIIN
TAPAMTVSiim
Asimjehet voivat myöskin tilata Punikin fttonaisnumervita myytävfik-seen,
varsinkin suuremmilla ^SjomalaisasotubsiUa käy tämä hyvin pSInsg,
silla Punikki on kaupaksi käypää etavam». '^^ '
' Punikin tilaushinta on $l00 vuosikerta ja f l ^ lS puoli^oslkertaa.
Lähettäkää tilauksenne Vapauden konttori nvalityksellS.^^ätteella;
B o x 6 9 , : ^ • Sudburyi^nt
Toverillisesti, PimiKIN KONTTORI, SnperIor,Wi8.
|MiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiniiiiiiiiiHHiii|p
P. o. Box
AINOA SUOM. H O f ^ l i f M l Y S SA
SU^m luonet^ parhaat ruuatjjt^&i^t^!?^^
^ • « v ^ - A O L G A S N E U i s X i l ^ ' o « ^ « t a j « - -1
aR iiiiiHiiiiittnipu»iiiiiiiiii;Hntiitiiim«mi«iim
äiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiniM»!^^^
SUURIN SUOMALAINEN HOTELLI SUOBURI^SA
_ • Huoneita ja juokaa aina saatavissa eekä lyhemmiiksl että. p|»
5 ;VlemmäBiatkia(i.'- :r\y'-'\'-''•'^
- j Sooaalainen naithleroja lavattavaea eamaeca palbaMa'
Y R i O RAUTIO, OmUlaja.
5 86 Elm Stteet W. ' *—
^iiiiiiiiiisuiiitininiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
rit,keihlSnhtittoon.
Hierojana seuraa urheilijoita E .
Hekoniem). Etujenvalvojina jk pai-kintotSMnareina
V. Tyllinen jaK^A.
Feaander.,
V«imi8telustipeft4aatikBi valit­tiin
Väinö Lähennä ja Otto Paananen
ja naisvoimistelustipendiaatiksi Suo^
* a Leivo Turusta.
SUDBURy,01^|
iiidiiiiijii!
Karjaliii kannaksen
luoiiMin rikkaudet
Suomen Työväen Urheiluliiton j l f -
jestäniien vhlintakflpailujen peras-teella
ovat seuraavat työväen urhö-lijat
joutuneet lähtemään Pragiin,ji£«
sa l2yöväen IcansainKäliset «Olumhis-latBitt
»» -SDoritätaaiL. IMatkalle ovat
urheilijat lähteneet kesäkuun 20 prä.
-Senja HEEaifcman, "^.eikot, Turito,
neiäten 100 m'JDoWiun;
iESlo, .3[j3:y., Hääiriki, 100,200 j a
-400 m juflteuun;
E.Virta,!ffiBa-TovErit, Maaria, 1(00,
Tilate'teh-*|300> 41)1) ni juoksaim;
S J f a t t i k , Kullenj-a, Helsinki, 100,
200 j a 400 m juolffimm;
"yjKairaflsänen.-Jyiry, Helsinki, 100,
2^00 m juoksuun, 116 m aitajuoksuun
ja-pätuushypjpyyn;
•y. T[ääfSinen, Traa, lisalm), 110
ja 400 m-ffltajuoksans-;
LKarimo, 110 ja 460 aitajuoksuun
korkeushyppyyn, pituusliyppyyn, kuu
Isnj^&töön, kielonmlaeittoon, kei
häänheittoon ja moukarinheittoon;
K 4 , E b h , Jyry, •Helsinki, 800 ja
1,500 m juökaann-;
Y.Ta%ren, Tisa, HelBjnki^ 800 j a
1500 ra juoksuun-; • ""^
E.Bojg, Veikot, Xymi, 800 ja
1,500 m juoksuun-;
yjokela, ^^eikot, Tampere, 6,000
a 10,000 m juoksuun^
A. Mäkilä, Alku, Forssa, 5,000 ja
10,000 m juoksuiin";
J.V.Laaksonen, Jjrry, HeKmki, ma-ratonjuokenu;!;
LTikkanen, KnUetvo, Helsinki
maratonjuoksuun; -
V.Duvelin, Veikot, Tampere, ma­ratonjuoksuun;
LHalonen, Jyry, H^Uinki, mara­tonjuoksuun;
K.Korpi, Kisa, Kymintehdas, kor<
keushyppyyn, pituushyppyyn, kuulan-työntöön
ja kiekonheittoon;
O.Niemi, Kullervo, Helsinki, kor­keushyppyyn
ja kbtmiloikkaukseen;
V.Raihio, Veikot^ Turku, pituus^
lyppyyn ja kolmiloikaukseeh;
V.Helien, Tampereen Kisatoverit,
tuushyppyyn, kolmiloikkaukseen ja
seiväshyppyyn; . .
J.uha, Veikot, Tprkiij kuulan:
työntöön, kiekonheittoon ja mouka­rinheittoon;
H.llmonen, Tampereen Kisatove-
KoaUvoisaeo ja tarlteliS roaka-ahaei-tar
CDa&lavalle teolUanudelle.
Niin Muan kuin RaTJalan kannas
on ollut lapikulkaaasana, jonka kaut­ta
)Bikente on kännyt jnousta Suomea
ta V«n'äjun valtakuntaan ja päinvas-tdia,
e M t sen HoonncHTikkaudet ole
sanueet osakseen sitä Imomiota, min­kä
nedfiaivat aniainneei. Nyt jo eten-kr
» sitten,kiin I3cenn«olot jäll, pääse
vat eril5sille/uom;nieen, saa tämä ra-jcseuto
sitävaäeiin uuden ja suuren-km
imarkityksen. Epäilemättä Kivi­niemen
seutu -npnen^aistcn luonnon-iKIcauksiensa
tekia ttaltöin saa kaik­kein
kiskeisinmiän nuakityksen koko
kannaksella.
•Kiviniemen -raolas ja runsasvetinen
laeki (on näihin asti cSlut aivan käyt-
IfäEiiättfimänä laadi tm$(tta siitä, että
se keskiveden mkana kehittää noin
25,000 lievosvoämaa. Syynä siihen,:
että -tällainen vtämanlSiide on saanut
h ^ i n saalcka t£Da sik^ lähellä sekä
Viipuria et«ä Pietisiä Ijyödyttömönä,
m. olhtt MS, että kosken ©mistusoikeu-d^^
sta on ollut-vireillä riita. Kun tämä
riita arvattavasti piakkoin tulee lo-puHipefilä
ratkaapfeBksj, on vain ajan
kalasi uutta laiitatato^
Kuusi huonetta, kovan puun lattiat.
Sähkövalot ja vesi tulee sisälle. :
Kysykää V
CASEY.SHAW LVl^BER CO.
1
Phone 452 Sudbury, Ont,
LESKINAINEN
kahden lapsen kanssa haluaa talous*
työhön, mieluummin farmille, lasten
ikä 12 Ja 5 vuotta. Tarvitsevfl voi
kiflottaa osotteella: ^j^i^flg
E. WESALA
Box 46, Emo, Ont.,- Canada
Elm
LA:;iMi£STOIMISTO
Street, Sudbury, Ont
Vapaudessa ilmoitta
it
•) Ei muilta kuin suurorkaani
oupilta ja hänen klikiltään. — La-oja...
kysymys, milloin koski vpidaan ottaa
teoBiruuden palvelukseen. Koko laa
^ n Karjalan kannaksen ainoana huo­mattavampana
koskena «e pystyy tyy
dyttämään tiheään asutun kannaksen
valaistus- ja voimatarpeen ja lisäksi
sen voiman riittää vielä auurille teol-lisnuslaitoiuillekin.
Melenldintoa ovat herättäneet
myöskin paikkakunnan polttotnrve-isuot.
Nooin kolme kilom. Kiviniemes­tä
eletään ja n. yksi kilom. matkan
päässä Petäjäjärven asem. sijaitsee
näet 600 ha:n laajuinen Petojen suo.
Ammattimiesten suorittamissa tut­kimuksissa
on kannoista vapaan polt-toturvekerrokf^
n vahvuudeksi täällä
todettu .keskimäärin 2 ja puoli m.
Tutkitulla suon osalla, n. 25 ha:n a-lalla;,
on •laskettu löytyvän Bunnnil
leen 100,000 tonnia hyvää ilmakui­vaa
polttoturvetta, mikä vastaa suun­nilleen
400,000 kuutiom. halkoja.
Kiviniemestä on l^yd^ty verrat­tain'
laaja jia 1^2 h|/päki;tt kerrostu
ma kvartsihiekkaa, jota asiantuntijoi-den
lausunoan mukaan voisi käyt­tää
kaikenlaisten -talpuslaslen, pullo­jen
y.m. valmistukseen.
Niinikään on Kiviniemen sinisen
(kambrisen) saven pintakeiroksissa
halvaittu eossoriittikerrostumia, j o i .
ka sekä Suomesta että ulkomaillakin
ovat herättäneet suurta mielenkiintoa
Löy^ on tiettävästi Syomessa ainoa
aatuaan jä maataloutemme tarvitsee
kipeästi sossaatteja, jptka' tähän asti
ön tdotettu yksinomaan julkomailta
Tehtyjen Jtemiflllisten kokeitten mii-caan
on Kiviniemen sossoriitissa 809-
sorihappaa 14.7—29.9pro8enttia. Sos-soriittikerrostumat
Esiintyvät kysy-myksessäolevalla
alueella eri paikois­sa
eri paksuisina ja vasta tarinoilla sy-yäporauksilla
voidaan lopullisesti mää
rätä kerrosten todellinen vahvuus jä
arvo,:.
Aivan erikoislaatuinen merkitys'on.
[iviniemestä löydetyllä' karobrisella
savella, jota geologisen
Lehteen nijotut llmotuks^t pitäa
olb konttorissamme seuraavasti:
Tiistafa lehteen yilmetetään kello
12 lauantaina.
Torstain lehteen viimeistään kello
Xi tiistaina. ,
Lauantain lehteen viimeistään k e l .
o 12 torstaina.
Osastojen ja^jrleensä kalkkien U-mottajlemme
on parasta ottaa yllä-levan
huomioonsa. Myöhäset Umo.
tnkset vaikuttavat helposti lehtemme
myöhästynllson j a siksi niitä on väl-ettävä.
.
toimittamat syväporaukset ovat oJioit-taneet
löytyvän keskim. 16 mm vah-vuudelta.
Syvemmällekin saattaa ker­rostumia
jatkua, vaikka niitä ei kun­nollisten
mäaporien puutteessa ole
voitu tutkia.,Miten suuri raakaralne-,
määrä tässä on kysymyksessä, huo- ''.
mataan kun ajatellaan, että tässä riit­täisi
raakaa-ainetta moneksi sadaksi
vno<ifekiri tehtaalle, joka valmistaisi
coko [Suomen vuotuisen tarpeen t u -
enkestävifi tiiliä ja savea, vesijohtd-,
ikaviemäri- y.m. putkia, lattia-, sei­nä-
ja saBaadilaattoja y.m.s. Sekä ko
ti että ulkomaisten asiaintunt. mie­lipiteen
mukaan kelpaa Kiviniemestä
löydetty kambrihen savi kaikkiin v l -
lälneteltuihla tarkoituksiin yhtä v^-
vnl kuin vastaava ulkomainen savi.
Savi-alueen rahallisen hierkityk-seoeelvittfimiseksi
mainittakoon vielä
että Saksassa, jossa saviteollisuuden
alalla on aatoja kilpailevia tchtaiLi,
maksetaan esim. tulenkestävistä t i i -
Hstä; nykyisin; 160— '200 Rmk. ton­nilta^
kun taas Suomessa, missä ei
ole ainoatakaan 'tefad^ta tällä täirke-ällä
alalla, ovat tulerikestävieh" tiil­ten
hinnat nykyisin 500—700 SmV-onnilta.
J a muidenkin saviteollisuu­den
tuotteiden nykyinen hinta on rau
lanaikaisiin verrattuna 10—20-, jopa
30ikertainen., B)[alnittakoon vielä,
enin suuria pääomia meiltä vuosit­tain
on Wety ulkomaille mainitunlai­sesta
savesta valmistet.: tuotteista,
V.i913 oli niiden arvo n. 1^.6 jmilj;>^
mk., v. 1919 26.3 milj. mk. ja-yiime'
vuonna Icaikista säännöstelyistä ja :
uontirajoituksista huolimatta yli 40
milj. mk. • :
Kun siis kotimainen yritteliäisyys
renran päSsec Kiviniemen luohnohrik: •
tauksiin käsiksi, ovat suurenmoiset
komisionin tuotantoarvot odotettavissa.