Vapaus, April 18, 1930

              Perjantaina, huhtik. 18 D :riä — Fri., Apnl 18
n » M l , «qm fl< R a s i A VMICCS i s C«s«4*. l>aUukMi ihQr M Ssibatr. OMBI*.
" «t tkm P««t pfltea DtptttaMst. Oum, a* Mcoad CIM* MIMC.
^ f ^ ^ e ^ M : y<|(ni«|, Bof 6?, StdUijr. Oat.
vibcliaet: Koattori 1038. -> Toiaihu S3«W. — Kitjckuppa 23S7V.
HtcjM»; 0«ie» 0?.b i w k . »dirciUMmaiU. «te.) lOM—E<lit«r S36V^Boak«OT« aSe7W.
in «MU tel» »idittfeät Vifyu. P^." Bo» 69,^ SodfeBiy,,
. 12- _H^u « t ^ 6 kk. «3^0. S kk. . . •MnL 1Ä Ukskl.i inUNJoAaTi. - xkii^ituiUM u
-Sr «toaaaiiui 1 »k. «64». « kk. 93JSO j a 1 kk. «IJ».
nJHOTpSHOfNAT VilPAUOESSAi ."
_ Kirte»«i|i»oili,<,ftJwrt lii» lf«ti, kakii |«taa, -ÄHoIilnio» » i U ^ ««•Bt«*o«k.«
'%*»9»4M?<l««Bk»ft SOe k«H«. tljQO S Kerui — >j»tn»»U«»ot«k«« $1J0 *«ttt. r 3 ^ t x . - Aiiiiitoe«).1i2ioiok.ei « Ä ^ l e H i . VJOOkSii kotu. ~ KUtoaUmotakMi
n / » karta. — ICaciIeaaa!laotitk««t S2X)0 kaita. SO UaSmakn kUtoalaoMcka tai uuitUntnjlti. —
' alam» ^ejot i * oioteiji&otukfet SOe kwu. ».od tplm* kaitaa. — Til^WliMtuiiaa }a U«ot«»
9»ttt»si{a oa. ^dUtaei)Hi «gket^rl ilApttubista etokSiafs. .
r^J^Si^J^^, TITJ^^^^SS^^. kiiiott^ka^^^^^
Canadan työväen pmhstUsliitön pik^^
kokous
Huhtikuun 26 ja 27 päivinä pi- pääsyistä, ihinkä vuohesi Itä-Cana-detään
Hamilt«inissah piit. ppta- dan puolustusliiton pika-konv^nt
rioii ja Quebedn Qiqakun|ia kä
sittävä Työväeh puolustusliiton
pil^kokotis. Noin 150 edustajaa
toivotaan saapuvan tähän ko^vent-sioiiiin,
niistä kail^esla päättäeii
muodostuu huomattava tapaus Ca-nadaii
työväen puoliistusliiton his­toriassa.
Canadan työväenpuoluslusliitto
on viimeisten 'kuudeQ kuukquden
aikana mehnyt * järjestämistyössä
eteenpäin huptnattavin askelin.
Karjistyiiyttä ]uöjcke[tai3telua, so-danva^
raa ja tyoltpmyystilann^tta
on seurannut Canädässä niinkuin
muissakin maissa iaahtumuksen
f«($cististpn jppkkoj^h lujittaminen.
' Vap^aq puheoikeuden iakl<;ait|^-
mistä Tprontossa poliisin määrä­yksellä,
jatkuvalla Raakuudella,
vangitseinisiina ja vankilatuoinioil-la
» o;i seurannvit ^^^it^jäisia ta-paulcsiä
mutssaiijn Qsis^n maat?.
Gänadassa oii vUödeh kuluessa toi
meenjpantu lah^ 2^^ vangitseii[:|is
tq, ^jjöista, suurit^ .p^i. ^sjpaiitu
nu^' Tpröttt»i< iJ>^H€^4l>aWst^istelUr
~' aikana , ^-''^'^-"^ .
pelflJl4iQäani::|psftm^pi^S*/ JoJls»
la. ' wittiäm K^aslitönih' varigifse
miijjpxj^ Ham.Utom,^^^ ia/ tuomitse-.
m|ne». 3—^ If|(iUk^ud^ "yont^eu-tä^^
(^oIaietsy)4pik$.en «pjalla, j«
lMupunfflaaa»^ov<ii-^iiiiedcfcejg^^-T^
p ^ t i laaj^n^v^st^ ter^o^vali^sta.
uutterasti työttömien työläisten
jätj^täiiil^seksr- ja
To?o^tö^sä.v,':_ ' ;
KQnimunistipupiue, ..typiräen
ludkkaliikkeeh iskujoukko, ön jou­tunut
kantamaan kaikkein ras>
kaimman taqlcQU näiden poliisien
tojL^eeiip^peinien hyökk^ysste?» jph-dos^.
Yksi k^ildkein .y^kavim-pia
oikeusjuttuja on "Workerin"
jiittu. Poliisit ovat päättäneet oi-keudei^
k^^utta lakkautua tärnan
Gangdän työläisten tfu^eley^n ää­nenkannattajan.
Taantumuksen mustat vöiniat
valmistautuvat vieläkin kaukonä-r teluita koskeva raportti. J. L . Co-sioni
kutsutaan koolle tällä hetkel­lä.
Tämän kasvavan poliisiterrori-kysymykseh
ohella on Leonard
Dohertyn juttu uhkaavana. Yhdys­valtalaiset"
oikeuslaitokset ovat
kekäineet häritä vastaan oikeusju­tun
ja hänet luovutetaan Canadaan
murhasyytöksen nojalla.
Tämä konventsioni käsittelee
kaikkia näitä tärkeitä kysymyksiä.
Se ottaa vastaan järjestöriapörlte-ja
kaikilta viime vuoden ailtana
toiminnassa olleilta osastoilta ja
valmistaa suunnitelmia tulevien
kuukaiisien toimintaa varten. Ko­kouksessa
tulee plemaan saapuvilla
Kansainvälisen työväen puolustus­liiton
edustäjd, joka tervehtää
koiiveti^sionja Ifhdysvajtain työ­läisten
nimessä.
Tprdhtpn ja Hanliltonin kau-
Junki-komileat. ovat tehneet seu-aa^
vaplaisiä' valmisteluja konveht-ionin
varalta:
. •
I. Juhla-illallinen, pidetään
ri^uärttai^ja, hdhtik. 26 j /^ kello 7
£.Canäcfan;: jä '^dysvaltain
.; i; - iXÄsyMg^nmj
,;y(i!^RP^ä^^tiia.i8Utt4es%fi..^,,i]K:^^
n .sunn»n^i-»lt.WÄ,!eräässä Hamil
j n i n isossa teatterissa.)
3. HatikiltH vapaa asunto kai
:ille edi^ajiil?.
Kokouksella ehdotetaan seuraa
/aa työohjjeliitsia:
V 1. Puheeiijohtäjan j a .raportte-c.;
in Vj^linla. ; . , . , .
: 2.1 Mk0^i^l4iiJ t«te8i«%«>4/
laws^twtQä lii>t'j^j i V
4. ll^pnsilkomitean valinta.
5. H(U;mi\toUin ^J^^ komi
u:an edustajan tervehdys.
6. Kansainväiiisen puolustuslii
ton ja muiden järjestöjen edusÄ
jien tervehdykset.
- 7. Poliittinen ia taloudelliner
raportti. S. Smith.
8. Järjestäinistyötä käsittelevä
raportti. B. Buhay. •
9. Puhevapaustaistelua koskeva
rappriii. A. E. Smith.
ip. ^'^^^orHeifia" koskeva kysy
mys. Chas. JVTarriptt.
II. Leonard Dohertyn asia.
A. E. Smith.
12. C. T. P. Liiton oikeustais-iottajat
fc^tooiisen inkviribiosir.
voimanpäivinä panivat iöinrieeh in
majorem Dei gloriant ("Jumalan
/ suuremmaksi kunniaksi"), näiden
''pakanain ja kerettiläisten" jouk-kopolttamisia,
satoja ihmisiä yh­dellä
roviolla. Ne ovat yleisesti
tunnettua kristillisen kirkon ja
Amerikan valtaamisen 'loistaväta"
historiaa.
•Saaren hedelmällisyys — Haiti
oii pitkät ajat 'Vnailman rikkaim­man
siirtomaan" maineessa ja
tyydytti suurimman osan koko Eu­roopan
sokerin- ja kaakaon tar­peesta
— oli kuitenkin pääsyynä
sen väestön nopeaan tuhoutumi­seen.
Nämä rikkaudet, saaren mi-,
neraaliaarteJden ohella, ovat ve­täneet
puoleensa kaikkia siirto­maavalloiksi
pyrkiviä Euröpäh
kansoja. Sitä ovat aikansa riistä­neet
Ja jossain määrin asuttaneet
vuoroin espanjalaiset, vuoroin
ranskalaiset ja englantilaiset, ja
nyt viimeksi amerikkalaiset. Ny­kyinen
Haitin väestö on peräisiii
neekereistä, joiden esivanhemmat
pyydystettiin ja kuljetettiin Afri­kasta
orjatyöhön siinä hyvässä tar-kotuksessa,
että saaren alkuperäi­nen
intiaaniväestö pelastuisi hä­viämästä
ihan sukupuuttoon. Kun
mihinkään kovaan työhön tottu­mattomat
hentorakenteiset intiaa­nit
pakotettiin raatamaan espanja­laisille
isännilleen, kuolivat ' he
"kuin kärpäset" — kertoo histo­ria
— heidän kaivoksissaan ja so-keriviljelyksillään.
Hyväsydäminen
kuningatar Isabella sentähden lä-vostolOttoon
kstti Las Casas n i i h i i ^ jesoiitta-
"i=3n'' lopettamaäii espäijlaiaisten
kaivos- ja maaporhojeii *^jaimou-den
häneii hellästi rakastetttijä in-tiaäniäiäinaisiäiisa
vastaan^. Tä-rna
pyhä riiies se keksi Vankka- Työ matkakustannusten kokc^
rakenteiseroman rodun, neekerien,' Neuvostoliittoon lähetettä-tuottamisen
orjiksi intiaanien ti-f^^ naisten lähetystön hyvälsi tm
ta sns alkoi mustien orjien tuon-mutta keräyksiä el kuiteriiaan ole
ti kaikkine kahhuioeeh. Mutta
Haitin intiaanikansaa oli silloin
|o liiap myöhä pelastaa katoamas­ta
maäii päältä. . .
Senkin jälkeen on tuon saaren
histbrlä ollut yjiiiihiitaisia mur­henäytelmää,
täynnä mitä järkyt-tävitnpjä
kaiihUUkUvia. Ne eivät
ole yhtään kirkastiiiieet sittenkään,
kun Yhdysvaltain kapitalistit ovat
olleet saaren v^lti^ina, orjuuttaen
asukkaita amerikkilaben meriväen
yllapitäinällä Verisellä terrorilla
katirtopuheiseäti säestäen Yh-liibeteuy
kansalliseUe. työläisnaisten
lälietystön .*lähettämlst& Neuvosto­liittoon
valvoyaUe kcäx^t^alle. TS-meissä
paikoissa ovat toverit tehneet
sangen vähSn työtä - kerätäkseen o-iiuutensa
tähän rahastoon. Vaikka­pa
lähetystö ei lähdekään in4kalle
toukokuussa, kuten ensiksi oli suun­niteltu,
mutta R . l i i . t J : h ohjeiden
mukaan vasta kesäkutm alussa, ei
silti ole liian paljon ail^aa keräyk­sen
toimeenpaheniiselle.
Muutamissa kaupungeissa ja pii­reissä
on toimittu riittämättömästi
konferenssien koollekutsumisessa ja
muutamissa paikoissa asetettu ^ k -
£i, ettei siellä ole niin paljpn nais­ten
osastoja, että voisi niitä kooUe
kutsua. Tämä on virheellinen kä-
£itys asiasta, sillä konferenssit on
tarkoitettu kaikjlie työyäenjärjete-töille
avonaisiksi, jotka suinkin voi­vat
niihin osallistua, kielifraksiät
koko valkoisen" roduri kaiken. 9¥ antaneet riittävää huomlp-
- i . . i . ' . . t . .~ "i 7 i t a tehdäkseen ryntäyksen joukko-uskoisista
temppeleistä, moskei- järjestöissä tmmetukJi ja irätäk-
No. 92
hsmlsskii h s i i , jcs ns eivät ols sitä
yiää tecneet. Kirjeunät täsrtyy lä­hettää
paikaUiHten iaanferen^ien
kautta jokääselle organiseeraajaUe
löytäen jokaiselta rahaa; komite­oiden
täytyy kääntyä unioiden ja
joukkiajärjestöjen puoleen tässä a-siassa;
arpapelejä, konsertteja ja
dysväitaih vänhäa laulua "häUit-semisestä
hällittaVieh suostumuk­sella".
joista ja syhagbbgista nousee näi­nä
pyhinä rukouksia sankkoina
kiiin pakkäs-aaniun savupatsaat
kohden taivaan kupua, Neuvosto-seen
heille määrätyn osuuden. Me
luotairune, että puoluetoverit suo­malaisissa
fraksioissa tekevät k a i .
ken mahdollisen taistellakseen sitä
... . « . • 7 •.. , . oppositiota v i t a a n , joka bn nbiis-l
i i t o n jumalatonta uskonvainoa ^ut naisten psastoissa, j a teicee t u n -
vastaan". 'netuicsl sen lausunnon, miicä on l a ­Jtp3
npin kaiiiiiilla menneisyy-deiiä
ja hykyisyydellä kirkastetun
rbduii i-ukbukset eivät tUle kuul­luksi,
hiiti sitte ei initkään. Vai
mjtal ^jvejette?
Siä
^oMöiitöitä
L E N I N G R A D I N S U O M E N K . .'ItÖLXiSEt ä ^ t s t Ö -
T A P A H T U M I E N fiJOiiti.öSTA .
Leningradin suomenk. työ^älsetr
kokboritunfeltta vfc.- 28'.p:faä Suom.
Valistustalolle käsittelemään -spsia-pitn
rakentamisen päivänpoltiavia
'iy^yiriykäiä Ja saatuansa tiettop
lieillsehä yönä Vaasassa toimenpan»'
Qustä fascistieh roistbtityöstä; • -'Jolla
iiäyit^iljin työl^^ jieJiti^iliä hah-
Idfttt ' arvoitasVk^ id
taj-keä iubkk^telsteiui^"' JSubndfen
tyÖy!aehluokan J jtiykyisissä; , oloissa,
iaiisuvat syvätt Buuttiiiiltiks^a Ja'
vaimbvat koÄtbä; Siiöäiea ' iahtäiri-vallalle.
SUOMENK. PEpTEkmitranLÄiSTEI^ JULXILAlISiJMA
köisempiin yaUahkuimpuksellisen
liikkeen tukahduttamiskeinoihin.
Ne valihistäutuyait jökft paikassa
terroritoimenpit<^ii;iefn J^n^nsainvä-
Iistä työväenluokan taistelu- jasoU-darisuudenpäivää,
toukokuun 1 päi­vää
varten. Työläisten tulee myös
kohdaltaan valmistautua {Puolusta-n^
aän luokkaansa ja rakentaiifiaan
voimakasta Canadan työväen puo­lustusliittoa.
Tämä on yksi niiätä
hen.
13. Tilirapprtti viimeisten If
kuiij^auden jualta.
14. Pöhsikpmitean raportt
'toverit, me pyydämme teiti
ryhtvinääh toimenpiteisiin konfe
rens^in oi^nistuimis^si. Kokous ai
kaa lauantaina maaiiskuuii 26 pai
vä, , keljp 3 iltapäivällä. Nation
h^aWs^i Kughson St. North,
Han^iitpn, Ont.
A. E. SMITH,
yleissihteeri.
KrisHlhsen sivisiyksen ja valkoisen rodun
^nsiQltteHiiloon
Näinä pyhäisinä aikoina, kun
porvarilehdet lukijakuntansa "yiöis-rakennukseksi"
melkein joka nu­merossaan
julkasevat uskonhar-tautta
uhkuvia kirj otuksia tule­vaisen
e1äml'ti toivosta, rukousten
kuulemisen ja kuolleitten ylös­nousemuksen
varmuudesta, sopinee
meidänkin lehdessä, kertoa lyhy­käinen
tarina HAITISTA, joka on
ihaniu:^pia saaria mitä olemassa on.
Se oli ensimäisiä saaria, mihin
Kolumbus joulupäivänä v. 1492
saapui. Saaten silloisen väkiluvun
hän arvioi noin miljoonaksi hen­geksi.
Maasta ja sen asu jämistä
hän virallisessa kertprnuksessaan
Espanjan kuniogaspariile (Ferdi­nand
ja Isabella) joka hänet oli
lähMänyt jöj^öretkelieen/ lausuu:
"Nän mieUyitävia, niin rauhal-lisiaj*,
niin ystävällisiä ovat nämä
ikmtsety eitä vannon Teidän Ma-jesteeleUUnne,
etta maailmassa
ole parempaa kansaa, eikä parem­paa
maata- He rakastavat toisiaan
niinkuin itseään; heidän puhelun­sa
on suloista ja lempeää, ja aina
heillä on hymy huulillaan. Vaik­ka
onkin totta, §iiä h? ovat alas­tomia,
. käyttäytyvät he sopivasti ja
kiitosta ansaitsevasta':
Kun San Diego v. 1509 tuli
sinne, oli espanjalaisiin ja heidän
tuomaansa kristinuskoon tutustu­minen
maksanut saaren asukkaille
siksi pajjon noiden 17 vuoden
ajall[a, että hän arvioi heitä olleen
jälellä ainoastaan 40,000. Viittä
vuotta myöhemmin (v. 1514) toi-mitetitssa
väenlaskussa ei enää ol­lut
kuin 14;000.
J[a täniipäivähä ei tuosta ihän-nekansasta
ole yhtään ainoata jä­lellä.
Ei ole ollut enää vuosisa­toihin.
Turha q^ tässä ruveta kuvaile-inaan
niitä hirmunäytelmiä, mitä
Me Suomehk. Kasvat^pUitsen
rökhifcunilii oppilas, ja henkllöktm'i
tai kokoontuneena käsltteleinään i ^ r '
oitJäfetä ' Suomfen''''iahtartfäsClstien'
/i^eaifcalseJitä provokatbri^sta tpU^
ininnaSta merkitsemme, sydänitihfcan-me
jä siiUttumUksemme lieidän h u -
ligaahimäisten tekojensa jpHdosta.
Me olemme vakutettuja, että täl­laiset
prpvokatoriset teot eivät tule
lannistamaan Suomen vailankuU^p-
•akseUista proletariaattia Ja työ^'-
::ekevää talonpoikaistoa, yaan .tufer
vat ne terästämään taistelukuintoflsä
la tiivistämään rivinsä vaicuutetti^-
aa uuden valla.nkamouksen iiopeas-ta
lähestymlssestä. ipkä tulee piäät-ymään
Suomen proletariaatin voit­toon.
Vastaukseksi Suomen porvaristoni
ia Suomessa olevien inkeriläisten jä
karjalaisten lahtarlen aseiden kalis-te^
uuia SuöEBeii, "vällanktimbuksellls-tar
työväestöä ja Neuvostoliittoa
•mmmm
kuudessa.
' ii :0htym^ä toimeft|itelsiin vä-rpj|
ti hanlckiiöiseksl Supjrien v a i .
iänfeutabliksellisen työväestön tuke-mlsefcst;
a), ^luovuttamalla yhden
paiySpalkäii tatäi tarkoitusta varten,
bt JgirJestÄmäi^ Moprln
iitamsin, jost^ saadut; varat luovu-tamnie
SiioÄeri ;^oHittisteri vaiikleri
t i i l c e m i i ^ , ! . 0 . Järjestömaa vapaa­ehtoisen
kera^ "SKNii-n tuke­miseksi
sen i»lsielussa Suomen fas-cistlporvaristoa
vastaan
HEBZENIN PEDINSTITUUTIN OPPILAlDtN JUtÄltAUStJRiA
Me Herzenln Pedinstituutin suo-m
«hk. oppilaat kokoontuneina vas-talaueksokbukseen
Suomen fasclsti-
3n riehunnan johdosta toteamme:
Suomen porvaristo lieventääkseen
yhä uhkaavammaksi käsmyttä k a p i ­talismin
pulaa on ryhtynyt mitä
ankarimpaan työläisten riistoon.
R i n n a n työläitsen taloudellisen k i ­ristyksen
kanssa yrittää porvaristo
lakkauttaa työväenluokan poliittisen
toiminnan kokonaan.
Suomalainen lascismi on,ottanut
tehtäväkseen "työväenliikkeen maan-päältä
tuhoamisen" ja viimeaikai­set
tapahtumat ovat osottaneetkln,
sttä se tässä suhteessa on asettunut
aateveljiensä Mussolinin j a Pilsuds-khi
tasolle.
Työväen kokousten hajoittamise.t,
jcukkovangitsemiset ym. j a nyt v i i ­me
päivinä tapahtunut rosvomainen
"Työn Äänen" kirjapainon särke-mii^
sn osoittavat, että porvaristo
hyökkää avoimesti, mutta samalla se
on osoitus siitä, miten typerään,
pöhköpäiseen keinoon se on ryhty­nyt.
Varmaa on. ettei Suomen työ­väestö
tule kärsimään tällaista hä­väistystä,
vaan murtaa "Suomen l u ­kon"
j a lyö tuhoojansa turpeeseen.
Samaan aikaan, k u n Suomen por­varisto
hyökkää työväenluokan kimp­puun,
valmistelee ja provpsol se
sotaa Neuvostoliittoa vastaan Ja täs­sä
työssä ovat sen raäväsulsimplna
avustajina ns. l i i k e r i n ja Karja­l
a n seurat. Näiden äuur-Suomi puu­hien
vastapainoksi bn meidän yhä
edeUeenkin. ^llyisiettäyä rivejäinme,
voiiijlsitUtettavä sotiiäsoplskeiuamme
j a vietävä "Putiaiseri Inkerin" r a -
Easton kai-tu^^mis^amiipailu siihen
pistepii, e t t i "I^inafiien Inkeri" toii-köjc.
i R:riä iBtefeliälin osoittaa
meicläri bfeväix* yaimiina ähtämaain
tafvittae^§ft isktiii SiUur-Submihai-h
a l t e l i JÄ
Ö:airitaiisniln sorrosta yapautxmut
j a so^alismia rakente^ä Inkerin ja
Karjaan '^Bläinen ja talonpoika
ei. tarvitse Isihtariva^uttajia.
Alas Si^öinln iäisclstit sekä I n ­kerin
Ja käfjäLfth "vapauttajat"!
Eläköön m^ehikäs Pxmsiinen A r ­meijamme!
itekÖön SiioEQieh proletariaatin
Jbhtejli SKPJ
JaUtiettta&eiinatimie
L V K Kommunistiseh Yliopiston
L Ö : n ^oiiektilvin yleisessä protesti-kokouksessa
v ^ '28 p:riä tehtun
XMLätös 1 ^Ivän palaan luovuttami­sesta
fascisiien Vaasassa tuhoamaati
työväen kirjapainon jälleenrakenta­miseksi
j a ylelskaupunkilaisen j u h -
laiitaman pitämlsöstS ym. asian h y ­väksi
iä^allä päätettiin haastaa
kälkk^/'^Öinenk. Järjestöjä teke­mään
sambih.
Sotilasilmailim uhri­luku
nousee
CHATEIAUROUX. Ranska, huhtik.
17. — Kahden sotilaslentokoneen y h ­teentörmäys
aiheutti täällä tänä^p,
yhden naisen Ja kahden lentokoneen
ohjaajan kuoleman.
Y k s i lentokone putosi maahan
päähän erästä kadidla olevaa ajuria.
Ohjaaja lensi kovalla vauhdilla t a -
yaravaonuh katon l ä ^ vaimuun.
paaden ^innaxUa-
TpizieB iientpkon^ putosi noin n e l -
jääiMS-mailin" ^iäi^fysfes^ olevan
hetetty tätä kysymystä koskevana
kansallisesta lähetystöä vaivbvasta
komiteasta.
Me painostamme p\iolueen frak-sioita
ukrainalaisessa baalijärjestös-
Kä CU.L.P.T.A.) huomaamaan, että
rahasto täytyy olla kerätty ^ i l n
pian kuin mahdollista. Ja että niin
suomalaiset kuin ukrainalaiset, juu-talaiset
Ja toiset kielifraksiät sa-moin
kuiii yleisesti i jptuoliieen Jäse­nistö
kiihdyttää työtään rahaston
keräämiseksi nopeasti.
Me painostamme sentähden p i i r i -.
komiteoita seuraaviin tehtäviin:
Konferenssit täytyy kutsua koolle
heti seuraavissa paikoissa: Hamilto­nissa,
Port Arthmdssä. Calgaryssa,
Edmontonissa, Crows Nest Passissa
Ja Vancouverissa. Näissä paikoissa
c i piirikonventsioneja ole vielä p i ­detty.
Piirien 3, 6, 8 j a , 8 tehtä­vänä
on seurata tätä kehoitusta
heti. • :-. ••
P i i r i viidennen täytyy kutsua kon­ferenssi
Jälleen koolle Suäburyyn
Ja täHäkertaa valmistaa se n i i n , et­tä
konferenssin enenimistö saadaan
känhättanaaan lähetystön lähettä?
mistä. Vapauden täyt3Tr ylläpitää
julkista ryntäystä jokapäivä muuta­mien
viikkojen aikana tehdäkseen;
tuiinetuksi lähetystön tarkoitusperät
Ja valmistaakseen kboUekutsuttavan
konferenssin Sudburyssä önnJstu^
ri*feksi. Ja selvittäHksöen edelllsei»
kbnfetenssini:! virheellisyydet. , . ,
^j^iihpälväh^^"juhlia; tuleö^ käyt­tää'
hyödykseen, tehdäkseen r y n -
multa kekkereitä täytyy nyt suun­nitella
toimeenpantavaksi asian h y -
väksL
V a i n hyvin muutamista paJikoista
on Krupskajän ^ la^fmsista kerään­tyneet
varat lähetetty kansalliselle
komitealle; .jaiminlyönti ' tulee kor­j
a t a hetipaUfälla; ,
Siis nopeaan työhöin rahan ke-rääiniseksi
Neuvtfetbiilttc^ lähetet­tävän
työläisnaisten" lähetystön mat­kakulujen
|:Heittämiseksi. Lähettäkää
kertyneet varat Cahadan työläis­naisten
l|iietystöä Neuvostoliittoon
valvovan työläisten komitean sih­teerille
osoitteella: Mrs. Shur, 433
Möntrbse Äve., Toronto, Önt. Älkää
viivyttäirä rahoja haUussaime, vaan
lähettäkää ne heti tulemaan, niin
pian k i l i n te t a i paikallinen komitea
Qti ne vastaanottanut.
K a i k k i e n konferenssien, jotka on
jo pidetty, bn lähetettävä ehdotuk­sensa
edustajistoon tarkoittamistaan
henkilöistä n i i n nopeasti kuin mah­dollista,
että lopullinen konferenssi
voidaan pitää Tororitossa j a toimit­taa
iopullinen valinta valintakel-poisista.
ehdokkaista. Piirlkomlleat
jä kielifraksiät voivat nimityttää
ehdokkaansa palkallisen komitean
kautta.
Huomauttakaa K p : n kansalliselle
nalsdepärtmentille heti. mitä olette
saaneet aikaan j a mitä aijotte teh­dä
täinän asian eteenikin viemi­seksi.'
Ryhtykää toimeen heti, aikaa el
ole hukata yhtään!
kommunistisin tervehdyksin
Beckie Buhay,
K p : n kansallisen naisdepartmentin
ylijohtaja
taaiääa. rappua Ksufostajnaaii iyö-iäiaten
mueana. Lupaudun Vapau­den
iuojoiiie antamaan tietoja mat­kaltani
Neuvostomaasta sekä muista
maista, jos tulen matkustamaan.
Siis toverillinen tervehdykseni
teille Vapauden lukijat. — Martin
Hendrickson.
Ijsaa jasema 1 1 1 %
työttömien
tyksiin
Brandonissa, Manitobassa.' perus­tettiin
jokunen aika sitten työttö­mien
yhdistys. Yhdistys alkoi t o i -
rnin|pinsa reippaasti, koettaen kai­kella
tavalla taistiälla työttömien
työläisten aseman parantamiseksi.
Nyttemmin on yhdistykseen liitty­nyt
taasen lisää jäseniä huomatta­vasti
Viime viikolla pidetyssä viik-kokouksessakin
liittjri liseita. Tus­k
i n menee päivääkään etteikö y h -
idistyksen asettamalla komitealla o-lisi
avustusjuttuja käsiteltävänä.
Naimisissa o.levat miehet ja. heidän
perheensä ovat j<äaneet avustusta,
mutta yksinäiset miehet eivät voi
olla tyytyväisiä, lukuunottamatta
silloin tällöin jaettavia ruokalappvi-ja.
jolta he ovat saaneet. Yhdistyk­sen
edustajat |fculevat menemään
jälleen kaupungin neuvoston koko­ukseen,
vaatimaan pikaisia korjauk­sia
työttömien työläisten asemaan.
Yhdistys on myöskin käsitellyt ky­symystä
eräästä vääryyden teosta
neljää työläistä kohtaan. Joille ala-urakoitsija
uuden postitalon kai­vaustöissä
maksoi vähemmän palk­kaa
kuin hallituksen palkkataksa
i - c i ^ c i i - t a j s a paikaliisast^ o--
t a njirjaaa ollutkin täällä
haaiilTa iitamia taa^*-
tar^tse ihmisten natista ' n ^ j ^
hyyttä.
UUSI KAUPPAHtO-VE
on täällä jo valmistunut, n i a . i
dan ostorenkaalle. ja on
Kirje New Yorkista
täyksen lähetystön lähettämisestä
^uositukät. Jokäisert piirikpmiteaö
tulee lentolehtisten jkautta tehdä
henkilökohtaistä agitatlbnia työläfe-näisten
Jseskuudessa täinän asian
hyyäksL •
Pi^plueen kaikkien kansallisten s a .
nomalehtien täytyy julkaista paljon
enemmän kirjoituksia tästä ajasta
k i i i n tähän asti j a vedota rahalli-sen
avustuksen tarpeeseen palstoil­laan.
Me painostamme Jokaista
puolueen toimittajaa kirjoittamaan
erikoisia artikkeleita j a tbimituäiir-joituksla
tästä asiasta.
Muistutamme myöskin jälleen
kaikkia piirejä osuudestaan, mikä
heidän tulee kerätä: Moptreal 1400;
Toronto, Hamilton j a Windsor $600:
WlE|niReg "$300; Vancouver $300;
Glace Bay $200; Timmijps $200; C a l ­gary
$100; Edmonton $100; Crbws
Nest Pass $50; Sudbury $100; maa­seutupaikat
Ja i^ienet kauppalat y h ­teensä
$650 (Jpkalselle palkäUe on
asete^u erikoinen määrä, mikä n i i ­den
tulee kerätä).
^ a i k l d e n p i i r i , j a paikalliskpmi-teo^
de^ tulee laittaa suuiiiUtelmat
Työläisten elämänehdot on täHä­kertaa
Suur-New Yorkissa, n i i n k i ­reät
että »on kysymys mikä on seu­raus
Jos yhS edelleen jatkiiu näin
valtavaa työttömyyttä. . Sadattuhan­net
bvät työttöminä Ja niistä suurin
enemmistö on heitetty kadulle näl­käisenä.
Leipälinjat on n i i n valtavat,
että joka ei o m i n silinin raene kat­somaan
n l i i i ei inltei^ään vofc kä­sittää
sitä valtavaa työttömyyttä
mikä on ;tätläkertaa NB.W>. Yorkissa.
Asiantuntijat, jotka ovat ollee^t
liiukäna m a a l i s k u u n 6 p:Dtä„; :va-kuuttayat;
että ei krekaan qfe;;pUut^
l i l i n suurta V mielenosoitusta-^New.
irorkissa. Valtaluokka ,on myös h y ­v
i n lierTnostunut jä pelkää joukko­j
en Jäfjestymlstä. Heidän ori pakko
tehdä tunnustus, että Amerikan
kommunistipuolue on saavuttanut
Joukkojen inyötätunnon Ja. noussut
hli^eh johtajaksi. V i ; , , w v ; ;
' iferinpstimelna asett^eya^;q
syytteisiin kpnimunlstipUolueen Joh«f
iiäjjia Ja antavat n i i i i ^ ^ luokiatuomit
bita, äiten . masentaakseen=r innostuk­sen
Ja heikentääiäseeii Järjes^jol-v
mintaä. r
Äommanistipiuolueen: Jäsenet e i ­vät
bie pelkureita, ne ovat marttyy­rejä,
jotka kantavat tuomionsa, py­syvät
uskollisena aatteelleen ja sen
kautta saavat Joukkojen luottamuk­sen.
Ensi vappu tulee demaafa suuri
kaikkialla, mutta New Yorkissa se
on tämän nui.an valtavin. Valtaluok-ka
koettaa tehdä parhaansa estääk-seea
vappumielenosoitukset. Koin-munistlpuolue
ei voi antaa tuumaa-kan
perään, siUä vappu on köyhä­listön
sumnmtai, el mitään juhlaa
ole vapun yläpublella.
Minä toivon että joka ainoa siellä
Canadassakm pyhittää vapun, maal-laoleva
kuten teollisuudenkin palve­luksessa.
Työläisten on pidettävä
vappu otnanaan ja sitä on Juhlitta,
va. Missä yksikin on kommunisti­puolueelle
myötämielinen, niin äk-köön
menkö työhön vappuna.
Missä on mahdollisuus mielenosoi­tukselle,
n i i n ottakaa Joka ainoa o-saa
väppiunlelenosoitukseen.
Minä olen tänä vuotena onnelli-määrää.
Juttu ei ole vielä päätty­nyt.
Muuten osoittaa täällä oleva työt­tömien
yhdistys, että sellaisista on
varsin suurtakin hyötyä työläisille.
Alettua otetta vain olisi kehitet­tävä
j a rakennettava perustetut y h ­distykset
entistä voimakkaammaksi,
sekä saatava niille jonkinlainen y h ­teys
koko maata käsittävässä mit­takaavassa.
— Työtön.
Iskon näkdkuliiiasta
Suomen porvarit ovat näköjääi)
i-yhtjmeet ajamaan samanlaista työ­läisten
päiden Ustimispolltiikkaa
kuin ajoivat vuotena 1618.
Alkajaisiksi narskuttelivat he use­aan
kertaan vertatihkuv^sa puheis­saan
Lapualla hampaitaan Ja sitten
möyhensivät Vaasassa ilmestyvän
työväenlehden "Työn Äänen' k i r j a,
painon käyttökelvottomaksi.
Suomen valtion poliisit ovat "et­sineet"
kuin kUjuyat Jalbpemat
ympäriinsä, "löytääkseen" kirjapai­non
särkijät, mutta löytämättä p-vat
jääneet. Yksi lapualainen "työ­mies"
saatiin kylläkin kiinni sen
perusteella, että löydettiin hänen
täydellä nimellään' varustettu fasr
cistien lakikirja, kauhayalsiinen
{puukko, rikotun kirjapainon l a t t i a l ­ta,
mutta täytyi raukka laskea irti.
Vakuutti nimittäm, että hän on
ihan sjrytön tekoseen, ja~ . k im Suo­men
poliisi Ja ohrana ovat maail­mankuuluja
sävyi^destään Ja k p h -
tehaisuudestaan, päästivät miaspar
r a n kotiinsa, sillä he i^skpvat vär
toäa^. että mieis oli syytöh. N&a
a^pätri« vakuutti j a vannoi JTasdsU-täin
vihjaisi virkavallalle, että on
turhaa mennä merta etemmäksi k a ­laan,
ällä. kirjapainon ovat särke­neet
— kommunistit itse! Ja sen
he ovat tehneet ptmikkimaisella k i e ­roudellaan
sehvuoksi, että saisivat
haukkua hsrvänahkalsta porvaripar-kaa
(joka hikoilee kansan parasta
katsoessaan kuin parhaassa löyly-saunassa)
tasen fascistiksi tai
muuksi ulkomaan elukaksi, j a kää­riä
sen avulla sitten oman punik-kimaisen
kallonsa ympärille mart-tyyriseppeleen.
;
k u n "Iltalehti" antoi tämän v i h ­jauksen
ohranoille Ja poliiseille, ot­tivat
nämä julmetun ;lmeen Ja
hyökkäsivät etsimään kommuniste­j
a , jotka ohvat oman kirjapainon.
sä tuhonneet Ja alkajaisiksi tuo­mita
täräytti Turun hoyibikeus s i e l ­lä
maäpetoksesta sy3rtettyiriä olleet
syyttömät j a syylliset 'toaapettäjät"
summamutikassa moniksi vuoäksi
Websters Corner, B.G
Kevään kiirein aika alkaa olla
täällä farmikylällä ihmisillä, huoU-matta
siitä vaikka onkin kylmät ja
sateiset ilmat. Täällä farmilla on
monenlaista tuohua näin kevääUä,
kaupungissa asuvat ihmiset eiyät eh­kä
moni. .tunnekaan: niitä.
VÄNCOIJVEEILAISILLE
">aIka1Hsen'S. J . osaston^ kokous O:-
i i - 6^'p: 4iK.'.- v ^ n . eipä isieltä jäär-nyt
erikoisia asioita mieleeni. Yksi
asia silti jäi j a kuuluu tämä asia
Vancouverin suomalaisille, n i i n saa­vat
silmäillä tätä aikansa kuluksi
jös haluavat. Asia on näet siten että'
nämä comerilalset . juttelivat että,
väiiö6uverilaisten-<kenBän. jälkiä .§1
öl^ natomyt lätkiin aikpihin täällä
V^ebsters iComerin h a a l i l l a iltamissa,-
Jota vastoin -täältä Corneristä käy
paljon • ihmisiä ' vancouverilaisten. 11-
täiiaiäsa, n i i n on Hämä. k u i n huomau-tii^
^vahcouverilaisllle että ovat ter­vetulleita
tänne meidän iltamiin, el
hätyytetä' pois, kun e i meitä ole
liioin 'ajettu pois heidän iltamista.
T Y Ö M A A - A S O I S T A "
ei ole nykyään muuta mainittayaä
tältä rannikolta kuin että miehiä on
ympärillä monta kertaa .enemmän
kuin tarvitaan; idästä päin ei tän­ne
tarvitse suimnata töppösiään s'i.
nä mielessä että täällä olisi työvoi­man
puutetta. Puutavarallekin tulee
täällä nykyään niin paljon ylituo­tantoa
että tukkikämppäin ei tar­vitse
olla käynnissä k u i n osan äjas..
ta. Ja sama lienee suhde sahalaitok­sissa.
Joten miehet saa paljon "paas­ton
aikaa", jolloin voi "hoitaa ter­veyttään".
V A P P C I L T A M A
tule olemaan täällä W. Cornerin
haalilla toukokuun 3 p. E i ole tar.
kemmin tiedossa vielä minkälaista
ohjelmaa siellä tulee olemaan, vaan
kylläpä siitä ilmoitetaan tarkemmin
täysi homma 5isäliä.'jEä se S ^ r i j j
an panna talo pystyyn täällä oS*]
dassa kun kerran alkuun n ä ä ^
Ja, tulihan sutä muuten mSÄ
«dan. etta melkeinpä se
tata meidän haalin e t u p u o i t a . ^^
Canadan t y ö ^^
lustusliitpn julkaisu
Canadan työväen puolustusliito!
kansallinen toimisto tulet
maan kuukausittain painetuiiTS:
sUla varustettua monistettua iuto"I
sua^ jonka nimenä tulee oleaZ
•The Canadian Labor DefeS
Ensimäinen numero tätä j u S |
ilmestyy t.k. 26 päivän t i e n S Tk
tulee se sisältämään artikkeleita vTI
pusta, artikkeli poliisiterrorista TJ.'|
rontossa, Hamiltonissa tk. 26 näivä
nä alkavan Canadan työväen nuJl
lustuslliton koko maata käsittävin
konferenssin johdosta, artikkeU Z\
sialismin rakennustyöstä Neuy(Kta.
hitossa, jonka on kirjoittanut Tim
Buck (palannut juuri äsken Neu-J
vostoliitosta), artikkeli työttömyys. 1
kriisistä Canädassa S. Smithfiti
Julkaisuun tule a lisäksi lyhempi^
kirjoituksia ja uutisia työläistä
taisteluista qiin ulkoaiailla kuta
myöskin Canädassa.
Liiton toimistolla on suunnitel­mana
laajentaa tätä julkaisua au­raavan
kuuden kuukauden aikana!
siten, että se saataisiin ilmesty-]
mään kokonaan painettuna. M i ^
määrin hani:e onnistuu, riippuu tit
tysti kuinka työläiset ottavat nyt
ihnestymään alkaneen lehden väj.
taan.
Lehden irtonumerot maksavat 101
senttiä ja koko' vuosikerta yhdea
dollarin. Sitä voidaan tilata osoit­teella:
Room 308, 331 Bay St. TO-ronto.
Ont.
Tilatkaa lehteä ja lähettäkää a-|
vustösta työväen puolustusliitölie.
h u o n e f s e ^ T ä n ^ Jälkeen ^ t y i
tulipajki j a tyttö i a l o i kuoliaaksi
Ohjaaja bli aikftlynarnin pudoimut
Tpyif^an, saatlen surmansa siloiänrä*
kaupungin talon edustalle, loukaten päykscis^.
sen valan, ihmemaita n^fri^din p u -
talon katolle, salvaten yhden tjrtön -ristetMi 'puukon lahtarUehti HJudeh
'suomen" iȊlle.
M u t t a "oikeat" syylliset ccvat JEOU
tenldn ihan Justiin löytyinäs^. ^ o -
maitäisen "kansanvallan" j a " l a i n -
tmrvan" pääritäri "IltalehU" nimJt-vankilaan.
Hovioikeuden viisaat l a -
idherrat nimittäin ajattelivat, että
Jiiutäsko sen tietää, vaikka näissä
vangituissa piisi juuri sen vaasalai-s
e » työväen Jdrjapainon sackijät.
Kptnmunistit Jata. yleensä ovat sel­laisia
veitflcbitäf että ne jymäyttä­vät
pitkätukkaista hyvinkin äkkiä;
mene j a tiedä, raikka olisivat j y -
zoäyttäneei vartijoitaankin j a l i v a h ­taneet
särkemään sen kirjapainon.
jcKia nyt syytetään inihdassieluisia
fascistiparkoja. Ja n i i n luettiin h o ­vissa
"sattumalta" olleille konomu-nisteille
raskaat tuomiot j a päästet­tiin
se lapualainen f aseisti syyttö­mänä
vapaaksi.
Noskelaiset myöskin honasivat, et-tä
tässä taitaa olla toiminnan mah­dollisuuksia
omankin häntänsä nos­tamiseksi
j a n i i n he lykkäsivät h a l -
Utukselle vastattavaksi välikysymyk­sen
kirjapainon särkemisestäi. Siinä
sanotaan, tietääkö halUtus. että k i r ­japaino
on säretty j a mihin toi­menpiteisiin
hallitus aikoo tapah.
tuman johdosta ryhtyä. Yksi nos-kelaislsta
pääkellokkaista pukeutui
hännystakkiin j a silkkistörmäriin ja
lähti kiikuttamaan välikysymystä
Nivalassa kessun kasvatuksessa po-liÄtisen
kouluutuksen saaneelle i » ä -
mtoisteri KalUoUe. Kaiho luki do-kumentta
j a ilunetteU. että vai on
säretty kcHnmunistien kirjapaino
Vaasassa, samalla iääen silmää do­kumentin
tuojalle. Tuoja iski vuo­rostaan
silmää j a haasteli, että ne
isänmaaUiset fascistiviikarithan ne
ovat tainneet tämänkin tehdä liias­sa
innostuksessaan, eikä me siitä
n i i n mitään välitettäisi, mutta sen
Sananen jalkapalloin
liista ja sen hä)^'H^:|
joittelusta
(Jatkoa edelliseen numerppnj,
I
Aloittelevien ei ole luotettava al:l
hen, V että yksinomaan pelaaiiulä]
edistytään parhaiden. On myö
kibinitettävä hucmiota. pallon 1
sitrtelyyn. ja sen pikenunin oppia^,
seen.pn harjoiteltava muullaldH';^^;
yoln eikä vaan pelaten. Palli
teiyharjöittelu on eduksi
pelaajalle, mutta vasta-alkajalle *|
on nopean ja oikean kehltytejB
vältjtämäbön ehtq Vasta-alk»w"
bn yleisenä vikana se, että ei Isl
kaan harjoitella pallon baSisM]
vaan yksinomaan pelaten köetetsÄ
edistyä. Se on melkein samaa ttöJ
nousta latvasta puuhun. Peli nÄ
dostuu pitkiksi ajoiksi ikäväksi «fe:
kamelskaksi, ojssa pelaajat juoäKt
vat laumoissa ympäri kentän ppttB
perässä, potkien enempi tolsiaffl
kuin palloa. Ja jos sitten saste
malta palloon joku jalka osuu,_ji,
se kimpoaa toiselle puolen k«Dt^
saa se siellä aivan rauhassa
sahtua, koska ei siellä oie .
sitä edelleen lähettämässä. Tm.
onkin luonnollista, sillä p a l ! " ^,
osata potkaista ja vielä vähan^
sitä kyetään va.';taanottama^Jf,
lähettämään sinne minne t a i | ^
taan. finsiehtona onkin sfls
misen ohella harjoitettava
käsittelyä.
Pa41on käsittelyä harjoitetta^
olisi suositeltava seuraavia mu*
ja,' joista aina muutamia, P»?
•kolmea, pölisi suoritettava eng*
kuin ryhdytään varsinaisesti pä»
maan kentällä
julkisen puolen vuoksihan tässä täy­tyy
välikysellä. Jotta: anteeksi her­r
a tirehtyör. kun t u l i tässä vähän
vaivattua. ^
J a sitten nämä molemmat herrat
alkoivat yhdessä tuumaamaan, että
mitenkähän sitä oikein meneteltäi-siin,
että saataisiin taasen kansaa
jyvätyksi oikein rutkastL
Yhdysvaltalainen noskelehti " R a i ­vaajakin"
ehti samaan kööriin.
huutamaan äänensä kä^ieatoiSjl
men työläisten päänmencAsi se W|
mittain muutama päivä sitten M
kisti artikkelin, jossa Vaasan » 1
pahtuman johdosta sanotaan o » !
että: "Sen järjestön «Suomii
ken perustetun fascistijarj^|
johtomiehet saavat ^'^T^^^J^l
ruudessa lyödä veljenkättä amf:!
nistien kanssa." __?|
Se o n tavallista paremmin SgJ
tu lehdeltä, jcka väittää deP^i
työväenlehtL Koettaa syot»»gJ
kijollleen käsitystä, etta
muka ovat fascisteilla
hävityttäneet oman ^J^p
Se on jo sellaista p i i i e ^ i
ei enää ota täydestä edes
huoneen asukkaatkaan, saäO»»a:i
ten tavallinen rasvanabööiaJ
mies, vaikkapa olisi kuinto
laisella herigellä kirkastettu.
Mutta sanotaanhan, että cm
se on tikanpojan sunna. »
k i n "Raivaajalle" näkyy a»
värien kehumisessa « ^ y » ^
llsella jätkäkieleliä
pahoidoksi, ja sanoalla rajf»"
maksi stirmakse?n.
Canadan jtyöiä isille
antaa kehoituksen avussa
ristä taantumusta, vastaan
vaa Suomen työväestoa._
liiton työläiset ovat siinä
näyttäneet meille ^°ve^J^
esimerkkiä. Siellä on i 7 P ^
maHa vuorokaudella a d a ^
oikein proletaarisella kiassu»
käämme mekin samom-