Vapaus, April 18, 1930

              jnadan Dollarista
lähetyskului:
födalU dollarilta. ^
LSo„alahetyk.Uta ovat lä
SS^fS-SO lähetykseltä
« a «haa o.tetaan. i
«dasta Smksta.
g u i e t y k s t t osotteella:
Korss
VAPAUS,
„ 69. SUDBURY. Qat,
lövapilettejä myydään,
'itimlakaa piietUasioUa
»udelle ottavat ranavälitylt-
^ myöskin:
VAPAUS
)BI ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, OntarK,
JJS MONTREAL BRANCH
119C St. Antoine St.,
Montreal;" Que.
AARO KIVINEN
Kirkland Lake. Ont.
JOHN VUORI
IOUUJ Porcupine, Oc .
UUES HAAPANEN,
iskauppa, Timmins, Ont.
•,GHN~WTRTA,
08view Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN,
takunnilla Keski-OntariosM
UiCittuviiiESn. cn. se ET^äjts^ävs
mrcntäniälli jalla palloa uilcsmin-taan.
t ^ i m u m i i l i a samalla tayaiia.
Tähän pSUan vastaaaottöcai j a py­säyttämisen
ön päaäjän erikoisen
hiuäeUisestl . vsinästeuäuttava. U-seimmiten
näenune vanhojenkin pe­laajien
t ^ v ä n sen virheen, että
pysäjrttäessään palloa, eivät muisr
fajrnqn myöntää ruumiillaan palloq
tulosuuntaan, jolloin pallo Icimpofi
takailin, ja* kilpailuissa useimmiten
suoraan vastustajaiie. Pitää siis
muistaa, että pysäyttäessään palloa
joko j a l a l l a t a i ruiunUlla aina myön-tää
pallon tulosuuntaan, siis perään­tyy
vähän, eikä mene vastaan.
Pallon sijottäminen on nykyaikan
n.s. lyhytsyötiöpeUn aikana mitä
tärkein. Ellemme osaa syöttää pal­loa
pelaajalta toiseUe. niin yhteis-pelimme
harvoin onnistuu, ja pitkä-siöttöpelillä
ei saavuteta kireässä
ottelussa tasaväkisin joukkueen
kanssa sitä tulosta mihin lyhytsyöt­töpeli
johtaa. Pallon syöttöä voi­daan
harjoitella helposti siten, että
pelaajat asettuvat pienekkään pii­r
i i n ja antavat pallon nolJeasti kier­tää
iniehestä mieheen maata myö­ten,
kumpaankin suuntaan piiriä.
Tällaiset lyhyet ja tarkasti suimna-tut
syötöt on tehtävä jalkaterän s i -
säsyrjällä. Samalla tavoin samassa
piirissä voidaan Ji^joittaa myöskin
pääpeliä, jolloin palloa työimetään
arcimrn träiratamsiiäailirduden po-levat
työräeo vaKänfertn m;k^^:.°]j^;<r^•^^
iQokkapolitiikkaa vastaan, niin ns
siinä ymmärryksessä joutavat inyös
kaikialla työläisten liikehtimistä vas­taan.
Tältä kannalta muojdcBtMvat
nämä kannatusrenkaat myöskin
päällä miehestä toiseen. Tällöin on
ympyrän sisälle asetettava muuta­mia
miehiä, jotka, niinikään pääl.
lään pitävät huolen ettei pallo jÄä^
se ympyrän keskellä maahan putoa­maan.
Ettei kirjoituksen tutkiminen hä­visi
raskaaksi lopetamme tähän jt^
seuraavassa sarjassa jatkamme vielä
pptkutarkkuuden, pujottelun, pallon
mukaansa ottamisen, pallon ryöstä­misen
vastapelaajalta yjn. käsitte-lyä.
Toivon vaan, että kaikki ne joil­la
on innostusta jalkaöalloiluun,
leikkaisivat säilöönsä ikrjoitukset,
koska kirjoitus muodostaa kaikkiaan
noin 5 - ^ sarjaa.
tyyssijaksi vaikoBuomalaisen propä-gannan
edistämiseUe. t . W J . U . of C.
kehöittaä työläisiä rattaisemaan
suhtautiunisensa luokkataistelukan-nan
pohjalla ja sU«n hylkäämään
mainitut kannatusrenkaat suoma­laisen
valkoporvariston ja työnan-tajaluökah
yhteisinä välikappaleina,
sekä hyväksymään j a toimimaan lä­heisessä
yhteydessä. puolueen polilt-tiseji
johdon hyväksyväin kommu­nistien
valistus jä kulttuuri jär­jestöjen
kanssa, kuten Ukr. Läbor
Temple Äss'n, Supmalalsen järjes­tön
y.m. jotka ovat aikaisemmissa
taisteluissa tukieneet meitä.
miBta tulla perin Hajanaiseksi Ja t t -
iapiäi^asi.
Canadan Työväen Yhdenäisyys..
Uitosta
dan Suom. Järj.
itoiile Ontariossa
\ John Latva Torontosta
ttain koteutunut Neuvosto-ifitkaltaan
ja vaikka ei hä--
[lä kertaa olekaan tilaisuut-jilla
kaikissa Järjestömme
la, tekee hän kuitenkin p i -
kierroksen O ntariossa, • se-tuloksia
.ja näkemyksiään
itkaltä matkalta. Osastoja
(n.jiähelle järjestämään ko-
,'||Iaisuudet kullakin' päik-tla,
allemerkittyihä päivi-'
±: 20 p.;
^ : 2 1 p . ;
lion Mine: 22 p.;
k: 23 p.;
Lake: 24 p.;
Ste. Marie: 25 p,;
Minesf 26 p.;
r Lake: 27 p.
t! Ilmoittakaa hyvin tove­in
puhetilaisuuksista. Hä-paljon
sellaista kerrotta-a
kannattaa tulla kuule-
Toverillisesti
John "VVirta.
Uutispoimintoja
Marianpäivänä pitivät noskelaiset
Helsingissä Helsingin piirin "nyrk-keliymestaruuskiipallut".
Paikalla
olleiden muutamien katselijoiden
hämmästykseksi suoritettiin vain
kolme taso.ltusottelua, joissa leivot­t
i in kokonaista kuusi "mestaria".
Kolmella btteliilla kuusi mestaria!
Siinä kuva noskelaisten harjolttar
masta T U L : n eheyttämistyöstä, Joka
ei kaipaa selityksiä.
Helslngki Jyry järjesti ennätysko-keet
vauhdittomissa h5T>yIssä ja
saavutti nli$sä hyrkkefliJäJiä tunnet­tu
V. Mutikainen korkeiishypyssä
tuloksen 158.6 sm. Se oli komea
leiskaus j a paras pohjoismaissa saa-vujtettu:
Pituutta hyjppäsi sumpissa
kUpailuissa Johansson .312,5 Ja k o l ­miloikkaa
948.
ffilhtokilpaljuissa Vuoksenniskalla
Marianpäivänä saavuj>ettlln huinaan
feyviä tuloksia,' A. Kosonen hiihti
'vildeii -Mlömbtrin matikan ajassa
12,31 sek.. Joka on paras aika mitä
koskaan on hiihtämällä tuolla mat-,
kalla saavutetta. Samoissa kllpal.
luissa Kokko Tainibnkoskeh Täh­destä
hiihti 15 km. ajass» 4i.05.
Naisten 3 km. voltti Vuoksennis­kan
Vesan Maiju Lehtolainen ajalla
10.05 — Milloinkahan Canadan ty­töt
j a pojat pääsevät noihin tulok- ypätolmlnnan eälst^inlseksi varsinkin
Ponnet:
Tolmintakertomnksen Johdosta. —
Käsiteltyään union toimintak^rto-miuksen
päättää edustajakokous hy­väksyä
sen, mutta samaUa päättää
tulevaisuuteen nähden lausua seu-raavaä:
1) että keskuskomitean Ja alue­toimikuntien
on kiinnitettävä entis­tä
suurempaa huomiota palkallisten
osastojen perustamiseen ja niiden
tciimliinan virklstyttämiseen.
2) koska järjestömme on taiste­leva
vallankumouksellinen unlo. niin
on selvää, että sen taloudellinen
asema tulee aina olemaan kyseen­alainen,
koska kalkki suinkin käy­tettävissä
olevat varat käytetään
propaganda- Ja Järjestämlstyön ra-hastamlseeh.
Siitä huolimatta vel­voittaa
edustajakokous keskuskomi­tean
huolfehtimaan siitä, että union
velat tulevat mahdollisimman pian
suoritetuiksi, koska niiden selvittä
mättä Jättäminen saattaa huonon­taa
imion luottoa.
3) Koska Quebecin maakunta Ja
Atlannln rannikko, muodostavat tär­keän
puutavara teollisuusalueen ja
koska työläiset tämän teollisuuden
alalla ovat järjestymättömiä, niin
velvoittaa edustajakokous keskusko­mitean
ryhtymään kaikkiin mah­dollisiin
toimenpiteisiin järjestämis,
työn aloittamiseksi tällä alueella.
Tässä yhteydessä on kiinnitettävä
huomiota etupäässä ranskankielis­ten
järjestäjleit hankkimiseen ja
iftilpn aluekeskuksen luomiseen mai­nitulle
alueelle, ynnä kaiken tämäi
edeltäjänä tarpeelliseen valistustyö­hön.
4) Shabaquan lakkotafsteluun
nähden toteaa kokous,, että imiom-me
taholta on tehty mainittua lak?,
koa suunniteltaessa se virhe, että el
otettu lukuun I.W.W:tä Ja sen k a n -
hatusr^nkalta n i i n ^ - vihollisina :. jot­ka
siirtyvät taistelun aikana y l l i o l -
llsen leiriin, särkemään työläisten
yhteistä taistelua olosuhteittensa pa^
rantamiseksi. Tämän kokemuksen
Jälkeen tiedetään tässäkin suhteessa;
vastaisuudessa menetellä oikealla ta
valla. Kftik?stah^ollniatta voidaan
todeta, että taistelun seurauksen^
voidaan havaita uniomme Ja .yleen­sä
väliänkumöukäeillsen iyöväenliik-keen
volmiistuneen alueella.
5) Kämppä- ja työmaatpimlnr^an
suhteen velvoittaa edustajakokous
union keskuskomitean ja aluekoml-tealn
tekemään suunnlteUnla kämp-kuljetus:
Pelaajat sijoittu-tän,
kumpaankin päähän,
nta kummallekin puolelle,
mies juoksee sitten pallo-vuoronsa
jälkeen kentän
iseen. Pallo ei saa etään-itriä
kauemmaksi kuljetta-arjoitus
voidaan suorittaa
iiten, että kuljetetaan k a h -
yhtä aikaa. Pelaajat aset-
Jiteen. riviin kentän p i -
aan, mutta ei kohdakkain.
'liUä voi olla noin 10—15
?alIon kuljettavat he s i t -
len vuoronsa jälkeen Mer-järjestyksessä
vuorotellen
mnmassakin rivissä, ollen
•aava mies valmis lähte-
Q taas pallon tuoja löysää
liehen joka on seuraava
Ajat voidaan ottaa, niin
' pelaajien kuin koko jouk-
Sama voidaan suorittaa
fivien pituussuuntaan Jol-enaan
ainoastaan oman r i -
31 ympäri, py.sytellen mah-m
lähellä palloa j a kaar-
»Jiehet niin läheltä kuin
mahdollista. Paiion kuljet­tu
taa.s. kuten edellä löy-mlehen
rivistä, joka taas
kuljettaa,
sauotoja pallon kulj^tuk-y
^ t y s t i enempikin, vaan
*«yjen muotojen harjoit-
"frusteellise-^ti riittää k y l -
a pallon kuljetitksen ke-
* n potkuihin potkuvar-voimaa
ja oppiakseen py-
1 ja vastaanottamaan pal-
«»at pelaajat kentaUe
tarpeellisien välimat-
^ toi£htaan, lähettävät
sUn?
Kotkassa pidetyissä hlihtokUpai-luissa
h i i h t i ikämiehissä Jussi Niska
10 km. matkalla ajan 27,35. Samois­sa
kilpailuissa V. Vakkari Kotkasta
hiihti 20 km:llä ajan 57,45, toiseksi
tulleen T. Korjuksen ajan ollessa
57,46 ja kolmanneksi jääneen O.
Keikan aika 57,48! Ne ovat aikoja
ne! ^
Viimeisissä Kisan painikilpalluis-sa
ei alle 130 sfarjassf^ pliut kuin
yksi osanottajia. Jotkut ihmetteli-väl^,
ett^ kenöikäs keossa se ytoi
Joutuu paitiimaan. Muudan koiran­leuka
kiirehti siihen vastaamaan,
et^tä: S e n h w täytyy paipia saunas­sa
oman painonsa kanssa. — äänen
nim. täytyi laihduttaa siihen sar-jaan
^^jtstäkse^n.
sellaisissa olosuhteissa, missä työn-antajain
taholta pyritään ehkäise­mään
kaiken laatuineii Järjestötoi­minta
j a yhteydet. Muuttuneissa o-losuhtelssa
op meidän kyettävä löy­tämään
uusl^ muotoja tolmlnnal-lemnne,
eikä missään tapauksessa ole
alistuttava Ja saliittäva toimintam­me
lamaantua.
Järjestämlstyöstä. — T^liokkaan
Järjestämlstyön harjoittamiseksi
puutavara- j a maanviljelystyölälsten
keskuudessa on tarpeellista että sitä
varten palkataan mahdollisimman
uselte eri kieliä puhuvia järjestäjiä.
Canadan puutavara- j a maanviljelys
työläisten edustajakokous velvoittaa
valittavan keskuskomitean tolml-mi^
an sit^n. että Järjestäjiä saatai­s
i in alkavan toimintakauden aika-
AnuDatiliiittn liike
Selostus L.W,LtJ. of
C:n seitsettiätinestä
vuosikokouksesta
(Jatkoa «delliseen numeroon)
Siditeesta I.W.W:n kannatnsren'
kaisUn päätettiin seiiiäava: Tämä
potkiiilla pallon toL
«^t on tehtävä käyttä-jalkaa.
Tällaiset
2>unakkaat potkut on
^ annetuin nilkoin, j aL
^ tai ulkpslvulS^iLl.
f^^' puristamalla se
L^a jalkapohjan väliin.
^ pallo tulee maata
^ t u u niaahan siinä
lia c » i ""w.uui suna
<^ paa,
konventsioni käsittää viimeisten vuo­sien
Ja eritodfn vilmeistei kUukau-slen
kehityksen muutt^meen ne a-vfiimlksi
tFönaniajalubkaii rikkuri-jä
hajbitusjärje^toiksi, vain
työväoi JärJ^töje^ nimeä kaytt&en
vielä voivat s i j a i s t a Joitt?idJn vä­hemmän
|tiete>lsten ty01ä|sfyhmien
käsitteitä. Sen lisäksi, että ne ovat
muodostuneet avoimiksi vastitvaL
lankummitoftlHslksi, Tcähfälllsiin Ja
kansainvälisiin työväenluokkÄtälste-luvolmien
liikebtimistin nähden, ne
esiintyvät nykyisin teräyöitTVän
luokkataistelun seurauksena työtais­teluissa,
lakinuikkureiden h a k o i n a
i a työläisten taisteluita vastaan, joh-tuen
tämä er!k(dsesti' Jmuri siitä,
että näihin- kaanatusrenkalsiin ovat
tunkeutunet lix^lUrtislJat Ja xäitä
kannattavat ^porvarillista mieliid-dettä
omaavat l i i k e m l i ^ t ^ t^nä t u l ­len
mahdoHisek^ sentJUiden. «ttä
LW.W. ja sen kannalosjäriestöt e-
^ntyvät poliittisesti pnohieettmni-na.
Jtdca tödellisizadess^ merkftGee.
että porvarilUset smoliieet saavat
na liikkeelle ainakin seuraavasti:
1) Port Arthurin alueelle on saa­tava
ainakin yksi v a l t a i n e n suo­menkieltä
puhuva Järjestäjä Ja t i ­lapäisiä
hakkuukauden ollessa par­haillaan.
Itä-Ontarioon on Sudburyn Ja
Pohjois-Ontarion alueille saatava
vakinaisen alueiden järjestäjän l i ­säksi
kaksi tilapäistä järjestäjää, JoL
den kaikkien tulee olla suomenkielen
taitoisia.
2) Etupesä Ontarion metsätyö-
Iäisten keskuuteen toimimaan olisi
saatava ainakin yksi vakituisesti toi­miva
slaavilainen järjestäjä Ja t i l a ­päisiä
järjestäjiä hakkuukauden o l ­lessa
parhaimnilllkan j a kipelm-män
tarpeen vallitessa.
Winnipegiin peiiistettavan union
toimiston sihteerin lisäksi olisi yält-fömätöntä
saada sinne toimimaan,
joko palkattu, tai vapaaehtoisesti
toimivia järjestäjiä,- joiden tulisi
siaavilaisteh kielien lisäksi puhua
mahdollisesti englamiin kieltä.
3 Quebecissä Ja Sudburyn alueella
toimimaan olisi saatava ranskalai­nen
järjestäjä, ollen ^Maaä. tärkeim-
{ ^ h a n k i t t a v i s t a Järjestäjistä.
4) Samoin oUsi tarpeellista saada
ainakin yksi englanninkieltä taita­va
Järjestäjä t o i m i m a a etupäässä
Ontariossa.
5) Sritish GOlumMan puutavara-tiaisten
keskuudessa tpjlnrhnäan
olisi hankittava myöskin ainakin t i ­lapäisesti
toimivia Järjestäjiä.
6) Elonkorjuun aikana länsiznaa*
ictiT^nfs?tft on saatava toimiinhan u -
seita tilapäisiä Järjestäjiä, Joita var.
ten on keskuskomitean laadittava
erikoinen toimintasuunnitelma, kos­k
a on mahdollista, että ilman vis­sejä
tiukkoja ohjeita saattaa tol-
Nykyisen kauden kapltalist. kriisit,
m i t ^ heijastuvat osakemarkklnaln
l u h i s t u m i s e t , vararikoissa, Joukko-työttömyyd^
sä ja yleisessä, työvä­enluokan
elinehtojen huononemises­sa,
ovat suoranaisena seurauksena
kapitalistisesta ratsionalisolnidsta.
minkä kautta pyritään vakilimutta-maan
luhistuvaa Järjestelmää, saat-tamaUa
työläiset yhä khreämmäUe
kapitalistisessa tuotantoprosessissa.
Tuotannon! •kiihdyttämisen, tjyö-pälvän
pltentämisen Ja yhä uuden-pien
koneiden käytäntöön ottami­sen
kautta korvataan suurten työ.
läisjoiikkojen käyttö ja heitetään
heidät kaduille kurjuuteen, ollen
tästä seurauksena tuotannon suuri
Isääutymlnen. vaikka toisaalta mles-tjövojlman
käyttö j a tarve toisaal­ta
huomattavasti vähenee.
Reformistisen johtajiston valitse­ma
Canadan nykyinen ammattiyh­distysliike,
pn ollut kykenemätön ja
haluton ryhtymään toimenpiteisiin
tässä nykyisessä tilanteessa. Päin­vastoin
on Amerikan työväenliitto
CAFL). mikä halUtsee yli 18.0.000
Jäsentä, avustanut kaikin keinoin
vallassaolevaa luokkaa, klinnittääk-seen
tuman joukon kapitalististen
harrastuksien tukijaksi j a saattaak­seen
ammattiyhdistykset ja liitot
pelkiksi tuotamton tehostuttajlksl Ja
vakiinnuttajiksi. Saattamalla käy­täntöön
ammattiyhdistyksien yh­teistoiminnan
työnostajien kanssa,
voittojen Joka suunnitelmat, palk­kiojärjestelmät,
ammattiliittojen pa­kolliset
vakuutusmenetelmät ym. on
näiden järjestöjen jäsenistö tullut
Jcykenemättömäksi toimimaan, ol­lessaan
mädän j a reformistisen Joh-tajakunnan
lujan otteen alaisena.
Amerikan työväenliikkeen johtajis­to
Ja heidän parlamentaarikkonsa
ovat pettäneet työläiset Jokaisessa
käänteessä kun Jäsenistö on osoit­tanut
merkkejä kapitalististen hyök­käyksien
vastustamisesta. Amerikan
työväenlilton politiikka Canadassa
ei millään tavalla eroa amerlkka-aiseh
Imperialismin politiikasta, s i l ­lä
sen tarkoituksena on alistaa työ­läiset
Canadassa, jotka ovat sen
vaikutusvallan alaisia, kapitalismin
harjoittaman riiston alaisiksi, mis­tä
orjuuttamisesta se saa vasta-palkkioksi
porvarillisten hallituksien
tunnustuksen, sen Johto miehiä n i ­mitetään
virktolhln ja matkusta­maan
Genei^een. Kansainliiton työ.
konferensseihin jne.
Selittäen hallitsevansa noin 40.-
000 työläistä kieltää AU-Canadlan
Congres bf Labor (Ylelscanadalal-,
nen työväenliitto) i ahdasmielisen
kansallismielisen politiikkansa llsäk-
,si, lakot taistelukeinoina. pyrkleö
sovittamaan kaikki riitaisuudet jä­senistönsä
puolesta j a on siten muo­dostunut
sosialidemokratian •Ja re-formismin
hellijäksi. Useiden talsr
televlen ammattijärjestöjen taholta
toivottiin 1927, jollohi se perus­tettiin,
että siltä muodostuisi .Cana-dalalnen
keskusjärjestö,, mikä kyke-jTiIsi
Järjestämään ja mobilisoimaan
Canadan työläisten laajat Joukot
yhteisen taistelun pohjalla jkapl-talismla
vastaan, mutta näissä toi­veissa
petyttiin, sillä mainittu jär­jestö
on syntymästään lähtien rap­peutunut
ja muodostaa nyt kansal­lisen
soslallfasclsmin ja reformls-min
hautomalaltoksen, mikä.on työ­väenluokan
taisteluille yhtä vaaral­linen
kuin konsanaan Amerikan
Työväenliitto, koska se omaksuu
aistelun fraaseja. Joiden tarkoituk­sena
on sekoittaa j a Johtaa työläiset
harhaan vallankumouksellisesta
taistelusta, hiljaisen ja säädyllisen
sosialismiin kehittymisen tielle.
Maailman vallankumouksellisen
ammattiyhdistysliikkeen Johtaja,
Punainen Taloudellinen Kansainvä­linen
on velvoittanut Canada am-mattiyhdistyslilkken
taistelijat pe­rustamaan
Canadan ammattiyhdis­tysliikkeen
keskuksen, mikä kyke­nisi
johtamaan Canadan työläisiä
heidän Jokapäiväisissä taisteluissaan
kapitalistista rätslonallsolntla, työt­tömyyttä
Ja sen aiheuttamaa kur­juutta
vastaan. Punahien Taloudel­linen
Kansainvälinen on velvoitta­nut
Canadan taistelijat ryhtymään
työhön , järjestymättömien järjestä­miseksi,
sillä Canadan järjestymät­tömien
työläisten lukumäärä nousee
yli 600,000. joita reformistiset, Ame­r
i k an työväenliitto j a Yleiscanada-lalnen
työväenliitto ovat osoittautu­neet
<^pkenemättömiksl Järjestä­mään.
Canadan Työläisten Yhtenäisyys-l
i i t to (Workers Unity League of C a ­nada)
on ottanut tehtäväkseen C a ­nadan
työläisten järjestämisen voi­makkaisiin
teollisuusliittoihin. Se on
ottanut tehtäväkseen järjestää re.
formistislin uniolhin Toiminnan Ko­miteolta,
sekä työpaja- j a tehdasko-mlteo^
tai, mitkä j[osalllstuvat työ­läisten
taisteluihin j a Jatkuvasti pal­jastavat
reformlsttsen Johdon vara-rikkolsuuden.
Canadan Työläisten
Yhtenälsyysliitto tulee Järjestämään
Punaisen TaloudelUsen Kansainvä­lisen
lipun alle yllä mainittuja ko­miteoita.
Joilla tulee olemaan pää­määränään
mahdollisimman voima-kas
yhtenäisyys i^ivittäisissä taiste­luissa
kapitalistista riistoa vastaan.
kauhu
IbmL^et katselevat mielenkiinnolla
näkyvissä olevia nähtävyyksiä. Hei­dän
ajatuksensa Uikkuvat vain sUnä,
piitä he näkevät, harvojen syventy­essä
ajattelemaan pitemmälle. Ih-ml!
» t katselevat Ihastuksella ohitse
l^ulkevaa komeaa laivaa. He näkevät
siitä vain sen osan. mikä ylpeänä ui
vedenpinnan yläpuolella. Moni ei
ösaä ajatella niin pitkälle, että tie­täisi
mistä lähtee kulkuvoima täUe
plvalle jättUäiselle. He eivät tiedä
piltäiin maailmasta, joka on kolme-
^inmentä jalkaa veden sisässä l a i ­van
pohjalla. Harvoilla on tilaisuus
kurkistaa tähän maalimaan, missä
vftUltsee sama elämänlaki kuin muu­allakin.
Vahvempi sortaa heikom­paa,
kansallisuusviha vallitsee, ää-rimäisyyteen
asU kehitetty työteho,
jossa heikommat sortuvat.
Katsellessa uuhien edessä hääräl-
^eviä miehiä, joutuu jönkhilaisen sa­laperäisen
kunnioitusta herättävät
tunteen valtaan. Näky ei ole tavaUl.
seen elämään kuuluva. Se on enem­män
kuin jokapäiväistä. Siellä ole­vat
hiestä kiiltävät, mustat miehet,
kehittävät valtavan tulen, hallitse-yat
sen, antavat kulkuvoiman uival­le
jättiläiselle.
Pannuhuoneen kolkko hämärä'va­lo
muuttuu, silmänräpäyksessä häi­käisevän
kirkkaaksi, tulipesän luu­kun
auetessa. Ensimälnen lapiolli­nen
hienoa kolia kauheaan kuumuu­teen
saa räjähdyksen tapaisen hu-maiiduksen
aikaan. Tuli syöksee koval
la voimalla ylos luukusta. Se polt­taisi
armotta lukuun edessä kolia
heittävän lämmittäjän pinnan, jos
tämä ei sitä tottuneesti estäisi. I h ­meellisellä
tarkkuudella menee lapi­on
leveä terä uuninluukusta sisäl­le,
sitten painaa varren aias, jolloin
terä nousee pystyyn, sulkien luukun
suun, pysähdyttäen kovalla voimal­la
syöksevän tulen. Lyhyet kielek­keet
pistäytyvät ulos kummaltakin
puolelta, vetääntyen samassa takai­sin.
Toirien ja fkohrtsLs aieltto el s a a e-nään
samaa vaikutusta aikaan, vaik­kakin
kuuluva humahdus saa läm­mittäjän
varovaisena uudistamaan
temppunsa.
Ensimäist.ä konemestaria kutsut­t
i in nimeltä "pannuhuonen kauhu".
Hänen vierallukäyntlnsä pähuhuo-neessa
sai lämmittäjät tavallista u -
seämmin vilkaisemaan manomeette-r
i i n . Silloin sai,arvata että konehuo.
nfeen manomeetteri oli näjrttäniyt
löyfyn olevan alhaalla. Häheii i^aä-niyäl
katseensa tarkasi! myös utöf»
vejiejityä "slaglka^aa" jossa iiähtyääri'
j )8|la'mattoinan kollnpalah, joita aina
ää joitakin kappaleita, hän Val­an
raivostui. Usein saivatkin läm­mittäjät
kokea hänen nyrkkiensä
tuttavuutta, Jolta hän Jakeli sano.
ensa painoksi. Luonteeltaan olikin
hän raaka,maisimpia mitä vpi pila.
cool(aan keskikokoa suurempi. Siksi
hän käyttikin Valtsunsa jraakamal-sestl,
heljtpmpla kohtaan. SatMnas-sa
puolustuksen lävitse' ' käyrifelhln
k y l K i ^ p a n n u l i i i n olisi pitänjrtsäa<Ja
iiöyry nousemaan muutajnässt^ m l -
nuutjssfj.., Sanipin "slagauksessa" el
olisi .saaihut höyry laskea ensinkään.
Eräässä satamassa tuli uusi läm­mittäjä
karanneen tilalle. JoUduin
hänen kanssaan samaan työvuoroon.
Kansallisuudeltaan «II hän virolai­nen.
Pituus oli hänellä y l i kuusi jal­kaa.
Luonteeltaan oU hän miesten
paralta. En nähnyt koskaan hänen
kasvoillaan hermostunutta Ilmettä.
Puhuessaan hänen hymynsä paljasti
muutamia kultahampaita hänen
.suussaan. Liikkeet olivat kissamai­sen
notkeat hänen työskennelles­sään.
Hän muistutti tulen jumalaa
aukaistessaan luukun, jolloin kirkas
valo valaisi hänen hikisen alasto­man
yläruumiinsa. Jossa lihakset o-livat
kuin atleetilla, j i n voinut olla
ihailematta hänen joustavaa ruu-mistaah.
Jossa Uhakset olivat klm-moisat
kuin kumipallo. Paksu kaa­reva
niska paljastui vain slUöln kuin
hän otti sen ympärille käärityn
karkean pyyhlnlUnan pyyhkien kas­voiltaan
hikeä. Joka virtasi silmiin.
Hän lämmitti kokonaan eri taval­la
kuin toiset. Välittämättä siitä jos
höyry laski tahi ei, hän kulki luuk­ku
luukulta iiänelle kuuluvan osan.
Ahtoi ne n i i n täyteen kolia kuin
hiukankin mahtui. Usein laski höy­ry
pari kolmekymmentä paunaa.
Vuoronsa perään häh alkoi niitä
"leissaamaan" painellen ilmareikiä.
Sitä c i olisi pystynyt tekemään heik­ko
mies, vaan raskas pitkä "leissi-rauta"
oli kevyt kuin tulitikku hä-työntäessään
sen tulipesään
Suoman
Pä^on^uiiTiraerto
koko Canadäa varten Buoritt««
k a i k k i ^ maan virailiselle edoätuk*
eelle kuuluvia tehtäviä, antaa pj^
se j a matkustusta varten kptimaa*
han ta! muualle, vahvistaa asiakir­joja,
käännöksiä y,m., s e l v i t ^ i i pe-riritk-
i a muita Suomen kahsaui'
siin kohdistuvia asioita.
Osoite:
Contulau General of FiaUa^t
Room 918
1410 Stanley Street, Montreal.
(Corner St. Catharine and Stanley)
AKSELI RAUANHEIHO,
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella edostajltit
Canadassa: Konsuli Erijck J . K o r
te, Port Arthur. Ont. — Adlei
Saarimäki. 319 Bay S t , Toronto,
Ont — H, P. Alber^ Herinansön.
479 Main S t , Winnipe£r, Man. —
Thomas Franssi. Box L, Copper
C l i f f , O n t — Charles E. Magnus­son,
64 Dock St., Saint Juhn, N.?,
-r- G. W. Törnroo.s, 551 Howo S t
Vancouver. B .C
valla. Jos höyry et ole kymmenessä
minuutissa ylhäällä. nUn minä t u ­len
. uudelleen Ja nostan sen.
Uhkaavan näköisenä hän poistui,
seuraamaan konehuoneen manoneet-terlä,
virolaisen alkaessa rauhalli­sesti
painelemaan Ilmareikiä. Käy­tyään
ne kertaalleen lävitse hän kä-,
vi Istumaan, katsellen viisaria Joka
alkoi hitaasti nousta. Tullpeslssä ole­va
koll paloi jo täyttä vauntla, mut­ta
koneeseen menevä höyry esti sen
nousemasta samassa hetkessä.
Pian oli "kauhu" uudelleen pannu-huoneessa.
Nähtyään virolaisen is­tuvan
rauhallisena, hän raivokkaana
syöksyi tämän eteen karjaisten:
— Ethän sinä s—na yritäkään sitä
nostaa, kun siinä Istut. Kyllä se on
n i i n että minä olen herra alhaalla
joka määrään.
— J a minä pannuhuoneessa, vas­tasi
virolainen, seuraten katseellaan
viisaria, joka alkoi lähestymään pu­naista.
— Kyllä se on s—nan vale että o-let.
Samassa hän koetti tähdätä is­kun
vasten virolaisen kasvoja, Joka
oli istuallaan hänen edessään. No­peasti
tämä torjui iskun käölvarrel-j
laan. Notkeasti hypähtäen seisaal­leen,
alkoi hän antamaan iskun toi­sensa
perään. Joilta toinen ei kerin,
nyt Itseään suojelemaan. Hetken pe­rästä
makasi "kauhu" seljallaan
"törklllä". johon hän ennen oli
lyönyt monta lämmttiäjää- Kiroillen
kämpi hän ylös, uskaltamatta uudel­leen
hyökätä notkean vastustajansa
kimppuun. Häpeissään lähti hän
•konehuoneeseen, saadessaan ehkä
cnslmälsen kerran selkiänsä tultu­aan
"tölkille" käytifCmään nyrkke-
Jään, .
Nlhikuin el mitään olisi tapahtu­nut
alkoi virolainen vetämään ha.
jalle kolia tullpeslssä. Hetken peräs­tä
työntäessään "lelssiraudan" pe­sään,
sanoi hän minulle nauraen:
. — Tuleppas koettamaan kuinka
helppo on lämmittää täysillä t i i l l -
pesUlä.
Heittäydyin painollani raud(ih
päähän, mutta se ei hievahtanut­k
a a n . T u n s i n että saa olla kaksi
nen
Canadan Puutavara- Ja Maanvil­jelystyölälsten
Teollisuusliitto ko-koontuneene
vuotuiseen edustajako­koukseensa
Julistaa yhtyvänsä Ca-nadan
Työläisten Yhtenälsyysliittoon
Ja sitoutuu työskentelemään sen tar­koitusperien
hyväksi. K a i k k i teolli»
stmdet käsittävän Ja alituisen, tiu­kan,
kapitalistista riistoa vastaan,
sekä l&iötallstisen järjestelmän lo-
Pulliseen kukistamiseeni tähtäävän
taistelun ohjelman pohjalla Järjes­tetyn,
yhtenäisen Canadan ammat­tiyhdistysliikkeen
puolesta.
(Jatket.)
kolien alle. Lyhyelle jääneen raudan
päähän hän notkeasti heittäytyi
painollaan, jolloin uIo.s jäänyt osa
alkoi painuman alaspäin uunin s l -
.sällä olevie kolien noustessa, anta«
essa perään.
Muistan kuinka hän otti enslmäl-sen
vahtivuoron vastaan. "Slagaa-misess^"
laski höyry parikymmentä
paunaa. Vllkafefjnatta mänpmeet-teriin,
hän alkpi heittämään pesät
täyteen kolia, Jpten höyry laski vie­läkin
alemma. Tiesin että pian on
"kauhu" pannuhuoneessa. Odotin
jännityksellä, uskaltaako hän vah­vistaa
sanojansa nyrkin Iskuilla Isol­le
virolaiselle. Joka näytti hyvin
lauhkealuontolselle. Hetken perästä
ilmestyi konemestari p^nuhuonee-seen.
Sanaa sanomatta hän kiukkul-sen
näköisenä veteli tulipesän luuk­kuja
auki. Nähtyään ne täynnä ko­lia,
Jotjui eivät vielä olleet kerin­neet
syttymään, hän sanoi ivalli­sesti:
— Mistä sinä olet saanut lämmlt
täjän paperit, el ainakaan n ä j ^ sil­tä,
että olet koskaan lämmittänyt?
Olet voinut olla kollkaivoksessa luo-masa
kolia vaunuihin. Ja nyt luulet
että tulipesät täytetään samalla ta-mlnun
painoani ennenkuin koli pe­sässä
antaa perään. Hymyillen hän
jatkoi:
— »eitä vain sinäkin paksummal-tl
kolia yhdellä kertaa, kyllä minä
autan'lelssaamlsessa." Eikä se kone­mestari
tule toista kertaa rählser
mään huomattuaan ettemme s i l ^
välitä. Jos höyry ensin hiukan lu­keekin,
n i i n näkee hän myös, että se
pysyy ylhäällä tuntikaupalla. E l tar­vitse
mu\ita kuin vetoa pienentää.
Minä saan "leissata" Ja vetää hajal-le
neljäkin kertaa yhdellä täyttämi­sellä.
Sinä saat sen tehdä joka toi­nen
kerta, Jos et heitä paksummat
ti.
Usein hän auttoikin, että saatiin
yhtä aikaa istua j a tupakoida. Hän
ei näkynyt väsyvän työstä. Jolloin­kin
hän työn lomassa nosteli ras­kaita
pilalle palaneita "rosteja",
minun ruumiini kaipaamatta mi­tään
ylityötä.
Melkein poikkeuksetta, missä on
useampaa kansallisuutta, vallitsee
myös Jonkinlainen kaix.salllsuusvlha.
Etenkin koetetaan vaikeuttaa niiden
oloa jotka ovat vähemmistönä. Toi­set
pitivät meitä samaan kansalllsuu
teen kuuluvana, kun puhuimme kes­kenämme
kieltä Jota eivät toiset
ymmärtäneet. Pian huomattiin että
tätä vihaa lietsottiin koneincstarin
taholta entistä, ankarammaksi. K o.
nemestarlsta johtui että vahtivuo­rot
eivät muuttuneet enään sen jäl­keen,
meidän .saadessa huonoimman
vuoron, jossa nuKkumlsalka oU ly­hyin,
ruoka ja kahville herätyksien
takia. Nyt alkoi vahtivuoron vaih-dos.
sa "slagaukseen" valmistetut uu.
nit olla siinä kunnossa, ettei pitkään
aikaan pääs.syt "slagaamaan". Tyh­jiksi
poltettuihin uuneihin oli ennen
lähtöä heitetty hienoa kolia, jota
€i voinut kääntää syrjään. 6e oli
poltettava pois, sitten vasta "slagat-tava".
K u n tämä näkyi jatkuvan pi­temmälle,
näin virolaisen kasvojen
Ilmeen muuttuvan. Mutta ihmeelli­sellä
tavalla hän hllUtsi itsensä koko
työvuoron. Pikkuista ennen vuoron
vaihdosta sanoi hän minulle:
— Pelkäätkö?
— Mitä minä pelkäisin, vastasin
iiänelle.
— Tiesin sen, ettet pelkää. Ala
nyt heittämään joka uuni niin täy­teen
kuin hiukankin sopii. Annetaan
heille "lelssaamista" "sla^aamisen"
tilalle.
Aioin toisesta päästä pitkän t u l l -
pesärivln, hän toisesta teäi^. 3Q\-
seenkln yhtäaikaa eaavuttiin keskit
kohdalle. Hän vielä varmuiideksi
tarkasti minun heittämät i^ät.
mutta nähtyään että ne olivat a i ­van
täynnä, sanoi hän nauraen:
— Hyvä? Nyt kiireesti täkille. S l et
tä tulevat toiset jo alas.
Odotin iniiä lop'jksj iulee. Aloiinme
Juufi kahvia j u d i f i ^ n . tapi konemes­tari*
saapui riioleinpleh lämmittäjäin
kanrca. Vihaisena hän ärjäsi:
-T^ Mitä helvetin -j^iäk .tämä .on,
etta a l u l ^ t i ^ iiimtt n i i n täyteen kb-;
Ua. ettei ole t u l l i i e liläÄ?'
- Ovatko «liehe* n im l^flkkoj»,
etteivät jaksa ''^Ifst^^'^ vahtasi v i -
rolainen rat^uai^nj, .
- HeU pftlkallH menkää j a vetä­kää-
liika k(di uunista, iälU
pehmitän Wim kuin ^ o l ^ t i Sano.
^ n s a painoksi veti "kauhu" revol­verin
esiin, lämmit^äin uhkaav(u*
tl lähestyessä meitä.
; Virolaisen siltiilssä Välähti. Notke-
Osti kuin pantteri h^n salainen nopeu
äella. hypähti . kpjnen^^ta^in eteen.
Samassa hänen voimakas n y r k k i ni
sattni tänään leukakärkeen. H u ^ ^ a -
va ^ki) lennätti revolverin liän^n
kädestään kau^s käyi^vMe.Tie^ottp
nana mak%sl "pAniiuhupneen kau-iM"
lattialla, lämmittäjiin lähtiessä
kiireen kaupalla käricuun. Re xi^klr
vät varman" kohtalonsa J^s sattuvat
v i h l a i s en nyrkkien ulottuville. Näh­tyään
ett^. t^rafelu loppui, f I l l ^ n , hän
täysUi rauhal^ha rvlfkköl:
— Eräässä l^Ivjassa s|3väi ininuc
Ippulta si^u^i:|m9|^,. ^htyään . jat-jtuvt^
vääryyttä. Silloin "mtriä haR-kasin
kalkki jnlehet, viimeksi vielä
"messlpo Jankin".
Konemestari alkoi toipua" taln-nokslstaan.
Toinen puoli kasvoista
pahasti turvonneena hhH alkoi köm­piä
JalkeiUeen. iiänen silmänsä let
muslvat lsostPnhaIu%. Korjatessaan
revolverinsa hän lpj( murhaäyäh
katseen vlrplalseen Sähisten ham­paittensa
välistä:
— Minä annan shiut maissa ppllt
sUle, tiedätkö merir^n?
- Tel<?än k y M . ettei se keholta
päällystöä y]lyttiim||äh miehistyä
valkeuttamaaji toisten työritekba|
niinkuin sinä olet tehnyt koira. Tie­dän
senkin ettei slpuUa. ole oikeut­ta
plt^ä huonompaa työyqoroa yk.
siliä miehillä kuukausikaupalla, vas­tasi
virolainen.
Konemestarin poistuttua aloimme
Jatkamaan kesketijäänyttä k&hvln
juontia. K u n olimme kävnyt pesey.
tymässk, inenlmme hyttiin levolle.
Vapaana olevat miehet olivat herän­neet
mellakkaan. He katselivat mei­tä
vihaisin katsein, kuitenkaan m t
puhumatta.
Seuraavana päiir&hä nienimttie
kapteenin piuhellle, jolle selostimme
asian. Tämä.sai aikaan ettll yahtl-vuorpt
lullasivat ennalleen, kiusan,
teko loppijl kummaltakin puolelta.
Plän miehistö sutitääntUi meihin to.
verllllsestl. He häkyivät katselevan
kauhua" vahbigbnlLollä, Joka näytti
olevan häpelssä&h Saadiilstä' selkä­saunoista.
Olihan . heillä jokäiseilJU
hampaankoloissa muistelemista * hÄi.
nelle, v ^ k k a tMhmuuksissfan Icöetil-vat:
pllä hänelle thl^ilk^i' ji^'- ttiiidä
inholttävaa palvelusta.''' sortamalla
työtovereitaan; kahsallisuusvlhen
varjolla.
Sen Jälkeen en nähnyt"kauhua''
"törklllä".
Paul Laakso.
— „ 1,, I- ^ \
ian koko retuutin. Mistäs;;
inltien mu^^ka^fe: pd}tatt,^i|_,,
iaicä on syrSrömellä -^"ääkoi'^
43 ten-etulialsjuttmisa. ÄiäkäSh.iB
hätyyttäkö. jäMö mä 'tefeaö--^ ^
Slälä suojelaMälöaUä «m-^ä
piiärten Juhulfticebiuift äl^
«arunkfrt<»«i»TO**^ "iH''
ka satu dtl$ j i ^ l d i ^ i ^ n
yln, piin se sa| svtpi^boq^^ p ^
Majisteri Mätsonni-keFtojaha
Kyllä muB on sitte niin huvlt-tanii.
Jottei kaikin aijöoh Ö6 olkeen
tlänhy mihihH käsi^ pltUä, Jotta
otankin j a hakicftan kintfuhi Ilimaha
— kyllähän se takäpuali sItte jos­takin
istuumen löyttää ~r- Ja i o i m l -
non. Tu» B e r ^ T«nali| l ^ t e ^^
oli ottanu osaa, mutta bu kertdna
h i i n ruakottoman s k nm j ^ t l a Sdiot»
set öUvät TUvenhti l i K j ^ | n l l i i i i "jft
VilWjiuirtahft Ja l ^ i i J i h i f kfettcft pu-leeh
Mathi klasläta pihaiie. <tM
e siinä oU kplttanu P(|mtiiö(s4^
Ja toinen Ja sitte vUmmeesenä pa.
fahammuttapsa.oU, meppy s e m a l a*
terl M i t s o i i n i - M a ^ b l f i i a i i»ihujai
palkalle Ja hymyylly j a sitte ruven-hu
puhumahft Ja %'K/Wiimt Jivtfe^
tlänsä väänhelly JcfltatahbUb Ja i ^
hunnu satuansa ja ihimlset kun
pli nauranu j a h l h ) ^ ^ , aV ,
ja frpiiva ölilvat pllu aivain^^kftatui
Jä Keroon vai\aha '^t^ia^läs
huunnu oikoojhiiisA Jä luJJilaH ^
kesken sarun menny kääkin pualäle
kuivaalqho housujansa. ' ^
J a maisteri öli imiostuhu Ja kj/^j^
kährelly Jokatah<dle. Ja kertonu
tUansa Jk ihithiset kun p i i "nati
aina sen parettipUti, mitft
maisteri kyykähteli, BTutt^: fAt\
palakinnot oli QntiettU.,.)r\^ta ^\ se
maisteri ollu saanui mitiwn. Ja se
maisteri oU vähä siiliä yhyrelle J i
toiselle imehrelly Ja kummastellu
sitä kun ei hän niitääh pEdakihtiia
saäpU' vaikka jfleesö pli olla niin
hMtibplmahsa. M i i t t a e i kidä&an >UIA
keiierannu.sUlp suar»h^ B^xiv%.M^'
ti^ sitte se Miskan Vihtori. ]^ tn
n i i n halakin^ane sQnoip!V»hA, P l i äa^
nonu Jotta: ei ne kukoin siih jia»
rulia^ nauranu — si)l^ hauroo, Ipt)^-
sun hpus^nJuluppl9..oli auld, Jä M l -
loon maisteri on % ' t e n y kv^i t ^^
pii koko talöoltä. J a kyllä muik on
naurattanut Ja naurottaa se vaikka
ketä - hlhltU lAvllsa kyyUUutl-
Ien — kun sitä vähä tarkemmin
Jatteloo...
YHDYI^yALT^IN. StANOilA,
LEHDISTÖ
Aiperlkan yi^^ysvallo^asf^
yli \%m sanömaleht«ll. Joista pftl>
välehtlä 2,100. Sanomalelitj^env Yh­teinen
levikki on ixöto U.WCt,00d.
Vuosii^^lH p>in?lÄin jtiteenift 20,-
000,000,000 sanom&lelideiL nmneroo.
Jps kalkki nämä sanbmalehdat «iäi»»
tettalslln yhteen phuH>n, dusitft.
mä phDö noihr 58.000 kUon^etrti kpr- .
keä. Jos taasen se jpaperl, JoUq^',
nämä sanomiMehdet p^ ipa^«(^H.^
leikattaisiin 120 sm. levylseks; llt|S.
kaksi, olisi' ilimäp '^Vm^Ä pltuliv ><i
npln 40j)00.000j kUorbetrlä; :vi,i H . ,
suuren palveluksesssi, pn 20(9,000 toeni?
kllöä.
Malnlttal&on,. että Yhdysvaltolii '
vählttäiskaupplaat maksavat ilmoi­tuksista
.sahom^ejidille irUb^ttatp .
-i4f
Mfatkäilijakoti itä
061^63 St. Antote* Sl„;''
. Mbtttrfal, Qwf,
NISULA i . MATTIXJii
CANADAN KP»(^^.JSTI^^|)LUEEN SmTEc
Kommui)I<llpuolue«^ Ti^—be—t,f ttlri
on O i o i c i u r t allaolcnlU o«o((e«IIii:
Urjmlhto
_ Mr, Tim
Bock. ttaom 15, 163'^ Qtiuci St., Toronu» 3,
Ont.
NEtUNNEN PUBIN AlUETOlMIKUNÄAM i\h
teeriä otole: Box (f9, Sv^vurf.- Oat.
C. TN. LUTON £QKO.
UKSET pUelUn Qk,i lertu kuuiu. foU
.i.Qlll£A,-Ju!A6jxi
toinen , objetmck^&qyt,
Bvx' 26, StiiUjurr, Oal.
|CI/Jeeorjlillo-otote:
l. W. I. a of CANAD/^I», Pobioli.Pat«TioB
aluekomitealle talera kirjeeoirallilo. 'jiiat' uuot
labetrkiet oaotelttifat K. Sälö. Box 519, 8ö.
P«KU|>ipe, Out.
BEAVEa MKEN «. OM.IOD fcoLouktet Joka katui
eati «unouoU' kc.Ijo 1 pairätU ^pttuta taloUa.
Otaiton oiule: Box 87, Vortbloftob^ Oat. —
Voimitteluieura Jebuo oaute <ia
CANADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN. lillKi.
tetuo, (ibteeriD otote oo: Jobci Wuta. 9S7
BtotirUm A»«.. Toroflto. Oat.
CAivCAOAM Si;0MALAIST£N TYÖLÄISTEN UR.
HEIJLULUTTO. VUttvioliDJkiiiipaa Lcaipajkka
00 Sudburjr, Oat, tlltoo ' •ii>i«ei'l on P. Räo.
booeo. 01. Box 69, SuclbBrK Oat.
COBAI-TIN t. f. ou«ton otot» on: Box 610,
Cobtit, Oai.
S. J. CREICHTON MINEN OSASTON kokookael
ortt juka kuukauden ioioeo •uoDODtai, kcUo 3
ip. Kirjevaibtu.ot«t« on: S. S, OMMO, Box
92, Creijblun Mioe, Oat.
S. I. FORT WILLIAMIN oxuton triikokookaet
ovat jokaitea kutin eatio)ä!«ea Ja kolmaa aan-ounui
kello 8 illalta. Jobtokaaoan kokoakaet
edelliaeoii iilataina, noiall^ baoDenat<iIU 211
Bobertaoa St., Fort IViOiasi, Dat.
CANADAN KOMMtmiSTIPUOLUEEN KUHMO.
LAN ouitoo trökokoakaet pidetäio kenas
kuuau, aiimeioeo auooaalaJ, kello 1 J.p.p.
Oiote: Box 29, Sfaiuoäroo. Saak.. Oas.
S. J. NlPiCON 9tiM09 .tj^lfafaoU^ pl<let23a
Jok* koao 2.a J« 4 » funbaatat. klrjeraibto.
ö«ot« on: S, J. OJaatd. J . Nerala.' « O S Si.
Nipicos, Ont.
S. J. LAKE COrtkV oUkon Vo. ti Uktmkk%
pideiäitä oMiton biiUiUa joka Iraos tom^
»ooojpui ii}l9_ L viiliin. Po<tIoM>tai Box
29, DoobUDtt,
S, /, NOLALUN Oltava kotcqbft « jciOm
kuukaudeo 2:oeD annouDUi k e l l o ; J y , ~|UH*>
r«ifaio.oaot«t Frank NamU NoUIn. SJUL.
Oot. ':•
s. J. MbNTI^eALlN ,9!
pldeti(ltt otaatbii iioanetiatollt IftS Neuii V
St. Weit.'lbii^:knah Jm^v
kello 3 nupVUiitU. ' ioktoiSbai» k ^ o kM
aamana piiiviiaii keUo 2 ilupSirllU. KIrJeM.
'"n«1>»f?,M» „8, J. Vmtte^ Oijto. IMS
Notre Dam« St. Vftt, HootrMl. go«(ee
POHJOISONTABiON llAlSSIHTEEItiSTON M0.
le,on: Hljma PielllS. Boii*7, KlrUaod UU.
Ont, -
S, PORT ARTHDRIN OSASTQN kokonUM
joka kuukauden .«nalmiiaea.'«itaaviiUir Mi^
kannan kokgäkaet |ö]|i« .kuDfcan^leB loibeai-J*'
rilmeinen maaiiaiitai, nSjtetinäiRiMB kokookf^t
Joka toio^ kcakiriikko, jpalllM^ kt^tpooilBii
Joka rnatinilfacn ]• kolmia Uttul lutdtMdetaf. '
Kaikkien kokou<ten aika on kello 8 illalla. fUt-
JeenTaiiilo-oaöte' 316 Baf St., Port ÄHUar, <fiu.
S. J. POTTSVILLEN oäaMo No, U, Porepptt*.
Ool. ' '
S. J. ROSE CROVCN oUtlaa kotönkiet pid»:
täSa Joka knukaoden toinen «lanuota] keU»'4
J.p.p. — KIrJeeniralhto.oaoiö:" T. KiAonM.
Ro»e Crore, E.O. OotaiiJo /
S. S. SAULT STE. MARIEN QSAnOK, »O, S
trökokuukaet pideUäii Joka totaea' nlMiiuiial.
altaen kello 8 J.p.pi OJMIU .MiBniTriboUt
126 Tbompaon St., Sanlt Ste. lÄ|xi«r,. Oat.
S. SOUTH POKCUPfllEN ptutfi^ tyabkn^».
aet pidetäifo Joka konkandea' koliudleäa « l ä .
ountaioa, kello 2 Ifr Oaoies tfis SZb.
SOINTUMN OSASTO (CisMha SäottaUlitt
Järjeatuo Oaaat« S6) luikMaMM «aiUI» 4MttU
laan Joka konkaudra i ilililiilJMiii ' tMllillluUlM
kello 1 plitSfif IMotet M f t ^ . ! . C
SUDBURYN ÖSASTON itÖ.ilS 'fatkeoralktb.
oaote on: S. Oaaatty g?» Sfii^ta^, Okf.
S. j. TiuMmsm ^niim
joka. VDiqen mmmMU ,
-!«ote: S. OioAö, Btn 1
PaiUaknnnalU on «dlatrnl
koivuito. n anatri
aobUne, SatS;
S. LADYSMiTHIN oniUm fcokönkoet pidetSlä
Joka thaH aaiii iäitniäUl. iikoeii Utio 1
fUilto.'gJrkraibto.o*ot«: Bo« 1S3, UdyuOtb,
B, C» .
S. J. LONG LAKEN oilaton i!t}««Braa^o.o«ate:
Victor Hänninen. Rbeaolt. HM SodfiiuT. Ont.
Kokoakaet ott Jokali^ lai«t> «naäontai Icnaata
kello 1 lp. •
LUMBEL woRjcEBS o, mysTBiAX. fiNioif OI;
• fcAN*0A!«'1Käteei pi _ _ _ __
Oot. tUlk^eiflutt on «cbUTi rUJolrfalla
oiotieeUt." ' ' ' "• - • -
S. 1, KIRKLANÖ SÄktti
Bo» 2W; KirtMba Olit.
teerin oaote: Box 41, I.«väcli. Oot.
S. J. LEVACKV< oaartoa «[o. 33 kokoaktet pl-detiiln
joka koakaailea 'toioaa eaaaatltal Slk-
S. J. TOBOSTOM oaoxtoa tyS
Toronton S^oiatlilieni
BroadrJew A»?i lökoiijjHf.. _
Ja fcolnua mnnttntai.Mta;' «BiaeB Itelfe tM.
Objelma. J« keakaotcIitkaiEOvkMt pld<tU« J*.
kalien knubandeo totaiä Sa nelHa «tut
m, alkaen Itello tM.' etAtiS. s:
9S7 IbMAiikm Ali.
S. i. WEBSTCR'S. CORKEBItf ottMUm V>koaVm
t«idetiän etuitnöian «tuibäiktitt kä4«i£.' 'lEU.
Jeenyaiblo.«*«e: O. Sali^ V<t!>f^r>'C«»«^
fi. C.
.• -f
S. J . WANUPIN öfiatoa knokaaitllolMalMt
tiiia Joka konkandea i'it' ^ä&aiitai 'kojl^'}.
j.p.p. Pöftioab^s _ Qtifaj^ OdL ;
Street Utl -l^iv^^.'-:r.../^j4,-^^
FinniiS r«death«..;.|*:i«Wt..iIiSi»;^
libetrkaet ok Jält«|KdhS ilttw^aitaU> t'nat» v