Vapaus, October 29, 1930

              : f ''•
i
Siv» 2 Keskiviikkona, lokak. 29 p:nä — Wed. Oct. 29
P A U S ^ Ont., kiiLkJna, p a i l a i «unnuEUi. j« miirittriiii iuhLipiiriti.
^ , VAHAlfS (Libertr) !
.^^Ebat:««Ir oipm of FianiiK Vorkm in Cicuda. Pubtiibed dailr ct Sadbary, OnUrio.
*ft^^erad «t the Po»t Offic« DepertmcDt, Oiuv«, «»' «cond cU»i satt«r. !
I admtiuDC «te», 7Se per» euL inchV, Minimnm cbxrte tot »intle iiueitioo, 7Se. Thf
Il the best sdrertixinf medlaun amons the Fisoifh people in dazAi, :
i2pp« JA paino omsäsx taloua Elm Streetillä.
haan. Se lapafilmi aina tynväen-hiokan
ku^taruiiikHf-lia.
Kapita]i'^ti]iiokka kä-iUää lämän
spikiin \'ar.-in }i\vin. Ja kun vhä
kein kunnioittavat kaikkia luokka-oikeuksiensa
puolesta taistelemia
työläisiä.
Tänä kapitalismin kaikkien ris
No. 255
Komiunistisen Puolueen järjestorikeiffle
:rMtioM>te: V«p«uj. Bo» 69, Sudbury, Oct.
kiri.-tvvät O ! O - ! I I I ! P C [ ajavat työ-: liriitain ja nopeana rappeutumisen
väfiiluokan kokonai.-tiuflcssaan ! ajanjaksona astuvat fascistisefc. vä-sMbcJiineti
Konttori 1038. — T oimitus 536W.. — Kirjakaappi 23S7W,
/thf»et Office (joh »otk, adteiijfrmenia, etc.) 1038 — Editor 536W. — Bookjtoi» 2387W.
- ILMOTtSlUN.NAT VAPAUDESSA:
KIr}eTxn>toi]fflotukAet tl.OO kerta, fJ.OO kak*i kertaa. — Avioliittoon menneille onnentoivotnkj^!
C9t palttatauoia. — Ninjenmuuttoilm-.tukeci SOc l-rru, tlXiO 3 kertaa. — Sj-ntymäiImoluk«<t tl.OO
tatt». 12.90 3 kertaa. — Aaonloeroilinotuki^t 00 kerta, $1.00 takai kertaa. — Kiitoi>i]iaotuk»ci
t IM kma. — koolemanilmotuVaet J2.Ö0 kert», SOc liiitnaH-j kiito»lao»«elta tai tnuittovärarUi. —
'•ftfiittan tiedot ja oäoteXImolBkaet SOc i^ti*, tiAXt kuW kertaa. — TilapäiaiUaottajien ja ilmotua-
.•••••ttDarien oa, *a*litueaaa, l ä l i e t e i t ä T ä ilin«tu>nirta eiukiitcen.
- T l •
• TILAL'.SH1.\.VAT:
' • (ftVSO,. 6 kk. $2iO, 3 kk. ».17S ja 1 kk. 51.00.- — YbdyaraltoIIiin Ja Snomeeo aeki Doa-r
* , «5t,.-»MH«: 1 »k. J6.00. 6 k i . $3.50 ja 1 kk. Jl.OO.
Ui<soöil»ijj J. W. AM({vi>t.
Uanagcr: }. W. Ahiqvi.t.
Ptfie», Bookatore and Printthop: Vapaua Dujldins, Elin Street.
^"jtäl Bjail to be addretaed: Vapyjt, P.O. Box 69, Sudbary, Ont.
-iioi ette miUoio taliaoaa taa Tastanata eoiiir.äiteen kirjceaeeooe, kixjottakaa nadellers liikkeen.
•ta>ta?«B peraoonallJaella oimellä: J. U". Ahlgvitt. Iiikkeenboiuja.
0mt itmtoon Bolshevikivallankttmouksen
kolmannentoista vuosipäivän
juhlimiseksi
a-cnlf';-.-f'f'r;. ~i\]'d «-i ole muu­ta
iria}uIolli.'^uiitta kuin nou-^ta lais-
I P I I U U ) ]iii>kka*ftujfn-^a puolesta,
niir; -indjij kaj)itali-iiiuukka käly-
, i'-iiif'('n \ainienlatituu avoinitvn fas-i
':ii-nu\u. \ aikka [roodin niainaril
'• f.'ivät lählfTie<'t tai-^lclun liflh> lyJj-
' päivän j>il('nn\stä \a-^taan, niin lä-
, mä pcrääntyininf-n ci nif-rkitso si-
1 lä, eUeikö iiK-rj tuli~"i läliitul.rvai-
• .siiuflc^-a l(:k;'niään uutta, entistä
aiikaraniuaa hyökkäy.-;ä. lähiiu uu-t"
en liyökkävks<.'r-n viittaa nikkcli-tru--
tin h^liti hui>ue--'-aari, joka on
' ylfinpärjä .-ilceratlu. .Scri tähden
keiiotlaa se faseististen voimain
; jiirjr-stäylymään. teke-mään viivyt-
. teh?rriätu'i selvän koniniunisleista,
I jolla nimellä porvarit aivan oi-
(Näinä yksityiset ohjeet Puolueen järje»lolli«lä rakennetta koskevacia tulee leikata käytettäväksi soluissa., o isk I
tutustuttakoon myöskin puolueen sääntöihin. —• Keskus-organisaUionijaosto.)
kivaltainelodk päiväjärjestykseeM ] —:
kaikissa kapitalistisissa maissa.^ Kommunistipuolueen tulee olla" koettavat itselleen tehdä oikeute- seksi myöntää ryhmittymisvapau-
Faseistiporvarin hyökkäyksiä va.s- perustuvan kansa-nvaltaiseen keskit- tuksi karinrikkomuksensa j a taiste-; den puolueen sisällä, e t t ä se kai­taan
on Canadan tvöväenluokan • tynei^yyteen (demokraattiseen lun, yksilöllisen" vastufituksensa-j soo tarpeelliseksi muodostaa trot-ylipään.
sä, j a Sudburyn m a i n a r i e n ' " ^ " ' ^ ^ ' * " ™ " " ^ ' J"''"^^ Puolueen päätökäiä vas-j skylaisen • - - .
•rikoisesti, taisteltava yhtä urhool­lisesti
ja yhtä suurella antaumuk-teet
ovat: i taan.
1) Kaikkien johtavien Puolueen ^ (b) Trotskyn käsitys puolue­elimicn
alhaalta käsin valinta; k u r i s t a : " K u r i on h y v ä k s y t t ä v ä a i -
«elia kuin rnitä Suomen, Puolan.} 2) Alempien yksikköjen ilman noastaan sikäli kuin se takaa mah-v.
m. faseistimaitten proletariaatti j ylempien alaisuuteen alis- doMisuuden taistella sen puolesta
• , . . . . . .. . tummen; ' l m i t ä kukin ajattelee oikeaksi sen
»••kee. l^un porvarit järjestävät i 3) Voimakas Puolueen keskuselin.' nimessä m i t ä kukin hyväksyy ku-
JEfoIshevikivallankumouk.sen koi- naslumiscsta kapitalistisessa Caiia-matvteentoista
vuosipäivään, mar-^ dassa ja Sosialistisessa Neuvosto-,
- r a j u u n 7:een, on enää jälellä lasavaltain Liito.ssa.
Työttömyys ja kuuden tunnin työpäivä
yaip muutamia päiviä. Tätä kol-iinflttatoista
vuosipäivää tulevat Ca-
^ttaäati vallankumoukselliset työläi­set
juhlimaan suurisuunlaisemmin
laajemmin kuin mitä he mil­iisinkään
ennen ovat juhlineet
^rflshevikivallankumouksen vuosi-
Juhlaa. Ne sadattuhannet Canadan
työläiset ja köyhät farmarit, joi­llain
vallitseva kapitalismin teolli­suus-
ja maataloiispula ko.skee
•kaikkein kipeiihmin, nyt ensi ker­ran
täydellisesti käsittävät Bolshe-
Yksi kapitalistisen järjestelmän
Agranripulan takia joutuvat Ca-: j^..;^^ Canadian Securities yhtiön
nadan kövhät farmarit ankaraan varapresidentti ja entinen konser-köyhyyteen
ja vararikkoon, lahle-^ ^^^j^^^^^ -^^j^^^^-^ ^^jj^^^^
maan kodeistaan ja konnuiltaan,' T^J^^J^^JJ^J, käH-lleli Torontossa vii-jotta
rahapösöt, pankit, kiinleinus-,^^^ perjantaina pitämässään p«-
lökiskurit ja monet muut farma- heessa tvöllömyyskvsvmystä ja lau-rien
elinvercn imijät saisivat oman- ^^^^j^ että '-meidän on ennen pitkää
sa korkojen kera. Sosialistisessa ^^^^^j,^^.,^ käytäntöön kuuden tunnin
Neuvostotasavaltain Iäilo.ssa on työpäivä"
pienillä ja keskivarakkailla talon­pojilla
elämän perustana kollek-f
a s e i s t i j ä r j e s l ö j ä ä n , on meidän | j o n k a päätökset ovat sitovia kaik- r i k s i ."
t y ö l ä i s t e n j ä r j e s t e t t ä v ä ia r a k c n - l k i i n puolue-elämän johtaviin ky-; _ , . , . . .
neltava omia taistelujäiiestöjäni-1 ^ J - y ^ - ; ; " "ähden k^mventsionien M.ks. e. puohaekurm^r.k^^^
• • n , väliajoilla. voida saiiiar
me Kommunistista Fuoluetta. '•KnmTnuni<f;<t^n tnimJnna-n / \
r •/••• , V / , . „ A V c , . , . c / , V / / ^ ^ P . r .^'^""^""'»^'sen toiminnan kes-, (g) Kommunistipuolue perustuu
Tyo/rnslcn } hlenaisyyslultoa. Por- ^ kittaminen, se on voimakkaan joh. keskitetyn kansanvallan periaat-varisto
tulee edelleen h y ö k k ä ä - | d o n muodostaminen, joka on vai- teelle, se on v ä h e m m i s t ö n ehrfot-miina
sotaa j a samalla kertaa ky-jtomaan Puolueen enemmistön tah-vtenevä
sovittautumaan tilanteiden alaisuuteen alistumiselle.
alempien elimien alistumiselle
ylempien alaisuuteen. Muussa ta-.
, , pauksessa h e i k e n n e t ä ä n puoluetta,
tä Puolueen byrokratian käsim, sen auktoriteetin alta kaivetaan
Puolueen muuta j a - : i n a a pois, sille käy mahdottomaksi
senistöä, taikka vallankumouksel-j taJsteUa keskitetysti toimivaa v i -
hsten joukkojen rivejä itse ollen hollista vastaan, joka k ä y t t ä ä i o r -
l ä s . ä vhtä v ä h ä l i c l o i s e k s i Sosialis- J ä r j e s t ö n ulkopuolelle. (Komin-jkealle k e s k i t e t t y ä valtioaparaattia
tisten ' Neuvostotasavaltain Liiton; S ) . Kongressin paatok-! ^nkannaleenaan. Khrin rikko-olemassaolosta
ja sen suurenmoi-j Sosislidemoikraattinen teoria
mään työväenluokan elintasoa vas­taan.
Meidän tulee olla valmiit
vastahyökkäykseen.
puolueen. Trotskyläis-ten
mielestä ei N K P ( b ) : n tarvit­se
olla y h t e n ä i n e n j a luja taiste-lupuolue,
vaan. ryhmittyminen ja
f r a k t s i am kokoomus, omine kes­kuksineen,
omine lehdistöineen,
jne. . . ; •
" T ä s t ä yhteenveto, e t t ä : turva­taksemme
puolueen rautainen yhte­näisyys
ja proletaarisen kurin
ainoastaan taistelemaan
taan, mutta myöskin
jotka suuntansa suoljp
vat.» (Lenin kirjoto
s 9 " V
pam
t ä tehdä?".)
Kotnmuntstinen iu
metoodi
Puolueen ^isäjcen p,^'
teuttamiscsja, periaattee? •
ennakkoehtona • -
joukkopuolueen
siinä, oli ennenkaikkea haudatta-i .'"«^tamuba "
va trotskilaisten organisatoorinen U„ ! 1 , . ! L ' ^ ' ' ^ .-»""^ P-^oIuj •
mukaan, ön demokrajiltisen sent-i
ralismin ajatu^. ' Keskittyneisyys
jei merkitse "voiman" keskittymis-hankkimaan
itselleen M
väenluokan enemmistöön'
kayttaa koifimunistipuoi-.
teoria.'
"Peruspahe oikeistolaisten näkö­kannassa
on se, e t t ä se luisuu le-^ ^ -—t-^uess
n i n i l ä i s e s t ä k ä s i t y s k a n n a s t a l u o k - | SSLpl f-'i?! ""t "''"«^
kataistelusta pikkuporvarillisten H-i vaisuutensa'' ''""^''"^^n
beraalien mielipiteen kannalle. "P„ n i „ o „'
"Me emme ohsi bolshevikkeja,- virh^tJr- '"^ «"'"«löen
jos me vain puhuisimme poliiUi^ Zl^'"'i^,T
sesta linjasta,-mutta emme orga- ST o i . f ""^T^l
nisatoorisesti sitä vahvistaisi . . jlTJ^^L^ ''VJ^^^^
Toverit, meillä bolshevikeiila ' ei volTuut;n'"'? M ' ^ ^ ^ ^ ^ ^
« i „ „i , . ^oliisuutensa luokkaansa ja'
tekeviä joukkoja kohtaan.".
"Myöntää virheensä ar
asemia,
minen
"Puolueen kurin kieltä- konffressissa.)
on seuraus oppositiosta.
»vikivallankumouksen todellisen
Tuo oli kauniisti sanottu kaiino-tivisoitu,
korkealle mekanisoitu,'pnheisclla Meiirlienilta. Kapitalis-maanviljelys,
joka takaaj heille!/isen järjeslelmäu pönkkänä ollen
«en onnistuneesta työttömyysproh- s e m ä ä r ä ä m i s o i k e u d e s t a (autönomi-leemin
ratkaisusta kuin mitä hän > t a ) . Toisessa Internationalessa _
ni; vlpmn^inH- miinJtliiihin tvöttö- ""^ kaikissa sosialidemokraattisissa Tämä on sukua pikkuporvarillisel-
''l^^'^;.T?^™ ••^•^^^ ' j ä r j e s t ö i s s ä ei h y v ä k s y t ä kansan- je höllyydelle, e p ä v a k a i s u u d e l l e,
m a i n l i i k e h l i m i s i i n ja työpäivän yaltaisen keskittymisen periaatetta,
pitcnnyksiin nähden. Kyllä kai K u k i n puolue on Toisessa Inter-iohlavat
kapitalistiset p o l i t i i k o t tie-'nationalessa i t s e n ä i n e n j a Toisen
.t"a vat, elta . ty"o..t"t^o myy\s^^p^ruoiJb^.l„e: emi, Internationalen puolueet toteutta-tuo
kapitalistisen j ä r j e s t e l r h ä n luo-ole
olemassa sellaista puolueen si­säistä
demokratiaa joka antaisi oi-
, v ä l i k a p p a l e e n a a n . Karin ' rikko- ^euden ja mahdollisuuden tehdä osottra"siiren 7nhr\
. muksien salliminen vahvistaa ai- fraktsiatoimintaa j a hajoittaa puo-' iys„id_ vL-T.- ^
it- noastaan proletariaatin vihollisten luettamme." (StaHn, N K P : n X V I svnnvtti n.tlT/T n,-"^
kykeneväisyydelle luoda ' m i t ä än
horjumatonta, yhtenäistä, sopu-
(c) Keskustelu ja arvos teluva-paus:
Puolueen jäsenillä ei ole
ainoastaan oikeus, vaan myöskin
velvollisuus keskustella Puolueen
^mus ja samalla kapitalismin hau-jnerkityksen
kaikkien maitten työ
'.Iäisille ja köyhille farmareille.
'.. i runsaasti ja yltäkylläisesti tarpci-j herra Meiphen luonnollisesti um-ta
ja mukavuuksia ja joka on mah-; niisti silmänsä niille vaiiemman
dolli.sta vain maassa, missä on an-! kaunopuheisille lapalitumjlle, joil
T.. . ,,. . , .. i neltu potkut työläisten ja köyhäin | la kapitalistinen valtakomento täl-
IVeuvostoInton työläisten ja koy-. ^jj^^^jille, kapitalistisille Hi kertaa ratkaisee lyötlömyysprob-
:Iiain farmarien sosialismin raken.|j^_jj^ Kaunopuheinen Arthur ei
:tdminen edistyy harppa-askelin.
•Heidän elintasonsa nousee. Heidän
maininnut mitään siitä fascislises-Tämmöiset
ja monet muut tosi- ta väkivaltametodista, mitä esim.
• .i^lämänsä muuttuu kaikin puolin ! seikat täyttävät nykyään yhä i>i,rt* Arlhurin porvaristo, maakun-
. -eläinisen arvoiseksi. Samanaikai- rempien työläis- ja famiarijoukko-1 ^^.^^^ ^^^^.^^^^.^jj^^^j p-j^.^^ hyväksy-iS^^
sti .Canadan ja muitten kapita- jen mielet ja saattavat heidät jouk-1 ^^^^^^ ohjelman mukaan, harjotlaa
2h8tfäten maitten työläisleh ja köy- koina osallistumaan Bolshevikival-, ^^..j^^^^^-jj^ jij^j^^.^^ tukahuliami-
•Jmri farmarien elintaso yhä , las-j lankumouksen kolmannentoista: ^5 ^.^^^ AVinnipepin por-
%e - palkkoja alennetaan, työ- vuosipäivän juhlimisiin. j variston samanlaisista itienetelmis-
^mm jJitennetaan, maataloustuöt- j ^^^5^^,^^ juhiig^a mjelenosotuk-J tä WinnipeKin työttömiä vastaan;
.teiden .hinnat on pol^^^^^^^ ^j^^^ on entistä enemmän allevii-'ci mitään siitä seika.sta, että maa-
JIlStt8ten_^^nstmitam kar^ Neuvostoliiton puolustami- ilman nikkelituotannon keskuksen,
. .takia paljoa alapuolelle tuotanto- j . turvaamisen tärkeyttä. Työ-kustannust^^^^
Kapitalistisissa mais- ^^enluokan on oltava valmiina ak-sa
sa lytetaan pulan kuorma koko- proletariaatin
naisuudessaan työläisten ja - köyhäjn
.faiTOarien kanneltavaksi. Sosialis­tinen
Neuvostotasavaltain liitto to-
, telttaa nlehestyksellisesti viisi vuo-lis.
9uunnilelmansa rakentamista,
Jl^ttqmyys on jö tykkänään pois­tettu.
Työläisistä, semmenkin am­mattitaitoisista
työläisistä) on puu­tteita
Neuvostoliitossa. Heidän
kiatäsönsa nousee ritirinnan
n • soi•n t^u i•s t^a ^to i•m i•n t^a a, j-onkTa , j.o s sita I k^ fy;s. „y, myksistä. • A• ika-aioittain m ä ä -
^ta- ^ rohkaistaan, t ä y t y y viedä nollaan! T 7 1? J^^.!^"f ^^^",^^".7
vat k a n s a i n v ä l i s e n kongressin pää-; j ^ k ^ i s e n proletaarisen vallanku- -"^^^^ tapahtuvat j ä r j e s t e t y l lä
t ö k s i ä ainoastaan silloin kun ne: ^ o u k s e l l i s e n liikkeen." (Lenin
-niitä miellyttävät, tai kun niit- "Penikkatauti".)
aivaja, ei vaivaa Neuvostolii-jten toteuttaminen muuten on n ä i l - ({,) Puolueella on oikeus käyt-t
o n työläisten ja köyhäin farma- .P"''^^^"^^. "J^kavf. tää kaikkia keinoja njitä vastaan,
^ J ^ "Oppi laajasta autonomiasta eri- jotka rikkovat puolueen ikuria.
•Hen _ sosialistista talbulta. Tiotiv j , i , i , i e paikallisille Puolueen j ä r - / ° »j^Jj^e.^. j ä s e n t e n puoluekurin
vaättppaä varmaankin. Mutta kkuuiiltccnn--{j jjeeggttööiillllee ainoastaan h e i k e n t ä ä 'kom- rilrkr^mnt
k i n uskottelevat he t y ö l ä i s i l l e , eitä j munistipuoluetta, kaivaa maan sen
k a p i t a l i s m i kaikista kurjuuksis- työkyvyn alta pois j a auttaa por-
. . .. 11..- • värillisten, anarkististen, sentrifu-taan,
suurista tyottomam nalkaisis-1 j ^ ^ ^ j . tendenssien (keskuksesta
tä armeijoista huolimatta on ainoa poispäin pyrkivien tendenssien)
ja paras mahdollinen j ä r j e s t e l m ä , k e h i t t y m i s t ä . " (Lenin Kominter-
K a t a l ä a valhetta. nin'Toisessa kongressissa).
K u r i Kommunistipuolueessa
a) Miksi tulee meillä olla kuri
Kommunistipuolueessa? P):oletäri-aatin
diktatuuria ei voida (kansal­lisessa,
enfempää kuin kansainväli­s
e s s ä k ä ä n asteikossa valmistaa i l -
ifiänmaata imperialistien su
telemilta hyökkäyksiltä. Kaikki
merkit osottavat, että imperialistien
sotasuunnitelmat Neuvostoliittoa
vastaan ovat kypsiksi kehitettyjä.
Viittaamme vain juttuihin järjes­tetystä
"neuvostotavarain. markki­noin,
Port Arthurin, Winnipegin
„ „ , , , .. . y.m. kaupunkien työläisten esi-
Sudbuiyn ahieen, yhdessä suurim-, ^^^^^^ ^^^^^^^^ On järj^stäy-la
ak. .massa kaivoksessa oh. vastakaan. ^ ^ ^ ^ järjestynein U^bin,
laatm, jatkettu Ivopaivaa puolella tunml- 1 •'• - i - j ' •• ^ •• •• 1 • 1
. ' J ..- ' ., * käsikädessä tyossa olevain kanssa,
unnit- la. hihan toki! i _i..i...:..:i.„
noille syytämisestä", "vaiikityöllä
kaivetusta rieiivostohiileslä", "Neu-
, i,.. , . . . vostoliiton toimesta harjotetusta
.teplusuuden tuotannon nousemisen . 1 •• i
^Hati^sa. • Kapitalistisessa Canadas- Cvuajnaaidnaanr khkainllaitiunk seknä sikttieellytosotän
. .8a, jonka kapitalismi on elänyt
'i{,likoislusaikaansa • aivan viime
Vl^oVe^h saakka, on 300,000 työ-
Ipiitä työläistä. He ja heidän huol-v9
«iltaVan6a menehtyvät hiljalleen
•nälkään. Kapitalistisen valtion vä-iUjyialtäkomento
mobilisiiidaan ar-jöröttä-
murskaamaan työttömäin
järjestetyn liikehtimisen (Port 1
ÄTthiir). Työssä olevain palkkoja
aMhhetpiah. Työpäivää pitennetään
i^töod-kaivos). Kapitalistinen rat-
«ionaiisoinli ja työvauhdin kiihdy-
''tys on pantu voimaan kaikissa
tehtaissa. Siinä muutamia äärivii-neu-vostohiilen
Canadaan luontiin näh­den.
Nämä ovat vain muutamiiT
merkkejä siitä, että imperialistit
saattavat milloin hyvään tehdä
hyökkäyksen työläisien ja köyhäin
farmarien isänmaata vastaan. Tä­mä
hyökkäyksen Vaara on tehtävä
selväksi kaikille työläisille. On
osolcttava, että työväenluokan tu­lee
olla valmiina, ilman viivytte-
Vuheeiisa alussa esitti Meighen
kysymyksen- nykyisen finanssi- ja
yhleiskunlajärje?!e]niän oikenden-t
mukaisuudesta. Vastauksena mai-qiitsi
hän, että "milloin hyvään
muunlaisilla järjestelmillä on ko­keiltu,
ovat tulokset olleet vieläkin
huonommat".
Kaunopuheinen Arthur tekeytyi
N ä i l l ä kaphalistisen j ä r j e s t e l m än
p y l v ä i l l ä j a ' h e i d ä n kaunopuheisiin
t a jutuiltaan ei Canadan 300,000
t y ö t t ö m ä n työläisen tarvitse toi­voa
saavansa m i n k ä ä n l a i s t a lieven­n
y s t ä liukkaan asemaansa. Lieven- . i.. , 1 -i. xi. , ••
, ,. I • ' nian ankarasti k e s k i t e t t y ä , kurun
nys on hankitlava j ä r j e s t e l y i n kei- harjaantunutta puoluetta, jbka ky­kenee
johtamaan jokaista haaraa,
i o k a i s t a alaa, kaikenlaista piöliittis-fa
j a k u l t t u u r i l l i s t a t y ö t ä " (Lenin
" P e n i k k a t a u t i ")
b) Miten kuria pidetään y l l ä?
(1) Proletaarisen etujoukon
•luokkatietoisuudella, sen antautu­misella
vallankumoukselle, sen hor-jumattomuudella,
sen itsensä uh­rautuvaisuuden
h e n g e l l ä j a sankaa
riudella. , i
(2) Sen kykeneyäisyydellä se-vaadiltava
harvalukuisilla mutta
rikkailta tcollisuusporhoilta täyttä
toimeentuloa kaikille työttömille.
On oikein ja kohtuuden mukaista,
että nuo teollisuusporhot, jotka lä­män
vuoden ensimäisen -yhdeksän
rikkomukset voidaan rangaista ar­vostelevalla
moitelausunnolla, jul­kisella
. muistutuksella, eroittami-sella
l u o t t a m u s t e h t ä v i s t ä , p i d ä t t ä ­mällä
puolueen j ä s e n y y d e s t ä ja
eroittamalla Puolueesta. Puolueen
komiteoiden puoluekurin rikko­mukset
voidaan rangaista arvoste­levalla
moitelausunnolla j a komi­tean
erottamisella seuraavan ylem­män
puolueen komitean toimesta.
j a systemaattisella tavalla.
" K a i k i s t a Puolueen sisäisen elä­män
kysymyksistä keskustelu on
vapaata siksi kunnes päätös on
tehty." (NKP:n X Kongressi.)
"Puolueen kysymyksistä saatta­vat
puolueen- j ä s e n e t j a puolueen
j ä r j e s t ö t keskustella siihen asti
kunnes kysymyksistä p ä t e v ä t puo­lueen
komiteat ovat tehneet pää­töksen.
Sen j ä l k e e n kun.Kommu­nistisen
Internationalen Kongressi,
^en eri jaostojen kongressit, taik­ka
Kominternin j a sen jaostojen
johtavat komiteat ovat päätöksen
tehneet, on t ä t ä päätöstä ilman
m i t ä ä n p i d ä t t ä y t y m i s t ä toteutet-
(KommunistipuDlueen säännöistä" . ^«''^l^^Pa Jokin .osa puolueen
hyväksytty 6:ssa ikonventsionissa.) : Puolueen paikallisjär-
Fuoliiieen sisäinen demokratia ja
arvostelun vapaus
(a) Mitä Puolueen sisäinen de­mokratia
merkitsee? "Me käsi­tämme
demokratian Puolueen
joukkojen l i s ä ä n t y n e e n ä a k t i i v i s u u -,
tena ja iköhöaväha''tietbTEUutenä,'
j ä r j e s t e l m ä l l i s e n ä Puolueen jou­koista
työhön vetämisenä ei ai­noastaan
Puolufeen kysymyksiä k ä ­s
i t t e l e m ä ä n , mutta myöskin sen
t y ö s s ä johdon ottamisessa." (Sta­lin.)
(b) Erikoinen demokraattinen
ikäsitys Puoluedemokratiasta mer-
, , j ., , h • .kottautumaan t y ö s s ä r a a t a v i i n jouk-, kitsee p ä ä t a r k o i t u k s e n a voimistut-kuukauden
aikana ovat korjanneet, koihin, sen i k y v y l l ä - p ä ä s t ä l ä h e l l e ; t a a Puolueen a u k t o r i t e e t t i ä , " ko-r
i i s l o v o i l l o i n a lähes 200 niiljoo- j a vississä m ä ä r ä s s ä sekoittautua l o t t a a sen arvovaltaa ja lujittaa
naa dollaria, pakotetaan elättä- ennen kaikkea proletaarisiin jouk- sen j ä r j e s t ö ä korjaamalla virheem-m
ä ä n työttömät t y ö l ä i s j o u k o t;
Kommunistijuttu Turun hovioi­keudessa
T.k.
Turun
9 päivänä alettiin jälleL-n
hovioikeudessa käsitellä 17
syyttee.säolevan kommunistin juttl'ia.
Byyl:tees.säoievien -entisten kansan-koihin,
mutta myöskin ei proletaa­r
i s t e n , joukkojen kanssa, (kuten
esim. köyhät talonpojat).
3. Poliittisen johdon terveyden
kautta, jota etujoukko toteuttaa
j a sen strategian j a taktiiikan o i ­keassa
olemisen perusteella, joka
pohjistuu siihen ajatukseen, e t tä
t y ö l ä f s t e n t ä y t y y oman kokemuk­sensa
pohjalla t u l l a vakuutetuiksi,
sen esitystä ja matkusti samaan
l^äivän iltana Tukholmaan. Hote;-
liin, jossa Branting asui, saapui
vähän ennen laivan lähtöä puolisen ^^^^^ ^^^^^ _ _ _ x . i » « . i « i , i ca
lyä, mohilisoilavaksi murskaamaan I edustajien avustajaksi ilmoittautui tusinaa fascistihuUgaaneja, |otka j,kuriin aiTipastaan sikäli kuin ne lä tämä-d<
imperialistien sotasuunnitelmat. noskelainen tohtori J. Helo ja muillotörkeästi haukkuen sanoivat ;t"^"|ovat yhtä mieltä Puolueen enem-rtömälle vä
leensa lausumaan tuomarille jäähy- '
väiset. •
Sosialidemokraattinep käsitys
kurista
(k) Sosialidemokraatit ja pik­kuporvarilliset
intellektuaalit suos­tuvat
alistumaan kommunistiseen
^ syytetyille avustajaksi tunnetturuot-
Rivit kuntoon BoIsheviIdvaIIan-\salainen. lakimieö tuomari Georg
kumouksen koinumnentoista vuosi- Branting.
Vöja työläisten ol\)suhleiden . rin.-'/?ä/'rört juhlimiseksi f.
me ja vajavaisuutemme. Kuiten­kaan
ei vielä voi o l l a olemassa mi­t
ä ä n demokratiaa ihmisiä varten,
jotka ajavat vastavallankumouksel­l
i s i a katsomuksia ja y r i t t ä v ät
k ä y t t ä ä puolueen .demokratiaa Puo­lueen
häpäisemiseksi.
" M u t t a mitä puoluedemoikratia
merkitsee? Demokratia k e t ä var­ten?
Jos demokratia käsitetään
p a r i l l e , ' vallankumousta pakoileval­le
intellektuaalille vapauden myön­tämiseksi
laverrella rajattomasti;
antaa heille omat painetut ä ä n e n ­kannattajat,
jne., n i i n sellaista "de­mokratiaa"
me emme tarvitse, s i l -
--demokratia merkitykset-
Näiile Suomen hallituksen hull-gaaniedustajille
selitti Branting, et-
Fmcistista puhetta järjestyneitä työläisiä
vastaan
Sudburyn mainarien" lakkohank-iJceesta
on viime aikoina puhuttu
paljo. Siitä ovat puhuneet sekä
työläiset että porvarit. Viime lau-
;äittäin numerossaan julkaisee nik-
Itelilruslin äänitorvi, Sudbury Star,
toimiluspalstoillaan mainittua lak-.
Skohankelta koskevan, fascistisen
förjoJiiksen, jolla on nimenä "Tu-
•kahäutläkaa se alkuunsa" ja päät-iyy
lauseella: "Ensimäisen merkin
ilmelessa tämän piirin yhteiskun-
•ijBallisen tahi tebllisuuselämän häi-
^rltsemiseksi, ryhdvtläköön viivvtte-
-lehiällä toimenpiteisiin heitä fkom-
QlUnisteja) vastaan, loiineiipileisiin,
• j-ölkä eivät »ohkäise heidän seu­raajiaan."
Nikkelitruslin äänitorvi ei pidä
«iiä yhteiskunnallisen tahi teolli-jöuuselämän
liäirilsemisenä, kun tu­hansille
kaivostyöläisille j*atketaan
työpäivää ja siten suoranaisesti pa-
Iiennietaan vallitsevaa työllömyys-
.taannetta. Nikkelitrustin lehti kat­selee
.asioita vain omistavan luo­kan,
etujen mukaan. Kapitalistien
mielestä ovat työläiset vain auto-
Kun Turun f aseistit edellisenä
p.^iväiiä kuulivat Brantingin saapU-j
misesta syytettyjen kommunistien vuoksi, että' lapualaiset ovat häntä
• avustajaksi, lähettivät he hänelle i uhanneet, vaan hallituksensa nl-törkeän
uhkauskirjeen, jossa häntä! menomaisesta pyynnöstä. Samalla
kehoitettiin matkustamaan maUsta j hän myöskin lausui, että se kuvaf
pois ensimäisellä laivalla. Kirjesn i jonka hän on • aikaisemmin saanut
lcpus.sa sanotaan, ensin syytettyä ; Suomen oikeudenkäytöstä, nim. et-iBrantingia
"i>er:ittömien tietojen" 1 tä oikeudenkäytöstä varsinaisessa
_ ,, . . . , , 1 , i levittämisestä Suomen oikeuslaltok-j länsimaisessa mielessä el Suomessa
maalleja, joiden lelilavana on ^^^^..^^^^ ...^^ sit-' voida puhuakaan - on vain vahvis-hankkia
entistään suurempia liike-'teniji„ tulette esiintymään hovioi-^ ! tunut näiden kokemusten kautta,
voittoja kapitalisteille, miljoonia keudessa kun maanpetcsjuttua koni- ; jotka hän nyt sai.
Laivalta Ruotsin sanomalehdille
lähettämässään radiosanomassa ker­toi
Branting, että syytetyt tässä ju­tussa
ovat moninkerroin avutto­mampia
kuin edellisissä jutuissa,
joissa hän on ollut syytettyjen a-vustajana.
Samalla hän myöskin
ilmöjtbi:, että syytösten perusteet
ovat mitä suurimmassa määrin ha­taroita.
Kuitenkin, maassa vallitse­van
terroritilanteen huomioonotta­en
katsoi Branting, että syytetyt tu­levat
tuomituiksi entistä suurempiin
rangaistuksiin, huolimatta, vaikka
heissä ei ole .ed3s niinkään paljoa
"syytä" kuiri aikaisempien' juttujen
syytetyillä.
„ — VV,.... vähemmi^ölle merkitsisi
m i s t ö n j a Puolueen johtavien eli-1 vapauden myöntämistä r i k k o a ' v a l -
mien kanssa. Elleivät ne ole y h t ä . tavan enemmistön tahtoa." (Sta-m
i e l t ä Puolueen päätöksien k a n s - ' U n N K P : n X V kongressissa.)
j e s t ö i s s ä oli.si eri m i e l t ä sen kans­sa."
(Komihterain peruslaki.)
(d) Mitä ker.kusteluvapauB mer­kitsee:
" Ä l k ä ä . p u h u k o vapaudes­ta
ja yhdenai-yoisuudesta silloin
kun te tarkotatte vapautta olla
t ö t e i u t t a m a t t a Kommunistisen In-t
e r n ^ i o n a l e n p ä ä t ö k s i ä . " (Lenin:
Kootut Teokset "Vääriä puheita
.vapaudesta") Kaikki Kommunisti­sen
'Internationalen viholliset, kaik­ki
sosialidemokraattiset ainekset
kuteri Trotski, Lovestohe, Sulka­nen,
Halonen, Useat niiden aate-kantaa
edu.stavat t ä ä l l ä Canadassa,
jne. nostivat huudon "arvostelun
vapaudesta" kun 'puoliie ei heille
m y ö n t ä n y t oikeutta propageerata
h e i d ä n vastavallankumouksellisten
katsomuksiensa puolesta puolueen
r i v e ^ s ä . Ne k ä y t t ä v ä t "arvoste­lun
vapautta" vapautena taistella
puoluetta vastaan j a Kommunistis­t
a Internatiopalea vastaan. Puo­lue
on ehdottomasti sellaista "ar­vostelun
vapautta" vastaan siksi,
e t t ä « i t ä ei harjotota puolueen etu­jen,
vaan puolueen vihollisten, ei
vallankumouksellisen proletariaatin,
vaan porvariston etujen hyväksi.
Taistelussaan ekonomisteja vas­taan
k i r j o i t t i L e n i n : "Niin kyllä­k
i n herraseni. Teillä on vapaus ei
ainoastaan kutsua meitä, mutta
mennä itse minne ikinä teitä ha­luttaa,
vaikkapa suohonkin. Itse
asias.sä ine ajatteleinme, e t t ä suo
on teille oikea paikka j a me olem­me
valmiit antamaan t e i l le
kaikkea mahdollista apua sSnne
sa, niin silloin ne päättävät l e i -
tei' hän suinkaan lähde maasta sen- mata Puolueen päätökset Leninis-miljoonien
päälle. Kun kapitalis- munisteja vastaan ryhdytään käsU- •
tinen teollisuuspula pahenee. „ i i n j telemaan niin joudutte .vastaamaan
, ... j arvaamattomista S2urauksista'. Sa-sen
seuraukset sälytetään lyolais-, m^lla valmistettiin häntä vastaan
ten kanneltaviksi työpäivän pilen­tämisellä,
työvauhdin kiristämisel­lä,
y.m.
suoranaista attentaattia.
Komniunislien ja .Komnnmisti-
.5en Puolueen tehtävänä on tulkita
Branting ei kuitenkaan välittä­nyt
fascistien uhkauksista ja meni
seuraavana päivänä hovioikeuden
istuntoon sekä ilmoittautui niille
syytetyille aviLstajaksi^ joilta viran-
- ja propaaeerata kaikkia asioita ] omaisten toimesta oli kielletty puo-tvöväenluokan
kokonaisetujen kaii-; ^"^tusasianajajan käyttäminen sekä
• ,. 1- .. . T .. 1 uhattu taupotuomiolla niitä suoma-naita.
Kun si.s esim. Inco pUen-j j^j^;^ asianajajia, jotka uskaltavat
taa mamanen työpäivää, niin me;,heille avustajaksi ilmoittautua. Seu-selitiimnie.
että Inco on tehnvt i rp-'iks?na Brantingin menettelystä
hyökkäyksen työväenluokan elin-j^'^' f"'-^^- Suomen fascistiliallitukscn
' ,1 . 1 . .n ^toimesta käännyttiin Ruotsin halii- tvason polkemiseksi, on tallannut i i , . - .. _ . ; . • , . 1 1 I tuKsen puoleen, vaatien, että Bran-jalkoihinsa
Ontarion kaivossaädok-^ tjng on RuQt.sin hallituksen toimes-seu.
on häirinnyt yhteiskunnallista; ta kutsuttava pois Turusta. Vaati­ja
tcollisuuselämää. ja kehotamme ""'-^"^^^ mukaisesti Ruotsin liallitus
mainarien vastaamaan vaslahvök-^ ^^^^""^^"^
, ., , r 1 "1T •• 1 ' ' I I ''"^ kotimaahan, kostea hänen Suo-kayksella
Ineon hyökkäykseen. Me ^ joessa, kommunistien asianajajana
selitämme, etlä kapitalistisessa yh-|olcnsa oh muka hallituksen mielestä
leiskunnassa on teollisiiusrauha i vahintrrifctamaan molempl-o^
nislavan luokan j a omistamatto-i ^7"^^=^ ^^-^^ suhteita.
T T ^ 1 .. . ! lAsnm kehUy.tyä tälle asteelle
man luokan kesken verrattavissa, kat^.oi tuomari Branting viisalm-suden
ja • lampaan väliseen rau-. makisi noudattaa Ruotsin liailitus-rain
revisioimiseksi, samaten kuin
liikkeen periaatteetkin j a siten ne
"Trotskismin sisältö on lopuk­sikin
siinä, e t t ä s e . k i e l t ä ä rautai-p
ä ä s t ä k s e n n e . Mutta las'kekaa kä­tenne
irti meistä, ä l k ä ä rimpuilko
meissä kiinni, ä l k ä ä tahratko suur- etuvartiojoukkona Ja
t a "vapaus"-sanaa; sillä me myös-sj^
nnytti, tutkia huolellis^'
tenkä ikorjata se, ne ovat
vakavasta puolueesta; täa
kitsee omien velvoliisn
täyttämistä ja luokan ja
joukkojen valistamista ja
nuttami-sta." (Lenin- "Pe;
ti".)
Poliittiset erimielisyydet j»'
talstelat
(a) Kommunistipuolueessa,
ten jokaisessa muussakin
sessa puolueessa, esiintj-\it
pide-eroavaisuudet poliittisiji
-symyksistä ja ne ovat 1
siihen asti kunnes niistä
päätökseen. Näitten eri-'
sien täytyy kuitenkin peru"
riaatteeseen ja olla luon'
pohittisia.
(b) Poliittiset erimie"
kommunistipuolueessa eivät
tä ryhmien järjestämisti
aatteettomat sisäiset erimie''
ovat kokonaan ehdottomasti
tyt kommunistipuolueessa.
"On välttämätöntä, että
tietoiset työläiset määritellyt
sittävät sen suuren haitan,-
koituu ei suvaittavasta ryi
taisuudesta, joka väittämättä
taa meidän kollektiivisen
heikentämiseen ja tulee kl
vaksi vastavallankumouben
dyksi". (Neuvostoliiton Xl
kongressissa.)
"Tarkoituksella aikaansaadi
makas puoluekuri puolueen
ja tarkotuksella saavuttaa
mahdollinen yhtenäisy.vs ry'
taisuuden poistamisen kautta,
gerssi antaa Keskuskomitealle
jeet, siinä tapauksessa että
rikkomuksia tapahtuu, taikkj
ryhmäkuntaisuus heräisi u"
henkiin, ryhtyä kaikkijn
siin toimenpiteisiin sitä
yksinpii puolueesta cröttaJffi
(Lenin Neuvostoliiton Komffl
puolueen X Kongressisi^a.) .
Puolueen tulee taistella it
periaatteetonta r.vhmäkunt^^
vastaan, vaikkakin sallien--,
telun poliittisista k.vsymy
mielipide-eroavaisuuksia
sistä puolueen peruslakien
ten sisäpuolella.
Vallankumouksellinen >:
mc on tiedettä ja mflda?.
lucemmc taktiikka ja strati
rustuu materialistisen draJ. .
metoodiin arvioida tode
Jokaisen puolueen jaseneii,
olla perinpohjin perehynf»
hcn, sillä: "liman vall3Ds>
sellistä teoriaa ci voi o"»
kumouksellista l"kf^
noastaan puolue, jota m,
kealle kehittynyt teoria, w
sen kurin v ä l t t ä m ä t t ö m y y d e n puo- k i n olemme "vapaat" menemään
luee.s.sa. etta se katsoo tarneelli- minne meitä haluttaa, vapaita ei
(Lenin.) . ..
Keskus-organi«atnoiu
A. T . jL
tynyt "kuulustelupöytäkirja", jonka
sitten ohranat todistivat "valallaan"
oikeaksi. Pekkala väitti tekelees­sä
olevan ^sekaisin totta ja valetta,
eikä lainkaan "kuulustelujen'^ mu­kaisen.
Kannevlskaali syytti Pek­kalaa
vaalitoimintaan osanottami­sesta,
vaatien rangaistusta valtiope­toksesta.
Pekkala puolestaan väitti
nomalehden toimituksessa oleminoii
ja ki^uluminen nuorisoliittoon.
Tiedonantajan viimeinen päätoi­mittaja
Rudolf Parviainen joutui .tä--
män jälkeen fascistioikeuden - eteen.
Syytettiin, että hän on'pitänyt val­lankumouksellisia
puheita ja että
F. ön valittu Suomen kommunisti-ettei
vaalitoiminta mitään rikollista sen puojueen määräyksestä erinäi-ole.
...
el kerran muita syitä ole kuin sa- nan pakoituksesta todistamaan Vä-
Seuraavana "kuulusteltiin" Jalma­ri
Rötköä Lappeenrannasta. Hänen­kin
kohdalleen syntyneen "kuulus­telupöytäkirjan"
todistivat ohranat
Rinne ja Jorma oikeaksi. Rötköä
syytettiin kommunistisessa eduskun­taryhmänsä
olostaan sekä salaisen
kokouksen pitämisestä Suojärvellä.
Rötkö selitti, ettei hän ole toimi­nut
mitenkään rikollisesti, samoin
talin' näytti toteen, ettei ole pitänyt
mitään salaista kokousta Suojär­vellä.
'
Rotkon jälkeen tuotiin "oikeuden"
eteen- Työväenjärjestöjen Tiedohan-
"Oikeuden" istunnossa t.k. 9 päi^' tajah' entinen toimittaja Antti Ti-vänä,
jolloin juttu uudestaan tu­li
käsiteltäväksi, joutui en.simäiseksi
kuulusteltavaksi Eino Pekkala H^l-siiigistä.
Ennenkun kuulustehi aloi­tettiin,
koetti kanneviskaah jäävätä
tuomari Brantingia avustajana,
sj-yttäen tätä ruokottomasti Suoä^en
oikeuslaitoksen häväisemisestä ulko­mailla
ja konumihlstissn propagan­dan
teosta. Hovioikeus kuitenkin
hyväksyi hänet; syytettyjen avusta­jaksi.
- . : ^
Luettiin Pekkalan kohdalle syn-monen
(Inkvisiittori). Sj^rtökslnä
ohrahan puolelta esitettiin, ett4i
koska Timonen oli jäänyt Tiedon­antajan
toimitukseen vielä senkin
jälkeen kun hoipertelijat sieltä pkjis-lettiin
"täytyi hänen olla Mosko-
Vah -snosiössji". Liaksi hänen syyk-sieen
katsottiin, että on toiminirt
nuorisoliitossa. Branting huomautti
%yiö§tefi johdosta, että lain mu­kaan
ne ovat aivan arvottomia, «ika
sellaisten syytösten nojalla ketään
voida - tuomita rangaistukseen,. jos
siin komiteoihin. Parviainen väitti
ettei hänellä ole mitään tietoa sa­laisesta
toiminnasta. TodistiajaksJ
häntä vastaan tuotiin Vaasassa syy t-teessäoleva
Armas Brunolf Poti, jo­ka
rääkkäysten kautta oli saatu
todistamaan Parviaista» vastaan.
Parviainen kuitenkin jyrkästi kielsi
todistuksen, arvon.
Varastotyöläiiien Aksel Mannila
oli seuraavana "oikeuden" edegsä;
Hän väitti - jyrkästi valheelliseksi
ohranan laatiman "kuulustelupöy­täkirjan"-"
ja olevansa aivan tietä-,
taaton salaisesta toinfinnasta. ^
Urho Väre Kemistä joutui seu­raavana
kuulusteltavaksi. Hänenkin
"kuulustelupöytäkirjansa" todistivat
ohranan miehet oikeaksi. Värettä
vastaan todistajaksi oli tuotu myös-^
i in Öovanlemen kuuluisassa Mur-hapolttojutussa
rääkätty ja tuomiv-'
tn • Ktiinpumäkl, jbka kuulusteluissa
oli muka "kertonut", että Väre o»
ottanut osaa salaisen körhttiunisti-puolueen
piirlkbmiteän kokoukseen.'
Nyt kuitenkin iKiimpumäki, jok»
vaikutti tavtittoman sairaan . näköi­seltä
ja kärsineeltä, kielsi todistuk­sensa,
. kertoen.. johtuneensa ohra-rettä
vastaan. Väre itse vältti kaik­ki
häiitä vastaan tehdyt syytök­set
kokonaan perättömiksi.
Seuraavana päivänä, jolloin Bran­ting
oli poistunut jo maasta, jou­tui
ensimäiseksi kuulusteltavaksi
Työn Äänen toimittaja Armas Äi-kiä.
Ohranan laatimissa pöytäkir­joissa
syytettiin Äikiän toimineen
mainitun lehden toimituksessa Suo-sanomista
.ei hänelläjj -
Tämän jäLteen pm PU J
ajaja Helo enemmän ».
sen pu(-lustuspuh€en._
syytteessiiolevia entisiä
tajia vapnutettavabi.
Helon .lalkeen esittivät
henkilökahtaispt W^ .
Ent. edustaja Liedes vaab.
kumottavaksi, koska «
tehneensä mitään rikoU^.
nien kommunistisen puolueen edus- vastineessaan ^vaitj^^^
ta jana. Kanneviskaäli tämän li­säksi
katsoi raskauttavaksi ja tuo­mittavaksi
seikaksi sen, että syy­tetty
4cuulöi Suonien työläiskynäill-jäih
Ihttoon, joka toimi Suomen
kominähislisen puolueen ahtainien
ohjeiden mukaan. Ohranat esiin­tyivät
tässäkin todistajina.
: Syytettyjä Väinö Uiirtamoa, Matti
Rinnettä ja Ida Reijosta syytettiin
vaalitoimintaaii nsahotosta- Syyte-tyt
tunnustivat ottaneensa osaa vaa-
Iffbimiiitaan,' mutta katsoivat ettei
sellainen ole mikään syytteenalainen
teko, vaan täysin laillinen porva­rillistenkin
lakien miikaah.
Syytettyjen yksityiskohtaisen kuu­lustelun
jälkieen, jonka kuluessa ei-syytetyille
annettu tilaisuutta edes
feelostaa kuinka lieidän. kanssaan
ön "kuuluisteluissa" ohraiiasää me^:
hetelty, esitti kanneviskaäli loppa.-
lausimtonsa, jossa "selitti, ^itä so-.^
sialistisen työväen ja pienviljelijäin
vaaiHHtio on muodostanut puolueen
•ja että tämä puolue on jjitkajiut
lakkautetun Suomen Sosialistisen
Tqöväenpuolueea toimUitaa. Muuta
ja pienviljelijäin
tanut mitään pnoln^
tannetta kokona.suud_^
tavaksi ja vapa^l^Ä
Sanoi -kuulost^lupos^f^
van lievimmin sanott^
tviä vastusti kannevtsa^
tSsta.: että Helsingissa..
työväen Ja P .
mitea lakkautettaisito-
Rötkö - VvV,n„
saan väitti .ettei vjag^-
dostanut mitään V^f^-
en että mitään
Tn^yt. että hän ohä
salaiseen töiniint^ . .
sänen. ent. edustaja^.
.jrannetta toteem^y^»^
;kumottavaksi ja Saa^ja
laU-C- • ^
Toimittaja TifflJ^»^^
-heessaan väitö, e t t « ^
sanut suomen
lueelle jä^enveroa eaeBfli^
leensa sen Jäsenkaa^
olisi ollut olemassa
tajan solu, kuten