Vapaus, April 8, 1948

              mm
mmm
i i
mm
lijMIii
IHiii
iliiiÄ
Torstaina, huhtikuun 8 p — Tuesday, Apnl 8?
irji.Pii.os aOBBIT) — Independent L&bor
TeIephor.es: Busines»: Of fJcc «-42ftl.
Editoria] Office 4-4265. Mana«er
E. Suksi:. Editflr V/. E3Uund. Mailing
address Box. 69,: Sudbury, Ontario.
ttMUied 1!7ov. «th 1917. Authorizcd
ii'lecondclass mall by the Posi
OfDceX>epartxnent. Ottawa. Pub-thrlce
veekJy: T u e s d a y E ,
Ifaundajrs and Saturdays by Vapaus
PubUBblng Company Ltd.. at 100-102
£ lm fit. W., Sudbury. Ont., Canada.
Advemsing raiea upon applicatlon.
Tran-sJatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canada-ssa: 1 vk. ISJÖOÖ Jfk. $3.00
— 3 kk. «1.75
yhdysvallolEsa: 1 vk. $6.50 6 kk. $3.50
Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk. $4.00
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Yitävjryssopimus tuo rauhan Suomeen
Tätä kirjoittaes-sa on kayiettavi.-samme vasta vajanai.-x-llicflol
siitä "ystävyys- ja ke.sk*-nai.s<;n avunannon ,so[)imuk.st.\sia mika allekir­joitettiin
.huomen ja .Vcuvrj.-toluion vaiilla vijrne tii.staina.. .Multa
kaikesta .huolimatta, laman .v>|nmukM:n johdosta voidaan jo todeta
eräitä hyvin tärkeitä .seikkoja; :
- Täkäläiset uulistiedot, e.simerkik.si .\I':n ja-CI.':n tiedonannot,
korostavat useampaan kertaai^ ."5Uomen edu.itaji.ston .saaneen Mo.sko-van
neuvottelui.ssa aikaan .sen. jotla .Veuvoäioiiitone.siitamaan.sopi­musehdotukseen
tehtiin .sellainen muuto.s. ellei .-suomen iarvii.se lähet­tää
sodan;syttye.ssä sotavoimiaan rajojensa ulkoj)uolelle. ja etta .\eu-vbstoltiton
sotajoukot tulevat .Suomeen vain yhteisen sopimuk.sen pe­rusteella;
Näitä muutoksia, joiden [ierusleella Suomen pääministeri
Pekkala puhuu oikeutetusti lausunno.ssaan 'Suomen erikoistilanteen
huomioimisesta siten, että .sf)pimus tyyflyltaa molempia asiapuolia. on
täällä kuvattu tärkeiksi 'voilfjiksi' suomalaisille. Todellisuudessa
tämä todistaa kerran uudelleen sen kuinka horjiimattomasli ja johdon-;
mukaisesti' Neuvostoliillo. kunnioittaa pikkumaiden ja erikoisesti
Suomen kansallista itsemaaraami.soikeutla. Korostae.s.saan nyt 'Suor
men voittoa", mainitut uutistoimistot lahrientavat sila tosi.seikkaa,
että Moskovas.sa ei annettu Suomen edustajistolle määräyksiä, kuten
suurvaltojen tapa on nyt tehdä pikkumaiden suhteen, vaan siellä neu­voteltiin
tasa-arvoisuuden pfihjalla molemmille maille yhteisistä • jä
tärkeistä asioista.
Xyt saapuneet uutisliedot kertovat, etta .Moskovassa: allekirjoi-;
tctlu ystävyys- ja keskinai.sen avunannon sojiimus. on voimassa 10
vuolta ja jatkuu automaatli.sesti 5 vuoden erLssa ellei kumpikaan asiar
puoli sano .sopimusta irti vuotta ennen uusimi-spaivaa. Kuten taval­lista,
allekirjoitettu sopimus on ratifioitava asianmukaisessa järjestyk­sessä
Suomessa ja .\euvosloliilo.s.sa. Luonnollisesti Suomen taantu-musvoimat.
jotka aikaisemmin kau|)ittelivat maataan enimmän tar­jonneille,
sitten liittoutui vai soda.ssa .Hitlerin. Saksan, kans.sa ja • nyt
käytyjen neuvottelujen aikana esiinlyivat amcrikalaismielisina jarru-mlfehinä,
yrittävät e.staä tämän .sopimuk.sen ratifioinnin. .Multa to-dentiäköistä
kuitenkin on, etta .Suomen edu.skunnanenemmisic; pilaa
isänmaallisuutensa ja kan.sakunnan ylei.sedul ryhmaetujen yläpuolella
ja ratifioi tämän Suomelle edullisen Ja tärkeän .sopimuk.sen viivyllele-
..mättä. - , • . .-•
Suomalai.s.syntyisina ja Suomen kansan y.slävina me taalla Cana-dassa
tervehdimme Iata sopimusta ennen muuta Suomen etujen kan­nalta
ja toteamme ilomielin .sen. etta Suf)mi on vihdoinkin löytamiissa
ratihan ja ystävyyden linjan suuren naapurhiiaansa kanssa, kuten on
vallinnut vuoden 181.2 sodasta alkaen aina näihin aikoihin asti Y h ­dysvaltain
ja Canadan välillä. Taman uuden suunnan paremmuutta .
voidaan ehka kaikkein parhaiten kuvata .silla kun palautetaan mie-
Himmc, e t t ä vuonna 10.19 ..Moskova.s.sa neuvotlelemassa käynyt Suo­men
edustajisto kieltäytyi .sopimuksen teosta ja silla, toimenpiteellään
johti Suomen tarpeettomaan sotaan, H i t l e r in liittolai.sek.si ja lopuksi
talousahdinkoon. Uuden suunnan edustajat v; 1948 tekivät ystä­vyys-
ja keskei.sen avunannon sopimuk.sen. mika lahtaa rauhan säilyt­tämiseen,
sekä .taloudelliseen ja .sosiaali.seen edistykseen hyvän naa­purisovun,
ohjelman perusteella: Uyvan naapuri.sovun takaa se ktin
molemmat .sopimu.spuolet ovat sitoutuneet, etteivät ne tee niilaan so­pimuksia
tai liittoja kolman.sien maiden kanssa toinen toistaan vas­taan.
Kauhan sailymLsen takeena on keskeinen avunannon .sopimus,
jonka perusteella .sopimiLspuolet tukevat toinen toistaan h\'okkäajan
torjumiseksi.
* » *
. -r- :Taällä oti julkituotu .sellainenkin lausunto. otla-Canadan viral­lisissa
piireissä ei ole suoiiein silmin.seurattu Suomen ja Xeuvostolii-ton
välisiä neuvotteluja. Tassa yhteyde.s.sa o n tietysti todettava, että
Suomella ja .Neuvo.stolntolla on oikeus minkään muun maan lupaa
kysymättä kehittää hyviä naa])Unsuhteitaan.
alutta nyt kun .sopimuk.sen peruskohdat ovat tulleet tunnetuksi
pitäisi .kaikki ennakkoluuloista i.m.s.-.seikoista Johtuneet epäilyt
•hälvetä. Saatujen uutistietojen mukaan laman ystävyys- ja keskei­sen
avunannon. sopimuk.sen kaikki kohdat ovat \ ' K : n peruskirjan i)e-riaatteidcn
mukai.set. Sopimus kokonaisuudessaan kohdistuu Saksan
ja sen liittolaisten mahdollista hyökkäystä vastaan.^ Nämä molemmat
perusseikat ovat :täysin yhdenmukai.sei myös C^anadaii kan.sallistcn
etujen ja koko niaailnian rauhanv()inuoirkan.ssa..\in(>a-Staan sodan--
lietsojat ja jjaatuneet '^uomen i.i Neuvostoliiton viholliset näkevät
iällaiscäsa sopimuk.se.s.sa jolakiii pahaa: .Muisiaa myos .sopii: etta esi­merkiksi,
Britaniiialla,, ja Neuvostoliitolla . (.m .saman.^uuntaineir sopi-nnis.
Näinmuodoin on ilmeistä, etta Suomen Ja .Neuvostoliiton välillä
allckirjoilctul ystävyys- ja; keskei.sen avunaiUo.so|)iinuksen i-i niiten-
;kään pitäisi vaikeuttaa Suojnen kaupallisia ja nuiita suhteita kinsival­tojen
kanssa; Yhdysvallatkin voi siis huoletta myyda Suohielle Jie
46.veturia, Joista eraan tiedon nuikaan Suomi on tarjonnut korkeina
man hinnan, mutta myynti pidätettiin ilmeisesti poliittisen painos-'
tuksen tarkoituksessa.
Suomen ja .Neuvostoliiton valilla nv t allekiijojtetlu v s i a v v j s ia
keskeisen avunannon bopinuis ei luonnollisestikaan tvydvta sodan­lietsojia
ja.nirtä. Jotka halu;ival.mielin maarin komennella pikku­maita.
Mutta, jos asiaa katsotaan .suomen' ja .Neuvostoliiton naaiiu-
.risoyun. maailman rauhan ja ennenkaikkea Suomen kansan •yleisciu-jeti.
kannalta.-.niin silloin on sanoUava..pelkkaa hyvää lasta so[jinnik-scsta.
Drewn vaalibudjetti
V Kuten, lehtemme iUiiiso.sastolIa on kerrottu. Onianon niaakunta>
hallituksen rahastonhoitaja Leslie Fio-st. e-sitti - viime lauantaina buil-
. jettinsa. jossa ilmeni; etta. vnme fiskaaliviuoden ylijäämä on suurin ;
maakunnan hi5toria?sa c\\ $25 000.000
Tämän johdo>ta ovat torv lehdet pitäneet suurt.i melua vieisenä
mielipiteenä 'on. ,että..:|)äaniini.steti l.)rtf\v;valmist.uu "hyvän taloudon-hoidon'":
valteilla maakuntavaaknhin;. ..Melkein varmana voidaan pilaa
sitä. että Ontarion maakunnalliset v.ialit pidetään taman vuoden
aikana — ennen liittovaaleja.
Tässä "hyväs^sa talouden h o i d o s s . i " on \MX\ |)anlava merkille -so
että mainittu'S25.'OöQ.OOO ylijäämä saatiin aikana. Jolloin tämän maa-:
kunnan:.ieollisuuden Ja maatalouden tuotanto on ennätystasossa ia
jolloin:tarkoituksellisesti' jarje.stettyiini1atoorinenhintojea^ korotus
on paljon lisännyt halpoja dollareita.
Tärkein seikka, miksi torypuolue valmistuu vaaleihin nyt on se.
että se pelkää uuden talouskriisin;puhkeamista. ^ Sitä varten Järjeste­tään,
noitajahti: työväenliikkeen Joht()iuichiav-a5taan:.Sit;l: varten
' Tanaa.". -a.ttaji Otto V.*:a, aio. JK .
;;- CijJjadarj' :vUOinajaj,-.ia vanhoja- ' ta:-
i rnarer.a" €.5 .vuotta. Otto • on ollut
4 vuoisikymmenja talla roantereella, Y n ,
j dy '.alloi^.sa j a •.:..-nF-V.<-: Can&dan puo-
I IflJa. tjo^^z-f-nne^CT kar.o-- . T i f - a - ja
.muiila: perukoilla. PUka'^ ajai han on
•olut Azilda.-isa joka on •edelleenkin-hänen
kotipa:ki:an.-ia. Nykyj.^in han o.n
-Työn Pui.ston taloudenhojtaj.?ina. •••
Päivän .s-ankan on .-:aavuttan'Jt iloi-
.-;en j a .sopu.suhtaisc-n luonteeraa ta­kia,
laajan toveri- ja-y.slavap!inn. O-
.T.ai.sten., toverien ja y.-jiavien K3.n!i>>a
toivottaa lehtemme- Otolle lukuirsia
merkkipäiviä, onnea ja menesty-stä
elon.sa ehtoopuolella;
Haluaa Ranskan
tyolaisia lane-lettäväksi
Saksaan
• .:• > ...
Parii.si. Nvr-ner.^i.'i.'?kr- .T.uo.TiJtun
nat.r,ijoht3ja: Sauc»:elin ajat muistua
:%e:va;.t; rnteleen kun . 'K'a;jhr-;:iia:nen'
•jontaja-Gaston Palew.ski enaotti rans-kalai.-.
ten lyoiayiten. karkoittami.sta ja
kan-^^allLsen teollLSUUden - likvidoimista
iani;-.Sak.san teolh.=;yude.i -ra/:entaml:-;
•en ku.stannuk.sella::. : I
Ajaes.saan lanii.sen blokin aateit?!
Palev.-.^iki .sanoi, etia .'.e texi.si mah-!
dolluek;-:! ".Euroopan"' noHia.-ni.sek.s:
•.rjirx-n luokan vallak.=!. ; La-aiiblokin
edelleen kehittämiseksi on tarpeellis­ta
•'tullitariffien yh'denmuka!.>tamr-nen,
talouden,rationaiLsoiminen lopet-ta.
malla heikot leolli.suudet j a niiden
työvoiman ja koneiden joko kokonaan
tai o.-an .siirtäminen va.staavanlaisnn
tcolli.suuslaitoksiin".
Yhdy.svallain politiikan maaraama
län^.i-Saksan leollLsuuden: a.=5ettami-nen
erikoLsasemaan, Ruhrm. muut­taminen
neuvo.stova.stai.^en.sodan ar-senaalik.
si, Ran.skan hallituk.sen o-man
lentok.t/neteolli.suuden ja m'Jiden
kan.salli.steltujen teollusuaslaitoksien
.saboteei-aus. ei jata tilaa epailyk-selle,
e t t ä dc Gaullen puolueen tarkoitus
on vielä kerran ahtaa ammattitattoi-
Historiaii viremiys antoi i^i^iAm^.!^
' EteHj»assa ensi
Metsätyöläisten huoifoyhdistyksen
toiminnasta Tliunder Bayn alueella
Vuosikokouksessa tehtiin suunnitelmia toiminnan
elvyttämistä ja laajentamista varten tänä vuonna
Kolme suomalaista
tiedemiestä saanut
Rockefeller-stipendin
Helsinki. — (SS) — Ä.skettäin on
määrätty kolme Rockefeller-stipendu
aattia .suomalaisen yhtciskuntatieteir
den tutkijoiden ke.skuudesta, nimit^
täin Helsingin Yliopiston kansanta­louden
professori Hugo E. Pippins.
saman • korkeakoulun finanssjopin i
: prof. Matti Leppo j a fil. maist. Jaak-ko
Railo. •.-V
Nyt myönnetyt apurahat on eixsim-mäinen
tulos siila vierailusta, jonka
Rockefellerin yhtciskuntatieteelli.sen
osasUJn päällikkö teki maahamme
viime vuoden lokakuu-ssa, jolloin han
oli ottamassa selvaa Suomen toiveisr
ta tä.s.sä .suhteessa. Naiden kolmen
em. tiedemiehen Iisaksi nimitetään
vielä muuan stipendiaatti aivan l ä h i - , Port: Arthur, Ont. — Woodworkers'
aikoina, mtstä on jo tehty periaatteel- { Welfare Associationin: rMetsatyolais-
. linen paatos.:.
— Suunnitelmi.SÄani on Harvardin
yliopistokaupunki ensimmäinen etap­pi,
kertoi prof. Leppo. Harvardi.s.sa on
• nimlltam: erinomainen kirjasto, joka
kiinnostaa minua, minkä.Iisaksi juuri
finanssipolitiikka on siellä edustettuna
hyvin runsaa.stl.Harvardi.sta matku.s-taii
VVa.shingtoniin voidakseni luoda
silmayk.sen suuriin valtiollisiin tutki­muslaitoksiin,
jotka siellä tutkivat tie-teellLscsti
flnan.ssl-. j a talouspoliitti.-
.sia ky.symyksia. Keskityn, taalla etu-paa.
s.sa tarkastelemaan finanssipoli^
tilkan .: vaikutuk.sia: • talouselamas.sa;
rahanarvoa j a muita : ajankohtaisia
ky.symyksia. : ' . •
•— Koska USA :.s.sa oleskelu kestaa
kokonaisen vuoden ,on luonnollisesti
mahdollisuuksieni rajoussa tutustua ja
syventyä myoskiii muihin tai-keisim
.seikkoihin. Joka tapauksessa on suu-
:renmoi.sta,-;että yhteiskuntatictcldem-nie
edustajat talla tavalla paa.sevä/t
jälleen. ensimmäisen kerran sotien
jallkcen ,suurcmma.ssa maara.ssa kos­ketuksiin
m u u i r maailman kan.ssa.
Kun VhdvHvallftin haJUius Jokjn
aika sitU-njuUiaisi natsien arius»
tosta saamiensa: asiakirjojen pob»
jaJla '^salaisuofcslen .paljastani^
aeen" perustuvan syytöskirjelnän
.Vcuvostoliittoa :rastaan. niin rUr
nH>k.<Uniainjttu julkaisi heti vas.
tauksek.si pienen, mutta dynaami­sen
kirjasen "Historian väärentä­jät".
Liberaalisen Toronto Daily
Starin tunnettu kirjoittaja Cliarles
Herbert Huesti.s. jolla on omat en-,
nakkoludlonsa ja vastenmielisyy­tensä
.Neuvostoliittoa, kolitaan, ku­vaa
tas-sa kirjoituksessaan sitä min.
kalaisen kuvan ajatteleva ja va­paamielinen
porvarillinen lehtimies
sai naiden .salaisuuksien paljasta'
msesta:
El voitu odottaa, etta Moskova, an­taa
VVashingtonin ilman muuta jul­kaista
'•.salai.set' .asiakirjat: natsien
arkistosta ja paljastaa Neuvostoliiton
paheelliset suhteet natsien kan.ssa.-To-siasias-
sa, jos on tehtävä johtopaatos
Timesin julkai-semien kohtien perus­teella,
nim niistä löytyi vahan tai ei
set ranskalaiset työläiset rahtivaunui-hin
ja siirtaa itäänpäin.
Puhuessaan "Euroopan turvallisuu­desta"':
Pal(>w.ski vaati '"Euroopan ase­mien"
järjestämistä, joita USAtn.len.- .gttä Britannia'. Ranska, Rumahia,
lainkaan salaisuuksia, silla enin psa
niistä asioiste on julkaistu k.o. tapah»
tumien yhteyde&sa. Walter Lippmann
sanoo tätä Yhdysvaltain julkaisua
"propagandaksi mika antoi takaiskun"
missä "julkaiJstnn osa. totuudesta, mut­ta
ei koko totuutta polmtiscssa tarkoi­tuksessa*".
Ncuvastölnton tiedonanto-toimisto
on: YhdysvalloLssa askeltam
julkaissut kirjasen '"Historian väären­t
ä j ä t " : (hi.stor:alIi3ia muistiinpanoja/
mika on tehokas vastaus Amerikan is­kulle.
Olisi luullut, etia. -jankkien
traditionaalinen oveluus pysähdyttäisi
hetkeksi miettimään ennenkuin jul­kaistaan
ainehistoa, milla on sellainen
takaiskun taipumus. Veiiaja julkaisee
nyt joitain hyvin asiakirjoilla vahvLs-tettuja
tietoja tapahtumista, jotka
länsivallat voivat toivoa unhoitetuik.si.
Sofi^tisemmat brittiläiset kieltäytyivät
julkaisemasta materiaaliaan. He ei­vät
olleet unhoittaneet!
Venäläiset, sanovat ehdof..ancensa
Britannialle, etta. natsien arkistoSta
saatu ainehisto pnaisi julkaista yh­teisesti
liittolaisten toimesta, mutta
tama ehdotus hyljättiin "ennenaikai­sena".
Talla käytetyllä sanalla on
historiallinen -mielenkiinto, silla - sila
k ä y t e t t i i n : Britannian : .va.stauksessa
maaliskuun 17 p n ä 1938 ehdotukseen.
sunnunfaj-iltana
Timmins.: Sunnun-tulisi
auttaa Vcnajaa, ja jos Venaja on
voitolla meiaan tul:.si auttaa Saksaa
ja siten antaa heidän tappaa niin
monta kuin mahdollista." Niin . .:; .
- A m e r i k a n julkaisemissa ,,fsalaisi.s.sa i ••—.'vv- -v-i^iuijiai.ia v-asiakirjoissaI
ei viitata - lainkaan j P n a , alkaen kello 12. f s h a . - p K j ä - v^
Tshekkoslovakian petokseen Mynche-:' Niemen.farmilla, paart; CSiV^
nissa. epäilemättä siksi kun se louk- , kallisen osaston laulukuo-.- n - ' .^
ka.o. Bnr^nniaa Venäläisillä ei ole Siellä saa Pi-oda hernerc>-:aa -.a^o^
tallal-sta hienotunteisuutta, vaan hc ! -^a pullolleen., Ilmajo;::.>ra—iiöi:iy;^
k"ääntävät valonheittäjän tähän ta-, i on myoskm. tarjolla— if, ksA-n^.-^
pahtumaan.. Tämän peiok-sentarkoi- |- "aetenkin milloin .tah:iri,5.i. touz
:tukscn: kuvaa Seyersin ja K a h n i n k i r - i ^Jn haluaa,
ja "The Great Conspiracy seuraavas- !. :Tie: ovat hyvat. Tilat.^aa :ax; -.-y^.
tl. • Nausi-Sak.san. fa^isti-Italian, Kangilla Siten tulee kv v: p^ohe.r.pir
SuuriDritannian ja Ranskan hallituk-} haalla tavalla jarjeste-yi-.si; .. "
.Saman päivän iltana ot)
South: Porcupines.5ä •.vhdis-tvnp^i.
kuorojen ensimmäinen: kpri.5ert'.i s;
tokoneiUa olisi oikeus kayttaa.
Viimeinen muistutus
"Kalle Aaltosesta"
torontolaisille
Sudburylaiset näyttelijät saapuvat
Torontoon sunnuntaiksi tk. 11 päiväk­si,
esittääkseen Toronton suomalai­selle
• kansalle Don-haahn palkeilta
suuren kansan.suosion- saavuttaneen
laulunäytelmän '•Kalle Aaltasen.mor­sian"'..
. Näytelmä esitetään kahteen
kertaan: nimittäin kello 1 ja klo 7 ip.
jotta mahdollisimman lukui-silla suo­malaisilla
olisi tilaisuus nahda :tama
näytelmä, jota esitettiin Tampereella
yhteen nren-oon noin 150 kertaa -
mika on vaajamaion todistus näytel­män
ylei.so.suosio.sta; : • '
•: Sudburylaiset. serkut. sanovat kai­ken
: Iisaksi, etta. näytelmä esitetään
Torontossa paljon paremmin kuin se
on koskaan Sudbury.ssa esitetty, i :
Sanoo Itävallan rau­hanteon
olevan
nykyään mahdottoman
Vicn.:--- Itävallan: ulkoministeri tn
Karl:Grubcr sanoi sunnuntaina, etta
Itävallan rauhansopimuksen tckcmi-.
nen on mahdoton:nykyisen maailman
tilanteen takia
UlkominLstcrieii apulaiset ovat iveu^
votellcet: Lontoossa, mutta sanotta­vampaa
valmista ei neuvotteluissa ole
tullut.. Suurimpana.esteenä, .sanotaan
olevan- Neuvostoliiton j.a kolmen län­sivallan
-vahset erimielisyydet Itäval-la.
s.sa olcvien..:cntistcn nät.';icn ömai-smiksi^
Jta
ten Huoltoyhdistyksen) vuosikokous
pidettiin täällä Trades, & Labor-haa-l
i l l a huhtik. 1 pna. .
Kun puheenjohtaja:. E: Nord.strom
avasi kokouksen totesi,han samalla,'
e t t ä yhdistykseen on kuluneen kahden
kuukauden .kulue.s.sa: liittynyt- lähes
kolme.sataa ja.senta ja osakasta..
Toimintakertomuksessa selostettiin
toimenpiteita liittovaltion :toimilupä-kirjan.
hankkimiseksi yhdistykselle,
m i t ä vaikeuksia, joita on ollut metsä­miesten
iukutuvan suhteen, kamppai­lua
oman kodin hankkimiseksi, sairaa-loKssa
vierailua ja kulttuuritoimintaa.
• Kokous ilmaist- tyytyväisyytensä
kulttuurikomitean jarje-staman; maa-lisk..
28 pna pidetyn, konsertin joh­dosta.
.
K I I T L T A AN
• Kokous paatti - myöskin lausua j u l -
kLsen: kiitoksen CSJ:n osaston, kifd-p'"'^^.
rolle, yhdistyneiden ukramalais-cana-dalaisten
orkesterille ja kaikille yk.si-tyisille,
jotka esittivät.laulu- ja soitto-ohjclmaa,
taidctaiLssia jne. mainitussa
koasertissa.
TILIASIAT
. Kokoukselle esitetystä tiliselostuk-scsta
- selvisi, etta metsatyolaisten, koh­din
rahoittamiskampanja viivästyi kun
viime syksynä jaatiin odottamaan lui
pakirjan - saantia. Ryntäys saatiin
alkuun vasta tammikuun lopulla, jol­loin
metsatyolaiset olivat jo poistu*
massa monilta kämpiltä: Snta huoli­matta
on cnnai.silla: metsakampilta
saatu, noin 900 dollaria ja kaupungissa
pidetyissä kokouksissa, yksityisiltä
henkilöiltä ja liikcmiehilta on kerätty;
noin 700 dollaria. yhteen.sa:$l,.ö74.40
•: Tileissä- Umeni muitakin tuloeriä:
Lahjoituksista ja kolehdeista $892.98;
jcepien ja elokuvakoneen vuokrista
S852.50 ja yhden jeepin myyntihinta
met-sa.. j a sahatyolaisten. unioIle,.Sl,-
380:86. - Tulot olivat puolivuosikaudol-ta
yhteensä $4,867,08., Sita vastaan oli
menoja sem^aavasti:
Sairaalakomitea, 2 kk: . . . . . 102..54
Voimaiiono, kirjoituspöytä ja - :
S600 toisesta jeepistä . . : : . : : . . I:100.,59
Osakekirjojen y.m: painatus ;. 95:93
Po.stitus ja exprcssikulut . : . . 34.14
Radio- ja sanomalehti-ilm. ... 56.60
Jarjestamismatkakulut ja apu
' k o n t t o r i t y ö s s ä , . . . . . . ; . : • . . . , ; 116.38
Laillistamiskuluja : 10000
Sihteerille korvausta 2 kk.
tv osta . . , 200 00
Haahen ja ^filmien vuokria:., 35:00
Lahjoitus Työnpäivä juhlaan., 5.00
Koska lähjoitusasakkeiden omista-,
jllle annetaan kuluvan vuoden jäsen­kortti
ilman erikoismaksua, p ä ä t t i ko­kous
surtaa jokaisen jäsenen osalle
$2.00 Jäsentiliin. Jalellä oleva sununa
jää lahjoitusosaketilille eli rakennus­rahastoksi,
jonka varoja ei saa käyt-;
taa muihin tarkoituksiin.
, Lahjoitusosakkeiden myynti jatkuu
taman huhtikuun loppuun saakka..
Johtokunta ^velvoitettiin, hankki­maan,
joko vuokraten ta» ostaen, huo-,
neiston metsatyolaisten ,kotia varten
mahdollisimman pian.
KESÄJUHLAT \
Tulevan kesän heinäkuussa pidettä­viksi
suunniteltujen: kesäjuhlien jar-jestami.
sen suhteen velvoitettiin Johto­kunta
heti sopimaan juhlien päivä­määristä
Sudburyn ja Timminsin o-sastojen
kanssa ja kehoittamaan, etta
kummatkin osastot valitsevat ehdok­kaansa
Ontarion metsatyolaisten "po-lady'"-
kilpailuun. Thunder
Puola ja Neuvostoliitto pitäisivät kon­ferenssin
mlssa keskusteltaisiin toi­menpiteistä
Hitlerin hyökkäyksen py-sahdyttamiseksi.
Dirkson, Saksan lä­hettiläs
Britanniassa, raporteerasi hal­litukselleen
heinäkuun 10 p n ä mainit­tuna
vuonna, etta-"Britannia on tullut
lähemmäksi Saksan esittämien vaati­musten
peruskysymysten ymmärtä­mistä:
estääkseen Neuvostoliiton
p ä ä t t ä m ä s t ä . Euroopan kohtalo.s-ta
. ,
Venajan .julkaisemassa kirjasessa,
kerrotaan miten Saksa valmistui so­taan
yhteistoiminnassa Yhdysvaltain,
Yhdistyneen kuningaskunnan ja. väv
hemmässä • määrässä Ranskan teolli^
suus^, finanssi- j a kemikaalipiirien
kanssa. Sanotaan, etta kuuden vuo­den
aikana vv. 1924-1929 sysättiin ul­komaista
pääomaa 10-15 biljoonaa
Saksan markkaa ja se käytettiin Sak-san
sotateollisuuden ja maanteiden
rakentamiseen. Amerikkalaiset piirit
kuten du Pont, Standard Oil, Rocke­feller
ja muut olivat:yhteistoiminna.ssa
Saksan t e r ä s - ja kemlkaaliteollisuuden
kanssa — raaputa sina minun: sel­kääni,
mina raaputan sinun — teorian
perusteella. : Lausunnossa : sanotaan
e t t ä ''tämän dollarisateen perusteella
hedelmoitiin. Hitlerin Saksan raskas
set allekirjoittivat Mynchenin .sopi­muksen,
neuvostoliittovastaisen pyhän
liuon, mita taantumusvoimat olivat
unek.sineet vuodesta 1918 alkaen. Ta­ma
sopimus jatti Neuvostoliiton ilnian
liittolaista: Raaskalais-venalamen -.so­pimus.
Euroopan kollektiivisen turval­lisuuden
kulmakivi, oli kuollut; Tshek.
koslovakian Sudeetmmaa. tuli osaksi
natsi-Saksasta. Idan-portit ohvat
selko.selallaan Wehrmachtille.."
Amerikan syytösten. keskipisteenä
on Venajan "vilpillisyys"' sen allekir­joittaessa
vcnalais-saksalaisen sopT-muksen
v. 1939. Tama oh pyhaa hen-_
kea vastaan sellainen synti, jota Was-hingtonin.
mielestä.ei voida antaa an­teeksi.
Venäläiset vastaavat tahan
palauttamalla mieleen ne väsymättö­mät
yritykset milla he koettivat saada
toiset vallat k ä s i t t ä m ä ä n Hitlerin, oh­jelman
vaarat jav r y h t y m ä ä n kollek­tiivisiin
toimenpiteisiin sita vastaan.
Tama kertomus on siksi hyvin tunnet-:
tu ettei silta kannata tassa puhua.
Venaja teki, kuten mika muu: maa
tahansa olisi snna tilanteessa tehnyt :-
Se halusi voittaa aikaa oman puolus­tuksensa,
lujittamista varten. Nyt
voidaan todeta, etta jos se (Venaja)
ei olisi menetellyt siten, n i i n sota olisi
voinut loppua.siten, etta Hitler jstuisi
ajurin pukilla!
Venajan kirjasessa paljastetaan
Saksan, j a Yhdysvaltain välillä käy­tyjä:
joitakin keskasteluja joista- Was-hingtonissa
ei pidetä. Keskustelu ta­pahtui
helmikuussa 1943 ,jolloin Y h ­dysvaltoja
edusti Allen DuUes ja Hit­leriä
edusti prinssi von Hohenlohc.
Tama kokous pidettiin Sveitsissä. D u l -
les sanoi: "Saksan valtion täytyy jat­kua
voimana järjestyksen ja jälleen­rakennuksen
hyväksi . . . Puolan
l a a j e n t a m i s t a : itaan, voimak­kaan
Unkarin ja voimakkaan Ruma-nian
jälleenrakentamista, bolshevis-mivastaisen
cordon sanitairen, muo-kaen
kello 8.
. Ohjelma on taatasti .Hyvä
varmaan - tyydyttämään ;-:uiil;]a>.;..
nan.,Laura Kuisma ja Charlie PaJi
laulavat •• komean dueton Elsa V4.
kala. lausuu melodraaman toiskieijj.
ten orkesteri soittaa ja Esko Telkt
nen ja: Toivo -Niemi laulavat VsjjJ
Valon kirjoittaman kupletin jo^^ ^
varmaankin hyvä koska se ön Siirirj.
tettu • erikoisesti etelapaäläi.?istä ö'i
•jelmassa on edelleen Lillie Niemejji
Laura Kuisman lauluja,- kaa=airas.
•sia j a lopuksi laulunäytelmä '.'Hardai
gerin harjulla".
Tervetuloa . silloin joukolla re^.
paan -.haalille. — Raportteri.
Cc—•"••:
rt--.'
F;oric:
, dostamista ja. pan.slavismia on kan-teollisuus
ja erikoisesti sen sotateolli- natettava." Han sanoi myös, etta
suus." Siihen mennessä ..Englanti o l i ; . ".• •• .- ' . ' - ••• • • •
Yhdysvallat tunnustaa Saksan teo'i!i.
suuden vaatiman johtoaseman Eurcr,
passa. Ja tama tapahtui juuri jiii
aikana jolloin amerikkalaisia sotila-''j
kuoli sen hyväksi, etta Saksan vofiu:
kukistettaisiiiil
Mina en. halua puolustaa Veräjä»
nykyista ohjelmaa. Mutta nykyisesä
vakavassa- kriisissä on tärkeätä; eri
me pidämme selvästi silmiemme edesi
.sa meidän- aikakautemme historiat
mika on johtanut meidät.nykynetketi
enkoisestr siksi kun yritetään pana
knisin kaikki syyt Neuvostoliiton har.
tioillc. Mma uskon historian, totei-van
Venajan uhriksi eikarikoUiseks
Se haluaa laajentua .— myontäkääo.
me tama. Mutta huomatKaamme, etS
sen laajentuminen ei ole seuranntt
imperialistisia pyyteitä, jotka hanua.
vat siirtomaansa aseittensa voimalli
vaan sosialismin aatteellista voinaj
Mina toivon, ettei Italia eikaRarisii
tule kommunismin kontrolliin. Mutti
koko maailma marssii nyt ja suuntaa
on vasen. -Meidän todellisena puoiB.
tuksenamme ei ole taistelu Venäjai
vastaan, vaan se, etta panemme oma:
demokraattisen asuntomme jarjestjl
seen. • • .
suostunut siihen, että Saksan tulee 1
Bayn purin ehdokkaaksi valittiin M a - | jälleenrakentaa sotalaivastonsa ja ve­ne
Pompura, joka tuli ensimmäiseksi denalaisensa 45 prosenttisesti B r i t a n -'
h i ä n merivpimiih verraten - j a oli l i i^
vannut auttaa laivojen rakentamisessa
Itämeiren 'alueelle .yeiiäjän ;.lähetty-v
i l l e . . . Eiiglannih - pankin "Bank , pf
Eng.land) ja ..saksan ,finanssipiirjen
v ä l i l i ä o l i läheiset suhteet.
Menot yhteensä , SI 846 18
Rahaa .pankissa niaalisk.
30 paivana . . . : . . . . . . : 3.020 90
Yhteensä $4.867 08
kaksoiskaupunkien työnpäivän juhlas­sa
vnme vuonna. •
I L L A L L I N E N JA TANSSIT
Metsä- ja sahatyolaisten union ylei­sen
kol;:ouksen lopettajaisiksi paatet-tnn
jarjestaa illallinen j a tanssit tors-taiksi,
t.k. 15 paivaksi italialaiselle
haalille.
Koska toiminnan järjestäminen e-dellyttaa
osastojen :muodostaraista,
päätettiin- se suorittaa jarvienpaän
alueeseen nähden heti. .
. Taman alueen osaston johtokuntaan
valittiin . :lippuaanestyksellä Marie
Pompura. Helen Espeland, mrs. J . K i -
pien. E. Nordstrom, A. T. H i l l ja L.
Krezik.
Ontarion toimeenpanevan komitean
ja: osaston vuoden: tilien tarkastajiksi
valutun A. Beck, Verna Laine j a J.
Chaykovvski.
Sairaalavierailun parantamista var­ten:
kehoitetaan union stevvardeja
kampiUa ilmoittamaan tapaturman
sattue,ssa mihin sairaalaan loukkaan­tunut
on joutunut. •
Myöskin päätettiin ryhtyä julkaise­maan
"bulletlinia", jossa voidaan pitää
tilastoa: tapaturmien uhreista Jne.
- r - Kuuluisa.. canadalamen runoili­j
a Blis Carman: syntyi v. 1861 j a kuoli
V. 1926.
Lausunnossa on yksityiskohtia Eng­lannin
ulkoasiain sihteerin lordi Hali-faxin
ja Britannian Saksan lähetti­lään
Neville Hendersonin keskuste­luista,
missa.korostetaan Hitlerin roo­lia
suojamuurin rakentamisessa kom­munismin
levenemistä vastaan ja; l a i ­nataksemme
lordi Halifaxm .sanoja,
"Britannian. Ranskan, Saksan ja Ita­l
i a n täytyy muodostaa perusta kestä­välle
rauhalle Euroopassa" (marrask;
19, 1937). Henderson vakuutti; Hit­lerille,
ettei Englanti aseta mitään
esteitä Anschulussille (Itävallan Sak­san
Inttämiselle) ja Henderson sanoo;
etta han "on aina hyväksynyt sen".
Mr. Chamberlain sanoi alahuoneen
istunnossa: "Meidän ei pida harhaan­johtaa
pikkumaita uskomaan, että
Kansainliitto suojaa ne hyökkäystä
vastaan . Sen jälkeen kun Saksa
hyökkäsi Neuvostoliittoa vastaan: mr;
Trumanin, silloisen senaattorin ja ny­kyisen
: Yhdysvaltain presidentin ker­rotaan
sanoneen (N. Y . Times; kesäk.
24 pna 1941): "Jos me näemme, e t tä
Saksa on voittamassa sodassa, meidän
Latinalaisen Amerikan työväki on
yhtenäisyyden ja rauhan puolesta
Rirj. Frances Borden j
Mexico City. —: (ALN) — Latina­laisen
Amerikan Tyovacnlutto -piti
taalla. iiiaaliskuun 22-29 pna:,viikon
kestäneen kongressin, missa oh edus­tettuna
6,5 miljoonaa järjestynyttä
työlaista; Kokouksen keskeisenä joh­tolankana
oli pyrkimys maailman
työväenliikkeen-yhtenäisyyteen tais­telussa
.rauhan, puolesta.
Hyväksytyn ohjelman toisessa kon-taa
tähdennetään latinalaisen Ame­rikan
maiden teollistuitamista. j a nn-,
den. vapauttamista .ulkomaiden -poliit­tisesta
ja taloudellista ylivallasta. K o ­kous
omaksui vastustavan kannan
Marshallin suunnitelmaan, ja äsket­täin:
Havanassa vahvistettuun Clay to-,
nin kauppasopimukseen. Taistelu fa-r:
sismia vastaan j a latinalaisen Ame­rikan
maiden taantumuksellisten hal­litusten
vastustaminen \ hyväksyttiin
myos. ohjelmaan..
Meksikon presidentti Miguel .Ale-man.
ja Ammattiunioiden maailmanr
liiton:yleissihteeri Louis Saillant esitr
•tivat johtavat puheet tassa kongres-:
sissa; Lausues.saan edustajat tervetul-'
leiksi Aleman sanoi: : . : : :
•'Maailman rauhan sailytlamM
on hallituksen moraalmsn veholL
suus. Se on yhta suun moraalinen-.e.-
VOI tus . j arj estyneelle: - työväelle.":
:roUtaeii työväenliikkeen sisalla o.:-
:via hajoittavia "voimia vastaan Mei-sikon
presidentti: .sanoi: "-Tama e.
ole itserakkaan poliittisen lavoiuK
aikautta vaan •lyovaen..-veljeyden j>
yhtenäisyyden aikaa."
Saillant,. joka on Am-matuuniOice:
Maailmanliiton ensimmäinen vi.fMi-
Ilja,. joka on. osallistunut latinalaL-e;
Amerikan Työväenliitoir KOKOuk^ca
korosti sitäi että maailman todeliäi
subversiiveja ovat "suuret talousB/
nopoUt, joiden paaasiallisimpana is*
voitteena; on oman taloudellisen .v.--
valtansa säilyttäminen.j a jotka eiväij
epäile, k e h i t t ä ä , sosiaalisia kahnau5&]
ja- -poliittisia taisteluja —- sisalijs
• tahan yritykset: kehittää - .uu»i:
— tarkoituksella hävittää tyo!au;e3|
voitot ja oikeudet"; : .-|
Yhdysvaltain puhemiestcn. joukte^
oh Oli VVorkers International Ur-iS,
(CIO) presidentti O. A Knigh" ?\
International •. Longshoremen s *
:.v .(Jatkuu neljännellä;sivulla). .
Löiitoq • ju
Britani
iiavaa •]
lyuosia-ji
lleen. raja
pi^e*, e.T.
Ja. es,!n
f.iise'pvii
^U5 on-to
IJrheat: u
P£;ia'listit;'
. -ameril-ratita.-
ri
Bn. -Mvu
..haluav-n
lön-,'hä:n:
bJe.het. ei
fc5i\he q\
in. tehriee
• Trans ji
^'a neii \ c
PÄIVÄN PAKINA
Suomi on valinnut uuden tien
tai«;i-jarjcstaa •-uu(lei-^„vaa1it. "hyv-an .ÄUin;--a-ikaffa"'-jolloin.-voifl:KTn •f.*;n*n^
i v a Nuuien vlci^on c(le5xi hvvina talou^n•liellina•'.
.^Iu^l<l niita -e Dunvn ]iallituk?on "hyvä talou-s|)oliliikka' on
I Ii>[)i)iiion,lopuk.si lAlul? Afnmittu ylijtitjtuo kuvaa jokositii.cltamcdtä.
i>n:ptritty tarpeett.oinan.paljon vero}ai:tai sUa^^ hallitus, ci olr an-iaiiut
väestölle nit tavan ii yvaa palvelusta., .elimulcm pia naita.' M uis-
.;tetaani>a..v'ain etta tavallinen;kansa on n^ioottoria-joneuvojen:ja-liaso-liinin
veron muodossa. mak.sanut: verona • Ontarion. hallituksdlo noin
5T)Q niiljoonaa<ain;illa.kun. siiiiret-kori-)oratiotov;at rahoittaneet
550 miljoonalla maakuntahallitulta Sohaa on etta esim, autoili-joua-
on vlonma.irin ja kohtuuttoma>ti verotettu .<ania pilaa paik­kansa
muihin kan^laisiin nahiien. Mutta la^ta ep.ioikeutetu-^ta ve-
:rotiis.jar.je,<tehTi;ista. saatuja :tuloja ei ole riittävästi käytetty-'-v^anhutr^'
.cliMielaketta, ei koulujen rakentamist:!.- eika niaanteirlen rakerilamista '
varten \\uinukMa un pidetty suoranaisC2>a nalas^a ja vllamainilun-laivet
vhtei-kunnalli-et korjaukset on j ä t e t ty tekemättä vain ^trn
vuoksi, että tor>hallitus voisi vaaliaattona komeilla budiettinsa suu­rella
ylijäämällä. N\imä ovat: nuiistettavia seikkoja-.jos ..v\ialit'lule-
.vai, Samalla on erikoisesti Sudburyssaia.lahiymparisiOssanuiisietia-:
va. etta maakuntahallitus voi luovuttaa osiin kaivosveroi>ta kunnallis- -
ten hienojen peittämisen .hyväksi, niitä kaikki Ontarion kaivosalueet-
Suomen ja: Neuvostoliiton, välillä
^ on vihdoinkin allekirjoitettu ystavyys-j
a keskinäisen avunannon sopimus,
joka ratifioinnin, jälkeen astuu voi­maan.
Sopimuksen sisalto on. suuna
piirtein tiedoitcttu, ja sen teksti-tie--
; tysti julkaistaan, myöhemmin. Siinä
ei ole mitaan salattavaa^ j a s e on, ku­ten;
tiedoitetaani sopusoinnussa :YK:n
periaatteiden kanssa^ Näinollen el:
siina pitaisi kenelläkään olla mitaan
• moitittavaa;. Eihan • se ole hyökkäys-sopimus.
Päinvastoin se osaltaan aut­taa:
kansainvälisen rauhan vakiintu­mista.
Tietysti ne piirit, jotka:val-.
mistuvat uuteen sotaan, ovat tyyty­mättömiä
kaikkiin sellaisiin sopimuk­s
i in nähden, joka vahaisessakin: m a ä -
rassa hamtsevat heidän sotavalniiste-lusuurnit
«imiaan.
, : O n hyvä muistaa' se, neuvostovas­tainen
hysteria,- joka laskettiin liik­keelle
-kun .tuli tieto, että:. päaminis-;
terr Stalin on lähettänyt presidentti
paasikivelle kirjeen jossa: ehdotettiin
.ystävy>'den-: j a keskinäisen > avunan­non-
sopimusta. Ei olluttJcysymykses-:
sa kannun valannasta, vaan -tahalli­sesta
i t i ö i d e n viiäristelystä Hämärä^;
peraiset propagandakoneistot jauhoi­vat
yota palvaa ja. mielikuvituksella
höystettyjä juttuja pantiin liikkeelle.
Täälläkin Canadan Kansallismielisten
Suomalaisten Liitto ehti: esittää ve­toomuksen
,tunnuksc]la"Isanmaasi on
vaarassa!" Siinä pyrittiin antamaan
sellainen kuva, etta nyt on kysymys
Suomen itsenäisyyden: menettämises­tä.-
Siinä puhuttiin :"isain hengestä
ja, :rakkaudesta oikeuteen ja vapau­teen'-,
kutcnsilloinkin kun Suomea ta­lutettiin
sen suurinta .onnettomuutta
kohti.
Tassa vetoomuksessa: kcholtcttltn
keräämään nimiä.^Canadan hallituk­selle
.esitettävään vetoomukseen. :jös-^
sa s i t ä pyydetään .toimimaan Suomen
puolesta Y K ; n neuvostossa.:Tämä ei
ollut pelkkä sattuma, vaan osa täi
m ä n ; mantereen, taantumuksellisten
hyvin: järjestetystä ohjelmasta, sUIä
"Yhdysvalloissa toimittiin samaan
suuntaan. Näyttää kuitenkin ; siltä;
e t t ä :taantumukselliset tassa ky-sy-myksessä
hätailivät jahuitaisivat tyh-.
j ä ä ilmaa.
: Canadansuomalaisten hämäämises-:
sä näJutteli: asansa : eriiK>niaisest i ^ K i -
viperan -Pekka; Viimeiseen saakka hah
julkaisi Suomen tilanteesta sellaisia
juttuja; jotka eivat perustuneet tosi­asioihin.
Vnme tiistain. Vapaan Sa­nan
numerossa.han joutui eraanlai-^;
seen itsesuggestiotilaan. Han kirjoitti
mm. seuraavaa:
"Tassa meidän lehdessämme mai^
n i t t i in JO aikoja ennen : k u n s t a h n ih
kirje Paasikivelle esitettiin, jossa vaa­d
i t t i in sotilassopimusta Suomen kans-:
sa, etta venäläisten phrustuksena aio­tussa
sotasopimukse.ssa on saada hal­tuunsa:
Mäntyluoto j'a.. Porin seudut;
jossa sijaitsee Euroopan yksi parhain
lentokenttäalue.
"Se .'.vuoto' ei siis ainakaan meihin
nähden .ollut ..'eilisen: - teeren -poi­ka'
. . . "
Han viela^silloin' piti .varmana, et-,
ta Neuvostoliitto esittaa:vaatimuksia:
sotilastukikohtien saamisesta Suomes-:
ta, .Vahvistaakseen;:lukijoitaan : hän:
kirjoittaa seuraavasti:
:"'Meille sattui 'pikku Imtu vnsertele-mäan'-:
asiasta vain : hieman aikai­semmin
kuin : monille muille:.-jöten-meille
se uutinenvHelsmgistä oli van­ha
. . ." ^"
',:Me,olemme huomanneet useasti ai­kaisemminkin;
että :'pikkulinnut • v i ­sertelevät'
Kiviperän Pekan korviin
hyvin kummallisia asioita, joihin h än
jtse näyt-tää:' uskovan; Näitä viserryk­siä
han tisein kuuli Suomen ja Neu­vostoliiton
sotien aikoina.: Me tie­dämme.
varsin: hyvin:: minkä verran
:ne:toteutuivat;: Jos: h ä n itse: viitsLsi'
tarkas-tella mitä - h ä n : niihm zi^osijl
ennusteli, niin ehkapä-han^kuumeLsj
vähemmän viserryksiä.
-Kun' joku ihminen., a-lxaa
kärpäsen,-surinaa:paassaan;-nun 0-^I
hyvä tarkastuttaa järkensä iila.KÄJ
Pekka.: kuulee "pikkulintujen
ryksiä" korvissaan, niin hänelle
terveellistä, tarkastaa .po;ii!.ii-=^.3.K:l
jentiläansa, sillä silloin on jotain>i^\
ralla tolalla.
Suomen j a Neuvostoli.ton «alij-^l
ystävyys- ja keskinäisen-avunan.^-*!
sopimus merkitsee naiden '^^^'"^J
maan historias.sa hyvin tärkeän i«j j
den päättymistä Lähes 'Nol-Tiesj^-j
-mentä: vuotta on .Suomi- .^Ä^"- "'^^'j
vostoluttoa- vastaan tahda--»"-i. t""*^] 1
lyn keskuksena, jolloin maa on o.JJ
milloin yhden tai toisen suursn ^'1
penahstisen vallan leikkipaV.ona -'"l
.ma kausi on^nyt..paatt:vnj.t.,.
' .Nyt allekirjoitettu, sopi:BU3 ^
uuden kauden näiden kahden
välille, joka on päinvastainen s>
vii.meisen kolmenkymmenen '>-^-'^^
aikana on ollut. Se merkitsee
kahden maan suhteissa ystavr-r^-" |
rauhaa. ^,
Histona on kouraantti^-;-^'^' |
n ä y t t ä n y t jokaiselle suomalatsei-e
ta edellinen tie johti onne:-oy.'Xf^^ 1
J ä r k i jo yksistään neuvoo
tä tätä tietä. Uusi tie tulee oi«s^
Suomen kansalle parempi '-'-^ 1
johtaa pysyvään rauhaan ja '-^^^
liseen hyvinvointiin. Vain p o l i i t^
•sokea ei voi nähdä tätä, —
äuinka^^]
ajanne,:
leista es
palenn
illiset \
laksun j
Jdessa;':
IIIKKE]
IITA .SE
ja ;nä\
Se ri
Buttaai
^'ua ovä
tuotteid
^hoittae
ijon sut
ihan sai
ookassa:
k-aientit
|ta ..'}än,:k!
p^äksec-n.
P^son; :^>:
MU
S.\Di