Vapaus, March 22, 1930

              ivu 2
M P A U S
Ch» ««17 M i n at r m * VoAan i a Ouadii. riUtbahcd Uttf a amObtrj. Usuo»
aafSjtcnd st tk« FiMI Offica OcpBUBcat. O o r a s . Mcaatt clta aUMr.
Lauantaina, maalisk. 2 2 p:nä — Sat., March 22
I l k i— E I s StzactOO.
f M t u a a U : V ^ o a , Box tf, Ss^bary. Ost.
. lUonton 103S. - TcusitB* ilttV. — KioaJuappa
Offic* Oob »ork. «dTetitaaau. 1028—E<iiM 536W^-eook«era
[ Amnmtillmen liike
i Selostus
I mettä- ja »ekätyölÄtst«n kokouk-seeta
Montrealista
OCfic*, gootatof» m d Printtkopt Vapau BuUäoc. StiMt.
AO « i U t « ' t » •tfrcMcdti VapMM. PX). Boa 6». Si»g>»/y. Oat. ^
T O J l U S E I K N A T i
- *LMJSO. * k k . C 2 j e ^ • kJu « U S Ja > k k . U X O . - Tk47mtadkls >•
J Tk. fojOO. « k k . ta 1 k k . IIJOO.
ILUOTt'SBU(MAT VAPAUDESSA <
Ä^jeraUUtfUnaRifcKt « i j » kota. «XJ» kaJuu kertaa. — AnoU«M)B i—nnlll» uOMntonocau»
^ -balHafBtt. - ftuBcmanoUBotakact SOc kota, »1*0 » kattaa. - Srntraiilmitakm tlM
tiim frjti j u i t u . - A«uiu«iu.li»uCijkj«l • fiJM kerta, $iM *Mtm kanaa. - tjiumlmatmiu«
IMt kaiu - KooiamaiuitBolakMr t ZM kerta. 50 iiumakn kutoaUoatcUa tai BOisMrararlta. -
slBUai. brlu! , wvfeilnM«ulaet SOc k«ta. f IX» kolina kertaa. — TilapimtActujiea ia Umoto*
rCTHtatM» M . raadituuK, *lhc(«R)i*a ilia iiiiiliuiu etskiieea.
CcBOKai a<tTaftia>at catca. Tk. par coi. laek. Ifioionus ckaxga loi M«la laaanlBa. TSa
*ytm m Ma toa a<i<«tws« mtHum aaaa« Ika riaaiah paapb ta Cttada.
kbjettakaa axlaUaaa lUkkaea-
Tba
I M «na CBUIOTO ukaaaa aaa raauoiu tTnrmllaarn Ur)e
tadtaiu pczaooaailiaclla oiaeUZt J . W. AUq«iat, BikkeaaboUaJa.
Fergusonin hallituksen sortohankkeet
Kuten saattoi arvata, ovat kapitalistilehdet tervehtineet
iioiia Fergusonin hallituksen suunnittelemaa Ontarion vaalilain ra­joittamista
kommunistien ja yleensä vasemmistolaisen työväen suun
tukkimiseksi. Ferguson oli sattuvasti lausunut, että hän luulee työ­väenliikkeen
"johiavien miesten" olevan yhtä huolissaan kommunis­min
levenemisestä kuin hallituskin. Siinä hän epäilemättä on oikeassa,
» i l iä simpsonriaiset työväen peUurit eivät näe porvareissa mitään vi
hoiiista, vaan kommunistebsa, jotka johtavat työläiset luokkataisteluui;
ja paijasi&vat reformististen huijareiden porvarillisen politiikan koki-mädännäbyyden.
I crgusonui aiote on antanut erinäisille kapitalistilehdille aihetta
laäciaicten kiihoituskirjoitusten julkaisemiseen. Montrealin "Gazette",
j o k a eimemminkin on pauhanut suu vaahdossa kommunisteja vastaan,
kiiUäii Fcrgusonia j a kehoitiaa toisten maakuntien hallituksia seuraa
inoau cöimtrkkiä. i«iides8ä viitataan kommunistien toimintaan Onla
liossa viime maakunlavuaiien ajoilta, kuinka koji>'.j:inislisct lyöiui^i i
a'^LlUval craibiä vaalipiireissu ehdokkaitaan cdisLaäkseun "luyrk.) .'hj i :
ino^KigiMiäiiiiou" leViUäiiiistu, :;aaUaen porvarictoli*; i k ; t v y > k ; :a
jtiasa. Alaakuiilavaaiil , o v a i olleet kapitaliotien ja iiciJäu p o i i l i k u i L J -
j a i n s a kuinoticiun kisakenainä, eivätkä kapitalistit h a l u a i s i , cUä koni-iriunislit
n i i i i i n sekaanluisi luokkatuisteluoppeineen ja v a i i i t s e v i a >ii
tei5«kunnalliaia Lpäköluia paijastavine piopagandar>ntäykoineen. \ h L i
vaslcnuiieiiiiä on koiimiunistien iskevä vaalitoiminta r e i o r m i s l i s i l i;
työväen huijareille, jotka suloisessa sovussa kilpaillen porvariston
kanssa mielivät vaalien yhteydessä päästä virkoihin hallituksen liha­patojen
ääreen "Hänen Majesteettinsa lojaalisena oppositsionina",
käyttämällä huiputettua työväestöä astinlautanaan. Nämä leipäpaik-köja
kärkkyvät marakatit eivät siedä puhuttavankaan mistään luokka­taistelusta
ja he oyat kaikissa tilaisiuuksissa valmiit osoittamaan por­varistolle
uskollisuuttaan.
"Gazette" ei tyydy ainoastaan kehoittamaan maakuntahallituksia
ryhtymään toimiin vasemmistolaisen työväen valtiollisten vapauksien
«pitämiseksi, vaan vaatii liittohallitusta myös tekemään samoin
niään Ec-kin olJut; TäMa epaUytt^,
että edeliil mainitunlaista tucanlo-takaan
ei moiselle annettu ainalcaan
; punaisuudesta. Mikäpä muu kuin
I Jihukki. joka omien sanojensa mu­kaan
toi?-eile työläLielle saman vii­napullon
mji 3 kertaa. K u n ktertä-
•vä meKätyöläEten järjestäjä käm-
J-. haalilla maalhk. 17 pnii ]i^;;o paliämme käväsi ja hän kokoukses-rpöytäkfrjan
mukaan). Kokouki-x-.s- ehdotti että metsätyöl^t lUttyi-sa
oli läsnä 20 h<.-nkiloä. K o k o u k - u n i o ^ n .sataprosenttisesti, niin
sen kutsui koolle j a avasi indu» J * ^ ' ^^^"^^ ^''^ mies — siLs hyvä a-trial-
organi?eeraaja toveri Ruti^nen. " " ' ' " " ^ ^i-^-US tuli
ieloHtaen kokouksen tarkoitusta. päivSnä. sana-en
met-^iässa toisille miehille: " En
minä ota jä5.eniorttia mihinkään
unioon, minä en aijo täällä kauan
r"^/ric^n^t^a^ -rKr^eTr^tva a ennen. Mikä -lie mie- ' taisteluun imperialistisra sotaa vas-
Puheenjohtajak.sj vafittiin Rutanen
jjaa ppöoyyttäakkiirrjjuurnikkääii IIII .. VVuuoorni.. . • '
m • c-^ 1.11- t X - , unioon, mina en aijo ta
T o v e n Stah)ben?.seIo.st. Canadan.^j,^ työläisten jookossa."
työtilannetta seka jarje.taytymi. r -n ^.^
merkitystä me:sa- j a s e k a t y o l a . - v n i i r V i i n V^iimnäHii" m^ v H r,
•aan.
Timroifisin äuonialai.sella haalilla
on tämän kuun 26 päivänä oh-jelrfiallinen
muistotilaisTins P a r i i s in
Kommuunille. Tilaisuuteen on hal­pa
.sisäänpääsy' j a hyvä ohjelmaT
Pitäkää tämä miele.ssä j a .saapukaa
haaiiile suurinjoukoin.
K.-puolueen Agitatsionikomitea.
No. 69
kohdistuu
kaikkiin k^impällä' oleviin miehin ja
Sointula, B. C.
•3
. , , 11 t . - ......M'"— ^ . . - . . . . x Eläraä näin syrjäseudulla
ten keskuude.s.sa, samalla knnno?,- j^j,^ osoittaa kuinka välinpitämattö- tavallista latuaan, Uman juuri mi-taen
metsamie.sten huomion ky.sy- työläiset ovat omille asioilleen tään eritjisempää muutosta,
mykseen, onko heillä mitään välit- syksyllä tilattin yhteisesti 2 lehteä. Puolae toiminnasta mainittakoon,
tamista kämppäoloista vai onko Työmies ja Vapaus, 3 kuukaudek.si. että kokoukset pidetään .säännöUi-iiellä
kaikki niinkuin olla pitää.. K u n se aika loppui, niin ehdotin et^ •'^sti- PaikaUinen t.p.komitea ko-
Ehdotti ke-sku.steltavak.-i näistä ky- tä tilataan nyt vielä yksi lehti. V a - kocntuu vähintäin kerta kuussa ja
iymylcsj.«!tä. paus. Eräs mic-s koetti kerätä siihen ryhmät samaten, ovatpa jotkut r y h .
O t e t t i in keskusteltavaksi kämp- kolehtia, mutta ei saanut mitään, ^-ät pitäneet keskustelukoiouksia-ieh
hyvät j a huonot puolet. Käy- Korltipöydällä oli kyllä rahaa, ja kin säännöllisesti kerran kuussa,
l e t y i ;tä puhevuorojsia kävi ilmi, pelata muistettin, vaikka oli pää- Nuorisoliitto toimii olosuhteisiin
Itä kämppäolot ovat äärettömän tetty rahapeli lopettaa; hyvää pää- nähden koko hyvin; kokouksia pi-
; .rjat, varsinkin Quebecin valtio.s- tö.stä ei voitu käytännö.s.sä toteuttaa, tävät joka toinen simnuntai j a jä-ia.
Ahtaat, l i i k a matalat, llkai.set J a tällaisia päätöksiä tehdään pai- sfniä on viidettäkymmentä. Alokas
ja kylmät kämpät, ruoka huonoa, '^jn ja u.skotellaan ehkä muillekin nuorten toiminnasta ei voi nykyisin
' vvostallit liian läbelLä j.n.e. ^^'^ " ä ' " olemme täällä "toimi- paljon sanoa; toiminta kait laime-nienee
Tällaiset huuhkaimen huudot osoittavat työläisille, että heidän on tiivis­tettävä
taistelurintamaansa torjuakseen ne sortotoimenpiteet, jotka koh-
-tlistetaaa heitä vastaan.
Nämä tekeillä olevat hyökkäykset, heijastavat kärjistyviä luokka-vastakohtia.
Porvaristo käsittää, että yliä kärjistyvä kansainvälinen
pula j a sodan vaara, kiristyvä työttömyys ja työläisten elintason pol­keminen
sekä riistännän tehostaminen teollisundessa kypsyttää työläiset
vasemmistolaiseen toimintaan ja johtaa heidät välttämättömästi järjes­tymään
talötideUismjoiiUcoliikkeeseen«- lakkoihin ja mielenosioituk:
siin. konununistinen puolue näitä vasemmbtoon kallistuvia työläis-aineksia
yhdistävänä ja johtavana voimana on siis porvariston mie­lestä
mui^kattava. Tähän tähtää Ferguson, jonka vaalilain huononnus
on vain alktma lisäsortotoimenpiteille.
Luokkataistelu tulee siis kaikissa muodoissaan kärjistymään,'mut­ta
valiänkumouksellinen työväenliike ei tule luhistumaan. Siitä sart
"Gazette" olla vakuutettu.
Keskusteltiin mittauksesta ja neet-'. Tällä tavalla
aiLm.maksusta. Todet.iin, että pettää itseänsä. — Puliokki.
tässä valtio.'53a käytetään eri suu-
: aiata mittaa, josta enimmän he-
; .tti paheksumista 9 j a l k a a pitkä
Ituorti, joka on yleisemmin käy-i-
ännössä. Sitten vielä on epävar­maa
saako maksun siitä mitä on
: ; : . y i . ivävi ilmi joistakin puhc-
. oroi.ta, e.tä 25 koordista huk-i
. i u tietämättömiin lÖrnenkin koor-
Samalla myös herätettiin ky-
.. M . v , onko Quebecissa kämppä.
TYÖVÄEN U R U U
Uutispoimintoja
työläiset vain anlaista, missä vika he. Työläisnais-
;ien osasto toimii ripeä.sti,, ' k u t en
naisten tapa yleensä on. S. Jär-
I jestön kokouk-set on myös joka kuu­kausi.
! Iltamista mainittakoon Osuuskau-
!pan iltama 1 päivä maalisk. Oli
i runsaasti tilaisuuteen sopivaa oh-jjelraaa.
m.m. puhe toveri Hautamä-
' eitä. jossa hän asiallisesti j a selvä-ipiirteisesti
selosti ostovelvoUisuUden
tärkeyttä omasta kaupasta, ei yk-
Juäpallo-maaottclu Neuvostoliitto-j 5^"°™^^° tämän päivän edun k a n -
S-iomi Delattiin t k 2 nnä Heisin. ^naita, vaan katsoen tulevaisuuteen-, , . , . , , , , , ,
t : . S e n luioM^^^^^ OttS, ^in. että '.un saadaan osuustoimm-.i nykyiseen ohjelmaan kuuluu kulak-voimaa
käjftetään, tarkoitus 'ollen
saada tuotantokustannukset mah-
Jollisiroman pieniksi j a viljaa j a
maikkia farmituotteita. paljon. Näi-nin
toimenpiteisiin ajaa farmarit
vallitseva alhainen nisun j a k a i ­ken
viljan hinta, ollen alapuolella
tuotantokustannuksien- Selvimmin
havaittavissa oleva parannuskeino
on pienentää tuotantokustannuk­sia
yllämainituilla keinoin, sekä
yhä lisätä tuotantoa. Mutta k un
vähänkään syventyy ajattelemaan
I f a r m a r in tilannetta tällä hetkellä,
j n i i n huomaa, että nuo keinot «ivat
\ auta, päinvastoin, jouduttavat vain
pienfarmarin siirtymistä teollisuus­keskuksiin
j a siellä oleviin jo ennes­tään
suuriin työttömien joukkoihin.
Wheat Poolilla on viime vuoden
sato mj-ymättä j a osa 1928 sados­ta.
Tämä osoittaa että viljallem­me
ei ole kysyntää, j a sitäpaitsi
suurin ostajamme Englanti viimt
aikoina on suosinut Argentinan v ii
jaa, saaden sieltä halvemmalla hin­nalla.
(Tietenkin siellä on farma­r
i en elintaso vielä alhaisempi kuir.
meillä j a ehkäpä eivät ole niin­kään
järjestyneet.)
J a entäs Raniäka j a Italia. Ti­lastojen
mukaan Ranskan ' keski­määräinen
sato viimeisenä neljäni,
vuotena on ollut 320 miljoonaa
bu.shelia v-uodessa, siis melkeinpä
iivenissä meidän tuotannon kanssa
Italiassa on taas kohotettu suoje-lustuUi
ulkomaiselle viljalle niin
korkealle, että sinne ei ole toivoa
myydä, j a se samalla kertaa k i i -
hoittaa tämän kotimaisen tuotan­non
kulutuksen tasolle, joka sillä
on tarkoituksenakin. Neuvostolii­ton
keskimääräinen v i l j an tuotanto
viimeisenä neljänä vuotena pitäisi
olleen 800 miljoonaa bushelia vuo­dessa.
Siis on saavuttanut koti­maisen
kulutuksen j a y l i k i n . Sen
NÄVnÄMOTAIDE
Juttua näyttelijöistä
Amatöörfnäyttelijä voi olla jc&a-päiväisessä
elämässään näyttämön
ulkopuolella mitä rauhallisin j a le-vollism
luonne, ei missään suh­teessa
hosu eikä hätäile, ei puhees­sa
eikä liikehtimisessä J a hän ky­kenee
\äysin arvioimaan jokaisen
sanan, paussin j a liikkeen merki­tyksen.
Hän voi senlisäksi omata
erinomaisen kyvyn analysoida o-sansa
j a määritellä sille kuuluvat
tehostuskeinot ja ilmaisumuodot
harjoitellessaan sitä. Viimeiseen as­ti
sujuu osan harjoittelu lupaavm
»ntein, mikään ei ennusta että her­mot
millään tavalla voisivat sekaan­tua
asiaan.
MUSTA
Vaalit Japani
^enttivaä-^
at ny;
velvoittaisi parannuk
p . a t e t i i n ottaa selvr päättVi .""alinen tukkukauppa tänne B . C t n - ! kien
Jaloissa . toioiit^ttiiri
20 päivänä pari
Pulliset tuloiset
Vaaleissa annettik^
milj. 416.000 äänu! u-na
puolue fvapaamielir/n
lue> sai 5,61l.0ö0. seij
(vanhoiiUn^ ö,866f OöJ
puolue 504,^300. riippuniatc^
puolue 240.000 ja muut. pu"
teensä 195,000 ääntä,
koja saivatt hallitusp-oolue
jukaipuolue 148. proletaarip-a,;
ruppumaton puolue 5 ja mi^:
teensä 8 paikkaa. Vaaliiär-
Japanissa on niin n
tä proletaaripuolue tarvitsi vM
000 ääntä yhden eäusiaia
valtaamiseen, kun taas
lue sai edustajapai'ian
20,000 äänellä. Oikeuden
oUsl prpletaaripuoiueen n<täp„
da 25-paikkaa. ^
Japanin työväenliikettä
armottomasti suuntariidat
väen keskinäinen taistelu s*
kentää niin paljon työväen v
että porvariston on helppo
taa pakkovaltaakin troväkt-i
taan.
J a kuitenkm esitysiltana näyttä-
-uölle tultuaan on kuin muuttimut.
Puhe virtaa suusta kuto pahante-
.3sa tavatim, pää. kädet, jalat j a
<.oko ruumis timtuu joka silmänrä-äys
joutuneen väärään asentoon.
3. kaipaavan korjausta. Koko ole-ntis
todistaa aiheetonta levotto­muutta,
halu juosta nä3^tämöltä on
ilmemen. Entinen rauhallisuus j a
a s l a l l i ^ u s on kuin poispuhaUettu.
Jos on näyteltävä seisaaltaan, on
hänen mahdoton tietää, onko hä­nen
seisottava oikealla tai vasem­malla
Jalalla. Ruumiinpainon siir­täminen
vähän väliä jalalta toi- Ruotsin valtio on kuluvaa
selle, asennon muuttaminen j a pol- varten myöntänyt 386.500
vien notkistelemlnen j a muut seL suuruisen raittiu.smäärärahan.
laiset seikat tuntuvat välttämättö- summasta menee raittiu.sopeuis
miltä. Keskustelu vastanäytteUjän valistustyöhön 184,G00 kni
kanssa tapahtuu kum tulisilla h i l - ralttiusopetusvälineistöä varten
Iillä, joko tuimasti tuijottaen hän- 500 kr., esitelmii- ja neuvon'
tä silmiin tai kokonaan välttäen mintaan 170,000 kr. ja muita
hänen katsettaan. Paremmin .sujuu laisia toijnintamuoloja vanea
Istuvassa aseimossa, vaikka tosin ja- holismin .seurausten torj
10.000 ki-.
RAITTIUSTYÖN TUKEMIV
RUOTSI SS.%
daan parannuksia oleviin oloihin. syyskomitea.
•K •je^taytymi.se.^sä katsottiin ole-j
. ^ i V se voima. Päätettiin l u o d a ; Helsingissä pidetyissä porvarUIiton
pohja t u V v a l l e toiminnalle, hank-1 Helsingin piirin sisähyppymestaruus-kia
kämpille; kirjallisuutta sekä ' kilpailuissa saavutti H . Vesikari u u -
;,ehtä kämppälain tunnetuksi r a n s j d e n Suorflen ennätyksen vauhditto-kan
ja suomen kielellä. mas.sa kolmiloikassa, ollen tulos 10.
Puheenjohtajan kehoituksesta i l - 10,5.
mottautui 14 jäseniä. Tämä jäsen- *
määrä katsottiin riittäväksi täälli' Yhdysvaltain toveriliitto, Labor
olevan Lumber Workers I. U n i o r Sports Union, täytti tässä kuussa
osaston elvyttämiseksi henkiin j ; jkolmannen ikäyuctensa. Liitto kuu­sen
kautta vedota: keskijsjäjjestör. luu Punaiseen Urheilulntemationa-puoleen
mahdolli.sta. apiia tarvit- 3een j a kuuluu siihen ny'{yään nohi
taessa. Stahlberir hyväksyttiin jä^'7.000 jäsentä, ollen jäsenmäärä aina
seniä vastaan ottamaan.
syrjäyttäminen vanhoine'lat simäkm tahtovat olla aUtuisessa ki-. AlkoholistihuolUia
^7 ta"Sr^^-2''"'ou^^^^^^ asettaa;liikkeessä. Niin kauan kun on p u - i o n myönnetty mkseen 451,ooo
.e ta^apeiun ^. ^jueiun oii jar , paremmin palvele-! t i l a l l e uudenaikaiset koneet ja huttavaa. jaksaa hän jotenkuten jnun suuruinen määräraha.
Imaan ostajiaan, niin tavaran l a a - ! maanviljelyssysteemi, joten siellä säilyttää rauhallisuuden pääpiirteet,
ituun kuin hintaankin nähden. j myöskin tulee viljan tuotanto ko-j mutta pitempiaikainen vaitiolo saat-
Kansamvälistä naistenpäivää vie-' hoamaan suuresti j a varmaan voi- | t aa aivan onnettomaksi.
. n^urjescöltj. ^ ajjtiui. ^ •o.^.t^.iuii iji» 0,1-
' . L i - . L e i t i in kysymys, miten saa-: jegt^yt^^öläisJi^hem^^^ tilaisuudessa paremmin palvele-j t i l a l l e uudenaikaiset
tämään huolen kokouksen ilmoitta- simerkkiä muuallakin! Urheilussa ei
H . Vuori, k i r j u r i.
Havaintoja kämppä-elämästä
miscsta. kulu aika hukkaan. <»
*•
Pariisissa oli äskettäin jalkapallo-ottelu
fascisti-rtalian ja Jlanskan
joukkueiden välillä. Kilpailupaikalle
kokoontui tuhansittain työlälsurhei-lijoita,
jotka heti pelhi alettua a l ­koivat
huutaa: Alas fascismi! Alas
O l in n.s. suupolkana eräällä met-,kaudet! Eläköön Marty! Kauan elä-sakämpäiUä
j a huomasin simä e l ä - n e u v o s t o t ! Lopuksi he poistui-inässä
toivomisen varaa kentältä, laulaen mennessään
Nikkeli ja nykyinen kriisi
Kapitalistisessa taloudessa kansainvälisesti esiintyvä pula ei ole
karjbtynyt jättämättä jälkeä myöskin nikkeliteollisuuteen. Sen vaiku­tuksia
kuvataan International Nickel Gtmpanyn vuosikertomuksessa
Wallkadun osakeromahdus, jonka yhteydessä kapitalistinen kriisi puh
kesi täyteen kukkaansa Yhdysvalloissa, oli vakavan lamaannuksen
edelläkävijä metalliteollisuudessa. Edellämainitun yhtiön vuosirapor
tista ilmenee, ^tä kuluneen vuoden kolmena neljänneksenä ylittivät
Incon canadalaisten nikkeli jalostuslaitosten nikkelimyynnit valmistut
määrän, mutta viimeisenä neljänneksenä tapahtui 20 prosentin vähen
njrs nikkeiikaupassa, jonka johdosta yhtiön johdon selostuksen mi;
kaan t>n voitu tuottaa nikkeliä varastoon, jotta uudelle vuodelle siir
ryltäessä voidaan viipymättä täyttää tilaukset. Sensijaan ei ole esiin
tynyt kysynnän vähennystä yhtiön nikkeli-kuparivalmisteelle, joka tun­netaan
"monelmetallin" nimellä, ja jota tuotetaan Incon teollisuus­laitoksissa
Yhdysvalloissa.
Vaikka Incon voitot viime Vuodelta olivat koko historiansa kor-k
c i n i 5 n a L nimittäin 822,200,000 verrattuna Sl2,400,000:iin edelliseltr
v t i u d e i l a , oti nykyinen lamaannuskausi vaikuttanut senkin tuotantoon.
I j K o n JvuJiun«.'n vuoden huikea voitto on osaksi selite".t5vissä sen kaut
(a. «'(.ä ; i v l cn-<i kerran esiintyi tilinpäätöksessä ent Mond Nickel-y
h t i - j i i t t i l o ; Incon lisänä. Myöskin johtuu se siitä, että yhtiö on kyen
nyi lyyu> Itämään kasvavaa nikkelin ja kuparin kysj-ntää uusien kai-voksiensa,
kuten Froodin yjn. tuotannon kohottamisella.
Nikkeliteollisuus on epäilemättä vielä paremmassa asemassa kuin
monet muut teollisuudet, mutta jos nykyinen kriisi jatkuu, seuraa epäi­lemättä
markkinain huonontuminen tälläkin alalla. Jo nyt on tapah­tunut
seisauksia 'ja supistuksia nikkelituotantoon vaikuttavissa tcolli-! a. Vai mitä osoittaa tämäkin. E- loittaa käsiinsä valtiovalta. Tuo
Rahattomuuden tähden hyväk
s y t t i in tämän kuun ajaksi SOc s i
säänkirjoitusmaksuksi uusilta jä­seniltä.
Kellä on vanha kortti, e'
peritä niaksun. . -
Päätettiin valita 5-henkinen toi
mikunta, sihteeri mukaan luettu­na,
joka huolehtii tulevasta toi­minnasta.
Valituksi tulivat toverit:
sihteeriksi , Stahlberg,,'jäseniksi
Fuotineh, taalfso, Rutaiieh j a Käf"
lio.
Järjcsf ä j i k s i valittiin toverit:
Pojija j a Puotinen.
StahlbeHg-velvoitä^tiin laatimaan
selostus kokouksesta lehteen.
Päätettiin pöytäkirja julaista
lehdessä, jäi siKteerin huoleksi.
Seuraava kokous päätettiin pitää
maalisk, 24 pnä kello 2 i p . S. J .
haalilla. Komitea velvoitettiin pi-vain
noususuunnassa.
Yhdysvaltain toveriliiton yleissih­teeri
toveri Burke on äskettäin pa­lannut
Neuvostoliittoon tekemältään
opintomatkalta. Hän on parhaillaan
käynnillä Canadassa, ollen eilen
Sudburyssa läsnä Canadan TULrn
suom. jao.ston , toimikunnan koko-ukse.
ssa.
:r::;Windsoriin « n .nuorisoliiton järr:
jestäjä'tov. Kaishtftn perustanut Ca­nadan
TULrn alaisen urheiluseu­ran.
Seura on englanninkielisistä
nuorukaisista kokoonpantu. Nykyään
harjoittelevat he nyrkkeilyä, mutta
kevääntullen on tarkoitus alkaa har­rastamaan
ulkoilmaurhellua.
Vancouveiin työttömien yhdistys
on jjerustanut keskuuteensa kaksi
jalkapallojoukkuetta. Seuratkaa
timme 8:sas päivä runsaalla j a mo­nipuolisella
ohjelmalla. Puheita oli
k a i s i k i n , joissa selostettiin naisliik­keen
toimintaa ja sen tärkeyttä
työväenluokan näkökannan mukai­sesti.
Oli myöskin runoja, kerto­muksia,
laulua j a luettiin saapunut
tervehdys' neuvostoliitosta työläis-ja
talonpolkaisnalsilta, Roslavrm
naisedustajiston puolesta. Samassa
tilaisuudessa esitettiin näytetoä n l .
meitä "Himo".
Kalastajain kokous oli haalilla t.k.
12 pnä, johon tilaisuuteen oli -saa­punut
kaksi B. C. Flshermen's Ccf-op.
Ass'n'in johtokunnan jäsentä,
W i l l i am Cram j a Robert McCoy.
Ensinmalnlttu pitkässä puheessaan
teki seikkaperäisesti selkoa bsuus-kunnan
tähänastisesta toiminnasta
ja saavutuksista, sekä tulevista
suunnitelmista. Samoin hän selosti
miten kalastajat . yhteistoiminnal­l
a a n .pakolttlvat maakuntahallituk­sen
"perääntymään yrityksestään l a a :
tla yhä rälkeäniplä kiristyslakeja
vat tarjota yhtä halvalla j a h a l - N.s. mykkä näytteleminen on u -
•Ttalastajain orjuuttamiseksi, pääoman
omista jäin voittojen kartuttamiseksi,
joten tälläkertaa jäi asetukset vielä
ennalleen ja kalastajain on järjes­täydyttävä
etujaan valvomaan, l i i ­tyttävä'
kalastajain unioon j a o-suuskuntaan,
saadakseen edes vä­hänkään
hintaa kaloista. Ensi ke-e-
sänä siis jokainen kalastamaan o-iiniiiiinsin
uubsia
jotakin
mutta josta kuitenkm oim Uian i italialaista vallankumouslaulua
iteinen puhumaan k;m olin itse sil- ....^^^^^PP"?;
nä tehtävässä. Mutta jos siteä olisi " / f t y i kes.-eyttaa ja poUisit pa-
';llut joku toinen, n i i n kyllä minä o- itukolyat mielenosoittajia.
lii in sanonut, että kun suupoika on i
kämpän lattian puhdistanut, n i i n i .
,; !;a sahaa puita tai muita esineitä ;
i ke:, olkcon hän velvollinen sen | f
: uhdistamaan. Tällä kämpällä oli ' f
n i in huomaamatointa vä .eä, ettei- t^^^..-,.^^,
j..le..e£n sitä. kuinka suuri työ!
simä on kun tehdään tunkioita Irlra j Pariisin kommuunin muistojuhla.
. a a n kämpän lattialle petien <' K. puolueen 4 p i i r i n toimisto
.„..:nkin. i^ a . t j ; , .;:';,v;:st:.r l.n , fi jo aikaisemmin kehoituksen
n mutta oli n i i n k i n kelvottomia I i i r i l l e , järjestää Pariisin Kom-että
ysköksiä sylkivät a^uau v:^^^^;; i n n i i n i n muistojuhlia, missä se on
. . i . L ^ u - . e . cieaamen on. n i in siivoton-' vaan mahdollista. Kehoituksella oli
v . i j a terveelliseltä kannaltakin moi- tarkoitus kiinnittää huomio siihen
tittavaa ettei sitä kyllin painavasti päälinjaan jota kansainvälisen Työ-sanoa
voikaan. I väcnpuölustusliiton päivän yhtey^
Kyllä n.s. pulkokki on kämpillä ;dessä on tai-koitettu. Pariisin
sellaisessa asemassa että sitä koh-; Kommuunin taistelut olivat ensi-taan
ollaan suoraan sanoen piruili- maiset työläisten tosijTitykset v a l -
kaivosalueella.
Inco, joka on kiskonut tuon huikean 22 miljoonan dollarin voiton ' " " " ^ °" yläpetiltä.
aksinkertaiset ja tämä vilus-
Toinen
orjain tunnustamaksi esimc-rkiksi.
P a r i i s in Kommuunin perustamisen,
puolustamisen ja kukistumisen
suuskunnalle, joilla suinkin on s i j -
hen mahdollisuus.
Samassa kokouksessa perustettiin
B. C. Plshermen's Co- op. paikal-
Us^osasto ja valittiin sille 7-henkl-nen
johtokunta huolehtimaan asi­oista.
Joten jokainen kellä on k a ­lastusta
koskevia asioita esitettävä­nä
voi tehdä sen. Ilmoittamalla asi­an
johtokunnalle; johtokunnan kir­j
u r i n a toimii Harold Malm.
Kuolemakin on vieraillut palkka-kunnallamme
viime aikoina, vieden
mukanaan Mrs. Helmi BelveaUm,
joka oU parhaassa Iässä j a kuuden
lapsen äiti; sekä yhden paikkakun­tamme
vanhimmista naisista, Mrs.
Maria Honkalan.
Metsätyöt ympäristöllä ovat jos-sam
määrin käynnissä, joku määrä
saaremme miehiäkin ollen niillä
töissä. Yksi asia, josta haluaisin
huomauttaa metsämiehlUe, on, että
liittyisivät Lumber Worker's Indus­t
r i a l Unioon ja keholttalslvat tove­reitaan
tekemään sämom. Puolueen
jäsenten olisi perustettava työmaa-soluja
metsä'jämpille missä on k o l -
mekaan puoluejäsentä työssä.
Kirjeenvaihtaja.
yemmallakin viljan.sa markkinoille i ^ ^ - ^ - " ^ ^ ^ ^ ^ ^ välttämätöntä,
kum me
kapitalistisissa maissa, ^ ^ ^ ^ ^jj^j sellaiseen ole järkfevätä
aihetta, voi aivan huoletta heit­täytyä
toimettomuuteen. Se el a i ­nakaan
liäiritse muiden näyttelijäin
tehtäviä, eikä kiinnitä katsojien huo-mlota
sivuasioihin pääaslam kustan­nuksella.
Paljon O l i : lienkllöltä joil.
la on n i i n "hauskaa" ettei tiedä mis­sä
käsiään pitäisi, kuten sanötaetr.
Kädet heiluvat rauhattomasti edes­takaisin,
niillä koetetaan^ alleviivata
Jokaista sanaa, pistetään /housun­taskuun
j a otetaan tas pois,' koe­tetaan
onko i&ä, vielä p a l a l l a a n Ja
monta muuta "hauskaa" temppua.
syystä että niiden ei tarvitse jakaa
voitto-osinkoja välikä.^sille niinkuin
meidän pitää.
Tämä kaikki todistaa että pien-farmarit
ovat tuomitut poistumaan.
Meitä ei voi pela.staa Wheat Poolit,
sillä' emmehän saa viljaamme kau­paksi,
tilalle tulee suurviljelys;
suuret koneet, suuret pellot j a yk­sien
johtojen alaisena voivat tuot­t
a a paljon halvemmalla. Sitä mu­kaa
kuin uusia koneita laitetaan.,
maat s i i r t y y enempi j a enempi yk
RIKOLLISUUS RANSKASSA
Siin käsiin. Suurta tohinaa on pi j^„^ta^t.jEäslä-hillitäkse^^^
v ^ l - ; n»».,^:»^ L • » u- • . 1 • . „, mies samalta tasanteelta tuli vie.
Keski-Ontarion kaivosmiesten hiestä, ei tule pitamaan noita palkka-Ireeni kun makasm vksin ja hän o • "
orjiaan päjyääkään työssä, jolleivät markkinasuhteet takaa jokaisen;li vielä etää.mmäM^läm^itysuunista^^^j;'''^;^^^^^^ "2/''"
raatajan päiväpalkkaa kohden monin verroin suuremman voiton riis-jkuin ensinmainittu. ja sanoi: "On r^" ^V-t-tn " " l ^ n K - ! n ^ n , n ^^ St1:«£:t?'""*''"'^ kaivosmiehet oppivat vetämään tästä ^ . . I f ^ f t a i L l ^ ^ n k ^ a S ? ^ . P a S
makaavan". «Olin alapetillä). En ;^^-^•^^^^^^'"^'^^^-^^'^^'•^'^ .. . -^ajentui
jvcinut enää valjeta. Sanoin: ••Eikö '"»"^^ ^•'"P'^"
jässä taas ihnene viiden kerran n i i - • J ^ ^ ' ^ ^ ^ ^•''»"^ P^'"^»^'^^
Proletaarisen valtiovallan tarkoituksenmukaisin muoto, niinkuin den entisten lisäksi pirulhsuutta, ^"^"^ nvKvaan Neuvostoliitossa.
on osoittanut Lokakuun vallankumouksen ja Unkafin vallankumouksen samalta tasanteelsa tulee mies "<^aa" työläisten j a talonpoikain
kokemus, joka mittaamattomasti on laaje
nn^lmn kokemusta, on uusi valtiotyyppi
porvarillisesta valtiosta paitsi luokkasisältönsä, myöskin sisäisen ra­kenteensa
puolesta, nimittäin neuvostovaltio. Juuri tämä ty)-ppi, joka
•välittömästi kasvaa itse laajasta joukkoliikkeestä, turvaa joukkojen situ-
Steeledale, Sask.
Hyvin harvoin täältä meidän pe­r
u k a l t a näkee kirjoitusta lehdessä.
V a a n eipähän täällä suuria tapah­dukaan,
ollen tämä vähän niinkuin
sjTJäkylä, j a etenkin talviaikaan,
kun ilmat ovat pahat j a tiet huo­not,
on elämä hiljaisempaa. Siat­ta
keväiin tullen alkaa taas kaik­k
i toiminta virkistymään. Pidet-tiinpä
haalillamme t.k. 15 p. en-simäiset
tanssit sitten syksyn j a
väkeä saapui melko paljon. Taa­sen
t.k. 29 p. on tanssit. J a n i in
ehkä jonkinlainen tilaisuus aina
kahden viikon perästä koko kesän, j
Farmarit laittavat koneitaan
kuntoon 'peltotöitä Varten, sillä
detty n.k. 100 prosentin poolin
( l a in avulla pakoittaa ' k a i k k i v i l -
jankasvattajat myymään viljansa
yhteisen viljarenkaan kautta) pe­rustamisesta.
United Farmers jär-jes;
tö on tehnyt agitatsionia" tämän
eteen jo toista vuotta, j a tämän
vuoden konventsionissa päättivät
yhä edelleen yrittää saada se voi­maan.
Kyllähän siitä on apu£
meille farmareille joksikin aikaa,
sillä sen a v u l l a poistamme suuren
määrän viljakeinottelijoista, j a ser
voiton minkä ne nyt saavat, sai­simme
me itse, mutta ei tämä kuir
tenkaan poista liikatuotannon vaa­raa,
joka on edessämme nyt, ja
n i i n ollen ei tämäkään olisi kuin
vain hyvin lyhytaikainen apu.
Köyhät farmarit, ei meitä pe­lasta
Wheat Poolit, farmariuniot,
eikä tämä uusi poliittinen puolue­kaan
(Saskatchewan Farmers Po-l
i t i c a l Party), joka hiljattain pe­rustettiin
Saskatche'wanissa, vaan
ainoa pelastuksemme on kukistaa
vallassa oleva riistäjäluokka j a
asettaa t i l a l l e työläisten tasavalta.
Radikaalisten farmarien j a eri­koisesti
kom.-puolueen jäsent/3n oli­si
yhdjrttävä k a i k k i i n näihin farmi-järjestöihin
j a tehtävä .niissä voin­tinsa
mukaan agritatsionia, osoittaa
Rikollisuuskysymys on. viime
koina herättänyt vakavaa huo
Ranskassa. Useiden rikosten
on nimittäin tapahtunut hu"
vaa nousua, minkä pääasiallis-na
syynä oikeusministeriö pitää
sääntynyttä väkijuomien käyt
R i k o l l i s u u s t i l a n n e on keiii
siksi uhkaavaksi, ettii on ka*=
tarpeelliseksi ryhtyä avaamaan
delleen vankiloita, jotka jolcu ?i
sitten taloudellisista syistä sul
t i i n . Tällaisten vankiloiden
kertoo "Times", nousee lähes
tavat kätensä jäykkään asentoon,
joka sellaisenaan vaSmttaa yhtä
rauhattomalta. Luonnollisuus ja
rauhallisuus on usea;inmllle liikkeis­sä
ja asennoissa aivan timtematon.
Moni tSias on yksityiselämäinhän:,
äärimäisen ärtyisä j a hermostunut.
Näyttämöllä siitä el kuitenkaan näe
jälkeäkään. Hän on hidas, r a i h n a i ­nen
vanhus, yhtähyvin kuin tulinen
nuorukainen. Mahdotonta ei sis ole
hermojen kesjrttäminen, kun siihen
vain ajoissa Ja tarmolla ryhdytään.'
Kyky eläytyä osaansa on näytte­lijälle
yhtä välttämätön kuin au-träiohjaajalle
koneensa Ja liikenne­sääntöjen
ttmtemus. Hyväonninien
autoilija saattaa selviytyä vaaral­lisistakin
tilanteista vatu'iotta, jota.
vastoin hyvää onnea ei ole näytte­lijälle
olemassakaan.
i . H.
että ei parannukset, j o i t a niitten
avuUa saamme, ole kuin tilapäisiä
Erittäin tällä kertaa on hyvä t i l a i ­suus,
kun meillä on esimerkkinä
•viljapoolimme, jonka p i t i olla s uu
r i n tuottajien osuusliike maailmas­sa
ja on nyt keikahtamisen par.-
taalla. J a sama tulos tulee olemaan
100 pros. poolista, vain hetkellinen
parannus. — A . L .
SUOMESTA
T U R U n POLIISI ESTXNTT
RICII HEINEN RUNOK
ESITTSMISEN
Viime kuun 25 p:nä fcurf';
kutomatyöläisten keskinäisessä
helltämassa Turun t.y:n j
sa iJiti esitettämän maailm
saksalaisen runoilijan Henrich
nen runo Kankurit, niin ryhtyi
liisi sitä jo ennakolta sen
vaatien runosta poistettavaksi
ko toisen säkeistön emienknin
saa lausua. Torpan poikain ja ,
pan. tyttöjen esiintjonisen kielsi
l i i s i Jo ennakolta, ilmoittaen
la, että on samantekevää mitä
tulisivat lausumaan, sitä ei
salUta.
Eduskimnan porvarit ja
ihyväkisyivät eduskunnassa \
symysasiassa poliisien
set toimenpiteet. Mahtaneeko'
mäkin kuulua niihin laillisiin Ja,
väksyttäviln tekoihin?
MISSÄ ON TOV. AUG. NI
Iskon näkökulmasta
Porvari on hanakka poika kirku­maan,
että hänen yhteiskuntansa on
p3'lllstyä ihan tuossa palkassa. E i
tarvitse muuta k im joku kommu­nistiksi
kutsuttu rykäsee vähän ko-vemnun,
niin jo on hätä maanvaa.
reUla j a yhteiskuntaa kiiruhdetaan
pönkittämään jos sen tuhannenlal-sUla
konsteilla.
Eipä sillä, etteikö kommunisti sel­lainen
pelättävä elävä tässä pos-variUlsen
yhteiskunnan "paratiisis­s
a " olisi, onhan se; ainahan se pei­jakas
työskentelee haudan kaiva­miseksi
koko luuttmeelle kapitalls.
ti^elle järjestelmälle. Sinne hau­taan
se sitten aikoo pötkäyttää por-varivallan
j a pystyttää haudalle
ristm, jossa luetaan, että: Här f l -
lare Herre Kapltahsmus jne.
Porvaria luonnollisesti hirvittää
ajatuskin, että hänen ihannoiman­sa
järjestelmä peitettäisiin puupalt-too
päällä ikuiseen hautaan j a siksi
se tawJelee -vimmatusti lempilapsen-tahti-
ia . o u t o t u u s s . pannaan ni- S^^^-^SSiS^^^S
sut kasvamaan. Eras seikka on! .. „ .
havaittavissa tana kevanna s e l v e m -i pj ^ut^t^aa^ tyoonlnaiisstiua enl ääkitsemään sai-on.
el kämppä o!e ollut ?änä yönä on
kylmä. Silloin tätä pirullista miestä maailman uhatessa. Pariisin kom-
, »joka Suomen valkoiselta valtiorikos- > munaardein muistoa ei v o i hj'\-in
T i m m n n n I r t : ; « - ; c „ „ / f o « ; « o , . » » ™ ' » . 1 I . 1 ' i l - . oikeudelta omien sanojensa mukaan kunnioittaa kokoomatta työtäte-nmman^^
akUmsuuden j a antaa sus varmunmat takeet lopullisesta oli saanut SD-v. tuomiona lakkasi v i - keviä joukkoja tvöläisten isänmaan,
VOXtosta. — K o m m l e m m ohjelmasta, i luttamasta, k im huomasi että el liän j Neuvostoliiton puolustamiseen.
meidän puolustettava por\-ari-: k u i n ennen, mutta vähemmällä työ-jia^eeläinen Industriällsti on yksi
voimalla, käyttämällä suurempia .seHainen. Se on olevinaan terhak-koneita.
Ja selvää on, että työ- kaa poikaa, äkäistä lisäksi, porva-tehoa
kiristetään, jos.se on enään rille työläisten läsnäollessa, mutta
mahdollista, j a päivä jatketaan se- takanapäin hieroo kau^qiaa nairaa-kä
palkkoja lasketaan, jos palkka-
Vanhoilliset umopomot ovat toisia
hyväkkäitä. Jos tulee kysymykseen
työläisille palkkojen korotus, vaa­timusten
ajaminen läpi pakkokei­noin,
n i i n nämä herrat sylkäisevät
työläisen suuhun j a sanovat, että
melehän nyt tuo ensihätään, ehkäpä
se nälkä sillä asettuu.
J a niitä on monia muita saman»
laisia työväen aseman "parantajia'
tässä hyvin varustetussa yhteiskun­nassa.
Kirkkokin rukoilla Jukertaa,
että täällä ajassa kärsineillä olisi
sitten ' iankaikkisuudessa kirkas
kruunu, enkelm tamtoeet selässä ja
ainaiset karnevaalit harppuln ja
huiluin soitolla.
Kommunisti vain tahtoo olla y h ­teiskunnassa
rienana. Se pahennus
ei usko kuoleman Jälkeen saavansa
selkäänsä sen parempia kämppä-miehen
vehkeitä kum täällä ajassa-kaan.
Se vain kanklaa yhteiskimtaa
n u r i n sen k u n kerkiää. ES välitä.
vaikka liepeillä heiluu icniVoni^iiciB
kuiskuttelijoita mesi kielellä hou­kuttelemassa,
että älä helvetissä ko-ko
järjestelmää nuri, tuohon ja tuo- sessä siltä kuitenkin no-ose*
Lehtemme eräässä viime
numerossa huomautimme siitä.
mästyttävästä seikasta, että
luokkataistelutoveriamme, Jä.
Kuusela ja Langström, ovat
vieläkuk tutkintovankeudessa^
kr
"järkiinsä". Yhtenä vi
kemona tässä hommassaan äDi
lauma hyvm harj oitettuja
t a ;{a muita luikkeja, jotka
vat työläiskotiin >ain varas ,
Jar. alkavat uutter>-n työn
della saastutetun työläisen _
seksi lainkuuliaise'i5i. 1 ^
tustyössään ; käyttävät he
sivistyneitä keinoja kuin
hieromista, tikkujen
kynsien alle, ruumiin ve;
erinäisten ruumiincsien^
ta, keppien työntämistä
ynnä muita yhtä tepsir.»
J a jos konmiunisti ei ota
tullakseen hvvin järjesMtyn
kunnan kannalle, niin sitten
taan Suomen kuuluisan v-,
Jan", Mannerheimin, saantoa.
Äskettäin julkaistut tilastfS
tavat, että tätä Mannerbema
töä on viiden vuoden a j ^
datettu maailmansa 322.
kommunistiin nähden.
Ne ovat hirveitä lukuja-
Mutta porvari ruista
tykkää- Se oikein
setykönään, että k--n
kommunistimäärältä cn
pois.
Mutta seuraavassa
hekuinoös
Si.C
miensa työläisten
hon jos pistät paikan, niin se kes­tää
vielä jonkun vuoden. Ja jos
panet punaisen p a i i r a p , uim se muu.
tamia vuosia paikkailtua näyttää
Ihan sosialistiselta yhteiskunnalta.
Mutta porvari ei usko apu-miestensä
saavan kommunistia es­tetyksi
yhteiskunnan kaatamisesta.
Sflcsi se itsekin hikihatussa työs-selkänahoista
jkentelee ^ työläisten saattamiseksi
set pystyyn, kun se
kommunisteja vilisee ecusa
män yhteiskunnan kaat
Komnnini-^mi kumroiite^
Tn}^ai1pi?"i yllä ja se
kapitalisteja. He t^^teras
nentoista hetken olevan «a^i-jestelmälleen.
_