Vapaus, July 20, 1927

              Siva4 Keskiviikkona, heinak. 20 p;na—wecu, ^my
VAPAUS
Cknadan saomalaisen työräesiSn ainos äSnenkancatt^a,
Omestyy Sodboryssa, O n t , maananUiina, keskiviikkona
im perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
& a N E I L . A R V O V A A R A , Pw P E H K O N E N
B ^ i s t e r e d at tlie Post Office Department, Ottawa,
«ceond d a » matter.
V A P A U S (Liberty)
The only organ of RnniBh Worker8 i n Canada. Pob-
Bched i n Sodbary, Ont., every Monday, Wedneaday
and Friday.
T I L A U S H I N N A T :
Caradaan ykrf vk. $4.00, puoU vk. ?2.25. kolme kk.
f 1.6ft j a yksi kk- 7 5 c • . . ' ^ ^
Y M y s v a l t o i l i i n j a Soomeen, y k n v k . %5.o0, pooli vk.
f 8 . C 4 j a kolme kk. $1.76. ^ , .. .-^
TOaukna, j o i t a ei senraa raha. ei t c l l a lähettämään,
ipaifii asiamiesten joHla on takaokset.
Vapauden konttori j a toimitus: L i b e r t y BIdg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sndbury, Ont.
/03 ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
tnrJeeBeenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•eonalUhella nimellä.
J . V. K A N N A S T O , Liikkeenhoitaja.
Kapitalistisen maailman talouspula
Kapitalistit ja heidän lakeijansa ovat nähneet paljon
vaivaa saadakseen vakiinnutetuksi sellaisen käsityksen,
estä kapitalistinen talousjärjestelmä kaikissa maissa oli­si
jälleen vakiinltunassa, jopa ratkaisevalta osaltaan,
ja muka vakavampi kuin mitä se oli ennen maailman­sotaa.
«Jälleenrakentambtyo» on kaikkialla jo lop­puun
suoriteltu ja onnentäytteinen tulevaishus on kaik­kien
edessä. Työläistenkään ei enää tarvitse peljätä
työttömyyttä ja nälkää. Tilanne muka kehittyy pär>'ä
päivältä siihen suuntaan, että työttömien lukumäärä
vähenee.
Tosiasiat kuitenkin eivät läheskään vastaa noita iha­nia
kaunomaalauksia. Viestit eri kapitalistimaista tie­tävät
kertoa, että esim. työttömyystilanne on nopeata
vauhtia kärjistymässä. Varsinkin Ranskasta saapuneet
tiedot kertovat sangen huolestuttavaa kieltä.
Viime vuoden aikana pantiin Ranskassa vähitellen
toimeen frangin arvon kohottaminen. Siitä oli, kuten
muuan porvarislehtikin toteaa, seurauksena «arvelutta­va
tilanteen huonontuminen työmarldunoilla». Työttö­mien
lukumäärä on suunnattomasti lisääntynyt pienen
ajcn kuluessa.
Numerollisesti tarkan kuvan saaminen Ranskan työt­tömyystilanteesta
on kuitenkin tavattoman vaikeaa. A i ­noat
käytettävissä olevat tiedot osottavat vain niiden
työttömien lukumäärää, jotka nauttivat avustusta de-pareraenttien
ja kuntien työttömy>'skassoi5ta. Mutta täl­laisia
kadsoja ei ole kuin nauutamissa departementeissa
ja kunnissa. Saatavissa olevat tiedot koskevat vain 8
departementin työttömyyskassaa, ja departementteja on
ksdkkiaan ' yhdeksisenkymmentä sekä sataa kunnallis-l:
assaa, kuntien lukumäärän ollessa monen kertaisesti
suuremman. Mutta nämä vaillimiiset tiedot riittävät
Osoltamaan kehityksen suuntaa.
Ranskan lyöttöraien Idcumäärä oli mainittujen tie­tojen
mukaan viime joulukuussa 13,072 ja tammikuus­sa
45,222 sekä viime helmikuussa 56,000.
Päivä päivältä yhä hirveämmäksi paisuva työttömyys
koskee luonnollisesti työtätekeviä — ei oinoastaaj;^ var-
Einaisia palkkatyöläisiä, vaan myöskin pienviljelijöitä,
joita Ranskassa on suhteellisen runsaasti. Mutta anka­ra
työttömyystilanne ei luonnollisesti ole vaikuttamatta
myöskään n.k. keskiluokkiin.
Ranskan väestön suuri enemmistö elää erittäin vai­keissa
olosuhteissa. Ranskan talouselämä natisee joka
liitoksessaan.
Eikä Ranskan esimerkki suinkaan ole yksinäinen.
Kaikissa johtavissa kapitalistisissa niaissa kulkee talous­elämä
ankaraa kriisikautta: kohden. Työttömyys lisään­tyy
nopeata vauhtia: Saksassa on jo pitemmän ajan
ollut vaikea työttömyys. Tanskan talous tuskin jaksaisi
kestää nykybtä ankarampaa työttömyyttä. Ja Englan­nin
työttömien lukumäärä on noin 1,100,000.
Kapitalistisen Europan talous on siis uuden ja kai­kesta
päättäen entistään, ankaramman talouspulan kyn­nyksellä.
Yhdysvalloissa on teollisuus viime kuukau­sina
lamaantunut ja työttömyys lisääntynyt. Amerikan
puutavarateollisuutta uhkaa jatkuva lamaannus. Saho­ja
ja tukkikämppiä pannaan seisomaan määräämättö­miksi
ajaksi. Rakennusteollisuudesta on myös työläisiä
vähennetty huomattavassa inäärässä. Kaikki tämä tie­tää
Amerikan työläisille vaikeampia aikoja. Kun työt
vähenevät ja työttömien armeija-kasvaa, Iaske\'at työ­voiman
ostajat työläisten palUcoja.
poliisiministeriä murhasta. Mutta sen s i j a a n , että tämä
olisi puolustanut poliisia, joka oli noudattanut saami­aan
ohjeita- p>-j'teli poliisiministeri anteeksi j a lupasi
I rangaista ankarasti — polibia! —
I Saksin maapärvät, jossa työläisillä on enemmistö, on
sosdemien ja porvarillisten äänillä päättänyt riistää
kommunisti Etrertiltä edustajaoikeutensa siitä huoli­matta,
että hän on valittu laillisessa järjestyksessä.
Päätös on taantumuksen läpiajama. Ewertiä näet syy­tetään
jostakin poliittisesta «rikoksesta» ja oli häneltä
riistettävä valtuutensa, enn«]kun häntä voitiin syyttää.
Sosialidemokraatit esiintyivät täten ayoim^ti taantUf
muksen renkeinä. Ennen päätöksen tdtoa koettivat so­sialidemokraatit
tehdä lehmäkauppaa kommunistien
kanssa, luvaten olla äänestämättä Evrertin erottamisen
puolesta, jos kommunistit puolestaan olisivat äänestä­neet
määrärahan myöntämisen puolesta S ^ i n halli­tuksen
äänenkannattajalle, jonka toimittajana on pai­kallinen
sos.-dem. pamppu Bethe. Kommunistiedusta-jat
eivät kuitenkaan taipuneet kiristykseen.
Berliinin valtuusto on kommunistien ehdotuksesta
päättänyt toteuttaa asteettaisen omaisuusverotuksen.
Sen kautta saisivat varakkaat luokat suorittaa entista
suurempia veroja. Maaherra kieltäytyi kuitenkin hy­väksymästä
mainittua päätöstä, ja kun valtuusto vetosi
sos.-dbm. sisäministeriin, osottautui, että tämä oli soli­daarinen
porvarilliselle maaherralle ja varoi astumasta
rikkaiden verovelvollisten varpaille.
Hallen valtuustossa on,/ samoin kuin Berliininkin,
työväenpuolueilla enemmistö. Kun kaupungilla on
omia hiilikaivoksia, päätti valtuusto, että työttömät
saisivat ostaa hiiltä puoleen hintaan. Mutta nyt puut­tui
asiaan hallituspresidentli, hänkin «koeteltu s o s i a l i ­demokraatti
», kieltäytyen hallituksen nimessä vahvis-'
tamasta päätöstä.
Preussilaisessa Crefeldin kaupun^ssa on porvarilli­nen
valtuustoenemmbtö sen sijaan päättänyt rakentaa
ampumaradan kaupungin kustannuksella fascistisille
«teräskypäräläisille». Tätä vastaan ei sosdemien joh­tamalla
Preussin' hallituksella ole ollut mitään väittä-mbta.
Sen sijaan kieltäytyy samainen hallitus johdon­mukaisesti
hyväksymästä sellaisten pormestarien tai
valtuustojen ptiheenjohtajain vaaleja, jotka ovat kom­munisteja.
Niinpä selitti hallituksen edustaja kommu-nistipormestarin
valitsemisen johdosta Werriksessä, et­tä
«häntä vastaan ei tosin ollut miedcohtaisesti mitään
valittamista, mutta että hänen asemallaan kommunisii-puolueen
aktiivisena jäsenenä oli ratkaiseva merkitys»
epäykscssä.
Canadan kommunis
Saksalaista '^demokratiaa''
Aina siitä asU, kun noskesosialistit 1918 muodostivat
«sosialistisen kansanhallituksen», ei ministerirdcennus-
Ien ja valtiopäivätalon alueella Berliinissä ole saatu
pitää mitään kokouksia eika mielenosotuksia. Kun Ber­liinin
työläiset 1920 riippiimatlomaui sosialbtien joh­dolla
yrittivät suorittaa mielenosotuksen valtiopäivä-talon
edustalla, ampuivat heitä sos.-dem. sisäministeri
Heinen polibit ja tappoivat 42 ihmistä. Tämän jälkeen
ei mainitulla alueella ole pidetty mitään työväen mie­lenosotuksia
verenvuodatuksen välttämiseksi.
Mutta taannoin aikoi jouldco fascbteja uhmata kiel­toa
kokoontuen Bismarckin muistopatsaan luo valtio­päivätalon
edustalla «juhliakseen arvokkaasti rauta-kansleria
». Muuan kenraali laski patsaalle seppeleen
j a aUcoi pitää ptdieen, mutta paikalla ole\'a polibi huo­mautti,
ohjeidensa mukaisesti, ettei sellainen käynyt
laatuun Idell^llä alueella. Kenraali, jota vaivasi yl­peyden
piru, kuten kaikkia militaristeja, mieli siitä
huolimatta ptdiua. Polibi tarttui tällöin hänen käsi­puoleensa
viedäkseen kenraalin poliisiasemalle, mutta
rauhanhäiritsijä pani toimenpiteen niin pahakseen, että
sai halvauksen ja kuolL Koska vainaja oli kenraali ja
sitäpaitsi fascbti, tekivät oikebtoporvarit asiassa Preus­sin
maapäivillävälikyselyn, missä syyttivät sos.-dem.
Mustakaapu lausunut tosisanoja
Kiinan tapahtumista
Äskettäin Kiinasta kotimaahansa saapunut norja­lainen
lähetyspappi O. A. Meyer on Trondhjemissa
esitelmöinyt tilanteesta Kiinassa. Hän pn lausunut täl­löin
m.m. seuraavaa: v "
Kiinan tapahtumat eivät suinkaan ole monille mi­kään
yllätys. On usein pyydetty, että Washiiigtonin
sopimuksen jälkeen olisi Kiinasta tullut vapaa maa.
Niin ei ole tapahtunut. Tiedämme itse miten alenta­vaa
on olla vasallivaltio. Ja Kiina on — ei yhden,
vaan kaikkien maiden vasallivaltio.
^lykyisen tilanteen syynä ovat ulkomaalaisten vää­rinkäytökset
Kiinassa. Kiihtymys ulkomaalaisia Vas­taan
juontaa juurensa opiumisodan ajoilta alkaen.
Nurjamielisyys koski pitkiä aikoja kaikkia ulkomaa-
/abia^ -mutta on se nyt suuntautunut eritoten Englantia
vastaan. Tämä nurjamielisyys koskee varsinkin kolmea-kohtaa:
tullituloa, ulkomaalaisten alueoikeutta ja kon-sessioneja.
-
AI ueoikcus säätää, ettei ulkomaalailta voida tuomita
Kiinan, vaan kotimaansa lakien mukaan. Ajatelkaam­me
seuraavaa esimericki: ulkomaalainen merimies esiin-tybi
päihtyneenä Trondhjemissa ja tappabi poliisiuf.
Häntä ci voitaisi vangita eikä tuomita Norjan lain mu­kaan,
vaan oman maansa konsulin toimesta ja maansa
lakien mukaan. — Sopeutuisimmeko me sellaiseen?
Kun Kiina myönsi ulkomaalaisille konsessioneja, oli
kiinalabten ajatuksena, että täten selviydyttäisiin
«ulkomaalaisista perkeleistä», mutta länsivaltain alol-teesta
ja tekniikan avulla on luotu sellainen kehitys
ja kauppaliike, etteivät kiinalaiset voineet sellaista
uneksiakaan. Kauppa kukoistaa, mutta kiinalaiset ei­vät
ole saaneet mitään tuloja siitä.
Mitä taas tulee väitettyihin väkivallantekoihin kiina­laisten
taholta, niin huomautti päistori Meyer, että kii­nalaiset
ovat siinä suhteessa saaneet mainiota opetusta
ulkomaalaisilta. Hän palautti mieliin boksarikapinan.
Tällöin hukuttautui Pekingissä satoja kiinalaisnaisia
ulkomaalabten sotilasten pelossa. Oltiin näet kuultu
näiden mellastuksesta Pekingin pohjoispuolella.
Puhuja ko^etteli Sunjatsenin toimintaa Kiinassa ja
sisällissotaa, mikä on riehunut vuosikausia ja mistä
väestö on saanut paljon kärsiä. Hän kuvasi tähän asti
taistelleet kenraalit puoliryöväreiksi, \un taas Tshänt-solin
oli hänestä «vanha ryöväripäällikkö», mit-s, joka
oli vailla sivbtystä ja poliittista kaukonäköbyyttä ja
tietobuutta. -
Puhuja antoi niinikään eloisan kuvan kantonUabten
rientomarssista pohjoiseen, jolloin pohjoinen armeija
011 työnnetty valtaisalla vauhdilla taaksepäin. Manöö­veri
oli huima, mutta kantonilaiset iuottrvat parhaa­seen
kaikbta keinotpa. He asettivat luottamuksensa
väestöön. Kantoni ei saapunut vallottajana, vaan va­pauttajana.
Huutoa «alas kapitalbmi!» ei ymmättetä, ennenkuin
ollaan oltu Kiinassa, lausui pastori. Ja hän mainitsi
joitakin esimerkkejä kapitalistien ryövärimetoodebta.
Talletetusta kapitaalista saattoi pankeista saada jopa
12 pros. Mutta jos oli lainattava rahaa, oli sitä ru­koiltava,
ja jos oli hyvät vakuudet, saattoi saada lainan
60 prosentin korilla! Työnostajat suorittivat 6 dolla­ria
palkkaa kuussa. Siitä meni työläisen kaikkein vält­tämättömimpään
ruokaan 5 dollaria, minkä takia per­heen
oli elettävä 1 dollarilla.
konventsioni
K o m i n t e r n in maailman pno-lueemme
— laajennetun kokouk­sen
yhteenvedossa todettiin, että
kapitalistinen maailma oli saavut­tanut
osittaisen vakiintumisen, pääs­ten
edellä sodan olleeseen tasoon.
Siirtomaissa ilmeni teollisuuden
nousua, samoin- vielä yhdysvallois­sakin,
j o k a kykeni auttamaan E P -
Topaa tasapainotilaan.
Vakiintumisen määrä v o i t i in pun­n
i t a kansainvälisten ristiriitojen
pohjalla, jossa ilmeni läheisimpänä
tuotan Bon -ja kaupan «päsuhteet
voittamattomina kapitalistiselle maa­i
l m a l l e . Oli olemassa sosialistinen
Neuvostotasaraltaln liitto. Kiinan
imperialismivastaista vallankumous­t
a ei v o i tu olemattomaksi tehdä, e i ­kä
myöskään voitu kärjistyvää luok­kataistelua
kiertää Europassa ja
e r i t o t en Englannin lahoavassa k a p i ­talistisessa,
imperialismissa- Impe-r
i a l i r f i s e t r i s t i r i i d a t jatkuvana mer­kitsevät
sotaa l u ^ i t a l i s t b t e h maiden
kesken. Imperialististen maiden r i s ­t
i r i i d a t oGvat voittamattomat ja
imperialistiset sodat kiertämättö^
mät. Kansainliitto oli vain verho
j a t k u v i l l e varustuksille Europan
v a l t a i n vehkeilyssä NeuvÄtoliittoa
vastaan. Kaikessa joutuivat taakan
kantamaan työtätekevät.
' Yleisenä vipusimena tasapainoti­laan
pyrkimyksessä on ollut ratio-nalboimlnen,
— tuotannon järki-peräbtyttäminen
—, joka merkit­see
teknillbiä uudistuksia, työnte-hostusta
j a tuotantovoimien kohot­tamista,
seka naiden vaikutusta y h -
teiskunnallisestL Taakan kantajaksi
on siis joutunut työväenluokka. '
Canadassa sodan lopulla o l i vilkas
työaika. Sodan ja Europan vaati-mpkset
saattoivat teollisiiuskoneis-ton
eräät osat vilkkaaseen/käyntiin.
Samoin ilmeni maatalouteenkin näh­den.
Mutta sotaa seurasi 1920—25
k r i b i k a u s i . Viimeisen parin vuo­den
a j a l l a on tapahtunut entistään
huomattavampaa pääoman' keskitty­mistä.
Viimeben vuoden ajalla on
se koihdistnnnt erikoisesti pakkaus-,
puutavara- j a paperi-, metallin k a i ­vos-
y.m, a l o i l l a "tuotannon kont-rolleeraamiseksi
ja juoksevien me­nojen
supistamiseksi" ja voitto-osinkojen
kohottamiseksi. T o b i n sa­noen
yhä l u j i t t u v a finanssipääoman
monopoli harpp^lee teollisuuden^ j a
kaupan vallintaan.
Samanaikaisesti kun tuotantoteho
on kohonnut 40 pros., on palkat
vain kohonneet 11 pros. j a d o l l a r in
ostovoima laskenut. Työläiset taa­kan
kantajina ovat joutuneet pää­oman
yhtenäistä avoimen pajan
taistelua vastaan.
On kuitenkin selvää että Canada
on yleensä -teollisesti nousemassa;
k a i k k i a l l a perusteollisuuksissa osot-tautuu
se puutavara- j a paperiteol­lisuudessa
ilmebimpänä, eritoten
Quebecissa, sekä k i v i h i i l e n tuotan­tokin
kohosi viime vuonna 3 m i l j.
tonnilla. Sitten v. 1923 on j a t k u ­nut
voimakas siirtolaistulva^ mutta
siitä huolimatta on vähemmän työt­tömiä,
lukuunottamatta eräitä alo­j
a , kuten rajakaupunkien autoteol­lisuus.
Vaikutua tyovienlukkeeseen
Teollisen elpymisen aikana on
paremmin voitu työläisiä järjestä?,
sillä yleensä tämän maan työläis­ten
järjestyneisyys on kulkenut
mahdollisten saavutuksien mukana.
S i l l o i n kun o n työläisten tarve, niin
on porvaristokin ollut taipuvaisem­pi
j a saavutukset helpommin mah­dollisia.
Vaikkapa nyt ilmeneekin olevan
tällainen tilanne — porvaristoa sy­leilee
tuotantotehon suunnaton ko­hoaminen
j a - v o i t t o - o s i n g o t — p i ­täisi
tämän avata mahdollisuudet
työläisten voitokkairiin palkkatais-t
e l u i h in y-m., n i i n on toiselta puo­len
otettava huomioon suunnitel­mallinen
luokkarauhan rakentami­nen
työväen unioiden ' j o h t a j a t y r o k -
r a a t i a n taholta ja antautuminen
porvariston apureiksL Täten käy
mahdollbeksi porvaristolle työväen
taistelujen j a pyrkimykaen \ sam­muttaminen,
k u n näin kaksipuolei-sesti
^ötetään harhaluulot työläis­joukkoihin.
Taloudellinen tilanne vaikuttaja
poliittisesti. Edellämainitut tekijät
tekevät vaikeammaksi yleisen po­l
i i t t i s en heräämisen, jotavastoin
taistelevalle osalle työväestöä pal­j
a s t u u tilanteen valveellbuus,. var-m
^ t n m i n e n luokkakatsomuksissa
seuraa. Kommunistisen puolueen
valppautta vaaditaan, sekä juurruta
tautumista työskentelyssään yhä lä­hemmäksi
työväestön jokapäiväisiä
probleemeja, josta vuorostaan seu­rauksena
on mahdoUbuuksien mu­kana
voimakas työväen joukkojen
taistelujen kehittäminen j a järjes­tymättömien
järjestäminen ja l i i ­kehtiminen.
Vailratus maanviljelijoiluD
MaanvUjeUjät, huolimatta edus­tuksestaan
maakunnallbissa lälnlaa-tijakunnissa
ja liittoparlamentbsa,
olivat edustuksen porvarillisjuden
tähden avuttomia kriisivuosina.
Viimeisten kahden vuoden njalla
on kuitenkin viljarenkäiden kehit­tyminen
tehnyt heille mahdolliseksi
määrättyyn rajaan saakka puolus­tautumisen.
V. 1924 puolueemme
konventsidnissa havaittiin j o tämän
seikan vaikutus ja peruutettiin tun­nus
suoranaisesta farmarien*ja työ­väen
puolueen muodostamisen pyr­kimyksestä,
asettaefT etutilalle C a ­nadan
työväenpuolueen rakentami­sen
j a samanaikaisesti, m a a n v i l j e l i ­jäin
järjestöjen huomion kiinnittä­misen
poliittbeen luokkataisteluun,
sekä liittosuhteiden lujittamiseen
näiden j a Työväenpuolueen kanssa.
On nimittäin käsitettävä, että maan­viljelijäin
riisto jatkuu pankkien-,
l a i n a - , kone- y.m. pääoman korp­pien
taholta.
K u i t e n k i n kaikista näistä elpymi­sen
ilmauksista seurauksena on o l ­lut
se,' että maanviljelijäin järjes­töt,
kuten Farmers Union, ovat
katsomuksissaan yleisesti, taantu­neet.
Siitä huolimatta .on huomat­tavissa
myöskin varmentuminen ja
yhdistyminen luokkataistelukannan
pohjalla järjestyneenä vasemmisto­liikkeenä
näissä järjestöissä. "The
F u r r o i v " , vasemmistoainesten ää­nenkannattaja,
on myöski|» jo vuo­den
vanha.
LiittohalUtaksen politiikassa ovat
liberaalit puolueena itsenäisemmäs-sä
asemassa, eivätkä näin ollen tar­vitse
farmarien j a työväen .sdusta-,
j i en apua, kuten o l i ilmeistä v. 1025
—26 hallituksen aikana.
Konservatiivien heikkous taas pa­kottaa
heitä harkinnallisemmin ha­kemaan
kannattajia. Erikoisesti t o i ­mivat
he tällä erää lännen voitta-mbeksi.
Heidän politiikassaan näyt­tää
ilmeiseltä antautuminen kor­kean
t u l l i n ajamiseen nähden. E n -
simäinen. vaalivoitto oli konserva­tiiveilla
. Winnipegissä viime kuun
lopulla toimitetuissa maakunnalli-sissa
vaaleissa.
Canadan liberaalihallituksen po­l
i i t t i n e n suhtautuminen on jälkeen
viimebten vaalien osottautunut ko­konaan
antautumbelta n.s. perus­tuslaillisessa
kysymyksessä Canadan
"asemasta" brittiläisessä valtakun­nassa.
Viimeisin j a selvin muoto,
missä K i n g i n hallitus ilman parla­mentin
käsittelyä tai itsenäistä tut­kimusta,
seurasi emämaan h a l l i t u k ­sen
politiikkaa, o l i kauppasuhteiden
rikkominen Neuvostoliiton kanssa,
sekä myöntymyksellä hyväksyen
B r i t a n n i a n K i i n a n politiikan. Kum­paankin
toimenpiteeseen sisältyy so­t
i l a a l l i n en vehkeileminen. Kingin
hallitus on yhä'uudestaan todennut
valmiuden seurata emämaan ulko­politiikassa
alusmaan tavoin - uskol-
Ibesti mukana, . m i t ^ seuraukset
m i l l o i n k i n lienevät."
Työväenliikkeelle, radikaaliselle
porvaristolle j a maanviljelijäin ryh­mille
jää s i b Canadan itsenäbyy-den
kysymyksen ylläpitäminen ja
taistelu. Kommunbtipuolueelle taas­k
i n sen kokonabluonteen selvittäc
minen. On osotettava, että niin
kauan kuin Britannian pohjois-
Amerikan laki Canadan perustusla­k
i n a tekee mahdolliseksi senaatin,
ylioikeuden ja kenraalikuvernöörin
olemassaolon, on turhaa toivoa y h ­t
e i s k u n n a l l i s i a reformisaa^futuksia
parlamentin kautta, ko^ka mainitut
laitokset voivat epäämisvallallaan
tehdä mitättömäksi parlamentaari­set
saavutukset. Yhtä :^rkeaä on
t i e t y s t i sekin seikka,- -että emä­maassa,
Lontoossa, "kuninkaan sa­l
an euvosto" voi tehdä mitättömäk­si
vielä sellaistakin mikä läpäisee
Caiiadan senaatin y.m. B r i t a n n i an
pohjois-Amerikan lain kumoaminen;
j a Canadan itsenäisyys ön saatava
oikein ymmärretyksi työväenliik­keelle'.
Canadan työväenpuolueen Onta­r
i o n jaosto on sen jo . käsitellyt,
mutta kuitenkaan ei vielä ymmär­retä
sitä täydellisesti. Työväenpuo­lueessa
olevilta taantumuksellbilta,
j o t k a ovat mielipiteiltään imperia­l
i s t e j a , ei voida toivoakaan tätä
ymmärrystä. On kyettävä estä­mään
"heidän hajotustyönsä, joka
vaatii l^inteää i työskenteyä paikal­lisesti,
maakunnallisesti j a ' vihdoin­k
i n on saatava koko maata käsittä­vä
Canadan Työväenpuolueen kon­ventsioni,
lujittumisen merkkinä.
T a l o u d e l l b e s t i on myöskin muis­tettava
Yhdysvaltain rahapääoman
teollinen tunkeutuminen. Tällä on
taas vaikutuksensa poliittisesti.
Työväenliikkeeh kannalta on i l ­meistä,
että Amerikan Työväenlii-ton*
ollessa taantumuksellisten, Ame­r
i k a n imperialismille uskoUbten
johtaja-byrokraattien talutusnuor
rassa, sen vaikutus täällä Canadan
puolella tulee perustumaan Yhdys­v
a l t a in imperialismin pyrkimyksien
mukaiseen alistamiseen työväenliik­keen
mielialassa y.m. suhteissa. Tä­ten
käy itsestään selväksi, että
Kommunistipuolueen ja unioiden
vasemmistoliikkeen 'sekä Työväen­puolueen
tehtäväksi jää voimape­räisesti
taloudellisen j a p o l i i t i l l i s en
itsenäisyystaistelun kehittäminen
Yhdysvaltain imperialismia vastaan.
Näin on kokonaisuudessaan käsi-,
tettävä käytänTjöUinen taistelumme
köyhälistön vallankumoukseen psnr-kimyksenä,
sisäisen j a ulkomaisen
kapitalismin kukbtamiseksi j a työ­läisten
ja talonpoikain hallituksen
nostattamiseksi.
Työskentely ammatti- ja teolli-saasunioissa
Puolueemme menettelytapa tässä
kysymyksessä säilyy samana kuin
ensimäisessä konventsionissanune.
Jos vain nupeissaan on toimitta­j
i l l a älliä, niin sita nyt ainakin
sopii täällä Vapauden toimituksess-v
koettelemaan. Täällä pn nim. v i i -
mepäivinä häärmj^ kolme pahasufe-t
a j a kiroilevaa^ feaQjinteria toimi-tushuoneen
laajennnspuuhissa. Ja
tulos tästä ärräpäiden, sahim j a k i r ­veen
käytöstä oli se, että kolmas­osa
toimitushuoneeseen tuli lisää.
A l l e k i r j o i t t a n u t k i n , joka näihin
saalcka on saanut hautoa ajatuksi­aan
sähkökaminaa istuimenaan käyt­täen,
pääsi muuttamaan hiukan väl­jemmille
' tiloille. Ja hauskaahan
se muutto olikin j a yleensä koko
toimitushuoneen laajentaminien. —
N e i l k i n nauraa- hörähteli j a tuu­mi,
että nythän tässä sopisi pis­tää
vaikka saalestoniksi, jos vain
luonto muuten perään antaisi. M u t ­ta
ei luonto antanut häneDe pe­rään
sitä tyhmyyttä tehdä. Mut­t
a allekirjoittaneen : m i i t i n g i n mu­kaan
Neil taisi pelätä paremminkin
sitä — omaa kylkiluutaan. Hän
c l b i taihnut pian pojan hyppelyt
laskea kevjtmielbyyden t i l i l l e.
Muuten tämä toimituksen laajen­taminen
osoittaa, että edistjrtään
sitä täälläkin oikeaan suuntaan. E n ­nen
tunsi toimitus, ollessaan pie-;
nessä j a kuumassa pöksässä ikään­k
u i n sillä olisi ollut k u r e l i i v i t , mut­t
a nyt laajennuksen jälkeen tun­t
u u niin mukavalta, ettei tiedä
oikein millä mutkalla sifä olisi.
Järjen kipinätkin tuntuu paljon
helpommalta siirtää kirjoituskoneen
nappuloille. Tuomas Kutisija sa­n
o i k i n , kun t u l i eilen-aamuUa toi­mitusta
katsomaan, että:
^ Ohoh! , Ompas täällä nyt lää­niä!
Johon toimitus vastasi, j o t t a:
— Kah, lääniäpä lääniä . . . Ja
allekirjoittanut Mäntämättömänä
savolaisena j a t k o i:
— Kyllä täLSsä liänissä nyt sop-p
i i sielunruokoo oikeille immebille
valamistoo. —
Tuomas tarjosi sitten meille kai­k
i l l e tupakat ja istuutui juttele-!
maan politiikasta. Sivumennen s a - '
noen on Tuomas K u t b i j a parhaita
politiikkomiehiä koko tässä keski-
Ontarion pääkaupungissa. Karkea
.sanainen hän kyllä tobinaan on,
mutta kun ei ota itseensä hänen
karvaita laukasujaan, n i i n kyllä hä-afnoastaan
sen yksityiskohtiia n i l i -
den o n tapahtunut muutoksia rcaat-tnneiden
olosuhteiden searasksena.
Aikaisemmin meidän taktiikiami&e
o l i pyrkiä voittamaan työ-.-äen ha­j
a l l a a n olevat canadalaiset ja itse­näiset
u n i o t . Canadan - \ a r : a t t i n n i -
oiden l^cngressin yhteyteen, j a rllle
v u o r o s t ^ n asettaen vaatimukäeksi
i r t a u t u m i n a Amerikan Työväenlii-ton
holhousvallasta, itsenäiseen toi­mintaan
canadalaisen työväenliiv.
keen yhtenäbtyttämiseksi Ja lais-telukimtoisuuden
«Ivj-ttäiciseksj.
Nyt" on k u i t e n k i n Ammattikongres-
•sin sokeuden —- Amerikan Työ-väenliitolle
alistuvaisuuden — s l - j.
ranksena ja Canadan taistelevsTi
työväenliikkeen yhtenäistyttämisen
tuloksena muodostunut itsenäisistä
j a kansallisista järjestöistä Ykis-canadalainen
Työväenjärjestö. Täy­t
y y muistaa^ että viimemainitun
muodostamiseen ryhdyttiin vajta
sen jälkeen kuin oli kaikki keinot
y r i t e t t y liittämbeksi Canadan am-mattikongressiin,
joka aina audis-tambeeh
kieltäytyi hyväksymästä.
Samanaikaisesti kun puolueemme
t a k t i i k k a yhä edelleenkin on kaik­k
i e n ammatti- j a teollisuaerjhmien
alhaaltapäin yhdbtäminen teolli­suusliitoksi,
niin r.^den kansallisen
yhteys-järjestön muodostuessa ne
jatkamme Canadan .työväenliikkeen
yhtenäistyttämisen taistelua, vaa­tien
näiden kahden kongressin yh-teyskonferenssin,
kutsumista, jossa
yhteydessä jää alhaalta * jouiikojen
kautta painostaminen tämän käy-tännöllbesti
toteuttamiseksi.
Me . kylläkin . näemme edessjimme
vaikeuksia. Vieläpä uuden kongres­sin,,
j o t a syytettiin kommunistisek­s
i ja "yleis-punasekä", pohtokin
on noussut hyökkäämään tätä ya-distämispyrkimystä
vastaan. Joka
osottaa, että vaikkakin uusi kon­gressi
joutuu olemaan käytännölli­sesti
radikaalisempi, saadakseen ca­nadalaisen
työväestön huomion puo­lelleen,
niin silti sen johtavat ai­nekset
ei halua käsittää työväen­liikkeen
taistelun kokonaisuutta.
Meille jää siis ankara työ unio-nistbessa
liikkeessä, yhä kykene-vämmän
vasemmistolaisen taistelu-l
i i k k e e n kehittämbessä, joka kyke­nee
uuden kongressin mukana ole­vien
taantumuksellisten sokeuden
vaikutuksen tekemään mitättömäksi
j a Canadan työväenliikkeen yhte­näisyyden
no.stattamaan luokkatais­telun
voimatekijäksi. Tämä työ, lu­kuunottamatta
eräitä aloja, kuten
auto-, kumi-, kutoma-, puutavara-j
a metallilsaivosteollisuudet, muo­dostuu
• puolue^^mme joukkopuolu-eeksi
ikohottamisen , perusehdoksi.
Merkiten sitä, että ammattiunio-fraksioniemme
tiivistyminen ja
työskentely sellaisenaan on saata­va
voimaperäisemmäksi. Yllämaini­tulla-
järjestymättömillä aloilla taas­k
i n on edessämme järjestymättö-mäin
järjestäminen, johon meidän
tulee kyetä .^kiinnittämään jo jär­jestyneen
työväenliikkeen huomio,
samalla kuin itse olemme alkuuii-panevana
voimana siinä. Koko työs­kentelymme
läheisenä tunnuksena
tulee olemaan työtuntien lyhentä­minen,
palkkain korotus, sairaus-,
työttömyys-, korvaus-, y.m. yhteis­kunnallisen
läinlaadinnan kysymyk­s
e t , ' j a niiden kautta kokonaistaiste-lumme
pyrkimyksien j a päämäärän
selvittäminen.
J u u r i päättynyt konventoionim-.
me ensikerran ratkaisi puolueen
suhteet osuustoimintaliikkeeseen
Canadassa j a v i i t o t t i suunnan työs­kentelylle
siinä suhteessa.
Samoin painostettiin toimintaaffl-me
Canadan Työväen Puolustuslii­tossa,
Työläisnaisten Liitossa, nuo-r
b o n ja pioneerien järjestämises­sä
j a ohjaamisessa. Yleisessä po^
liittisessa ymmärryksessä tärkeänä
käsitettiin "Kädet irti Kiir.asta"-
l i i k k e e n nostattaminen, hyväksy^
nen kanssaan juttuun tulee. Niin,
Tuomas tarjosi meille tupakat ja
muutaman henkisavun nyhtäistyään
alkoi juttuamaan:
Kyllä se on nyt sillätavalla i s -
kot . j a muut musteentuhrijat, että
tässä ruumassa pitää saada toimi­tetuksi
sellainen lehti, joka kyke­nee
kilpailemaan minkä muun leh­den
kanssa tahansa tässä maassa.
E n tietysti tarkoita kokoonsa ja
näköönsä nähden, mutta sisältöön­sä.
Toimittakaa tästä lähtien
sellaiseksi, -että se' kasvattaa näistä
rasvanahkaisista lukijoistaan oikein
jämeriä j a pelkäämättömiä kommu­nisteja,
mutta käryää porvarin nok­kaan
kuin tonni palavaa pee^relin
lantaa. Joo, j a artikkelit pitää
t u l l a niin kuununa ulos, että just
j a just kestävät lukea tuleen syt­tymättä.
. .
— Älä nyt helkkarissa, Tuomas,
mahdottomia vaadi, tokaisi toimi­tuksessa
sattumalta vieraileva V i r -
[Ttm Jussi väliin. Sellaisia a r t i k k e ­leita
ei kykene ulos munimaan itse
vanha kavioniekkakaan, jolla mei­tä
lapsena peloit^ltiin, saatikka sit­ten
tavallinen^ kuolevainen toimit-tajaparka.
— Ole v a i t i sinä! Kommunistin,
oikean ja rehellben kommunistiB
pitää kyetä tiukassa paikassa » t -
sastamaan vaikka kärpäsen hartioil­l
a . Sanoi j a ruikkasi pitkän ta-pakkasylifen
toimituksen lattiaUe,
lisäten:
— vJa n y t minä lähden hankki­maan
VapafideUe uusia tilaajia-
N y t on iskettävä kiinni lujasti leh­den
levitystyöhön, että laajeatanu-seen-
menfiessä saadaan tilaajaroaa-
» nousemaan muutamalla tonan-neOB.
— Käy kiinni vain sinäkm
V i r t a — hanki tilauksia ja haasta
sitten ' t o i s i a tekemään viiorostaaa
sainom. Sanoi j a tallusteli
P i s t i rVielä päänsä ovesta sisian
v a k u u t t i :
— Sano terveinä, Isko, «kijoffle
että Tuomas Kutisijakin cn r y b j'
n y t toimenpiteisun lehden lent»
mbessä j a toimituksen a^-ustas.^
sa. — Lupasimme sen tehdä ja
t e n Tuomas lähti painumaan
mikontrine maalabia k-utittele^iaan.
Lappovaaran