Vapaus, January 25, 1929

              ^lvti2 Perjantaina, tammik. 25 p;nä—FrL, Jan. 25 No. 21 — I92ft
VAPAUS Cnadi& Aoaalaian t7B*i«taa s i aM tiacakasuttaja. OBMtTT Sw!l>a-rr^
a, Osurio. fciilifcnra. paitii aaaseatai. ia o ä ä r i n y i a l jaMa^tiriaä.
T O I M i r i A J A T ;
A. VAARA. B- A. TENHUNEN. ^ R. PEHKOSEN. M. POHJANSALO. KOI
BcfisteTed at tha Poax Offie» Depanjsrat. Ottava, at tocoad eUa* n a t t a.
VAFALS {LihttXJ)
T i e oaij otjaa of r u s a i i i la C»na<la. PotlijSed dtilj at SoxaoxT. 0'rtario.
I TX. Tt-SC. 6 Ik- n^, S kk. I1-T3 i . 1 t k : »l.MC - YhdM.altoHiiB Ja S > o a ^ atki «-^cUr
aAacxaiHa: 1 »k. 16.00 « kk. W.50. S kk. «200 {. 1 kk. il-Oa •
I
[internln kuudennen kongressiu teesit ja päätösIauselM
kansainvälisen sodanvastaisen kamppailun iärjestämisestä
ILM0TL'=H1.VVAT VAPAUDESSA:
JUina-lgotnViet
AiAcstssailoilQoMiktet
ATioetailmotukxi t2Xa
mt 't2A kerta. Me
B e . kota.
itootnahista etskätccti.
tm takatikaet.
»IJX) kohoa k«t*a. - TiUpii*nta«ujin> J. Umoti«a«e»rtaori«a oo, 'V«.'''*^r J * ^ ' ' " ^ ,"
e t « U t . « . . - Ta.ak«a. i o i u ei « o r u raia. ai t»lU lih.tt«iai«n, paita. a « / i a i « t * a . Jo.Ua
60. Tämän jälkimäisen virtauksen
kannattajat esiintyvät "radikaaUsina"
tahi "y?^^I?tn1c^^TT^"^^V'y^?^^p^^" pasifis­teina
ja eivä,t vaadi ainoastaan porva­riston,
vaan myöskin työväestön täy­dellistä
aseistariisxmaista, s.t.s. kieltäy­tymistä
aseistuksen tunnuksesta. Im­perialistisen
sodan aikana tälle kan-
I nalle asettuivat myöskin eräät val­io.
mUImn ..h.r... «V«'«.«="'?_l-".'=f l ' " " . t"'"»""»- k ' ' ) " ' " * " •"'ell.ret. l^^kkaanioiujan j j^^^^^^^j^yj^gj^ Intematsionalistlt,
jotka eivät löytäneet muuta ilmausta
täysin rehelliselle
LÄteeo ilofu, i t o . t L k , f . p i U i oi:, konttori», k.llo • ip. ark.v4..itJ.
T , ^ a o d « konttori: Ubertr BaUdi.* 55 toraa St. Pttbellf 1033. Po.tlo.o.>. B o . 69. StKg»»^.
75e. The v,p,na I
(Jatkoa edellisee.n numeroon)
H l»a"te«t adfCTtijiof oediaio anon» tta Fineiib Penp!« lp: Caaada.
aatliaelU e l m - l l ! . 1 V. K.ANNASTO. liikkwnh«ta;».
Tj-öläisten aseistuksen tunnuksen. 1927 kokoonkutsumassa valmistele-j etuja. Neuvostovalta ei harjoita lyös-
NAISTEN OSASTO
Kutka turvautttvat väkivaltaan? halulleen tehdä
loppu militarismista. Mutta itse asi­assa
tämä tunnus, joka ei ottanut
työväenliikkeen I koiiksia. Draperkin siis kohdistaa J huomioon työläisten aseistuksen ja
kansalaissodan välttämättömyyttä, ta­hi
joka kielsi molemmat, el oUut val­lankumouksellinen
tunnus: se oli to­dellisuudessa
pikkuporvariston epätoi­voinen
Ilmaus. Leninin v, 1916 siitä
antama arvostelu pitää paikkansa vie­lä
nytkin ja sitä on nyt kärjistettävä.
Kommunisli.sen . .
vaino laajf-ntuu. Ontarion .suurim-j r-rikoisen väkivaltaisuutensa juuri
man tf'olli:?»uskf-kuk=cn ja jnaakun-jkoinmuni-tcja va.staan.
lian pääkaupungin poliisi esiintyy! Pappi Jones ja poliisipäällikkö
(Jiktaattorin tavoin. Ulkomaalain-i .OraptT liarjoUaval väkivaltaa siksi,
i-yntvisten työläi:-t'M järjc-töjen toi-, dlä . . c ; kuuluu erottainallomana osa-mil-
ijoila raahataan tvnnään. Tiio-jna imperialistiseen vaiheeseensa ke-rcinipana
uhrina on juu!alai.senlvö-jhitlyne(seen kapitalistiseen järjes-1 vaikkakin mainitun tunnuksen kan-väenjehdcn
loiiniitaja. 1'apit esiin-1 telinään, jonka' palvelijoita ja tuki- ^f_"_^Jl^^°_^i^^^™ää^rä j^^^^
lvvät i^änniaalli..-uuclen ja rauhan | {»ylväitä hc ovat. Tarvitaanko todis-kaapu^
sa. JahLaavat kuitenkin suo-1 tuksia? Vv, 1914—18 imperialisti-me
tietoomme josko kiertävää puhu­jaa
saadaan liikkeelle tämän talven
killuessa. Näihin opintokerhojärjeste-i^
peiteUä hyökkäys^p olit.i.i.k.k aa,'se ei ole T^äYin^ ^ti^ir kea."a^. ^s^il^la n^e rsooonliaslil isoel-lqufti le-nrint_-
ja sen eluvartiokaarti pakotetaan
toimittamaan vainolilanteeii tarkka
punniJ-seinincn,
Pappi Jones on määkinyt äänen­sä
käheäksi löruillessaan, miten suo­malaiset
punikit harjoltavat väki­valtaa.
Hän itsekin oivaltanee jut­tujensa
holtittomuuden. Ei näet us­kaltanut
ryhtyä väittelemään kom­munistin
kanssa. Pelkäsi että .väit­telytilaisuudessa
olisi Canadan kom­munistisen
puolueen jäsen ja ylei­nen
organiseeraaja, toveri Moriarty,
tullut osotlamaan, että jutut kom­munistien
harjoltamasta väkivallas­ta
ovat joko, sairaalloisen mieliku-mea
puhu vain työiäi.sten äänenkan-pcssa sodassa raastettiin yli kym-n:
illajaa, valistajaa ja järjestäjää 1 nieneltäniiljoonalla ihmiseltä elämä
kuin haaskalinniit saalistaan. Kapi-[väkivaltaisin keinoin. Ratsioualisoi-talistiseii
valtion diktatuuri näyttää iduissa teollisuuslaitoksissa, kaivok-raatelevia
torahampaitaan. Raate-j-^'ssa, metsissä, rautateillä, tehtaissa
lun alaiseksi joutuva työväenluokka f l"!»»"»"" palkkatyöläisten elämää
väkivaltaisin keinoin joka ainoa
päivä. Mutta pappismics Jones vai­kenee
-teollisuusraurhista. Samaten
kenraali Draper. TeoUisuusmurhat
ja imperialististen sodan joukko­teurastus
on kapitalistisen ajatusta­van
mukaan luonnollista, eikä mi­tenkään
väkivallan harjottamista.
Jonesien ja Draperien ylläpitämä
ja harjottama, ulkomaalaissyntyisten
työväenjärjestöjen vainoaminen ja
väkivallan alaisuuteen saattaminen
ei ole ainutlaatuinen toimenpide.
Imperialistisen sodan' viimeisenä
vuotena hajotettiin Canadassa sosia­lidemokraattinen
puolue hallitus-sangen
mitätön. Lokakuun vallanku­mous
osotti jokaiselle rehelliselle val­lankumoukselliselle
työväen aseistuk­sen
ehdottoman välttämättömso^den.
Naisosastoille Pohjois-
Ontariossa
Pohj.-Ontarum pfirin naisosastot nl.
Tomaan opintokerhojen pemstamista
ja työskentelyä ahieellainme
Ryhtyessämme tiedustelemaan San-xu.
niiiiiurw.-.^a-. ^a^, x > . w a . w ^ u v - v ^ — - ' x - " * " ^ T f t i r <:pn nftlitlibka ^ Kannastoa kiertäväkst puhuiak';'
vaihtaminen sen aseistariisumisen : vassa aseistariisumiskomiteassa, perin-j to- ja sortopoutuKKaa. s e^^poutu^a- ^^^^^^^^^^ ^pj^^j^^j.^^^^^^ järje=^-
tunnukseen voi nykyään olla vain vas- pohjaisesti eroaa imperialistien ja nii-: on rauhan poUtukkaa. joka vastaa ^^^^^^^^^^ piirimme alueella ja tulirv..
tavällankumoukseUisena tunnuksena, den sosiaUdemokraattisten lakeijojen: kansainvälisen proletariaatin etuja. tulokseen, että jätämme
Sen vuoksi on kommunistien mitä, puheenparsista ja suunnitelmista sekä; Obj^tiivisen merkityksensä puolesta niiden järjestelyn siksi, kunnes saam-tarmokkaimmin
seUtettävä asian laita: päämääränsä että A-ilpittömyj-tensä ; eroaa Neuvostoliiton ehdotus porvaril-niille
työläisille, jotka ovat myötämie-' kuin myöskin objektiivisen merkit^k-; lisista ja sosiaUdemokraattisista suun-lisiä
aseistariisumisen tunnukseUe, • sensä puolesta. ; nitelmista. Sen tarkoituksena ei ole
^J^J:--^^^ epätoivon mnaus,
paamaarana e, ole pas.fst^ten har .».Mlsmta päa- ^^^^^^ „hja„. olisi tuottanut p..
remimat tul(&set.
Nyt kuitenkin, kun olemme saaneet
vastauksen Sannalta, että hän ei voi
mitenkään" näin sydäntalvella lähteä
^..^^.^.^ liikkeelle, vaikka puolustusliitto olisi-lia.
jotka halkeavat enslmäisessä va-jda, että aseistariisuminen ja ^^^^^'••^^^^i^ ]^yttäneet mitä myrkyllisem- kin tähän matkaan suostuvainen, niin
kavassa yhteentörmäyksessä, tahi o- poistaminen on mahdollista vain k a - j keinoja käyttäen hyväkseen nutä
vat aseena voimakkaampien imperia- pitalismin kukistuttua. ^ tunnuksia, joita heille antoi trotski-listirosvojen
käsissä. Aseistäriisu.misesta julkeasti laver-! laisuus. He ovat koetfaneet halventaa
Mutta yhdessä seikassa ovat mo- televille imperialisteille ehdotti Neu-j joukkojen silmissä Neuvostoliiton a-lemmat
sosialidemokraattiset virtauk-j vostohallitus aseistariisumista todelli-| seistariisumisehdotuksia, "leniniläisyy-set
yhtä mieltä aseistariisumiseen ja 1 suudessa, se repäisi pois niiden kas-| den tarkistamisena", "t«rmidoriin"
pasifismiin nähden, nimittäin siinä, | voilta rauhanystävän naamarin. On; siirtymisen jne. Kaikesta ylläsanotus-että
pääesteenä aseistariisumiselle ovat 1 itsestään selvää, että ei yksikään kom-, ta käy selville, että tämä on halpa-ne
maat, joissa "ei ole kansanvaltaa" munisti ole odottanut imperialistien j maista panettelua. Neiivostovaltuus-vasemmistolaisia"
johtajia vastaan. J ;;:r::T;;j;^^ " ^ l ^ n m i n ^ r vaan n i i - i ' ^ ^ ^ ° ilmaisee yhtä sosialismin pää-hakasitysten
levittammen. %aan ^i-ij^^ärää, jonka vaUankumouksellinen
Samaa sukua on se teoria, että kan- den hävittäminen, ei kapitalismm tu-| „^^„ toteuttaa saavutettuaan voi-sainväliset
pakolliset "sovinto-oikeu- keminen, peittelemäliä sen varjopuo-;^^ ^^^^ maailmassa, mutta ei ennen,
det" voisivat poistaa sodan. Sillajija ja niistä vaikenemalla, vaan sen; Taistelussa Neuvostohallituksen
sentapaiset laitokset ovat saippuakup-j marxilaisen perusajatuksen Propagan-j ^^^^^^^^^ vastaan ovat sosialidemo-täin
tärkeää, sillä persoonallisesti, kun­kin
paikkakunnan oloja silmälläpitä-s.
t.s. proletariaatin diktatuuri Neuvos­toliitossa.
b) Neuvostohallitukseii aseistariisumisehdotus
61. Jo Kominternin Tpk:n vm misehdotuksiin nähden. Kun tämä
on sihteeristö pakoitettu tämän asian
siihteen tekemään voitavansa. Sa­malla
velvoittaen kunkin paikkakun­nan
toimivia henkilöitä sovellutta­maan
näitä ohjeita miten parhaaksi
näkevät.
Kuten muistetaan, oli edustajako­kouksen
mielipide, että opiskeluker-hotoiminta
alettaisiin miestoveieiden
kanssa yhteisesti ja olisikin se .suota­hyväksyvän
Neuvostohallituksen aseis-: kunnan toinen ehdotus maaliskuussa vaa nrissä siihen vain. tilaisuus i l -
tariisumisehdotusta. Neuvostoliiton 1928, Neuvostohallituksen täydellistä menee.' Nyt ensimäisenä tehtävänä
työväestö tietää, että se ei voi riisuu- aseistariisumista koskevan ehdotuksen | on valita henkilö, joka ottaa lähem-tua
aseista ennenkuin porvaristoon hylkäämiien jälkeen, jossa ehdotet- min huolehtiakseen kerhon toimin­nan
järjestämisestä, nimittäkäämme
täysistunnon teeseissä alleviivattiin,
että kansainvälisen proletariaatin on
otettava aivan toisenlainen periaat­teellinen
kanta Neuvostoliiton aseista-misehdotuksiih
kuin imperialis-kysymys
on taistelussa pasifismia vas­taan'
erikoisen tärkeä, on se asetetta­va
joukoille täysin selvästi.
. Ehdotus yleisestä ja täydellisestä
aseistariisumisesta, jonka neuvostohal-tisten
valtioiden oveliin aseistarilsu- utus teki Kansainliiton marraskuussa
lopullisesti lyöty. Siitä huolimatta ei tiin osittaista. aseistariisumista, asteit-
Neuvostohallitukseri ehdotus ollut te- tain supistamalla maa- ja merivoimia,
kopyhä, se oli tehty täysin vilpittö- ei suinkaan ole myönnytys pasifismille,
mästi, sillä se ei ole ristiriidassa päinvastoin se on omiaan tekemään
työväen valtion sisä- eikä ulkopolitii- täydelliseksi sen paljastamistyön, se
kan kanssa, kuin sitä vastoin imperia- kun varsinkin paljastaa sum-valtojen
listien lavertelut "aseistariisumisesta" suhtautumista pieniin ja sorrettuihin
ovat ristiriidassa porvarillisten vaiti- kansallisuuksiin. Neuvostohallituifcsen
öiden sorto- ja rj'östöpolitiikan kans- kanta aseistariisumiskysymyksessä on
sa. Neuvostovalta on proletariaatin Leninin politiikan jatkoa ja hänen
diktatuuri, joka vastaa vuosisatojen oppinsa johdonmukaista ajamista,
kuluessa riistetyn väestön enemmistön 1 (Jatk.)
vituksen tuotetta tai mitä törkeintä neuvoston määräyksestä. Useimmil-provokalsiönia.
Pappi Jones ei us­kalla
antautua kommunistin kanssa
julkiseen väittelyyn. Valistunut
kommunistinen toimitsija ei usko
minkäänlaisia hämäräperäisesti ko-koonkeitettyjä
juttuja tai huhuja.
Hänen aatteellinen tasonsa on kor­keampi
kuin papin. Kieltäytymällä
väittelystä tunnusti pappi Jones, et­tä
Jiän • on aatteellisesti .alcmmalhi
tasolla kuin kommunisti Moriarty.
Pappi Jones ei uskaltanut miehen
tavoin katsoa silmästä silmään kom-.
munistia- Sitävastoin yllytti hän
pappien kokousta väkivaltaan. Va­paudelta
pitää riistää postioikcudet.
Se on pakotettava julkaisemaan uu­tisensa,
artikkelinsa, ilmotukscnsa
sekä englannin että suomen kielellä.
Niin hihkui diktatuurin Ja väki-
Aallan mies Jones Sudhuryssa pi­detyssä
pappien kokouksessa.
Torontossa esiintyi imperialismin
ja finanssikapitalismin esiin loihti­ma
taantumus suoranaisena diktaat­torina.
Kenraali Drapör antaa mää­räyksiä
rälittämättä siitä, ovatko ne
sopusoinnussa maassa vallitsevien
lakien kanssa vaiko eivät- Hänen
kerrotaankin julkeasti lausuneen:
''Me emme käsittele periaatteita,
vaan-vallitsevaa tilannetta." Toron-tolaisellc
diktaattorille on tilanne
näyttänyt siltä, että hän ilman muu­ta
kielsi julkisissa kokouksissa käyt­tämästä
mitään muuta kuin eng­lannin
kieltä. Tämä diktaattorin
räävitön määräys herätti kuitenkin
la vieraskielisiltä lyöväenlehdiltä
kiellettiin postioikeudet, mikä tiesi
niiden lakkauttamista. Sama koski
myös muutamia englanninkielellä
ilmestyviä radikaalisia työväenleh-tiä.
Silloin tosin oli sodan aika ja
nyt' vallitsee ''rauha". Mutta nyt­kin
valmistaudi,ilaan uuteen impe­rialistiseen
sotaa kuumeisella kii­reellä.
Canadassakin. Ja imperia­listinen
finanssikapitaali on kehit­tynyt
harppa-askelin viimeisen kym­menen
vuoden kuluessa. Se on nyt
kaukonäköisempi kuin milloinkaan
ennen. Samaten työväestö. Hallit­sevan
luokan väkivalta- ja vainotoi-toimenpiteillä
tahdotaan työväen­luokan
tietoisin osa vaimentaa ja
hillitä hyvissä ajoin. Imperialisti­sen
sodan puhjetessa' on valtaher­roilla
ja heidäii kätyreillään silti
vielä tarpeeksi tehtävää. Siksi he
ryhtyvät sorto-, väkivalta- ja vaino-toimiinsa
hyv-issä ajoin. Sitävarleri
onkin heidän käytettävänään erikoi­nen
voiman ja väkivallan järjestö —
kapitalistinen valtio kaikkine koneis­toineen.
TyÖläistoverit, työtälekeyät far­marit,
keskiluokkalaiset ja kaikki,
joille puhe-, paino- ja kokoontumis­vapaus
jotakin merkitsee, nyt yhtei­sin
voimin protesteeraaniaan finans-sikapitaalin
palkkarenkien diktatoo-risia
väkivalta- ja vainotoiniia vas­taan.
Ylettyköön protestiliike At­lantin
rannasta Tyyneenmereen
saakka. Osottakaamme ettemme
alueen osuustoiminnassa
Onko aika ottaa taaskin yksi askel eteenpäin?
hänet vaikka kerhon puheenjohta­jaksi,
sillä järjestys puheenvuorojen
käytössä on pidettävä jokatapaukses­sa.
Tällainen kerho-puheenjohtaja va­litaan
kuukaudeksi kerrallaan, vuoron­sa
jälkeen kukin kerhon jäsenistä.
Jäseniä voidaan kerhoon ottaa joko
jokin rajoitettu määrä, tahi niin
monta kuin saadaan. Kerhon kokoon­tumisajat
päätetään sen mukaan kuin
katsotaan sopivat^si, joko kahdesti
kuussa tahi useammin jos aikaa ja
halua riittää. Jokaisen kerhon jä­senen
on säännöllisesti käytävä ker-linen,
ja ikäänkuin kylmä suhde, jou- ho-illoissa, sillä velttous ja halutto-
Ympäristön työläiset muistavat,
kuinka paljon meillä oU epäUyksiä
omiin voimiimme-nähden, sillohi, kun
oman osuusliikkeemme, Co-optas'in
perustaminen oli keskustelun alaisena.
Silloinen epäilys ei muuten ollut mi­tään
ihmeellistäkään, sillä me jou­duimme
silloin ikäänkuin yllätetyiksi,
maidonvälittäjien toimeenpaneman
suuren hinnannousun takia. Sitäpait­si
oli sovitettava työläis-tuottajat ja
työläis-kuluttajat samaan osuuskun­taan,
jota suhdetta toiset meistä piti­vät
melkein mahdottomana järjestää,
miitta joka on käytännössä sujunut
niin vähillä hankausiUa, että tallä-kertaa
on oikeastaan siinä ihmettele­misen
syytä. Työtätekevien on itse
asiassa sentään niin helppo smimär-tää
toisiaan, tulla toimeen toistensa-kanssa
ja oppia luottamaan toisiinsa,
silloin, kun käytäntö ja yhtels-etu o-vat
sellaiseen johtamassa.
Se tosiasia, että alueella on muo­dostunut
äskettäin ennenkuulumatto­man
suuri nikkeli-trusti, jolla on voi­mansa
mukaiset tulevaisuuden suun­nitelmat,
takaa, että Sudbury tulee
pitkät ajat olemaan tärkeä työläis-keskus.
Tämä taas vuorostaan tar- kuin kiunpikin liike ovat ehtineet to-joaa
luotettavan pohjan työläisten tenttaa eräitä suunnitelmiaan. Ku-sellaisellekin
yhteistoiminnalle, kuin' luttajain yhdistyksen (Poikatalon) on
tämän kevään aikana saatava oma
talo, sillä vuokra-aika nykyisessä toi-osuustoiminta
on. .
Co-optas'la perustettaessa oli yhte­nä
lähimpänä päämääränä, maitoliik- mipaikassa loppuu, ja muutenkin e-keen
jälkeen, myöskin ruokatavara- delljrttää liikkeen lisääntyminen oman
kaupan perustaminen, joka otettiin' talon hankintaa. Co-optas*iJUe on
sääntöjä laadittaessakin huomioon. I niinikään välttämätöntä rakentaa
Tuleekin varmasti olemaan- erittäin! volnvalmistusosasto ja sen lisäksi
käytännöllistä, sekä kaupunkilaisille,' uusia pasteuriseeraus-koneistoa, , joka
että erittäinkin farmareille, ruokata- kaikki vaatii hyvän summan rahaa.
kaikissa perustuslaillisissa piireissä siedä sitä, että joku poliisipäällik-niin
suurta; vastamyrskyä» että sitä. kö omavaltaisesti ottaa lainlaatija-täytyi
nopeasti revisioida. Korja- j kunnan tehtävät ja ryhtyy laati-tussa
muodossa koskee Draperin maan poikkeuslakeja ulkomailla
jranriasäädös vain kommunistien ko- syntyneitä työläisiä vastaan.
tuommoisen tunnustuksen ja että si­tä
tehdessä ei ole otettu ollenkaan
huomioon Oulun ja Kajaanin seu-tujaj
joissa taloudellinen 'tila on
kaikkein huutavin, niin käsitämme.
että maaseudun palkkatyöläiset ja
muut vähäväkiset elävät tosiaankin mistä, johon jo olisi ehditty tottua ja
varakaupati ja meijerililkkeen yhdes-sätoimimlnen.
Co-optas onkin jo re­hu-
- y.m. jauhojen alalla, palvellut
farinari-jäsehiään jossain määrin.
Nyt, vuodenvaihteen aikana, on kui­tenkin
toinen SudbiUTm työläisten o-mlstama
liike, Kulnttajain yhdistys,
avannut ruokatavara-kaupan, omaa ja
ulkopuolista tarvetta varten. Jos nyt
Co-optas, alkuperäisten suunnitelmi­ensa
mukaan, avaa jonakin päivänä
varsinaisen oman kauppansa, niin sil­loin
meillä olisi kaksi työläisten yh­teistä
kauppaliikettä Sudburyssä.
NUstä ei kumpikaan silloin voisi saa­vuttaa
tarpeellista voimaa ja laa­juutta,
ja työläisille niin välttämätön
yhteishenki olisi turmeltu pitkiksi a-jöiksi.
Voitaisiin kyllä väittää, että
"Kaupathan on helppo yhdistää, sil­loin,
kun Co-optas on valmis avaa­maan
varsinaisen kaupan," mutta ei­köhän
niillä tovereilla, jotka silloin
joutuisivat tällaista yhdistämistä puu­haamaan,
olisi edessään hankala teh­tävä.
Se olisi silloin sellaisen penko-
Co-optas'llla, enempää kuin Poika­talollakaan,
ei luonnollisesti, lyh3?lden
olemassaolo-alkojensa vuoksi, voi olla
suuria säästöjä, mutta jonkunverran
sentään aluksi, joten kummankin on
jokatapauksessa saatava lisäpääomaa,
joko osuuksien myjmnillä tai muuten.
Jää siis vain kysymykseksi, onko näi­den
eri liikkeiden helpompi saada
näitä pääomia kokoon erikseen, kuin
l i i t t j T T i ä l l ä yhdeksi osuuskunnaksi?
Ei. Kaiken todennäköisyyden mu-kon,
johdon ja palveluskunnan välil­le:
jokaisen täytyy tehdä tehtävänsä!
Kukaan yksUö ei silloin voi olla yh-tels-
eduh tiellä, joka niin helposti ta­pahtuu
pikkutuherruksessa.
Eikä tämä suhde silti lopuksikaan
ole mikään kylmä tai vihamielinen.
Jokainen työläinen haluaakin tehdä
velvollisuutensa, kun vain saa siihen
tilaisuuden. Se on vain sellaista a-slalUsta,
vapaan työläisten toveruut­ta,
jota meidän kannattaa harjoitel­la,
sillä sellaista tarvitaan tulevassa
työläisten yhteiskunnassa.
Olisi suurimmassa määrässä toivot­tavaa,
että Co-optas'in johtokimta
harkitsisi, mikäli ajan lyhyyden vuoksi
enää on mahdollista, Co-optas'in ja
Kuluttajain yhdistyksen yhdlstämis-kysjonystä.
Kuluttajain yhdistys, tie­tääksemme
käsittelee samaa asiaa-joten
sitä voitanee viedä hyvä. askel
eteenpäin, tai kokonaan hylätä, Co--
optas'ln kohta pidettävässä kokouk­sessa.
Määrättynä:
JOHN V m TA
muus vaikuttavat häiritsevästi toi­siin
opiskeleviin.
Opiskelukirjoiksi on otettava Kom­munistinen
manifesti, Työn histo^
rla. Lenin ja Leninismi. Kristinopin
alkuperä, sekä muuta kommunistista
kirjallisuuttJa joka katsotaan sopi­vaksi.
^ Jokaisen kerhon jäsenen on
luettava opiskelukirjat myös kotonaan,
että kerhon kokoonnuttaessa saatai­siin
kysymyksessä olevasta aineesta
keskustelu syntymään.
Mutta ettei opiskelu tulisi lilan yk­sipuoliseksi
ja väsyttäväksi, on opis­keluohjelmaan
otettava myöskin oh­jelmanumeroiden
suoritus, kuten ru-nonlatisuntaa,
kertomusten lukua se­kä
puheiden pitoa, jotka voi kestää
5—10 min. Jos on mahdollista, voi-
30 milj. jäsentä Neuvos­toliiton
osuusliik­keissä
tavattoman vaikeissa taloudellisissa
oloissa.
Maaseudun vähäväkisien huoles­tuttavaan
tilaan on esitetty viralli­selta
taholta useita syitä. Pääasias­sa
pn viitattu poikkeuksellisen kyl­mään
kesään ja sen johdosta ai-menestyvää
työläisten liikettä yhdis­tyvät,
toimien alueella, joka on teol­lisuutensa
nousukaudessa, yhdistyvät
ruokatavara-kaupan avaamis-tarkoi-tuksessa,
niin synnyttää se sellaisen
innostuksen ympäristön työläisissä,
että pääoman kokoaminen käy mon-tavertaa
helpommaksi, kuin eri liik-
.keinä ollen ja koettaen rientää tois­tensa
edelle.
Kunnollisen kauppaliikkeen saanti
on muuten työläisille, olivatpa kau­pungissa
tai maaUa, vähintäin yhtä
tärkeä, kuin jo olemassa olevatkin
liikealat: meijeri ja ruokala. Pohjois-
Ontarion työläiset säästävät vuosittain
kynunenisen tuhatta dollaria rahassa,
osuuskauppansa avulla, mutta kuinka
distystä samaan osuuskuntaan? Tä-! Paljon tavaran laadussa, ja siinä, että
Neuvostoliiton ammattijärjestön äs­ken
päättyneessä kongressissa selosti
, ... . , „ ..^ . , . 1 maan osuustoimintajärjesttöjen kes-kaan
pamvastom. Jos nämat kaksi kuksen puheenjohtaja Lubimov osuus-ryhmä-
itsekkyys . voisi .astua valita;
Mutta mikä estäisi sensijaan nst
yhdistämään näitä molempia liik­keitä,
Co-optas'ia ja Kuluttajain yh-mä
yhtymä sitten avaisi ruokatavara­kaupan.
Yhtyminen kävisi käytännöl-llsimmln
siten, että Kuluttajain yh­distyksen
jäsenet (samoin kuin ra-se
nyt jo kykenee kontrolleeraamaan
jossakin määrin hintoja, sitä on mah­doton
laskea mutta vähän se el ole,
TyötätekevTile on voimiensa" yhdis-heutuneeseen
katoon. Ja lisäksi on tenteillä olevan Rakennus-osuuskun- tämlnen tärkeä joka suhteessa. O-Törpparien
ja talonpoikain tilanteesta
kirjotetaan Suomen työväen vascm-jsena yksin n.s. vapautuneita torp-mistolehdissä:
" päreitä, vaan pienviljelijäväestöä,
Taloudellinen tilanne maaseu-j työtätekeviä talonpoikia yleensä ja
dulla on nyt sellainen.etenkin mi-1 erikoisesti maaseudun palkkatyöläi-tä
n.s. itsenäistyneisiin torpparei-:siä; Äskettäin maaherrojen anta-hin
tulee, että tuo porvariston niin;mien lausuntojen perusteella laadi-paljon
kerskunia ja työväen vai-1 tussa virallisessa selostuksessa to-
Jankumouksellisen liikehtimisen pai-i dettiin, että yksin maan eteläisim-nostuk-
sesta myöntämä •'torppariva-.; missäkin maalaiskunnissa on tilan-pautus"
ei ole enää useihin "itse-jne sellainen, että siemenviljaluottoa|taan vallitsevasta
näistv
huomautettu, että samanaikaisesti
sattunut yleinen talouselämän krii­si,
"joita ei voida välttää", on niini­kään
vaikuttavana tekijänä maaseu­dun
vähäväkisten kurj istuttamises­sa.-
Tosiasioiden tarkkailija ei kui­tenkaan
voi olla huomaamatta tuol­laisten
selitysten onttoutta. Kyl­mällä
kesällä ja katotilanteella on
luonnollisesti osansa niilläkin. Mut-nan
jäsenet) vaihtaisivat osuutensa suustolAintakin on eräs osa työläis-
Co-optas'in osuuksiin, jonka sään­nöt
ja lupakirja ovat kunnossa kau-ten
luokkaliikkeestä, mutta sellainen
j osa, jossa he kaikki voivat yhtyä, po-toimintalukkeen
nykyistä tilaa maas­sa.
-Selostuksesta kävi ilmi, että osuus­toimintaliikkeiden
liikevaihto talous-vuonna
1928—29 tulee olemaan 18,-
300 milj. ruplaa. Liikevaihto v. 1925
—26 oli vain' 7,100 milj. ruplaa. Lo­kakuun
1 pnä 1928 oli kulutusosuus­kuntien
jäsenmäärä 22,600,000, kun se
vuonna 1927 oli ollut vain 11,700,000.
Osuusliikkeet hallitsevat 32.5 pros. ko­ko
tavarakaupasta, Kulutusosuuskim-tlen
suurimpana vaikeutena on se, et­teivät
ne riittävässä määrässä voi
tyydyttää jäsentensä maataloustuot­teiden
tarvetta.
Osuusliikkeiden leipätehtaiden lu­kumäärä
on nyt 29. mutta viisivuotis­kautena
tullaan se korottamaan 130.
32 pros. tavaroista viedään nyt suo­raan
tehtaista osuustoimintaliikkeille.
Selostajan mukaan on osuustoiminta­liikkeiden
jakojärjestelmä jo nyt hy­vin
halpa, pienikustannukslnen.
Työläis-kooperatiiveissa on nyt jä­seniä
7,720,000. V. 1926 oli niiden jä-daah
kahvitarjoilukin ottaa huomioon
Ja yleensä sellaista, mikä tekee nä­mä
tilaisuudet miellyttäviksi ja rat­toisiksi,
kunhan siinä ohella huoleh­ditaan
siitä päämäärästä ja tarkoi­tuksesta
joka näille kerhoille on ase­tettu,
nim. kommunistisen tietoisuu­den
kasvattaminen työläispilreissä-
Sitten eriköisemniin velvoltanune
naisia ottajaan osaa näihin opis-kelnkerhoiliin
ja oikein tositarkoituk­sella,
• sillä nämä kerhot ovat oiva
tilaisuus keliittää k u n ^ itseään en­sikesäisiä
puhnjaknrsseja varten. Täl­laisen
ahkeran oplskelim jälkeen voi­simme
jo odottaa suurempia tuloksia
puhujakursseiltammekin, kun olem­me
jo täten edeltäkäsin varustautu­neet,
omaten tietoisuutta joka on pu­hujaksi
aikovalle ensiehto.
Jos siis nyt, kun opintokerhotoimin­ta
kullakin paikkakunnalla aloitetaan,
ja se jostain syystä näyttäisi miesvä­en
puolelta laimealta,; tahi kuoleutuisi
kokonaan, on naisten käytävä tar­molla
asiaan käsiksi ja opiskeltava
omassa keskuudessaan (vaikkapa jä­seniä
ei olisi kuin 2) pitäen erikoise­na
huolenaan tietoisuuden saavutta­misen
puhujakurssien onnistumiseksi
ensikesänä.
Toveruudella:
NAISSIHTEERISTÖ.
Toronton uutisia
OSASTON^ KOKOUKSESSA
tammikuun 20 päivä uusia jäseniä hy-pan
laajentamista varten milloin hy- j liittisista tai muista käsityseroavai-vänsä.
Tälläkertaa ei olisi mikään suuksista huolimatta. Olisi kai moi-näennälnenkään
etujen ristiriita vas- tittava teko meUtä, jättää tulevina
tuksina, sillä yhteisvoimin eteenpäin
vietyinä ja kontrolleerattuina, olisi
näillä kummallakin liikkeellä paljon
suuremmat edistymisen mahdollisuu­det,
kuin erillään ollen, puhumatta­kaan
sen kuluttaja-piirin laajuudes­ta,
joka täUätavalla olisi saatavissa o-suuskaupan
taakse. Silloin voisivat
vuosina, ja mahdollisesti tulevan su-• töillä on mitä läheisin yhteys amma-semnäärä
4,400,000. V. 1928T^den väl^3^tita^M^tti Kokko, WUjo ja
liikevaihto yhteensä 3,830,000,000 rup- ^ ^ ^ ^ ^ Forstrom.
laa. Nämä osuusliikkeet tyydyttävät
64 pros. työläisten kalkista tarpeista.
Neuvostoliiton osuustoiminta järjes­tä
ne eivät sittenkään ole perus- mahdollisuuksien naukaan.
. , I vaihtaa tuotteitaan ostotarvikkeihinsa
syita. Maaseudun vähäväkisten ta- omassa kaupassaan, silloin voitaisiin
vattoman vaikea tila johtuu pohjal- palkata taitava hsrvän osuustoiminta
kupolven, selvitettäväksi ja yhdistet-r *i^t€n järjestöjen kanssa. Tämä an­tavaksi
Sudburyn ympäristön osuus-i osuustoimintaliikkeelle erikoi-tolmlnnallinen
tilanne, kun sen volm-i ^^"^omian.
me tehdä nyt ja paljon vähemmällä j ' ~ •-
vaivalla kuin vastaisuudessa. Koko « • • • • • , , , , .,
tällä alueella ei tarvita muuta työläis- !
ten osuuskuntaa, kuin Co-optas, ellei! |
«iellaista aiota käyttää voimienhajoi-! ^ '
tus- ja riit«lytarkoituksiin. ! Eri paikkakoomlta I
SuuH ja monihaarainen liike tosin I BpavPl» T.alro rir»+ •
vaatii ensUuokkaisen johdon, mutta! "^'^^^^1 l^aKB, UHt.
seuraus. J ennenaikaista toteuttaa sitä, ennen- i^änkuin itsestääni-er^i^lairS
Osaston talomnieheksi viidestä ha­kijasta
valittiin Sehnä ja; John Tol-moset,
ollen heidän pa^kavaatimuk-sensa
30.00 kuukaudelta sekä neljältä
kesäkuukaudelta 25.00, -seiuraten palk­kaa
talossa neljä huonetta, valo ja
lämpö. ' -
Uuden ; talon rakenhuskoniiteasta
pyysi vapauden tov. .Aino Toukoniemi
ja J. Kahila.'" Heidän tilalleen vaUt-tita
Victor Järvis ja Anton Erlund.
TIEDONANTO
Niille jotka eivät vielä ole palautta­neet
takasin sitä kirjettäy jolla ilmoit­tavat
uuden talon rakehnuskomit«alIe
lahjoittamansa summan suuruuden
rakennusrahaston kartuttamiseksi, on
tcimikimnan jäseniä Kiviranta, Luo­ma,
Anonen, Nurmiaho saapuvilla laii-antai-
iltaisin osaston "huoneustolls
7.30—8.30, joten älkää jättäkö unoh­duksiin,
vaan ottakaa talolle lähties-s^
nns lippu mukaan, vaikka ette vo5
sirurta summaa: antaakaan. E^kki
otetaan kiitollisuudella vastaan. Jo-
N>. 21 — ]
Kurssi Snoi
Canadan
LÄHETY
40c lähetyksistä a
hetyksistä $20.00
betyksistä $50.00
lälietyksistä $80.
25c jokaiselta set
sadalta dollarilta.
Sähkösanomalali
hetyfekulut $3.50
Suomen rahaa
$2.45 sadasta Sn
Tehkää lähetyk
VAP
Box 69. SUE
LAIVAPILETTl
TIEDUSTAKAA
Vapaudeiie otta
vastaan myöskin.
VAPAUS PORT ^
316 Bay
- Port Arlhu
VAPAUS MONT
1387 St..A
Montrea
J. OKS
Kirkland I
JOHN ^
South Porci
CHARLES h
Osuuskauppa, 1
A. T. 1
957 Broadview Av
. DAVID
eri naikkakunnilla
kainen. dollari inn(
yhä voimmakkaam
päästäkseen tarkoiti
parempi mitä pike
kaikkivaltias dollari
päämäärää;nsä. -Ant
kainen paikkakimtal
lainaksi, miten vaan
K^-P:N SUpIM
jäsenten kokousessa
kuuta luettiin agitat
mintakertomus kuli
sekä komitean rahal
not, jotka sellalsens
Valittun henkilöt s
lisäksi velvoitettiin j(
ei vielä ole edustust
litsemaan .yhden jon:
puvilla jokaisessa k
- sessa. -
Komitean rahava
luovuttaa Workerille
lahjaksi" ksnnmenen
Vaatetyöläisten ^la
luovutettiin viisi do;
T-ryhmän taholta
selle esitys pioneeril
edistämiseksi. Olisi
nen toimikunta, joka
nlkomitean valvonnai
asta monipuolisesti I
tettlin jättää asia
alle: sillä olkoon
koulun toiminta tark
valle kannalle.
Pioneerikoulun 'opel
meenpanemista pääl
puolueen t,p. komitea
jien puutteessa monj
pioneerikoulutoiminta
Otteita Siilfcas
iunisti
YHDYSVALTAIN W
NEN KOMITEA C
RAATTISTEN
^ TISEN 1
(Jatkoa edelliseen
SWIFT: Minä voii
Ie siihen kysymyksee
sinun stihtautumise
Iiuoinio'on ottamatta
Joukko järjestöissä v
puolueeseen Tcuuluviin
luettasi vastaan, <
Trotskin tapa suhta
seen. Siksi minun ky
kotuksena' on selyittäi
tasi trotskilaisuutee
olet käytännössä' hyn
Idlaisiiaden yhden tai
riaatteista. Siina on
nun on pakko tehdä
mykdä, jotka selvittä
dettasi trotskilaisnui
Cannon taman sinun
lostukseai, jonka sinä
sasi yhdessä toiminee
tänä iltana esittäneet
non tuon selostuksen
nä sen esitit?
SULKANEN: Ei.
SWIFT: Oletko si
ma siitä?
SULKANEN: Olei
,SWIFT:" Eikä myc
taikka Shachtman?
- SULKANEN: Eivs
SWIFT: Ajatteletk
kea politiikka eroti