Vapaus, April 27, 1929

              T O I M I T T A J A T t
) . B. A . TtSHUSES. B. PEHK0NE!f.
~ VATAUS ( U b o t r t • _
Tkm «air « s n «f r i s a iA TTerfcc» Ia CrntAi. PsbKAcd 4 ^ at Stulbvr. Osurio.
TILACSBCCfATt
1 »fc. $(50. S k k . $SM. 3 kk. tlM $. 1 kk. «IX». - TWT»tilto!ki« ] • S o o a « . . « k . mauIU
1 »k. 96M. t kk. » 3 J 6 . « kk. «2JOO i> I kk,. » M .
aJIOTOSHKNAT VAPADDESSA:
Kbitt^tMOmBtakaH tXM Unm, 12X0 k«k»l UtUM, — A « o l i i w x * ««««ai»
^ w . ^ — _ K£BeB»re«toa»o«»fa«t 50e k » » . »1-09 » k « t t » . — S7»«TBU»too«faet «1X0 koU-XseiemaaUaoCnkaet
tZXO ken», SOe IMmtkm tiHoOmetUM tai mateoririyltt. — HrfaU««tiedot^ J*
50e k o u . «IXO kt/lae kcxua. — ,Ta»paifclmotU}ieo J« UmofmmttBorica on, «sulit-
CbelettiTl ilmotatkiot» «takit
alottaJCTi i W c . « * « p i tU o!U kanttoriaa kcUo « l p . gnrftTmi«p6WSa «delliteta ttiipiiyinl.
V c p r a d » t « a u t » . » H»on«Mt<. 207. « . ^ « T BalMIag, 4 O s i k u a 'St, PafcaUa SMW,
Vapradn koattori» U U r t j BaUiEafc »T Un» St. Pafcriia lOM. PertlcMolai B«s » , 8o<Jb«T. Oa«
V*»M4«a paiao ) • Uunao: Liberty BalMia*. 87 t c i a a St. Pakclia tSSOV.^
O o c r t l » h c r t i t i s c ttttt. TS; iwr e«l. Ineh. Jliaiimua chMu £»r «iscU Ia»ertioB. 75*. Tha V.paa.
h a « 1 > a t ad»«iti»Sa« «»ediBai U M e j Ula F i a o U i 'eojla fa Canada.
Joa ette mOMn taiiaau Ma rutTuU «tMlcaSiMea käjecMcnBe. kxriotukas no<Jel»««n UJlk««akcriut«n
flUiiianniiitn» äio»«aä» J. V . KANTHASTO. Ulfckeeaholui». _^ ____ _
Laoantaina, hitfitik. 27 p;nä~^at, April 27 No. 100 — 100
aiaaa Hamkaaaattaja. Omtmn BuOm.
Ja BiirfttTiaS iaUaySifial.
M . POHJANSAIO.
BtoiTotskiet Me
Iuf> kommumsHpttolneeseen vapttnpäivänä
YapunpäKän perintätavat ovat vallankumoukselliset, taistelun perintä-ta%
at. Jätä työkalut! Murra orjankahleet! Ole poissa orjuuttavista teh­taista
ja helvetillisista kuopista maan uamejaissa yhden-päivän joukko-vastalausetta
varten. Keskeytä tyo — kahdeksantxmtisen ;työpäivän puolesta!
Keskeytä työ — kapitalismia vastaan! Keskeytä työ — sosialismin puoles­ta!
Sellainen on toukokuun ensimäisen päivän historiallinen taistelu­henki.
Vain kommunistipuolue ylpeästi pitää korkealla ja puhtaana vapun-päivän
vallankumouksellista lippua. Samaten kuin se on omannut ja hel­lii
kartisticn, sankarillisten Pariisin kommunaardien ja Venäjän vallan­kumouksen
kunniakkaitten saavutusten henkeä.
Canadalaisten "sosialistiemme" har^'at tynkäkokoukset, jotka tullaan
pitämään tänä vapunpäivänä (ja vähä niitä tulee olemaan), omistetaan
taasen "kevään kirjavuudessa kukkiville kukille". Kukannuput puhkea­vat,
lampaat määkivät ja kukat tuoksuvat, luonnon valtimonlyönti kiih­tyy,
rauha tulee maahan. Kansainliiton kautta.
Mutta ei mitään kehotusta taisteluun kapitalismia vastaan, ei mitään
luokkasisältöä, ei enää "yhteiskunnallista vallankumousta" eikä edes ca-nadalaisen
vapun 1919 henkeä- Ei mitään aatteellista valmentautumista
tuleviin joukkotoimintoihih veristä imperialistista sotaa vastaan. Ei luok­kasotaa,
"Caan luokkarauha. . Ei "Maailman työläiset, liittykää yhteen;
Teillä ei ole muuta menetettävää kuin kahleenne!" Mutta orjamaisia, al­haisia
anomuksia kapitalistisille hallituksille sotakoirainsa kiinnipitämi­sestä.
Muistetaanhan Woodsworthin äskeinen puhe Toronton Työn temp­pelissä,
jossa hän kertoi yrityksistään saada Kingin hallitus kuluttamaan
yksi dollari "rauhan" hyväksi jokaista.sotaan käytettyä kahtasataa kohti,
ja Irvinen esitys, että kapitalismi soveltaisi "pakko-ottoa" rikkauteen, sa­maten
kuin työläisten ruumiisiin.
Vapunpäivän sielu ruumiillistuu vain Kommunistisessa kansainvälisessä.
Joitakin vuosia sitten Cape Bretonin kaivosmiehet osottivat mieltään va­punpäivänä.
Taistelevan kommunistin, Jim McLachlanin, johdolla va­punpäivää
vietettiin solidaarisuudenosotuksena työläisten kansainvälisel­le
luokkataistelulle. Vielä seuraavana vuonna' McLeodin johtoasemaan
noueemisen jälkeen, jolloin hän ei vielä ollut paljastanut petollista sic-
/uaan — hän myös käveli vappukulkueessa. Häh käveli "perustuslailli-sesti".
Kai>'osmiehet olivat määränneet vapunvieton perustuslaissaan.
Kuinka ylentävää olikaan nähdä Nova Scotian kaivosmiesten vappukul-kue,
juuri sen jälkeen, kun he olivat saaneet venäläisillä kaivosmiehiltä
viisituhatta dollaria taisteluavustusta peto Bescoa vastaan. Nähdä sirppi-ja
vasara-lippu tuulen Hehuttaipana ja venäläinen ja noyascolialainen
kaivosmies veljellisessä kädenpuristuksessa. Kuinka porvaristo ja sen syl-jennielijät
kirkiiivatkaan. — Lewis, McLeod, Besco ja kapitalistiset hai-litukset
suorittivat työnsä. Mutta vapunpäivä palaa jälleen Nova Seoti-assa.
Täistelumicliset ainekset ovat jälleen järjestymässä.
Entä vaatctustyöläiset? Ei?tä kerran taisteleva Amalgamatcd-järjestö?
Ei ole enää jälellä liiton virallinen juhlapäivä. Korkeammat tuotantotasot
ja kappaletyö ovat tulleet ja vapunpäivä on mennyt. Ja tätä edelti kom­munistien
erottaminen liiton osastoista ja työpaikoistaan ammattiliitto-virkailijain
p>7nnöstä. ^ •
Missä tahansa kuullaan raikuva taisteluhaaste kapitalismille, kehotus
järjestymiseen, kutsu taisteluun imperialistista sotaa vastaan ja Neuvos­toliiton
puolustamiseksi, sieltä löydetään . kommunistipuolueen johto.
Mutta tämä ei ole mikään irrallinen seikka. Sillä vapunpäivä symbolisoi
taistelua. Taantumukselliset ammattiliittopomot, sosialireformistit pet­tävät
työläisiä. He puhdistavat ammattiliitot taistelijoista. Simpson To-
Tontossa on heidän päämiehensä. Hän hyjökkää työläisiä vastaan järjes­tymättömien
-autotyöläisten, vaatetustyöläisren y.ra. järjestämisen takia,
sen takia, että nämä koettavat rakentaa teollisuusliittoja taistelemaan ka-pitalistisfen
teollisuuden järkiperäistyttämisen kiroja vastaan. Hän suu
vaahdossa raivoaa näi>ä taistelumielisiä työläisiä vastaan siitä, että he
uskaltavat järjestää kansallisia ammatti- ja teollisuusliittoja, siitä, että he
eivät johda työläisiä Amerikan työväen liiton rutitaantumuksellisen vir-kailijaston
alaisuuteen, virkailija&ton, jonka johdossa on Green, tuo Ame­rikan
imperialistisen sotakoneiston siviiliajutantti.
-Tällä tavalla sosialidemokraatit palvele\'at kapitalistien etuja -— he
tosiaan ovat kapitalistien asianajajia työväen leirissä. He avustavat kapi­talisteja
yrityksissään tukahuttaa työväenluokan etujoukko — kommunis­tipuolue.
Tässä he avustavat imperialismia sotavalmisteluissaan. He kah­lehtivat,
suukapuloivat ja toimittavat työläiset riistäjiensä armoille. He
liittyvät kapitalismin kanssa tappaakseen vapunpäivän hengen ja hävit
taakseen sen voiman.
Sosialidemokraatit kylvävät pasifististen harhaluulojen siemeniä. He
ylistävät Kansainliittoa, tuota imperialististen rosvojen saaliiden vakuutus­yhtiötä.
He saattavat työläiset por\'ariston käytettäviksi. Kansainvälisen
työtoimieton kautta. Heistä tulee isänmaansa suojelijoita. He pettävät val­lankumouksellisen
marxilaisuuden jokaisen opinkappaleen.
Lenin kirjoitti: "Vv. 1914—^18 imperialistisen sodan aikana, sodan.
Vappu - historiallinen
kö n
Vappu on. muodostimut kansainvä- peutuvan kapätaUsir-in ajankohdassa.-
llsten proletnaristen voimien vuotui-saksi
katsastu£i»iväksi. vallanicumo-ukfiellisten
mielenosoituksien päiväk­si,
työväenluokan voimien kokoami­sen
päiväksi, kapitalismia vastaan
Kommunistisen Intemationalen tun­nuksien
puolesta Ja een lipun alla.
Vappumielenosotuksksa seuraavat
kommunistit vallankumouksellisen
proletariaatin vuosikymmenien val­lankumouksellisen
taistelun traditsi-oneja.
Mutta vaikkapa kommxinistit seu­raavatkin
noita Vapunpäivän histori­allisia
traditsioneja. eivätkä milloin­kaan
tule poikkeamaan niistä, niin
kommunistit kuitenkin ottavat huomi­oon
historian muutokset, muutokset
luokkien suhteissia Ja muutokset pro.
letariaatin vallankumouksellisen tais­telun
strategiassa Ja taktiikassa.
Tämän näkökannan pohjalla Kom­munistinen
Internationale Julistaa Jo­kainen
vuosi erikoisia tunnuslauseita
samanaikaisesti sovittaen vallenku-moukdelllsen
:kansalnvällsen srlelsUn
historiallisiin tehtäviin vallitsevan his-toriallisen
tilanteen vaatimukset.
Ainoastaan petolliset reformistiset
lakeijat, Jotka ovat hyljänneet vallan­kumouksellisen
marxilaisuuden, voi.
vat kieltää tämän vallankumoukselli­sen
proletariaatin kansainvälisen jär­jestön
kannan oikeudellisuuden. Marx
vaati aina kulloinkin vallitsevain hls-torialllsten
selkkain ja -VclJi/svaiheen
ymmärtämistä, ja haki tämän tilan­teen
ymmärtämisen pohjalla proletaa­risille
vallankumouksellisille oikean
polilttiseil linjan.
'Tapahtumat, ominaisen Johdonmu­kaisesti
seuraten toisiaan, mutta koho­ten
erilaisista historiallisista oloista" —
klrjottl Marx v. 1877 —" johtavat ko-konaan
erilafciin johtopäätöksiin. Tut­kien
Jokaisen tapahtuman erikseen, ja
sitten verraten toisiinsa, on helppoa
löytää tämän perusajatuksen ymmär­tämisen
avain mutta ei koskaan ole
mahdollista saavuttaa niiden ymmär­tämystä
yksistään .'summittaisesti kä­sittelemällä,
vaan' tarvitaan jonKln-lainen
historiallis-fijosofinen teorii,
minkä korkein koelusklvi on se, että
se 'on yläpuolella historian'" (Venä­jänkielestä).
Vaikkakin Vappu on proletaarisen
Intemationalen historialinen päivä ja
kansainvälisen solidaarisuuden mielen-oscituksien
päivä, niin kansainvälisen
proletaarisen taistelun tuimukset, ei­vät
ole muuttumattomat, eivätkä "y-läpuolella
historian", yksinkertaisesti
siksi, että luokkataistelu ei pysy muut­tumattomana,
ja sentähden proletaa-rlaatln
taistelun ohjelma muuttuu.
Onko mahdollista proletariaatille a-settaa
samat tunnukset kuolevan ka­pitalismin
ajankohdajssa, kuin Ica-pitajlsmln
"orgaanisen" kypsyyden ai­kana;
onko tällainen mahdollista rap-sotien
Ja sosialistisen vallankumouksen
ajankohdassa. Jolloin kapitalismin
rappeutumisen luonteeixOmaisuus ilme.
nee kapitalistisen maailman Järjestel­män
yleisenä kriisinä? Eihän toki!
Mitä tunnuksia Kommunistinen In-temat(
onale asettaa tällä hetkellä
Vapimpälvänä. suorastaan vastakohta­na
toiselle Intematlonalelle? Mikä on
ero näiden tunnuksien välillä?
Kommunistit, tulkiten kansainväli­sen
vallankumouksellisen proletaari-aatin
eturintaman tahtoa sotien Ja
sosialistisen vallankumouksen ajan­kohdassa,
asettavat sellaisia tunnuksia,
mitkä vastaavat hetken luonteenomai-suutta
ja maailman vallankumouksel­lisen
proletariaatin nykyhetken strate­giaa
Ja taktiikkaa. Maailmafa vallan­kumouksellisen
proletaariaatin ar­meijan
strategia pyrkimys sisältyy
imperialismin kukistamiseen — tilan­teeseen
missä me elämme — Ja prole­taariaatin
diktatuurin muodostami­seen.
Kuka tahansa.asettaa sellaisia tun­nuksia,
jotka kieltävät tämän strate­gisen
pyrkimyksen tällä hetkellä, on
vöUankumouksellisen marxilaisuuden
kavaltaja ja proletariaatin kansainvä­linen
vihollinen.'
Tällainen vihollinen on Toinen Kan­sainvälinen,
joka el ainoastaan klel.
täydy kohottamasta kapitalismin ku­kistamisen
ja proletariaatin diktatuu­rin
tunnusta, mutta taistelee näitä
tunnuksia vastaan^ Maailmanproleta-riaatin
taistelu' maailman kapitalls-miti
kukistamiseksi vetää mukaansa
ei-proletaariset talonpoikaisjoukot Ja
siirtomaiden sorretut kansat prole­taariaatin
vaikutuksen alaisena. Tä­män
täytyy löytää ilmaisunsa prole­taarisen
kansainvälisen vapimpäi-vän
tunnuksissa. Vapunpäivä nykyi.
sessä vaiheessa el ole ainoastaan "työ­väenluokan
juhlapäivä", mutta se on
kaikkien sorrettujen ja riistettyjen
mielenosoituksen ja voimien katsas­tuksen
päivä, taistelussa imperialis­mia
vastaan, proletariaatin johdon a-lalsena.
Toisen Intemationalen pettu­rit
eivät ainoastaan kiellä tätä, eikä
heillä ole mitään yhteistä vallankumo-ukselUseh
marxxilaisuuden kanssa,
mutta liittyvät Imperiallsteililn sorret­tujen
ja rilstettyjea siirtomaiden jouk­kojen
vapautusta vastaan.
Imperialismi ei voi pysyä pystyssä
ilman sotia. Sodat ovat Imperialismin
eittämättömät seuraukset, johtuen ka­pitalismin
Ja imperialismin kehitysla.
kien luonteesta; Kansainvälisellä pro­letariaatilla^
v.eiiv]Fbi olla muuta kantaa
imperialistiseen sotaan> - r-iihden kum
vallankumouksellinen marxilais-leni-niläinen
kanta: "Muuttakaa imperia­listinen
sota luokkasodaksi Imperialls.
teja vastaan." Tämä on kansainvälisen
valiankumouksellisen proletaarisen
liikkeen tunnus. Toisen kiansainvälisen
luopiot Ja maftflmftn sosiaU-petturit
taistelevat tätä tunnusta vastaan, ja
tällä- hetkellä valmistuvat mysrmään
työläiset, uuteen Ja mustempaan pe­tokseen
kuin v. 1914 petos.
Toinen kansainvälinen ja sosiali-petturit
yli maailman Jolta johtaa
"kansallisen" ja "teollisen" rauhan
aate, porvarillisen pasifismin aate.
Imperialismin apurien aate proletarl.
aatin tunnuksia vastaan taistelussa
kapitalismia vastaan. Toinen kan­sainvälinen
ja reformistit toisin sano­en
taistelevat Vapun todellista merki.
tystä vastaan.
Kansainvälisessä mitassa pääaslalli-dn
proletaarisen kansainvälisen t\m-nus
on taistelu sodanvaaraa vastaan
ja Neuvostoliiton puolesta, taistelu
Kansainliiton nin<ass& ylläpidettyä
imperialistista pimitystä, sekä pasifis-teja
vastaan. "Kotoisissa" piireissä eri
porvarinudssa, proletariaatin tulee ko­hottaa
taistelun tunnukset kapitalis­tista
ratslonallsointla vastaan, mikä
on kohdistettu työväenluokkaa vas.
taan. Ja työväenluokan vallankumo-ultselUsen
yhteisen rintaman puolesta
pääoman hyökkäystä vastaan.
Toinen kansainvälinen taistelee
kaikkia näitä työläisten keskeislm.
plä tunnuksia vastaan. Reformistit ja
toisen kansainvälisen petturit vielä l i ­säksi
kieltävät Vapunpäivän alkupe.
räisen vaatimuksen, kahdeksantun-nln
työpäivästä. Taistelua tämänkin
minimivaatimuksen, työväenluokan ai.
keellisimman vaatimuksen puolesta,
saboteerataan ja vaikeutetaan ammat-tiuniobyrokraattien
ja työläispetturi-en
taholta. Senjälkeen ktm soslali-patricotit
olivat saaneet WashIngto-nin
konferenssin pykäliin fraasin
kahdeksantuniiin työpäivää koskevana
ne kieltäytyvät taistelemasta sen puo­lesta.
Canadassa suurimmat tehtaat
ja teollisuudet työskentelevät 11 ja 12
tuntia päivässä. Vallankumouksellisten
työläisten tulee kohottaa tämän mini­mi-
vaatimuksen puolesta taistelu työ­väenluokan
eteen. ,
Vallankumouksellisen proletariaatin
tulee myöskin kohottaa Vapunpäivän
taistelutunnukseha omien rivien puh­distaminen
pet|^reista ja porvariston
apureista, luopureista ja opportunisista
reformisteista: "Alas reformisUt —
porvariston purit työväenriveistä".
Ainoastaan vääjäämätön taistelu pet­tureita
ja luopioita vastaan puhdistaa
työläisten rintaman ja kokoaa työ-väenjoukot
taisteluun imperialistista
sotaa ja kapitalistista ratsionalisointia
vastaan. Canadan työväenluokan tulee
rakentaa luja yhteinen rintama, vai.
lankumoukseUisen taistelun rintama
maailman taantumuksen hyökkäystä
vastaan.
Kootkaanune työläiset vallankumo'
nk«ellicen Vappujuhlan viettoon!
Kirj. MAGNUS RAEUS
Säin joukkoja,
joilla on tarmoa.
Näin • jouf:Jcoja,
joissa on kuntoa.
Heille tunnettu luokkansa
kamppailu on-
Heidät liittävi
toveruus'.unto.
Heidän aatteensa
sorretut ymmärtää.
Sille lämpeni
kärsivän rinta.
Sen hyväksi kalleinta
uhrata sai.
Veri, henki sille
monasti hinta.
Sen tunnukset:
veljeys, vapaus,
tasa-qrvo
ja oikeusturva,
joiden puolesta taistohon
innoin he iMy.
Joka taisto
on sortomme surma.
Värit lippujen
punaiset hulmahtelee.
Niiden loistetta
loiset ne pelkää.
He tietävät loppunsiz,
laiskurit nuo,
siksi vastahan
hurttansa entää.
He rcolcevät mahdin,
mi Icerääntyy
punalippunsa
rakkahan luokse,
kun Vappua juhlihin
työläiset käy.
On silmissä
taistelun loiste!
Tuossa miehiä.
korpien kätköistä.
Katso kaivanto-orjien
joukJiOon!
Kera tehtaalaisten
he astuvat.
Sama päämäärä —
pyrkimys voittoon!
•1
Nyt taaskin
ne voimat tarkastetaan,
joilla sortajat
vallasta syöstään.
Itse kansa kun kaiken
on valtias,
vasta silloin
se naultivi työstään.
Keskus..,.
KEHITYSSEUEAN
jota käj-tiin kahden yhtä raakojen ja saaliinhimoisten maitten ryhmän
välillä, sellaisena opportunismin pää- ja peruslajina oli sosialishovinismi,
se pn, ''isänraaanpuolustuksen" kannattaminen, joka sellaisessa sodassa
todellisuud^sa oli yhtä paljo kuin oman porvaristonsa ryöstöetujen suo-jeleminen.
Sodan jälkeen, rosvojen 'Kansainliiton' kannattaminen, kan­natus
välittömälle tai välilliselle liitolle oraan maansa porvariston kans-sa
vallankumouksellista proletariaattia ja *neuvosto'-liikettä vastaan:
por\arillisen kansanvallan ja porvarillisen parlamentarismin kannattami­nen
'neuvostovaltaa' vastaan, tuollaiset pääilmaisut on niillä sopimatto­milla
ja petollisilla myönnytyksillä, jotka yhteensä otettuina ovat nostat­taneet
vallankumoukselliselle proletaariaatille ja sen asialle turmiollisen
opportunismin."
Työläiset! Muodostukoon toukokuun ensimäisestä päivästä 1929 päivä,
jona kaikki työläiset, jotka kärsivät kapitalistisen riiston tutkainten pis­toista
ja ruoskien iskuista, käsittävät kehitty\'än imperialistisen sodan kau­hut,
inhoavat kapitalismin alaisen raadannan tappavaa ja sietämätöntä
yksitoikkoisuutta jä jotka uneksivat työläisten vapaudesta siinä maailmas­sa,
joka. bn tuleva, päättävät liittyä proletaarisen' taisteluarraeijan rivei­hin,
päättävät osaltaan edistää oman luokkansa taistelua lopullisen va­pautensa
saavuttamiseksi, päättävät viedä eteenpäin vapunpäivän kunniak­kaita
perintätapoja!
Liity Kommunistisen kansainvälisen riveihin! Liity Canadan kommu­nistipuolueeseen!
Jack MacDonald.
ohjelma- Ja keskustelukokoug pidet­tiin
tämänkuun 21 päivänä. TUaisuu-dessa
oU ohjelmaa Ja keskustelukysy­mys
väkijuoma-asiasta. Alustuksessa
esitettiin tilannetta missä suomalainen
työväestö elää väkljuomain suhteen,
niin paikallisesti kuin yleensä kokc
maata käyttäen. Se tUanne missä me
olemme (alustuksen mukaan), ei ole
suomalaiselle väestölle kunniaksi. Vä­kljuomain
käyttö on päässyt leviä­mään
jo naisten ja nuorten keskuu­teen
Ja se on todistamassa miten pal­jon
on saanut sysäystä alaspäin mei­dän
väkijuomista vapautumlsajätuk-semme.
El auta enään tyhjät päätök­sien
teot, vaan on ryhdyttävä työläis­joukkojen
yhteistoiminnan kautta tuo­hon
asiaan, sen tilanteen korjaamisek­si
jossa me nyt olemme. Ei voida e-nää
vaikenemisella katsella uusien uh­rien
Joutumista väkijuomien alaisiksi,
^vaan on koetettava kaikilla voimil­lamme
se estää. Työväen luokkasivis-tys
sitä ehdottomasti vaatii. Samoin
työväenUike, jos se tahtoo ajaa työ­läisjoukkojen
asiaa, on kiinnitettävä
huomionsa tuon paheen vastustami­seksi.
Keskustelu Joka oli kaikinpuolin
selvittävää väkijuomien seurauksien
syitä, toi Ilmi sen seikan, että peitte­lemättä
kuuluu jokaiselle työläiselle
kohdaltaan ruveta estämään mainitun
paheen käyttj^aistä. yiei«?ä ei oUut
tilaisuudessa niin paljon kuin olisi ol­lut
tarpeen, tai toivottavaa. Syy siihen
ehkä huono ilmoittaminen. Nuorempi
väki oU kokonaan pois. TUmär»laatul-set
tilaisuudet Jotkut katsoo aivan tar
peettomlksi, vaikka ne ovatkin monas­ti
hyvin arvokkaita ja opettavia. Ne
kehittää ihmisten ajatusta joukkokes-kustelun
kautta. Toivottavaa olisi, et­tä
tUalsuutta Järjestävät ottaisi hyvän
huomion näitten onnistximiseksi ja
työläiset vedettyä mukaan. Kaupun­gissa
nyt olevat meteätyöläiset toivoi
näitä tilaisuuksia järjestettävän use­ammin
kuin he ovat tulleet kaupun­kiin.
JOHAX RUÖTS.1LAINEN
joutui lähtemään Muskokan keuhko^
tautlsairaalaan. Hän oli vasta jonkun
kuukauden ollut työssä kaivaxmossa ja
menettänyt sieUä terveytensä. Ei nuo
kaivannot ole ihmiste? terveyden säi-
VÄHÄN HISTORIIKKIA
Akka- ja ukköjuhlista on enää muis­to
jälellä. Kertan taas arthurUalset
salvat kouraähtuhtuvasti kokea mitä
haittaa on haalin pienuudesta. Oikeas
taan täällä ei-voi mitään suurempaa
Juhlaa valmistaa muutoin kuin aja­tuksella,
että kiusaa Ihmisiä' mahdol­lisimman
tukalassa asernassa kolme
neljä tuntia Illassa. Huoneeseen, mihin
normaallsesti sopii noin sata henkeä,
siirvoutuu 400-^500 Ihmistä. Siellä olo
el ole enää juhlimista, mutta se on
välttämättömän rangaistuksen kärsi­mistä.
Jo menneissä akka- Ja ukko-juhUssakin
toimeenpaneva voima oli
valmistanut hyvän vaihtelevan oh­jelman,
juhlaj'lelsöä oU Porvoon ml-talla.
mukana. mutta jokainen mukana
olija hlenokseen kiroili tUan ahtaut­ta,
sietämätöntä kuumuutta ja tukah­duttavaa
ilmaa. Tämän tästä kuulee
Ihmisten mulsttittelevan, että miksi ei
heU alussa hommattu tilavampaa huo­netta.
— Niin miksi ei? Pitää ottaa
huomioon eri tilanteet.
Siksi vähän historUkkiä: V. 1903
kesäUä, silloiselle "Imatra-Uittoon"
kuuluvalle osastoUe vahnistul enshnäl-nen
talo. Talo oli tilavampi jä tarko-tustaan
vastaavampi nykyistä S. J.
osaston omistamaa taloa. Slvumeimen
sanoen tämän päiväiseen arthurilai-seen,
vallankumouksellisesti ajattele­vaan
suomalaiseen työläisryhmään
kuuluu huomattava osa ensimäisen ta­lon
pystyynpanUolta. Ne ovat pysyneet
mukana kalkissa niissä vaiheissa, min­kä
läpi vallankumouksellinen työväen­liike
on joutunut kulkemaan. Toimin­nasta
Dufferln kadun haalilla tulisi
mielenkiintoinen kertomus Jo yksis­tään,
mutta sivuuttakaamme se sillä
huomautuksella, että talo oU muuta­mien
vuosien kuluttua osottautunut
pieneksi. Seurauksena siitä oli, että
maaliskuussa v. 1910 olivat avajais­juhlat
nykyisessä "Työn temppelissä",
saman työläisryhmän yhteisien pon­nistuksien
tuloksena mitkä rakensivat
ensimäisen talon. Toiminta alkuaikoi-lymispaikkoja,
mutta monen täytyy
niissäkin oloissa elää, kim ei ole muu­takaan
mahdollisuutta itsensä elättä­miseksi.
Hyvin moni joutuu näistä
pohjoinen kaivannoista tuoa keuhko­taudin
uhriksL
na uudessa talossa muodostui jätti­läismäiseksi.
Silloin piti jokainen suo­malainen
kunnia-asianaan kuulua o-sastOon.
Jäsenistö muodostui aatteelli­sesti
hyvin kirjavaksi Ja kun toiminta
pääasiassa oli näyttelemistä ja tanssi­mista,
niin jäsenistön aatteellisen ta­son
selventäminen Jäi sivuasiaksi. Seu­rauksena
dli. että keinottelutarkotuk-sessa
tai muutoin Johtoasemaan pyrki­vät
yksilöt alkoivat ryhmätoiminnan,
kokosivat sakkia ympärilleen ja alkoi­vat
tappelun talon kontrollista. Sa­maan
aikaan tapahtuivat Yhdysval­loissa
ne kuuluisat keskipiirin repeä­mät,
jotka tuntuvasti vaikuttivat Port
Arthurin Työn Temppelin luisumiseen
vastavallankumouksellisten käsiin.
SlUoIset "SoslaUstln", nykyisen In-dustrialistin
kantaäidin, synnyttäjät a-
Icttlvat järjestelmäUisen S. S. osasto­jen
talojen valtauksen. Duluthista
lähetettiin poraajat eri paikkakun­nille
järjestämään valtausta. Valtaus-työ
alotettiin osastojen sisällä sekä ul­kona.
Koetettiin saada hajaannusta
sisällä Ja ulkoapäin herpaannuttaa y-leisön
kannatus. Port Arthurissa ne
onnistuivatkin täydellisesti. Täällä oU
kyllä hyvä maaperäkin. Useammat
työläisten liikkeet, kokemuksen puut­teen
tähden, olivat- kärsineet haaksi,
rikon, jäsenistö suurimmaksi osaksi,
"anna mennä" ajatuksiUa varustettu
ja talossa oli iso velka. Kaiken lisäksi
maailmansota herpaarmutti liike-elä­män
ja työt niin, että ^tuli pakokau­hua
muistuttava kaupungista poissiir-tyminen.
Vuosia kestäneen järjestel­mäUisen
hajotustyön tuloksena oU,
että Osaston tolniinta hupeni<oleinat-tomiin.
Jäsermiäärä putosi hyvin pie.
neen, Utamlen pito ei kannattanut.
Kun olosuhteet oUvat kehittyneet
määrättyyn pisteeseen tapahtui lopul­linen
talon anastus, AUekirjoittanut
muistaa hyvin sen kokouksen kim ny­kyiset
temppeUä kontroUeeraavat voi­mat
astuivat peräsimeen. SiUoisessa
kokouksessa sovittiin määrätjristä i l ­loista
kuussa mitä osasto saa käyttää
niin juhlasalia kuin multakin huonei­ta.
Ne päätökset piti tuUa pöytäkir­jaan
ja myöhemmällä piti tehdä kir­jallinen
sopimus. Osaston jäsenet luot-i
tivat lilan paljon ihrnisyyteen ja luo-l
vutti valtit anastajiUe ennenkuin sai
sopimuspaperit. Tuloksena oU, että o-sasto
ci saanut minkäänlaista nurkkaa
talosta käytettäväksi «Päinvastoin ne­kin
yksityiset jäsenet mitkä liittyivät
silloiseen OJB.n:n kannatusrenkaaseen,
haukkumalla haukuttiin sieltä ulos.
Kaupantekijäisiksi S. 8. osasto menetti
vielä noin^.OOO:u dollarin Irtaimiston,
joka ei missään muodossa oUut yhtey­dessä
talon luovutuksen kanssa.
Valtaus siis onistul täydellisesti, jos­ta
suuri ansio lankeaa slUoIselle Du.
luthista, lähetetylle temppelin rappu-rakUIe,
nykyään kuuluu olevan jossain
pikkupltnona työläisten piiskana. Mo­nia
muita oli mukana, mitkä tänä-pälvänä
ovat ulkona järjestyneiden
työläisten riveistä ja puskevat kai­kella
voimaUaan vanhanmaan valkoi­sen
halUtuksen silakkasllta-aatetta e-teenpäin.
Menetyksen jälkeen jälelle jääneet
henkilöt koettivat pitää toimintaa yllä
miten kuUoinkin sopi^ illtainatilai-suuksia
pantiin toimeen ympäristön o-sastojen
taloilla, joissa tUaisuuksIssa
oU Joukkojen kaimatus Jakamaton.
Vähitellen muodostui tilanne seUal-seksi,
että toimlntahuoneen saaminen
oU välttämätön. Ensin luonnollisesti
koetettiin paada sopimusta aikaan
temppeliUä toimintaan. Se meiltä kiel­lettiin.
El auttanut muu kuin ruveta
hommaamaan haaUa vaikkapa pie­nempääkin.
Nykyiseen taloon oli mah-doUisuus
päästä vähäUä alkuun, joten
silloinen pieni jäsenistö päätti yrit­tää
mennä eteenpäin pienen jnrityk-sen
kanssa. SUloinen tUanne el ollut
sopiva uskaltaa suuresti, monet pet­tymykset
myöskin karmustiyat varo­vaisuuteen,.
Jouluna V. 1923 olivat ava-jaisjuhlaUisuudet
pikkuhaalilla, niin
levän vallassa. Sopusoinnun saamaa^
jUle voisi pikemmin onnistua naitta­maan
TemppeUn johtajiston ja "turis­tit"
keskenään, ss yhtymä aatteeUi-sestikin
olisi luonnollisempi.
Uuden talon laittamisen puolesta
puhuvat Ölönel kiinteästi huomioon­otettavat
seikat. Nuorison vetäminen
joukkotcimimian ympärlUe, työväen
voimistelu- ja lurheUuUikkeen voimis­tuttaminen,
osaston jäsenistön ja
tänne siirtyvien suomalaisten työläis­ten
sivS.stystason kohottaminen ja
eiuaenkaikkea luokkaoppien selvittele­miseksi
on saatava entistä tilavampi
kokoontumispaikka. Kleltäniättä talo»
rakentaminen on uhrauksia vaativa,
entisten kokemuksien perusteeUa, tar­koin
harkittava teko. Mutta mahdoton
se ei ole, oikein suunniteltuna sen saa
taloudellisesti hyvin kannattamaan
itsensä. Jokainen, epäilijäkin, myön­tää
että osaston toiminnan vilkastu­misen
ja joukkojen kokoaminen järjes­töihin
voi vaan toteutua tilavamman
kokoushuoneen saamisella. Kun asian
toinen puoli, taloudeUinen karmatta-vaisuus
selvenee jokaiselle selviöksi,
siUoin ei tule enää sellaisia esteitä,
mitkä voisivat estää talon ylösnousua.
ALUE JUHLAT
S. J. viidennen alueen kesäjulilat pi­detään
22 ja 23- p. kesäkuuta. Nämä
juhlat tulevat muodostumaan alkuval-.
kuin sitä paikallisesti nimitetään, mistelulsta päättäen suurjuhliksi. To-
Mutta talo osottautul jo heti alussa veri Päiviö on lupautunut tekemään
pieneksi, joukot kuitenkin ovat kiitet­tävästi
oUeet mukana ja kärsineet e-pämukavuudet
Se on oUut parhain
todistus sUtä, että toiminta on ollut
oikeaan suuntaan menevää. Mutta tä-erikolsesti
sitä tilaisiuutta varten juh­larunon.
Nä3^1mäkilpailuihin on jo
ilmoittautunut kaksi näytelmäseuraa,
samota viestinjuoksuun kaksi joukku­etta.
KUpaiUaan aluekomitean lahjoit-mänpäivän
vaUankumouIcsellinen työ- tamasta kiertopalkinnosta. Kilpailtava
väenlilke on niin monihaaraista ja j matka on 800, 400 ja kaksi 200 «metrin
laajaa, että täälläkfii on mahdotonta j erää. Myöskin tuUaan järjestämään
enää pikkupaikoissa menestykseUlsestl} yleisurheilua miehiUe, pojlUe, naisiUe
toimia. Sentähden täällä oUaan uuden ja tytöiUe. Yleisurheilusta mahdol-talon
lalttamiskysymyksen edessä.
Uuden talon tekeminen S. J. osas­toUe
on välttämätöntä, jos ajatellaan
ollenkaan menä eteenpäin tääUu ole-vieri
ja tänne tulevien suomalaisten
työläisten kulttuurisessa kasvatustyös­sä
luokkamerkeissä. TääUä on kuulu­nut
kuiskeita, että voisi oUa mahdol­lista
ruveta toimimaan yhdessä temp­pelissä.
Se voisi oUa mahdollista kun
llsesti muodostuvat myöskin osastojen
väliset ottelut. Alueen osastojen nuo­ret
miehet ja naiset, alottakaa heti
keväästä harjotukset ja sitte omissa
juhlissa rikastuttakaa juhlaohjelmis-toa.
Musiikkipuolesta myöskin on
mainittava näin etukäteen, että Port
Arthurin osaston torvisoittokunta tu­lee
olemaan mukana. Kaikkien ympä­ristön
osastojen on avustettava Juhlia
on kysymyksessä temppelin kannatta-1 ohjelmaesityksIUä. ottamaUa osaa
jajoukko, mutta temppelissä toimivan kilpaUuiliin j.n.e. Juhlat tuUaan IH-joukon
johtajistoon nähden se tim-tuu
mahdottomalta. Johtajisto, joka
luovuttaa e.m. juhlasalin ennemmin
porvarifin vaaliagenttien ja kaikennä-tämään
vastedes määrättävällä pai­kalla.
Ulkona kaupungista ne tulee o-lemaan.
Paikan vaUtseminen riippuu
siitä minkä Osaston talon läheisyydes-koisien
kinttutaiteUjoiden käytettäväk- j sä on kunnollisempi urheUukenttä.
si, ennenkuin vuokraa salin osuustoi^ j Kaikessa tapauksessa kannattaa jo-minnalUsia
iltamia varten, ei missään j kaisen yksUön jo näin ajoissa ruveta
tapauksessa sopeutuisi toimimaan yh-p^almistautumaan sUtä varalta, että
dessä seUaisen joukon kanssa mikä' tapaa tuttavansa siellä juhlakentällä.
tunnustaa VenäjäUä työväenluokan o-l i — i .
Työväen urheilu
Suomen TUL:n johto sakki erottelee jo
seurojakin
Jo useampaan kertaan on lehdes­sämme
mainittu hiistä edesottamislsta
JoUla sosdem jX)UtikoItsiji|it haUit-sevat
Suomen TULissä, päästyään
valtaan tunnetun valtakirjärötöksen
avulla V. 1927 Uittokokouksessa; Nyt
on taasen liittokokous edes^ se pide­tään
ensi kesäkuim alussa Helsingis­sa,
ja niinoUen on käynnissä valmis­tautuminen
tähän kokoukseen. Sos-demit
valmistautuvat siihen taasen en-tiseUä
tunnetulla tavallaan. Siitä seu­raavassa
hiukan:
KaikiUe Uenee tuimettua, että viime
Uittokokouksen päätöksen mukaisesti
vahtaan edustajat tulevaan Uittoko-koukseen
pilrittäin. Eri pUreUiin kuu­luvat
seurat ovatkin ryhtyneet tar­mokkaasti
valmistautumaan Uittoko-kousta
varten, nimeämäUä taatusti
urheUulilkkeen yhtenäisyyden kannal­la
olevia urheiUjoita edustajaehdok-kaiksl,
välttääkseen viime edustaja^
kokouksessa ilmennsttä väki^-altapdU-;
tukkaa.
Nyt on ktiitenkin käynyt ilmi. että
sosdemit ovat lyöneet entisetkin en­nätyksensä
-väkivaltapoUtiikassaan.
Liitosta, on eroitettu useita kjTiuneni-ä
sieUaisia seuroja. Joiden jäsenistön
tiedetään oUeen mieUpiteUtääh urtiei-luUikkeen
yhtenäisyyden kannalla ja
Jotka oUvat asettaneet ehdokkaita liit­tokokoukseen.
Tällä vUmeisellä edesot-tamisellaan
tahtoo Uiton Johto turvata
itseUeen Mussolinin malliin vaiman e-nemmistön
liittokotouksessa. Liiton
sihteeriltä, Kostiaiselta, on tiedusteltu