Vapaus, September 14, 1927

              Sivu 4 Keskiviikkona, syysk. 14 pmä—Wed., Sept 14 No. 106
• y ^ y p ^ " ^ g jvallankumoukEelliset voinjat vain o l i herätettävä p a r -
Cenadan soomalai^en työväestön ainoa äänenkannattaja, [^''^"»"^^^en eri tilanteisiä Ja tietoisesti järjestyäkseen
Ilmestyy Sadburys;^, Ont., msanant&ina, keskiviikkona | k a m p p a i l u u n .—
J» perjantaina. T o i m i t t a j a t - ' ^*>'"^ August Bebel oli innokas saksafaiscn proletaa-
S. G. N E I L . T. y . C A R L S O N . R. P E H K O N E N , j risen naisliiklieen edustaja. Mutta Zetkin o l i alotleen
—: ~~~ ' : 'i tekijä Ja tunnuskuva. Hän osotti selvästi Ja ilmeisesti
« j^c^d^ f a s s ^ U f e J T ' ' ' Departmer^t, Ottawa, | ^^.^^^ ^.^^^^ välisen h e n k i e n eroavaisuuden.
~~~~—~r~ —============================= Toimittuaan ensin naisten s i v b t y s l i i t o s s a kolme vuot-
V A P A U S (Liberty) ' ^
mm mmm
IM a
1^7
sv
K a i k k i a l l a missä työväenliikettä
The only on»n of Finnish Worker8 in Canada. Pab-j ^ >;^'>'"'^t '"ton Jäsenet Zetkinin kehotuksesta Saksan j on alkanut ilmetä, on rinnakkaisesti
liäied in Sodbury, Önt., every Monday, Wedne8day}sos.-dem, puolueeseen, luopuen erikoisasemastaan. Täl-
Md F7":dav. ,. —jlöin kävi ilmi proletariaatin takapajuisiius naiskysy-
TILAUSHINNAT: (myksessä. Puolueessa o!i käytävä loputon määrä ka-
Cai-adaan yksi vk. $4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk.
f t C O j a yksi kk. 75c.
y/idysvaltoibin j a Suomeen, ykri vk. $5.50, puoli vk.
tacj ja kolme kk. $ j ^ 5 .
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotakset $1.00 k e r t a , $2.00 kaksi kertaa.
Avieliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmautosilmotukset 50e k e r t a , $1.00 3 kertaa.
ayntymäilmotukset $i.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
AvJoeroilmotukeet $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitosilmotukset $^.00 k e r t a . „ ,
Kuoleroanilmotukset $2.00 kerta, $50c liBumaksu
kiitoelacsceita tai muistovärsyltä.
Halutaantiedot j a osoteilrootukset 50c k e r t a , $1.00
t o l m c kertaa. . s
Tilapäisiini ottajien j a Dmotasakcnttuurien on, vaa-
{ittacesa, lähetettävä ilmotashinta etukäteen.
TilrfnksJH. j o i t a ei «earaa raha, el t u l l a Jäbettämään,
gaitsi agiamjcsten,_joilla_on takauksgt._
General advertising rate» 75c p e r c o l . incb. M i -
cdmora charge f o r single insertion 75c. The Vapaus
tf the beat advertising medium among the F i n n i sh
People i n Canada. . • ' • '
Maanantain lehteen aiottujen ilmotnsten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina j a
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä^
hakolta. Zetkin oii tällöinkin innokkain edelläkävijä.
Tämän jälkeen on naisliike kehittynyt tavattomassa
määrässä. Kaikissa ammateissa ja toimissa taistelevat
naiset yhtäläisestä palkasta Ja lyhennetystä työajasta.
Ammattiyhdistyksiin lukeutuu tuhansia naisia. Kehi­tys
Johti moncsli suuriin tappioihin Ja syviin pettymyk
siin. Työväenliike nousi Ja laski laineiden tavoin, hei­kot
ainekset suistuivat syrjään Ja sosialidemokraatti­sessa
puolueessa kristallisoituivat spartakuslaiset.
Zetkin esiintyi kaikkialla innpkkaimpana Ja kj-vyk-käimpänä
johtajattarena. Hänen nimestään tuli saksa­laisten
työläisnaisten kannustin. Hän uhmasi kaikkia
sodan vainoja. Hän täytti Joku aika sitten, kut^ muis-tettanee,
70 vuotta. Hänen nykyinen äänenkannatta­jansa
on ''Yhdenvertaisuuden" jälkeläinen: "Taisteli-
Jatar". — Työmies.
Vfipouden toimitus: Liberty Building, 33 Lorne Street.
Puhelin 53GW.
. s jv» elte milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan p er
•oonalHbella afmellä. «
J . V . K A N N A S T O , liikkeenhoitaja.'
Proletaarisen naisliikkeen tehtävän
osottaja — Clara Zetkiii
Proletaarisen naisliikkeen ^teoreettinen ja käytännöl­linen
erotlaminen porvarillisesta naisliikkeestä on oi-kecBtaan
Clara Zetkinin tekoa. Engels ja Rosa Luxem­burg
o\'al sanoneet, että Zetkinin suorittama naiskysy­myksen
teoreettinen muovailu on yksi harvoista itsenäi­sistä
luomuksista marxismin pohjalla, ja että hänen
teollaan on ennenkaikkea merkityksensä teoriaan ja
kSytäntöön sisäisen yhdistymisen kautta.
Vuoden 1890 vaiheillo, jolloin Clara Zetkin liittyi
saksalaiseen ja kansainväliseen proletaariseen nais-
Iiikl;csseen, oli tilanne sei(^inen, että sosialidemokra­tian
johtavat naiset kaikissa maissa toimivat puhtaasti
porvarillisten naisasianajajanaisten häntänä. Saksan­kin
proletaarisissa piireissä vallitsi monin paikoin sel­lainen
liäsitys, että naisten oli suurena sisarkuntana
. Mytävli taisteluaan katsomatta luokkaan, mihin lukeu-
•luivat.,
^ Kuinka kohtalokasta tämä oli, kävi ilmi ratkaisevaa
merkitystä oIe^'issa yhteiskunnallisissa ja poliittisissa
kysymyksissä, kuten esim. työläisnaissuojelus- ja nais-vaaIioikeuskys;('
myksissä. Niinpä oli vielä sos.-dem.
puolncpuiväin pöytäkirjassa - vuodelta 1890 seuraava
lisäys puolueohjelmaan:
"Vcatinius: Jokainen nöistyön rajolus mieslentyön
^ suhteen' raukeaa. Vaatimus lakimääräisestä palkasta
iniehiilc ja naisille raukeaa, koska sen toteuttaminen
johtaisi tödelHsutidessa naistyön vähennykseen."
' Siis vaatimus, joka vielä nytkin vastaa täysin porva-nilif.
cn naisliikkeen vaatimuksia.
Clara Zetkin johtaa naisten taistelun välttämältömyy-den
yhdenvertaisuudesta kapitalistisen talouden kehi-tyk.<;
t'>tä luokkataistelun osana vastakohtiana porvarilli­selle
naisliikkeelle, joka sukupuolten yhdenvertaisuutta
vaalienkaan vain taistelee väärän lipun alla omislavain,
cnian luokkanaa etuoikeuksien hy\'äksi.
Täniii ilnjcnee eritotenkin vaalimotesissa rajotelusla,
vnalkiikeiidcsta. naisten vaalioikeudesta, minkä edut
lankeavat por\'arillisillc puolueille, samalla kun anne­taan
ravintoa sosialidemokraattiselle harhaluulolle, et­tä
naisen poliittisen tasa-an'oisuuden katitta on Jo saa­vutettu
yhteiskunnallinen ihannetila, Ja että pn saavu­tetta
kaikki, mitä voittaan vapauden avulla hankkia.
Terävänäköisesti uudelleen arvioidessaan kaikkea tä­tä
osoilaa Clara Zetkin edelleen, mikä merkitys naisten
cikL'iii'5Uojcluksilla on miehiin nähden, heidän talou-dcIliucUc
ja poliittiselle asemalleen ja heidän vapaus-taistciullee
». -
SiUä naisien menestyksen suuruus -fi^^ saavutukset
uäillä aloilla vaikuttavat myös työnsuojelukseen ylei­seen
ju lyövät leimansa koko työväenluokan elintasoon.
Kysymysten selvittelylle on pohjaavaa merkil^'sta
Zetkinin esitys ja vaatimus^ että proletaaristen naisten
vaatimukset on taisteltava lapi koko proletariaatin
luokkavaatimuskamppailun yhteydessä. Sen vuoksi hyl­kää
hän jyrkästi por\arillisten naisten taktiikan vaati­mustensa
esittämisestä anomuksina, pyrkimyksen pääs­tä
eteenpäin rukoilujen tietä.
Lähtien tällaisista, s>'>-ästi luokkatietoisuuteen juur­tuneista
vastakohdista vaatii Zetkin selvää porvarillisen
ja proletaarisen naisliikkeen eroa sekä tekee työtä tä­män
h>n'äksi, mikä silloisten yhteiskunnallbten yhteis-iakien
vallitessa ei ollut helppoa ja vaati monia kokei­luja.
Tässä työssä suoritti myös varsin huomattavaa
osaa proletaarinen naislchti "Yhdenvertaisuus^'. Se
alkoi V. 1892 ilmestyä sos.-dem. aikakausjulkaisuna.
Jo ensi lehden julistuksessa tilaajille;? mika Julistus sa­malla
oli Jehden ohjelmana, lausjittiin seivästi liikkeen
erovälltämättömyys porvarillisesta naisliikkeestä, ja
proletaarinen naisliike yhdistettiin kokonaan proletaa­riseen
luokkatabteluun.
Zetkin ei lähtenyt siitä, etta proletaariset naiset olisi-vatnyljettyjen
luokkain häilyvin ja heikoin aines, vaan
siitä, etta he olivat yhteiskimtakerros, minkä yhteis­kunnallinen
ja talofivlellinen asemansa pakotti taiste­luun
kapitalistisia olosuhteita vastaan, kerros, missä
Huomioita ja huomautuksia
Seuraava "huomio" on Canadan puutavaratyöläisten
teollisuusliiton itäisen piirin "Metsätyöläinen"-julkai-sun,
Port Arthurissa, Ont., useita kuukausia sitten i l ­mestyneen
viidennen numeron eräästä Vapautta hyvin
läheisesti koskevasta kirjotuksesta:
"Ensikerran Amerikan suomalaisen työväenliikkeen
hi^oriassa tapahtui siten, että joku työväenlehdistä lä­hettää
suoranaista rahallista avustusta lakossa oleville
työläisille. Tunnustaa täytyy, että'tämä arvokas lah­jotus
herätti poistumattoman kiitollisuuden tunteen
Vapautta kohtaan lakossa olleiden metsämiesten kes­kuudessa.
Kun sanoma tästä lahjotuksesta luettiin
sähkösanoman muodos.«ä suurelle lakkolai^joukolle,
niin kyyneleet kihosivat useamman silmänurkkaan. Se
ei ollut ainoastaan rahamäärän suuruus, mikä tässä
vaikutti, mutta tieto siitä, että tässä taistellessa ei näi­den
työläisjoukkojen tarvitse olla yksin, vaan että he
tulevat saamaan aineellista ja moraalista tukea laa­joilta
canadalaisilta työläisjoukoilta, joiden lahjomat­tomana
äänenkannattajana Vapaus on.
"Tämä lahja, jota ei edes oltu osattu pyytää, kyllin
selvästi näytti, että eräältä taholta oli järjestelmälli­sesti
vääristelty ja valheteltu Vapauden suhdettai metsä-ja
kulkutyöläisiin nähden. Olisipa hyvä tietää minkä-tähdcn
Vapaus tämän lalijotuksen teki. Oliko Vapau­della
tässä ajettavanaan mitään erikoistarkotusta, vai
tapahtuiko se vain puhtaasta myötämielisyydestä suuria
paperiyhtymiä \astaan taistelevia melsätyöläisiä koh­taan.
Jos ottaa lukuun sen asenlan, missä metsätyöläi-set
a«uireksi osaksi ovat, niin Vapaus ei voinut odottaa
suurta tilaajamäärääkään näiltä työläisiltä, sillä heidän
työnsä laatu tekee lehden tilaamisen koko hankalaksi,
joten tässäkään tapauksessa ei voida miiuta sanoa kuin
että Vapdus tällä viidensadan dollarin lahjotuksella
totesi vain sen seikan, että se ön > kommunistinen lehti.
Joka tosikommunistisella tavalla pitää jokaisen työläis-ryhmän
taistelua omanaan.
« • «
. "Vapaus on kertakaikkiaan ainoa työväenlehti, joka
todistettavalla taialla on näyttänyt olevansa työväen
taisteluiden mukana, kävivät näitä taisteluja sitten met-sätyöläiset
tahi kuka tahansa.
"Meille kaikille on ^ u k s i , että Vapauden kaltaiset
lehdet tulevat leviämään ja saamaan työläisjoukkojen
kannatuksen ja sentähden onkin jokaisen kämppäkomi-tean
liuolciidittava, että Vapautta tulee menemään jo­kaiselle
Ontarion kämpälle."
•, * * « ,
VäpaiJs tulee edelleen parhaansa mukaan — ellei
orjttäin u.voin rahallisesti, niin kuitenkin jatkuvasti si­sällöllään
— avustamaan Canadan puutavaratyöläisteh
teoUisuusiiiltoa Canadan tuliansiin nousevan metsätyÖ-läisjoukon
valistamisessa ja järjestämisessä taisteluiliin
parempien palkkojen, lyhempien työpäivien ja siedct-tävämpien
olosahleidcn puolesta sekä ohjaamaan puu-tavaratyöläisiä
siihen kaikkien työläisten yhteiseen
luokkalaisteiuarnieiiaan, joka tulee hävittämään kapi­talismin
työläisten tasavallan perustamisen kautta.
herännyt kysymys työväen oman sa­nomalehden
perustamisesta. Voi­daan
sanoa, €ttä työväenjärjestöjen
t o i m i n t a j a työväen oma sanomaleh­t
i kuuluvat ehdottomasti yhteen. Ne
ovat yhtä lihaa, luuta j a verta.
Sielläkin, missä porvarillinen v a l -
k o t e r r o r i ei anna työväenjärjestöjen
j a -lehtien olla julkisina, ovat ne
olemassa käsikädessä salaisesti.
Maan-alaiset järjestöt j a maan-alai-sesti
painetut lehdet ovat kulkeneet
käsi-kädessä ja kulkevat edelleen­k
i n . Se on vaikeaa toimintaa, mutta
se on välttämätöntä. Todellisten
tietojen välittäjänä j a meidän joka­päiväisen
toimintamme yhdistäjänä
tulee meillä olla oma lehtemme.
Me olemmie täällä Canadassa aina­k
i n toistaiseksi siksi vapaissa oloissa,
että työväenlehdet voivat ilmestyä
j u l k i s e s t i . , Saamme kokolailla suo­raan
j a kaartelematta lausua mieli­piteemme
vallitsevaa |)orvärillista
järjestystä vastaan. Voimme lausna
protestimme imperialismin sotahul-l
u u t t a vastaan. Että äänemme kai­kuu
mahdollisimman kauaksi, t a r v i t ­semme
j u u r i lehden.
Lehtemme kautta pääsee jokaisen
työtätekevän ääni kuuluville, joka
haluaa pistää paperille mielipiteensä
j a selostaa olevia nurinkurisia oloja.
Työväenlehti ei ole mikään valmis
' b u l l a " , joka jostain ylhäältä käsin
käteemme työnnetään. Päinvastoin.
Se on ase meidän omass» 1>'ädessäm-me.
Luokkataistelun ase, jolla
taistelemme vallassaolioita vastaan.
Lehtemme välityksellä me taiste­lemme
vanhoillisten, pikkuporvaril­listen
käsitysten poistamiseksi työ­väen
j a farmarien laajojen masso­j
e n keskuudesta. Lehtemme kautta
voimme seurata poliittista, ammatil­l
i s t a , osuustoiminnallista, naisten,
nuorison, lasten j a yleensä koko työ*
väenliikkeen toimintaa.
Sjrrjäisimmältäkin. farmiseudulta
lehtemme kertoilee työtätekevän
;korkeammalle k c i a siivet kantavat, purafstuden SvTinytt~'n~-
jXykyään c n olemassa j o melko r u n - varaa, varsinkin paikalfc:^,
jsaasti, suomenkielelläkin, helppota- myksissä on usein tari
fiaisia kirjateoksia liikkeemme eri „ „ „ . .
jalcata, j o i t a voi menestyksellä k ä y t . _ ^ . ^ ^ ^ ^ ^ ' ^ kysymyksu
[tää lukukirjoina j a luetun pätkän
fjohdosta keslnistella- Sellaisia ovat,
lisämerkiksi, jokainen niistä viidestä
. I niteestä, j o t k a tähän mennessä ovat
kansankerroksen aherruksesta, v o i - j y ^ ^ ^ ^^^^j. kunnioitettavana alku-toista
j a vastomka.vmisis^. j^^^ ^^^^^ ^ ^ . ^ suunniteltuun
Ynä parempaan Parempaan p y - i ^ y - j - j ^ ^ ^ ^ tietokirjastoon. Niitä saa
nmme. Tama meidän suomal,a i.s t,e n työläist,e n aaCnaennak,d aann- vap. au,d en ^ asi„a„m«.T^ieu; m;^tl.:tza j a U- n,S.a„^;i^.s.M;iil4-t.Sa„ , natt, aj.a •V ,a paus', on saannolhsesti *\oin tomer. puoli ajasta kaytetta-a
i k a ajoittain edistynyt. Taloudel­l
i s i a taka-askeleita sen h i s t o r ia ei
tunne ollenkaan. J a sellaisia ei t o i ­vottavasti
sille koskaan tulekaan.
täin on, vieläpä lukai^i^-
ensi talvena täjtyy t,ab-c" ViJf^
telia ja tehdä seUaLia
j o t k a käytännössä •voidaaTtä'
t a a : Onko saatava r u n s a a t n ^ ^^
l i s t a v i a ohjelmatilaisauksia
puolisten, myöhäänke£tä%-'-en
s i en tilaUe? Onko mahdiiu^-^t^^
osuusliikkeen alkamiselle i^'^vC:tf
nalla? Onko taloudellinen " i S T ^
7>a-aisa
mien seuraamiseen. Annettakoon y h - ? } ' ° ^ ? Paikkakunnalla .,,ayua,.^,
den osaaottajan tehtäväksi, esim. Nuorisolutto-työ? Varhais=ucri-työ:
iLamafarjasto- ja lukutupa^oiS^"
ta? VaUstustyö voimisteluta
heiluseurassa? j.n.e. Usea-
Venäjän asioiden seuraaminen, toi- j
sen Canadan työläisten taloudellis-
N y t kun ensi kuun alusta lehtem-;^^^ liikkeiden. kolmanneUe Cana-me
tulee ilmestymään viisi kertaa
viikossa,- ryhtykäämme entistä suu­remmalla
tarmolla yhteistyöhön l e h -
dan valtiollisten liikkeiden, osuus­toiminnallisten,
K i i n a n asioiden. Y h ­dysvaltojen,
j.n.e., kokousten väli-temme
k a n s s a . ^ H a n k k i m a l l a V a p a u - Kukin" selostaa sitten alaan-deUe
uusia l u k i j o i t a Ilmoittajia a - l ^ kokouksessa j a sen johdosta k e s -
siamiehia, kirjeenvaihtajia j a k a i - , . ^,
kenlaisia avustajia, siten suoritamme
j u u r i sellaista työtä, josta tulee ole­maan
^ys}rviä tuloksia. E i ainoas-kustellaan.
Varmasti on seurauk­sena
selvemmän käsityksen saanti
tapahtumista, mitä ainoastaan yksi-taan
lehtHiikkeelle, vaan jokainen lukemaUa on saa-l
u k i j a , kirjeenvaihtaja j a i l m o i t t a j a . " " ^ . . S^^^P^'*^! on t a m a puoli tyos-tulee
olemaan osallinen lehtemme
kehityksestä.
Me olemme täällä paljoa edulli­semmassa
asemassa k u i n esim. Suo­men
työväenluokka, rakentaessaan
lehtiliikkeitään. Mutta sielläkin on
työväenlehdet viime vuosina nous­seet.
Ne ovat nousseet tuhkasta j a
sorakuopista. Niiden on o l l u t pak­ko,
nousta, kohoittamaan työväen
punalippu sanoissa j a teoissa.
Canadan Suomalaisen Järjestön
viimeinen edustajakokous päätti a-settaa
500 uuden tilaajan hankkimi­sen
jäsenistömme tehtäväksi, ensi
lokakuun alkuun mennessä. Tuo
määrä ei ole s u u r i , kun otamme huo­mioon
sen laajan ' siirtolaistulvan.
Joka meillä nykyään on Suomesta
h i l j a n saapuneet työläistoveritkin
tulee saada lehtemme lukijakuntaan
k u u l u v i k s i . Siten voimme heitä
parhaiten opastaa j a kehittää tuv
temaan tämän maan j a koko maail­man
luokkataistelua.
Ponnistakaamme jäljellä olevat
v i i k o t reippaasti uusien tilauksien
hankkitaiseksi, n i i n varmasti voimme
saada täyteen sen määrän, jonka
edustajakokous asetti. — T. N - C.
tä kiinnostavaa n i i l l e k i n , j o t k a eivät
ole vielä kauan mukana olleet. A l o ­j
a on osanottajille vaihdettava toi­sinaan,
ettei synny yksipuolisuutta.
Opiskeluryhmien toiminta täytyy
o l l a säännöllistä, mutta koska ön
paljon työläisiä, jotka eivät voi, t a i
tahdo ottaa säännöllisesti tällaiseen
työhön osaa, täytyy tämän toimin­nan
sivulla saada aikaan yleisiä kes­kustelutilaisuuksia.
Näihin tilaisuuk­s
i in tulee bpiskeluryhraäläisten val­mistaa
alustuksia yleistä mielenkiin­toa
herättävistä kysymyksistä ja
yleensä huolehtia niiden onnistumi­sesta,
varoen hajaannuksen j a e r i -
täkin k-ysymyksistä ovat ^-hi^ ^
teeltaan j a toiset taas kuuleva- i=
jestöjen käsittely- j a r a t k a i s i i p S ;
Palaan joihinkin niistä myöheoam.
Pääasia ön, että saamme valLn,..
toimintamme vilkkaaksi ensi talvi­na
j a että ryhdymme valmistuksija
h e t i . Rääkätty työläinen cn altk
luulemaan jokaista toiminnanlisä
myöskin lisärasitukseksi, mutta het­k
e n mukana oltuaan huomaakio
päinvastoin virkistyneensä, koskapa
ihixiineir ei n y t kerran ole peliö
mekaaninen työkone, kuten kenat
tahtoisivat työläisen olevan, vaan
on hänellä henkisiäkin mielitekoja,
omia mielitekojaan, kunhan ne he­rätetään
j a yhteisvoimin kehitetään
j a kootaan koko tyoTÄenluokaa laie-l
i t e o i k s i j a tahdoksi.
K a p i t a l i s t i kylläkin tekee meistä
etukumarassa laahustavia elukoita,
ellemme itse kykene tekemään Jt.
sestämme ihmisiä. luokkataUteLjoiu
ja voittajia!
Jalkamies.
aie HaDssai
Tämä Pohjolan lyhyt kesäkin on
kohta toas ollutta j a mennyttä j u h ­lineen,
urhejluineen, j a ulkoiliUa-tansseineen
ja kaikissa ^ työläisten
järjestöissä valmistaudutaan talvi­kauden
toimintaa varten. Talvinen
cjj^lmyys j a l u m i ajaa nimittäin suu­rimman
osan toimintaa seinien sisä­puolelle
j a saa se n i i n o l l en myöskin
suuresti toisellaisen luonteen. Niin
suuri merkitys kuin meidän lyhyel­lä
kesälläimme onkin, varsinkin ruu­miillisen
kuntoisuuden edistäjänä,
ei kesä kuitenkaan ole mikään k i i ­tollinen
vuodenaika varsinaisen
luokkävdjistustyön harjoittamiseille.
Talvikausi on siihen paljon sopi­vampi.
Kokoontuneena huoneen r a ­joitettuun
tilaan, suloisesti lämmit­tävän
uunin ympärille, on työläis­joukko
paljon halukkaampi syventy­mään
luokkataistelu-kysymyksiin,
kuin kesän auringonlämmön houku­tellessa
heidät \ihreille mäkirinteil­le.
Kutakin vuodenaikaa, samoin
kuin kaikiiia muitakin tilaisuuksia,
Meidän valistustoiminnassamme
ön muutenkin nousukauden merkit
huomattavissa; kaikkialla huoinaa
heräävää harrastusta. Tämä j a t a l ­vikauden
mahdollisuudet yhteenlas­kettuna,'
ennustaa meille toimeliasta
talvea valistus- j a samalla myöskin
järjestämistyössämme.
M u t t a ' parhaimmankin tilaisuuden
voi laiskuuksissaan päästää sivuit­seen.
" T i l ^ s u u d e l l a on otsalla tuk­ka,
mutta takapuoli\ päätä on k a l j u " ,
sanoi kerran eräs vanha järkeilijä.
Jos ei tuohon otsatukkaan tartu, on
vaikeata enää takaapäin pidättää t i ­laisuutta.
Jos mekin aiomme saada
j o t a k i n erikoista aikaan ensi talve­na,
on nyt jo kiireesti ryhdyttävä
valmistelutöihin. Ensialuksi on t u t ­kittava
mahdollisuudet j a sitten luo­tava
niiiä vastaavat suunnitelmat.
Jos suunnitelmat ovat onnistuneet,
n i i n itse tehtävä sujuu niinkuin i t ­sestään.
Suurenimilla paikoilla on väittä-
Eräs yhdysvaltalainen toverilehti kertoo, että toveri
Sulo Kokko, joka joku aika sitten joutui valkoisten kyt­täin
ilmiannon uhriksi, on nyt karkotettu Suomeen.
Aikaisenmiin ilmaisi töv. Kokko haluavansa päästä
Neuvostoliittoon, mutta hänet onkin nyt lähetetty Suo­meen,
missä hän saattaa joutua valkoisen vallan koston-uhriksi.
Toveri Kokko oli tunnettu erikoisen kykenevänä työ-
Iäisten urheilun edistäjänä ja toimitsijana. Tässä suh­teessa
on häneltä suuria ansioita Suomessakin. Olles­saan
Canadassa neljä vuolta sitten otti tov. Kokko m.m.
osaa Vapauden ilm^tyniispaikassa toimivan v,- ja u.-
seura Kisan perustamiseen, mbtä alkoi Canadan suo­malaisten
työläisten urheiluliikkeen viimeisin ja yhä
jatkuva nousukausi. ^
. * • . • • • • • •
"Tovcrilehtemme aivan oikein huomauttaa, että val­koiset
kiinnittivät kostonhalunsa tov. Kokkoon siitä
sy>'slä, että hän oli uuttera ja uhrautin^inen luokka-tietoinen
työläinen. Tällaisia työläisiä valkoiset aina
vihaavat ja vainoavat. Multa sellaisia rikoksellisia
kuin esim..suurmurhaaja Sippola, ne vaalivat ja koet­tavat
auttaa joutiunasta vastaamaan rikoksistaan sil­loinkin,
kun valkoisen vallan viranomaiset ovat pako­tetut
vaalimaan edesvqsluus^.- ^ ^^.4^ ; i&r-*-^
mättä saatava aikaan opiskeluryh-onkin
käytettävä etupäässä juuri sii-;'miä. Niitä ei yleensä ole n i i n v ä i -
hcn tarkoitukseen, johoii se parhai-jkca koota j a pitää toiminnassa kuin
soveltuu. I aluksi näyttää, ellei yritetä lentää j kä5n vähäisestä merkityksestä. E -
V a i k k a ^Suomen luokkasodasta ei
ole kulunut kun- yhdeksän vuotta,
on monessa suhteessa havaittavissa
sellaisia ilmiöitä, että työläisten t a ­holta
pyrftään unohtamaan tuon
katkeran taistelun suuret tappiot.
Suoraan sanoen on v i i m e vuosina
p y r i t t y liian paljon veljeilemään e-pämääräisten
' Suomesta saapunei­den
aineksien kanssa,,ottamatta sel­vää
henkilöiden entisyydestä. Jopa
eräissä tapauksissa järjestömme j ä ­senet
ovat avustaneet ellei suora­naisesti,
n i i n - ainakin välillisesti
muutamien suojeluskuntalaisiin kuu­l
u v i e n henkilöiden tänne saapumista.
Jokainen j o k a pitää silmänsä auki,
voi helposti nähdä sellaisia havain­t
o j a , että valkokaartilaisia aineksia
maleksii siellä täällä meidän järjes^
töjemme lähellä. Eikä heidän lä­hentelynsä
ole aina kaikkein viatto­minta
laatua. Meidän tulee muis­taa,
että vaikkakaan nykyisenä aika­na
ei ole mitään erikoista haittaa
heidän lähentelyistään, niin k r i i t i l -
lisempinä aikoina lurjuksfet voivat
tuottaa järjestöillemme yhtä j a tois­t
a haittaa. E i ole mikään salaisuus
se, että tässä maassa olevat valko-porvarit
ovat 'yhteistoiminnassa a-sianomaisten
nrkkijalaitosten kans­sa.
Se kuuluu jokaisen porvarival-t
i c n ohjelmaan, että " k a i k e n v a r a l ­t
a " luetteloidaan toimivat järjestö­j
en jäsenet, pidetään tilastoa mei­dän
toiminnastamme jne.
Toimintamme tietysti ei o l e m i ­tään
salaista. Mutta työväenluokan
moraalin kannalta katsottuna on r i ­kos,
jos emme pidä luokkarajoja
selvillä. Tietoomme on t u l l u t eräi­tä
tapauksia, jotka eivät ole n i i n -
räälle paikkakunnalle on hiljakkoia
avustettu saapumaan eräs aktiivinen
sudijeluskuntalainen keski-Saomesta,
Joskaan hänen avustajanaan ei ole
o l l u t suoranaisesti puolueemme jä­sen,
niin ainakin välillisesti. Vielä­pä
siinä määrin että ei ole sanailsr
kaan hiiskunut järjestyneille työli­sille
" t u l o k k a a n " henkilöllisyydestä,
vaan pikemminkin koettanut pitää
salassa suojeluskuntalaisen ilai tu­lemisen.
Eräissä toisissa tapauksissa on lii­an
helposti ryhdytty käyttämään
suojeluskuntalaisten keskaadessa
kasvatettuja musikaalisia vDimia
meidän . työväenjärjestöjenime toi­meenpanemissa
huvitilaisuuksisja
y.m.s. J a jokapäiväisessä kanssakäy­misessä
Suomesta tulleiden aineksiea
kanssa e i oteta lähemmin sel'/yyttä, ;
millainen henkilö on. Luetetaan tai
vallisesti siihen, jos henkilöllä on
kämppämiehen raitainen villapaita
yllään j a metsämiehen kengät i^lss-sa,
niin sellainen henkilö on kelroUi- •
nen proletaari keskuuteemme.
A s i a ei kuitenkaan sillä tavalla :
ole. Tässäkin suhteessa voimme o-:;
soittaa esimerkin. Viima viikolla
l u i k e r t e l i SudburjTi suom2!aise!Ia >
h a a l i l l a kolmessa eri huvitilaisuudes-sa
henkilö, jonka hsti ensi silmäyk-v^
sellä saattoi tuntea epämääräiseni i
o l i o k s i . Hän e i saapunut varsinai­sesti
huvihupneeseen, vaan norkoili
ovella, kysellen ovimieheltä vapcata
pääsyä juhlasaliin. Kun kysyttiin,
eikö hänellä de rahaa ostaakseen ,
sisäänpääsylipun, lausui .h:i" :i
rahaa hänellä kyllä on kyiÄkS!.^
" m u t t a . periaatteellisista sjlrj:' « ;
halua • ostaa koskaan pää-v-iiyP^a
työväen ; .iltamiin. Mutta öa-mmm
i fiSiliiMlSlllill
Puolueen I^eskuudessa toimineen oppositlcn pyrkimyksille pantu-luja
e«te
Trotskj- j a Zinovjev osoittivat, töön kaikessa ankaruudessaan.
e;ttä heidän antainansa lupaukset
tarkoittivat vain t a k t i l l i s t a manöö­veriä,
johon he olivat menneet puo­luetta
pettääkseen.
Näin oli tilanne kärjistjmyt N L K -
P :n keskuudessa sellaiseksi, että
puolueen yhtenäisyyden vuoksi ei
opposition tominnan voitu antaa p i ­demmälle
jatkua. Puolueen Plenu-missa,
joka kesti heinäk—29 p:stä
elok. 9 p:ään, käsiteltiin muiden
tärkeiden kysymysten ohella laa­j
a s t i myöskin opposition asia. Siel­lä
sen j o h t a j l l a o l i viimeinen t i l a i ­suus
asiansa selittämiseen j a perään­tymiseen.
Plenumi otti sen kannan,
että ellei oppostio peräänny aske­leistaan
j a lopeta ryhmätoimintaan--
sa, tulee sen j o h t a j a t eroitettavaksi
puolueesta j a Kominternistä. Tässä
suhteessa oli puolueen, johdolla t a ­kanaan
tov. L e n i n i n eläessä, puo­lueen
kymmenennessä edustajako­kouksessa
hyväksytty päätöslausel­ma
puolueen yhtenäisyydestä. N y t
tuli~ kysymykseen, joudutaanko ti^o
päätöslauselma panemaan • täytän-
K u i t e n k i n on K K : n puhemiehistö,
tahtoen antaa oppositsionin johta­j
i l l e mahdoUsuuden korjata virheen­sä
j a luopua rikoksistaan puoluetta
vastaan, rajoittunut esittämään
Trotskyn j a Sinovjevn eroittamista
puoTueen K K : s t a.
J a vielä lisäksi on K K : n j a K K -
K :n yhteisistunto, tehdäkseen oppo­sitsionin
johtajille mahdolliseksi
ulospääsyn umpikujastansa j a h e l -
pottaaltseen rauhan asiaa puoluees­sa,
tehnyt viime yrityksen säilyttää
töv-. Trotski j a ; Sinovjev KK:ssa,
esittäen heidän hyväksyttäväkseen
joukon alkeellisia ehtoja, jptka ovat
tykkänään pakollisia bolshevistisen
puolueen jäsenille, välttämättömiä
puolueen rauhan takia, nimittäin:
1) kieltäytyä tappiota toivovasta
T r o t s k i n teoriasta sodan vaaran
edessä (Trotskin teesit . Clemen-ceau'sta),
asettua ehdottomasti ja
verukkeettomasti puolustamaan so­s
i a l i s t i s t a ' isämnaatamme imperialis­m
i l t a j a tuomita oppositsionflainen
parjaus puolueen- ja neuvostojoh-tä.
2) Luopua ha jöituspoli t i l k a s ta
Kominternissa, tuomita Kominter­nista
eroitettujen Maslovin j a R u th
Fisohsrjn puolue, katkaista kaikki
suhteet tämän leninisminvastaisen
hajoituspuolaeen kanssa j a toteut­taa
kaikki Kommunistisen Internat-sionalen
päätökset.
3) Luopua hajoituspolitiikasta
N L K P r t a vastaan, tuomita toisen
puolueen perustamisyritykset, . h a ­j
o i t t a a ryhmänsä, sitoutua täyttä-mään>
kaikki puolueen j a sen^kes-kuskomitean
- päätökset.
Huolimatta : P l e n n m i n yhteisistun­non
^ myönnytyksistä j a näitten e h ­tojen
alkeellisuudesta, kieltäytyivät
oppositsionin johtajat kuitenkin h y ­väksymästä
näitä ehtoja. Vasta sea
jälkeen k u n Plenumi o l i pakoitettu
ottamaan p.1ätöslauselman pohjaksi
kysymyksen tov. Sinovjevin ja
T r o t s k i n eroittamisesta puolueen
K K r s t a , — vasta tämän jälkeen kat­soi
oppositsioni välttämättömäksi
perääntyä, luopua eräistä virheis­tään
j a peruskohdissaan suostua,
v a i k k a k i n ehdollisesti, Plenumin esi­tykseen,
antaen asianomaisen " s e l i -
t y k s e n " .
Tähän Jkatsoen päättää Plenumi
ottaa keskustelusta pois kysymyksen
tov. Sinovjevin j a T r o t s k i n eroitta-misesta
puolueen K K - s t a j a antaa
heHIe ankaran varoituksen j a muis-tntnksen.
Plenumi kateoo, etta tämä Tratkki
ton-ime tennidorilaisesta kehitykses-jvoi olla jonain asK.^ieer.a r-ur.ac
saavuttamiseen pv.o.Iusess2. J ^ " ' ^ ' : ^'
k i n on Plenumi kaukana stiiz &
tulisesta, että se pitr.isi oppositsio­n
i n "selitystä" riittävänä isi>^:.
mikä turvaisi välttämättömän T-n-hau
puolueessa. Kuitenkin cn
numilla- täysi syy inerkitä tyväyty^ ^
sellä, että , ^
1) ' Oppositsioni oli "seli^^V ;
sään" pakoitettu luopumaan zseisa
virheistään j a horjumisistaan W , ;
myksessä Neuvostoliiton '
dan luonteesta maahanhycldaysa ,
vastaan j a Neuvostoliiton ^^^^H
jpasta- puolustamisesta i m p ^ i i i ^ >
vastaan, huolimatta siitä, ^^^l°r^^^'
positsionir haluamatta tuomita T r o ^j
k i n puolittain tappiotatoivcva ^ „
sejä Clemenceausta, jättää
pohjan tuleville mahdollisille h^t^^
n i i s i l l e en ehdottoman Neuvc5tcii.v |
puolustamisen suhteen. .
2) Oppositsioni osoittactc:
vansa pakoitettu luopumaan pu^!^:s
vastaisesta parjauksesta F^ ° ' ^4
johdon muka t e r m i d o r i l a i s s s t a ^ ^ |
tyksestä. huolimatta siitä, ;
veruke puolueen t e r m i d o n l a^
t a u k s i a vastaan maassa ^ |
' e l u n m u k a ^ t t ä m ä t t o m y y d ^^
tää oppositsionille pohjan
siä varten edefleenkm ^ ^ " ^ .^
vastaan tällä l i n j a l l a . ^ .
, 3 ) Oppositsioni osoittaato^^
vansa P^koitdtta J u o p i ^ - ^ ^ |
kyllä muodollisesti, ^ .
^ y k s i s t ä l e n i n i s m m v a s U ^ 5
bans-Mnslovin faajoitusiytof=