Vapaus, May 28, 1930

              1930 Keskiviikkona, toukok. ^ pnä—Wed., May 28
L H A Ä
S U O M E E y
lomeD Mrldiar'
jn Dollarista
Iheiyskiäut:
-He ?20.00, 60.
^0.00-$49.99. 80c
550.00—579.99 ^ 38
sistä §80.00-*100.00
aisella seuraavaltÄ a l ­ta
dollarilta-
$500.00 j«
iktta »umman «uuruu-a
«Iähetyk«UtB ovat l i
3.50 lähetykseltä.
,ha* o»tet»*n. Korss
i Smksta- .
Bctykset osotteella:
APAUS,
SUDBURY. Oat.
lUuejä myydään,
•JMO piiettiasioUa
Ku-je Beaver
Lakelta
j ottavat ranavälitylt-oyöskin:
mTREAL BRANCB
St Antoine St.,
•ntrea], Que.
VAPAUS
RTHUR BRANCB
I Bay Street,
Arthur, OntarK,
10 KIVINEN
and Lake. Ont.
)HN VUORI
Porcupine, OD .
£S HAAPANEN,
ppa, Timmins, Ont.
HN fFIRTA,
w Ave., Toronto, Ont
IVID HEUN,
innilla Keski-Ontarloote
iljon huonommassa ase-ihin
Ja palkkoihin näh-suusllikkeltten
työläiset,
caloitten, etenkin nllt-sivät
ole vielä voineet
uttajia yksityisistä ruo-
Naisliitto pitämässään kokouk­sessa,
päätti toimeenpanna näytös-ja
tanssi-iltaman ensi sunauntai-iltana
eli kesäk. ensimäinen päivä.
Kappale kuulua olevan hyvin seik­kaperäinen,
joten se siitä. Muu­ten
on suotta siitä ollenkaan pu­huakaan,
sillä tällä kertaa se jää
vaan sivuseikaksi, ajattelimme ni­mittäin
asettaa"tanssimusiikin etu-tilalle
vaihtelun vuoksi. Sitä var­ten
me tilasimme oikein kaupun­gista
musikailtiiv mieliksenne voin
sen teille sanoakin että se on
Martinpelto, joka täällä sitten
soittaa. , Hänen tahdillaan kuuluu
olevan hyvä menekki, ja voin sen
omasta kokemuksestani sanoa, et­tä
hän kun oli täällä talvella soit­tamassa,
niin monta päivää oli jäl­keen
päin jalkasuonet kii>eät, vaik­ka
penkillä istuin ja kuuntelin
vain, joten kehoitan taas kaikkia
saapumaan näihin naisten toimeen­panemiin
illanviettoihin. Heittä­kää
arkiset huolenne syrjään ja
viettäkää hauska ilta yhteisessä
seurassa.
Naisliittoomme yhtyi yksi uusi
jäsenkin, mutta vielä on tilaa, itul-kaa
vaan kaikki naiset, niin nuo­ret
kuin vanhatkin. Paremmin
meille tämän järjestelmän nurin-kurisuus
selviää kun on useampi
pää keskustelemassa.
Meillä oli samassa kokouksessa
myöskin keskustelukysymys itsekas­vatuksesta.
Keskustelimme siitä
pitkän aikaa, mutta silti jätimmt!
vielä seuraavaan kokoukseen jat­kamista
varten.
Eipä sitten muuta kuin raudan
lujaa taistelutarmoa kaikille väsy-neille
raatajille. Toivoo Lempi
Mutta sen sijaan jaatettiin kon­gressin
tyoöhjehnaan liittää Cana­dan
viljayhtymän raportti, jossa se­lostetaan-
sen yhtymän suhdetta k u ­luttajien
osuustoinalntaliikkeeseen.
Yleensä sihteeristön raportti osot-
0 sen. että kaikki Osuustoimintalii-ton
johtavat eUmet (taantumukselli­set,
joihin raportissa vain kiinnite­tään
huomiota) oUvat seuranneet
porvariston vutottamaa
länneet sellaiset ehdotukset, joiden
OSUUSTOIMINTA
Taantumus kansainvä­lisessä
osuustoi­mintaliikkeessä
Kansainvälisen Osuustoimlntalii-ton
international Co-operative A l -
liance) keskuskomitean ylimääräinen
kokous, joka pidettiin Leipzigissä
maaliskuun 2S—28 p., oli kutsuttu
ut7u'muutiJLir^teke^ tarkoituksella tehdä^alkuval-mistuksia
Kansainvälisen Osuustol-mintaliiton
13:sta kongressiin, joka
pidetään Vienissä ensi elokuussa.
Neuvostoliiton ösuustöimintälilkkeeri
edustaijat, jotka ottivat osaa keskus,
komitean kokoukseen, tekivät ehdo­tuksen
kahden tärkeän kysymyksen
atolatyöläisten oloihin,
t teettää töitä naimisis-siten
että heidän mie-lan
ruuan. Se on nuor-työolojen
polkemista ja
!llu osutisliikkeisiin. O-on
kaikkialla työläisten
Ne on tehneet; suuria
yöläisten oloihin, jotka
kauppa- ja ravintola-mukaa
kuin osuusliik-uu,
tapahtuu myös pa-jläisten
oloihin. Ei ole
issään huonomminkaan
isuusliikkeessä tarkoitus,
kään aikoina riistetään
fötä, joskin joutuu r a -
'joissakm asioissa, kun
!liike muuttaa taloudel-loja.
Luonnollisesti on
rkinnassa ollut virheitä
puolia. Meidän osuus-palvelijoissa
on löyty-lielisyyttä
ostajUle, E i -
myöskään ole ottaneet
«n asiaan osaa niin-inut.
Työpaikka ei heil-vaankaan
asiaan estee-
1 se joskus on toisilla
On myös senlaatuista
pan työläisissä, että e l -
sanoa olevansa työläis-a
työssä. Tarvitaan e-isymmärrystä
joukkojen
1 kanssa, joka on tässä
m»ykses.sä. Olisi toivot-toisin
ajattelevat tässä
lusuisivat ajatuksiaan,
attaa keskustella j a h a -
nenettelytapa. — Jäsen.
mukaan osuustoimintaliike olisi osal­listunut
työväenliikkeeseen. Samoin
keskuskomitean kokouksessa hylättiin
(kalkki neuvostoed.Ustajien fcdistys-mleliset
ehdotukset.
Esimerkiksi Saksan osuustoiminta­liikkeen
taannuttajat ovat pyrkhieet
enemmän j a enemmän yhteistohnip-^
taan trustien kanssa, m.m. Ham.
burin Tukkukauppayhdistyksen ja
Scheuerin yhtymän kanssa, vaikka
niiden tarkoituksena on viljan ja
muiden tarveaineiden hinnan korot­taminen
kuluttajille.
Nenvostoedustajien lausunto Kan"
saäivälisen Osuustolmlntaliiton
työstä
"Tukholman kongressin jälkeen on
Kansainvälinen Osuustoimintaliitto
systemaattisesti hylännyt kaikki
Neuvostoliiton osuustoimintaliikkeen
taholta esitetyt ehdotukset, jotka on
tähdätty seuraaviin:
1) Vilkastuttaa R. D. L : n toi­mintasi.
'
2) Lakkauttaa yhteistoiminta K a n -
salnlljton kanssa.
3) Tehostaa taistelua Imperialis­tista
sodanvaaraa vastaan.
4) Avustaa työttömiä ja lakossa
olevia työläisiä.
5) Taistella elintarpeiden hinto­jen
korotusta j a köyhän kansan ve­rotusta
vastaan, sekä järjestää kiin­teä
yhteistoiminta proletariaatin
vallankumouksellisten järjestöjen
kanssa.
B. D. L : n sihteeristön raportissa
el edes mainittu näistä ehdotuksista,
joita on tehty Neuvostoliiton osuus- I
toimintaliikkeiden sekä muiden m a i - ,
den vasemmisto-osuustolmintaUikkei-den
taholta.
Vasemmistolaisten päätöslauselma­ehdotuksia
Neuvostoedustajat sekä muiden
maiden vasemmistoedustajat ovat
laatineet kansainväliselle osuustoi-nilntakongressille
seuraavat j^äätös-lauselmaehdotukset:
"Osuustoiminta ja sodanvaara
"Osiin«tfHm'n<!»»Mfcfc«^" suhde työttö­miin
Ja lakassa 'oleviin työläisiin
"Kuluttajien csuustolmlntallikkees-sä
el voida unhottaa sitä seikkaa
'että nykyhien kapitalistinen valhe
johtaa nopein askelin työläisjoukot
entistä kurjempaan taloudelliseen
asemaan.
Kärjistyvän kapitalistisen talous-
Qsuustöi- ^seurauksena työttömyys on
mintasuuntaa". K a i k k i kansalliset jä! l^^äntj-nyt ennen kuulumattomaan
fcansamväUset orgaanit oUvat hy- määrään. Nyt jo on työttömiä 20
mUjoonaa ja niiden perheet lukuun
otettuna on 70 miljoonaa ihmistä
vailla elämänmahdollisuuksla. Sa­manaikaisesti
vielä teollisuudessa
olevien työläisten eliimämnahdolli-suudet
j a olosuhteet huononevat Jou­tuin.
Kaikissa kapitalistisissa mais­sa-
on parhaillaan käynnissä työläis­ten
palkkojen edelleen polkeminen
ja samanaikaisesti lisätään verotaak­kaa
y.m. rasituksia työtätekevälle
väestölle. Yleensä työnantajien k i -
ristyshyökkäys työläisiä kohtaan
kärjistyy kaikissa muodoissa; työ­läisten
.'asema kurjistuu jatkuvasti
ja työttömyysvakuutus on osittain
tai kokonaan lakkautettu työnanta­jien,
sosialidemokraattien ja refor­mististen
ammattibyrokraattien y h -
teishyökkäyksen tuloksena.
"Kongressi, samalla kun painostaa
sitä seikkaa, että osuustoimintaliik­keen
on suhtauduttava työväestön
edun mukaisesti nykyiseen tilantee­seen,
velvoittaa se kalkkia osuustoi­mintaliikkeitä
ja orgaaneja:
, a) Järjestämään systemaattisen
työttömien ja lakossa olevien työ-jläisten
avustustyön, luovuttamalla
siihen tarkoitukseen ylijäämistä Ja
keräämällä, sekä luopumaan kalkista
niistä menettelytavoista, joiden a-vulla
avustetaan tavalla tai toisella
kapitalisteja tai niiden laitoksia.
b) Luovuttamaan työttömille työ-lälsUle
elintarpeita, joko ilmaiseksi
tai mahdollisimman alhaisella hin­nalla
ja myöntämään luottoa työt-tömyysajollla,
c) Perustamaan ravintoloita jois­ta
työttömät saavat ruokaannoksla
mahdollisimman halvalla tai ihnal-iseksl.
d) Antamaan kalkki mahdollinen
avustus lakossa j a työnsulussa ole­ville
työläisille, mutta erikoisesti
niille, jotka eivät saa avustusta
unioilta.
e) Olemaan kiuiteässä yhteistoi­minnassa
työttömien järjestöjen Ja
lakkokomlteoiden kanssa, avustaen
k a l k i l l a keinoUla niiden työskente­lyä.
f) Harjoittamaan boikottia lakon
ja työnsulun alaisina olevien liikkei­den
tuotteita kohtaan."
matkalla. Heti tapahtuman jäl­keen
heräsi viranomaisissa epä-luuU.
ja, ettei tämä kaksoiskuolenia
ollut pelkkä tapaturma, minkä
vuok.-i nimismies Leskinen kiels'
ruuuiiiden hautaamisen.
S i t t t i i toimitti piirilääkäri Fors
sei ruumiiden lääkintälaillisen tut
kimuksen j a huomasi tällöin vaina
jissa väkivallan merkkejä. Myö
hemrniii pidätettiin vainajien vei
Sulho epäiltynä veljiensä kuole
mantuottamukseen. Jatketussa ai
kukuulustelussa pidätetty kuiten
kin kielsi syylli.syytensä.
Veljekset ovat jo kymmenkun
nan vuotta olleet orpoja. Nuo
remnial veljet asuivac kotitalos
saan, unitta pidätetty vanhin vei
Sulho, joka i)ari vuotta sitten my
talo-osuutensa nuoremmille, asu
vuokralaisena lähitalossa. Kuulus
teluja jatketaan edelleen.
Kuluvan vuoden laivaukseen la
pahtuiuet .sahatavaramyynnit nou
sivat huhtikuun loppuun mennes
sä 500.000 .standarttiin. Tass;
määrästä on myyty Englantiir
180,000 stand., Hollantiin 81,000
Saksaan 56,000, Ranskaan 50,000
Belgiaan 40,000, Tanskaan 35,000
Espanjaan 18,000, muihin Europai
maihin 10,000 j a ulkoeurooppalai
s i in maihin 30,000 stand.
Viime vuoden vastaavaan ai
kaan verraten ovat myynnit supis
tuneet 160,000 standarilla; huo
mittava on, että ennen tehtyjer
päätösten mukaan jäji kuluvana
vuonna laivattavien puutavarain
määrä tuntuvasti pienemmäks
k u i n viime vuonna.
klandLake
»tytöt ja ukot vSeraUevat
aleella " K u n poika n a l -
nnustakaapas silloin It-iUe
jok'ikinen ken vain
*enee, kappale on siksi
» 2itä pitäisi jättää ke­r
m a t t a , siinä on kalk-ippaleeseen
vaan voi so-sen
nähnyt parisen "ker-ole
poLs vieläkään, sfllä
pääsin "laikkimaan".
Mjenhan suutareilla Ja
oa ollut kaunaa toisU-
*a sitä ole maltettu jäfc-
Iftäkaän kappaleesta. J a
aeidan vielä pitäisi kas­aa
yksissä neuvohi. niin
liittämiseksi kansainvälisen kongres­sin
työohjelmaan:
1) Että osuustoimintaliike avus­taa
työttömiä j a lakossa sekä sulus­sa
olevia työläisiä.
2) Että osuustoimintaliike taiste­lee
imperialistista sotaa vastaan.
Molemmat kysymykset hylättiin
keskuskomitestti istunnossa. Myöskin
näiden kysymysten ehdottaminen
merkitsi sitä, että Neuvostoliiton
osuustoimintaliikkeen edustajat pää­t
e t t i in sivuuttaa kansainvälisen kon­gressin
työvaliokunnasta. Neuvos­toliiton
edustaijat vetosivat Osuus-toimintalUton
sääntöihin, osottaen,
että sääntöpykälä 24 oikeuttaa esit­tämään
kysymykset suoraan kongres­sille.
Samoin neuvostoedustÄjlen ehdo­tus,
koskien yhteistoiminfaa vallan-kumoukselUsten
työväenjärjestdjen
kanssa Ja taistelua trusteja sekä
kartelleja vastaan, tuli hyljätyksi
keskuskomitean Istunnossa. Mutta
sen sijaan hyväksyttiin itävaltalaL
sen Rennerin ehdotus että Kansain-mtto
yhdessä kapitalististen halli­tusten
kanssa "kontrtllöl trustit Ja
muut välikädet". Asia esitettihi
Kansainliiton "rauhankonferenssille".
^n. jopas siinä on kat­eutta
mieheksi he pojan
f tavat ja vieläpä hom-anelle
aviosCppanankln.
^ kyllä ammathniehet
»a parastaan. Mutta sel-öitakin.
Pekkakm koet-
' ^laijaa. vaikka, ei se
^ ole niin hääviä kun
l hänelle antanut lelvo-lahjoja
siinä H-
_ Mutta seMn sel­a
a n ei Pekkakaan a l -
.jaa. Kappale on kyBä-
»näytöksessä, mutta silti
^ Pitkä, sillä Välinä
f « ö vaihtoa. Siis jokal-snnnuntaina,
kat-
^ » k e r t a a nähnyt^
joka pidettiin samanaikaisesti, mut­ta
i ^ t t y i saamatta mitään aikaan.
Ehdotus, että kansainväliseen kon­gressiin
voivat osallistua, eivät ai­noastaan
kansalliset edustajat, vaan
myöskin yksityiset, samoin hylättiin,
koska ehdotuksen tekivät neuvosto-edustajat,
Taantmnaksellinen iyöohjelma
. Nykyisen suunnitelman mi&aan
Vienissä pidettävän kansainvälisen
osuustoimintakongressin työohjelma
on seuraava:
1) Rochdalelainen osuustoiminta,
suunta Ja nykyinen luottomyyntijar-jestelmä.
Alustaa Klepzig, saksalai­nen.
2) Raaka-aineiden väUtyksen 'jär­jestäminen,
rahastamlskysymys ja
osuustoiminnan itsenäisyys. Alusta^^
ADen, englantilahien.
3) Ranskalaisen, edustajiston pää­töslauselma,
kcsklen Rochdalen o-suustoimintaperiaatfaelta
Ja niiden
käytäntöön sovittamista.
4) Itävaltalaisen Rennerin i^ä-töslauselma,
koskien "taistelua trus­teja
Ja yleensä välikäsiä vastaan"
(joka "taistelu" tapahtuisi Kansain­liiton
ja kapitalististen hallitusten
avulla).
ei liiäiiiHa mitään
Keskoskcmiitean kokouks^sa myös­kin
esitettiin Osunstcrimintäliiton
sihteeristön raportti, mutta siinä ei
mainittu mitään Neuvostoliiton
osttustcfiminnasta. Neuvostoedusta­jat
-vaativat. eltS. raportti <m siinä
"Kiihtyvä täloudeUinen kriisi k a ­pitalistisissa
maissa j a imperialistis­ten
voimien taistelu markkinoista ja
siirtomaista merkitse imperialistisen
sodan lähentymistä j a hyökkäystä
NeuvostoUittoa vastaan. v
"Kongressi haluaa kiinnittää maa­i
l m a n työtätekevän väestön huo­miota
viime maailmansotaan, joka
syöksi työtätekevän ihmiskunnan
osan kurjuuteen Ja äärimmäisiin
kärsimyksiin. Työtätekevä väestö
maksoi imperialistisen sodan, jossa
murhattiin 10 miljoonaa ihmistä
ja jossa yU 20 miljoonaa joutui raa­jarikoksi,
kärsimään puutetta ja
kiurjuutta. Vieläpä rauhansopimuk­sen
jälkeen pakotettiin Keski-Eu-ropan
maiden työläiset maksamaan
imperialistisen teurastuksen aiheut­tamat
kulungit.
"Ainoassaan yhdistämällä voi­mansa
taisteluun imperialistista so­taa
vastaan j a Neuvostoliiton puo­lesta,
voi työväestö estää- teuras­tuksen.
Joka on jo suunniteltu, ja
Joka tulee olemaan monin verroin
tuhoisampi kum v.v. 1914—19f8
maailmansota.
"Kansainliiton 'aserajoifcuskonfe-renssi',
jonka järjestivät imperia­listien
agentit, mukana sosialidemo­kraatit,
j a Joka hylkäsi Neuvostolii­ton
todelliset raulianehdot, tarjosi
pätevän todistuksen siität että kapi­talistien
'aserajoitushommilla' 4>yri-
SUOMESTA f
Huolestuttava tilanne
Pohjois-Suomessa
Pohjois-Suomen, etenkin rajaseu­dun,
väestö elää varsin ahtaissa o-lolssa.
Se on kapitalismin riiston ja
puristuksen alaisuudessa velkaantu­nut.
Sen asemaa huonontavat epä­edulliset
luonnonsuhteet. Miltei jo­kavuotiset
kadot ahdistavat pohjo­lan
talonpoikaa. Työttömyyskirous
on kuluneen talven aikana paina­nut
raskaasti työläisiä j a pientalon-poikia.
Jälleen saapuu pohJois-Suomesta
viestejä, jotka kertovat asujamiston
ahtaasta asemasta. Monissa pohjols-
Amerikalainen Yhdys­valtain
ja Englan­nin
välisestä
kilpailusta
Jotenkin samoihin aikoihin kuin
t u l i todetuksi Lontoossa koossa oi/
leen merivarustusten vähentämls-konfcrenssin
täydellinen epäonnis­tuminen,^
julkaisi muuan amerlka-lalnen
kirjailija Ludvell Denny kir­j
an nimellä "Amerikka valtaa E u ­roopan".
Jo kirjan kolmannella si­vulla
sanoo tekijä: "Sota Amerikan
j a , Iso-Britanian välillä on paljon
suuremmassa määrässä mahdollinen
k u i n minkään muiden maiden välil­lä.
Tämä el merkitse, — sanoo te­kijä
varovaisesti — että sota on
kiertämätön, mutta se merkitsee,
että syyt. Jotka Johtivat muihin so­t
i i n , mutta erityisesti sotaan Eng­lantia
vastaan, ilmenevät nyt erig-
Icntilais-amerlkalaisissa suhteissa
hyvin terävässä muodossa". Vähän
myöhemmin sanoo hän; "Maailmas­sa
ei ole tilaa kahdelle niin suurelle
keskenään taistelevalle valtakunnain'
le kuin ovat Iso-Brltania ja Y h ­dysvallat.
Joko Englanti tulee tun­nustamaan
Yhdy.svaltain Johdon
rauhallisesti, tai se joutuu veristen
tapausten eteen. Ne ehdot, jotka
antoivat Englannillj; voiman, aihe
uitavat nyt .sen heikkouden. Sen
maantieteellinen eristyneisyys kuu
luu jo menneisyyteen". Kirjansa lo
pussa julistaa tekijä suurieleisesti
"Me olimme joskus britanialalnen
siirtomaa, mutta Brltania tulee mei­dän
siirtomaaksemme cnnenkiiin .se
tuhoutuu, eikä vain nimellisesti
vaan asiallisesti. Koneet tuottivat
Iso-Britanlalle maailmanvallan, nyt
ja Englannille 30.1 pros. niiden sille
maksamatta olevistn sotaveloista.
Näiden kahden maan keskinäi­sen
kilpailun kohteista esittää k l r -
js^llija ensinnäkin kUpatlun maail­man
raaka-ainelähtelstä. Siinä ou
Englaxmilla vielä toistaiseksi etu­matka.
Hyödyllisistä kivennäisistä,
jolta^ lasketaan 28 hallitsee EiiglantI
21 ' ja Yhdysvallat vain 6. Mutta
alistakin on esim. Englannin osuus
illlen tuotannossa alentunut 1313—
.925 85 prosentista 75:een, samoin
akklraudim tuotannosta 13 prosen­tista
9:ään. Amerikka hallitsee k u ­parin
(78 pros.> j a sinkin (45 pros.)
"uotantoa. Englanti sensijaan nik-
:elin ja tinan tuotantoa. Viime-nainitun
suhteen on Amerika, k u i ­tenkin
valtaamalla Bolivian tlna-tentat
murtanut iiskettäin Englan-lin
ylivallan, joka johti englanti-ais-
amerikkalaisen tinatrustin pe-
.•ustamLseen. Maailman gummltuo-annosta
oli Englannilla vielä v.
.922 hallussaan 77 pros. mutta a-
.Tierikkalaisten gummi-istutusten Ja
:rinäisten valtausten kautta on Eng.
annin osuus sen jälkeen vähenty-i
lyt puoleen. Erityisessä luvussa kä­sittelee
tekijä myöskin näiden k a h -
len maan kilpailua maailman öljy-ähteistä,
jossa taistelussa vaaka on
tallistunut huomattavasti Amerikan
puolelle. Se on tapahtunut suureksi
jsaksi Neuvostoliitosta saadun öljyn
ivulla, joka on tehnyt Amerikalle
mahdolliseksi ahdistaa Englantia
Intian öljymarkkinoilla. Amerikan
voittoon kemiallisen teollisuuden
lialla on teklän mukaan valkutta-aut
myöskin Amerikan liitto Säk­iän
kanssa.
Dennyn kirja osoittaa siis. että
Amerikka ja Englanti esihityvät
päävastustajina maailman Imperia­lismin
keskinäisessä taistelussa. Se.
osoittaa, miten suunnattomassa
määrässä näiden kahden maan yä-iset
ristiriidat voivat kasvaa. Mut­ta
sen sijaan pyrkii se olemaan
huomaamatta niitä sLsäisiä rlstirii-toja,
jotka Amerikalla on tällä te-
Icljän niin suurin eteln kuvaamalla
la kuvittelemalla voiton tiellä. Pa-ralllaan
Jatkuva Amerikan kapita­lismin
pula on vakaa muistutus sen
tien ohdakkeisuudesta ja epävar­muudesta.
Ne ristiriidat tulevat k u ­kistamaan
amerikkalaisen kapitalLs-minkUi
sosialismin eduksi ennen­kuin
se on ehtinyt saavuttaa sen
runollijain Ihannoiman ja ennus­taman
yksinvallan maailman talou­dessa.
1 S U O M E E N
Suomen kunnissa vallitsee ankara _
karjanrehun puute. E l ole riittävästi ahtavat "paremmat koneet Yhdys-ellntarpeita
ihmlsiUekään. Näin on
asianlaita m.m. Kuusamossa j a T a i ­valkoskella.
Rehunpuube johtuu siltä, että U r
seissa pitäjissä jäi viime kesäinen
heinäsato noin puoleen siitä, mitä
edellisenä kesänä saatiin. Syystal­vesta
ja vieläpä pitkin talveakin
vallinneen kelirikon vuoksi ei saatu
vedettyä heiniä kotiin n.s. t a k a n i i -
tylltä. Jollaisia pohJois-Suomen hei­näniityt
huomattavalta osalta ovat.
valloille vallan maailman ja Eng­lannin
y l i " .
Suuria sanojansa todistelee Kir­joittaja
sUlä, että Amerikka on tul­lut
yhä rikkaammaksi sen sijaan
kuin Englanti on pysynyt palkallaan
tai suorastaan taantunut. Tekijän
mukaan Amerikan rikastuminen ei
johdu sodasta. Sen sotakustannuk-seL
tekivät 35 m i l j . dollaria ja kan-sallistulot,
jotka V. 1913 olivat 34
miljardia olivat 1923 mennessä alen-
Kosoaontu itsitmankeinl la.h einistä ehtivät ^^^^^^ ^m^^rdin dollariin. Sen
tään vain pettämään työläisjoukko­ja
kiihkeän sotavarustelim aikana.
"Näitä tosiseikkoja sihnällä pitäen
kongressi päättää:
1) Kutsua kaikki Osuustoimintani- ^j^^ pakoitettuja laskemaan eläi-ton
edustajat pois Kansainliiton or- laitumelle. Tilannetta paljon
gaaneista — koska Kansainliitto oh
imperialistinen järjestö, imperialis­tisen
sodan varustellja — j a kieltäy­tyy
osallistumasta mihinkään K a n -
sainUiton tai sen orgaanien konfe­rensseihin.
2) Katkaisee kaikki .suhteensa
Kansainliiton j a kapitalististen hal­litusten
kanssa, asettaen työväen-jjuokan
edut osuustoimintaliikkeen
Xierustaksi.
"Kongressi velvoittaa OsuustoL
mintalliton orgaaneja huolehtimaan:
a) Että kalkissa osuustoimintako-kouksissa
j a osuustoimintajulkaisuis-sa
käydään kamppailua yhä kiihty­vää
imperialistista varustauttunista
vastaan ja liittämällä miljoonat o-suustoimintallikkeen
jäsenet talste-
Itnm imperialistista sotaa vastaan.
rikastuminen on johtunut siitä, että ^^^..^^^^Ll^^^t^^lL^^^ kapitalismi on sodan jälkeen
^^^^^^^ käyttää hyväkseen maan
.suunnattomia luonnonrikkauksia pa­rempien
koneiden avulla yksinker-taLstuttanut,
standartisoSnut j a kes
^ X w . - 1. v „ kiitänyt tuotannon. Kun Amerikan
pahentaa se ettei «e"nkon vuoksi laskettiin v. 1922
mossa huolestuttava. Karjanrehuista
on huutava puute koko pitäjässä.
Kerrotaan, että Suolljärvellä olisi
3«_ J
320 miljaardiksi dollariksj, niin _ka
ho.u se 1929 mennessä jo 481 mil-jaardiin.
Englannin kansallLsomai-suas
laskettiin 1929 vain 120 mil-voida
etelästä päin kuljettaa rehua.
Maantie on paikotellen aivan sula,
mutta, toisin paikoin on vielä lunta
n i i n paljon, etteivät autot pääse j
liikennöimään. ^ ^ ja ardiksL Englannin vienti on svt-
Paltei P""^^2hfvm?;iri^^^^^^ laskenut 5 prosentilla, mut-
Ihkenteen pysähtyminen ail^^eutte^^^^^ Amerikan noassut 48 prasentilla.
^^!fi'?„.i!?!^l^t. ^ omissa Siirtomaissa ale-nee
sen osuus kaupassa, mutta Y h -
dy.=.valtaln osuus siellä kasvaa. E r i ­ön
ruisjauhoja myytävänä enää vain
Oulun Osuuskaupan myymälässä.
Sieltäkin voidaan jauhoja mjrydä
rajoitetussa määrässä. Niinjrä. jo
erään viikon lopulla annettiin jau- \
hoja ainoastaan 5 kiloa kullekin os- i
tajalle. Tämä osoittaa, että tilanne
on todella vakava.
Vallinneesta poikkeuksellisen lau­hasta
talvesta huolimatta viivästy­nyt
kesän tulo on aiheuttanut mu!-
b) tekemään kasvatustyötä o s u u s - i ^ ^ ^ j^j^^^^^^ Hmolfetaan, että m.
snbteessa täydemuttäTfi. nmtta ko­kous
hylkäsi senkin ehdotuksen.
toimintaliikkeen työläisjäsenten kes­kuudessa,
että )3& sodan julistettua
ovat valmiita taistelemaan kapita­listeja
vastaan.
c) Kieltämään kaiken aineellisen
avustuksen sota{Ht>pagandan hyväk­si
Ja avustamaa:n kaikilla mahdolli-
^Ua keinoQla impcrialistivastaista
työtä. *
d) MobilisoLtnaan kaikki osuustoi­mintaliikkeen
voimat vastustamaan
Neuvostoliittovastaisia hyökkäys-suonnitelmia
ja saartotoiroenpiteitä,
sekä kaikilla, keinoilla valmistautu­maan
Neuvostoliiton puolustukseen.
m. uittotöitä ei ole vielä monessa,
kaan paikkaa voitu aloittaa. Mitä
se merkitsee t5'öIäIsiUe. jotka ovat
tylsessä luvussa esittelee Denny, m i ­ten
Amerikkalainen pääoma on val­ita
maassa koko maailman. ESiglan-t
nin ulkomaankauppa on passiivinen,
mutta yhdysvaltain aktiivinen. To-
.sin edellisen ulosviedyt pääomat (n.
20 mii jaardia doID^ovat suuremma)
kuin Yhdysvaltain aS miljaardia).
mutta jälkimäinen lisää niitä vuo­sittain
1,100 miljoonalla ja Englanti
vain 700 miljoonalla dollarilla "Neu-voTiantajan"
nimellisenä kontrollee-iraa
Amerikka useiden valtakuntien
koko pitkän talven työttömyyden i i.„ , »x„^ . , i » , f „ „ » f . , v ^(
t r « ^ . ^ ^ < , t , « , „ « ~ . « T i « „ « . ^ •'•sha-aslolta Ja asettaa diktaattorei-kans-
sa kamppailleet, sen ymmärtää; „ •*, . , , ,„ c-^,
inVf\\r\fn -Samalla ]£um antaa lahioja. Sel-
^ hal^iista mainitaan Machado Kubal-il2.
Leguia Perussa, Bomo Haitissa,
•Pll?ud8ki l»uolassa, Horthy Unkaris-isa
ja Mussoliini Italiassa, Denny
KAKSOISVELJESMURHA
K A L A J O E L LA
Kauhajoella hukkuivat nuoret ;j^««*telce, että Amerikaa kuvataan
ialollisenpojat Toivo ja Paavo .Sil-äicksikfn "Schylockiksi" rahne ko.
ta-ifättila myöhään huhtikuun laVTorMtiknxi Shakespieren näytehnäs-päivän
iltana ollessaan täysikäisen isän se on antanut Ranskalle an-veljen-
sä Sulhon kanssa kalastu.«5-j teeksi 60.3 pros. Italialle 80.2 pros.
Vaikeudet Suomen
puutavaran myyn-
^nissä
Suomalaisten ammattilehtien mu-kaan
menee puutavara tänä vuonna
hyvin hxfmosti kaupaksi. Varsin­kin
päuost&ja Englanti on hyvin
vastahakoinen kauppojen tekoon.
Kalkkebi parhaita lajeja on Jonkun
verran kyselty aikaisempaa laivaus­ta
varten, mutta kesäkuun lopun Ja
heinäkuun laivausta varten ei ole
juuri ollenkaan kysyntää. Pienten
ja keskikokoisten sahojen on miltei
mahdoton saada kauppoja. Ostajat
täydentävät vain vanhoja varasto-jaan.
Sikäli kuin kauppoja on voi­tu
tehdä, on .se ollut mahdollLsta
vain hyvin alhaisilla hinnoilla. H y ­vänä
hintana pidetään Jo 12.10 dol­laria
standartilta 7 tuumia mutta
•iltakin on miltei mahdoton .saada.
Ranskasta ja Saksasta on saatu
hiukan parempia hintoja, mutta sin­nekin
on voitu myydä vain jolta­kin
harvoja lajeja Ja pieniä mää­riä.
Kokonaan lamassa ovat Hol­lannin
Ja Belgian markkinat. Kalk­i
n vältetään odottavan Neuvo.'»-
tolilton tarjouksia.
ATLANNIN PURJEHDUKSU
LIVERPOOLIIN
Kesäk. C! Heinäk. 4 DUCHESS OF BEDPOllD
Kesäk. 13! Heinäk. 12 DUCHESS OP YORK
Kesäk. 14 .; MONTCALM
Kesäk. 201 Klok. 14 DUCHESS OP ATHOLL
Kosäk. 271 Heinäk. 23 DUCHESS OF RICHMOND
Heinäk. 18 MINNEDOSA
CHERBOURGIIN—SOUTHAMPTONIIN
Kesäk. 4! Kesäk. 25 EMPRESS OF FRANCE
Kesuk. 11! Heinäk. 2 MELITA
Kesäk. 18! Heinäk. U EMPRESS OF SCOTLAND
»Kesäk. 19 MONTBOSE
Kesuk. 21 EMPRESS OP JAPAN
Kesäk. 26! Heiniik. 24 MONTCLARE
•Heinäk. 3 METAGAMA
Heinäk. 51 Elok. 7 MONTCALM
•^Heinäk. 18 DUCHESS OP ATHOL
•Ei poikkea Cherbourgissa.
BELFASTnN-~GLASGOWIIN
Kesäk. 6 DUCHESS OP BEDFORD
»Kesäk. . l i i Heinäk. 2 MELITA
••Kosuk. 131 Heiniik. 12 DUCHESS OF YOHK
Kesiik. 14 MONTCALM
Kcsiik. 211 Heinäk. 18 MINNEDOSA
Ke-säk. 27 DUCHESS OF RICHMOND
•Ei käy Belfastissa.
* * E i käy Glasgowis8a.
HAMPURGIIN
Ke.suk. 26
Heinäk. 5
Heinäk. 24 MONTCLARE
Elok. 7 MONTCALM
ANTW£RPI1N
Kesiik. 19! Heinäk. 17 MONTBOSE
Heinuk. 3 METAGAMA
HAVREEN—LONDONIIN
•Kesäk. 1»! Heinäk. 17 MONTBOSE
•Heinuk. 3 METAGAMA
•Heinäk. 18 DUCHESS OF ATHOLL
•Ei poikkea Londonissa.
Yhteys Hullifita Suoneen joka keskiviikko .
Lähempiä tietoia hinnoista sckil purjehduksista halutcssanne IdSäntyldi
kenen tahansa Canadian Pacifm Laivayhtiön asiamiehen puoleen tai C. H. ,
VVhite, District Passenger Agent, North Bay, Ont.
Ganadian Pacific
J . W. AHLQVIST, Box 69, Sudbury, Oot. « t .^
Haluteaaanne lähettää rahaa omoisillenne Europaan, tebkU lUfltfi
Canadian Pacific Expressin väUtyksellä.
Gerald A. Foot
PALOVAKUUTUKSIA, KIINTEIMISTÖ- JA
KIINNITYSLAINOJA
Hyvä tonttivalikoima, valo, vesi Bokä likaviemUrit. Hinta
f300 — helpoilla ehdoilla. .
Kiiykiiä katsomasta kotien rakennussuunnit«ImumiD«»
GERALD A. FOOT
PUHELIN 936 — MACKEY BLOCK — SUDBURYy ONT.
I
Pääomat keskittyvät
Saksalaiset lehdet kertovat, että
Hamburg Amerikan Linjan Ja Nord-deutscher
Lloydin välillä jonkun a l ­kaa
käydyt, neuvottelut ovat nyt
johtaneet 50 vuodeksi tehtyyn .sopi­mukseen
1) tonniston pariteetista,
2) yhteisistä aikataulQLsta, 3) agen­tuurin
yhdlstämi.';estä Ja 4) laivain
rakentamisesta. Näin yhtyneen
kahden .suurliikkeen pääomat oli­vat
kummallakin noin 160 milj.
Rmk. llamburgln linjan laivojen
Miksi leikkausta?
Umpisuoli, sappikivi, vatsa- tai
maksavaivoille. "Hepatola" on pa­rantanut
tuhansia ihmisiä, kautta
Canadan, viimeisen 20 vuoden ai­kana.
Pyytäkää selostuskirjasinta.
Hinta ?0.76 postilähetyksenä.
Mrs. Geo. S. Almas,
Box 1073—12,
Saskatoon, Sask.
COTIHOIDON A V U l X A t E R V E Y .
TEENI SUOMENKIELI­SILLÄ
OHJEILLANI
luonnollloeo rarliilo]3r|nUli9l
Malta;iarann„u« (nuiilolcuuri> . -l»
Ka«lai, l U i r i i - J« He«>eIinarook«lW«rt«lml 1 ^
P»o»toi)Or»puut — ' S a !
TielevlllDen *«Iparuiaas 'i n..•.MB-Torontolaisten
huom!
Suomalainen suuitariliike on avat­tu
69 Duncan Street, joka jatkuu
McCaul Streetistä etelään, ala­puolelta
Queen Streetin. Työ teh­dään
hyvin ja kohtuulHseJla hin­nalla.
S. Nurmi
69 Duncan St., Toronto, Ont.
" O l k a a huoleti", virkkoi johtaja,
'ilmatieteelliseltä laitokselta i l -
arvo on 279 Ja Lloydin 242 mmAr, ^
„ , , , tulee valht.semaan seuraavien pai-
Koko tonniston yhteinen arvo la.5- ^.^ Varmuuden vuoksi
ketaan n. 600 milj. Emk, K u n ot­taa
huomioon myös näiden kahden
LuoDDollIorD suliupBolIeliiiitS
•lallun)
(•IM* too*
Ntiftcn tiitlnclinuudit
TM
IM
Miefarn J« naifeo «aicapaoUaeil kfluaeatt'
tyiauSh ~ "
Ven<rrrf«!» UmJiI J« nJideo aaitt' paruou*
t>v*l . , - i.. JÄ
neumaiinpun, Yiltäo }a .iDflueoUD panasns 1 4 »
Umpitoudin (kov«D TtlMo) fttftaumiueu lilO
Y.m., ».in. \ ••
Huom. YHDEN DOttAKIN MAKSUSTA tm-utaan
kaikkiin aalraid» kyairarkaila. Kyniy.
kaarakkcMea arults (iolta läheteUita - prrdetde»
ai) itrimtetUa "ptraoonalfohtaUi»" Boilo-ObJ*!'
u . Tilatkaa oaoItteelUt
DR. KOSKPS H E A L T H SERVICE.
Box 1198, San Francisco, Calil.
vien aikana.
kävin juuri lähtöni edellä laitok-
^ ^^...^ sella tiedustamassa j a Kiellä vakuu-suuryhtion
hallitsemat .sivuyhtiöt t^.ttiin, että ei tule «atamaan .seu
niin hallitsevat «amat miehet nyt
tämän uuden yhtymLjcn kautta
2,560,000 regisfceri tonnin .suuruLst»
laivastoa, mikä on maailman suu­rin
alallaan'.
NASTOLAN MIEHEN "ILMA­PUNTARI"
.Seuraava to.sitapaus käsittelee
sitä Btikkaa, että ilmatieteelliset
aitok.set eivät vieläkään ole var-
*in-luotettavja, mitä tulee tulevien
laiden ennuÄtamiseen. .Johtaja
K :11a oli tiedoasa neljän päivän ke­säloma
ja oli ajan määrääminen,
milloin hän haluai.si sen pitää, hä­nen
vallas.saan.
Niinpä hän kerran sattui huo­maamaan
Helsincrin meteoroloogri-
?en laitoksen tiedoituksen sanoma-ehde.^
sä, minkä mukaan sei/raavien
neljän päivän aikana piti vallita mi­tä
ihanimman .<;ään. Kiireesti hän
kokosi matkavarosteenBa ja alkoi
matkansa kohti Na.<toIaa, jossa
hän oli .suunnitellut lomansa viet­tää.
Matkan viimeisen osan hän
joutui suorittamaan hevoskyydillä.
Muutamia kilometrejä matkustet­tua
sanoi kyytimies pian rupeavan
satamaan.
raavien päivien aikana."
Muutamia kilometrejä mentyä
rupe.si sataa ropistamaan taivaan
täydeltä. Johtaja oli sekä kiuku.<5-
tunut että hämmästynyt. Ajuril­taan
hän kumminkin kysyi, että
mi.stä tämä tie.^i etukäteen sanoa/
että sade oli tulos.sa. "Siitä kun
kärpäset pyrkivät lähentelemään
hevosen takapuolta", selitti kyyti­mies.
Johtaja, vietettyään kurjan lo­man,
heti Helsinkiin palattuaan
kiiruhti meteoroloogiselle laitoksel­le
ja saatuaan ilmancnnustajat
käsiinsä julisti: "Te lupasitte au­ringonpaistetta
neljäksi päiväksi
ja saatiinkin sadetta. Nyt minä
tiedän, että te laitteinenne ette
tiedä mitään ilmanennustamisesta
siihen nähden kun Nastolan mies
kuskipukilla istuessaan voi sanoa
milloin tulee poutaa, milloin sa­detta."
* • « '
PERINNXISTX
— Ihmeellistä, ettei luutnantilla
ole partaa! Isällännehän oli val­tava
parrankasvu.
— Niinpä kyM! Mutta tässä suh-tces.
sa olenkin 4ullut äitiini!
Labeiie Ik Co.
Puhelin 777
Sudbiiiy,^^^^^^^ O
E^LuDdi
Parhaat mojakat sekiL kahvit
saatavana aamusta vaThain i l ­taan
myöhään.
ENNI KOSKmEN
SUDBURY^ ONT.
Dr. S. {.Miller
HAMMASLXXKXRI
Spesialisti
tekohampaiden Ja ketttmaijen lai>
tossa sel^ sStatyi^alaala
Acme apteekin^ . ~
' Cedar ja' Durhai]r'^tnA^^^V^^
p.- O.:Box. ^m^^^r^-^i^mS^t