Vapaus, May 28, 1930

              Sivu 2 Keskiviikkona, toukok. 28 pmä—Wed., May 28 No. 125 —
7 A P A U S Taistelu kuumenee luokkätaistelurintamilla
. .. VAPAUS VJhttr) • „ ^ ^
~ M l k « Faat Offk* Diyurtacst. Ottnra. aa K C M U I cUaa
talaaa thm SueetiUi.
»Mltnaili V a H M . B « s f», ^dbaxy. Oat.
i .Samaan aikaan kun kapilalistis-i
\aUioi(l»;n väliset risliriidal
\ klirji-lvväL taloudellinMi pula
^ ^ i a l i » r « t Kortiorf 10». — TouaJta» 536W. — KWj.k*uppa »27W. ' k.iikkiiilLf niaail/na-ssa .\euvost<>-
• • ——M)il!'.a liikuu/ii^ttauiatta kurjistul-
-<-; - .-a/(iaan aikaan tai.-ttrlu luok-
' l;;ilai.->l<liirintaniilla kuumenee.
„ , , ,, . ! ' J \ . j l a i - l . i i iiirtvmint-n va-^emmalle
takunnasT^aan vliä »•(ItUcii
TOVERI A M. MÄKEU
joka oli jonlun aikaa lehlemnie
vastaavana toimittajana ahkerasti
valjabsa, jätti sovitun ajan pää­tyttyä
paikkansa ja matkusti ko­tiansa
Sointujaan. Tojvuinnie iäk­käälle
toverille onuf^llista matkaa
ja sitten siellä rauhalli.sf;.ssa "vai-1 lyö-kcjii.-jr.r ><• ciin-ill.i •v..iii,iil.<.m.
Lnakkävainön uhrien puolustustaistelua on
tehostettava
j a l k i i u vliä vallavanunis«a joukois-man
vuosia, niin .-Itä k y n a i.u. , r - ^ .,i|,:,„lar-n katkeria yhteenlör-teana
pysyen teke. . . H o n . l ^ H - ' " • vallas.aolevan porvaris-vien
palkkojen mukaisifcsi. osoittaa
jo tämä kyllin selvästi ja vakutitta>
vaEti, että meidän on käytävä palk­kataisteluja
tariffien ulkopuolella,
tään, johtuen siitä useissa maissa Val1ank»mnHk-'yn<'a»n amznatti-
^uoranaiaia yhteenottoja työläis-i y-''-distysopposition tehtävä on osoit-ten
kan.ssa, jotka tajuavat .sen suun- että koroUakot ovat välttämät-nattoman
vaaran, mikä näiden mus- \ ^^i^yyden aiheutt«nia taisteluja.
. , , ' . ... ,, työläisten elinehtojen nostamiseksi,
tapaitojen taholla lyolaisia uhkaa. T-^mä kante oU vallalla ammatti-
.Saksassa esim. tapahtuu harva se' yhdistyksissä jo kauan eiinen so-päivä
yhteenottoja kommunistien taa. Niinpä Tamow, joka nykyisin
j a fascistien välillä, samoin myös- ^^Jaa soslalifascistien "teollisuusde-kin
Itävallassa, sosialidemokratian -"^ kapitalistien hiostut-luettavaksenime
t»'räviä piirtoja.
Ti^injitnkhit-n «i l<»i>lai-ik-i lui­nen
f-ij.illecii liihr k(-l;i'iii. V . I J II
Päivän yhtenä kipeimpänä ky­symyksenä
koko työväenluokkaa
koskevana on virkavallan työväen­luokan
taistelevinta osaa vastaan
kohdblaman hyökkäylcscn torju­minen
ja siihen vastaaminen jär­jestäytyneisyyden
kautta. Päivä
päivältä on tämä terrori, jonka
alaiseksi vallankumouksellinen työ­väestö
on joutumassa, kehittymässä
armottomammaksi, yhä suurem­pien
raatajajoukkojen joutuessa
kokemaan ei ainoastaan julkeata
jo mielivalluifita joukkoliikehtimi-sien
hajoittamista, toimit.sijain ja
yleensä taistelevien työläisten vari-kiloihin
telkeämistä, vaan myös
suoranaista aseellista terroria, jon­ka
uhrina lukuisat työläiset kaik­kialla
kapitalistisessa maailmassa
ovat, joutuvat menettämään hen­kensä
ja uhraamaan kaikkensa.
Canadassakin tämä terrori on
kehittynyt pisteeseen, jolloin työ­väenluokan
on oltava kykenevä
vastaamaan siihen asiaan kuulu­valla
tavalla. Lukuisissa keskuk­sissa
koetetaan poliisivoimien toi-
'ni^t|i^ ehkäistä kaikenlaiiieh val-lanläinibiiksellisten
työläisten toi­minta.
Monissa paikoissa on hajo­tettu
työläisten joukkoliikehtimi-siä
ja kymmeniä työläistaistelijoi-ta
Oh teljetty vankiloihin.
Tämä virkavallan hyökkäys on
kdhitelty niin Iiuippuun||i^^cttii ai-k<&
IIIsenipiakaan toiminnan' öike-'
uksia ei enään sallittaisi työläisil­le
ja heidän taisteleville järjes­töilleen.
Tilanteen kärjistyessä te­ollisuudessa,
suurten korporatsio-nien
tehostaessa riistoaan, joka sa­malla
kertaa ajaa työläisjoukkoja
taistelun tielle, koettavat kapita­listisen
valtion palkkalaisina ja
tukipylväinä toimivat poliisihurt-tajoukot
ankaralla terrorillaan pa­kottaa
työläisiä pois vallankumo-t
i i i i palkkaamien pyövelilauniojen
ka/i-^-a.
.i.i;iilm ;n l)wtälekeviä ajaa va-
:-i iiiiri.tili- rrili.-lä kiihkeäniniäksi
käynyt l.il<»udellinen riisto ja siitä
'^viilyiiyi ääretön kurjuus. Var­sinkin
niissä maissa, mitkä maa-ilniansr
»da.*sa joutuivat "voittajien"
; i i n » u i l i i ' , on taloudellinen ahdin-
" ; koti la niin työtätekevien kuin
nksellisen liikeliliniiMn i J i i i t l » i ~ l a . ! i/iyö..,kin n.s. ke.skiluokan keskuu-
Täniä terrori on s:iittiuir-<u alati' käynyt vuosi vuodelta huu-hillitlöniännnän
liionlecn, kulcn. lavaniinak.-^i. Krittäin kärjistynee­ni.
ni. viime vapunvirtlo tole;-]. j f,ä tällä hetkellä näemme tilan-
Työläisten kulkueita fiajotelliin, j ic^n ke»ki-Kuropan maissa, niin-eturivissä
olleita työläisiä väii.i-il- kuin Sak-sassa, Puolassa, Tshekko-tiin,
ja sittemmin on heitä tuomit- sJovakiassa, Itävallassa y.m. Nä-lu
raskaisiin vankuusran;.'aistiik- mä maat joutuivat maailmansodas-
.siin, aina kuukaude.^^ta kahteen ja
kolmeen, ainoastaan siitä syystä,
että he olivat vapifinnielenosoluk­sissa
ja totesivat kuiilutaii:-a työ­väenluokan
taisteleviniptian osaan.
Niiden kumien vedotun juliin ^
sa taloudellisesti enimmän kärsi­mään,
j a näiden maiden työläisten
niskaan on sälytetty myöskin sen
jälkiselvittelyjen johdosta koitu­nut
taakka.
Samalla kun yli maailman on
ohella, jotka ovat vielä vireilläi havaittavissa työläisten keskuudes-
.Sudhuryssa, ovat nikkelij»ar<»oni<-n j sa vasemmalle siirtymistä, on nous-etuja
ajavat jjoliisiviranomaiset j sul myöskin ennenkuulumaton
saaneet käsiinsä vielä uuden " l i - 1 taantumuksen aalto fascismin muo-luvatus.
sa maassa. Eipä Tascistisel- ' " ' " ^ ^ f ""^"^^
, , , .K. iccnelatojien korpilakkoa v:na. 1911
ta vitsaukselta ole säästynyt '-.loi- ^^^ttiUittojen reformistista joh-nen
Englantikaan", siitä on esi- toa vastaan, kutsumalla nUtä kapi-merkkinä
fascistien yritys hyökätä taiistien järjestetyn rilstotahdon tol-työläisten
kimppuun ni.ni. viime meenpanoelimlksi.
vaoun aikaan. ; ^ällä kertaa ovat korpilakot vält­tämättömät
Saksan tvötätekevien e-
Paremmin ei ole laita "voiUaja- Iin ehtojen puolustamiseksi."
maassa", Cunadassakaan, muista '
puhumattakaan. Täälläkin no.staa ]
fascismi päätään "^i^^^^vam j 1 i m r » V V V | ^ Vf||n
pana. Viime vapunaikaiset tapah I « f fUVAIlR UKllULU
kok-sellisen", joka vanj,'illiin Ien- dossa.
tolehtisten jakamisesta, ja asetel­tiin
syyttef^eeii ha[}'tnallisesUi her­jauksesta.
Työläistensä järjesly-nii-
stä pelkäävä Inco pelkää koni-
Eräissä Europan maissa
varsinkin, lukuunottamatta Italiaa,
j(/.ssa- varsinainen fascismin oppi-isä
Mussolini hallitsee verisellä
terrorillaan Italian työtätekeviä.
lä, j a juuri lällU kerralla tämä
taisietu oii suunnattava poliisiter-roria
vastaan, niiden laislelijäiin-me
vapautlaniiseksi, jotka tällä
kertaa ovat vaiikilas.sa tai ra.skait-ten
tuomioillen uhkaamina.
Työväen puolustusliiton rakenta­minen
on tärkeä iskuteliliivämnie,
Juhon jokaisen on ryhdyllävä. Ila-kenlakaamnio
voimakas puoluslus-koneisto
käymällä tarmokkaasti
käsiksi käynni.^sä oleVaan puolus-lusryntäyksoen!
•
Kommunistipuolueen
jasenryntäys
niunistisla valistustyötä niin suu-, on fuscistinen liike nostanut pää-resti,
että sen on tulkituteltava
lentoleTTtlslen jakaminenkin tähän
luokkaan, jo.ssa voidaan lanjiettaa
kahdenkymmenenkin vuod(;ii van­kilatuomio.
Tällainen hillitön vaino asettaa
työväenluokan sellaiseen asemaan,
että sillä ei ole enään muuta vaih­toehtoa
kuin taistella tai alistua
vainoihin riistäjäluokaii armoille.
Taistelun kautta voidaan vapau­tua
vallitsevasta riislojäriestelmäs-tumat
ovat kyllin selvänä varoi­tuksena
työläisille canadalaisen
fascismin uhkaavasta noususta, jo­ka
kehoittaa jokaista luokkatietois-ta
työläistä toimimaan yhteisen
rintaman vahvistamiseksi.
Parhaillaan on käynnis.sä kom­munistipuolueen
jasenryntäys ja
nyt jos koskaan olisi jokaisen
kommunistisessa puolueessa ole­van
toverin toimittava luokkapuo­lueensa
vahvistamiseksi. Taistelu
luokkätaistelurintamilla tulee edel­leenkin
kiihtymään ja silloin tar­vitaan
jokainen vähänkin kommu­nistisille
aatteille myötämielinen
työläinen tukemaan luokkapuolu­eemme
toimintaa.
Toveri! Ellet onnistu jotakin
työtoveriasi värväämääri kommu­nistipuolueen
jäseneksi, koeta hä­net
kuitenkin saada kommunistis­ten
lehtien lukijaksi, työväen puo­lustusliiton
tai vallankumouksel­listen
unioiden jäseneksi.'
Suurkilpailut
Detroitissa
HEINÄK. 12—13 PNÄ PIDETTÄ-
VIEN KILPAILUJEN
OHJELMA
taina 12 p. heinäk. on alku- eV
karsintakilpailut ja senraavanr
päivänä loppuottelut- Kuusi pa­rasta
joka aineessa pääsee loppu
kilpaUuihin. Viiden tulos otetaar
puolella? Eräs esimerkki. Becker
nimisen teräs valimon johto vaati
palkkoja alennettavaksi 15 pros.
Nyt sattuvat käytännössä olevat
palkat mainitussa , valimossa ole-
Jäsenryntäyksen ensimäisen vii­kon
saavutukset.
Piiri 1 (Nova Scotia). Ei lain­kaan
raporttia.
Piiri 2 (Montreal). Uusia jäse­niä
10. Ranskalainen lehti ulos Ihnon johto haluaa alentaa tariffin
maan 15.pros. korkeammat kuin ta­riffin
mukaiset palkat. Työläiset
vastustivat palkkojen alennuksia.
Valimon johto kääntyi täUöln Sak­san
reformistisen Metallityöväen
liiton puoleen, joka selitti: "Jos va-yllmaksetut
palkat, on se siihen so.^
plmukslenmukaan olkeutettu.d) >
painosta. "The Workerin' ykaityis-numeromyyhnit
100.
Piiri 3 (Etelä-Ontario). Uusia
jäseniä 17. "The Workerin" yksi-tyisnumeromyynnit
100. fei lain­kaan
raporttia.
Piiri 4 (Timminsin piiri). Uu- ^ • ^ , «™ , ^
n. Uusia tilauksia ^^^^ ^'^^
Toinen tapaus. Työläisille mak­settiin
aikaisemmin Hartung-niml-sessä
rautavallmossa 1.30—1.35 mk.
(30—35 senttiä — Toim.) tunnissa.
Canada ei ole kuulema lainkaan
militaristinen
Kapitalistilehdet ovat aina vai-j suurimmi.ssa kaupunjieissa myöskin
iniita väittämään jokaisessa maas*-
sa ettei heidän maansa muka ole
lainkaan militaristinen. Samaa
virttä ovat veisanneet myöskin ca-nadaläiset
porvarilehdet. Canada
on muka maa, jolla ei ole min­käänlaisia
imperialistisia pyyteitä
ja minkä vähän sillä on armeijaa,
sekin pidetään yllä vain ikäänkuin
muoäön vuoksi.
Kapitalislilehtien kantaa luon-iiollisesii
ei Sovi ihmetellä, sillä
tosiasioiden peittäminen ja yleen­sä
valehteleminen kuuluu kiinteä­nä
osana heidän jokapäiväiseen
ohjelmaanf^a. Mutta kun työväen-telidiksi
itseään nimittävät alkavat
valehdella porvari lehtien mukana,
niin sitä jo vähin ihmettelee. Äs­kettäin
nimittäin herätti tämän
kirjoittajassa huomiota eräässä
caitadalaisessa "työväen lehdessä",
Alberta Labor News'issa, ollut kir­joitus,
jossa kellastaan, että Ca­nada
on maa, jolla on pienin ar­meija
maailmassa. Mainittua leh­teä
ei tosin työläisten taholta ole
koskaan otettu vakavalla kannalta,
sillä se on aina ollut vain erään­lainen
kapitalislilehtien pienois­koossa
ilmestyvä jälkipainos, mut­ta
rkun asia muussa suhteessa kiin­nostaa
työläisiä, niin sopii sen
johdosta hieman kirjoittaa,
Canadan vakinabessa armeijas­sa
kerrotaan nykyääji olevan kaik­kiaan
4,104 miestä, siihen luettuna
myöskin laivastossa palvelevat.
Luku on pieni, se täytyy myöntää,
eikä vaikuta tosiaankaan ensisil­mäykseltä
lainkaan militaristisella
pöyhkeilyltä. Multa mitalilla on
toinenkin puolensa, jonka esittä­mä
kuva vetää vertoja mille ta-
Jbansa militaristiselle maalle maa­ilmassa.
Canadassa on nimittäin
järjestetty, vakinainen sotilaskou-luutus
korkeakoulujen yhteyteen,
.^la j asema
"The Workerille" 10. "The Wor.
kerin" yksityianumeromyynnit 7.
Piiri 5 (Sudburyn piiri). Ei
luinkaan raporttia — jonkun on
lierättävä.
Piiri G (Port Arthurin piiri). E i
lainkaan raporttia — myös siellä
nukutaan.
Piiri 7 (Winnipegin piiri). Vi-
/ralli.sta railbrttia ei ole lähetelty
mutta 30 jäsentä värvätty vappu
na.
Piiri 8 (Alberta). Ei lainkaan
raporttia — jotain on vinossa
sielläkin.
Piiri Ö (British Columbia). Uu-
.^ia jäseniä 10. Uusia tilauksia
"The Workeril!e" 10. "The Wor
kerin" yksityi.snumeromyynnit 203
Seuratkaa ensi viikon tuloksia.
Tehkää kaikkenne saavutusten ne
suurentamiseksi!
kansakoulujen ylemmille luokille.
Eiköhän tämä jo ole korkoimnian
luokan militarisiiiiaV Opettajisto
näihin kouluihin valitaan sellaisis­ta,
joilla on sotilaskasvalus, kye­täkseen
opetlaniaan nu«>rille oppi­l
a i l le ihmisteurastuksen aakkosia.
Tätä koululai.sten militarisoimis-liikettä
sanotaan kadellikouluutuk-seksi
j a on kadetleiliin liittyminen
jokaisella oppilaalla vapaaeliiois- • Aiii»
ta. Erikoisen sotilaspropa;^aiulan rUUaiSeil ammatllllSeil
Ammatillinen liike
j a komeitten univormujen vaikutus
on kuitenkin niin voimakas nuur-i
ten oppilaiden keskuudessa, että j
internationalen
kongrressi
jokaisessa koulussa suurin osa op- Punaisen ammattlyhdlsty^tema-pilaisla
kuuluu kadetleiliin. .tionalen (profintemin) viidennessä
Tkl ., ••• " 1 - I . - .. 'kongressissa, joka pidetään kuluvan
Mutta tuma kouluissa suonlet-i , , > ..,
. . . , I I . ! vuoden heinäkuun aikana, käsitel­tävä
sotilaskouluutus ei kai k a p i - n ^ n , vallankumoukselUsta
talisti- enempää kuin '•'työväenpuo­lueenkaan"
lehtien mielestä ole
militaristista. i:ikän toki! Kau- korpilakoista. Saksan Komöianlstl-hanrakkautla
se niiden mielestä
on.
Suomalaiset työläiset ovat aina
lakkostrategiaa. Läheisessä yhtey­dessä
tämän kanssa on kysymys
puolueen päälehti "Die Bote Fahne"
kirjoitti asiasta ai-tlkkelissaan t.k.
4 p:na:
"Jokainen jiifjesLvnyt toveri, jo-siitä
saakka kun Suomessa pääsi-]ka seuraa ammattiyhdistysten ko­vat
kotimaiset lahtarit valtaan, pi-ikouksia. on kuullut ammattUUtto-täneet
"isänmaataan" lavallista f J ' " tounitsljain puheet "soplmuk-
. . . II . . - i •• sien loukkaamattomuudesta" ja
inilitaristiseninana. Ja kvilalian s e i , ., , . . • ...r.^.^.r.
sitä todella ' onkin. Kaikkialla kornilakoista. jotka ovat reformls-siellä
näkee sotilaspukujen liepei?t
heilahtelemassa. Multa sielläkään
tien paradlpuheaiheita.
•Joku aika sitten oli 1.3 mllj. ra-i
kennustyöläistä palkkataistelun e-ci
sentään olla vielii niin pitkällä dessä. Sopimuksella oli heidän paik­kuin
täällä Canadassa, että opetla-
Jim nähden asetetaan yhdeksi pa- ..^^t ^^^^ nousseet,
levyysvaalimukseksi (onkmlaineii j^ut^ rakennustyöläisten ol\ tällai-potilasarvo.
kyetäkseen lapsia ojTCt-lEessa tilanteessa tehtävä?
lamaan tappanuian tävsi-ikäisiksi i Eivätkö työnantajat ja kapitalis-tultuaan
toisiaan kaiMtalistien hv-jtiluo^'^» verojen ja tulUen koroi-väksi
kävmissä sodissa. "
„ . , , . , ... !kö kapitalistit päivittäin riko tyo-
Canada ei ole lainkaan " " l ' t a - ! ^tcsopimuksia työpaikoUla? Nito.
ristinen — sitä ei usko kukaan |riistäjät tehkööt sen. kunhan vaan
vähänkin ajatteleva työläinen. | työläiset pitävät uskolisesti kiinni
Kaikki kapitalistiset valtiot ovat 1 sopimuksista! Seflainen on refor-militaristisia.
ollen niillä, toisillaj^^^^^^^" johtajien^ logiikka,
. .,, ... .. : Puhutaan korpilakoista. Mutta
enemmän loisilla vähemmän. >">-L^.,^^^ ^^.„^^ työläiset vastustaa
perialislisia suunnitelmia, (.ana- kapitalistien pyrkimyksiä alentaa
dakaan ei tee pi)ikkeusta. palkkoja, jos ne ovat tariffien ylä-nlssa.
Siis 46 pfennlngin alennus
tuntia kohti. Viime mainittu palk­ka
on kuitenkin tariffin mukainen,
joskin alin. Kim valimon työläiset
alkoivat ryhtyä puolustustaisteluun
palkkojen alennuksia vastaan, kielsi
metalliliiton reformistinen .lohto hei­tä
ryhtymästä puolustamaan elin-ehtojaan!
Äskettäin toimitettu vlrallmen ti­lasto
teoUifiuustyöläisten palkoista
osoittaa, että keskimääräiset palkat
ovat noin 7—10 pros. yli tariffien,
niin miesten ja naisten kuin myös­kin
ammattitaidottomien palkkoihin
nähden. Tämä ei tietysti viittaa
sUhen, että, palkkataso olisi noussut.
Päinvastoin ovat uudet verot ja tul­lit,
sekä ennenkaikkea työttömyys
ja lyhennetty työviikko suuresti a-lentaneet
toimeentulomahdollisuuk­sia.
Tämä osoittaa päinvastoin sen.
että kapitalistit ovat reformististen
ammattiliittojen johtajien avulla
onnistuneet painamaan tariffipalkat
käytännössä olevia palkkoja alem­miksi.
Kim kapitalistit ja reformis­tiset
johtajat vastustavat tarlffipalk-kojen-
määräämistä käytännössä ole-
Yleinen sarja, miehet
Heitot: kuula, 16 Ib., disko, kei­häs
ja moukari, 12 Ib.
Hyppysarja: Korkeus, pituus,
seiväshyppy ja kolmiloikka.
Juoksusarja: 100 yardia, 440
yardia ja 120 yardin aitajuoksu
(korkeat aidat), 1 ja 3 mailin
juoksu.
Nuorten «arja (alle 18 v. pojat)
Heittosarja: Kuula, 12 Ib., disko
ja keihäs.
Hyppysarja: Korkeushyppy, pi­tuushyppy,
seiväshyppy ja kolmi­loikka.
Juoksusarja: 100 yardia, 88C'
yardia ja 70 yardin aitajuoksi
(matalat aidat). ;• *
Naisten yleinen sarja
Kuula, 8 Ib., keihäs (naisten);
korkeushyppy, pituushyppy ja 6C
yardin juoksu.
Seurainväilset viestit
Miehet: 4x220 yard.
Pojat 4x110 yard.
Naiset 4x110 yard.
Sekaviesti alueiden välinen, seu
raavalla tavalla: mies 440 yardia
poika 220 yardia, nainen 110
yardia, poika 880 yardia ja mie
1 maili.
" Patkiiinör '
Joka aineessa jaetaan yksi pal­kinto
» parhaan tuloksen saavatta
neelle ja viisi palkintoa parhaiip-'
man yhteistuloksen saavuttaneilh
urheilijoille, nimittäin miesten sar­jassa.
Pojille sekä naisille palkin­tona
on L.S.U:n metalleja. Vies­teissä
komeat seurainväliset kier­topalkinnot.
Samaten alueiden vä­lisessä
viestissä. Seura, joka saa-^
vuttaa korkeimman ' pistemäärän
yi eiskilpailu sta yhteenlaskeittuna
saa myös komean kiertopalkinnon
haltuunsa vuoden ajaksi siksi kun
kilpailut taas uusitaan.
Pistelasku jiirjestelma
Kilpailut kun on niin kutsutut
"spesialit" on pistelasku järjestel
mä seuraava: ensi tila 5 pistettä
toinen 4, kolmas 3, ; neljäs 2 ja
viides 1 piste. Viiden parhaim­man
urheilijan tulos lasketaan yh­teen
seurainvälisestä palkinnosta,
joka aineessa ja sarjassa, luettuna
myös miehet, pojat ja naiset. Vies­tit
on erikseen.
Kilpailujärjestely
Kaikkien seurain sekä yksityis­ten,
jotka osallistuvat näihin kil-pai!
uihin, tulee suorittaa sisaän-kirjoitus
asianomaiselle komitealle
viikkoa ennen .kilpailuja. Lauah
huomioon.
Ikämiessarja otettu huomioon
On monasti ollut valituksia, että
miksi ei järjestetä kilpailua ikä­miesten
luokassa (yli 35 v.) Tä
mä on nyt otettu huomioon ja
heille on kolmiottelu, seuraavat ai
neet.' Diskon heitto, pituushyppj
ja 100 yardin juoksu. Jaetaan
neljä palkintoa parhaimmille yh
teistuloksen saavuttaneille. Tät£
kilpailua ei oteta huomioon seu-rajnvälisissä
kiertopalkinnon piste
laskussa.
TyoUiisurfaeilijat
kautta Amerikan ja Canadan, ter­vetuloa
Detroitin kilpailuihin. Nä­mä
kilpailut on järjestetty propa
gandamerkeissä ja asianomaisten
luvalla niitä järjestämme. Terve­tuloa
L. S. U:n kuuluvat seurat
ja yksityiset, samaten sosdem. ja
I. W. W:n kuuluvat seurat ja yk­sityiset.
On myös lainattu huo­miota
A. A. U. kuuluville yksi­tyisille
jäsenille, että voivat yksi­löinä
osallistua, yaan ei seurana.
Siis kaikkialla valmistukaa kilpai­luihin
ja kaikin tapaamme toi­semme
12—13 p:nä heinäkuuta
Loon "leikin" urheilukisoissa.
Erityinen huomautus canadalaisille
Olisi toivottavaa, että ryhtyi­sitte
ajoissa järjestämään matka­suunnitelmianne
ja kirjevaihtoon
allaolevan komitean kanssa palsivi-seerauksen
takia, sillä se ottaa
jonkun ajan hankkia lupa yli rajan
pääsyyn ja tämän dakia kilpailu­komitean
pitää teille ensin lähet­tää
kutsukirje jokaista yksilöä
varten. Olisi toivottavaa, että Ca­nadan
Urheiluliitto lähettäisi meil­le
seurojensa osotteet heti ensi t i ­lassa.
^
Näin suuri alote kuin on tekeil­lä
niin kaikkien seurojen velvolli­suus
olisi ottaa täydellä tarmolla
asia käsiteltäväksi, sillä nämä kil­pailut
ovat laadultaan ensimäiset
mitä on vielä koskaan työläisur-heilijoille
järjestetty kansallisesti
ja kansainvälisesti" Yhdysvalloissa.
Työläisurheilutervehdyksellä pro-pagandakilpailukomitean
puolesta^
GHAS. HEINO.
Kirjevaihto-osote:
P. K. Kilpailukomitea,
5969—14th Street,
Detroit, Mich., U.S.A.
I KIRJALLISUUTTA
'^nsirintamalta ei
mitään uutta"
I
V. Chattopadhyaya:
Timminsin Don murto-msiäkilpailut
Timminsin Ilon jäsentenvälisel
murtpmaajuoksukilpailut pidettiin
sunnuntaina toukok. 25 pnä. Kil­pailut
suoritettiin kahdessa sarjas­sa:
1 km:n matkalla pikajuoksi­joille
ja 5 km ."n matkalla pitem­pien
matkojen menijöille. Osan­otto
oli heikonlainen, ollen pitem­mälle
matkalle 4, joista yksi kes­keytti,
sekä lyhemmälle matkalle
3 osanottajaa. Sää oli kolea. Rata
helponlaista murtomaata.
Tulokset: 1. W. Valenius 3 m.
34.6 sek.; 2. L. Rinne 3.44.8 ja 3.
H. Nättinen 3.47.
'5 km. matkalla: 1. V> Grönholm
§1 m. 26.2. sek.; 2. E. Frahtsi
21.27.1 ja 3. A. Salminen 22.17.1.
SOPIVA HÄA/AULU
— Haluaisin ostaa häälahjaksl so­pivan
taulun.
— Tässä olisi erlnomahien. Sen
nimi on: Rajuilma nousemassa.
• * * .
"KUOLLUT AIKA»
Kaarlo: — Setä! Mitä merkit­see
"Salson morte?"
- Setä: — "Kuollut aika" — poi-kasenL
Kaarlo: — Mikä aika vuodesta se
sitten on?
Setä: — Kesä. poikani! Kesä, jol-loui
luonnossa kalkki on kukkeim­millaan!
Julkaisemme alla tunnetun intia­laisen
vallankumousmlehen kiintoi­san
artikkelin noususta Intiassa Ja
sosdem "työväenhallituksen" suhteis­ta
siihen. _
Antibrlttiläinen mielenosoitus
Peschawarin kaduilla olisi rauhan-aikanakin
vakava asia brittiläiselle
imperialismille. Sitä suuremmaksi
käy tällaisten mielenosoitusten mer­kitys
aikana, jolloin joultkokaptaat
imperialistista yaltakomentoa vasi
taan jatkuvat. Peschawar on soti­laallisesti
katsoen tärkeä kaupunki,
sUlä se sijaitsee Intian luotelsrajalla,
muutaman penikulman päässä A i ­kansa
sidottu koko vuodeksi muut- ganlstanista ja on tärkeä sotilaal-turaattomlksi.
Tällä ajalla ovat tukikohta hyökkäyksissä Af­ganistania
tahi N-Ulttoa vastaan.
ISitä paitsi Peschawar sijaitsee' maaj
kunnassa, josta Imperialistit hankki­vat
intialaisia sotilaita armeijoihin­sa.
Peschawarissa sattuneet yhteeno­tot
olivat ankarampia kuin toisilla
paikkakunnilla. Panssarivaunut sy­tytettiin
tuleen. MacDonaldin ryk­mentit
otettiin vastaan kivisat-eella
ja useita brittiläisiä upseereita ja
sotilaita sai surmansa. MacDonal­din
joukot olivat pakoiJettuja piirit-^
tämään kaupungin ja pommitta­maan
sitä lentokone-eskaaderista.
Lisäksi on taistelussa käytetty ras­kasta
tykistöä.
Kapina-aalto on täältä edennyt
kauemmas. Niiniä Lahoressa ta­pahtuneet
valkeat yhteenotot ovat
johtaneet siihen, että kaupunki oin
julistettu piiritystilaan. Samoin
Simla, jossa sijaitsee varakuninkaan
kesäasunto, ja josta kuten edellq
mainituilta paikkakunniltakin oin
siirretty naiset ja lapset turvalli­semmille
paikkakunnille.
Kuvaavana piirteenä tilanteen vä-kavuudiesta
on, etta hallitus ei ole
käjTttänyt intialaisia Joukkoja ka-pinaUlsla
vastean. Sikhlt. Jotka 15
vuotta sitten -ohvat imperialistisen
armeijan uskollisimpia Joukkoja, ei­vät
enää ammu työläisiä ja talon­poikia.
Katutaisteluissa
sa sikhit olivat o^ttain kapinallis­ten
puolellakin. Työläisten ja tailon-poikien
keskus sijaitsee Ainritsassa,
Joka on 'Sikhioi päfikäupunkL Kun
intialaisen armeijan nostokkaat päa-asiallisesti
ovat talonpoikia, niin dn
laasmoUista, että ^!&aisella vallan-knmoukseSisella
liikehtjmispllft ta-l(
mpoikien ke^udessa on suuri
vaikutus Joukko-osastoihin. Sikhidi
siirtyminen vallankumouksellisten
puolelle on senvuoksi hyvin toden­näköistä.
Bengalin maakunnassa on anti-imperlalistinen
taistelu saanut te-rävämmät
muodot. Alipore-vanki-lassa
poliittiset vangit ovat taistel­leet
' poliislhurttla vastaan. Chittan-gongissa,
jossa "työväenhallltukseh"
brittiläiset Joukko-osastot ovat mur­hanneet
kymmenittäin kaplnoitsi-
Eilen saapui Vapauden kirja­kauppaan
Suomesta maailmanmai­neen
saavuttanut kirja, nimeltä
"Länsirintamalta ei: mitään uutta".
Kirjalla on kaikkialla missä se on
julkaistu, ollut valtava menestys.
Suomenkielellä on sitä ilmestynyt
jo tähän mennessä kokonaista kuu­si
painosta, vaikka ensimäinen pai­nos.
ilmestyi -vasta viime vuoden
lopulla. -
Kirja on todella koruton kuvaus
maailmansodan kauhuista. Kirjan
kirjoittaja, Remarque, on itse ol­lut
lukemattomissa taisteluissa eri
rintamaosilla, ja kuvaa lyhyin,
mutta paljon puhuvin sanoin sitä
tunnetta, minkä maailmansodan hil­litön
ihmisteurastus sotilaissa syn­nyttää.
Sotien perussyitä ei kir­jassa
kylläkään käsitellä, mutta
ruitenkin on se eräänlainen huuto
juoksuhaudoista, jossa vedotaan
vallassaolevien ihmisyyteen. Luon­nollisesti
vetoomus kaikuu kuuroil­le
korville, sillä kapitalismi ei tun­ne
ihmisyyttä, se ajaa ihmiset teu­rastamaan
toisiaan vain siksi, että
muutamilla ihmisillä olisi tässä
maailmassa yllin kyllip, toisten
kärsiessä nälkää ja kurjuutta.
Suosittelemme edellämainittu r
kirjaa suoranaisena rintamasoti­laan
kuvauksena sodan kauhuista
lukijoillemme. Kirjaa on saapunut
ainoastaan muutama sata, joten
pitäkää kiirettä sen tilaamiseksi.
Kirja maksaa nidottuna $1.25 ja
sidottuna $1.60. Tilata voi Vapau­den
kirjakaupasta. Kirjaa ei lä­hetetä
asiamiehille ilman erikois­tilausta,
joten heidän ei pidä odot­taa
sen lähettämistä, vaan tilata
se määrä kun luulevat menevän
kaupaksi. •
Montrealin uutisia
"Kun Härkälässä opiskeluin", näy-telmäuutuus
esitetään osaston näyt­tämöllä
kesäkuun 1 p:n iltana. Här­kälässä
on neljä poikaa Jotka kalkki
jo ovat partasuita, mutta lukutaito
on jäänyt kalkilta, ja naimisiinkin
pitäisi päästä mutta kirkkoherra ei
lupaa kun el osaa lukea. Täti, joka
hoitaa taloutta, on myöskin rakastu­nut
Vihtoriin noin parikymmentä
vuotta sitten ja vielä sitä vain ,var-too.
Poikia saapuukin opettamaan
kylän opettaja, mutta samalla kun
pojat oppivat lukemaan oppivat he
myöskin lukemaan työväen sanoma-;^
lehtiäkln ja alkavat kääntää selkän­sä
kirkkoherran jaarituksille. —
Kappale on kolminäytöksinen huvi­näytelmä,
kirjoittanut Magnus Rae-us,
esitetään ensi kertaa osastomme
näyttämöllä, jonka jälkeen tulee
kappale menemään näytelmällitoUe.
Muistakaapa kaikki saapua katso,
maan tätä iiäytelmäuutuutta.
Kommnnistipnolueen jäsennmtä-ystä
varten, on puolue järjestänyt
toimikunnat toimimaan. Jokaisessa
joulckojärjestössä tullaan puolueen
puolesta esittämään puolueen jä-senrsmtäys
suunnitelma ja koetta­maan
saada jäseniä ensinnäkin puo­lueeseen
näistä järjestöistä. Mont­realin
kaupungin keskuksen tarkoi­tus
on saada 200^ Canadan ranska,
laista ja 150 englanninkielistä uut­ta
puolueen jäsentä elokuun ensipäi­vään
meimessä. Ranskalaisia onkin
jo paljon liittynyt puolueeseen sa­moin
kuin on multakin, joten kaik­ki
merkit viittaavat siihen että o-suus.
Joka on määritelty, tulee hy­vin
täjrtettyä Ja mahdollisesti suu­rempikin
määrä. Työläisten tukala
taloudeUinen tila ajaa suuremmat
työläisjoukot aina kommunistipuolu.
een taistelulinjalle, sillä he ovat
nähneet että mitkään vanhat puo­lueet
eivät ole heidän puolestaan
taistelleet, vaan että kommunisti­puolueen
taistelulinja on ainoa
Jonka mukana tulee taistella. Rans-imperlalistien
riistöetuja palvele­maan.
Viimeksi mainitun Järjestön joh­taja
Muhamed Ali edusti muhamet-laisia
viime vuonna ^ti-imperia-listisessa
liigassa, kehoittaen Isla­min
kansoja taistelemaan riippu-talainen
puolueen leh:;. j o i .
näytenumeron ulos -^ii^ie
on "myös saanut lämpölea r-ton
työläisten kesvuiidessa.
sia alkaa saapumaan toimisti
kuttain ja myösidn ninjjuti-saapuu
eri JouVkO;i.'..::stöUtl"
lehden tulevaisuus cn izzv^
Samaan aikaan cn pacing -
k i n järjestänyt puolutm rsl '*
ri-ntäyksen, sllia p'ac.uee*a ^
laajennettuna tulee vaatiaaaa
k i n paljon eneaipi rahallisA ,
voidakseen viedä toimintansa"-
nollisesti läpi. sentähden tjuns,,
tookin kaikkiin työlä-lin ja
eri joukko jar je=tölliin avusu
saamiseksi. Myöskin keluäf-kaikkia
puoluetta .-ynipatisa
henkilöitä lalijoittiirr.aan pu-
Kcnamunistipuohie ou ottanut i
jäsenryntäyksen ia myöskia
johtuvan raha-^tanizsryn-väyksa
lanteen pakoitta:nana. Aina
vä tilanne työläLsien kp=
vaata puolueen kav.aiaksellisen
tehostamista, työUiisjo-akct on
va ymmärtämään livkypäivän
teen, mutta tämä voidaan saa^
noastaan kasvatustyön kautta,
kin suuremmat ja .suuremmat'
läisjoukot ja taistelut ovat
vaatimaan puolueen apua
saan, koska työläLsten h
kommunistipuolueen oikeudt
teen on kasvannur, voidakseen
kissa näissä olla mukana on
elia oltava varoja ja myös
ja siksi onkin tärkeä että tämä
lueen jäsen- ja rahastamisry
viedään läpi niillä tunnuksilla
sitä on alettu. — J . s.
T i m m i n s i n uutisia
Järjestäytyminen ja osaKtofaalaU
Yhfäkkiä, kuin salama tai"
leimahti Timmiiisissä tieto,
Workers Co-Operative New'
rion työläiset ovat perustaneet
on ja vaativat palkanylennystä,
moin kesäloma aikaan pisenn
Tieto tuli palkanvaatimukseen
nopeasti, että piti kutsua yli
räinen osuusliikkeen joht(
kokous. Asian kulkuun ja
pitäisi vähän kajota. Työläisten
mistamissa osuusliikkeisä pitäisi
täysi yhteisymmärrys työläisten
liikkeen välillä. Tj-öläisille
saada niin tyydyttävät tai
työsuhteet ja palkat, kuin se
mahdollista. Sovitellen." täy
yhteisymmärryksessä voidaan
asiat tehdä niin hyviksi kuin.
mahdollisuus. Kutenkin siT
monasti, niin myös tässä, että
tään senlaatuista ei tapahdu,
käydään .suoraan palkanvaat:
sean. Asioista ei ole etukäteen
toisia johtokunta enempää kuta
listuskomitea ja siksi joutuvat J^l
tykseen, joutuvat ahtaina
na vaikeaan asemaan ratfc
äkkiä. esilletule\ia kysymyksiä.
Iäisille kuuluu taistella itselleen,
rempia oloja, mutta on myös
koin suunniteltava kaikki
suudet. ettei joutuisi iskemään
rään kohtaan ja vääränä.
Samoin unioa peruslaissa pitäisi
taa huomioon kaikki sen alan ,
iäLset ja hyvä järjestely. S.n^,
t i i n . tässäkin asiassa ne ty""
jotka yksityisissä kaupoissa
huonommilla ehdoilla työtä ja
nemmillä palkoilla. Samoin
otettu haaraliikkeitten työläiaäj
mioon. Kaikessa tarviUan
tietoisesti suunniteltu tarkoitns,-
sä ei sitä ole. Samoin ei ole
unioon niitä työläisiä, jotka
suusliikkeen ruokalan alalla. N«'
vin sopisi samaan unioon,_ J^^
kerran on välttämätön, että
hikkeitten työläisillä pitää oli»;
Nuoret, vastaperustetut
keet, aivan sama, jos ne on
poja tai ruokaloita, joutuu ^
kohtaan kun heidän täytjH
äkkiä tehdä suuria muutolta»
h m oloiliin jotka määrää ijii-olemassaolon.
Sanokaamme
suurien ketjukauppojen
osuusliÄkeitten kyettävä
maan myynnissä. .siUä tuotanto»,
liikkeillä ole. Ketjukauppojm-r
Jolta, jatkuvat taistelut edelleen. Ja
uusia Joukkovangitsemlsia toimite­taan
päivityin.
Kapinan laajentuessa paikkakun­nalta
toiselle, toimivat TCngignT^in
sosdem halUtuksen palkkaamat Im­perialistiset
agentit itsenäisyysllik-keen
hajolttamlseksL Loordl Irvln-gln
("työväenhallituksen" yllkäskyn-haltija
Intiassa: Tolm.) agentit ko­ettivat
saada "maltilliset" Johtajat
n i ^ "kaikkien puolueiden konfe­renssiin"
14 p:nä toukokuuta Bom-bayssa.
Vuorovaikutus imperialismin Ja
uskonnon välillä ilmenee hindulais­ten
suuromistajien konferenssista,
joka lädettiin 19 Ja 20 p:nä huhti­kuuta,
ja Jossa asetuttiin kannat­tamaan
loordi X r v i n ^ agenttien
ehdotuksia. BJtihamettilaiseit ovat
puolestaan myös lätäneet konferezus-sin.
Jossa nykyiset liikehtimiset lei­mattiin
yritykseksi cysj^srttää hin­dujen
valta muhamettilaisten yli
Konferenssi päätti myöädn' osaffis-tna
loordi Irvingin agenttien puu­haamaan:
konferenssiin. Muodolli­sesta
johtni päätSs "muhamettilais­ten
etujen valvomises;^~, mutta to­dellisuudessa
nämä edut alistetaan
mattomuutensa puolesta imperialis­mia
vastaan, esiintyköön se missä
muodossa tahaiisa. Jdainitussa ko­kouksessa
kehoitettiin muhametti­laisia
taistelemaan riippumattomuu­tensa
puolesta, mutta imperialisti­sesta
vastustajasta ei puhuttu enää
mitään. Tällä tavohi koettavat eng­lantilaisten
palkkaamat "Itsenäi-syys"-
taistelun johtajat vieroksuttaa
joukkoja vallankumouksellisesta liik­keestä.
Toisaalta Muhanied Ali ny­kyisin
edustaa vain muhamettilaisia
suurtilallisia sekä teollisuuden- Ja
kaupan harjoittajia. Bengalin Ja
Pendjabin maakunnissa, missä puo­let
asukkaista ovat muhamettilai­sia.
Jatkavat köyhät sekä kansallis-mielise.
t riippumattonauustaistelua.
TeoUisuustyöläiset ovat mukana täs-
5ä rintamassa. ^
Kuvaavin esimeröd Intiassa val­litsevasta
vallankumoukseliisefta ti­lanteesta
on kapinaliikkeen ohella
lisääntyvä lakkpliikehtiminen työ­läisten
keskuudessa. Rautatieläiset
ovat edelleen lukuisilla radoilla la­kossa,
vaatien korkeampia palkkoja.
Työläiset bengalilaisissa kutonaoissa
orat tehneet lakon, ja heidän lak-kovahta^
on vangittu. "Workers
Weekly-. työjälsten Ja talonpoikien
u i ^ äänenkannattaja kertoo, että
Gandhi ei enaän kj^cehe jarrutta­maan
joukkoliikehUmistä, yaan vaa­ditaan
yleislakon julistamisto.
tationi Meerut-jutun Pt"""
vankien vapauttamiseksi M
työpaikoUle, josta on oUut
sena, että työläL^t ovat _
kartuttanet avustusrahasto^»*?
Donaldin hallituksen age^^ •
tyksim työväestön keskuutie^
imperialisteille edullista p"i™-
ovat työläiset vastanneet
mouksellisilla kamppailmUa- _
Intian vallankumoukse^ -
keen voimaa ei kuitenkaan»-
mitata yksin lakoista ja k i ­vaan
myös siitä terronsta^
"työväen hallitus" cn
MacDonald. toisen in»
tyypillinen ^o^^''^''^^
ja. haUitsee "työvaenballg',
Intiaa imperialistien byvasa • ^
oikeuksien, konekiväärin^,
koneiden avulla. A m m ^ S
tätekeviä.
liittisten vank:e.i 'i^f^^^
raaoUla poikkeuslaeilla^^
lännin kapita.i.'r:en
tus" hnperiahsmin t,^^^ :
MacDonald on
maimut. että In::an ^^^^^^^
väks^. Gandhin i ^ f ^ ^ ^ "
toa auttavaa I > ^ ^ ; ^ t -
vat päinvastoin a l o 5 t t^
tätä riistoa v a . s V a a n . j a^
teluuB os^nis•.r^nJ^
feuttanut sen. ^-^^.vf^^"
yhtenäistä talo-.deI2is^ja y
nillista ohjelmaa,
kuitenkin ;o
vansa yäättavas.: Ji^^
listista sortoa vastaan-