Vapaus, December 15, 1930

              3 v Q 2 Maanantaina, jouluk. 15 p:nä — Mon., Dee. 15
XT A T J A TT C CiuJdza «oomxUikra iTÖricJtön »tno» iineijUncatUJ». JlqiestrT Sai
"|f « C J L - J L X X O Inry»»», O n l . , kaikiina, pjitti •uncuBLii. j» Buuitiltrini jiibUvii»ini.
n » «aiy « t s » «f FiBuidi V o i t e n in Ooad*. PiillUbtd dxily «t Sadtarr, OsLirio. [
VAPAUS (Libertj) i
lyt^btocd «t the Port Office Dcpvtorat, OiUw«, <« »eeond el»»» nittter. |
' Ccseni' ä^TettuDBC me*, 73c p«r coL iac]>. MiDioam char^e fur sioeI« isxertioo, 7ic. Tlic j
y^PM^Jjt tfce l>e»t >d*«ti»iBp mejium «mops the Fiaoirfi t^ople in C»n»d». i
ToimilBS, konttori, kirjakjupp» ja paino omai»! u l o i u Hra Streetillä. j
; - C M M M I U : y^ptat. Box 69, Sadburr. Ont. i
TJkeHmtt: Konttori 1038. — Toimito» 336W. — Kirjakaopp» 2387tP. i
rhoDc: Office (job «ork, «dvcrtixir.ratf, eic.; 1038 — Edilor 536W. — Bookatore 2387W, 1
TiLAUSHI.VNAT: !
1 *k. f4.S0, kk. $2.S0. 3 kk. f.lTS ja 1 kk. S1.00. — llidraTaltoibio ja Suomeen »eki muu- i
<te>aft<nut7nf; 1 «k. $6.00. « k k . IZ.-M ja I kk. f l ^ .
ILMOTL^niNNAT VAPAUDESSA:
Kirjeraihtoilmolutfet II JO Icria. *.'.t"j k i k - i kertaa. — Arioliittooa menneUIe ocses!oiTotak*et
«Ce iialätatuuma. — Ninieniouutto^fm/:\l.»<-t 50c L r r u , J1.00 3 kertaa. — SrntrnuUlmotokaet >1.00
keru, »2.00 3 kmaa. — Asunl<«ro,:."i .iuL»ci il'.00 kerta, $3.00 kakii kertaa. — Kijto«i]iaoIuk>ri
^i.00 k. r«a. — KuoJecijniTracnilKI J3.W kerta. 00c Iiuttuks>u lijtOiTauaeeh» ta! TnaitlarirtJ^ti. —
i^alutaai. tiedot j j o«<.iei!moiuk»ei Sr kciia, tl.00 kulme kertaa. — TilapätiUmoltajien ja ilmotui-
,r^;e<uur'-n oo, taaJiiiae«ju. Hbelrf;i^'-'i i'mc;tu^ i n l a etukäteen.
' Koaöltajj^ J . W. Ahlqvist.
'Uskonto on opiunua kansalle"
pohjalla suomalaisteiikin keskuudes-r,
a. Viliä mantereella esiintynyt indi­vidualistinen
uskonnonvastainen lii­ke).
Ihmisyhteiskunnan kehitykseen
ja sen ilmiöihin ei se kuitenkaan
"Jumala cn pääasiassa se!-
laiEl^n aatteiden kokoomus,
jot-ka joliLuvat ihmisen yiötta"*
mästa sorronalaisuudesta ul-konais2n
Juonnon ja luokka-häneen
ja jotlca koettavat . Se kirjottaa yhakm ihmishistoriaa
neutrahsoida luokkataistelua.
Jumala-aatteen hienostunsin-kin,
hyväätarkoittavinkin puo­lustus
tai oikeutus on taantu­muksen
cnceuttamista. ' kan­sanjoukkojen
orjuuden oikeut­tamista."
•— Lenin-kjrjassa j
'Empirio Criticisrii".
Porvarillisen opetuksen ytjjnenä on
' idealistinen maailman käsitys, jolla
: ymmärretään sitä, että kaikk.' toi
niintä maailmassa, päämme aatokset,
— : y.m., ovat heijastuksia jostakin jos-
Zrt ette milloin taianM laa «tuansU en»imiii.een kiriee««o»e. kirjottaka» ondeJUe» liikkeen- Sakin eiinen maailman SJTntyä oUeeS-V
« t » ; ;% perxtonaliiaella nimellii. J. V. Ahlqviit. liikkeenhoitaja. ta VOlmaSta, aattCCSta — jUmala-aa-te
— (on henki ensin ja sitten luon­to,
maailman luominen y.m.). Se
Office, Bookstore and Printihop: Vapaua BuiUlii:f, Elm Street.
-lU maH to be addxMsed: Vapau», P.O. Box C9. Sndbury, Ont.
Tämä nmdätt yhteiskuntamme „,,„^^ ymuonnomsan
- uskonnollisen käsitteen pohjalta.
Toronto on kapitalistisen Cana-j niiaan konnnunisleja, tvöttmniä ' Kommunistinen liike, kommunis-
. , ,,. , •• • I l . 11 I '• • . •• t'-s2t puolueet ovat ehdottomasti us-dan
teoUtaen ja kaupallinen kes- epainielJyUavja ulkomaalaisia tyo- j^^^^^^ vastaisia, koska täten u.s-kus.
Kaupungin väkiluku käsit- Iäisiä ja muita porvarillisen rau- .^^^^^ on kaiken, inhimillisen edis-han
häifilsijöitä vastaan. tyksen, tieteellisen käsityksen vihol-
Todeliakin, vlläkuvattu lapau:- linen. Kommunistit taistelevat as-ja
sen aiheuttama hälinä heittää Kontoa vastaan materialistisen maa-räikeätä
valaistusta tämän hvvin ilmankäsityksen pohjalta. Luonnon
. . . . . . .il 1 • . il, •, kehityksen selvittämisessä omaksuu
;r.rjestcty.i. kukcis'ay;:n kapita-.^^^ perusajatuksen, että aineellinen
tää pyöreissä luvuissa lähes rail-joonan
henkeä. Canadan kapita­listit
ja kapitalistiset yhtiöt oval
ylpeitä tästä kaupungistaan, Ca­nadan
äskettäin päättyneen lyhyen
kapitalistisen "kukoistuskaudcir'
aikana ovat he sinne kilvan rakcii-tauee^
t loinen toistaan korkeanijiia
loimistorakennuksia, joista viinick;
si valmistunut on aina ollut "kor-kcln
rakennus koko Britannian
jmaaUnianvaltakunnassa'', ja toinen
toiataan suurempia tavarataloja,
joista vi^eksi valmistunut on ai-jja
pllut "laajin tavaratalo koko
Britannian maailmanvaitakunnas-sa^'.
Tämän mahtavan kaupungin
säännöllinen elämä oli käännelty
j^ois saranoiltaan perjantaina, jou­lukuun
12 p:nä 1930. Miksi?
individualistiselta jiohjalta, eikä vo!
ymmärtää tai hyväksyä "Kommu­nistisen
Manifestin" ensimäistä lau­setta
"Kaikkien tähän asti olemas­sa
olleitten yhteiskuntien historia
cn luokkataistelujen historiaa".
On siis selvää^ että kumpikin
näistä käsityksistä ajaa täsmälleen
yhteen ihmisuhteitten sokaisemi-sessa,
luokkasuhteitten "neutralisoi­misessa".
Vanhoillinen uskonnolli­nen
käsitys, salpaa koko ihmisen
henkisen "vapaan" kehityksen so-keasU
tuijottamaan "kaitselmuk-sesn"
ja ihmisyhteiskunnan kehi­tyssuhteisiin
ja ristiriitoihin nähdfen
jokapäiväisessä elämässä esiintyy
Meidän tebfövänmie tänä aikana
No. 295 - 19
Lapoalaislahtiuira ja ^raoim ansniaettdoi
Jleillä on taas se aika '-iäsillä.
jolloin koko porvarillisen maaCman
palkkarengit papilliseen kaapuun
puettuna valmistautuvat pauhaa­maan
kirkoissansa: "maassa rauha
ja ihmisillä hyvä Uhto". Samalla
kertaa rukoilevat Jehovan siunaus
ta valtakunnan sotavoimille maalla
sekä merellä, — tai tällä hetkellä
— maalla, merellä, ilmassa ja ve­den
alla; käännä tuulikin sinne
vän luokan maa. joka yhdessä vuo- -VUORIA TYÖLÄISIÄ BÄÄKOTY KESKIAIKAISIX 3IENETÖäir
sikymraenessä on keisarivallan or- • ^
juuttamasta ja maailmansodan
raunioista, sen jälkeen kaikkien
imperialistien saarroista ja joka
puolelta vastavallankumouksellisten
hyökkäyksistä huolimatta, noussut
jättiläisaskelin sivistyksellisesti ja
ylittänyt muut maat ainakin siinä
että se vanha mädännäisyys mikä
porvariraaiden oppikouluissa ja
"jumalan santarmina' yhtäällä
päin, minne mjTikykaasu tarvitsee yleensä sivistys- ja valistustyössä
lähettää! . . . Kysymys on yhtei- vallitsee, on poistettu. Teollisuus
sestä hyökkäyksestä työläisten ta-/on kehittynyt jo siihen mittaan.
valtiokirkkona suoranaLsesti ,kap-.-
talistlluokan valtion välineenä ja
toisaalla virallisesti "erillisenä" suo­rittaen
samaa tehtävää riistojärje>-
telmän tukemiseksi. "Vapaamieli­nen"
•porvarimnen "jumalankieltä-iäin"
käsitys yhlj^y edelläolevaan
käytännöilisesti, mutta on aatteel- puselvittelyssä voimme käydä vaik
savaltaa, Neuvostoliittoa vastaan
Suomikin on tässä maailman im­perialistien
sotatanssissa^ suur-Suo-mi-
unelmissaan kenraali Wall€niuk.
sen persoonan kautta jo mennyt
niin pitkälle, että kauko-Karjalan
ja Inkerinmaan lisäksi olisi nykäis­tävä
palanen Ruotsista ja Norjas­takin,
josta Ruotsin ja Norjan hal­litukset
ovat hiukan suutahtaneet
ja lähettäneet huomautuksen, että
— mitä pirua te siellä lahden ta.
kana pölläilette, eihän meillä ole
bolshevismin saastuttamaa maata
tuumaakaan; '— ei ristiveljet, jät­täkää
nyt pois sellaiset haaveet-ensinhän
on yhteisvoimin kukistet­tava,
Neuvosto-Venäjä, sitten lop-iiscsti
"hienostunut ja hyväätar-koittava",
sekä haluaa ajatuksen
vapautta kehitysopp!Ilisessa suhtees-lislisen
Canadan olojen nurinku- j^ghitys luonnossa 'luo elämän, jne. s-..
risuuleeii. Samaan aikaan kun kuu-.Taaskin ihmisyhteiskunnan kehityk-si^^
ataa poliisimiestä, varustettuina | »essä osoittaa taloudellisen perus- Taistelu uskontoa ja kirkkoa vastaan
, . . . ... ' .. . , ' tan muutoksille: osottaa ihmiskun-»
niurhaam.stekniikan viimeisten saa-, ^^^^ osaksi luonnon kehityksen ket-vuluslen
mukaan valmisteluilla jjugsa, jossa sitä eroiltavat muista
aseilla, ajaa takaa onnetonta mur j luonnon elävistä vain sen oman
haajaa. jonka kapitalistinen järjes-1-Vl^teiskunnan ominaiset lait, jotka
teiniä on saaUanut rikosten tielle, r ^ ^ ' . ' ; ' H \ ^ " « t a n t o v ä l m e i -
seisoo tuhansia ja jälleen tuhansia j ^..^^^ ^^^^^^ ymmärtämään ta-tyollomia,
mahan ankarasti kuris-1 joujj^jjiset kehitysprosessit (tuotan-tessa,
soppajonoissa saadakseen I to, kulutus, jako, vaihto, y.m.) ja
lautasellisen vesivelliä. Samaan ai-' "'iden vuorovaikutukset. Kun sa.
, , .,1- , , ,T 1 i manaikaisesti materialistinen dia-kaan
kun porvanlli.sel sanomalehL^^.j^^^ ^^^^^ luonnon kehityk-dcl
murhatun poliisimiehen muisjspn ja inhimiUisen yhteiskunnan ke­loa
ylistämällä, koettavat ajaa ih-1 hityksen kulkevan eteenpäin vasta-
Siksi, että eräs autovaras oli edel- misiin pelkoa ja kunnioitusta ka- kohtiensa yhtämittaisessa temmel-
.. ,. . . . . . . . . I , »lyksessä. sensijaan että menisi suo-pital.
sl.sen rosvojarjcslelman^ raviivaisesti eteenpäin:
ja, laitoksia ja pyhyyttä kohtaan i Tälle pohjalle perustuvana talous-saalclaan
läinän saman järjesteli tiede selvittää yhteiskunnalliset rä­män
loimesta salojaluhansia työt j ^enteelliset tekijät, kuten työnjaon,
. . . . . . . .... .,, • .. omistussiihteet, luokkasuhteet ja
lom.ksi ja r>^it>7naan millaisiin ^^jj^ perustuvat valtasuhteet, jois-epatoivoisun
Ickoiliiii tahansa hen-1 ta johtuu luokkataistelu sortajien ja
kensä pitimiksi. son-cttujen välillä.
"Oppi tekniikasta selvittää ihmi­sen
aktiivisen suhteen luontoon, hä­nen
elämänsä välttämättömän tuo-liscnä
yönä kuudella revolverin
laukaiiksella ampunut loisen häntä
pidätlämään luUeista kahdesta po-liisikpnstaapclista
ja päässyt —
kaikuun.
Mahtavista jouluilnioiluksisla
paksut Toronlon porvarilliset aa-jiiu-,
päivä- ja iltalehdet niobili- ^am kapitalistisen rosvojäijes
soivat muutaman tunnin kuluessa telinäii täydellinen kumoaminen
koko Toronlon "yleisen mielipi- kykcMiee tekemään lopun moisesta
teen" iämän asian ympärille, nurinkurisuudestai vain vallan
jPabta toisensa jälkeen ja sivu si- siirtyminen työlätckevicii käsiin ja
vun perästä oli täynnä mitä yksi- sitä ticlti siirtyminen uuteen yh-tyidöbhtaisimpia
tietoja tuosta ta*leiskunnalliseen järjestelmään, so
Kommunistinen Puolue ; taisteles
uskontoa ja kirkkoa vastaan kiin­teänä
osana työläisten jokapäiväisis­tä
luokkataistelukysymykslstä, koska
uskonto on heijästusta^yhteiskunta-oloista,
tämän "matoisen maailman"
kuvastusta ihmisajätuksissa. Neu­vostoliitossa
tapahtuu tästä vapau-ttimihen
sitä mukaa kun tietoisesti
järjestyneenä työtätekevät ihmisjou­kot
tuntevat hallitsevansa tuotan­tovoimia,
eivätkä tarvitse kuviteltuja
selityksiä. Viisivuotissuunnltehnan
toteuttaminen jä imperialismin kaik­kien
tuho-voimiep sotavarustelu
auttaa tässä moninkertaisesti edel­lisiin
vuosiin verrattuna. Täällä ka­pitalistisissa
maissa se on osa käy­tännöllisestä
vallankumouksellisesta
valistustyöstämme, mikä tapahtuu
käytämiöllisien taistelun kiinteänä
osana. Taistelussamme kapitalistis-ka
yhteiseenkin voimainkoetukseen
Mistä johtuu tämä kuumeinen
sodan valmistelu neuvostomaata
vastaan?
Yhtenä ja tärkeänä on tuo 5'li
neljäsataa miljoonainen Kiina, jos­sa
kotimaisten sekä ulkomaisten
kapitalistien orjuuttamat työläiset
ja työtätekevät talonpojat ovat
käyneet voitokasta vallankumous­taistelua
sortajiaan vastaan, jotka
suurvaltain sotavoimien avusta
huolimatta ovat saaneet luovuttaa
maakunnan toisensa jälkeen vallan­kumouksellisen
työtätekevän luo­kan
käsiin. Ja jos kerran Kiina
joutuu neuvostojen maaksi, silloin
neuvosto-Venäjä ja neuvosto-Kiina
työläisten ja talonpoikain hallitse­mina
valtioina luovat sellaisen voi.
man, että on mahdotonta ajatella­kaan
keinoja niiden kukistamiseksi.
Toinen ja myöskin tärkeä teki­jä
on teollisuuskriisin kärjistymi­nen
kapitalistisessa tuotannossa
kansainvälinen kilpailu tuotteiden
kauppaamisessa. Kilpailu kone­tekniikan
kehittämisessä enemmän
että on alkanut purkaa tuottei­taan
maailman markkinoille. Ja
kommunististen aatteiden leviämi­sen
pelko on saanut koko porva­rillisen
maaailman kauhun valtaan:
on sota saatava alkuun hinnalla
millä hyvänsä!
Mitä meille työläisille on hyö­tyä
tuo.sta sodasta? Me muistam-me
vielä " selvästi viimeisen maa
ilman suurteurastuksen, — ketä
siellä teurastettiin? Eikö se ol­lut
työväenluokan vahvinta väkeä
joka kymmenmiljöonaisena joukko­na
silpoutui sotatantereella, kapi
talistien riistoetujen hyväksi, mii
Joonien jäädessä elin iäkseen raaja­rikoiksi,
kerjäämään armopaloja
Nyt tuleva sota, jos se saa alkun­sa,
on luokkain sota, se on sota
työväenmaata, Neuvostoliittoa vas­taan.
Samalla se on sota koko
maailman työtätekeväin luokkaa
vastaan. Meidän työläisten kaik­kialla
on julistettava sota sotaa
vastaan. Meidän on ryhdyttävä
voimakkaaseen agritatsioonityöhön
sitaa vastaan. Meidän valistyöm-me
ei saa sulkeutua ainoastaan
seinien sisälle, vaan meidän on
ulotettava toimintamme kaibkialle
— työpaikkoihin, tehtaisiin; mis.
sä vaan tavataan kohtalotovereita^
siellä on käytävä käsiksi agritat-sioonityöhön.
On m.m. järjestet­tävä
ja levitettävä lentolehtiä.
Näin voimme koota joukkoja. On
käytävä pelkäämättä joukkoliikeh-timiseen,
kaduille, jos olemme re­hellisiä
vallanikunioustaistelijoita
Kaikki tarmo on kiinnitettävä
imperialistien Neuvostoliittoa vas­taan
tähdättyä sotaa vastaan; so.
taa, joka olisi mahdollisesti pian
räjähtänyt ilmiliekkiin, ellei vai-koemigranttien
ja liittovaltojen
Viime kuun 14 p:n ruotsinmaalai-jälkeen tiedotti oiiraua. - i - ^ - ^ .
nen toverilehti "Ny Dag" kirjoittaa:
"Vaasan hovioikeudessa syytettiin
t i . 10 päivänä 22 pohjois-Suomesta
kotoisin olevaa nuorta työläistä
"valtiopetoksen valmistelusta". Vas­taajat
ovat Y. Taino Kemistä, J.
Kumpumäki Alatorxiiolta, E. Kor­honen,
T. Bäuhäyuöri, M. Huh­tala.
T. Kangas," IS. Kuusisto, IB.
Kangas, iE. ' Ylisuvantb ' ja Laii^
Leppänen Kemin maalaiskunnasta,
V. suosalo," T . lluotari, O. Laukka-
«nen, Ederi Hälttii, Kerttu Hyvönen,
ja V. Jauho Rovani^riieltä, T. Tervo
Kuolajärveltä, Eeva Hövönen La­pinlahdella
ja E. Ollila Haapajär­veltä.
. Kukaan asianajaja ei ollut roh­jennut
ottaa ajaakseen syytettyjen
asiaa hovioikeudessa. Syytetyt iL'
moittivat "o'ikeuäe'ssa", "etfa heitä
on ohranassa kuulustelujen aikana
fj-j-silljsesti ja henkisesti kidutettu
Näiden kidutusten kautta on heidäi
pakoitettu hyväksymään ohranan
laatimat kuulustelupöytäkirjat, joissa
on joukko vääriä tietoja heidän
;oiminnastaan eri järjestöissä. Syy-
'.etyt ovat nimittäin kuuluneet nuo-
.-isojärjestöihin ja työVäein opinto­kerhoihin.
Kaikilla heillä on myös
ollut luottamustoimia näissä jär­jestöissä.
Rääkkäjsten kautta on
ohrana saanut heidät "tunnusta­maan
syyllisyytensä", jotka tunnus­tukset
ohrana oli jo ennakolta kir­joittanut.
Suurin osa syytetyistä on 15—21-
/uotiaita. Kaikki 5 naispuolista syy­tettyä
on alle 20 vuoden, joukossa
14—15-vuotiaita /lapsiakin. Näitä '
lukuunottamatta V. Pä^pJ^
tuomittiin 10 vuodeksi 1
syytetyiksi myös valtiop-^oksÄ^
misteh^ta. Nyt o i e r L i e ^'
tietaa, että myöskin Paaso ^
lut syytetyksi "maan pet<^
Kaiketi fascL^tit ajatteliv^
^ Paa«, on ollut sekä ^
hsena etta nuorisotyönteki^
k-ymmenen vuotta lyhyt ttS)
yrittävät sen takia saada^.
elmkautisen tuomion. Kaiketii
kuumennetuilla raudoilla nah,?
rautavitjoilla jne. ovat saaneet^^
nustuksia" ja "todistusainehli
JOS sellaisia muodollisuuicäa -
tarvittaisi "demokrattisessa ku'T--
rimaassa" Suomessa.
"Ny Dag" ilmoittaa lisäksi er^
uusista työläisten vangitsemL^
pohjois-Suomessa. Vangitut^
Heikki ja Stiina Karppinen T,
ja Katri Lagerbom KemLnä M-ta
Maatta, Tyj^ne VerkkoperV
Yrjo Ala-aho Oulusta. 'Xy n
lausuu lopuksi:
"Fascismi riehuu Suomessa M
ta me voimme yhtyä sen Rova:
men-prosessissa syytetyn H-vuo'-
tytön sanoihin, joka meni itke
äitmsä luo ja huudahti: "Jätä i
äiti. Voi tulla sellaisetkLn aia^ <
oikeus voittaa f ' < •
Työväen puolustusli
ton . . .
(Jatkoa 1 :lle sivulle)
nettävä kuinka kapitalistlluokan
valtio, sörtovälineenä, ei käytä vain
aseinaan poliiseja, lakisäädöksiä, oi­keuslaitoksia,
sanomalehdistöä, kou-vastaan
on "kulttuuri"-Suomen bh-ranäpoliisi
nyt kohdistanut keski­aikaiset
kidutusmenetelmänsä.
"Tässä yhteydessä me voimme pa­lauttaa
mieliin Rovahiemi-prosessin
— kirjoittaa "Ny Dag" edelleen.
Syytetfc.vjen joukossa r.:z:'ttäin on
henkilöitä, jotka ankarasti kidutta­malla
pakoitettiin ottariTaan syyn
päälleen vaikka on yleisesti tunnet­tua,
^että f aseistit sytyttivät nuo pol­tot.
Silti pakoitetaan työläiset ki­dutusten
kautta hyväksymään po-liiiiin
sanelemat pöytäkirjat. Näis­tä
poliisin murhapoltoista on J.
Kumpumäki tuomittu 6 vuodeksi
kuritushuoneeseen, O. Laukkanen 4
vuodeksi kuristushuoneeseen ja
Kerttu Hyvönen (lö-viiotias tyttöi
tantop;H;ses;in, •mutta""sen"ohella y-'"- voimavälinej-
^ ' tä työläisiä eh nousevaa vallanku­mouksellista
luokkaa vastaan, vaan
j . ^ ^ „ y . ^ ^ ^ ^ . . . . . . ^ 1 Neuvostoliiton teollisuuden palve-tr'diktatuurla"
vli^^ tuottavaksi, joten on luksessa oleva tkätyrit joutuneet
- •• - - • hirvittävässä määrässä kehittynyt tyolaisvaltion oikeuden edessä pai- i vuodeksi vankilaan. Ohränapolii-liikatuotantoa.
Markkinoita ei ole. jastamaan koko tuon pirullisen s o - s i n näitä vastaan käyttämistä me-tasuunnitelmansa,
joita tuhotyön- netelmistä, saadakseen heidät hv-tekijoita
on Neuvostoliiton täytynyt. väksymään kuulustelupöytäkirjat oi-myös
hänen elämänsä yli,teiskun-nalliset
ehdot ja niistä 'jphtuv.at
sielulliset mielteet." (Pääoma I osa
itäisimpiä lietoj.
j)a/|itumasta ja sen yhteydessä ole-
\'ista seikoista. Porvarillinen jour­nalistiikka
n i i n i yhden kauncini-iliiistä
koitoistaan". Tapeltu po­liisimies
ja hänen murhaajansa oli­vat
yhtäkkiä muuttuneet suuren
niiijoonakaupungin huomion keski­pisteeksi.
Murhatun poliisin elä­mäkerta,
suku- ja perhesuhteet oli
kuvattu yksityiskohtiaan myöten
samoin murhaajan puku. tavat, ul­komuoto
ja elämäntyö. Osansa
sai myöskin kuvauksissa Toronlon
kaupungin poliisiincslari, kuuluisa
jkoqiiliunislien jahtaaja, Draper
Joka heli tapauksesta tiedon saa­tuaan
pani liikkeelle* COO miestä
käsittävän poliisivoiman ratsain,
autoilla ja moottoripyörillä aja
niaan takaa pakoon päässyttä mur
Jiaajaa. Jänniltäväisyydellä, jou
parhaat salapoliisiromaanien kir-joJUtaJat
saisivat kadehtia, lausui
vat lehdet arveluita ja olaksumi-sia
siitä, miten ja milloin mur
haajan luullaan joutuvan tukaa-
•ajajiensa saaliiksi. Lehtien la-yänmukaisct
kirjoitukset Neuvos
toliiton "polkumyynnistä" ja Ca
iiadan taloudellisen kriisin pikai­sesta
ohimenosta olivat hetkeksi
saanciet jäädä syrjään.
Miksi tuo tavaton hälinä? Ei
suinkaan siksi, eitä porvarillinen
mielipide pitäisi tavallisen polii
.simiehen henkeä erikoisen suures­sa
arvossa. Vaan siksi, että jior-yärillisen
yhleiskunnaii luillil.seviei.
lu(:^kkien etuja vastaan oli lapah-tcutut
kalidellainen rikos. Ensinnä­kin
olivat autovarkaat, rikkoneet
f)niistavien luokkien pyhintä sään
löä, ''älä varasta", sts. älä koske
Uskonnollinen mädännääsyys ja in-dividualLstincn
"jmnalan-kieltäjäin"-
oppi
kaikki luonnon kehityksen vaiheet
"kaikkivaltiaan" tahdosta rilppu-palvolemiseen,
estäen luonnon alis­tamista
ihmisen alaisuuteen, samoin
kuin estäen taistelumielen kehit-sialisiniin
on lopullisena ja ainoa­na
keinona vallitsevista nurinkuri­sista
oloista pääsemiseen. Venä­jällä
lyöläistoverit oval jo luo­neet
edellytykset yhleisfkunnan
siirtymiselle sosialismiin. Muiden
maiden, niiden mukana Canadan-kin
työläisten ankarana urakkana
on seurata venäläisten työläisten
antamaa esimerkkiä. Työväenluo­kan
voimien järjestäminen yhtei­sen
vallankumouksellisen poliitti­sen
johdon alle, vallankumouksel­lisien
taloudellisten järjestöjen.
ammatliliiUojea rakentaminen ja tyrnistä luokkasorron järjestystä vas-kchiltäminen,
ivöltöniien järjestä- „ . ,. „
. • . •' Toisaalla »vapaamielinen idealis-minen
yhteiseen taistelurintamaan tinen käsitys ei voi sietää kaikkein
työssä olevien työläisten kanssa, typerintä "luomistyön" esittelj'ä,
porvariston terrorin johdosta kär- mutta pyrkii materialismiin luon-simään
joutuneiden luokkataisteli-jkehitykseen nähden. Tämä on
. . . . , . . . . porvarillinen "jumalankieltäjäin"
jain solidaarinen avuslammen, koy- ^pp. .^^^^^ Yhdj-svalloissa Scope-hien
farmarien vetäminen yhtei- sin jutussa ilmeni tämä, samoin
seen rintamaan proletariaatin joh- kuin aikoinaan Incjersollin kirjain
don alla — siinä niitä lähimpiä
Ichläviä, joita suorittamalla nir
kokoamme voimia viimeisen ryn
nistyksen varalta kapitalistisen jär­jestyksen
kumoamiseksi. Niiden |
tehtävien suorittamiseen käykääm-!
me kukin kohdaltamme käsiksi. 1
kuinka myöskin uskonnolla ja kir­kolla
on tärkeä sijansa tässä l^a-pdtalistista''
itulptantbtafua ja; dcn
laitoksia, sekä niiden roistomaista
•siintymistä suoras,taan tai epäsuo­rasti
piibliistavana välineenä, estä­en
työläisiä näkemästä vihollisensa,
PorvariUiseh idealismin edustajat kapitalismin.
jakaantuvat kahteen ryhmittymään; I
Yhtäällä selvästi vanhoillinen sala- }
peräisyyden käsitys, joka alistaa eet ja Toinen Internaticnale viime
keväimä yhtyi tufeemaan paavin
Kun sosialidemokraattiset puolu-
'pyhää sotaa" (joka oli osa kapi-vaksi,
sekä samalla tavalla tulkitsee tatistisesta sotavarustelusta samoin
ihmisyhteiskunnan kehityksen ku-1 kuin iiykymen "Dumping"-kiihotus-lun.
Ihmisissä edellyttäen alista- kin) Neuvostoliittoa vastaan, käyt-misla
orjan tavoin tämän salaperäi- tää se tunnuslauseenaan "uskonto
sen julman herran, "kaitsehnuksen", yksityisasiaksi" j ä sillä samalla poh-ialla
kieltäytyy taistelemasta us­kontoa
vastaan kapitalistisissa mais­sa,
vieläpä sietäen kirkkoa, uskon­nollisia
tapoja, kuten lasten "kas­tamista",
kirkollista avioliittoa, jou-lulahjäin
jakamista, kuten "itämaan
tietäjien" lahjuksia kuvitellulle kris-tukselle
y.m. Meillä on järjestöjem-me
jäsenistön kesken vuosia seu­rattu
tätä virheellistä kantaa.
•Kun Kommunistinen Puolue vaa­tii
valtiolta uskonnon julistamista
yksityisasiaksi, niin ei silti voi pi­tää
yksityisasiana kysymystä tais-
NeUvosto.Venäjä .suurimpana teol­lisuustuotteiden
ostajana on näi­hin
asti teollisuuskapitalistien voi­tonhimon
tyydyttänyt, vaan tuo
sirpin ja vasaran maa, työtä tcke-telusta
sitä opiumia vastaan, joho»
työläisorjat upottavat ihmisarvonsa,
taistelua uskonnollista taikauskoa
vastaan, jne.
Kieltäytyminen taistelemasta us­kontoa
vastaan on osa niistä ten­densseistä,
jotka kieltäyty\'ät tais­telemasta
luokkapohjalla kapitalis­mia
vastaan, jotka pelkäävät lou­kata
kapitalismin riistolakeja, jotka
alistuvat hallmnoUisen vainon al­keellisissa
otteissa, poliisien uhit­telussa,
karkoitusloimenpiteissä, .v.
m., ilman taistelua. Kaikki tämä
on opportunismia, jota vastaan tais­telu
on osa yleisestä kapitalismia
vastaan käytävästä taistelusta, kos­ka
se on selvältä luokkataisteluun*
Jalta sivuun pyrkimistä. Se johtaa
ensin tinkimään taistelukantaan
nähden ja sitten vastustamaan tais­telua,
sekä loppujen lopuksi koko
työväenluokan päämäärän kieltämi­seen.
Tällöin voi se yhtyä jo elä-hyttämään
kaiikia toimenpiteitä
vallankumoukselliseen päämääräj?p.i
pyrkivää taistelun liikettä vastaan,
aatteeUIsesti ja aseellisesti. Siitä
tulee osa vastavallankumouksellises­ta
liikkeestä. — A, T. H.
käyttää teknillisten voimien puut­teessa
teollisuuden palveluksessa
sien muitten esitysten ohella 1
k i t t y i piirissä olevien heikkouk;
korjaamiseen, entisten paika
osastojen- lujittamiseen, uusien
rustamiseen, puolustusliittoon
tyneitten järjestöjen mobilisoir
kiinteämmin puolustusliiton työl
j a , uuden piirin keskuskomit
muodostamiseen tällii alueella,
vomaan puolustusliiton toimin
suhteen j a keskittyäkseen se np
käsittävässä mittakaavassa. Tä
saakka vallinneet järjestöl'
heikkoudet, jotka ovat suorana!;
tehneet tappavan vaikutul
yleensä puolustustyön tehoisut
le, ovat korjattavat, poistan
velttous ja vastuuvelvoUisui
tuntemattomuus.
'Päätösponsi hyväksyttiin, a
ran arvostelun tultua ikohdiste
n.k. väliaikaista piirikomiteaa
taan, joka toimintakaudellaan
keiksi, on "Ny Dag" jo "emiemmtn hän saakka ei osottanut riitt
julkaissut osan. J. Kumpumäki vie- aloitekykyisyyttä ja tarmoa, ^
Työläiset, me elämme aikakau- tiin metsään, missä niio konnat
della, jo-ka vaatii meitä katkea­mattomaan
taisteluun kapitalisti-luokkaa
vasiiaan. Se velvoittaa
voimakkaaseen taisteluun luokkam
me oikeuksien ja ensimäisen työn-tasayallan
puolesta.
• Hessu.
Lisää elokuvat^ieltpja
Saksassa
BERLIN, jouluk. 14. — Saksassa
näkyy kehitys kulkevan nopeasti
siihen suuntaan, että kaikki eloku­vat,
joilla on vähänkin sotaa vas­tustava
luonne, tulevat kielletyiksi.
Joku päivä sitten kiellettiin "Län­sirintamalta
ei mitään uutta" elo­kuva
ja nyt kiellettihi "Sota"-niml-nen
filmi . kaikkialla Saksassa. —
Sotapropo^andaa edistävät elokuvat , vat tarkastaa hänet' jä katsoa "on-kuumcnnetuUla
raudoilla polttivat
hänen selkääjasä, sitoivat hänet
kahden puun vahm ja löivät häntä
patukoilla jalkapohjiin ym. Laila
Leppänen (16—17-vuotias tyttö) vie­tiin
useana yönä nimismiehen luo,
riisuttiin, sidottiin erääseen penk­kiin,
minkä jälkeen nämä sadisti­set
konnat tyydyttivät sukupuolisia
himojaan sen kautta, että ruoskivat
häntä, kunnes häh tuli verille. Lo­puksi
uhkasivat nämä raakalaiset
lukita hänet yöksi ruumishuonee­seen,
missä on eräs kuollut, että
hän yön aikana "voi pitää kuol­lutta
sulhonaan". Silloin tämän
rääkätyn lapsen hermosto ei enää
kestänyt jä hän''hyväksyi prölilsi-pöytäkirjan.
Kerttu Hyvönen (16-
vuotias tyttö) riisuttiin polIisikiRi-lustelussa,
että ohranan miehet voi-sensljan
ovat suosittuja.
MONTREAL, P. Q., jouluk. 13. —
Poliisilaitoksen toimesta julalstiin
tilastollinen selonteko poliisin toi­minnasta
tämän vuoden ensimäisen
kuuden' kuukauden aikana', jolloin
on kaikkiaan suoritettu 22,215 van­gitsemista,
näistä joka kuudennen
ollessa naisen.
ko hän milloinkaan leikkinyt mie­hen
kanssa" jji.e.
Fascistit eivät kuitenkaan ole tyy­tyväisiä,
vaikka he oVat rääkkäysten
kautta saaneet Rovaniemen nuorten
työläisten aktlivisimman osan tuo­mituksi
kuritushuoneeseen "murha­poltoista".
Lähes kaikki tuomitut
ovat nyt syytettynä myös valtiope-toksesta.
"Rovaniemen-prosessin"
oli täydellises.sä toimettomuud
j o k a seikka selostettiin aiheutu:
voimain puutteesta. Uudelle \
tavalle p i i r i n keskuskomitealle
r e t t i in käsiteltäväksi erikoisen
täyksen toimenepano ulkoma:
syntyisten työläisten puolust
seksi, heidän tällä kertaa oi
Canadan porvarillisen virkav;
suoranaisen vainon ja karkotu
r o r i n kohteena. .Samoin työn
kiitäminen Canadan ranskala
työläisten keskuuteen jiii uu
p i i r i i i keskusl\omitealle.
Kahdeksanhenkinen piirin Uc
komitea valittiin
Kokous valitsi kahdeksanhenl
keskuskomitean, joka tulee y
maan työtä koko piiriä ikäsittä
mittakaavassa. Kokous teki T J
t a v i a päätöksiä, joitten toteut
nen jäi tälle komitealle, puolu
l i i t o n työskentelyn tässä pnns-lessa
tällä kertaa varustettu
h a i l i a mahdollisuuksilla k'
eteenpäin harppa-askelin.
Canadan ytöväen puolustus
rakentaminen on tällä kertaa
tärkein tehtävämme, joen
taakse on keskitettävä kaikki
doUinen <>nprgia.
täm järiesfö
Inmrien Jär« IMm CTeolGsuuspoheeo'') asiassa
"Usfionto on raskaasti kuorin i- \
letun eläimen huokaus, sydämet-\
lömän maailman sydän, kuten se\
on hengettömien olosuhteiden hen­ki.
Uskonto on opiumia karisallc.^
Uskonnon poistaminen keinona> j.o-ka
luottaa kansalle kuviteltua on-\ Mitä tulee Teollisen puolueen ur-
(Jatkoa edelliseen numeroon).
TeoUisu us puolueen K K :n
urkinlalyö
tcehvetojen yleinen sedakteeraus oli
tavaRisesti prof. P. S. Adadtshilla
ja niiden lähettäminen V. A. Larit5-<
iieviUa S l . . . . kautta.
nellisuutta, on edellylykseriä sille. [Kihtaiyöhön niin esiintyy siitä tosi-että
kansa saavuttaa todellisen on- i asioita Rnmsinin todistuksissa. Ram-nellisauden
.. .'Täten muuiiuu lai-^^^^
vaallisten aMi arvosteleminen] 'Tiedonhankinta tehtävät. 1)
, ; . , . . , , . . . iKauppa- ja Teollisuuskomitean Pa-maalhsten
asiam arvostelemiseksi. lokakuussa 1928 antamat
siihen omaisuuteen, jonka {'«^-^««^"V «^'•o^'*'/''"""'^" or-, tehtävät, vuoden 1928 lopusta alkaen
vostelemiseksi. junmlujisopin ar-!Teollisen puolueen K K lähetti Kaup-vostelcmiixen
poliHikan arvoslcle-\v^- teollisuuskomitealle npm joka
- , •/: I- A V I ^^ t i > \ - :kolmen kuukauden kuluttua, s.o. n e i -
miseksi. -KARL MAhX. ' jännesvuosittain taloudellisia yli-teen
vetoja SNTL:n kansantalouden
j.n.e. oli merkitty saavutuksia me­tallisten
lentokoneiden rakennuksen
alalta ja muutamia erikoiskysymyk-
2) Paitsi ajoittaisia taloudellisia siä^lentotaidon teoriasta ja teknii-yhteenvetoja
Teollisen Put>lueen/^^^ f - ^ ^ ^ " ^-utuksista.
K K K . . . . pyj-nnöstä antoi Kauppa ^^^"^ aikaisemmm
yal luokat ovat hankkineet työtä­tekevien
lyön tuloksia rii.-^länKillä
ja loiseksi olivat hc hyökäHiieel
järje»tysvallaa vastaan, joiikti .-^a
jyal omislaval luokat oval piirim-ct
kokoon lurviianuKiii työläisien r i i s ­tämisellä
hankkimaanpa ()niai.>.-ii!Jt
la. Jo> oJisi sattunut tni<in. niniit
;täin niin. elt-ä pi>lii.<iinies olisi " i ! -
«puolustuksessa". kultti <>ti varsin
lavallisia, vienyt hcn.ien autovar­kaalla*
ci suinkaan niilääii * f : : ; . i ' n i -
j»aa hälinää oli.si synlynyt. Ja To-ixQitatn
porvarit o!-ilvut saaneet
suorittaa jouluostoksensa rauhassa-
JJimi^a. tätä "järkyttävää tapausta"
Jcaupungin poliisimestari olisi
Voinut rauhassa laatia suunnitel-ja
teollisuuskomitealle tietoja kan­santalouden
eri aloilta. Näitten tie­tojen,
luettelon, niiden laatimisjär-jestyksen
ja sisällön sikäli kun mi­nä
niitä tunsin olen esittänyt 15—27
lokakuuta todistuksissani "Teollisen
puolueen urkintatyöstä". (Tod. 31.r0
1930).
pussa. Kiinteämpiä vaatunuki.
versioonijärjestöjen perusjm
alettiui esittää vuoden 1--^
välillä, varsinkin senjälkeen ku
visi, että interventio vuonna W
toteudu.
Näiden tehtävien s;aonaa^
noin V. 1929 keskivaiheilla Teoi
puolue ryhtyi muodostamaan ^
siöonljärjestöä joka käsittäisi
geettisen talouden; sellaisen >
tön muodostaminen teollisuus
suunnitelman laatiminen divei
nilkkojen suorittamiseksi te
de^a annettim Kalmmkon!
Tshamovskin toimeksi ja
alaUa Laritshevin ja Kogan-Be.
teinm' huoleksi. Diversioonijarj
brganjsatsionipuoli on esitetty
hun erikoistunnustuksessani as
Kolmas suuri järjestöllinen ^
_ _ vä koski TeolUsen P"o^-"««"^;
K . . . . minun asunnossani, K . . . . tön"'KamTnikoville j ^ ^ ^ ^^^'^*°?v-i?"knS^^SS^
„ „ „ ... lähetettäväksi Ranskan y- esikunnan, antaman tehtävän i^uikai. seksi. ^^^^^J^^^^^^^^^^^Vi vuoden
desta, moottorien voimakkuudesta shinskin tiedotuksista aikaisemmin
' Vuoden 1928 keskivaiheilla
sotatarveteollisuudesta antoi Rans­kan
yleisesikunnalle Mihailov.
1929 vuoden lopussa tavatessacj
A tämä pyysi valmistamaan ky­symystä
ilmailuaseman rakentami­sesta
Leningradin alueelle. Tämän
tehtävän suorittamisen annoin prof.
B. S. TshetshklnUle ***), joka val-tehtäviä
Ranskan yleisesikunnalta.
Sille osotettiin miten on muodostet­tava
oma järjestö voidakseen asian­mukaisesti
palvella interventiota Ja
sen valmistelua.
Viimeisinä olemassaolonsa kahte­na
vuotena Teollinen puolue menet­ti
kokonaan alkuperäisen luonteensa
vain SNTL:n kansalaisten vastaval-iankumouksellisena
(tuholais-) jäi-jestönä,
ja muuttuu ei vain tyypilli­seksi
urkkijajärjestöksl, vaan tyypilll
seksi vieraiden valtioiden hallitsevien
piirien sotilas agentuuriksi: Vieläkin
enempi, kauppa ja teollisuuskomite­akin
jää taka-alaUe. Ulkolaiset in-terventlpnistit,
joista kaikki riippuu,
määräsivät näiden toiminnasta. He
tekivät tilauksia ja vaativat niiden
täyttämistä.
Venäläiset v^tavallankumoukseUi-mhlun
ja Kalinnikovin tavatessa misteli kysymyksen ja antoi amehis- ^ft muuttuivat ulkovaltioiden urk-
! tilasta- Yhteenvedot sisältävät kon-
Muutcn tiedotukset joita jätettiin
ranskalaisten agenttien kautta eivät;
pyysi antamaan hänelle tietoja SNT-L
: n sotatarveteolllsuuden tilasta ja
tulevaisuuden näköaloista. Täyttääk­semme
antamamme lupaukset, Teol.
Ilsen puolueen K K : n päätöksen mu-iuktuuri-
katsauksia tärkehnpme nu- h ^ » * ^ » ^ rajoittuneet "konjunkUm-imeroineen
er; aloilta, kuten poltto- ^ i ^ " " yhteenvetoihin".
aine, metalli, tekstiili, kemialhselta,
Ielintarve, metsäteoilisuuden. raken­nusaine,
sähköistämisen alalta y-
I leLskatsauksia teollisuut
laitokseen, maatalouteen jai.e. esit-i
'taen tulokset ja tuotannon, tj-öläis-
' .ten lukumääriin, niiden indeksit
j j.n.e. Taloudelliset yhteenvedot sisäl-
! tävät pääasiallisesti numerotauluk-j
koja lyhyine selityksineen, johto­päätöksin
een ja perspektiiveineen.
Paitsi näitä yhtään vetoja, lähetet-tim
painettuja julkaisuja SNTL:u
kansantalouden statistiikasta Ja
>Aa**:...«AA*AXA^^l(4/^4i^^a^4^^^4m,-knniimVfiii^<:^istn Taloudellisten yh--
kalsesti ja mInun henkilökohtaisella
ohjauksellani, tällaisten tiedonanto­jen
valmistelu ja laatiminen suori­tettiin
Kalinnikovin ja Tshamovs-
„ „.o« . , -• . . johdolla. Viimemainittujen tie-
Kevaalla v. 1929 A..-) kaantyl tojen mukaan Kalmnikov 3-4 ker-
« m i t a V P"°^-^^^ - "naittaa Ramsin todis- taa luovutti nUtä K . . . . Näiden tie-kulkn"
t^^^^^ä" 31.10 pyynnöllä saada tie- f^jen sisällyksestä Kalinnikov ja
toja vaikkapa vam lentolalvaston Tshamovski voivat antaa lisätietoja
teknUlisestä tilasta. Pynnöstäni. Näihin yleisiin tietoihm Evreinov
prof. V. S. S t e t s h ^ laati muistiin-j E. F. kehoituksestani antoi K a -
panon jonka annoin 1929 vuoden ,l^o ­Imnikoville
erikoistietoja sotateolli.
pussa A Tässä "muistiinpanossa
typLstetyssä muodossa bli katsaus
lentokonetyyppeihin joita käytetääii
STNL:sä. tietoja niiden kantavuus-voimasta,
nopeudesta, lentokorkeu-^
vutti sen
leisesikuntaan.
Ranskan yleisesikunnasta K
kautta Kalinnikoyille Larltshevillo
5 ja A . . . . kautta minulle toistuvasti
oli lillut pj'yntöjä järjestää puh­taasti
sotila^Iuontojsten materiaalin
hankuita ja perille toimittaminen.
Samanlaisen pyynnön esitti minulle
Pariisissa kenr. Lukomski ja eversti
Jaunville ja Lai;itsheville, Lontoos-sa
Patric ja Laxvrence Englannin staa-bin
puolesta. Saadakseen tällaisia
tietoja Ranskan yleisesikunta, sekä
kauppa- ja teollisuuskomitea kiireh;
tivät Teollisuus puoluetta muodosta­maan
sota-asiain komitean". (Tod.
31.10 1930).
Tämä urkintatyö jonka vahvista-
*) A . . . . on R tomen niimmi.i . i
suus alalta, muutamien sotatarve-tehtaiden
energeettisestä tilasta. Si- ^
käli kun minulla on tietoja Paljt- varkdkonljmde^^an muutl^T^^^^
kuuluu VSNL:n rikoslain 58 pykä­län
6:een kohtaan. Samanaikaisesti
samojen henkilöiden kautta Teollinen
puolue sai sotilasorganisatooriisiakin
'*) ja .!**) Syytetty toisessa asi­assa.
sesti osotettujen henkilöiden kautta
Teollinen , puolue järjestää yhtey­teensä:'
ensiksi sotilasjärjestön ja
loiseksi diversiooni järjestön.
Kajoamatta seii yksityiskohtaisem­min
toiminnan tähän puoleen, jos­ta
paraillaan suoritetaan tutkhnuk-sia,
edellä esitetyn sgrytöksen todis­tamiseen
riittää" yhde^ri tosiasian to-teaniinen:
näiden tehtävien saami­nen
ja täyttämineii'. Sellaisten .teh­tävien
saamisesta Ja täyttämisestä
todistavat täsmällisesti ja yhtäpitä­västi
kaikkien syjiiettyjen todistuk­set.
TeoUisuuspuolueen KK m
diveTsionityo
'•Tehtävän muodostaa dii^ersioni-järjestö
— todistaa Ramsin, 31.10
sai Teollisuus puolue kauppa- ja te­ollisuuskomitealta
jo vuoden 1928 lo-nettua,
tämän tehtävän vuou._.
lopussa esitti kenraali Lukoin^»
vatessani hänet Pariisissa ja ^
Lawrence tavatessani l^an^^
hevin kanssa Lontoossa.
1928 keskivaiheilta halinen
Kauppa- j a teollisuuskomi^teana
Ranskan vleisesikunnalta .uiu
töjä kiirehtiä niin diversiooi^
sotilasjärjestön muodostamists-tä
varten ryhtyi Teoiiisen P-^-
K K muodostamaan ensoiciO-ta
Teolhsen puolueen K K P ; '
keväällä 1929. TäUöin sot^asja^
jen ryhmien johto ja va.taic^
senvärväys vuoden 1929 am..-=
nettiin tehtäväksL •m-n^^^
myksen yksityiskohdat on en*
dlstuksissani". (Tod. 31-10-+
Tämä tunnustus on ^a.vsai'
vä saattamaan i"^^"^™Lji;
vastuuseen rikoksesta VSF^i*^
koslain 58 pyk. 3 kohdan n i ^