Vapaus, September 17, 1929

              A. VAAa>
Tiistaina, syyskmm 17 p;nä—Tues., Sept 17 No. 219 — I92ft
TAPACS QJUitj} • .
T t « ecly oifxa of FiasUb Vorksa In Ctnida Poiiliibcd d«fly «t So<g>i»rf. Octtri».
K q u t e n d M tha Poal 0£fic« Ocpcneusi. Otuwa. u «ecoaJ C U M luttcr.
T O I M I T T A J A T
VJ. POHJA.VSALO. A. PAIV70.
TILAirSHINNATs
1 irk. »«JO. 6 ltk. « 2 J 9 , » kk. I1.7S 1 kk, |1 J » . — YMymIif>a»ifl M' Smm»e» Uki BuuuIU
• » o t n t i l U ; 1 Tk. tfiXO. 6 Ik. S3J0, 3 kk. $2.00 i« I kk. UM.
ILMOTUSHIN.NAT VAPAUDESSA s ' . «
K i i j C T « a t o f l » o t n k « t « l i » koi*. « 2 J » k*k« kertu. — A»ioUitt«m » « n e J l U « i n e n U r f T Ä t *^
» • b U t a a i M . — Nimeaimnmoilaocok^ SOe k«rU. »IXO 3 kefo*. — Sfuljmulmct^ii»^ KM tou
•COO »»kertM. — AjoBtoeTonmotek^t 12*0 k o i » . »3/iO k*k«i ker««. - ICuUml»M°k»cl «1X0 kert*^
— I^BoIeruiulBOtsktet « 2 J » kert», SOe li»ini»k*3 k i i t « U o » e e . ' u ui umiJtrtTirn»^- — H»loU«jit»eJot )t
iKtteUinotakMt 50e'.kCTt*. » I J » kolme kext*«. — rUiplUitootuiiea i» U m o t « « » e a a » « n « « Todit-
IZhetcttäTi llnortiriiicu ctakiteea. . '
C « s a > I »<!»«ti«ij* nm, 7Se p«r eol. ineh. K i n t o s » e t » » * f o» « « » U toteition, 75e. Tk» V.p. 0»
l i tfta ^ c « «iiertijlBf mediam ««aonf tb* tiniä 'tofilm ia Cmda. . •
J M ctie miUeuB u k u u a au *uMa<t* eojimiiMtt» kirimecBv. kXrjofUk*» amiAita iiikk—mboitaUa
— o i m e U i - : J. V. KA-VNASTO. Iiikk«<mb<.luj«.
Britannian Neuvostovastainen rintama sa
VAtttu «lottoje. flij»to«ea p U i i olU k o o i i o r . » . M U O 4 IB. > l « « t T B l . p i i » t o « k l l i ^ t n a « k l p a i T i i U.
v!pM<Iea «oimitu.: HoooeMt» 507. »£tek*T BoiMia*. 4 I>ork*m St. Pn^ejio MV.
y/avaCn koirttort: L i b « tT BniJdiof, 37 lyr.o. St. PoheU» 1038. P ö t f l o t o t * ; . . « . Sadbsrf. 0 »t
Voaodea «»IBO t« Utomo; LibCTty Baildin». 37 Lt-rne St. Pohelln a « 7 W j ^^
Hamiltonin teräslakko uusi osoims työväen
radikalisoitttmisesta •
Hamiltonin teräsvaunulakkolaiset ovat tällä kertaa lasittamassa esi­merkkiä
todellisesta työväenluokan militanttisuudesta, j ä solidaarisuu­desta.
Ilman minkäänlaista järjestöä, ilman valmistautuinista, he lak-koutuivat
päättäväisesti pyrkien parantamaan työsuhtieitaan. .-
Vaikka tämä lakko on tavallaan puolustautumistaistelu palkanalen­nusta
vastaan, käyttivät lakkolaiset tätä tilaisuutta ei ainoiastaan pakoitr
taakseen työnantajat peräytymään palkanalennuksestaan;.^multa ryhtyäk­seen
hyökkäykseen vaatimaan lukuisien pitkäaikaisten--epäkohtien kor­jaamista.
,' ,
Opittuaan lukuisista menneisyydessä tehdyistä ereKdyksistä,huomat-tavimmin
Canadian Cottons-yhtiön lakosta ja Oshawan aiifotyöläisten
lakosta, Hamiltonin teräsvaunuverstaiden lakkolaiset viipaagti .eivät ole
ryhtyneet mihinkään tekemisiin Amerikan työväenliiton ^tySväenpetturei-den
kanssa, joiden työnantajain kätyreinä suorittatrt|j( dia ^ työfö^^
riveissä ei ole koskaan ollut selväpiirteisempi kuin ^anäpäiyänä.
Hamiltonin lakkolaiset ovat rakentamassa taistelevaa teollisuusliit­toa,
joka, kuten latkoköraitea lausuu, tulee järjestämään^ työläiset katso­matta
rotuun^ uskonnollisiin mielipiteisiin tai ammatti!dlten,' teollisuus-liiUoa,
joka tulee olemaan ydinsoluna, jonka ympär^|^;!yöidaän 'raken­taa
koko maan laajuista teollisuusjärjestöä. Hamiltonin terästyöläiset
rakentavat järjestöään hyvin ja oikealle pohjalle ja koko Canadan työ­väenluokka
tulee tukemaan heitä tässä taistelussaan. ',
Hamiltonin terästyöläisten taistelu ei ole kuitenk^^j itsp^äi^^^^
tetty kamppailu, vaan se oh os^ työläisten yleisestä t^istef^tan työnanta­jia
ja niiden lakeijoita vastaan. Kommunistipuolueen''taistelu Torontos­sa
puhevapä^<j|^}pUölestä;työttömäin taistelu työnsiräninn^ tai täydelli­sen
ylöspidon s^ainisek^i; taistelu imperialistista sot^a^yastaah; Neuvos­toliiton
työläisten»'.taistelu iniperialististen valtojen tukemien kiinalais­ten
sptaloordi^n hyökkäystä vastaan: kaikki nämä ovat kiinteästi sido­tut
heidän taisteluunsa työnantajaluokkaa vastaan.
Kommunistipuolue ottaa osaa kaikkiin .näihin taisteluihin. Työläis­ten
etuvartiostona se pyrkii ohjaamaan ja johtamaan heitä taisteluissaan,
sillä se tulee johtamaan- heitä lopullisessa kamppailussa kapitalismin
kukistamiseksi ja työväenluokan valtaan asettamiseksii^^Nint^^MOtt^äiianlaita
Hamiltonissakin» Heti Jcuin lakko jijilisttittiih se riefi^^ koko
Imperialistinen Neuvostoliittoa vas­taan
tähdätty rintama Europan ra­javaltioissa
on nyt melkein täydelli-r.
en. Brittiläinen Imperialismi, joka
cc ottanut johtavan aseman yhdisty-i:
een imperialistisen offensiivin val­mistelussa.
Neuvostoliittoa vastaan, on
nyt kiireisesti valmistamassa Neuvos-tcliitto-
vastaista rintamaa Aasiassa.
Tapahtumat arabialaisissa maissa.
Persiassa, Afganistanissa,' Intiassa,
Burmassa, Kiinassa ja Mandsuriassa,
csottavat miten jättiläismäistä puoli­ympyrää
valmistetaan saartamaan
iN^euvostoliittoa sen eteläiseltä ja itäi­seltä
puolelta. Käytetjrt menetelmät
ovat niin vaihtelevat Ja taitavasti ko­koonpannut
kuin brittiläisen ulko­ministeriön
urkintalaitoksen herrat
kykenevät suunnittelemaan. Ensiioäl-tet
arabialaisiin maihin lähetetyt Bri­tannian
kätyrit oUvat tiedemiehiä; tä­ten
esimerkiksi jo ennen sotaa Eng­lanti
varusti tunnetun itämaalaistut^
kijan professori Vambs ja joukon
muita islamilaisäsiantunUJoita par-liailla
toimintamahdollisuuksilla ja
etuisuuksilla, täten saavuttaen itsel­leen
mainioita tietolähteitä. Professori
Vambe, joka perusteellisesti tunsi u-seita
itämaalaisia kieliä, tekeytyi mu­hamettilaiseksi
pyhiinvaltajakisl ja
kävi sellaislUe pyhillä paikoilla ja
pyhäinjäännöksillä, joilta kaikki el-muhamettiläiset
ehdottomasti kiellet­tiin.
Hän kh-joitti useita tieteellisiä
teoksia ja samalla kertaa hankki
Britannian ulkoministeriölle mainiota
ainehistca tämän polltiikkain laatimi­selle.
Tilanne oli kirjaimelleen saman-kialtainen
kuuluisan maantieteilijän ja
tutkimusretkeilljän Sir Aurel Steinln
suhteen.
Arabia
Meidän on myös mainittava maail­mankuulu
itämaalaistutkija, vakooja
maailmanscdan aikana käytettiin tun­nuksena
kaikkienarabialalsten liittoa
Englanti käyttää tänä päivänä päto.
vastaisia menetelmiä. Näissä molem-labad,
.on tilanne perin suotuisa Eng­lannille.
Täällä avoimesti kannate­taan
Afganistanin omaksumista Bri­tannian
alusmaaksL Nadir Khan on
missä arabialaismaissa on "kapinoita" / julistanut itsensä einiiriksi eteläisissä
puhjennut melkein yhtäaikaa, ollen maakunnissa. Se seikka, että Nadir
ilmeisenä päämääränä asettaa brit-} Khan lähti seikkailemaan Intiasta
tiläJstä ulkoministeriötä tj'ydyttävät käsin, osottaa, että niin hän kuin
hallitsijat sellaisten tilalle, jotka eivät KabibulTakin ovat avoimesti Britan-cUeet
kylliksi brittiläisille myönteisiä.
Kerrotaan, että Ibn Saudia vastaan
t2hty hyökkäys vamistettiin huolel­lisesti
"rauhattomuuden" aikaansaa­miseksi
Arabiassa ja antaakseen ti­laisuuden
brittiläiselle imperialismDIe
astua väliin.
Persia
Persiassa kuullaan myös samanlaa­tuisesta
"levottomuudesta". "London
Tim2s"-lehden kirjeenvaihtaja •. kirjoit­taa
toukokuun 24:nä päivänä: "Blas-gai-
heimolaisten alueella on puhjen­nut
häiriöitä, sillä tämä heimo vas­tustaa
hallituksen auktoriteettiä. Neu­votteluja
käydään, mutta heimo kiel­täytyy
kaikenkaltaisista kompromis­seista
ja tilanne on vakava. Joukkoja
kesklfetään Shirazin alueelle ja so-tatarpelta
kuljetetaan Teheraniin.
nian asialla. Viimeisten tiedonantojen
mukaan Hablbullan asema on huo­mattavasti
vahvistunut. Tämä brit­tiläisen
imperialismin avoin palkka-kätyri
julistaa, että Afganistan ei tulc-ryhtymään
diplomaattisiin suhteisUn
minkään muun^maan kanssa kuin
Suurbritannian. TDn selvää, että näi­den
sisäisten häiriöiden repimä Ja suu­relta
osalta brittiläisten palkkaamien
välikappaleiden haihtuma Afganistan
ei tule mitenkään vastustamaan alu­eensa
läpi tapahtuvaa hyökkäystä
Neuvostoliittoa vastaan.
Intia
Shirazan ja Bushrien välinen tie el
ole turvallinen."
Vlimeaikolhhi saakka oUvat Neu­vostoliiton
ja Persian välit perin ys­tävälliset.
Muodollisesti suhteet eivät
ole muuttuneet, mutta on olemassa
kylliksi seikkoja toteamaan, että brit­tiläinen
Imperialismi, — eimen kaik­kea
englantllalspersialainen öljy-yhtic
— on keskittämässä kaiken energiansa
liittääkseen Persian maailmanlaajui­seen
rintamaan Neuvostoliittoa vas­taan.
.
; ' . .'}'• ... : •••• •
Afganistan
Brittiläisen imperialismin erikolsem-m
iii-,
järjestönsä lakkolaisten käytettäväksi: Se' varoitti" heitä'jimmy.simpso-ndista,
jotka yäUtämättömaisti iulisivat heid^ p^tt|n^i^; ae^^soJMijtais-televan
teoirisuusliitt^on jar^
Luonnollisesti koko Hamiltonin työnantajaluokka ryhtyi ulvomaan
punaisia vastaan. Kuitenkin työläiset tietävät, että juuri tämä seikka
merkitsee sitä,:että kommunistinen puolue taistelee heidän puolestaan;
että initä enetnmän työnantajat ulvovat, sitä enemmän he tuntevat tais­telun
kiristyksen ja "että kiih työläiset kommunistipuolueen avustamana
voittavat lakkonsa, työnantajat tulevat nostattamaan suurimman hätä­huutonsa.
Kuitenkin kohdakkoin tullaan kuulemaan''yhä suurempi huu­to
— työläisten voitonhuuto. , .;•
ja seikkailija kapteeni Lawrence, joka mat saavutukset Afganistanissa ovat
kirjassaan "Kapina erämaassa" kertoo
miten hän maailmansodan aikana jär­jesti
b;^ökkäyksen turkkilaista rinta­m
a a ' v ^ ä a h Syyriassa. Hänen viek­kaana
Ja onnistuneena tunnuslauseena
oli kansallinen itsenäisyys yhdistyneel­le
Arabialle. rafoittÄmattomlpn raha­varojen
ollessa hänen käytettävänään
Kapteeni Lawrence itse osottaa. mi­ten
tämä tunnus oli ainoastaan ara­bialaisten
hälkäUemätöntä petkutta­mista,
sillä hän osottaa, että kansalll-
6en itsenäisyyden puolesta taistelevat
arabialaiset eivät olleet muita kuin
pelinappuloita maallmansoäassa. Täl-läkertaa
brittllähien Imperialismi kä­sittää
sellaiset itsenäiset arabialaiset
valtiot kuten NedJd-HedJaz ja Yemen
arabialaisen maailman vaarallislmmlk-sl
kesklttymlsplstelksi, Jota vastaan
on käytettävä kaikki voimat. Vaikka
hyvin tunnetut. Kapteeni Lawrencen
työn hedelmät ovat selvästi Umelset
Nykyinen tilaime Afganistanissa' on
hyvin sekava,, mutta' tämä sisäinen
sekasorto on brittiläisten aikaansaa­ma.
Tärkeimpänä tekijänä tässä ti­lanteessa
näyttää, olevan se seikka,
että Neuvostoliitolle myönteinen ku­ningas
AmanuHa,, Joiika taantumuk­sellinen
kapina suisti valtaistuimelta,
on nyt menettÄnyt, toiveensa päästä
jäUeen valtaan ja oh lähtenyt maas­ta,
Afganistaii kokonaisuudessaan on
täydellisessä hiäijoamlsölassa. HabU
bulla on vahvlistanut asemaansa Ka­bulissa.
Joskin Tiu-kestahhi alueella,
eritoten pohjoisesi, AmanuUalla on
vielä huomattavasti kannatusta hänen
paostaan huolimatta. Brittiläisen In­tian
rajoilla'^ oleHssa Itäisissä maa­kunnissa,
Joitten-.irääkaupunkl on öa-
Tämä hyökkäys tulee luonnollisesti­kin
tulemaan Intiasta käsin. Britti­läinen
imperialismi on muutamien vii­me-
vuosien aikana kuluttanut luke­mattomia
miljoonia aseistettujen voi­miensa
vahvistamiseen pohjols-lntias-sä
ja eritoten Ceverkon rakentami­seen
sotilastarkoituksia varten. Kat­saus
kartalle osottaa, että nämä tiet
ovat tarkoitetut summattomien soti­lasjoukkojen
kuljettamiseksi pohjols^
Intian vuorisien maiden läpi kun aika
Neuvostoliittoa vastaan suuimatun
hyökkäyksen aloittamiseksi saapuu.
Nämä tiet ovat avoimesti sotilaal­lisia
teitä Ja ovat rakennetut siten
että ne ovat sopitia nykyaikaisille
hyökkäysvaunuille (tankeille) ja pans-
I sariautoUle. Intialaista armeijaa par-
• haillaan mekanlsoldaan kuumeisella
kiireellä, sillä selvästi käsitetään, et­tä
kevyemmät tankit Ja lentokoneet
tulevat suorittamaan entistä suuri-merkityksellisempää
osaa. Koko Eng­lantilainen
sotateknlikka keskitetään
hyökkäys paljon > vähemmillä vaikeuk­silla.
Burman miehittäminen lop-puunsuoritettirn
noin kaksi vuotta sit­ten,
jolloin Kiinan vaUanlnimousaaltc
oli korkeimmillaan. Tällöin lähetettiin
suuria määriä sotajoukkoja Ja teknil­lisiä
joukko osastoja Burmaan. Te­kosyy,
jonka nojalla näitä joukkoja
siirrettiin. oli perin tyypillinen
brittiläisen imperialismin edesottami-sista.
Silloin selostettiin, että kah-leorjuutta
oli havaittu vallitsevan
Burmassa ja että Joukkoja lähetettiin
lopettamaan tämä häpeällinen tilan­ne.
Luonnollisestikin on mahdollista
että kahleorjuutta on vielä olemassa
Burmassa samoin kuin muissakin
Britannian alusmaissa, Joko avoimesti
ja peittelemättä tai pakollisen työvel­vollisuuden
muodossa, mutta on. pe­rin
selvää, että silloisella Joukkojen
Burmaan siirtämaellä oli toiset tar­koitusperät.
-
Intiasta käsin Neuvostoliittoa vastaan
tehtävän hyökkäyksen - probleemelhin.
Tässä yhtejrdessä voimme ottaa huo­mioon
majuri L. V. iStewart Blackerin
artikkelin "Mekanisoltu sodankäynti
Aasiassa '. Joka Julkaistiin kuninkaal­lisen
yhdistyneen sotapalvelusinstltuu-
Un Julkaisussa...'helmikuussa, 1929.
Borma
Hyökkäystä suimnltellaan Neuvos­toliittoa
vastaan myös Burmasta kä­sin.
Tämä itäinen maakunta on oma­laatuisessa
iasemassa poliittisesti Ja
strateegisesti, sillä samaan aikaan
kuin hyökkäys Neuvostoliittoon In­tiasta
merkitsee vuorisien alueiden Ja
suuren Tibetin ylängön yli kulke­mista,
voidaan,Burmasta käsin tehdä
Kiina
Brittiläinen imeprialismi voi kers­kua
saavutuksistaan Kiinassa. Se on
cnnistimut viimeaikoina voittamaar:
puolelleen kenraali C. Tsangkaishekin..
jcka aikaisemmin oli horjunut Yh­dysvaltain
ja Suurbritannian vaiku­tusten
välillä. Tsangkaishek, joka on
hyljännyt porvarillisen kansallisen it-senäisyyslilkl^
eenkin, on todellisuudes­sa
yksimielinen pohjols-Kiinan taan­tumuksellisen
militaristisen klikin ja
kenraali Tshangtsollnin pojan kanssa
Lukemattomien Neuvostoliittoa vas­taan
Kiinassa suoritettujen provosoin-tiyritysten
lukumäärä kasvaa nopeasti
päivä päivältä. Neuvostoliiton lähet­tilään
murha EZantonissa, vangitse­miset
Shanghaissa, Pekingin lähetys­tön
loi^aaminen; ja näihin provo-sointlyrityksUn
on liitettävä viimeal-kaiseromat,
Harbinlssa olevan Neuvos­toliiton
konsulin Ja Mandshurian itäi­sen
rautatien Johtajan vangitsemiset.
Tshangkaishek hylkäsi Neuvostolii­ton
prötestinootin purevalla tavalla,
ilmeisestikin brittiläisen Imperialismin
usuttamana. ' Tällä kertaa Neuvosto-lUton
Ja Nankingin hallituksen välil­lä
vallitsevia suhteita ei enään voida
kutsua rauhallisiksi suhteiksi. Neu­vostoliiton
pyrkimykset- raiihan säi­ly
ttämiselcsi ovat suurimpana esteenä
sodan puhkeamiselle, mutta on selvää:
että lopulta nämä hyökkäykset voivat
saavuttaa pisteen. Jolloin Neuvosto-ten
on T^angittujen venäläisten tSa
vakava Pekingissä. Täällä teloitta-miset
alkoivat jo kesäkuun ensipäi­vinä.
Näiden provosointien tavallisuudesta
poikkeava räikeys voidaan seUttää
johtuvan siitä, että brittiläinen im-periallsml
ei ole yksinään Kiinassa
Sen on oltava tekemisissä Amerikan
Ja Japanin imperialismin kilpailun
kanssa. Joskin sodan syttyessä Neu­vostoliittoa
vastaan se luonnollisesti
voi olla varma yhteisrintaman raken­tamisesta
näiden valtain kanssa.
MacDonald pasifisten harhakäsitteiden
levittäjänä
liitto on pakoitettu puolustamttan It­seään.
Meillä on kaikki syyt otak­sua,
että brittiläinen Imperialismi
tulee ajamaan kätyrlnsä Kiinassa uu­sita
Jatkuvita hyökkäyksiin.
Shanghain Ja Harbinln tapahtumien
yhteydessä toimeenpannaan kautta*
Kiinan neuvostokansalaisten joukko-vangitsemisia
ja -teloituksia. Erito-
NäiUä muutamilla riveillä on osoi­tettu
miten jättiläismäistä' ketjua kiin­nitetään
puoUympyrän muotoisena
koskettaen yli puolta Neuvostoliiton
rajoista. Tämän ketjUn oheUa on
yhtä voimakas bloki Europassa, län­nessä
ja pohjoisessa. Kaiken tämän
sai aikaan Qiglannln vanha kon-servatiivtaen
hallitus^ !joka eräistä
vaikeuksista huolimatta sai paljon
aikaan valmentautumisessa hyökkäyk­seen
Neuvostoliittoa vastaan. Tällä
kertaa on selvää,. että • MacDonald
jatkaa tätä työtä. "Työväenhallitus"
luonnollisestikin ryhtyy diplomaatti­siin
suhteisito Neuvostoliiton kanssa.
Mutta tämä ei tule ehkäisemään sitä
liuolellisesti,' mahdollisesti vieläkm te-holsammalla
ja älykkäämmällä taval­la,
valmistamasta Ja suunnittelemasta
pitkäaikaisia suunnitelmia ensimäis­tä
työläisten tasavaltaa vastaan teh­tävää
hyökkäystä varten. Brittiläisen
valtakimnan .siirtokansat voivat olla
todistajia MacDonaldin rauhanrak-kaudesta.
Veriset taistelut Egyptissä,
ilmahyökkäykset Arabiassa, y,m., seu­rasivat
ensimäistä MacDonaldin hal­litusta.
Eikä Intiakaan ole unohtanut
muutama vuosi sitten vallassa ollut­ta
työväenhallitusta. "Vuonna 1924
Intian asiain valtiosihteeri loordi Oli­ver
määräsi lukuisien vallankumouk-selUsten
työläisten vangitsemisen Ben­galin
rfiaakunnassä, joista useat ovat
vieläkta vankilassa vaikka minkään­laista
oikeudentutktatöa el ole pidet­ty.
Nämä vangitsemiset Bengaalissa
olivat lähtökohtana alati kiihtyvälle
sotavarustelulle :Neuvostollittoa vastaan
Intiassa.
Nätaollen olisi vakava virhe uskoa,
että MacDonaldin hallitukseen pääs­tyä
sotavarustelut Neuvostoliittoa
vastaan keskeytyisivät tai edes pie­nenisivät.
Päinvastota kaikki viittaa­vat
siihen suuntaan, että Neuvosto­liittoa
vastaan tähdätyn yhdistyneen
imperialistisen offensiivin vaara on
päivittäin kehittymässä entistä vaka­vammaksi.
' •
NA m
1.;
m
#•1
mi
i l -
M-
1
^4 % f \
Inf;*': 'f
Kiinan kommmistipuoltteen julistus maailman
sorretuille
Kiinan kommunistisen puolueen KK önaiitanut julbtuksen kaik­kien
kapitalististen maiden ja siirtomaiden työläisille ja. sorretuille jou­koille
sekä Nenvostoliiton proletariaatille ja talonpoikaistoUe. Julistuk­sessa
sanotaan: ;
"Kiinan kuominlangilainen hallitus, joka edustaä";Kiin'an'porvariston
jä kartanoherrojen taantumuksellista blokkia, ön jo; aikoja sitten muut­tunut
kansainvälisten imperialistien agentiksi. Kaikki :.voimansa suun­taa
se Kiinan työläisten ja talonpoikain, jotka tai^tdevat vapautuak
seen "ornien" ja vieraiden orjuuttajien ikeestä, ^'sinankumpuksellisen
taistelun tukahduttamiseksi. Nyt se on imperialistien jnaärayksestä. ryh­tynyt
myös provosoimaan sotaa Neuvostoliittoa vastaan,-vallaten väki­valtaisesti
Itä-lyiinan rautatien ja mobilisoinut sotaväkeään Mandshurian
'i-ajälle.
Itä-Kiinan, rautatien valtauksella ei ole muujta taxlulitnstalg^..saa­da
syntymään imperialistinen sota Neuvostoliittoa 'VjOStaan^' Nankingin
hallitus samalla valmistelee ehtoja Itä-Kiinan rautatien' "kansaihvälistyt-tämiseksi^/^
lÄi ^aÄfiriSaraistuttamiseksi". Myytyään Jkaikki K-iinan rau­tatiet
kansainvälisille imperialisteille Kuomintang . Idiruhtaa jiiovutta-maan
heidän käsiinsä myöskin Itä-'Kiinan rautatien, ,sit^ (?j..£(inoastaan
edistäen yhä enemmän Kiinan muuttumista siirtomaaksiy^vaan myöskin
auttaen imperialisteja niiden Neuvostoliiton vastaisessa"hyökkäyssuun­nitelmissa.
Kaikkea tätä tehdään antaakseeif mahdoIli$.ijpi'man.s^ apua
' imperialisteille, tukahduttaakseen ulkomaisen rahan-.ayMlla,,"mehestyk-sellisemmin"
Kiinan työläisten ja työtätekevien talonpoikien vallanku­mouksellinen
liike.
Kiinan työläiset «ja vallankumoukselliset talonpojät''.eiyät'.;s^^
ilman imperialismin kahlekoirien pettää itseään. He^ .tietävät, että ai­noastaan
kansainvälisen proletariaatin johdolla, Kominternin lipun alla,
läheisessä liitossa Neuvostojen maan kanssa Kiinan tyoläfekevät joukot
voivat saavuttaa vapauden niin kuomintanglaisen taantumuksen kuin im­perialistienkin
ikeestä. ' ,.1. ^.
Käydessämme Kiinassa laajaa kamppailua kuomintangilaisten suo­rittamaa
Itä-Kiinan valtausta vastaan ja sen Neuvostöiiitjpon kohdistet­tuja
sotilastoimenpiteitä vastaan Mandshuriassa me keEöitamme kaikkien
maiden ja siirtomaitteh työläisiä ja sorrettuja joukkoja taisteluun Kii­nan
kansan pyöveliä Kuomintangia ja II ja Amsterdannn ihlerationalien
leirissä olevia liittolaisia vastaan
Alas imperialistit! Alas imperialistinen sota! Eläköön-Neuvosto­liitto
— kansainvälisen proletaarisen vallankumouksen voimakas tuki.
iättömään tuotantoon
Neuvostoliitossa
Punainen Karjala-lehti kirjoittaa:
Joku päivä sitten hyväksyi Neuvos
tolllton Kansankomisarien Neuvosto
päätöksen teollisuuden Ja teollisuutta
palvelevien laitosten siirtämisestä
keskeytymättömään työviikkoon. Pää­piirteissään
' hyväks3rtyn 'suunnitelman
mukaan tullaan keskeytymättömään
tuotantoon siirtyminen alkamaan
vuonna 1929—30, ja niillä aloilla, mis­sä
olosuhteet sen sallivat, tullaan siir­tyminen
alkamaan jo tänä vuonna.
Tämä Ksmsankomisarien Neuvoston
päätös on sekä taloudellisen että po­liittisen
merkityksensä kum myöskin
kulttuurisen kehityksen alalla suun­nattomien
seuraustensa puolesta ase­tettava
kaikkein tärkeimpien päätös­ten
joukkoon.
Sen merkitys ermenkaikkea on sitoa
että siirtymällä teollisuudessa keskey­tymättömään
tuotantoon otetaan val­tava
askel ratsionalisoirmin tiellä,
siirrytään historiallisessa kehityksessä
huomattavasti korkeammalle asteelle.
Lisäämättä työpäivien lukumäärää ku-takta
työläistä kohti, vaatimalla suh­teellisesti
pienempiä pääomasijoituk­sia
— keskeytymättömään työhön siir-tymtaen
Johtaa tuotannon kasvuun,
tuotantokustannuksien alenemiseen ja
peruspääoman nopeampaan kasaantu­miseen.
Neuvostoliiton valtion suunnitelma­komitean
. laskelmien mukaan tulee
keskeytymättömään tuotantoon sllr-tymtaen
antamaan v. 1929—30 (siirty­misen
tapahduttua vasta osittain) 600
miljoonan ruplan lisätuotannon, joka
cn noin 5 pros. Neuvostoliiton koko
teollisuuden tuotannosta. Teollisuuden
täydelUnen siirtymtoen keskes^tymät-tömään
tuotantoon tulee kohottamaan
tuotantoa 20 prosentilla. Sen tähden
tämän taloudellisen uudistuksen suun­naton
merkitys on siinä, että se avaa
uusia mahdollisuuksia teollisuuden
tuotannon kasvulle. Jouduttaa maan
teollistuttamisen ja sosialistisen ra­kennustyön
viisivuotissuunnitelman
toteutumista.
Vaikeuksia siirtymisen yhteydessä
tietenkin pn. Mutta ne eivät ole'' voit­tamattomia,
kuten oikeistoharhasuun-taan
vajonneet yrittävät todistella. He
väittävät, että maamme työväenluok­ka
on vielä niin kiinni vanhoissa pe­rinnäistavoissaan,
ettei se kykene suo*
rittamaari tällaista uudistusta. Tällä
väitteellään oikeistolaiset osoittivat,
etteivät he ymmäirä työväenluokan e-tuja
ja kadottavat jäljettömito enti­sen
vähäisenkin proletaarisen luokka-katsomuksensa.
Jo ensimäiset tiedot niistä tuotanto­laitoksista,
joissa keskeytymätöntä
työviikkoa on kokeiltu, puhuvat aivan
toista työläisten suhtautumisesta tä­hän
uudistukseen. Ne, jotka tuotan­nossa
puhuvat sitä vastaan, eivät ole
sutokaan mitään todellisia proletaa­reja,
vaan oikeistolaisten vaikutuksien
alla olevia tuotannon jarruttajia ja
byrokratisoitimeita toimitsijoita.
Tämä ei kuitenkaan merkitse ollen­kaan
sitä, että kaikki työläiset käsit­täisivät
täydellisesti tämän taloudel­lisen
toimenpiteen suurmattoman
merkityksen. Tätä el voida sanoa e-des
kaikista talousmiehistäkään. Sik­si
on kaikilla linjoilla, sanomalehdis­tössä,
erikoisesti tfh^aslehdistössä,
tehtävä voimaperäistä työtä keskeyty­mättömään
työviikkoon siirtymisen
puolesta. Työläisille on tarkom seli-:
tettävä siiriymlsen taloudellinen, po-liitttoen
ja kulttuurimerkitys, sen
suunnaton merkitys koko yhteiskunJ
nallisen elämämme sosialistiselle uu­distamiselle.
^a^stakin.niiden, jotka Jo ovat kirjoit­taneet
jäsenhakemuksen, olisi vält­tämättä
oltava läsnä, sillä jokaisen
jäsenen on pereoonallisesti oltava .ko­kouksessa
niissä hänet hyväksytään o-saston
jäseneksi.
Suomalaisten lasten smuiuntaikonliin
avajaisjuhla
Toronton osaston huoneustolla taa­sen
entiseen tapaan aletaan suoma­laisten
lasten sunnimtaikoulu ensi
sunnunt. Ido 2. Koulun avajaistilai­suuden
on agitatsionikomitea järjes-laan
opettamaan, ei uutisessa tar-kemmta
selosteta, mainitaan vaan
koulun yhteyteen rakennettavan suu­ren
voimistelusaUn sekä ruokailuhuo-neuston
Ja varastohuoneet. — J.
Keskeytymättömään tuotantoon siir­tymisen
merkitys tulee vieläkin ha-
Syysnäytäntökanden alfcajalsnäytelmä.
"Unelma karJamajaUa",
koko maailman sorrettujen kansojen ainoa puolustaja!.!
niustoveri! Oledro jo tSannnt Y^den?
kaunis neli-osainen ruotsinkielestä
suomennettu, esitetään ensi lauantai­na,
syyskuun 21 p. osaston näyttämöl­lä;
Näjlelmä on mielenklmtomen a-lusta
loppuun, samalla kaunis sisäl-
,„ . . töinen. Osaston näyttämön ystävät
vamnoUisemmaksi ja täydellisemmäksi 1 täyttävät tietysti kaS)mon v i S tä
JOS otetaan huomioon uusien työeh- tilaa mj-öden pitemmittä seUtyksittä.
lan kasvu, joka tekee nom 20 pro- useammasta paikasta kaupungilla.
tän3^ pikku juhlaksi lapsille, ja niil­le
vanhemmille jotka tilaisuuteen saa­puvat.
Tilaisuudessa koulun ohjaajat
selostavat lasten'koulun suuresta mer­kityksestä,
koulun kautta yhdistämme
lapsemme kansatavällseen pioneerijär-jestöön,
joka järjestö yhdistää työ­väenluokan
lapset yhteistoimtotaan
luokka-asian hsrväksi mahdollisemman
aikasin. Torontossa olevat lasten van­hemmat,
ottakaapa siis tämä koulu
huomioon ja lähettäkää jokainen lap­senne
kouluim, kuudesta ikävuodesta
viidentoista vanhaan, siitä ikärajas­ta
ylöspäin lapset alkavat toimintan­sa
työläisnuorison järjestöissä. Teh­käämme
suomalaisten lasten koulusta
tarkoitustaan vastaava oppikoulu läp-
Eillemme; otetaan se lapsiemme tar­peelliseksi
koulukä, lähettämällä Sto­ne
lapsemme. Itse jokatoen vanhto
on koulun ohjaajille apuna huoleh­tien,
että kolunkäynti tulee säännöl­liseksi,
jolloto lapsetkto pääsevät pe­rille
töistä oppiataeista joita koulussa
opetetaan, kun sitä Jatkuvasti seu­raavat.
Muistamme siis jokainen koulun al-käjaisjuhlan
t.k. 22 p. kello 2 päi­vällä.
>
Knorma-ranto rahjonnnt saomalaisen
• Jj. lansen
Tapaturmaisen kuoleman uhriksi
joutui täällä syyskuun 13 p. Mrs. ja
Fort Arthurin uutisia
'Postivaras'
Mr Pitkäsen kohnen Ja puolen vuo­den
vanha poika, Pentti. Kulkiessaan
poikki kadun Dundas ja McCaul ka­tujen
kulmauksessa. Joutui hän kuor­ma-
auton alle, ruhjoutuen kohta kuo- •„ • , ,,
aaksi. Isä kuitenkm kuljetti lap- ™"*oinkaan , sanottiin ennen van-
• • ' hassa maassa. Ja miksikäs ei tämä
määritelmä pitäisi paikkaansa täällä
Canadassakin. ^— S.
on näytelmän nimi joka' esitetään
osaston näyttämöltä lauantai-iltana,
syyskuun 21 päivä. Kuten nimes­täkin
jo -voi päättää ilmenee kap.
paleessa postivarkaus. Mutta sa­malla
siinä elävästi kuvataan ne
taloudelliset vaikuttimet jotka ovat
tällaisten pikku rikosten pohjimai-sena
syynä ja se ankaruus jolla ny­kyiset
oikeuslaitokset niihin suh-taantuvat.
Kappaleeseen yhdisty­nyt
rakkausjuoni ,on taitavasti som­miteltu
'ja varmaankin tulee pitä­mään
katsojaa vireessä loppuun as­ti.
Aihe näytelmään^on otettu ame-rikalaisesta
arkielämästä ja niin va.
kava kun esitettävä aihe onkin,
ön kirjoittaja onnistunut yhdistä­mään
siihen senverran pilaakin, et­tä
esityksen seuraaminen ei suin­kaan
ikä-vystytä ' vilkkaampaakaan
katsojaa. Kukaan jolla suinkin on
tilaisuus saapua tähän tilaisuuteen
ei tietenkään jätä sitä hyväkseen
käj^tämättä.
C. S. Järjestön jäsenryntäys
on tainnut täällä Arthurissa vä­hän
myöhästyä. Sillä vasta syysk.
15 p. pitämässään kokouksessa pai­kallinen
osasto käsitteli tätä kysyr
mystä vakavammassa äänilajissa ja
teki joitakin alustavia valmisteluja
asian toteuttamiseksi valitsemalla
erityisen kymmenhenkisen komitean
jonka huoleksi erikoisesti jätettiin
uusien jäsenien värvääminen. Niin
että alussa sitä nyt ollaan täällä­kin
ja "parempi myöhään kun
mukaisesti käsittelisi asioita ja näyt­täisi
että kykenee osoittamaan kir-joitukslssaankm
sitä kehumaansa
"järkeä", jota tolsiUekkm lainaksi
tarjoaa. Vai olisiko se "järki" johon-km
nurkkaan pantattua, tai sitten
liian arvokasta haaskata Industrialis-tJn
palstoilla. Vastauksessa Vapauden [
kirjeeseen osoitti J. S. käyttävänsä
aivojaan johonkm hänelle itselleen
tärkeämpään kuto luokkataisteluky-symyksien
käsittelyyn.
Puolueettomuudesta ei unipnistiystä-vämme
maininnut sanaakaan, vaan
Sf. märehtinunen IndustriaUstissa on
osoittanut että puolue on Jaakollakin,
New-Yorkto Uutiset ja jonkmmoisst
kuukausiviestit ovat vanhan Suomet­taren
tapaan kommunistia, manaten
hieroneet itselleen Jaakosta kelpo roh-veetan,
joka teollisesti kääntää ja
vääristää kaikenlaiset asiat sekaisin,
ettei lopuksi tiedä mistä on ollut
Irysjrmys. Vannennukseksi on kehais­tu
"ta3& tuli lyötyä ^kommunistia'.
Mutta kyllä se huitaisu onkm osunut
oman "tphnan" illalle.
Nyt' aletaankto jo tietämään kuin­ka
tarkka Ja laaja on meidän In-dustrialistiemme
maailmankatsomus,
kuinka käsitetään Industrialistinen
järjes^äytymiskysymys, mutta ennen­kaikkea
kuinka industrialisttoen kir­jeenvaihtaja
käsittelee väittelyn alai­sia
kysymyksiä. Tlesinune tämän kai­ken
Jo aikaisemmin, mutta emme
olleet varmoja. Kiitänime J. Syrjää
että on varmentanut tietomme oi-keaksL
Nyt lopuksi vato jäljennämme Tho­mas
Patoe'n oikeaksi osottautimeen
ajatuksen että: "Vältellä miehen kans­sa,
joka on harkitsemlskykynsä me­nettänyt,
on yhtä tulosta tuottavaa
kuto Jos antaisi kuolleelle lääkettä".
Hannes Mäki.
ei
Metsalyöläisten asioita
senttiä, työtätekevien elämän uudistu­minen
työviikon lyhentyessä, vuosit­taisten
lomien pidentyessä ja uskon­nollisten
juhlien hävitessä. Keskeyty­mättömän
tuotannon toteutumtoen
antaa iskun työttömyydelle ja tekee
tasapuolisemmaksi työtätekevien kult-^
tuurivaatimusten palvelemisen.
Paikat ovat numeroidut, joten se joka
ensin iehtii lunastaa lipunsa saa epäi­lemättä
parhaan paikan.
Osastoni varsaiainen koikioas
pidetään syyskuun 22 p. eli ensi sun-nuntatoa
alkaen kello 8. Saapukaapa
oasston jäsenet ja Jäseneksi aikovat,
sensa yleiseen sairaalaan, jossa •vaan
•voitito todeta lapsi kuolleeksi Pit­käsen
perhe on oUut vasta kuusi viik­koa
Canadassa ja atooastaan kolme
päivää Torontossa, jossa he joutuivat
nato ikävällä tavalla kohta menettä­mään
lapsensa.
. Yleis-eanadalacsta koolmu&enmista
pmihataan Torontoon
Koko maata käsittävää kouluhuone-tistoa
aletaan rakentamaan Torontoon
York Mills nimiseen paikkaan. Tar­koitusta
verten on ostettu maata yh-teksänkymmentä
kaksi eekkeriä. Josta
maapalasta 1,500 jalkaa ottaa Yonge
kadim varrelle. Koulun kustannus­arvio
on $700,000. Mitä koulussa tul-
VASTAUKSEKSI TOYEBI A- HAU­TAMÄELLE
lauantain
".Tärjesty-kirjotuk-
Chase, B. C.
Vähän J. Syrjälle, Nanaimosta, B.
C, joka on antanut palstan täytettä
Ind. 162, palstan täytettä, joka oli
vaan. oman purunsa märehtimistä.
Iiuulisi miehen. Joka kerran haluaa
kirjoitella ja väitellä. pitävän itse- i,u«x«,«»x«
aan sen verran kurssilla, että johdon-l että niin rehellistä; työläistä ei ole
Syystä, että Vapauden
numerossa 14 p:nä syysk.,
nellle työläisme"-nlmlsessä
sessa on nimeäni käsitelty liian kova^
kouraisesti, pyydän lausua puolestani
muutaman sanan.
Klrjotuksessa syytetään nimittäin
minua metsätyöläisten lakkoavustus-rahojen
väärinkäytöstä (kavaltami­sesta).
Toveri Hautamäki kirjoittaa mah­dollisten
kuulo- taikka huhupuheid^
perusteella ja vetoaa rehellisim työ-läisim
sekä vaatii minua tilille sellai­sista
rahoista mitä ei ole olemassa­kaan.
Olen puolestani aivan vanna,
No. 2
Muu
Suu
lijoita OI
Canadasi
heti selli
kassa. 1
häistä ai
Alla
pakoitett
.^kse-li Antti
Kusti JSrvio
Ceo. L i h t i.
Joha ne:kk
G M . Head.-
K a l l f Kalj-.
.M»ndi Siren
Lauri JoliD»
P. FioailS,
V . S i i r i . \
Impi Levo,
T. .KanUkon
K. Hellman,
•«"Sinö U:k
Lempi Kob:
Emil Nurmi
Hilma Eniui
K. SanJben
Kuusa .^utic
Tult
lyn, N. 1
ja Hanco
K. C.
K. Salo, S
E. Sjomau,
Mike Kfono
John Sjjr:,
Lydia .^bola
.\da Lcpiitö
G. Sundqvi»
Tuk
Ont., .24(
Calif., le
Seth KorhoE
Geo. H:etiU
.^iiia Karjab
Sulo Tbare,
Jacob Rämö,
M. Jär%i, I
Aug. Niemi,
Tulo
Wyo., IE
Mich-, K
Aug. ' Kantoi
Eino V i r un
V ä i n ö P<»kk
Wm. • Nä»i,
Wm. Salmi,
L. Kiinuxiia
J . A. Aho.
Tomi Sirilä,
Frank Mski,
Mike Manne;
Tulo
N. H., i l
100, ja T
Fanny Miiki,
Sam Luomal
John Jobnso
Wm. . Lehto,.
Eva Fortbacl
Ti Ida Uhti,
Aug. Vanhal
. Tulo
60; East
Kuten yli
saa selvil
kertaa. ;
Kilpi
aika ryht;
yhtään, ji
tä yhtään
nya lakkc
ollut y
kanssa, n
n3^ lakk(
lahjoittani
Samsdla v
yhtään K
taa. Joissa
jana,
Tuskin <
voi pitää
lön kerätä
viikossa, rs;
työläisiä 1
ja palkat
puolestani
vänsä vii(
Kapuskasi]
koavustusti
kansallisuu
Ellei ma
lehdessä ji
tama niin
nittänyt. ^
voi siyuuti
on tuttuja
lista, että
kastogin ki
epäillä asii
ta. Ja kos
vetoaa reh
nä teen p
olen saanu
Koska el
ta rajaa I
tiän henkii
vat kuullö
maan m
taikka kirj<
vattavlssa
Cliff. Posti
Ciiff, Ont;.
Montreal, <
teeni, jotei
joudu huki
Toverillls
Mainittu
i.w.w:läiste]
hajottajien
sella soivat
suusliiton
saada epä
teoHisuusUii
keräyksille,
miä taistel
ten juttujei
van liikkeel
desottamisif
nan vahing
Koponen k
todenperäisi
kertaa kun
jato asioills
lentuneet t
noihto is]
taistelevaa
radaa. — 1